VIISAUTTA DEMENTIAPALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN EKSKURSIO

Transkriptio

1 VIISAUTTA DEMENTIAPALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN EKSKURSIO Utsjoen sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluissa työskentelevien yhteistyö- ja opintomatka Norjan, Ruotsin ja Suomen parhaisiin vanhusten palveluihin Päivi Salminen Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke

2 2 EKSKURSIO-RAPORTTI VIISAUTTA DEMENTIAPALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN YHTEENVETO KIIREISELLE LUKIJALLE 3 2. EKSKURSION TAUSTA JA KOHTEET Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske 7 befolkningen (NUSH) 2.2. Karasjoen asumispalvelut Övertorneån kiireetön terveyskeskus Övertorneån vanhusten palvelut Muistitupatoiminta - Lapin muistiyhdistyksen kuntouttava päiväpalvelu, Rovaniemi Saarenkylän vanhustenkoti ry:n asumispalvelut ja taidepainotteinen kehittämishanke Nutukas, Sodankylän asumispalveluyksikkö KUULTUA, HAVAITTUA JA KYSYTTYÄ Mitä mukaan Karasjoen NUSH -kehittämiskeskuksesta ja Övertorneån kiireettömästä terveyskeskuksesta? Vanhus oman hoitonsa keskiössä Työ ja toimintatavat Vanhuksen asumisen ja elämisen ehdot Näkymätön näkyväksi Retken anti TÄSTÄ ETEENPÄIN 32 LIITTEET 1. Ekskursion ohjelma 2. Osallistujat 3. Bussitehtävän kysymykset 4. Bussitehtävän kysymyslomake malli 5. Muistituvan syksy 2011 ohjelma

3 3 1. YHTEENVETO KIIREISELLE LUKIJALLE Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke järjesti Utsjoen vanhuspalveluiden parissa työskenteleville sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille yhteistyö- ja opintomatkan Norjan, Ruotsin ja Suomen hyviin vanhustyön käytäntöihin. Ekskursion tavoitteena oli solmia yhteistyösuhteita sekä saada tietoa ja ymmärrystä vanhuspalveluiden kehittämiseen Utsjoelle. Ekskursion ohjelma ja osallistujat liite 1-2. Ekskursion tutustumiskohteet olivat Norjan Karasjoen Saamelaisten hoidon ja hoivan kehittämiskeskus (Utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen), Karasjoen vanhusten asumispalvelut, Ruotsin Norrbottenin maakäräjien hallinnoima terveyskeskus ja akuuttiosasto Övertorneålla ja kunnan vanhusten asumispalvelut, Rovaniemellä Lapin muistiyhdistyksen muistitupa ja projektitoiminta ja Saarenkylän vanhustenkodit ry:n asumispalvelut sekä asumispalveluyksikkö Nutukas Sodankylässä. Kunkin käyntikohteen jälkeen jokainen osallistuja vastasi havaintojensa ja tekemiensä kysymysten perusteella ennakkoon jaettuihin kirjallisiin kysymyksiin, jotka ovat liitteenä 3-4. Hyville vanhusten asumispalveluille on ominaista, että rakennukset ja pihat on yksityiskohtia myöten suunniteltu muistisairaiden ihmisten tarpeita vastaaviksi. Asumisen puitteet ovat kodinomaiset ja tukevat kuntouttavaa työotetta. Rakennetussa ympäristössä pyritään selkeyteen, yksinkertaisuuteen ja helppokulkuisuuteen. Rakennuksia kaunistetaan, rauhoitetaan ja merkitään väreillä. Paikallinen kulttuuri näkyy rakennusten arkkitehtuurissa, sisätiloissa ja piha-alueella esineistössä, väreissä, materiaaleissa ja tarjotuissa aktiviteeteissa. Asunnoissa on vanhusten omat huonekalut ja esineistö. Tekniset turvajärjestelmät ovat rutiinia. Vanhukset saavat itse määrätä vuorokausirytmiään ja milloin heräävät. Vanhusten toimintakykyä ylläpidetään ottamalla heidät mukaan arjen tuttuihin askareisiin. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen lääkkeiden käyttö. Kuntopyöriä ym. laitteita on usein pareittain tukien samalla liikunnan sosiaalista merkitystä. Juhlat ja retket ovat tärkeitä ja omaisten ja vanhusten yhteydenpitoa tuetaan. Taidetta ja luovaa toimintaa on alettu kehittää osaksi työtä. Palveluasumiseen pääsyn käsittelee kunnissa moniammatillinen työryhmä, yleensä ns. SASryhmä. Henkilöstö on mukana tekemässä kehittämistyötä ja työntekijät käyttävät omia erityistaitojen, esim. taiteellisia lahjojaan omassa työssään. Toiminnan avulla syntyy yhteys vanhuksiin ja kiinnostus työhön pysyy yhteisen kehittämistyön, työpaikkakoulutuksien, juhlien ja retkien järjestämisen avulla. Työnkierto madaltaa yksiköiden välisiä muureja. Kaikissa käyntikohteissa teki vaikutuksen kehittämistyölle omistautuminen ja vanhustyön julkilausuttujen periaatteiden työstäminen hoito- ja hoivatyön käytännöksi. Monia yksittäisiä asioita

4 4 toivottiin voitavan muokata omaksi toiminnaksi. Tavoiteltavia asioita olivat mm. hyvin suunniteltu rakennettu ympäristö, ongelmiin tarttuva työote, pyrkimys lääkkeettömään hoitoon, kuntoutuksen liikuntapainotteisuus siihen kuuluvine tutkimus- ja seurantaprosesseineen ja puhelinpalvelujärjestelmää, joka vapauttaa asiakkaan jonottamisesta ja rauhoittaa terveyskeskuksen tunnelmaa ja työn tekoa. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset käyntikohteista löytyvät luvusta kaksi ja ekskursioon osallistuneiden havainnot on kirjattu lukuun kolme. Viisauden etsiminen kolmen maan parhaista käytännöistä palveli kunnan perusorganisaation tarvetta vanhusten palveluiden suunnittelussa ja Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen pyrkimystä parantaa palveluita rajat ylittävän yhteistyön avulla. Viisautta dementiapalveluiden kehittämiseen -ekskursion anteina olivat uuden tiedon lisäksi verkostosuhteet ja tutustuminen moniin samaa työtä tekeviin palveluiden tuottajiin ja kehittäjiin. Monet kiitokset kaikille käyntikohteille! Otitte meidät ystävällisesti vastaan ja vastasitte kärsivällisesti lukuisiin kysymyksiin, joita esitimme. Jokainen käyntikohde toi meille lisää ymmärrystä muistisairaiden ihmisten palveluiden kehittämiseen. Kiitos osallistujille! Kehittämistyö koostuu monista pienistä asioista ja mietityistä yksityiskohdista. Monenlaiset rajat on ylitettävä. Toivon mukaan tämä kooste palvelee kehittämistyötä sekä Utsjoen kunnan sosiaalija terveyspalveluissa että Tenonlaakson rajat ylittävässä yhteistyössä. Päivi Salminen Hankejohtaja Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke

5 5 2. EKSKURSION TAUSTA JA KOHTEET Vanhusten palveluiden kehittämiseen liittyy Utsjoella sekä määrällisiä että työn tekemisen tapaan liittyviä haasteita. Ikäihmisten määrä ja palvelutarve lisääntyvät tulevina vuosina. Erityisesti lisääntyy muistisairaiden, mutta muutoin hyväkuntoisten vanhusten määrä. Tämä kaikki tapahtuu myös muualla, ja erityisesti muistisairaiden asumiseen ja palveluihin on jatkuvasti kehitetty uusia tutkimus-, kuntoutus- ja hoitokeinoja. Saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin perustuvien palveluiden järjestämiseen hyviä ratkaisuja ja toimintamalleja on tarkoituksenmukaisinta etsiä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Rajat ylittävä yhteistyö avaa meille Norjassa jo vuosikymmeniä tehtyä saamelaiseen kulttuuriin perustuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Meidän ei tarvitse aloittaa aivan alusta, ellemme sitä itse tahdo. Tiedon ja ymmärryksen lisäksi rajayhteistyö on myös keino laajentaa palveluita käyttävää väestöpohjaa. Rajayhteistyö on yksi keino vastata pienen väestöpohjan, pitkien etäisyyksien ja hajanaiseen yhdyskuntarakenteeseen haasteeseen. Rajayhteistyö on koko pohjoisen alueen perinnettä, siksi katse on välillä syytä kohdentaa koko Kalotin alueeseen ja kurkistaa Ruotsiin ja eteläisempään Lappiin. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa Suomen ja Norjan rajat ylittävän yhteistyön avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua painottaen erityisesti saamelaisten palveluita. Hankkeella turvataan saamelaisten mahdollisuutta omakielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kunnan koko väestölle tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta sekä tuetaan kulttuurisensitiivistä osaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteiden mukaisten tulosten saavuttamiseksi toimitaan kolmella tasolla: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen ja toimintakulttuurien ymmärtäminen 2. Palveluita ohjaavien normien, ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmien tuntemus 3. Käytännön palveluratkaisut, joiden avulla rajat ylittävät palvelut saadaan osaksi normaaleja sosiaali- ja terveyspalveluita. (Hankesuunnitelmalomake, sivu 2). Viisautta dementiapalveluihin ekskursio toteutti ensimmäisen ja toisen toiminnan tason mukaista hanketyötä ja loi perustaa käytännön palveluratkaisujen kehittämiselle. Hankesuunnitelma painottaa ammattihenkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta, hankesuunnitelman mukaan rajat ylittävän yhteistyön perusta on ammattihenkilöstön keskinäisessä kanssakäymisessä ja verkostoitumisessa. Ammattihenkilöstön vuorovaikutukselle tarvitaan sopivia areenoita ja pysyviä foorumeita, joissa yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan. (Hankesuunnitelman liite, sivu 7).

6 6 Hankesuunnitelman toimenpiteistä ekskursio toteutti osioita, jotka koskevat vanhusten palveluita ja tietoisia toimintakulttuureja. Vanhusten palvelut osiossa tavoitteena on luoda toimintamalli vanhusten alueellisista, rajattomista kotipalveluista mukaan lukien kotisairaanhoito. Hankkeessa selvitetään alustavasti edellytykset yhdyskuntakohtaisen asumispalvelun järjestämiseen Karigasniemi-Karasjoki alueella. Tietoiset toimintakulttuurit osion tavoitteena on kulttuurisensitiivisen ajattelu- ja toimintatavan kehittäminen luontevaksi osaksi päivittäistä työskentelyä. Hankkeen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät oppivat tuntemaan naapurimaan ajattelu- ja toimintamalleja ja organisaatiokulttuureja ja syventävät ymmärrystään monikielistä ja -kulttuurisesta elämisympäristöstä. (Hankesuunnitelman liite 9). Viisautta dementiapalveluihin ekskursio tuki hankkeen tavoitteita kulttuuritietoisten palveluiden lisäämisessä ja Norjassa kehitetyn tietämyksen ja työmenetelmien saamisessa hankkeen kautta laajempaan tietoisuuteen myös Suomessa. Hankesuunnitelman liitteen mukaan hanke solmii yhteydet Tornionjokilaakson rajayhteistyötä kehittäviin toimijoihin ja on avoin myös hankkeen aikana nouseville tarpeille ja alustavasti keskustelluille yhteistyöaihioille koskien mm. rekrytointi-, koulutus- ja työmenetelmien kehittämistä. Tarpeen mukaan hanke etsii uusia toimijakumppaneita toteuttamaan esille nousevia tarpeita. (Hankesuunnitelman liite, sivut 10-11) Yhdessä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa toteutettu Viisautta dementiapalveluihin ekskursio toteutti hankesuunnitelmalomakkeen (sivu 2) prosessikuvausta, jonka mukaan hankejohtaja toimii kiinteässä yhteydessä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja kunnan henkilöstö on mukana uusien palvelurakenteiden kehittämistyössä. Lopuksi vielä ekskursion kustannuksista: välittöminä kustannuksina matkasta syntyneet matkustus-, majoitus- ja päivärahat olivat 4155 euroa, 297 euroa/henkilö (alv vähennetty). Kustannukset kohdennettiin ekskursioon osallistuneiden työntekijöiden toimintayksiköiden menoihin. Vuodeosastolla ja avopalveluissa tarvittiin sijaiset kolmeksi päiväksi, mistä kulut sotuineen olivat n. 900 euroa.

7 Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen (NUSH) Internetsivut Ekskursion yhteyshenkilö: Kristine Gaup Grønmo, johtaja Sananmukainen käännös kehittämiskeskuksen nimestä olisi ehkä Saamelaisten sairaskotipalveluiden kansallinen kehittämiskeskus mutta toiminnan sisällön perusteella käyttämäni suomenkielinen nimi Saamelaisten hoidon ja hoivan kehittämiskeskus avaa toivon mukaan suomalaiselle lukijalle kehittämiskeskuksen toiminnan sisältöä paremmin. Kehittämiskeskuksen toiminnan kohteet olivat hyvin laajaalaiset, ei vain sairaskoti- tai laitospalvelut. Kristine Gaup Grønmo ja Ranghild Nystad välittivät meille innostuneisuutta saamelaisten vanhustyön kehittämiseen ja halua rajat ylittävään yhteistyöhön. Kehittämiskeskus kuuluu Norjan kansalliseen kehittämiskeskusverkostoon. Karasjoen keskus on perustettu erityisesti vahvistamaan saamelaisten hoiva- ja hoitotyön tietoperustaa ja työn laatua. Kehittäminen kohdistuu sekä kodeissa että laitoksissa tehtävään työhön. Kehittämiskeskus toimii yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Se suunnittelee, hankkeistaa, koordinoi ja hakee rahoituksia kehittämishankkeille sekä ohjaa, kouluttaa ja varmistaa hankkeiden toteutumisen. Kehittämistyön teemoja ja hankekokonaisuuksia: Osaamisen kehittäminen Eettisyys saamelaisen asiakkaan kohtaamisessa Potilasturvallisuus, muistisairaan tahdon kunnioittaminen, tahdon vastaiset toimenpiteet Opiskelijatyö Miten saamelainen kulttuuri ja kieli toteutuu hoidossa ja hoivassa Mistä dementiassa on kysymys? Tutkimustuloksista keskustelua ja käytäntöön soveltamista Käytännön työn kehittäminen Tutkimustiedon soveltaminen

8 8 Muistihäiriöisille ihmisille soveltuvien ulkoilutilojen kehittäminen Aistipuiston rakentamisen ohjaus Kurssi muistisairaan omaisille Hoito- ja hoivatyön räätälöinti saamelaisille Saamelaiseen kulttuuriin kuuluvien toimintojen aktivointi ikäihmisten, lasten ja nuorten parissa Saattohoitoprojekti Kivunlievitys Traditionaaliset saamelaiset hoidot Sukulaisuussuhteiden merkitys Muistelutyö Terveyden ja sairauden ymmärtämisen tavat Luottamustaluova työote Sairaskotiin sopivan arkipäivän kunto-ohjelman kehittäminen Ikäihmiset saamelaisen kulttuurin resurssihenkilöinä Suunnitelma saamelaisten merkkipäivien viettämisestä Malli miten suunnitellaan ja toteutetaan luontoretket dementiaa sairastavien kanssa Ulos laitoksesta, luonto on resurssi Muistisairas hammaslääkärissä Yhteistyösopimus julkisten hammashoidon palveluiden ja muistisairaiden hoitoyksiköiden kesken Verkostojen kehittäminen Kokonaisuus ja yhteistyö: aktiviteettien ja taitojen jakaminen Yhteistyö muiden kehittämiskeskusten kanssa Tutkimus ja kehittäminen Yhteistyösopimukset kunnan ja erikoissairaanhoidon tutkimuksen välillä Yhteistyö opiskelijoiden ja oppilaitosten kanssa Opinnäyteyhteistyö: maisterin- ja tohtorintutkintoon johtava tutkimus Toteutettujen projektien ja kehittämistyön seuranta, arviointi ja dokumentointi Kehittämistyön taloudellisen perustan turvaaminen Oman osaamisen turvaaminen Tiedon levittäminen saamelaisesta kulttuurista seminaareissa, konferansseissa, verkostotapaamisissa Todettiin että keskuksella on paljon tehtävää, mm. dementian tutkimuksen parissa. Dementiatestejä ei sellaisenaan voida edes kääntää, koska testit tehty erilaisiin olosuhteisiin, esim. junaan liittyvä tieto ei ole relevanttia saamealisalueella. Kielellisen kääntämisen lisäksi tarvitaan myös kulttuurinen käännös, johon liittyy ammatillinen ymmärrys.

9 Karasjoen asumispalvelut Internet-sivut, Karasjoen kunta/hoidon ja huolenpidon osasto 184&AdmUnitID=2184 Yhteyshenkilö: Ellen Marit Gaup. Esittelijät Kristine Gaup Grønmo ja Ragnhild Lydia Nystad Asumispalveluyksikkö koostui kolmesta erillisestä kodista, jossa kussakin oli 5-6 asuntoa. Kukin asumisyksikkö on eri vaikeusasteen muistisairaille asukkaille. Yksikössä oli kussakin työvuorossa kaksi, mieluiten kolme työntekijää. Yöllä asumispalveluyksikössä on yksi yhteinen yökkö. Kaksi muuta yökköä kiertää n. viiden kilometrin säteellä asuvien vanhusten kodeissa. Lämmin ateria tuli keskuskeittiöltä, muutoin ateriat valmistettiin itse. Asumispalveluista vanhusten kanssa tehdään koko päivän retki vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kaikki otetaan mukaan. Usein mennään kunnan linja-autolla meren rantaan, mukana on vaipat ja vessatuolit ja muu tarvittava. Paistetaan kalaa ja syödään, pidetään hauskaa ja virkistäydytään. Vanhuksille tarjotaan viimeinen kevät tai kesä elämyksiä. Omaisia ja tukihenkilöitä on mukana avustamassa. Retkien teko onnistuu, esteet ovat korvien välissä. Samoin juhlien vietto: vanhuksilla on oikeus juhlia siihen tapaa kuin he ovat tottuneet. Osa painottaa uskonnollisia arvoja, heidän kanssaan lauletaan virsiä. Osa haluaa punaviiniä, konjakkia ja tupakoida, heitä autetaan ne saamaan. Asumispalveluiden kokonaisuus Asuinhuoneistot ovat yhteistilan ympärillä

10 10 Asumispalvelutalojen arkkitehtuurissa oli yhdistetty vanhaa ja uutta Aidatulla piha-alueella oli perinteeseen kuuluvina mm. kammi ja laavu Sofe, Marja-Liisa, Tuire, Indira, Jaana, Sari ja Maila katsastavat yhteistiloja Jokaisessa omassa kodissa oli eri värinen ovi Kuningaspari kuuluu kodin seinälle. Mukimieltymyksiä on monia Poronsarvi suojaa ja muistuttaa

11 Övertorneån kiireetön terveyskeskus Övertorneån terveyskeskuksen www-sivut: Yhteyshenkilö ja esittelijä: Elisabeth Eero, vanhustyön johtaja Maakäräjät (Landstinget) vastaa perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnasta, siihen liittyvästä akuuttihoidosta, erikoissairaanhoidosta ja sairaankuljetuksesta. Kunnan vastuulla ovat pitkäaikaissairaanhoito ja asumispalvelut. Elisabeth kertoi että järjestelmää ollaan muuttamassa koska se tuottaa paljon päällekkäisyyttä, resurssihukkaa ja yhteistyöesteitä. Avosairaanhoito on siirtymässä kunnalle. Övertorneålla on 5800 asukasta ja 13:a kansallisuutta. Vuonna 2010 Ruotsissa valta vaihtui ja potilaat ovat saaneet valita oman terveyskeskuksensa. Muutos paransi potilaan asemaa ja kohtelua, kunnallinen terveydenhuolto rinnastui yksityisiin terveyspalveluihin ja terveyskeskuspalvelua on myytävä kuntalaisille. Rahoitus tulee kuukausittaisten palvelumäärien perusteella. Övertorneån terveyskeskuksessa on kaksi tiimiä. Kunnassa on neljä lääkärin virkaa, joista täytettynä 2,2. Monet terveydenhuollon työntekijät ovat Suomesta. Palvelun kehittämiseen satsattu paljon ja on työstetty omaa arvo- ja asennemaailmaa. Jatkuva arviointi on suunnittelun perustana. Useita tärkeitä kehittämisteemoja ja hankkeita on tehty ja on käynnissä, kuten: -Tornionlaakson Rajaton Hoito projekti on vienyt eteenpäin rajat ylittävää yhteistyötä. Kunnassa on yhteinen virka-ajan ulkopuolinen lääkäripäivystys Pellon kunnan kanssa. -Valtio kannustaa rahalla ( kr/tapaus) tarttumaan ennakoiden vaikeiksi kehittymässä oleviin terveysongelmiin. -Terveysprojektissa on kartoitettu 1000 ihmisen terveys ja tartuttu ennakoiden pienempiin pulmiin.

12 12 -Potilaiden lääkkeet on kartoitettu ja lääkitykset määritelty uudelleen. SafeMedPro ohjelma. Potilaiden elämänlaatu on parantunut ja rahaa säästynyt. Myös kotona asuvien lääkekulut menevät terveyskeskuksen budjetista, mikä kannustaa tarkkuuteen lääkkeiden määräämisessä. -Övertorneå mukana EU-hankkeessa, jossa lähtökohtana että evidenssiä ei ole käynti terveydenhuollossa vaan hoidon vaikuttavuus. -Diagnoosiin liitetty fyysinen resepti, joka perustuu kuntotarkastukseen ja yksilölliseen liikuntasuunnitelmaan ja seurantaan. Erityisesti tartuttu ikääntyvien tasapaino-ongelmiin ja vähäiseen liikuntaan (Fysioterapeutti Jaana Reinolalla fyysisen reseptin materiaalia). Ruotsissa e-resepti ollut käytössä n. 15 vuotta. Terveyskeskuksessa oli ajanvarausjärjestelmä, joka perustui siihen että potilas soittaa terveyskeskukseen, näppäillee sosiaaliturvatunnuksen ja asian (1=vastaanotto, resepti, 2=labra, 3=diabeteshoitaja, 4=äitiys- ja lastenneuvola). Terveyskeskuksesta soitetaan potilaalle ja hoitaja on valmiiksi ottanut esiin potilastiedot. Rauhoittanut soittoliikenteen. Kuntosalin laitteet herättivät kokeilunhalua. Velu treenaa Övertorneån vanhusten palvelut Övertorneån terveyskeskuksen akuuttiosasto, Norrbottenin läänin maakäräjät Virallisesti osastolla viisi paikkaa mutta käytännössä potilaita on kerrallaan kymmenkunta ja kaksi potilasta kussakin huoneessa. Osastolla on akuuttipotilaita, pidempää ja vaativampaa hoitoa tarvitsevia ja saattohoitopotilaita. Omahoitajajärjestelmä.

13 13 Henkilöstön taukotilaa Akuuttiosaston potilaiden oleskelutilaa

14 14 Övertorneån vanhusten asumispalvelut, Övertorneån kunta Övertorneon kunnan hoiva- ja hoitotyön www-sivusto: N. 24 paikkainen, asumispalveluyksikkö. Työvuorossa on yksi sairaanhoitaja ja 2-3 apulaishoitajaa, jotka ovat lähihoitajia tai hoitoapulaisia. Toimintaa esitellyt sairaanhoitaja kertoi että nykyisillä henkilöstöresursseilla tehdään perusasiat, mutta kuntoutusta tai viriketoimintaa ei pystytä järjestämään. Asiaan odotetaan parannusta, kuntaan on perustettu mm. vanhustyön johtajan virka. Sängyn yläpuolelle asennettu omatoiminostolaite kiinnitti hoitajien huomion: siihen tukeutuen asukas pääsee vakaammin makuulta pystyasentoon. Puitteiltaan ja henkilöstörakenteeltaan asumispalveluyksikkö muistutti perinteistä vanhainkotia.

15 Muistitupatoiminta - Lapin muistiyhdistyksen kuntouttava päiväpalvelu, Rovaniemi Lapin muistiyhdistys ry. Yhteyshenkilö ohjaaja Mirva Hartikainen, esittelijät Mirva Hartikainen ja projektikoordinaattori Annika Körkkö Muistituvan syksy 2011 ohjelma liite 5. Lapin muistikuntoutuskeskuksen Muistitupa on osa Lapin Muistiyhdistys ry:n projektia, joka on saanut rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä vuosiksi Projekti on toiminut asiantuntija- ja tukipalvelukeskuksena Lapin muistisairaille ihmisille, heidän omaishoitajilleen ja ammattilaisille. Palvelut ovat maksuttomia. Tarjolla on ollut mm. *Ohjausta, tukea ja neuvontaa muistiasioissa *Ensitietopäivät ja perhekurssit *Muistiluentoja ja koulutusta eri kohderyhmille *Muistiyhdistyshenkilöverkostolle aluepäiviä *Muistituvan palvelut (Jaakonkatu 3, Rovaniemi) Muistituvan ryhmien toimintaperiaatteita: - Ryhmät on tarkoitettu ihmisille, joilla muistisairaus on todettu. Ryhmät ovat avoimia, ei ilmoittauduta eikä tarvitse lähetettä. Tullaan usein ohjattuna muistihoitajan tai sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Ryhmät ovat maksuttomia, kahvista ja pullasta peritään euro. Yksinasuvia ohjaaja muistuttaa puhelimella ryhmäpäivästä. Ohjelma on ryhmän mukaan: keskustelua, arvoituksia, politiikkaan, jumppaa, laulua, aivoja ja fysiikkaa aktivoivaa kuntoilua, taidetta, teatteria, keilausta. Ryhmissä käyvät ovat kuljetuspalveluiden piirissä, kuljettaja saattaa ovelta ovelle. Suurin osa asiakkaista miehiä, usein vaimot tuovat heidät tuvan toimintaan. Miehillä ja naisilla on omat ryhmät, oma ryhmä antaa miehille enemmän tilaa keskusteluun, vaimo ei voi puhua miehensä puolesta. Ohjaajien kokemuksen mukaan miehet puhuvat suoremmin muistinsa huononemisesta, naiset vähättelevät. Syytä sukupuolten eroon pohdittiin mutta ei löydetty. Lapin muistiyhdistyksellä on myös toinen Ray:n tukema hanke, Lapin muistitukiverkostohanke Sen koordinaattori on Nina Siira-Kuoksa. Projektissa on voinut tilata maksutta seuraavia kursseja: *MuistiTukiHenkilö ja Muistikaveri-kurssi *Muistitiedon portaat *Pidä huolta muististasi sekä pidä pääsi, ajattele aivojasi luennon *Ensitietopäivän *Hoitoyksikön arvot ja periaatteet muistityössä -kurssin Molemmat hankkeet ovat järjestäneet tilaisuuksia myös Utsjoella.

16 16 Lukuvinkkejä, kirjojen tilaus onnistuu netin kautta : Kotilainen Heljä: Koti hyvää elämää varten Siivonen-Eloniemi: Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Kirsti Koivula: Potkua porukkaan. Ohjaajan kirja. Kirsti Koivula: Virtaa visailusta tehtäviä ja tietokilpailuja ohjaajan avuksi Kirsti Koivula: Säpinää syksyyn. Ohjaajan kirja. Internet-sivuja: Älli-äly koti muistisairaalle: Saarenkylän vanhustenkoti ry:n asumispalvelut ja taidepainotteinen kehittämishanke Saarenkylän vanhustenkotiyhdistys ry. Internet-sivut: Yhteyshenkilö: Jarmo Palo, toiminnanjohtaja, esittelijä sairaanhoitaja Päivi Posio Indira haastattelee Saarenkylän vanhustenkotiyhdistyksen toimintaa esittelevää Päivi Posiota Yhdistyksellä on Rovaniemen Saarenkylässä samalla tontilla sijaitsevat kolme palveluasumisen yksikköä: Saarenkoti: 14 asuntoa, 16 asukasta (kaksi pariskuntaa). Tavallista palveluasumista, huoneistot 38,5-45 neliötä. Saarentupa: 13 paikkaa, tehostettua palveluasumista. Asunnot ovat kooltaan 19,2-38,4 neliötä. Saarenkodissa ja tuvassa henkilöstöä päivällä yhteensä kolme vuorossa, yksi yökkö. Kotipihlaja (12 paikkaa) tehostettua palveluasumista, asunnot 19,8-20,1 neliötä. Henkilökuntaa kaksi vuorossa ja yksi yökkö. Palveluasuntoihin hakeudutaan tekemällä hakemus Rovaniemen kaupungin SAS-ryhmälle. SASryhmään kuuluvat vastaava lääkäri, kuntoutusosaston ja vuodeosaston lääkärit, terveyskeskuksen

17 17 sosiaalityöntekijä, kahdesta alueellisesta tiimistä kotipalvelunohjaaja ja kahdesta tiimistä kotisairaanhoidon esimies, kotiutushoitaja (toimii kaupungin ja LKS:n yhdyshenkilönä) ja SAShoitaja, yhteensä kymmenen henkilöä. Vain muutama itsemaksava asukas on tullut omalla hakemuksellaan. Kaikki ruoka tulee ulkopuolisesta ruokahuollosta, muutama asukas laittaa itse ruokaa. Kuukauden ostopalveluruokailun hinta on n. 400 euroa/henkilö. Sairaanhoitaja tai lähihoitaja jakaa lääkkeet lääkehuoneessa. Saarentuvassa oli keittiötoimisto. Yökkö pesee pyykit, yöt pääsääntöisesti rauhallisia. Yökkönä on lähihoitaja tai pitkään alalla ollut hoitoapulainen. Lapin luonto-opiston opiskelijat kunnostavat piha-aluetta oppilastyönään. Ulkoilualueelle tulee vanhuksille tuttuja esineitä ja rakennelmia kuten vene, maitolaituri ja bussipysäkki. Saarenkylän vanhusten kodit ry. tekee yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Lapin yliopiston opiskelijat ovat opettaneet piirtämistä, maalaamista ja musiikkia. Taidepiirit kokoontuivat iltapäivisin ja laulukurssi oli alkamassa. Lapin luonto-opiston opiskelijat kunnostivat oppilastyönään piha-aluetta. Opiskelijoita käy vetämässä jumppahetkiä. Työntekijät arvostavat mahdollisuutta kehittää omaa työtään ja osallistua työnsä suunnitteluun. Talossa on työnkierto, n. 1 ½ vuoden välein vaihdetaan yksikköä, siten pyritään poistamaan eri yksiköiden välisiä muureja. Työntekijöillä on mahdollisuus vaihtaa myös kaupungille kiertoon. Kaupungin maksamaa palkkatasoa pienemmästä palkasta huolimatta Saarenkylän asumispalveluissa viihdytään ja sairaspoissaolot ovat vähentyneet. Syyksi esittelevä sairaanhoitaja Päivi Posio arvioi mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä, joka on muutakin kuin hoitamista. Kehittämistyö on virikkeellistä myös työntekijälle, lisäksi työnantaja antaa liikuntaseteleitä ja suosii yhteisiä harrastuksia, keilausta, ratsastusta yms.

18 18 Ihmiset ovat eri pituisia. Saarenkylän kodeissakin oli kuluvalvontakamerat ovilla ja turvarannekkeet asukkailla. Ovet ovat aina lukossa. Asukkaiden huoneissa ei kameroita ole. Kalusteet olivat asukkaille tuttua esinemaailmaa ja usein istuimia oli rinnakkain kaksi: kaksi keinutuolia, kaksi kuntopyörää. Asukkaiden huoneissa kalusteet olivat omia, sänky tulee talon puolesta. Lähihoitaja maalaa seinää. Remonttia ja kunnostusta tehtiin osin omalla väellä. Värien avulla luotiin jäsennystä ja rauhallisuutta tilaan. Saarenkylässä työntekijät käyttivät kukin omia taitojaan työssä. Musikaalinen lauloi ja soitti, liikunnallinen jumppasi, maalaava maalasi.

19 Nutukas, Sodankylän asumispalveluyksikkö Yhteyshenkilö: Inga Mukku, vanhustyön johtaja, esittelijä: Sirpa Liukkonen, lähihoitaja Internetsivut: Sodankyän Nutukas ei kuulunut alkuperäiseen ekskursion ohjelmaan, mutta koska joka tapauksessa olimme palaamassa Sodankylän kautta ja ruutia riitti, otimme yhteyttä vanhustyön johtajaan Inga Mukkuun, joka ystävällisesti järjesti meille mahdollisuuden tutustua myös asumispalveluyksikkö Nutukkaaseen. Nutukkaassa on viisi asumispalveluyksikköä, yhteensä 33 paikkaa, asukkaita on 32, heistä neljä miestä, 28 naista. Kussakin yksikössä on 6-8 asukasta, asukkaiden keski-ikä on 80. Henkilökuntaa on osastonhoitaja, yksi sairaanhoitaja, 18 lähihoitajaa, laitosapulaiset, lääkäri käy kerran 1-2 viikossa. Kussakin yksikössä on vuorossa yksi henkilö, jos on ylipaikoilla asukkaita, otetaan lisätyövoimaa. Yksi yökkö vastaa koko yksiköstä. Henkilökunnalle on jaettu kullekin omat vastuualueet. Ruoka tulee keskuskeittiöltä, asunnoissa ei ole keittomahdollisuutta. Kuntouttavana ja toimintakykyä ylläpitävänä toimintana järjestetään jumppaa, ulkoilua, pidetään virikepäiviä vaihtelevalla ohjelmalla. Kunnassa on yöpartiokokeilu alkamassa kylällä kodeissaan asuville. Keittiö jää sujuvasti liukuovien taakse. Nutukkaan Sirpa esittelee keittiötä Indiralle, Marja-Liisalle ja Annukalle. Asukkaat Nutukkaaseen ja muihinkin vanhuspalveluihin sijoittaa kunnan SAS ryhmä. SASryhmään kuuluvat vanhustyön johtaja (puheenjohtaja), vanhustyön eri yksiköiden vastuuhenkilöt sekä terveyskeskuksen osastonhoitajat, geriatri ja muistihoitaja. Tavoitteena on saada työryhmään sosiaalityöntekijä.

20 20 Tietokoneen ruudulta voi seurata elämää talossa ja ulko-ovilla. Asunnoissa on liikehälytysjärjestelmä, asukkaiden huoneissa ei ole kameroita järjestelmä hälyttää yökön kännykkään. Nutukkaan laajaa ulkoilupihaa. Sirpa kertoi että asukkaat ovat innokkaita saunomaan, jotkut vaikka joka päivä. Sauna on myös sosiaalinen seurustelutila. Heidi pohdiskelee.

21 21 3. KUULTUA, HAVAITTUA JA KYSYTTYÄ Hankejohtaja oli laatinut matkan ajalle kirjalliset tehtävät, joiden avulla ekskursion anti saatiin dokumentoitua. Bussitehtävän kysymykset ovat liitteenä 3 ja bussitehtävän kysymyslomake -malli liitteenä 4. Bussitehtävän ideana oli, että jokainen kiinnittää kussakin käyntikohteessa huomion tiettyyn asiaan ja siten saamme yhdessä kokoon mahdollisimman paljon hyödyllistä tietoa. Jokainen kysymyslomake oli erilainen ja kansioita vaihdettiin päivittäin, eli jokainen joutui matkan aikana havainnoimaan ja keskustelemaan eri tyyppisistä asioista. Kaikissa kysymyslomakkeissa oli sama kysymys Saamelaisten hoivan ja huolenpidon kehittämiskeskuksen ja Övertorneån terveyskeskuksen jälkeen: Mitä haluaisit tästä paikasta ottaa mukaasi? Ajatus, toiminta- tai puhetapa, esine, mitä tahansa. Perustelut valinnallesi? Muut kysymykset olivat liitteen 3 mukaisesta kysymyslistasta. Kussakin kysymyslomakkeessa toistui listan mukainen kysymys ja jokaisella oli oma kysymysteema vastuullaan käyntikohteessa. Kysymyksiin vastatessaan jokaisen tuli keskustella omasta kysymysteemastaan vähintään yhden kanssamatkustajan kanssa. Lomakevastaukset on luvussa kolme kysymyksen sisällön perusteella jaettu neljään teemaan: 1. Vanhus oman hoitonsa keskiössä, 2. Työ ja toimintatavat, 3.Vanhuksen asumisen ja elämisen ehdot ja 4. Näkymätön näkyväksi. Lopuksi kohtana 5. ovat osallistujien palautteet ekskursiosta. Ekskursion bussilukemisena oli Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2008:3) Mitä mukaan Karasjoen NUSH -kehittämiskeskuksesta ja Övertorneån kiireettömästä terveyskeskuksesta? Mitä haluaisit tästä paikasta ottaa mukaasi? Ajatus, toiminta- tai puhetapa, esine, mitä tahansa. Perustelut valinnallesi? Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen (NUSH) -Kehittämiskeskuskessa on ajateltu ja prosessoitu tätä asiaa ja mitä se käytännössä tarkoittaa myös kulttuurisensitiivisesti. -Taitoja kommunikoida dementiapotilaiden kanssa: muistelu, toteennäyttäminen/validering, realiteettiorientaatio. -Meille vastaavanlainen kehittämiskeksus ja toiminta, joka ohjaa ja kehittää työtä. -Aikaa suunniteluun ja mutkattomuutta -Tutkimus viety arkipäivän tasolle ja ennen kaikkea huomioitu mikä on vanhuksille hyväksi. -Tarjotut voileivät olivat todella hyviä eikä tarjoilussa kursailtu. -Hyvä hallintomalli, projektikoordinaattori ja työnjakomallit. -Tärkeintä oli se että oli instanssi joka kehittää työtä ja uusia toimintatapoja.

22 22 -Ajatuksen, että saamelaisten kulttuuria huomioiva työote ei ole keneltäkään pois. Kun jokin kulttuuri tulee nähdyksi, se edesauttaa muidenkin kulttuurien ymmärrystä. -Innostus ja motivaatio suunnitella, aloittaa ja panna täytäntöön sekä jakaa tietoa vastaavanlaisesta saamelaisesta dementiapalvelusta, sen ylläpitämisestä ja levittämisestä muille saamelaisalueille. -Toteutus oli erinomainen! -Saamelainen ruokavalio, retket. -Mietitty mikä vanhuksille hyväksi, asialle omistautuneet esittelijät. -Hoitoperiaatteet: kulttuuri mukaan hoitoon, eikä maksa mitään. Se on parasta vanhuksen kannalta. Itselle parasta oli innostuneisuus, joll asiat esitettiin. -Luoda sellaisia työtapoja, jotka mahdollistaa tehdä projekteja/selvittelyjä työn ohessa, työaikana ja joiden tuloksista olisi hyötyä hoitotyön kehittämiseen. -Koordinaattori (henkilö tai ryhmä), joka tekee sekä työkoordinaatiota että rahoituspuolen hankintaa. -Mahdollisuus hyödyntää Norjassa toteutettujen projektien tuloksia ja tietoja myös omassa työssä sillä Norja (Karasjoki, Kautokeino jne) ovat askeleen edessä. Maila ja Marja-Liisa Karasjoen asumispalveluiden pihakammissa. Karasjoen tulistelupaikka

23 23 Övertorneån kiireetön terveyskeskus Mitä haluaisit tästä paikasta ottaa mukaasi? Ajatus, toiminta- tai puhetapa, esine, mitä tahansa. Perustelut valinnallesi? -Ajanvarauspuhelinjärjestelmän, se rauhoittaa vastaanottoa ja parantaa asiakkaiden läpipääsyä ja henkilöstön tavoittamista. Ajanvaraussysteemissä hoitaja on se joka soittaa takaisin potilaallel - Ehdotus: Projekti, jolla kehitetään Utsjoelle saman tyyppinen järjestelmä. -Liikuntareseptit ja niihin liittyvä koko prosessi kuntokartoitukseta seurantaan. -Potilaiden lääkelistojen läpikäynti ja skarppaus lääkkeiden käytössä. -Ongelmien käsittelytaito olisi hyvä saada mukaan, samoin kehittämisinto -Samoin ottaisin akuuttiosaston kodikkuuden ja ympäristön kauneuteen satsaamisen. Värikkyyden ja taulut seinillä. -Kuntoutushuoneen ja tiimityöskentelyn -Kuntosali mukaan: ennaltaehkäisee sairauksia ja edistää terveyttä. L-ääkkeiden tarkistuksen ja seurannan, kaikki tarpeettomat lääkkeet pois ja keskenään interaktioivat kuinka paljon turhaa lääkkeiden ottoa ja maksuja. Lääkehoitaja idea myös Utsjoelle. -Hoitajille lisäkoulutusta lääkehoidosta/lääkkeiden yhteisvaikutuksista. -Yleinen asioiden hallinta ilmeni rauhallisuutena, hiljaisuutena kun eri toiminnot oli räätälöity tarvetta vastaaviksi. -Innostus kehittämistyöhön kaikesta työmäärästä huolimatta. -Asiakasnäkökulman ja työmotivaation. -Liikuntaresepti soveltuvin osin Utsjoell käyttöön!!!! KIVA! -Mahdollisuus kehittää omaa työtä ja yleisiä toimintamalleja terveyskeskuksessa ja osastolla, resursseja ja projekteja, joissa työntekijät mukana tai projektin tekijänä. -Aktiivisuus muutoksille. -Konkreettinen johto/hallintomallit/toimintaohjeet yhtenäiset läänin alueella. -Innostus hoitotyön kehittämiselle -Työnajakoasiat, tiimityöskentelyt (tiivistiimi) -Potilaan hoito ja suurien ongelmien kartoittaminen/ehkäisy/ kiinniotto jo alkuvaiheessa. -Osastolta ottaisin kodinomaisuuden. -Ajatus, toiminta, puhetapa. Asioita on ajateltu paljon ja monelta kannalta ja toteutettu neuvonnan ja ohjauksen avulla. -Yhteistyö Ruotsi-Suomi, meille Norja-Suomi. -Pysyvä henkilöstö. -Ovikoodit, nostolaitteen potilashuoneen katosta, huoneen yhteydestä tilavan wc:n ja suihkun. -Netti- ja verkkopalvelun kehittäminen -Kuntoutustilat, kuntosali/ryhmätila, ennaltaehkäisevä/kuntouttava hoitotyö.

24 Vanhus oman hoitonsa keskiössä Miten vanhus osallistui oman hoitonsa suunnitteluun? Karasjoen asumispalveluista jäi käsitys että todennäköisesti vanhus saa itse määrätä oman vuorokausirytminsä, koska herää, koska syö tai ulkoilee. Övertorneålla kunnan terveyskeskusosastolla sai olla omata tavarat, oma päivärytmi ja nousta sängystä omaan tahtiin joissakin realiteettien rajoissa. Esille ei tullut, kuultiinko vanhusta kun hoitoon tulosta päätettiin. Omaisten merkitystä korostettiin mutta kysymykseksi jäi, välittyykö vanhuksen oma tahto aina omaisten kautta? Rovaniemen muistituvalla kävijät osallistuivat ryhmätoiminnan suunnitteluun, ohjaajat kyselivät toiveita mitä halutaan tehdä. Esitietotilaisuudessa annettiin tietoa myös mm. edunvalvonnasta, hoitotestamentista tai mitä tehdä jos omainen sairastuu. Saarenkylän asumispalveluissa Rovaniemellä korostettiin yksilöllistä hoitoa ja omaisten merkitystä hoidossa. Esittelyssä korostettiin yksilöllistä hoitoa ja ihmiseen tutustumista keinona oppia toimintatapoja. Yksikössä ei tehty hoitotestamentteja. Omaisilla voi olla monta roolia: tukena, resurssina, vanhuksen tahdon välittäjinä. Miten vanhuksen yksilöllisyys oli otettu huomioon? Karasjoella vanhuksella oli oma huone ja pesutilat, vapaus liikkua ulkona omaan tahtiin. Lääkkeitä pyrittiin käyttämään mahdollisimman vähän.

25 25 Övertorneålla oli myös omat huoneet ja wc, omat tavarat, huonekalut (sänky tuli talosta=ergonominen ja turvallinen), vaatteet. Myös suomen kieltä voi käyttää puheessa ja laulamisessa. Muistitupatoiminnassa Rovaniemellä eri ikäisille oli eri ryhmät. Ryhmäkoot eivät olleet suuria, kaikki saivat vuorollaan keskustella. Miehille ja naisille oli omat ryhmät. Saarenkylän asumispalveluissa vanhuksen tullessa kyseltiin omaisilta hänen tavoistaan, esim. jos ei ole puuroa ikinä syönyt, ei sitä täälläkään syötetä. Sai nukkua niin pitkään kuin halusi, oma vuorokausirytmi. Omat kalusteet sänkyä lukuun ottamatta. Sodankylän Nutukkaassa oli omat huoneet, huonekalut ja muut esineet. Vanhukset saivat nukkua niin kauan kuin halusivat. Miten paikallinen kulttuuri ilmeni vanhusten palvelussa? Karasjoen asumispalveluissa seinillä oli paikallisia vanhoja tauluja. Perineenruokaa tarjottiin juhlapyhinä mutta myös pyydettäessä. Henkilökunta oli saamenkielistä. Yksiköllä oli kulttuuripiha, johon oli koottu vanhaa esineistöä ja rakennettu kota. Vapaa-ajan toiminta oli omaan kulttuuriin sitoutunutta. Rakennustekniset ratkaisut olivat paikallisia, yksiköt olivat kodinomaisia eivätkä laitosmaisia. Övertorneålla kaksikielinen henkilökunta ja ympäristö vaikutti ruotsinkieliseltä hienostomiljööltä ;) Rovaniemen muistituvalla käytiin museoissa ym. paikallisissa käyntipaikoissa ja pohdittiin sananparsia. Saarenkylän asumispalveluissa oli maalaisille maaseutumaisia asioita kuten maitolaituri pihalla ja kaupunkilaisille kaupunkimaisia kuten bussipysäkki. Pirttimäinen keittiö ja päiväsali ovat suunnitelmissa. Miten vanhuksen läheiset olivat mukana hoidossa tai toiminnassa? Karasjoella omaiset järjestivät juhlia, kyläilivät, järjestivät tapahtumia ja retkiä, toivat peritneisiä ruokia. Sodankylän Nutukkaassa omaiset voivat halutessaan osallistua toimintaan ja olla mukana retkillä. Vierailla voi koska haluaa, ei vierailuaikoja. Kun vanhus tulee Nutukkaaseen, omaisille kerrotaan paikasta ja heiltä kysellään vanhuksen tavoista ja tottumuksista.

26 Työ ja toimintatavat Miten kuntouttava työote ilmeni yksikön työssä? Karasjoen asumispalveluissa vanhukset otettiin mukaan pieniin arkipäivän askareisiin. Yksiköissä oli esteetön kulku paikasta toiseen, ei ollut rappuja. Jumpan yhteydessä käytettiin tai kehotettiin käyttämään vanhuksille tuttuja termejä. Lääkitystä käytettiin vähemmän kun taas henkilökuntaa oli enemmän. Hyvät korkeussäädettävät tuolit ja pöydät. Övertorneålla kunnan osastolla huolehdittiin perustarpeista ja arvoista yksilölliset tarpeet oli mahdollista toteuttaa henkilökunnan ja omaisten tuella. Kävelytelineenä toimiva tuoli, renkaat edessä alla ja liukulevy. Rovaniemen muistituvalla oli säännölliset info-tilaisuudet. Muistikaveri-toiminta oli aktiivista, aina ei tarvittu ammattiyöresurssia. Työvoimaa oli jaettuna myös ilta- ja viikonolopputyöhön. Muistisairaille oli tarjolla päivähoitoa kun omainen tarvitsi lyhyen asiointihetken. Ryhmät oli suunnattu nimenomaan muistisairaille ja niiden toiminta oli aktivoivaa. Saarenkylän asumispalveluissa kaikki panostivat viriketyöhön ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, ei sänkyyn hoitamista tässä yksikössä. Kuntopyörät olivat yleisessä oleskelutilassa. Virikepiha oli aidattu alue jossa voi vapaasti liikkua eikä tarvinnut pelätä karkaamista. Sodankyän Nutukkaassa oli rauhallisuuden ja hiljaisuuden tunnelma, tilavat yksiköt, lasten tekemiä taulua ja katetut verantahuoneet. Ulkoilualueet oli suunniteltu vapaaseen liikkumiseen. Jokaisessa yksikössä oli työntekijä huolehtimassa. Asukkaille oli jumppaohjeet, vertaistukea sai saman yksikön asiakkaista ja omaisten vierailuja pidettiin tärkeinä. Miten vanhusten vireyttä ja toimintakykyä ylläpidettiin? Karasjoen asumispalveluissa oli hyvä värimaailma ja voi vapaasti liikkua. Piha-alue oli suunniteltu vastaamaan vanhusten tarpeita. Omaisten aktiivisuutta pyrittiin kohottamaan, juhlat suunniteltiin yhdessä ja yhteisten retkien ja keittiötoiminnan kautta kohotettiin vireystasoa. Hyvä luennoitsija. Övertorneån kunnan vuodeosastolla toiminta oli sairaanhoitajan mukaan kiireistä. säästöjä vaaditaan ja se näkyy vanhusten hoidossa. Lääkehoito päivitetään säännöllisesti ja pyrkimyksenä on vähentää lääkitystä. Muistitupatoiminnassa tupaan tullessa tulee usein pullantuoksu vastaan. Muistikykyä treenataan esim. sanaselityksillä ja sananlaskuilla, käymällä metsämuseossa ja jumppaamalla, treenaamalla arvoituksia ja pelaamalla korteilla. Samat vetäjät, pullantuoksu ja valokuvien käyttö ryhmissä. Saarenkylän asumispalveluissa oli taideryhmiä, laulu- ja soittoryhmiä, maalausta, lukuhetkiä. Suunnitteilla oli piha jossa voi ulkoilla ja jossa on erilaisia pysähdyspaikkoja.

27 27 Nutukkaassa oli omahoitaja käytäntö, viriketoimintaa, usko vähälääkkeiseen hoitoon, toimintapiha ja liikuntamahdollisuudet. Nutukkassa sai saunoa vaikka joka päivä paitsi sunnuntaisin. Millainen päivärytmi/ajankäyttö yksikössä oli? Karasjoen asumispalveluissa päivärytmi oli asiakaslähtöinen. Aamu- ja iltapalan valmistavat yksikön henkilökunta, lämmin ruoka tulee keskuskeittiöltä. Yhdessä tekeminen, ulkoilu, rauhallinen tunnelma. Övertorneålla kunnan vuodeosastolla oli laitosmaista, vähän henkilökuntaa joten toimitaan henkilökunnan ehdoilla. Asukkaat istuskelivat yksikseen, henkilökunta palaverissa. Ei mahdollisuutta omatahtiseen elämään? Muistituvan esitteen mukaan jokaiselle ryhmälle oli varattu ennakkoon pysyvä aika. Kunkin ryhmän kokoontuminen oli kestoltaan kaksi tuntia, sen ryhmäläiset jaksavat kerrallaan. Maanantaisin aamupäivisin saattoi omainen tuoda muistisairaan tilapäiseen hoitoon. Palvelu oli tarkoitettu niille jotka eivät kuulu kunnan avopalveluiden piiriin. Hoitopalvelua oli vähän käytetty. Saarenkylän asumispalveluissa sai heräillä omaan tahtiin. Aikataulut kuitenkin olivat: aamupala klo 8, lounas 12, päiväkahvi 14, päivällinen 16.30, iltapala 19. Nukkumaan valmistaudutaan klo 21 mennessä. Miten terveyden edistäminen oli huomioitu? Karasjoen asumispalveluissa oli ulkoilua, lääkkeitä oli vähennetty, vapaata liikkumista ja luonto lähellä. Övertorneålla vuodeosastolla terveydenedistämistä ei ollut huomioitu, resurssipulaa viriketoiminnassa. Vanhustyön johtaja oli tullut mutta asialle ei ollut merkitystä hoitotyössä. Muistituvalla terveyden edistäminen oli mukana ryhmien toiminnan teemoissa, oli tietopaketteja muistisairaudesta ja sen varhaisista oireista ja jaettiin tietoa terveyden edistämisestä omaisille. Saarenkylässä oli viriketoimintaa, askartelua, musiikkia, laulukursseja, liikuntaa ja piha jossa oli ulkoilutoimintaa. Nutukkaassa tavoitteena lääkkeettömyys ja viriketoimintaa.

28 Vanhuksen asumisen ja elämisen ehdot Miten muistisairaan ihmisen tarpeet oli huomioitu rakennuksessa? Karasjoella asumispalveluissa oli asunnoissa eriväriset ovet, tilaa liikkua ja yksinkertainen kalustus. Aidattu hieno piha, missä oli mahdollisuus liikkua eksymättä. Pesuhuoneessa oli vain yksi ovi. Valaistus ja kattoikkunat hyvät. Övertorneålla vuodeosastolla oli pääasiassa yhden hengen huoneita ja sisäpihan ympärillä oli aita. Muistituvalla ei ollut shakkikuvioisia lattioita tai kuviollisia pintoja. Värit olivat lämpimät (punainen ja keltainen, jotka ihminen pisimpään muistaa) ja tilat olivat kodinomaiset. Toiminta tarjosi puhelinyhteyden yksinäisille. Ovi oli lukossa. Saarenkylässä oli ovisilmä yökköjä varten. Tuvat olivat avoin seurustelutila. Tilavat kodikkaat huoneet, joissa omat huonekalut. Vanhoja tavaroita oli esillä ja tilat olivat valoisat. Asukkaiden ovien pielessä oli heidän nuoruuden aikainen kuvansa ja nimet. Sauna, lauteet istuintasolla. Kahvoja paljon pesuhuoneessa. Muistojen piha oli rakenteilla ja sinne oli tulossa istuinryhmiä, vene, maitokoppi, kota ja paljon kukkia. Huonona asiana paljon pitkiä käytäviä. Seinät olisivat voineet olla värikkäämmät. Nutukkaassa oli virikepiha, vilpola/kesähuone, saunaratkaisu pesupaikkana ja mekaaniset avainlukijat ovissa. Miten paikallinen kulttuuri ilmeni huoneissa, rakentamisessa ja ympäristössä? Karasjoen asumispalveluissa asukkailla omat huonekalut,paikallisuus tauluissa, saamen väreissä, luonto lähellä. Rakennukset muistuttivat modernia kotaa, samoin sisällä ikkunoissa kolmiomuotoa. Yhteisissä tiloissa Jotulit. Pihalla saamen kulttuuriin kuuluvaa, kota, vene, yms.

29 29 Övertorneålla terveyskeskuksessa kauneus ja kodinomaisuus mutta kunnan osastolla ei mitään paikallista, kalsea paikka. Muistituvalla paikallinen kulttuuri ei sinällään näkynyt sisutuksessa. Huonekalut oli ostettu kirpputorilta. Tekstiilit, lähinnä verhot kirkkaat, ei kuviollisia kuoseja. Saarenkylän asumispalveluissa oli tehty paikallisten oppilaitosten kanssa taideprojekteja, jotka toivat ilmeikkyyttä ympäristöön. Nutukkaassa oli käytetty puuta ja perusvärejä, talosta pääsi ulos pihalle, joka oli mainio. Paikallisuus näkyi tauluissa ja vanhoissa kalusteissa. Nutukkaaan vilpola oli kalustettu retro-henkeen kuten useimpien ikäihmisten kodit. Sisällä aulassa oli tämän päivän värejä ja tunnelmaa. Miten paljon vanhuksia ja henkilökuntaa yksikössä oli? Karasjoen asumispalveluissa vähintään kaksi vuorossa päivisin, mieluummin kolme. Kolme erillistä asumisyksikköä, kussakin 6-7 asukasta. Kukin asumisyksikkö on eri vaikeusasteen asukkaille. Yöllä asumispalveluyksikössä on yksi yhteinen yökkö. Kaksi muuta yökköä kiertää n. viiden kilometrin säteellä asuvien vanhusten kodeissa. Övertorneålla asumispalveluissa potilaspaikkoja oli Päivävuoroissa on yksi sairaanhoitaja ja kolme apulaishoitajaa. Rovaniemen muistituvalla oli kolme työntekijää, josita yksi vastuuhenkilö. Vanhuksia oli kussakin ryhmässä ryhmästä riippuen 2-9. Kutakin ryhmää veti yksi työntekijä. Ideaali ryhmän koko on 6-8. Asiakasperheitä oli palvleun piirissä yhteensä 51. Saarenkylän asumispalveluissa oli yhteensä 40 asukasta ja 20 henkilökuntaa. Kolme asumispalveluyksikköä, joissa asukkaita 16 (kaksi pariskuntaa), 13 ja 12. Kahdessa

30 30 ensimmäisessä työskenteli vuorossaan yksi sairaanhoitaja ja kaksi laitosapulaista, yksi yökkö. Pienimmässä, 12 asukkaan yksikössä oli kaksi hoitajaa aamussa ja illassa ja yksi yökkönä. Sodankylän Nutukkaassa oli viisi asumispalveluyksikköä, asukaslukumäärät: 8,8,6,6,5, yhteensä 33. Nutukkaassa työskenteli 18 lähihoitajaa, yksi sairaanhoitaja, yksi osastonhoitaja ja yksi laitosapulainen. Kussakin yksikössä oli yksi hoitaja aamu- ja iltavuorossa ja yöllä Nutukasta valvoi yksi yhteinen hoitaja. Miten vanhuksen turvallisuudesta oli huolehdittu? Karasjoella oli koko ajan yksi hoitaja/yksikkö. Ovissa oli hälytysjärjestelmä samoin asiakkailla. Övertorneålla oli sähköovet ja niihin koodit. Koteihin oli mittarit ja tietokoneyhteydet. Muistuvalle kuljetuspalvelun taksimies hakee kotoa ja saattaa perille muistitupaan tai omainen saattaa ja hakee. Ulko-ovi on koko ajan lukossa. Kerho-ohjaaja on koko ajan läsnä ja jos vointi huononee, pohditaan onko juuri tämä toiminta oikeanlaista vanhukselle. Tarvittaessa ohjataan päiväpalveluun muualle. Saarenkylän vanhustenkodilla oli kuluvalvonta ulko-ovilla, ovet olivat suljetut ja asiakkailla oli turvarannekkeet. Sisällä oli esteetön kulku ja avaraa tilaa. Nutukkaassa oli myös sähköovet koodilla, aidattu piha, automaattiset valot, wc:n liukuovet ja lukittava keittiön ovi Näkymätön näkyväksi Miten päätettiin vanhuksen tulemisesta juuri tähän yksikköön? Kuka/ketkä päättävät asiasta? Karasjoella asumispalveluihin pitää ensin tehdä anomus, vastauksen saa kolmen viikon kuluessa. Päätöksen tekee ryhmä johon kuuluvat johtaja, lääkäri ja omaisten edustaja. Övertorneålla on olemasssa oma tiimi, johon kuuluu esim. kotipalvelun johtaja. Muistitupaan tullaan oma-aloitteisesti, muistihoitajan, omaisen tms ohjaamana, ei tarvita lähetettä. Sodankylän Nutukkaaseen tulosta päättää kunnan SAS-ryhmä (siihen kuuluvia esittelevä lähihoitaja ei tiennyt) Nutukkaaseen on jonoa. Yksikköön otetaan ihmisiä jotka, pärjäävät yhden hoitajan avustuksella. Miten yksikössä oli huomioitu ihmisen elämän päättyminen? Saiko yksikössä kuolla?

31 31 Karasjoella asumispalveluissa sai kuolla, kotiin sai kotisairaanhoitoa, apuvälineitä tarpeen ja voimien mukaan. Saattohoidossa on mahdollista saada pariskuntahuone. Övertorneålla sai kuolla, kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa sai kotiin. Huoneet asumispalvelumuotoisia ja kodinomaisia. Osastolla oli pariskuntahuonemahdollisuus sekä vanhusosastolla ja saattohoidossa. Saarenkylän asumispalveluissa ei saanut kuolla. Kun tarvitsee kaksi auttajaa tai menee muutoin huonoon kuntoon, joutuu terveyskeskuksen vuodeosastolle. Miten henkilöstö kehitti ammattitaitoaan? Karasjoella kehittämiskeskuksen koordinaattorin toimintana oli työntekijöiden kannustaminen, moraalin kohottaminen, epäeettiseen toimintaan puuttuminen ja koulutustarpeen arviointi. Tarjolla oli jatkuvasti kurssipaketteja ja koulutusta. Övertorneålla oli runsaasti erilaisia projekteja akuuttipuolella. Tuli vaikutelma että kunnan vuodeosastolla vanhukset säilytetään loppuun asti pienellä henkilökuntamäärällä johon kuuluvat sairaanhoitaja, perushoitaja ja hoitoapulaisia. Muistituvalla henkilöstö kehitti osaamistaan osallistumalla ja tekemällä kehittämishankkeita, hankkimalla tietoa tutkimuksista ja kirjallisuudesta, käymällä seminaareissa ja verkostoitumalla, oppimalla muilta. Saarenkylän asumispalveluissa oli paljon hankkeita ja yhteistä kehittämistyötä joka perustui vertaisoppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Omien taitojen (maalaaminen, musiikki, liikunta tms) kehittäminen ja käyttö osana työtä. Henkilökunta osallistui koulutuksiin ja seminaareihin. Yksikössä oli useita ulkopuolisia, esim. oppilaitoksia, ohjaamassa ja opettamassa asioita. Miten henkilökunnan kiinnostus pysyi vanhuksissa? Karasjoen asumispalveluissa yhteisten retkien ja juhlien avulla: toiminnan kautta syntyi yhteys vanhuksiin. Övertorneålla perushoito kiinnitti työntekijät vanhuksen tarpeisiin. Työntekijä valitti sitä että resurssit/työvoima ei riitä vanhusten kanssa seurusteluun ja yhteiseen toimintaan koska työntekijöiden kaikki aika menee perushoitoihin. Muistituvalla projektiyöntekijät olivat motivoituneita työhön ja sen kehittämiseen, ei ollut kyllästymistä, valikoituneet työntekijät. Saarenkylän asumispalvleuissa motivaatiota ylläpidettiin mm. työnkierrolla, n. 1 ja ½ vuoden välein vaihdettiin yksikköä. Taide ym teemat pitivät kiinnostuksen yllä. Yksityinen laitos, jossa palkka on huonompi kuin kunnalla mutta työntekijät voivat hyvin.

32 Retken anti -Tutustuminen uusiin työkavereihin ja keskustelu ajan kanssa työhön liittyvistä asioista -Mukavaa nähdä kolmen valtakunnan vanhuspalvelut -Parhaat palat reissusta mukaan -Hyviä ideoita ja ajatuksia -Mukava matkaseura, innostunutta ja asiaansa uskovaa henkilökuntaa. -Parhaat ideat eri kohteista -Paljon ajatuksia ja ideoita omaan työhön. -Hyvä yhteishenki matkalaisilla -Käydyistä paikosita kaikenlaista hyödyllistä hyvää omalle työpaikalle, esim. vanhus voi nukkua niin pitkään kuin haluaa. -Hyvää oli rento illanvietto. 4. TÄSTÄ ETEENPÄIN Ekskursiolla luotujen verkostojen ja yhteistyösuhteiden jatkuminen rakentaa omalta osaltaan perustaa rajayhteistyön ja kunnan vanhuspalveluiden jatkuvalle kehittämiselle. Ekskursion synnyttämien ideoiden, ajatusten ja toimintavinkkien hyöty Utsjoen vanhuspalveluiden asiakkaille edellyttää että jatkamme prosessia tästä eteenpäin. Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke keskittyy rajayhteistyön näkökulmaan. Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeessa luodaan toimintamalli vanhusten alueellisista, rajattomista kotipalveluista mukaan lukien kotisairaanhoito. Hankkeessa selvitetään alustavasti edellytykset yhdyskuntakohtaisen asumispalvelun järjestämiseen Karigasniemi- Karasjoki alueella. (Hankesuunnitelman liite, sivu 9). Selvityksen laadinnassa hyödynnetään ekskursiolla saatua tietoa ja ymmärrystä muistisairaiden asumisen ja palveluiden järjestämisestä. Karasjoen Saamelaisten hoidon ja hoivan kehittämiskeskus on asiantunteva yhteistyökumppani saamelaisten kielen ja kulttuurin huomioivien palveluiden kehittämisessä ja mahdollisissa jatkohankkeissa. Kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa vanhusten palveluiden ja erityisesti muistisairaiden ikäihmisten palvelurakenteen kehittäminen jatkuu omana prosessinaan. Ekskursion yhteenvetoraporttia käsitellään sosiaali- ja terveystoimen hallintoryhmässä ja yleiskokouksessa osana käynnissä olevaa vanhuspalveluiden kehittämistä.

33 33 Sámi, luosa ja bohcco eana Saamen, lohen ja poron maa The Land of Saami, Salmon and Reindeer Liite 1 Viisautta dementiapalveluiden kehittämiseen ekskursio -Tutustuminen Norjan Karasjoen, Ruotsin Övertoreån ja Suomen Rovaniemen vanhuspalveluihin Ajankohta: Keskiviikko, torstai ja perjantai LÄHTÖ keskiviikkona 14.9 klo 8.00 TERVEYSKESKUKSEN PIHASTA klo 8.02 KUNNANVIRASTON PYSÄKKI Osallistujat: Vanhustyötä kehittävät ja tekevät esimiehet ja työntekijät (16 henkilöä) Tutustumisteemat ja oppimistavoitteet Ekskursion tavoitteena on saada tietoa ja ymmärrystä hyvien vanhuspalveluiden kehittämiseen Utsjoelle. Erityisesti paneudumme kulttuurisensitiiviseen ja kuntouttavaan työhön muistisairaiden parissa. Otamme oppia kolmen maan parhaista käytännöistä. Norjan Karasjoki on saamelaisalueen ydinaluetta ja kehittää vanhusten palveluita saamen kieltä ja kulttuuria huomioivalla tavalla. Karasjoella toimii Saamelaisten kansallinen vanhustyön kehittämiskeskus (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenester til den samiske befolkningen, NUSH ) Ruotsin Övertorneålla väki ikääntyy hurjaa vauhtia ja he ovat päättäneet olla Ruotsin paras vanhustenhoidon kunta. Toiminnassa on painotettu lääkkeettömyyttä, kuntoutusta, liikuntaa. Övertorneå hyödyntää erilaista teknologiaa terveyspalveluissa ja kunnalla on vuorottelusopimus Suomen puolen Pellon kunnan kanssa lääkäripäivystyksen järjestämisestä. Rovaniemellä tutustumme Muistiyhdistyksen Muistitupatoimintaan ja käymme tutustumassa Saarenkylän vanhustenkoti ry:n kolmeen asumispalveluyksikköön ja taidepainotteiseen kehittämishankkeeseen. Koska matkat ovat pitkät ja bussissa istumiseen joudutaan käyttämään paljon aikaa, suunnitellaan bussimatkan ajaksi aiheeseen liittyvää työskentelyä. Ekskursiolle laaditaan ennakkotehtäviä pohdittavaksi ja matkan jälkeen oppimiskokemuksista valmistetaan analyysi ja yhteenveto. Mitä jäi käteen? Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden Utsjoen kunta Päivi Salminen kehittämishanke Ohcejoga gielda Hankejohtaja Deatnoleagi sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid Utsjok kommune Prošeaktahoavda ovddidanfidnu FI Utsjoki Prosjektleder Utviklingsprosjekt for sosiale- og helsetjenester i Tanadalen Ohcejohka Finland paivi.salminen@utsjoki.fi Fax