PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR-2001-Y Puh.

Transkriptio

1 Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE PIR-2001-Y Puh. (03) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Tampereen kaupungin Polson jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista Näsijärven Koljonselkään. LUVAN HAKIJA Tampereen kaupunki/tampereen Vesi PL TAMPERE LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupaa haetaan Tampereen kaupungin Polson jätevedenpuhdistamolle, joka sijaitsee hakijan omistamalla tontilla Polson kaupunginosassa osoitteessa Mökkitie 46, Terälahti. Kiinteistötunnus Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta Hakemus on tullut vireille Pirkanmaan ympäristökeskuksessa Käsittelymaksu 1300

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään 38/1991/1, myöntänyt Tampereen kaupungille luvan jäteveden edelleen johtamiseen Polson jätevedenpuhdistamolta Näsijärven Koljonselkään toistaiseksi. Lupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -ATU-arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 90 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Lisäksi määrättiin, että luvan saajan on pantava vireille uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2001 loppuun mennessä. Tämä päätös on voimassa siihen asti, kunnes uudesta hakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös. Puhdistamoalue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (kaavamerkintä YT). Rajanaapureina ei ole asumusta ja pohjoisessa tontti rajoittuu kaava-alueen rajaan. Polson alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 4641, jonka mukaan alue on pääasiassa retkeily-, leiriytymis- ja ulkoilualuetta sekä leirintäalueen osalta vahvistettu asemakaava nro Polson alue on osittain kaavoittamatonta jätevedenpuhdistamon lähialueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee 35 km Tampereen keskustasta pohjoiseen olevassa Polson kaupunginosassa ja jätevedet johdetaan purkuputkella Näsijärven Koljonselän itäosaan Polsonlahden edustan syvännealueelle. Lähin asumus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Asutuksen ja puhdistamon välillä on puustoa, joka hieman rajoittaa mahdollisen melun tai hajujen leviämistä. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Jätevesien purkupaikka on Polsonlahden edustan syvännealueella, joka kuuluu Näsijärven Koljonselän itäosaan. Alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöön ja Näsijärven-Ruoveden osa-alueeseen. Koljonselkä saa vetensä pohjoisilta reiteiltä, joita ovat Ähtärin, Keuruun ja Pihlajaveden reitit. Vesistön valuma-alue on purkualueen kohdalla noin 7334 km 2 ja järvisyys 13,3 %. Tammerkosken keskivaluman 8,6 l/s*km 2 perusteella keskivirtaama on noin 63 m 3 /s. Veden keskisyvyys alueella on 20 metriä ja syvenee vielä järven selälle mentäessä. Rannat ovat kivikkoisia ja nopeasti syveneviä. Jätevesien laimennusolot ovat siten virtaamaan suhteutettuna erinomaisen hyvät. Purkualueen avoimuus on osaltaan tehostamassa jätevesien hyvää laimenemista. Veden laadun ominaispiirteitä ovat ruskea väri, happamuus, vähäinen suolojen määrä ja luontainen karuus. Vedenlaatua voidaan kuvata alueella erinomaiseksi. 2

3 Kalasto ja kalastus Koljonselän alueella ei suoriteta erikseen kalastotarkkailua. Näsiselällä kalaston tilaa seurataan M-Real Oyj Lielahden tehtaan velvoitteena. Tarkkailu sisältää kalastusta, saaliita ja kalastushaittoja kartoittavan tiedustelun, saaliskirjanpidon, kalojen aistinvaraisen arvioinnin, pyydysten limoittumista selvittävät havaskokeet ja siiasta kerättävät saalisnäytteet. Näsiselällä kalasti 1990-luvun lopussa noin 900 kalastajaa. Näsiselän keskimääräinen kalasaalis on ollut 90-luvulla runsaat kg (4,9 kg/ha). Runsain saalislaji on ollut kuha ja sen jälkeen tulevat suhteellisen tasaisin saalisosuuksin siika, hauki ja ahven. Kuhan hehtaarisaalis oli 1990-luvun lopussa 1,0-1,9 kg. Siian, hauen ja ahvenen hehtaarisaaliit vaihtelivat 0,6-0,9 kg:n välillä. Muikkukannassa oli havaittavissa elpymistä, sillä saalismäärä kasvoi yli nelinkertaiseksi vuodesta 1996 vuoteen Hehtaarisaalis nousi 0,25 kiloon. Taimenen saalisosuus on pysynyt 90-luvulla tasaisesti 5 %:n tuntumassa ja hehtaarisaalis vaihteli nyt 0,2-0,3 kg:n välillä. Näsijärven karua luonnetta ilmentää särkikalojen vähäinen määrä. Viimeisten 20 vuoden aikana niiden saalisosuus on supistunut hieman ja vaihteli 90-luvun lopussa %:n välillä. Kalastajat pitävät Näsijärven säännöstelyä pahimpana kalastusta haittaavana tekijänä. Näsiselän ja Koljonselän kalat ovat makunsa puolesta varsin hyvälaatuisia ja pahat makuvirheet ovat nykyään harvinaisia. Lielahden tehtaan vaikutukset purkualueensa kalatalouteen ilmenivät lähinnä havaspyydysten lisääntyneenä limoittumisena ja kalojen satunnaisina makuvirheinä Lielahden alueella ja Näsiselän eteläosassa Siilinkarin ympäristössä. Polson puhdistamon jätevesikuormituksella ei voida katsoa olevan kalataloudellisia vaikutuksia. Vesistön muu käyttö Jätevesien purkualueella ei ole vedenottamoita eikä yleisiä uimarantoja. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Liikenne puhdistamolle on vähäistä. Puhdistamonhoitaja käy laitoksella päivittäin ja puhdistamolta tyhjennetään lietettä kahden viikon välein. Polson jätevedenpuhdistamolla käsitellään Polson asemakaava-alueen jätevedet. Liittyjämäärä on noin 100 vakituista asukasta ja Metallityöväen liitto ry:n kurssikeskus Murikan sekä karavaanarialueen jätevedet. Lupahakemuksessa hakija arvioi liittyjämäärän nousevan vuoteen 2010 mennessä 250 asukkaalla. Vastineessaan muistutuksiin hakija ilmoitti kuitenkin luopuneensa suunnitelmista johtaa Terälahden jätevedet Polson puhdistamolle. Alueen virkistyskäyttö voi kuitenkin lisääntyä lähivuosina huomattavasti, kun alueelle on suunniteltu rakentaa golfkenttä. Laadultaan jätevesi on normaalia asumajätevettä. Puhdistamolle ei johdeta varsinaisia teollisuusjäteve- 3

4 siä. Prosessikuvaus Polson puhdistamo on tyypiltään Upo Oy:n vuonna 1975 toimittama Metoxy-pienpuhdistamo, joka toimii simultaanisaostusperiaatteella pitkäilmastuslaitoksena. Puhdistamo käsittää kaksi linjaa, joita voidaan ajaa rinnan, kumpaakin erikseen tai siten, että toinen linja toimii ylijäämälietteen stabilointilaitoksena. Puhdistamolla on toteutettu pääsääntöisesti jälkimmäistä ajotapaa, koska yhden linjan kapasiteetti riittää hyvän puhdistustuloksen saavuttamiseen. Jätevesi johdetaan puhdistamolle halkaisijaltaan 300 mm:n viemärilinjaa myöten kolmen pumppaamon tahdittamana, joten veden tulo laitokselle vaihtelee suuresti. Jakokaivossa vesi jaetaan linjoille ja siinä on myöskin ferrosulfaatin syöttöpiste. Seuraavaksi vesi johdetaan repijälaitteen läpi ilmastusaltaaseen. Ilman tuottaminen tapahtuu kahdella säädettävällä kompressorilla. Vesi johdetaan seuraavaksi kolmiosaiseen selkeytysyksikköön, joista selkeytynyt vesi kerätään ylivuotokourujen kautta poistokanavaan. Mittauksen jälkeen puhdistettu vesi johdetaan kahden sarjassa olevan kaivon kautta halkaisijaltaan 250 mm:n poistoviemäriin. Selkeytysaltaista osa laskeutuneesta lietteestä palautetaan mammut-pumpuilla jakolaatikon kautta ilmastukseen (palautusliete) ja ylijäämäliete säädettävän V-padon kautta toiselle ilmastus linjalle varastoon ja stabiloitavaksi. Stabiloitu liete ajetaan loka-autolla Viinikanlahden puhdistamolle käsiteltäväksi. Purkuputki Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella 330 metrin päähän rannasta Polsonlahden edustalle Koljonselän itäosaan. Purkuputken pää sijaitsee noin 20 metrin syvyydellä. Vesialue purkupaikan ympäristössä on Kuorannan osakaskunnan omistuksessa. Mitoitus ja puhdistusteho Puhdistamon mitoitus on seuraava: - asukasvastineluku (AVL) = mitoitusvirtaama (q mit) = 35 m 3 /h (selkeyttämön pintakuormalla 0,45 m/h) - mitoitusvirtaama (Q ka) = 400 m 3 /d - orgaanista ainesta (BHK 7 ) = 90 kg O 2 /d - ilmastusaltaan tilavuus (Vilm)= 2*77 m 3 = 154 m 3 - selkeytysaltaan ala (A selk) = 2*38,6 m 2 = 77,2 m 2 Mitoitusvirtaamasta neljäsosa on laskettu suoto- ja vuotovesille. Pintakuormalla 1 m/h selkeyttämön kapasiteetiksi tulee 1850 m 3 /d. Polson puhdistamon tulokuorma vuosina Virtaama BHK 7 -ATU Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 4

5 Vuosi m 3 /d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d ,4 46 4,7 6,1 0, ,9 22 2,9 3,3 0, ,4 28 3,4 3,9 0, ,1 42 3,2 5,4 0, ,3 46 3,0 7,0 0, ,6 35 2,8 5,5 0,4 Vesistökuormitus ja puhdistamon puhdistusteho (%) vuosina on ollut seuraava. Virtaama BHK 7 -ATU Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Vuosi m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % ,4 0, ,6 22 0,24 0, ,3 0, ,2 22 0,18 0, ,1 0, ,6 26 0,16 0, ,3 0, ,8 15 0,21 0, ,7 0, ,9 11 0,24 0, ,0 0, ,7 2 0,25 0,02 94 Vastaavana ajanjaksona käsitellyn veden kiintoainepitoisuus oli 7 mg/l, kuormitus 0,7 kg/d ja reduktio 96 %. Viime vuosina COD Cr pitoisuus on ollut käsitellyssä jätevedessä keskimäärin 41 mg/l, kuormitus 3,6 kg/d ja reduktio 85 %. Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamon sähköenergian käyttö on kwh vuodessa, eli noin 1,1 kwh/m 3. Fosforin saostamiseen käytetään vuosittain 8,0 tonnia ferrosulfaattia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesistöön Polson jätevedenpuhdistamon aiheuttama vesistökuormitus on ollut vuosina keskimäärin seuraava: Jätevettä 98 m 3 /d BHK 7 -ATU 0,6 kg O 2 /d kok.n 2,6 kg/d kok.p 0,02 kg/d Tämä jätevesikuormitus vastaa eri mittareilla tarkasteltuna alle 10 henkilön käsittelemättömien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta. Melu ja päästöt ilmaan Hajua muodostuu mahdollisesti muutamana päivänä vuodessa hetkittäin, kun stabiloitu liete tyhjätään. Melua ja muita päästöjä ei ole mitattu, mutta niitä ei arvioida merkittäviksi. 5

6 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamon toiselle ilmastuslinjalle johdettua ylijäämälietettä stabiloidaan ilmastamalla. Stabiloitu liete laskeutetaan altaan pohjalle ennen loka-autolla imemistä kuiva-ainepitoisuuden nostamiseksi. Lietettä poistetaan n m 3 /vuodessa (kahden viikon välein n. 15 m 3 ), kuiva-ainepitoisuus vaihtelee 4-5 %. Liete ajetaan loka-autolla Viinikanlahden puhdistamolle edelleen käsiteltäväksi. Laitoksella on repijät, jotka hienontavat suurimman osan laitokselle jäteveden mukana tulevasta kiintoaineesta. Repijälle jäänyt tavara (kivet, muovit ym.) poistetaan huoltokäyntien yhteydessä ja toimitetaan Tarastenjärven kaatopaikalle. Tavaraa kertyy n. 1-2 m 3 /vuodessa. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Päästöjä aiheuttavina poikkeuksellisina tilanteina saattaa tulla kysymykseen sähkökatkot tai laiterikot sekä rankkasateiden aiheuttamat tulvimiset. Tällaisessa tilanteessa on mahdollista päästä käsittelemätöntä jätevettä purkuvesistöön. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1976 lähtien. Velvoitetarkkailu on tehty kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella ja -kesällä. Tarkkailuohjelmassa on kaksi havaintopaikkaa Koljonselkä 1 ja Polsonlahti 2. Polsonlahti 2 on vertailupiste Polson taajaman ranta-alueella Polsonlahden syvänteessä ja Koljonselkä 1 on puhdistamon varsinaisten kuormitusvaikutusten havainnointiin käytetty tarkkailupiste purkuputken pään lähimmän syvänteen kohdalla. Koljonselkä 1 (TAMA/KO1) Vähäisestä kuormituksesta ja poikkeuksellisen hyvistä laimennusoloista johtuen Koljonselän tarkkailupisteellä ei ole havaittu yksilöitävissä olevia merkkejä jätevesien vaikutuksesta. Veden laatu on ollut Koljonselän alueella hyvä tai erinomainen. Koljonselän päällysvesi oli talvella 2003 kirkasta (näkösyvyys jopa 5,5 m) ja erittäin vähäravinteista. Humusleimaisuus väheni edellistalveen verrattuna kuivan edellissyksyn ansiosta. Fosforipitoisuus (8,0 µg/l) oli karujen vesien tasolla. Happitilanne oli erinomaisen hyvä, sillä pohjan läheisen vesimassan happipitoisuus oli 4,6 mg/l. Talven ankaruus ei vaikuttanut juurikaan happitilanteeseen, koska vesi on erittäin vähäravinteista ja siten niukkatuottoista. Hygieeninen veden laatu oli moitteeton. Kesäkerrosteisuuden lopulla Koljonselän päällysveden fosforipitoisuus (7,0 µg/l) oli edelleen karuille vesille ominainen. Fosforipitoisuus laski kaikkien aikojen alimpaan arvoonsa. Happitilanne oli erinomaisen hyvä pohjaan saakka (pohjalla happea 7,4 µg/l). Näin korkeita happipitoisuuksia havaitaan harvoilla vesialueilla loppukesällä. Hygieeninen veden laatu oli moitteeton kuten talvellakin. Veden yleislaatu oli sekä talvella että kesällä erinomainen. 6

7 Koljonselän veden laatu on parantunut hitaasti 80-luvun alusta lähtien luvun alkuun verrattuna päällysveden kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut huomattavasti, jollei oteta lukuun kesän 2000 tulosta. Fosforipitoisuuden aleneminen johtuu Mäntän seudun kuormituksen pienentymisestä vuodesta 1991 lähtien. Vesialueen mittasuhteet huomioon ottaen fosforisisältö on vähentynyt erittäin merkittävästi. Vastaavaa parannusta on todettu myös Kurunlahdella ja Kaiharinlahdella. Myös jäteliemen vaikutusta kuvaavat COD-arvot ovat pienentyneet selvästi 80-luvun tilanteeseen verrattuna. Vastaavat muutokset on havaittavissa myös Polsonlahdella. Typpipitoisuus ei ole oleellisesti muuttunut. Polsonlahti 2(TAMA/PO2) Polsonlahden pintavesi oli lopputalvella 2003 kirkasta, melko väritöntä ja vähäravinteista. Fosforipitoisuus (8 µg/l) oli karuille vesille ominainen ja sähkönjohtavuus (5,0 ms/m) oli alhainen. Vesi oli hygieenisesti lähes moitteetonta. Happitilanne oli tyydyttävä. Pitkän ankaran talven jälkeen pohjalla oli happea vain 0,3 mg/l (2002 4,6 mg/l). Pohjanläheisen veden ravinnepitoisuudet (580 µg N/l ja 39 µg P/l) olivat normaalit. Kesälläkin hygieeninen veden laatu oli hyvä. Veden laatu oli Polsonlahdessa vuonna 2003 myös kokonaisuutena hyvä. Vesistöjen kannalta vaikea talvikausi heijastui alentuneena happipitoisuutena pohjalla. Veden ravinnetasoon tällä ei ollut kuitenkaan vaikutusta. Pitemmällä aikavälillä happitilanne on hieman heikentynyt, vaikka fosforipitoisuudet laskivat selvästi 1990-luvun alun jälkeen. Myös COD Mn - arvot ovat pienentyneet Mäntän teollisuuden vaikutuksen vähetessä Koljonselän alueella. LAITOKSEN TOIMINNAN JA VESISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Polson puhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailuohjelma on hyväksytty (dnro 38/560 Tav 1976) ja vesistövaikutusten tarkkailuohjelma (dnro 7/560 Tav 1976). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmiin on tehty joitakin tarkistuksia. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailulla tarkoitetaan puhdistamohenkilökunnan tekemää päivittäistä puhdistusprosessin seurantaa ja sen perusteella tapahtuvaa prosessinohjausta. Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa. Käyttötarkkailun tiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti ko. kirjaan. Kuormitustarkkailu Näytteitä otetaan kahdesti kuukaudessa lupaehtojen toteutumisen seuraamiseksi ja vesistöön johdettavan kuormituksen selvittämiseksi. Näytteet kerätään käsinkeruuna laitokselle tulevasta ja puhdistetusta, purkuvesistöön johdettavasta vedestä kahdeksan tunnin kokoomanäytteinä. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph, sähkönjohtavuus 7

8 (ms/m), kemiallisiin reaktioihin kuluva hapen määrä (COD Cr ), kiintoaine, biologisiin reaktioihin kuluva hapen määrä (BHK 7 -ATU), kokonaisfosfori (P) ja kokonaistyppi (N). Poistuvasta vedestä määritetään em. lisäksi liuennut fosfori, rauta ja liuennut rauta. Vesistövaikutusten tarkkailu Jätevesien vesistövaikutuksia tarkkaillaan kahdelta tarkkailupisteeltä. Toinen havaintopaikoista sijaitsee Koljonselällä (Koljonselkä 1) purkuputken läheisyydessä sijaitsevassa syvänteessä ja toinen Polsonlahdella (Polsonlahti 2) Maisansalon edustalla olevassa syvänteessä. Veden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella ja -kesällä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila, happi, hapen kyll.%, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kok.n, ammoniumtyppi, kok.p ja fekaaliset kolit. Raportointi Tuloksista laaditaan vuosittain vuosiyhteenveto, jossa tarkastellaan kuormitusta, vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vuosiyhteenveto laaditaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto lähetetään tiedoksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitos on kaksilinjainen, joista vain toinen linja on ollut säännöllisessä käytössä ja toista linjaa on käytetty lietteen laskeutusaltaana. Esimerkiksi laiterikon tai huoltotöiden ajaksi voidaan lietevarastona oleva linja tyhjentää ja ottaa käyttöön ilmastuslinjana. Syksyllä 2004 on laitokselle lisätty automaattinen käyttötarkkailulaitteisto, jonka ohjausyksikkö on puhdistamonhoitajan parakissa. Laitteistosta tiedot menevät Viinikanlahden puhdistamolle, jossa voi seurata mm. virtaamaa, repijää, happea ja kompressorin ilmanpainetta. Laitteistossa on myös sähkökatkojen varalle UPS-suoja puoleksi tunniksi. Puhdistamonhoitaja käy laitoksella kaksi kertaa päivässä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Tampereen kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Aamulehdessä. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan toimistossa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lupaprosessiin liittyvä tarkastuskäynti tehtiin puhdistamolle

9 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Tampereen kaupungin ympäristölautakunnalta ja Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä. Hämeen TE-keskuksen lausunto Nykyisellään puhdistamossa käsitellään noin 100 asukkaan jätevedet, mutta vuoteen 2010 mennessä liittyjämäärän arvioidaan kasvavan entisten lisäksi 250 asukkaalla. Hakemuksen mukaan puhdistamon kapasiteetti riittää kasvavalle jätevesikuormalle. Vesistökuormitus tulee kuitenkin kasvamaan liittyjämäärän myötä ellei käsittelytehoa pystytä vastaavasti parantamaan. Hakemuksessa olevan kalastalousselvityksen ja veden laadun selvityksen perusteella nykyisellä kuormituksella puhdistetuista jätevesistä ei ole aiheutunut havaittavaa haittaa, koska laimenemisolot ovat hyvät. Näsijärvi on viimeisimmän koko Hämeen TE-keskuksen alueen kattavan vapaa-ajan kalastusselvityksen perusteella suosituin kalavesi Hämeessä ja Pirkanmaalla. Vapaa-ajan kalastajien tärkeimmät saalislajit ovat kuha, hauki, siika, ahven, taimen ja made. Lisäksi Näsijärvellä kalastetaan myös ammattimaisesti. Jätevesistä johtuva lievä rehevöityminen aiheuttaa osaltaan haittaa myös kalastukselle. Jo pelkkä tietoisuus asumajätevesistä vähentää halukkuutta kalastukseen ja huonontaa kalastusympäristöä. Koljonselältä ei ole käytettävissä kalastotarkkailutietoa ja hakemuksessa esitetyt kalastotiedot koskevat purkupaikasta etelään sijaitsevaa Näsiselkää. Tampereen kaupungin Polson puhdistamon voimassaoleva vesioikeuden lupa ei sisällä kalataloudellisia tarkkailu- eikä hoitovelvoitetta. Jätevesien määrän voi kuitenkin olettaa kasvavan liittyjämäärän selvästi noustessa. Tällöin toimenpiteiltään ja aikatauluiltaan vähäiseen kuormitukseen suhteutetun tarkkailun käynnistäminen ja myös vuotuisen kalatalousmaksun määrääminen on perusteltua. Kalatalousmaksua voidaan käyttää esimerkiksi petokalaistutuksiin tai täpläravun kotiuttamiseen ja siten vähentää jätevesien aiheuttamaa haittaa Näsijärvessä. Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus katsoo, että määräaikainen lupa jätevedenpuhdistamon toiminnalle voidaan myöntää. Lupaan on sisällytettävä seuraavat kalataloutta koskevat määräykset: 1. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta purkualueen kalastoon ja kalastukseen Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lain voiman. 2. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2005 alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 800 käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. 9

10 Tampereen kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaavoitus- ja ympäristövalvontayksiköiden selvitykset. Kaavoitusyksikkö: Polson alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 4641, jonka mukaan alue on pääasiassa retkeily-, leiriytymis- ja ulkoilualuetta sekä leirintäalueen osalta vahvistettu asemakaava nro Polson alue on osittain kaavoittamatonta jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella. Kaava-alueella toimii mökkikylä Maisakki Ry, karavaanareiden leirintäalue, lomaosakekylä (rivitalot) sekä ravintola alkuperäisessä tilakeskuksessa. Muu alue on luonnontilaista metsää tai viljelyaluetta. Polson alueelle on valmisteilla asemakaavan muutos nro reikäistä golfkenttää ja siihen liittyviä toimintoja varten. Hanke sisältää Leiriniemen vanhan hotellirakennusalan paikalle loma-asuntoja. Lisäksi on kaavailtu muutamaa omarantaista huvilatonttia. Rakennusoikeuden määrä ei ole vielä selvillä, mutta vastannee ainakin vanhaa hotellirakennusoikeutta ( m 2 ) ja 3-5 loma-asuntoa. Entiset ravintolapalvelut säilyvät alueella, mutta asiakasmäärä lisääntyy. Karavaanarit ovat neuvotteluissa ilmoittaneet halunsa kehittää aluettaan, joten matkailuvaunupaikkoja lisätään tulevaisuudessa. Maisakki Ry:n alueelle ei mahdu lisää mökkejä, mutta entiset säilyvät. Murikkaopiston alueelle, joka kuuluu myös kaavaan nro 4621, ollaan valmistelemassa kaavamuutosta, mikä sallii huvila-alueen rakentamisen Metallityöväenliiton jäseniä varten Rapakonlahden länsipuolella oleville pelloille. Huviloille on suunnitteilla yhteinen rantasauna länsipuolelle niemeä. Kerrosalatavoite selviää tammikuun 2005 puolivälissä. Nykyinen vakituinen asustus Polsossa säilynee entisellään. Ympäristövalvontayksikkö: Tarkasteltaessa vuosien laitoksen puhdistustehoa, käsitellyn veden pitoisuusarvoja ja vesistöön johdettua kuormitusta, niin ilmenee että kokonaistypen puhdistusteho on heikentynyt vuonna 2002 ja 2003 vuoden loppupuoliskolla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n suorittaman vesistötarkkailun perusteella jätevesillä ei ole todettu olevan yksilöitävissä olevia vaikutuksia purkualueen veden laatuun. Vuoden 2004 alusta on tullut voimaan valtioneuvoston asetus (542/2003), jonka tarkoituksena on vähentää haja-asutuksen talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tämän asetuksen mukaiset jätevesien puhdistusvaatimukset (perustaso) näillä alueilla ovat orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 10

11 Muistutukset ja mielipiteet Polson jätevedenpuhdistamon jäteveden puhdistustehoksi typen osalta on päästävä vähintään edellä mainitun asetuksen tasolle. Polson jätevedenpuhdistamon jäteveden puhdistusteho on typen osalta ollut viime vuosina 4-22 %. Näsijärven kalastusalueen muistutus 1. Luvan tulee edellyttää velvoitetarkkailua myös tarkkailupisteestä, joka sijaitsee korkeintaan 500 metrin etäisyydellä purkuputken suulta. 2. Jätevesipuhdistamon puhdistusteho tulee olla sellainen, että käsitellyn veden pitoisuusarvot ja vesistöön johdettu kuormitus eivät merkittävien aineiden osalta kuten BHK 7 -ATU, fosfori ja typpi ylitä vuosien toteutuneita keskiarvoja kokonaismäärältään yksikköä/vuosi. 3. Veden laadun ei tule huonontua nykyisestään Kuterinlahdessa, johon jätevedet lasketaan. 4. Jäteveden ei tule aiheuttaa kaloihin maku- eikä muutakaan haittaa, eikä myöskään muille vesieliöille. 5. Näsijärven kalastusalue tulee jättämään mahdollisuuden vaatimuksiin, mikäli lasketuista jätevesistä aiheutuu haittaa, esim. myrkyllisten aineiden pitoisuuksia kaloissa tai vedenlaadulle haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät lupamääräysten arvot. 6. Ympäristöluvan tulee olla määräaikainen, korkeintaan 5 vuotta. As Oy Koljonselän asukkaiden/osakkaiden muistutus Vesistön hyvinvointi on muistuttajille hyvin tärkeää ja ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Asukastiheys alueella saattaa moninkertaistua Terälahden seudun kasvun sekä golfkentän ympäristöön suunnitellun vapaa-ajan rakentamisen vuoksi. Myös golfkentän käyttö lisää alueen vedenkulutusta, samoin jätevesiä huomattavasti myös talviaikaan. Pyydämme vaihtoehtoista ratkaisua, esimerkiksi jätevesien johtamista kosteikkoon tai kasteluvedeksi tulevalle golfkentälle. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija toimitti vastineensa jossa se esitti seuraavan: Ympäristölupahakemuksen yleiskuvauksessa on mainittu, että vuoteen 2010 mennessä Terälahden osayleiskaava-alueen noin 250 asukkaan jätevedet ja viemäröitäisiin ja johdettaisiin Polson puhdistamolle. Hakemuksen jättämisen jälkeen tehty Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma vuosille ei kuitenkaan sisällä Terälahden jä- 11

12 tevesien viemäröintiä Polson jätevedenpuhdistamolle. Jos Terälahden alueelle rakentuu keskitetty viemäriverkko, on todennäköistä, että sinne tulee myös oma osuuskuntapohjalta toimiva pienpuhdistamo. Polson jätevedenpuhdistamon kuormituksen voidaan kuitenkin arvioida kasvavan, sillä alueen majoituskapasiteetin on arvioitu lisääntyvän mm. alueelle suunnitteilla olevasta golfkentästä johtuen. Majoituskapasiteetin aiheuttama lisäkuormitus lienee kuitenkin pienempi kuin 250 asukkaan jätevesien aiheuttama kuormitus, joka Terälahdesta jää tulematta. Tampereen Veden vastine Hämeen TE-keskukselle Hämeen TE-keskus on pitänyt luvan myöntämisen edellytyksenä kalastotarkkailua ja kalatalousmaksun määräämistä luvan saajalle. Tarkkailun laajuudessa voidaan huomioida kuormituksen vähäiset vaikutukset. Aikaisemmin näitä velvoitteita ei ole ollut. Kalastotarkkailua ei voida pitää tarkoituksen mukaisena, koska vaikutuksia ei ole veden laadussakaan havaittu. Suppealla tarkkailulla on mahdotonta saada selville jätevesien vaikutuksia alueen kalastoon. Ne voidaan arvioida vähäisiksi ilman erillistä tarkkailuakin. Mahdollisten vähäisten vaikutusten kompensointiin riittää siten esitetty kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on suhteessa jätevesikuormitukseen varsin korkea. Esimerkiksi Toijalan kaupungille määrätty kalatalousmaksu oli 2000 vuodessa (lupa nro 33/2003/1). Toijalan vesistökuorma on moninkertainen Polson puhdistamoon verrattuna. Kaavalla BHK+23P+3N laskien Toijalan suhdeluku on 310 ja Polson 8,6. Suhteellisella laskutavalla Polson kalatalousmaksu olisi siten 6,5 *8,6 eli yhteensä 56 vuodessa. Tampereen Vesi esittää edelliseen laskelmaan viitaten, että kalatalousmaksu voisi olla 800 koko lupajaksolta, jonka pituudeksi oletetaan 10 vuotta. Tällöin se olisi oikeassa suhteessa aikaisemmin määritettyihin lupamaksuihin. Tampereen Veden vastine Tampereen kaupungin ympäristölautakunnalle Ympäristövalvontayksikkö esittää lausunnossaan, että Polson puhdistamon olisi päästävä typenpoistossa valtioneuvoston asetuksen 542/2003 tasolle. Kyseinen vaatimus koskee kiinteistökohtaisia pienpuhdistamoja eikä siten ole tarkoitettu sovellettavaksi Polson jätevedenpuhdistamon kaltaisille ympäristölupavelvollisille puhdistamoyksiköille. Polson jätevedenpuhdistamo poistaa erittäin tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin (teho %), mutta typpeä heikohkosti (4-24 %). Valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimus 40 % poistotehosta typelle perustuu osittain siihen, että se on kiinteistökohtaisissa järjestelmissä helposti saavutettavissa. Kiinteistökohtaista käsittelyjärjestelmää ja laitosmittakaavan aktiivilieteprosessia ei voida täysin rinnastaa. Kiinteistökohtaisiin käsittelyjärjestelmiin kuuluu olennaisena osana saostuskaivo. Sakokaivolietteiden mukana osa kuormasta siirtyy laitosmittakaavan prosesseihin puhdistettavaksi. Käsittelyn lähtökohta kiinteistökohtaisissa puhdistamoissa on siten erilai- 12

13 nen. Biologisessa jätevedenpuhdistuksessa osa typestä poistuu sitoutumalla biomassaan (lietteeseen), jota prosessista poistetaan ns. ylijäämälietteenä. Biomassaan sitoutuvan typen määrä riippuu poistettavan ylijäämälietemäärän lisäksi puhdistettavan jäteveden hiilityppi-suhteesta. Käytännössä lietteeseen sitoutumalla typpeä poistuu noin %. Typenpoistoteho on sitä pienempi mitä matalakuormitteisempi prosessi on. Jos typpeä halutaan poistaa enemmän kuin mitä lietteeseen sitoutuminen mahdollistaa, prosessiin on lisättävä mahdollisuus nitrifikaation ja denitrifikaation toteuttamiseen. Näistä aiheutuvien lisäkustannusten vuoksi kyseisten osaprosessien käyttöönottamiselle tulee olla vesistölähtöiset perusteet. Purkualueen mittasuhteet huomioon ottaen jätevesillä ei ole todettu olleen yksilöitäviä vaikutuksia purkuvesistössä kuormituksen määrällisestä vähyydestä johtuen. Näsijärven alueella rehevyyttä säätelee lähinnä fosforipitoisuus, joka on minimiravinne. Liukoista typpeä on loppukesästäkin saatavilla, joten sen pitoisuus ei rajoita levätuotantoa. Näin ollen typpikuormituksen vähentäminen ei paranna purkuvesistön tilaa. Vesistössä typpi lisäksi denitrifioituu vähitellen ja poistuu kierrosta. Tehoprosenteilla on siten tässä tapauksessa toissijainen merkitys. Tampereen Veden käsityksen mukaan vaatimus typelle asetettavasta 40 % poistotehosta on perusteeton. Tampereen Veden vastine Näsijärven kalastusalueelle Jätevedet johdetaan Koljonselkään eikä Kuterinlahden puolelle kuten muistutuksessa todetaan. Haitallisia vaikutuksia ei ole odotettavissa vedenlaadun tai kalaston kannalta, koska puhdistustulokset ovat hyviä ja kuormitus laimennusoloihin nähden vähäistä. Puhdistamon kapasiteetti on riittävä myös pitkälle tulevaisuuteen. Lupajaksona esitetty 5 vuotta on turhan lyhyt, koska vesistökuormitus on vähäistä ja puhdistamon toiminta vakaata. Lupajaksoksi Tampereen Vesi esittää 10 vuotta. Tampereen Veden vastine As Oy Koljonselän asukkaille/osakkaille Polson jätevedenpuhdistamolla voidaan puhdistaa majoitustilan lisääntymisestä aiheutuva lisäkuorma. Terälahden jätevesien siirtämisestä Polsoon puhdistettavaksi vuoteen 2010 mennessä on luovuttu. Golfkentän kasteleminen ja sieltä kertyvien valumavesien mahdollinen käsittely kuuluu toiminnanharjoittajan vastuulle eikä Tampereen Vesi ota siihen kantaa tässä yhteydessä. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Tampereen kaupungille ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Polson jätevedenpuhdistamon toimintaa. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelemiseen puhdistamolla ja käsitellyn jäteveden johtamiseen Näsijärven Koljonselkään. 13

14 Tämä lupa ei salli saostuskaivolietteen eikä umpikaivojäteveden vastaanottoa eikä ylijäämälietteen kuivauskäsittelyä puhdistamolla. Mikäli luvan saaja aikoo käynnistää näitä toimintoja laitoksella, tulkitaan se toiminnan oleelliseksi muuttamiseksi, joka edellyttää uuden ympäristölupakäsittelyn. Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää luvan hakijalle pysyvän käyttöoikeuden tässä luvassa hyväksytyn purkuputken tarvitsemaan Näsijärven vesialueeseen. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa ja jätevesien johtamisessa on noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen TE-keskus Polson puhdistamolle tuleva jätevesimäärä on pienentynyt viime vuosina noin kolmasosaan vuoden 1988 suurimmasta arvosta 272 m 3 /d viime vuosien reilusti alle sadan m 3 /d. Puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BHK 7 ) ja kokonaisfosfori kuormitukset ovat vastaavasti pienentyneet lähes kymmenesosaan huippuarvoista. Tarkkailuvuosien aikana ei vesistössä ole havaittu yksilöitäviä vaikutuksia puhdistamon kuormituksesta, koska laimenemisolot ovat hyvät. Näsijärven vedenlaatu on parantunut yleisesti 1980-luvun lopulta lähtien metsäteollisuuden kuormituksen vähentyessä. Suunnitelmista Terälahden taajaman jätevesien johtamiseen Polson puhdistamolle on toistaiseksi luovuttu. Puhdistamon kokonaiskuormitus voi lähivuosina jälleen nousta nykyisestä tasosta, jos alueen virkistystoiminnot vilkastuvat. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, ettei ole osoitettavissa sellaista haittaa, jota pystyisi korjaamaan kalatalousmaksulla. Näin ollen ei ole riittäviä perusteita velvoittaa luvanhakijaa Hämeen TE-keskuksen esittämän kalastotarkkailun aloittamiseen eikä vuotuisten kalatalousmaksujen maksamiseen. Tampereen kaupungin ympäristölautakunta Ympäristölautakunnalla ei ollut nykyisiin lupamääräyksiin lisättynä muita vaatimuksia kuin soveltaa puhdistamolla vuoden 2004 alusta voimaan tullutta valtioneuvoston asetusta (542/2003). Sen tarkoituksena on vähentää haja-asutuksen talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksessa typen poistotehoksi on määritetty 40 % ja Polson puhdistamolla on päästy keskimäärin % poistotehoon. Typenpoiston tehostamiseksi puhdistamolle olisi lisättävä nitrifiointi- ja denitrifiointiprosessit sekä niiden lisäksi lämpöeristämätön puhdistamorakennus olisi myös eristettävä. Esitetty asetus ei koske varsinaisesti jätevedenpuhdistamoja ja vesistöjen rehevyyteen vaikuttaa enemmän fosforin määrä, joka on minimiravinne. Puhdistamon kokonaiskuormitus on suhteellisen pientä verrattuna maatalouden päästöihin ja muihin hajapäästöihin. Tämän vuoksi Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, ettei puhdistamon typenpoiston tehostamiseen ole tällä hetkellä vaadittaviin kustannuksiin ja saavutettaviin 14

15 hyötyihin nähden tarvetta. Näsijärven kalastusalue Kohtaan 1. Nykyisessä vesistövaikutusten tarkkailuohjelmassa Koljonselkä 1 tarkkailupiste on alle 500 metrin päässä purkuputken suusta lähimmän syvänteen kohdalla. Kohtaan 2. Polson puhdistamo on toiminut erinomaisesti BHK 7 -ATU- ja fosforikuormituksen vähentämisessä. Näiden parametrien puhdistustehoa ei ole enää mahdollista merkittävästi parantaa. Puhdistamolle tulevan jäteveden määrä voi kasvaa alueen virkistyskäytön lisääntyessä tulevaisuudessa, jolloin puhdistamon absoluuttinen kuormitus vesistöön vastaavasti kasvaa. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että tällä hetkellä mahdollisesta kuormituksen lievästä kasvusta huolimatta suotuisin vaihtoehto ympäristön kannalta on käsitellä alueen kaikki jätevedet olemassa olevassa hyvin valvotussa puhdistamossa. Kohtiin 3-5. Puhdistetut jätevedet johdetaan Koljonselkään Polsonlahden edustalle. Vesistötarkkailussa ei ole havaittu yksilöitäviä vaikutuksia vedenlaatuun vähäisen kuormituksen ja hyvien laimenemisolojen vuoksi. Nyt korvattavia vahinkoja ei ole ennakoitu aiheutuvan, mutta tulevaisuudessa mahdollisella vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä (Lupamääräys 15). Kohtaan 6. Yleinen lupajakson pituus on 10 vuotta ja Polson puhdistamon suhteen ei ole ilmaantunut erityisiä syitä poiketa yleisestä linjasta. As Oy Koljonselän asukkaat/osakkaat Vesistön hyvinvointi on muistuttajille hyvin tärkeää. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että alueen kaikki asumisjätevedet on tehokkainta puhdistaa Polson puhdistamossa. Puhdistamon kapasiteetti on riittävä myös alueen tulevaa kasvua varten. Terälahden taajaman jätevesien johtamisesta Polson puhdistamolle on toistaiseksi luovuttu. Tulevan golfkentän kasteluvesiä ei saa johtaa puhdistamolle tai puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa virkistysalueille. Lupamääräykset Jätevesien käsittely ja päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä vähintään biologis-kemiallisesti siten, että jätevesija muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2. Purkuvesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistustehojen on puolivuosikeskiarvoina laskettuna oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeukselliset tilanteet mukaan lukien vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7-ATU 15 mgo 2 /l 92 % Kokonaisfosfori 0,6 mg/l 92 % 15

16 COD Cr 125 mgo 2 /l 75 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot typpeä lukuun ottamatta päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. (YSL 42, 43 ) Melu ja päästöt ilmaan 3. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu laitoksen ympäristöön haitallista melua tai tärinää. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ) eikä yöllä ekvivalenttimelutasoa 45 db (L Aeq ). Melutilannetta on tarvittaessa Pirkanmaan ympäristökeskuksen määräyksestä selvitettävä mittauksin häiriintyvissä kohteissa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta syntyy haitallisia ilmaja hajupäästöjä mahdollisimman vähän. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Purkuputki 4. Putken sijainti vesialueella on merkittävä rannalle kohtisuoraan putken suuntaan asetettavalla kyltillä, josta ilmenee putken suunta ja pituus vesialueella. Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito 5. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnasta, jäteveden viemäröinti mukaan lukien, ei aiheudu terveydellistä haittaa. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksen mukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaavalla henkilöllä ja hänen sijaisellaan on oltava riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteistä. Hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös vastaavan hoitajan muutoksesta tulee ilmoittaa em. viranomaisille viipymättä. Luvan saajan on huolehdittava laitoksen ja laitosalueen peruskuivatus- ja pintavesien poisjohtamisesta siten, ettei runsaiden sade- tai sulamisvesien tulvimisesta aiheudu haittaa laitoksen toiminnalle. (YSL 42, 43 ) 6. Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on toimitettava pyydettäessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle selvitys kyseisten vesien vähentä- 16

17 miseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista. (YSL 43 ) Poikkeavat jätevedet 7. Luvan saajan on liittymissopimuksia tehdessään ja muutoinkin huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja siihen rinnastettavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely- tai muiden toimenpiteiden avulla. Sellaiset laitokset joiden toiminnasta jätevesiin saattaa joutua puhdistamon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varojärjestelmillä tällaisten aineiden viemäriin pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava pyydettäessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristövalvontaviranomaiselle. Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkkoon koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/ :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. (YSL 47, YSA 36, VNp 365/94 7 ) Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen. 8. Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen käsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Käsittelyn jälkeen liete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Varastointi Muut hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Repijältä talteen otettu jäte, muut hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet sekä ongelmajätteet on toimitettava käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu. Jätteen pääsy maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai viemäreihin on estettävä (YSL 43, JäteL 4, 6 ) 9. Puhdistamolla säilytettävät ja käsiteltävät kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Luvan saajan on välittömästi tehtävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus, jos vesistöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, haitallista ainetta tai ominaisuuksiltaan lupamääräysten mukaisesti puhdistetusta jätevedestä laadultaan, mää- 17

18 rältään tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi poikkeavaa jätevettä. Tällöin on myös välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Luvan saajan on varauduttava sähkökatkosten ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden varalta niin, että merkittävää ohijuoksutusta ei aiheudu. (YSL 7, 43, 46, 62, 76 ) Käyttö-, päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailu 11. Luvan saajan on tarkkailtava jätevedenpuhdistamon käyttöä ja toimintaa, jätevesien määrää ja laatua sekä vesistövaikutuksia Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava uudistettu käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma sekä vesistövaikutusten tarkkailuohjelma Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Uusien ohjelmien hyväksymiseen asti käyttö-, päästö- ja vesistövaikutusten tarkkailut on toteutettava nykyisien voimassa olevien ohjelmien mukaisesti. Kirjanpito Käyttötarkkailusta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa joka on säilytettävä puhdistamolla ja esitettävä pyydettäessä valvoville viranomaisille. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. (YSL 46, YSA 19 ) 12. Käyttö- ja kuormitustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Raportointi Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon kemikaalien ja energian käytöstä sekä huoltotoimista - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista tekijöistä - poiskuljetettavan puhdistamolietteen määrästä, toimituskohteista ja ajankohdista - välppäys- ja muun jätteen määrästä, toimituskohteista ja poiskuljetusajankohdista - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. 13. Kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuormitustarkkailun tulokset on raportoitava näytekohtaisesti ja puolivuo- 18

19 sittain. Tiedot on toimitettava sähköisessä muodossa ympäristöhallinnon ylläpitämään tietojärjestelmään. Vuosiraportti on toimitettava paperiversiona asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vesistövaikutusten tarkkailun vuosiraportti seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmään on lisäksi toimitettava sähköisesti seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskuksen pyytämät tiedot jätteistä ja jätehuollosta, viikkovirtaamista, kemikaalien ja energiankulutuksesta sekä mahdollisesti muista tarpeellisista myöhemmin pyydettävistä tiedoista. (YSL 46, JäteL 51,52 ) Korvattavat haitat ja vahingot 14. Luvan saajan on maksettava korvauksena vesialueisiin saamastaan pysyvästä käyttöoikeudesta 231 euroa. Putken ja sen painotuksen aiheuttamasta kalastuksen vaikeutumisesta luvan saajan on maksettava kertakaikkisena korvauksena 330 euroa. Maksut on suoritettava Kuorannan osakaskunnalle kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 49, YSA 19, VL 11:3) 15. Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. (YSL 72 ) Toiminnan lopettaminen 16. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma puhdistamon toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 ) Lupamääräysten tarkistaminen 17. Mikäli luvan saaja aikoo johtaa jätevesiä vesistöön vielä vuoden 2015 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä hakemus Pirkanmaan ympäristökeskukselle vuoden 2014 loppuun mennessä ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. (YSL 55, 57 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain 19

20 sekä niiden perusteella annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Lupa on myönnetty Polson jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen ja jätevesien johtamiseen Näsijärven Koljonselkään. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti puhdistamon toiminnasta aiheutuva kuormitus purkuvesistöön on pieni ja päästöjä ympäröivään maastoon ei tapahdu, joten laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että luvan hakijalla on hyväksytyn puhdistamon laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus, jonka ohjaukseen annetut lupamääräykset riittävät. Lupamääräykset on annettu luvan myöntämisen edellytysten toteuttamiseksi ja niiden toteutumisen valvonnan järjestämiseksi ja mahdollistamiseksi. Yksilöidyt perustelut Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja jätevesien johtamisesta Näsijärveen ei saa ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan aiheutua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n ensimmäisen momentin tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. (Lupamääräykset 1 ja 2) Puhdistamon käytöstä tai sen huoltoliikenteestä ei saa aiheutua lähistössä asuville kohtuutonta melua, hajua tai muuta rasitusta. Melua koskevassa lupamääräyksessä Pirkanmaan ympäristökeskus on harkinnut asutusalueita tiukemmat ohjearvot, koska Polson alueella on paljon loma-asuntoja ja virkistysalueita. (Lupamääräys 3) Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien purkuputki ei aiheuta kohtuutonta haittaa vesialueen käyttäjille. Vesialueen käyttäjien on myös varottava aiheuttamasta vaurioita putkelle. Tästä syystä putken sijainti on merkittävä rannalle asetettavalla kyltillä, johon merkitään myös putken pituus vesialueella. (Lupamääräys 4) Puhdistamon menestyksellinen hoitaminen edellyttää prosessin seuraamista, ymmärtämistä ja säätöä, jotta prosessilla saavutettaisiin sille ominainen op- 20

21 timaalinen puhdistusteho. Tämä ei ole mahdollista ilman riittävän asiantuntemuksen omaavaa henkilökuntaa. (Lupamääräys 5) Sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkostoon on estettävä mahdollisimman tehokkaasti. Niistä on mahdollista aiheutua toimintahäiriöitä (hydraulisen kuormituksen ylittyminen, ohijuoksutustarve) sekä näistä johtuen purkuvesistön ylimääräistä kuormittumista. Lisäksi näiden vesien käsittely vie energiaa sekä lisää kemikaalin käyttötarvetta eikä puhdistamo viemäriverkostoineen toimisi tällöin parhaalla mahdollisella tavalla. (Lupamääräys 6) Erilaisista teollisista toiminnoista ja mm. huoltoasemilta jätevesien joukkoon pääsee helposti viemäriverkoston ja puhdistamon toimintaa haittaavia aineita ja yhdisteitä, jotka ovat riittävillä esikäsittelymenetelmillä, esim. öljynerottimin, poistettavissa. (Lupamääräys 7) Lupamääräys 8 on annettu jätteistä ja jätehuollosta määrättyjen säädösten noudattamiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta. Jätelain periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet saa toimittaa vain luvanvaraiseen paikkaan niiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Jätevedenpuhdistamolle ei saa purkaa saostuskaivolietteitä tai umpikaivojätevettä, johtuen puhdistamon pienestä koosta. Ne aiheuttavat kuormituspiikkejä, jotka voivat epävakauttaa puhdistamon toimintaa. Varastointia sekä häiriö- ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 9 ja10 ovat tarpeen, koska kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamolle, sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin ja viemäriverkon ja vuotovesien suureen osuuteen liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojelu-asetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 11, 12 ja 13 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Alkuperäisiin tarkkailuohjelmiin on tehty useita tarkennuksia toiminnan aikana, joten ne tarpeen uudistaa. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 5, 46 ja 108 :iin sekä jätteitä koskevan kirjanpidon ja raportoinnin osalta myös jätelain 51 ja 52 :iin. Pysyvästä käyttöoikeudesta määrätyn korvauksen (231 euroa) perusteena on putken pituudelta (330 m) määräytyvä käyttöoikeus toisen alueeseen (0,70 /metri). Kalastuksen vaikeutumisesta määrätty korvaus (330 euroa) on laskettu harkitun kalastustuoton (10 kg/ha/a) ja sen arvioidun arvon (25 euro/ha/a) sekä purkuputken vaikutusalueen (20 m * 330 m = 0,66 ha) perusteella muuttaen vuosittainen haitta kertakaikkiseksi kertomalla se kahdellakymmenellä. (Lupamääräys 14) Luvan saajan on vastattava myös vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida. (Lupamääräys 15) 21