Tilinpäätös 2015 Mäntyharjun kunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2015 Mäntyharjun kunta

2 2 Sisältö TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TALOUDESSA JA TOIMINNASSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TALOUDESSA JA TOIMINNASSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ YMPÄRISTÖTEKIJÄT SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA KOKONAISTULOT- JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA OHJAUS KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KESKEISET LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS-TOIMENP TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS LTK YMPÄRISTÖPALVELUT ELINKEINOTOIMI TUKIPALVELULAUTAKUNTA Tukipalveluiden hallinto Tietohallintopalvelut Toimistopalvelut Ruokapalvelut Siivouspalvelut Keskusvarasto (nettobudjetoitu yksikkö) Kiinteistöpalvelut SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Toisen asteen koulutus Vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Vapaa-aikapalvelut Nuorisotyö Liikuntapalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut... 42

3 3 Kulttuuripalvelut Elokuvateatteri Kino Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAN HALLINTO ERIKOISSAIRAANHOITO VASTAANOTTO- JA SAIRAALAPALVELUT VASTAANOTTOPALVELUT Perhepalvelut Vastaanotto Kuntoutus 53 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimistopalvelut Sairaalapalvelut Terveyskeskuksen sairaala Suun terveydenhuolto HYVINVOINTIPALVELUT Asumispalvelut Kotiin tuotettavat palvelut Osto- ja tukipalvelut Palveluohjaus Vammaispalvelut Lastensuojelu ja perhetyö Päihdehuolto Toimeentuloturva Pakolaisten vastaanottopalvelut TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Yhdyskuntasuunnittelu Kuntatekniikka Teknisten palveluiden sisäiset palvelut PELASTUSTOIMI VESIHUOLTOLAITOS MAA- JA METSÄTILAT RAKENNUSLAUTAKUNTA TIELAUTAKUNTA TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA MÄNTYHARJUN KUNNAN TASE KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN RAHOITUSLASKLEMA KONSERNI TASE... 95

4 4 4 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KUVAAVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT YMPÄRISTÖASIOIDEN HARKINNANVARAINEN ESITTÄMINEN HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT VESIHUOLTOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLUVUT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN LUETTELOT JA SELVITYKSET.117

5 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TALOUDESSA JA TOIMINNASSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2015 hallitsivat sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät muutokset. Vuoden alussa kunnan perusturvassa otettiin käyttöön uusi organisaatiorakenne ja johtosääntö. Perusturvajohtaja Tuija Haataisen siirtyessä Pieksämäelle heinäkuun lopussa virkatehtävät hoidettiin loppuvuodesta väliaikaisjärjestelyin ja ostopalveluna Kangasniemeltä. Sipilän hallituksen tavoitteena on synnyttää 18 maakuntaa vastaamaan alueviranomaistehtävien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2019 alussa. Tätä ennakoiden Etelä- Savossa lähdettiin tavoittelemaan uutta, koko maakunnan kattavaa, kuntayhtymämuotoista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoaluetta. Menneen vuoden aikana maakunnallinen tavoite kuitenkin supistui sosiaalija terveyspalvelujen integrointiin muuttamalla Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perussopimusta. Uuden organisaation on tarkoitus aloittaa Sivistyspalveluissa toteutettiin myös organisaatiomuutos, jossa keskeisimpänä uudistuksena oli erityisopetuksen resurssikeskuksen muodostaminen. Kirjastotoimenjohtaja Suvi Pirnes-Toivanen siirtyi sivistysjohtajaksi ja hallintojohtaja Tuomo Penttinen otti vastuulleen myös talousjohtajan tehtävät. Vt. talousjohtajan määräaikainen sopimus päättyi toukokuun lopussa. Kunnan organisaatiota muutettiin vastaamaan tulevia tarpeita. Uusi kuntalaki astui osittain voimaan ja kokonaisuudessaan se tulee voimaan Kuntalain muutokset heijastuvat tehtyihin ja tuleviin ratkaisuihin. Talouden näkökulmasta konsernin taloudellinen asema tulee korostumaan. Tästä syystä kunnan tulee jatkossakin valvoa tarkasti yhtiöidensä lainakannan ja tuloksen kehittymistä. Vuodelta 2015 ylijäämää on kertynyt ja taseessa kertynyttä ylijäämä on noin 5 M. Veroprosentteihin ei tehty vuodelle 2015 muutoksia. Verotulojen kasvu oli 3,0 %. Rahassa kasvua oli euroa verrattuna vuoteen Tätä selittää erityisesti yhteisöverotuottojen kasvu. Vuonna 2015 investointien kokonaismäärä oli 3,4 milj. euroa. Suurimpana oli terveyskeskuksen remontti, joka valmistuu kesällä Investoinnin kokonaisarvo on noin 6 M, josta 2,6 M kohdistui vuodelle Ensilumenlatu valmistui syksyllä 2015 ja sen kustannukset olivat , Lisäksi syksyllä valmisteltiin Kaupinkankaalle vastaanottohallia. Varsinainen investointi siirtyi vuodelle Kaavateitä päällystettiin eurolla. Terveyskeskuksen isosta investoinnista huolimatta kunnan lainakanta kasvoi vain 1.31 M :lla ollen Lainaa per asukas oli 1.994, kun v vastaavasti oli Valtuuston asettama tavoite on alle 2600 /asukas. Väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu tulee jatkossakin rasittamaan kunnan taloutta. Epävarmat taloudelliset näkymät, mahdolliset maakuntaitsehallinnon aiheuttamat muutokset ja kunnan lakisääteisten tehtävien määrän kehitys pitävät yllä jatkuvaa epävarmuutta. Siksi onkin hyvä, että olemme onnistuneet kerryttämään ylijäämäpuskuria, ja kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti vuoden 2015 tilipäätökseen tehtiin ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia yhteensä noin miljoonalla eurolla. Tämä tullee helpottamaan kunnan taloudellista tilannetta tulevina vuosina. Mäntyharjun kunnassa tulee jatkaa jo aloitettua palvelutuotannon tehostamista sekä muokata edelleen organisaatiota vastaamaan kysyntää ja taloudellisia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden kunnan tulee panostaa perinteisen palvelutuotannon lisäksi kehittämiseen. Vuonna 2015 Mäntyharju-Repovesi reitti valittiin vuoden retkikohteeksi GoExpo-messuilla ja keskustan kehittämiseen liittyen citymökkeily-hanke on saanut paljon valtakunnallistakin julkisuutta. Yrittävä kulttuurikunta mainetta pitää jatkossakin edistää. Kiitos kaikille tahoille kuluvasta vuodesta kuntalaistemme parhaaksi tehdystä työstä ja kunnan kehittämisestä. Yhteisin ponnistuksin ja määrätietoisin päätöksin sekä toimintatapoja jatkuvasti kehittämällä menestyksen tie on rakennettavissa. Jukka Ollikainen kunnanjohtaja

6 KUNNAN HALLINTO Mäntyharjun kunnan tilivelvolliset ovat: Toimielin Kunnanhallitus Tukipalvelulautakunta tietohallintojohtaja Sivistyslautakunta kirjastotoimenjohtaja Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallintojohtaja tuotantopäällikkö palvelupäällikkö (toimistopalvelut) kiinteistöpäällikkö sivistysjohtaja lukion rehtori Yhtenäiskoulun rehtori kyläkoulujen rehtorit kansalaisopiston rehtori varhaiskasvatuksen johtaja vapaa-aikasihteeri kulttuurisihteeri kenttämestari nuorisotyöntekijä perusturvajohtaja vastuualuejohtaja / hyvinvointipalvelut vastuualuejohtaja / vastaanotto- ja sairaalapalvelut tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat lisäksi kyseisten toimielinten jäsenet YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Suomen talouden vaikeudet jatkuivat vuonna Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista ja bruttokansantuotteen määrä on edelleen pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen vuoksi kotimaisen kysynnän kehitys ei kansainvälisen finanssikriisin alkamisen jälkeen ole ollut yhtä heikkoa kuin bruttokansantuotteen. Talouden vaikeudet ovat koskeneet ennen kaikkea vientiä. Etelä- Savon elinkeinoelämää leimaa pitkittynyt taantumavaihe. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan yritysten lähiaikojen odotukset ovat edelleen melko vaatimattomat. Yritysten vienti ei vedä ja kotimarkkinat toimivat laimeasti johtuen työttömyyden kasvusta ja lomautuksista. Lisäongelmia on tuonut Venäjän vaikea taloustilanne pakotteineen ja ruplan arvon heikkeneminen. Henkilöstön määrän odotetaan edelleen alenevan loivasti. Barometrin mukaan tilanne jatkunee heikkona lähes kaikilla aloilla ja suhdanteen kääntymistä odotellaan edelleen Etelä-Savo on säästynyt pienyritysvaltaisen elinkeinorakenteensa vuoksi suurilta rakenteellisilta muutoksilta eikä laajoja irtisanomisia ole ollut. Työttömien määrä on kuitenkin edelleen lisääntynyt alueella vuoden takaisesta yhdeksällä prosentilla. Työmarkkinoiden rakennemuutos näkyy työpaikkojen lopullisena häviämisenä, mm. koulutus- ja viestintäalalta ja julkisesta hallinnosta. (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu: alueelliset kehitysnäkymät 1/2014) OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TALOUDESSA JA TOIMINNASSA Varpasen koulu ja Leppäniemen koulu on lakkautettu. Kunnanvaltuusto päätti tilinpäätökseen 2015 tehtävistä ylimääräisistä poistoista ja arvonalennuksista yhteissummaltaan ,06 euroa.

7 1.1.5 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 3 Kuntatalouden tulevassa suunnassa on joitakin suuria kysymysmerkkejä. Suomen talouden yleinen kehitys heijastuu kuntatalouteen sekä nousevien menojen (mm. työllisyyden hoidon kustannukset) että heikon tulokehityksen muodossa. Menneiden vuosien Mäntyharjun kunnan hyvä verokehitys on pohjautunut pitkälti paikallisen yrityselämän suotuisaan kehitykseen. Tulevaisuuden suuri riski tässä mielessä kohdistuu yhteisöveron jako-osan tulevaan kehitykseen. Valtion taloudellinen tilanne asettaa paineita valtionosuuksien kehitykselle. Kuntatalouden kannalta on oleellista, että aloitettu normipurku ja kunnan tehtävien läpikäynti saa jatkoa. Etelä-Savossa tehdyt sote-päätökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Huomattava osa niin kunnan henkilöstöstä kuin myös palvelutuotannosta siirtyy perustetulle kuntayhtymälle. Samalla kunnan vaikutusmahdollisuus sekä soten toimintaan että talouteen heikkenee. Tulevan valtakunnantason sote- / maakuntahallinto-ratkaisun vaikutusta kuntatalouteen on rahoitusmallin ollessa auki mahdotonta arvioida. Mäntyharjun kunnan taloustilannetta voidaan pitää hyvänä. Tulevia haasteita varten kunnalla on taseessaan huomattava määrä kertynyttä ylijäämää. Kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentti on kyetty pitämään alle valtakunnan keskiarvon. Kunnan samoin kuin kuntakonsernin lainataso / asukas on matala alle valtakunnan keskiarvon. Yritystoiminta kunnassa on elinvoimaista rakentuen usean eri toimialan varaan. Em. seikoista johtuen Mäntyharjun kunnalla on hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuuden haasteet ja kyky turvata kuntalaisten peruspalvelut myös tulevaisuudessa KUNNAN HENKILÖSTÖ Kunnan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on vakiintunut noin 6000:n 7000:n päivän tasolle. Poissaoloprosentti 2015 on 6,0%. Tarkemmin asia on esitelty henkilöstökertomuksessa. Kunnassa on pyritty kiinnittämään huomiota esimiesten johtamiskoulutukseen ja henkilöstötaitojen kehittämiseen. Kunnan johtoryhmä on osallistunut vuonna 2015 Tekesin rahoittamaan Työelämä 2020 koulutushankkeeseen ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Kunnassa on varauduttu kohtaamaan erilaiset riskit ja epävarmuustekijät. Henkilöstö osallistuu säännöllisesti valmiussuunnitelman laadintakoulutuksiin ja näihin liittyviin harjoituksiin. Kunnan kiinteistöjen toimivuutta sähkökatkojen aikana on parannettu varavoimakoneita hankkimalla. Kunnan yleiseen toimintaan kohdistuvat riskit jaotellaan yleensä (toiminnallisiin-, rahoitus-, vahinko- ja investointi riskeihin). Toiminnalliset riskit tiedostetaan yleisesti ja kunta käyttää laajasti vakuutuksia vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Kunnan kiinteistöillä on pääosin tilavuuteen perustuva täysarvovakuutus ja neliömäärään perustuva irtaimistovakuutus. Teollisuustilojen osalta vakuutukset ovat euromääräisiä. Lisäksi kunnalla on julkishallinnon vastuuvakuutus. Ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus on haasteellista. Lyhytaikaisia sijaisuuksia hoidetaan yksiköissä omin voimin. Pitempiaikaisiin sijaisuuksiin on palkattu henkilöitä joilla ei kaikilla ole em. alojen ammattikoulutusta tai ovat alan opiskelijoita. Eläkkeellä olevia kokeneita alan ammattilaisia on myös saatu sijaisuuksiin. Yhden ammatti työntekijän työalueet aiheuttavat myös riskejä. Tiukan talouden aikoina avoimien toimien täyttäminen ei ole itsestään selvyys ja pätevien sekä kokemusta omaavien työntekijöiden saatavuus on hankalaa. Vuoden 2015 aikana tehdyillä rahoitusratkaisuilla on kiinnitetty huomiota lainojen korkokehityksen riskeihin. Vuoden aikana nostetut uudet talousarviolainat on kiinnitetty pitkään (10v) kiinteään korkoon. Tavoitteeksi on asetettu, että 40 % kunnan lainasalkusta on kiinnitetty pitkään kiinteään korkoon. Johdannaisilla toteutettua korkosuojausta kunta ei ole käyttänyt. Sivistyspalveluiden toimiala Riskienhallinnan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden, asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen. Se on ennakoivaa, järjestelmällistä ja jatkuvaa organisaation päivittäistä toimintaa ja johtamista, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja tavoitteensa ja niihin liittyvät laatuvaatimukset.

8 4 Riskienhallinta on osa johtamista ja arkipäivän työtä ei yksittäinen projekti. Riskienhallinnan asema perustuu siihen, että se auttaa organisaatiota saavuttamaan perustavoitteensa ja turvaa ne. Toiminnalliset riskit: a) henkilöstöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Sivistyspalveluiden henkilöstön saatavuuteen liittyy pätevyyden omaavien työntekijöiden saatavuuden osalta riski. Sivistyspalveluissa on alueita, jotka ovat yhden tai muutaman työntekijän varassa, mikä aiheuttaa omat riskinsä ja työskentely on haavoittuvampaa. Pääsääntöisesti avoimeksi tullut virka tai toimi on täytettävissä ns. normaalein rekrytointitoimin, mutta maanlaajuisesti tiettyjen henkilöstöryhmien kysyntä ja tarjonta työmarkkinoilla on epätasapainossa. Virat ja toimet, joiden täytössä on ongelmia, ovat mm. erityisopettajat, liikunnan opettajat, lastentarhanopettajat, erityislastentarhaopettajat ja kirjastohenkilöstö. Em. virkojen ja toimien osalta ongelma Mäntyharjussa koskee tällä hetkellä lähinnä sijaishenkilöä. Kunnan oppilasmäärä on supistumassa, mikä lisää painetta useamman aineen pätevyyden hallintaan samalla opettajalla. Kunta kannustaa kaksoispätevyyden hankintaan. Saatavuus turvataan hyvillä työoloilla ja panostamalla muuhun kuin palkallisiin etuihin (mm. mahdollisuus koulutuksiin, työn sisällön kehittäminen jne.). Osaaminen Yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutuksiin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Henkilöstön koulutushalukkuus on sivistyspalveluissa ollut kiitettävällä tasolla. Lisäksi OVTES:n henkilöstö osallistuu kolmeen koulutuspäivään / vuosi. Talouden tiukentuessa myös koulutusmäärärahojen varaukset ovat vaarassa pienentyä. Koulutusta on toteutettu osittain hankerahoituksen turvin. Mikäli hankerahaa ei ole käytettävissä, paineet kunnan talousarvion suhteen kasvavat. Turvallisuus Henkilöstö kohtaa entistä useammin haasteellisia ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita. Riskien tunnistaminen on tärkeää. Yksiköitä on ohjeistettu mm. välttämään riskitilanteissa yksin työskentelyä. Erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, mm. poistumisteiden huomioimisella, kameravalvonnalla ja lukituksen suunnittelulla, on pyritty pienentämään riskiä. Yksiköiden varautumissuunnittelu ja tilanteiden harjoittelu on tärkeää. Koulukeskuksen yksiköt tulisi liittää yhtenäiseen lukitus- ja kaiutinjärjestelmään. b) tietojärjestelmien toimivuus Koulujen päätietojärjestelmien ylläpito on siirretty ohjelmistotoimittajalle vuoden 2012 aikana. Toimenpide pienentää tietojärjestelmän kaatumisesta aiheutuvaa riskiä. Verkkokansioista otetaan päivityksiä kunnan yleisen käytännön mukaan. Vahinkoriskit: a) omaisuuteen kohdistuvat Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat esim. luonnon onnettomuuden, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset ja vahingonteot. Kameravalvonnan käyttöönotto on vähentänyt merkittävästi kiinteistölle ja muulle omaisuudelle aiheutettua ilkivaltaa. Yhtenäiskoululle ja päiväkoti Mustikkatassuun toteutettu varavoimakone varmistaa toiminnan jatkomahdollisuuden poikkeusoloissa. b) muut riskit Toimintaan kohdistuu em. lisäksi joukko ns. yleisiä riskejä; ympäristöriskit, liikenteen aiheuttamat riskit, terveysriskit jne. Kunnan yleisessä, palvelualueen ja yksiköiden valmiussuunnitelmissa on pyritty varautumaan näihin. On perusteltua uskoa, että riski toteutuu todennäköisimmin liikenteen osalta. Kunta voi vaikuttaa kiinteistöjen piharatkaisujen osalta riskin pienentämiseen. Ostopalveluna toteutettavaan henkilöliikenteeseen kunnan vaikutusmahdollisuus on rajallinen.

9 5 Perusturvapalvelujen toimiala Riskienhallinnan tavoitteena on toiminnan jatkuvuuden, kannattavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen. Se on ennakoivaa, järjestelmällistä ja jatkuvaa organisaation päivittäistä toimintaa ja johtamista, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja tavoitteensa ja niihin liittyvät laatuvaatimukset. Riskienhallinta on osa johtamista ja arkipäivän työtä ei yksittäinen projekti. Riskienhallinnan asema perustuu siihen, että se auttaa organisaatiota saavuttamaan perustavoitteensa ja turvaa ne. Toiminnalliset riskit: a) henkilöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Perusturvan henkilöstön saatavuuteen liittyy pätevyyden omaavien työntekijöiden saatavuuden osalta riski. Mäntyharjun kunnan perusturvapalvelujen riskejä ovat mm. lääkärien, sosiaalityöntekijöiden ja koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus. Erityisesti sairaanhoitajien saaminen akuutteihin ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain haastavaa. Joskus on jouduttu käyttämään kouluttamattomia sijaisia lähinnä lähi- ja perushoitajien sijaisuuksissa räätälöidyin tehtäväkokonaisuuksin potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantamatta. Resursseja ohjataan ja kohdennetaan tarpeen mukaan perusturvapalvelujen eri tiimien välillä. Perusturvapalveluissa on työtehtäviä, jotka ovat yhden tai muutaman työntekijän varassa, mitä voidaan pitää riskinä, koska työskentelyn haavoittuvuus on tällöin herkempää. Osaavan ja koulutetun henkilöstön saatavuus turvataan hyvällä henkilöstöpolitiikalla, aktiivisella rekrytoinnilla, hyvillä työoloilla, mielekkäillä ja hallittavissa olevilla tehtäväkokonaisuuksilla, mahdollistamalla oman osaamisen ylläpito ja kehittäminen mm. täydennyskoulutuksin sekä kilpailukykyisin eduin. Osaaminen Yhteiskunta muuttuu koko ajan, samoin sosiaali- ja terveydenhoitolait. Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutusten mahdollistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Täydennyskoulutukseen kannustetaan ja koulutuksia järjestetään entistä enemmän paikallisesti ja seudullisesti (kustannus-hyöty). Oman organisaation asiantuntijoita ja avainhenkilöitä hyödynnetään jakamalla osaamista eri tiimien ja hallintokuntien välillä. Turvallisuus Perusturvapalvelujen henkilöstö kohtaa entistä useammin haasteellisia ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita ja potilaita. Henkilökunnalle järjestetään ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta alan ammattilaisten taholta sekä perusturvan turvallisuuspäällikön toimesta. Myös palo- ja pelastusharjoituksia järjestetään yhteistyössä palolaitoksen kanssa. Työskentelytilat ja hälytysjärjestelmät ovat asianmukaiset. Potilasturvallisuuteen liittyvät haitta- ja vaaratapahtumat kirjataan sähköiseen järjestelmään ja ne käsitellään systemaattisesti analysoiden ja niistä oppien. b) tietojärjestelmien toimivuus Perusturvapalveluissa työ sisältää yhä enemmän eri tietojärjestelmien hyödyntämistä (vrt. potilas- ja asiakastietojen dokumentointia). Toiminnan häiriöt tietojärjestelmissä vaikuttavat ja vaikeuttavat toimintaa. Keskeisimmät perusturvan toimintayksiköt on varustettu varavoimalla, jolla turvataan sähkön saanti lyhyiden sähkökatkosten aikana. Potilastietojärjestelmän katkojen varalle on toimintamalli. c) lainsäädännön riskit Sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädännöstä on ensiarvoisen tärkeää. Tietojen tulee olla ajan tasalla, minkä kautta myös menettelytapa- ja hoitovirheet voidaan minimoida. Perusturvan henkilöstölle järjestetään tarvittavaa lainsäädännöllistä täydennyskoulutusta muuttuvien lakien myötä tietotaidon ajan tasalla pitämiseksi. Vahinkoriskit: a) omaisuuteen kohdistuvat Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat esim. myrskyt, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset. Näihin on varauduttu valmiussuunnitelmissa. a)ympäristöriskit Mahdollisia ympäristöriskejä ovat mm. suuronnettomuudet, ydinvoimalaonnettomuudet ja pandemiat. Riskeihin valmistautumista varten on tehty valmiussuunnitelmat.

10 6 Teknisten palvelujen toimiala Toiminnalliset riskit: a) henkilöriskit (saatavuus, osaaminen, turvallisuus) Saatavuus Henkilöstön saatavuus teknisten palveluiden toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ei ole tällä hetkellä ongelma. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan yksikön sisällä. Tilannetta voidaan parantaa mm. yhteistyöllä naapurikuntien laitosten kanssa (vesihuoltolaitos), oppisopimuskoulutuksilla, harjoittelijoiden käytöllä sekä ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla Henkilöstön saatavuuden turvaamisessa on tärkeää saada työolosuhteet ja palkkaus sellaiseksi että teknisen palvelualueen työpaikat koetaan tulevaisuudessa tavoiteltavina. Osaaminen Henkilökuntaa ohjataan koulutuksiin. Mahdollisuuksien mukaan koulutusta tullaan järjestämään myös paikallisesti, jotta mahdollisimman monet pystyisivät osallistumaan koulutustilanteeseen. Työnantaja huolehtii täydennyskoulutusmahdollisuuksien toteuttamisesta. Turvallisuus Työn ja työmatkojen turvallisuuteen liittyvät riskit pyritään tiedostamaan ja minimoimaan. Alueiden hoidossa ja rakentamisessa huomioidaan käyttäjien turvallisuus. Tietojärjestelmien toimivuus Kunnan yleisten atk-riskien lisäksi vesihuoltolaitoksella riskit liittyvät valvontaohjelmiin ja kaukovalvontaan. Vahinkoriskit: Omaisuuteen kohdistuvia riskejä ovat mm. luonnon onnettomuudet, tulipalot, vesivahingot, sähkökatkokset, ilkivalta, laitehäiriöt. Ympäristöriskejä ovat mm. suuronnettomuudet, ydinvoimalaonnettomuudet, pandemiat, käyttöveden laatuhäiriöt ja jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöt. Näihin on pyritty mahdollisimman hyvin varautumaan.

11 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristöä on huollettu tilinpäätösvuonna asianmukaisesti. Kaatopaikan lopettamiseen on ryhdytty jo vuonna 2008 ja urakka saatiin valmiiksi 2015 vuoden aikana. Kaatopaikan lopettaminen maksoi n vuonna Lisäksi kaatopaikkavesien seurannasta muodostuu 30 vuoden ajan n euron vuotuinen kustannus. Vesilaitoksen toimintavarmuus on ollut ajoittain hyvin haavoittuva johtuen vähäisestä henkilöstöresurssista. Toimintavarmuutta on pyritty parantamaan henkilöstöjärjestelyillä. Lisäksi laajemmat sähkökatkot voivat aiheuttaa ylivuotoja vesistöön. 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnassa sisäistä valvontaa suoritetaan monella eri tasolla. Tarkastuslautakunnalla on päärooli valtuuston tahdon toteutumisen valvojana. Taloushallinnossa mm. - kassojen tarkastukset tehdään pistokokeina. Kassojen tarkastus on tehty asianmukaisesti vuosittain ja tarkastuksessa ei ole havaittu puutteita. Palvelualueiden johtajat hoitavat vastuualueittensa sisäisen valvonnan. Palvelut ja hallinto on järjestetty säädösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Tulostavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Kunnan talousarvion toteutumista seurataan valtuustolle annettavien vuosikolmannesraporttien muodossa. Lautakunnat ja kunnanhallitus saavat kuukausittain raportin talouden toteutumisesta tulosyksikkötaso kolmen tasolla. Kunta on tilikauden aikana kilpailuttamisien yhteydessä joutunut yhä useammin turvautumaan asiantuntija apuun etenkin laajojen rakennushankkeiden yhteydessä. Asianajotoimistot ovat toimineet hyvänä taustatukena, kun tarjouksia on tehty, vertailtu ja perusteltu eri tahoille. 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Toimintakertomuksessa kuvataan niitä olosuhteita ja tapahtumia, jotka vaikuttavat siihen millaiseksi tilikauden tulos ja taloudellinen asema muodostuvat. Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Vertailuvuotena toimii vuosi Tuloslaskelma osoittaa siis, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Tuloslaskelman tunnuslukujen perusteella voidaan arvioida, että talouden myönteinen kehitys jatkui vuonna Mäntyharjun kunnan tuloslaskelman toimintatuottojen kokonaismäärä (ulkoiset ja sisäiset) tilikaudella oli 12,9 milj. euroa, josta ulkoiset toimintatuotot olivat 7,6 milj. euroa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat vuoden 2014 tasosta. Tämä selittyy mm. hanketuloista. Korvaukset näkyvät vastaavasti kuluina toimintakulujen puolella. Merkittävä poikkeama talousarvioon verrattuna oli myös pysyvien vastaavien myyntivoitot, joita kertyi euroa enemmän. Toimintakulut (sisäiset ja ulkoiset) olivat 49,0 milj. euroa. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa, eli 1,5 %. Rahoituskulut olivat yhteensä euroa (v oli ). Verotulojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunnallisvero kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 prosenttia. Kiinteistöverot kasvoivat 0,6 %. Yhteisöverotulot kasvoivat 15,3 %. Verotulot jakautuvat verolajeittain seuraavasti: TP 2015 TP 2014 Muutos Muutos % Kunnallisvero , , ,32 1,8 Osuus yhteisöveron tuotosta , , ,32 15,3 Kiinteistövero , , ,47 0,6 Verotulot yhteensä , , ,11 3,0

12 Valtionosuuksien toteuma 18,1 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen yhteensä n euroa. 8 Poistoja kertyi 2,2 milj. euroa. Poistojen määrä kasvoi ylimääräisestä poistosta johtuen euroa vuoteen 2014 verrattuna.. Toimintakate kertoo jaksotettujen toimintatuottojen ja kulujen erotuksen, joka on katettava verorahoituksella ja valtionosuuksilla. Toimintakate pysyi vuoden 2014 tasolla. Toimintatuotot kattoivat noin 17,2 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kokonaisrahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on keskeinen luku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Kunnan tilikauden tulorahoitus riitti hyvin poistojen kattamiseen. Vuosikate oli 139 % poistoista. Tilikauden tulos oli ,22 euroa positiivinen. Kertynyttä ylijäämää oli taseessa vuoden 2015 lopussa 4,99 milj.. MÄNTYHARJUN KUNNAN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 9 11 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut V u o s i k a t e Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät T i l i k a u d e n t u l o s T i l i k a u d e n y l i- / a l i j ä ä m ä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17 % 16 % Vuosikate / Poistot, % 139 % 178 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahanlähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet kunnan kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta, tulorahoitus Kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli -1,2 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutusvoitoista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2015 yhteensä 3,4 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi euroa. Toiminnan ja investointien erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 1,2 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintamenoista 80 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella.

13 9 Vuoden lopussa kunnalla oli lainaa yhteensä 12,8 milj. euroa, joka oli 1,3 miljoona euroa enemmän kuin v tilinpäätöksessä. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lanakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 80 % 231 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 61 % 106 % Lainanhoitokate 2,28 1,78 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

14 Rahoituslaskelman tunnusluvut mittaavat maksuvalmiutta ja kassavarojen riittävyyttä. 10 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, = tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla seurataan investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Investointien tulorahoitus = 100*Vuosikate/investointien omahankintameno. Tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus = 100* Vuosikate/(investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys +lainan lyhennykset). Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) = 2,28. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kassan riittävyys = 365*rahavarat/kassastamaksut tilikaudella = 14 pv. 1.4 RAHOITUSASEMA Tase sisältää kunnan omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisesti. Taseen loppusumma oli 39,7 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta noin 1,2 milj.. Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % = 100* (oma pääoma+ poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma- saadut ennakot) Tunnuslukuarvon hyvänä tasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempaa omavaraisuusastetta on pidettävä jo heikkona ja se merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta, alijäämän sietokyvystä ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100* (vieras pääoma- saadut ennakot)/käyttötulot = Mäntyharju=39,36. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisin maksusta tulorahoituksella. Lainakantaan lasketaan koko vieraan pääoman määrä vähennettyinä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Mäntyharjun kunnan lainakanta tilikauden lopussa oli euroa/asukas TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 51,77 51,13 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40 % 38 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 4,99 4,12 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , milj 12,30 11,47 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset milj. 1,61 1,62 Asukasmäärä

15 MÄNTYHARJUN KUNNAN TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,45 Aineettomat hyödykkeet , ,43 Muut pitkävaikutteiset menot , ,43 Aineelliset hyödykkeet , ,23 Maa- ja vesialueet , ,13 Rakennukset , ,39 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,72 Koneet ja kalusto , ,66 Muut aineelliset hyödykkeet , ,81 Keskeneräiset hankinnat , ,52 Sijoitukset , ,79 Osakkeet ja osuudet , ,16 Muut lainasaamiset , ,46 Muut saamiset , ,17 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,13 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,79 Vaihto-omaisuus , ,58 Muu vaihto-omaisuus , ,58 Saamiset , ,11 Pitkäaikaiset saamiset , ,00 Myyntisaamiset , ,00 Muut saamiset , ,00 Lyhytkaikaiset saamiset , ,11 Myyntisaamiset , ,21 Muut saamiset , ,19 Siirtosaamiset , ,71 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,37 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,75 Peruspääoma , ,60 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,07 Tilikauden yli-/alijäämä , ,08 PAKOLLISET VARAUKSET 0, ,29 Muut pakolliset varaukset ,29 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,62 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat , ,62 VIERAS PÄÄOMA , ,71 Pitkäaikainen , ,88 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,88 Lyhytaikainen , ,83 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot , ,25 Ostovelat , ,97 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,35 Siirtovelat , , , ,37 11

16 KOKONAISTULOT- JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Verotulojen ja valtionosuuksien merkitys kunnan kokonaistuloista kasvaa joka vuosi. Kunnan tulee jatkossa päivittää maksuperusteet ja taksat vuosittain. Kunnan omiin keinoihin lisätä tuloja sisältyy myös omaisuuden myynti. MÄNTYHARJUN KUNTA ULKOISET KOKONAISTULOT JA KOKONAISMENOT KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,59 % Toimintakulut ,90 % Verotulot ,97 % Korkokulut ,53 % Valtionosuudet ,04 % Muut rahoituskulut ,03 % Korkotuotot ,02 % Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot ,34 % - Pakollisten varausten muutos ,72 % Satunnaiset tuotot ,04 % - Muut oikaisut ,40 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyv. Vast. hyöd. Luovutustap. 0,00 % - Pysyv.vastaav.hyöd.luovutusvoitot 0,00 % Investoinnit Investoinnit Investointimenot ,26 % Rahoitusosuudet investointimenoihin ,43 % Rahoitustoiminta Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot ,73 % Antolainasaamisten lisäykset ,08 % Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,25 % Antolainasaamisten vähennykset ,11 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,83 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,72 % Oman pääoman vähennykset Lyhytaikaisten lainojen lisäykset 0,00 % ,00 % Oman pääoman lisäykset ,00 % Maksuvalmius Rahoituslaskelmasta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Yhteensä KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA OHJAUS Toimintakertomuksessa esitetään yhdistelmä kunnan tytär-, osakkuus- ja muista omistusyhteisöistä sekä kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä. Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Ei yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Kunnallista liiketoimintaa Muut yhtiöt 1 Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 3 Muut omistusoikeusyhteisöt Yhteensä 9 3

17 13 Tytäryhteisöt Kotipaikka Kunnan Konsernin omistusos. omistus % % KOY Keskiväli Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Myllyrinne Mäntyharju 92,09 92,09 Mjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Pyhävedenranta Mäntyharju 100,00 100,00 KOY Nokiantie 19 Mäntyharju 100,00 100,00 Kuntayhtymät E-Savon Sairaanhoitopiirin Ky Mikkeli 6, , Vaalijalan Ky. Pieksämäki 3, , Itä-Suomen päihdehuollon ky Mäntyharju 0, , Etelä-Savon Maakuntaliitto Mikkeli 4, , Osakkuusyhteisöt As.Oy Halssinrinne Mäntyharju 34,84 34,84 Mäntyharjun Suittimäki Oy Mäntyharju 25,00 25,00 KOY Mäntyharjun Virastokeskus Mäntyharju 27,53 27,53 As Oy Mjun Tanhuharju Mäntyharju 0,00 21, KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluu kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Kunnanjohtaja antaa tarvittavat ohjeet yhtiökokousedustajille sekä kuntayhtymien ja kuntakonsernin kokouksia koskevia ohjeita. Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt noudattavat toiminnassaan mm. osakeyhtiölakia ja toimivat yhtiöjärjestyksen, osakassopimusten ja yhtiötä sitovien lakien puitteissa. Konserniin kuuluvat keskeiset tytäryhtiöt julkaisevat toiminnastaan osavuosikatsaukset ja vuosiraportin. Kuluvan tilikauden aikana ei konserniohjeeseen tehty muutoksia. Sen mukaisesti kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla on läsnäolo-oikeus hallitusten kokouksissa OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Kuntajaoston ohjeen mukaan poistovajetta ei ole kirjattu tytäryhtiöistä, jotka ovat kirjanneet tilinpäätöksessä suunnitelman mukaiset poistot ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Konserniin kehitykseen sisältyy eritasoisia riskejä. Vastuut tytäryhtiöistä ovat täysin Mäntyharjun kunnalla. Tytäryhtiöihin, erityisesti KOY Keskiväliin, sisältyvät taloudellisten riskien huomioiminen onkin oleellista arvioitaessa konsernin tulevaa kokonaiskehitystä. KOY Keskivälin asuntojen käyttöprosentin aleneminen tulee saada pysäytettyä. Oravanpyörä, jossa vuokria joudutaan korottamaan ja korotus aiheuttaa käyttöprosentin laskua aiheuttaa kierteen, jonka vaikutus talouteen on vakava. Kehityksen suunnan oikaisu vaatii toimenpiteitä joko asuntokannan määrän saattamiseksi paremmin

18 14 vastaamaan kysyntää tai vaihtoehtoisesti Keskiväli Oy:n asuntokannan houkuttelevuuden parantamiseksi. Nykyisen kehityksen jatkuessa KOY Keskivälin mahdollisuudet panostaa asuntokantaan ovat rajalliset SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvonta on järjestetty konserniohjeen ja hallintosäännön avulla. Konserniohje on päivitetty vuonna Kunnanjohtaja antaa erillisohjeet kuntakonsernin kokouksia varten.

19 15 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,21 Toimintakulut , ,30 Toimintakate , ,09 Verotulot , ,04 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 841, ,92 Muut rahoitustuotot , ,18 Korkokulut , ,85 Muut rahoituskulut , ,47 Vuosikate , ,73 Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot , ,40 Tilikauden yli- ja alipariarvot ,00 Arvonalentumiset ,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,40 Satunnaiset erät , ,87 Tilikauden tulos , ,20 Tilinpäätössiirrot , ,01 Vähemmistöosuudet , ,52 Laskennallisen verovelan muutos ,99 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,67 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 40 % 38 % Vuosikate / Poistot, % 151 % 161 % Vuosikat, euroa/asukas Asukasmäärä

20 16 KONSERNI RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,73 Satunnaiset erät , ,66 Tulorahoituksen korjauserä , ,20 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,59 Investointien rahavirta Investointimenot , ,59 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,50 Pysyvien vastaavien luovutusvoitot , ,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,09 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,50 Rahoituksen kassavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,33 Antolainasaamisten vähennys , ,60 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,35 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,35 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset Muut Maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen p.o ja varojen muutokset , ,75 Vaihto-omaisuuden muutos 2 815, ,13 Saamisten muutos , ,91 Korottomien velkojen muutos , ,93 Rahoituksen kassavirta , ,77 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,27 Rahavarat , ,95 Rahavarat , ,22 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,27 Investointien tulorahoitus, % 108,2 193,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,1 82,8 Lainanhoitokate 1,91 1,40 Kassan riittävyys, pv 14,9 12,4 Asukasmäärä

21 17 KONSERNI TASE TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet , ,18 Muut pitkävaikutteiset menot , ,80 Ennakkomaksut 465,07 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,98 Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet , ,38 Rakennukset , ,40 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,94 Koneet ja kalusto , ,06 Muut aineelliset hyödykkeet , ,43 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,51 Aineelliset hyödykkeet , ,72 Sijoitukset: Osakkuusyhteisöosuudet , ,33 Muut osakkeet ja osuudet , ,24 Muut lainasaamiset , ,28 Muut saamiset , ,12 Sijoitukset yhteensä , ,97 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,28 Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset , ,63 Lyhytaikaiset saamiset , ,50 Rahat ja pankkisaamiset , ,95 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,92 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,60 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot , ,53 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,10 Tilikauden yli-/alijäämä , ,23 Oma pääoma yhteensä , ,26 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,24 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSE Poistoero 2 101,34 Vapaaehtoiset varaukset ,25 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,54 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,47 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras p-oma , ,57 Pitkäaikainen koroton vieras p-oma , ,62 Lyhytaikainen korollinen vieras p-oma , ,81 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,82 Vieras pääoma yhteensä , ,82 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,92

22 18 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,71 30,03 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 51 % 52 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 5,9-1,5 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , milj 22,9 23,3 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset milj. 1,899 1,959 Asukasmäärä Konsernitase sisältää konsernin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaisesti. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus ja vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. 1.7 KESKEISET LIITETIEDOT Kunnasta ja konsernista on esitetty liitetiedot laajasti tilinpäätöksen liitetieto-osassa. 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMIS- TOIMENPITEET TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kunnan tilikauden tulos on ,22 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää tilikauden käsittelystä seuraavaa: Tilikauden tulos ,22 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Mäntyharjun kunnan talous toteutui ennakoitua paremmin ja talous on tasapainossa. Kunnan taseeseen kertyi ylijäämää eikä kattamattomia alijäämiä ole. Lakisääteistä velvoitetta tasapainottamisohjelman laatimiseksi ei ole.

23 19 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Perustelut Vaalilaki 714/1998 Tavoitteet Tavoite Mittari Toimenpide Toteuma Eduskuntavaalien äänestysprosentti kunnassa ylittää vaalipiirin keskiarvon Äänestysprosentti Tutkitaan mahdollisuus järjestää ennakkoäänestys paikallisissa kauppaliikkeissä - ennakkoäänetys järjestettiin 3 kauppaliikkeessä, 1 pv/kauppa -Suomessa äänestäneet: Mäntyharju 67,1 % Kaakkois-Suomen vaali-piiri 66 % -äänestysprosentti ylitti vaalipiirin keskiarvon 1,1 prosenttiyksiköllä. -eduskuntavaaleihin 2011 verrattuna äänestysprosentti kasvoi 2 prosenttiyksikköä. Vastuuhenkilö Hallintojohtaja

24 20 Tarkastuslautakunta Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Tot % Poikkeama muutos TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , LASKENNALLISET ERÄT , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tavoite Toimenpide Mittari Toteuma Valtuuston asettamat toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Arviointisuunnitelma - työn suunnitelmallisuus - painopisteet Viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon kuuleminen Tutustumis- ja arviointikäyntejä laitoksissa ja palvelupisteissä Tehty / valmisteilla / ei Tehty Hallintokuntia on kuultu Ei toteutunut Talousvuoden 2014 arviointikertomus Arvioinnin kehittäminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, kuinka hyvin on onnistuttu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Sisäisen arvioinnin suunnittelu, toimialojen itsearviointien yhteenvedot Ajantasaisen talousseurannan toteuttaminen Osavuosiraporttien pohjalta tiedonanto valtuustolle Arviointikertomuksen vaikuttavuuden arviointi Kyllä/ valmisteilla/ ei Arviointikertomus vuodelta 2014 tehty suunnitelman mukaisesti Suunnitelman mukaisesti Valmisteilla Ei toteutunut Kehitettävää Perustelut Kuntalain mukaan hallinnon ja talouden tarkastuksen tehtävänä on laissa säädettyjen tehtävien lisäksi arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet valtuuston päättämällä tavalla, onko sisäinen valvonta riittävää sekä tutkia tilinpäätöksen sisältämän tiedon oikeellisuus ja riittävyys. Varsinaisesta tilintarkastuksesta huolehtivat ammattitilintarkastajat. Kunnan tilintarkastajana on toimii Kuntatarkastajien Clavis Oy. Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja

25 21 Kunnanvaltuusto Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Tot % Poikkeama muutos TOIMINTATUOTOT ,8 444 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , TA 2015 talousarvion tavoitteet Tavoite Toimenpide Mittari Toteuma Koulutus- ja seminaarit: Strategian valmistuminen Strategia valmis kyllä / ei ei, työstämistä jatkettiin tavoite selkeyttää ja ei terävöittää päätöksentekoa j Valtuustosopimuksen Valtuustosopimus laadittu linjauksia laatiminen kyllä/ei Valtuuston tutustumis- ja koulutusmatkan järjestäminen Toteutuneiden seminaarien ja koulutustapahtumien lukumäärä 3 seminaaria ja 1koulutustapahtumaa Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja