KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus. Arto Lankinen KATSAUS PYROLYYSIÖLJYN OMINAISUUKSIIN JA SOVELTU- VUUTEEN ÖLJYKATTILAKÄYTTÖÖN
|
|
- Jere Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU Biotalouden keskus Arto Lankinen KATSAUS PYROLYYSIÖLJYN OMINAISUUKSIIN JA SOVELTU- VUUTEEN ÖLJYKATTILAKÄYTTÖÖN Toukokuu 2013
2 SISÄLTÖ 1 Pyrolyysiöljyn ominaisuudet Vesipitoisuus Happipitoisuus Happamuus Viskositeetti Kevyen polttoöljyn korvaaminen pyrolyysiöljyllä Pyrolyysiöljyn poltto Pyrolyysiöljyn tuotantoprosessin optimointi Johtopäätökset... 7 Lähdeluettelo... 9
3 1 1 PYROLYYSIÖLJYN OMINAISUUDET Ominaisuuksiltaan pyrolyysiöljy poikkeaa tavanomaisista mineraaliöljyistä lähinnä korkean vesi- ja happipitoisuutensa ja alhaisen ph:nsa osalta. Pyrolyysiöljyn omaisuudet määräytyvät sekä prosessin raaka-aineena käytetyn biomassan, pyrolyysiprosessin tyypin ja olosuhteiden ja tuotteen (pyrolyysiöljy) keruun tehokkuuden perusteella (Czernik & Bridgwater 2004, 590 ja Oasmaa ym. 2005, 2158). Näistä tekijöistä biomassa on tärkein (Oasmaa ym. 2005, 2158). Pyrolyysiöljyä on tuotettu lähes kaikista mahdollisista biomassoista. Pyrolyysiöljy on monikomponenttinen seos, joka sisältää erikokoisia molekyylejä, jotka ovat johdannaisia selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Tämä komponenttien seos muistuttaa ominaisuuksiltaan enemmän raaka-aineena olleen biomassaa kuin mineraaliöljyä (Czernik & Bridgwater 2004, 591). 1.1 Vesipitoisuus Tyypillinen pyrolyysiöljyn vesipitoisuus on 25 %. Pyrolyysiöljyn vesipitoisuus on riippuvainen raaka-aineen vesipitoisuudesta: mitä kosteampi raaka-aine sitä vesipitoisempi on siitä tuotettu pyrolyysiöljy. Pyrolyysiöljyyn kertyy vettä myös pyrolyysiprosessin reaktiotuotteista. Korkea vesipitoisuus aiheuttaa pyrolyysiöljyyn monimutkaisia vaikutuksia viskositeettiin ja öljyn stabiilisuuteen. Samalla vesipitoisuus alentaa pyrolyysiöljyn lämpöarvoa, tiheyttä ja stabiilisuutta. Korkea vesipitoisuus kohottaa myös öljyn ph:ta (Bridgwater 2012, 78). Öljyn jalostamisen kannalta korkea vesipitoisuus on ongelma, koska pyrolyysiöljyn vettä ei voida välittömästi erottaa öljystä (Bridgwater 2012, 77). Pyrolyysiöljyn ominaisuuksia voidaan muuttaa lisäämällä öljyyn vettä. Veden lisäykselle on kuitenkin yläraja, sillä liiallinen veden määrä aiheuttaa faasien erottumisen öljyssä, koska öljy ei liukene veteen. Veden lisäyksen hyötynä on öljyn viskositeetin alentuminen, josta on hyötyä öljyn kaasuttamisessa (pumppaus ja atomisaatio parantuvat) (Czernik & Bridgwater 2004, 591). Veden lisääminen öljyyn laskee öljyn lämpöarvoa, joka merkitsee sitä, että tietyn energianmäärän tuottamiseksi tarvitaan enemmän öljyä. Veden vaikutukset pyrolyysiöljyn ominaisuuksiin ovat hyvin monimutkaiset ja tärkeät.
4 2 Pyrolyysiöljyn vesi sekoittuu liuottimina käytettäviin metanoliin ja asetoniin, mutta se on täysin sekoittumaton mineraaliöljyjohdannaisiin polttoaineisiin (Bridgwater 2012, 79). 1.2 Happipitoisuus Pyrolyysiöljyn monissa komponenteissa on happea. Pyrolyysiöljyn tyypillinen happipitoisuus on noin 38 %. Korkean happipitoisuuden takia pyrolyysiöljy on sekoittumaton mineraaliöljyjohdannaisiin polttoaineisiin. Happipitoisuuden takia pyrolyysiöljyn ominaisuudet poikkeavat huomattavasti mineraaliöljyjen ominaisuuksista (Czernik & Bridgwater 2004,591 ja Bridgwater 2012, 79). Pyrolyysiöljyn happipitoisuus vaihtelee välillä (35-40 wt.%) raaka-aineena käytetyn biomassan happipitoisuuden vaihteluita vastaavasti. Hapen täydellinen poistaminen öljystä onnistuu vain monimutkaisen katalyyttisen prosessin avulla (Bridgwater 2012, 79). happipitoisuus 1.3 Happamuus Pyrolyysiöljyn ph on noin 2,5. Pyrolyysiöljyn alhainen ph johtuu biopolymerien heikentymisestä syntyvistä orgaanisista hapoista (Bridgwater 2012, 78). Alhaisen ph:n takia pyrolyyisiöljyn kanssa kosketuksissa olevat venttiilit ja putket ja tiivisteet on tehtävä haponkestävästä materiaalista (Oasmaa ym. 2005, 2162 ja Bridgwater 2012,78). 1.4 Viskositeetti Pyrolyysiöljyn viskositeetti vaihtelee välillä cp 40 C raaka-aineena käytetyn biomassan laadusta ja prosessin ominaisuuksista riippuen (Czernik & Bridgwater 2004, 591). Lämpötila vaikuttaa pyrolyysiöljyn viskositeettiin voimakkaammin kuin mineraaliöljyihin (Bridgwater 2012,80). Pyrolyysiöljyn korkea viskositeetti aiheuttaa suuren paineen laskun kasvattaen laitekustannuksia ja pumppauskustannuksia (Bridgwater 2012, 80).
5 3 Bioöljyjen käytön estävää öljyn laadun huonontumista ei tapahdu, vaikka niitä onkin varastoitu vuosikausia normaaleissa teräs- ja muovisäiliöissä. Bioöljyjen ominaisuudet muuttuvat kuitenkin hitaasti ajan myötä. Erityisesti viskositeetti nousee asteittain varastoinnin aikana. Ikääntymiseksi kutsutaan hitaita sekundäärisiä reaktioita nesteessä (esim. kondensoituminen), joiden vaikutuksesta viskositeetti nousee öljyn varastoinnin aikana. Viskositeetin nousua voidaan vähentää ja säädellä lisäämällä öljyyn alkoholia, kuten etanolia tai metanolia. Äärimmäisissä tapauksissa on raportoitu faasien separoitumisesta pitkäaikaisen varastoinnin aikana. Tätä prosessia kiihdyttää jäännöshiilen läsnäolo (Bridgwater 2012, 79-80). 1.5 Kevyen polttoöljyn korvaaminen pyrolyysiöljyllä Pyrolyysiöljyn tiheys on hyvin korkea 1200 kg/l, verrattuna kevyen polttoöljyn tiheyteen 0,85 kg/l. Tästä syystä pyrolyysiöljyn energiasisältö on noin 42 % polttoöljyn energiasisällöstä painoprosentteina laskettuna, mutta 61 % tilavuusprosentteina laskettuna. Tällä erolla on omat vaikutuksensa kattiloiden suunnitteluun ja laitteiden määrittelyyn. Erityistesti kattiloiden pumppujen ja atomisaattoreiden suunnittelussa on erot polttoöljyä käyttäviin laitteisiin otettava huomioon. (Bridgwater 2012, 79) 2 PYROLYYSIÖLJYN POLTTO Pyrolyysiöljy, lämmityspolttoöljy ja dieselöljy ovat öljynjalostuksen keskitisleitä. Korvattaessa lämmityspolttoöljyä pyrolyysiöljyllä vapautuu öljynjalostuksen keskitisleitä liikennepolttoainekäyttöön. Kattilat ovat tyypillisiä lämmön ja sähköntuotannossa käytettäviä laitteita. Ne ovat yleensä moottoreita ja turbiineja tehottomampia, mutta niitä voidaan käyttää erilaisilla polttoaineilla kuten maakaasulla, öljyjalosteilla, sahanpurulla, hiilellä tms. Bioöljyt soveltuvat kattiloiden polttoaineeksi, kun niiden ominaisuudet ovat riittävän vakaat, päästömäärät ennakoitavissa ja käytön taloudelliset edellytykset voidaan taata (Czernik & Bridgwater 2004, 592). Pyrolyysiöljyn kattilatestejä on tehty Ruotsissa (Hallgren 1997, 17, Oasmaa 2005, 2156 mukaan). Kanadassa tehdyissä kaasuturbiinitesteissä määriteltiin bioöljyjen kriittisiä
6 4 ominaisuuksia (Button 2003, Oasmaa ym. 2005, 2156 mukaan). Kanadalaisten testien mukaan bioöljyn kiintoainepitoisuuden tule olla <0,1 wt%, partikkelipäästöjen pienentämiseksi, kattiloiden lämmönsiirtopintojen likaantumisen estämiseksi ja suuttimien, venttiileiden ja pumppujen kulumisen vähentämiseksi (Button 2003, Oasmaa ym. 2006, 2156 mukaan). Neste Oy teki varhaisia pyrolyysiöljyn kattilakokeita 2,5 MW Danstokerin kaksipolttoainepoltin kattilalla 1990-luvun lopulla. Kattila toimi tyydyttävästi kaksipolttoainemoodissa erilaisilla polttoöljyn ja bioöljyn seoksilla. Pyrolyysiöljyn käyttö tukipolttoaineena vaati vain suhteellisen pieniä kaasutuksen vakautta parantavia muutoksia kattilaan ja polttimeen. Kokeiden johtopäätöksinä todettiin, että bioöljyn kaasutuksessa liekki on pidempi kuin tavallisella polttoöljyllä ja päästöt olivat yleensä pienemmät kuin raskasta polttoöljyä poltettaessa, lukuun ottamatta pienhiukkasia. Pienhiukkaspäästöjen määrä oli hyvin voimakkaasti riippuvainen bioöljyn käsittelystä. Optimaaliseksi bioöljyn käsittelymenetelmäksi osoittautui öljyn esilämmitys 50 C:een, jonka jälkeen öljy atomisoitiin paineistetulla ilmalla (Czernik & Bridgwater 2004,593). EU:n rahoituksella on pyrolyysiöljyn kattilatestejä tehty Suomesssa (Fortum, VTT/Oilon) ja Hollannissa (BTO). Fortum testasi Forestera-bioöljyä 400 MW:n lämmityskattilassa vuonna 2003, jossa polttimena käytettiin Oilonin poltinta. Tässä kokeessa päästöt saatiin lämmitysöljyn tasolle, kun alkuperäinen öljypoltin korvattiin modifioidulla polttimella ja kun pyrolyysiöljyn kiintoainepitoisuus saatiin alennettua matalalle tasolle. Foresteraa kaasutettiin yli 12 m 3. Öljyn kaasutus oli täysin automatisoitu ja sitä ohjattiin termostaatilla. Fortumin kokeiden tarkoituksena oli löytää polton kriittisten komponentit ja selvittää pyrolyysiöljylle asetettavat laatuvaatimukset. Eräs polttokokeen keskeinen löytö oli kiintoainepitoisuudelle asetun enimmäismäärän <0,1 wt% selvittäminen. Samalla selvisi, että biomassasta jäljelle jääneitä epäorgaanisia aineksia hiekan ja tuhkan muodossa oli <0,03 wt%. Kokeen johtopäätöksenä todettiin, että pyrolyysiöljyn polton päästöt saadaan hyväksyttävälle tasolle, kun polttoaineen laatu on riittävän hyvä ja polttimen liekin muotoa saadaan parannettua. Edellisten ehtojen täyttymisestä huolimatta pyrolyysiöljyä poltettaessa kaasutusjärjestelmän tulee kuitenkin olla perinteistä polttoöljykäyttöistä järjestelmää monimutkaisempi ja kalliimpi. Pyrolyysiöljyn kannattavuus voidaan turvata vain pyro-
7 5 lyysiöljyn perinteisiä polttoöljyjä halvemmalla hinnalla, jotta järjestelmä kalliimmista laitekustannuksista huolimatta on kokonaiskustannuksiltaan loppukäyttäjälle houkutteleva (Oasmaa ym. 2005, 2159). Pyrolyysiöljyn polttokokeita on tehty kapasiteetiltaan erilaisilla (0,2-10 MW) kattiloilla. Polttokokeissa havaittiin erilaisia ongelmia. Osan ongelmista oletettiin poistuvan polttoaineen laatua parantamalla, toisten ongelmien vaatiessa laitteiston modifiointia (Oasmaa ym. 2005, 2159). Soveltuakseen kattilakäyttöön pyrolyysiöljyn tulee täyttää seuraavat minimivaatimukset: esilämmitys C välittömästi ennen kaasutusta, viskositeettia alennettava 2-4 cst:hen, lämmitetyn öljyn takaisinkierrätys öljysäiliöön on estettävä (koska se voi aiheuttaa polymerisaation), polttimon käynnistys ja sammutus on tehtävä perinteisellä polttoaineella kerrostumisen suuttimien nokeentumisen estämiseksi ja öljyn kiintoainepitoisuuden tulee olla <0,1 wt% (Oasmaa ym ym, ). Pyrolyysiöljyn alhainen lämpöarvo edellyttää polttimon paineen nostamista ruiskujen ja polttoaineputkien halkaisijan kasvattamista, kahden polttoaineen käyttömahdollisuutta ja kaasutuskammion modifiointia (Oasmaa ym. 2005, 2162). Pyrolyysiöljylle asetetut laatuvaatimukset vaihtelevat käyttökohteittain. Pienempi omakotikäyttöön tarkoitettu kattila voi vaatia polttoaineelta alhaista viskositeettia, kuin suurempi teollinen kattila, joka toimii korkeamman viskositeetin öljyllä. Markkinat pyrolyysiöljylle olisivat kotitalouksien lämmityskattiloiden kevyen polttöljyn korvaamisessa. Pyrolyysiöljy voi menestyä näillä markkinoilla, jos raaka-aineeksi käytettävää kohtuuhintaista biomassaa on saatavilla. Fortumin kokeen mukaan biomassan nopean pyrolyysin koko tuotantoprosessin energiatehokkuus oli 70 % päästöjen pysyessä alhaisina (Oasmaa ym. 2005, 2163) Kattilakokeiden johtopäätöksenä voidaan todeta, että bioöljyn käsittelyn (varastointi, pumppaus, filtraatio ja atomisaatio) haasteet ja polttimen/kattilan suunnittelulla tavoiteltava kattilan/polttimen toiminnan parantuminen ja päästöjen vähentyminen on mahdol-
8 6 lista saavuttaa suhteellisen pienillä nykyisiin laitteisiin tehtävillä muutoksilla (Czernik & Bridgwater 2004, 593). Kattila- ja poltinvalmistajat ovat jatkaneet pyrolyysiöljyn polttokokeita koko luvun ajan, mutta tulokset eivät ole julkisia. Pyrolyysiöljytuotteiden kaupallistamisen aika lähestyy, eikä kokeita tehneiden yrityksen kannata jakaa ilmaiseksi koetoimintansa tuloksia. Hämäläisen (2013) mukaan markkinoilla ollaan vuonna 2013 siinä tilanteessa, että raskaan polttoöljyn käyttäjät voivat alkaa harkita raskaan polttoöljyn korvaamista pyrolyysiöljyllä. 3 PYROLYYSIÖLJYN TUOTANTOPROSESSIN OPTIMOINTI Nykyisin pyrolyysiöljyllä voidaan teknisesti korvata raskasta polttoöljyä keskisuurissa (> 1 MW) ja suurissa lämpökeskusten kaukolämpölaitosten kattiloissa (Metso 2013). Toiminnan kannattavuus edellyttää pyrolyysiöljyn koko tuotannon ja käytön prosessien optimointia (Lehto 2012 ja Hämäläinen 2013). Osaoptimointia pitää välttää ja koko tuotantoketjua raaka-aineesta lämmöntuotantoon tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tuotannon prosesseja on pyrittävä integroimaan aina kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista (Lehto 2012). Pyrolyysiöljyn raaka-aineen kosteudella on merkittävä vaikutus pyrolyysiöljyn koostumukseen. Raaka-aineen sisältämät epäorgaaniset aineet aiheuttavat myös ongelmia pyrolyysiprosessiiin. Fortum Oy käyttää pyrolyysiöljyn raaka-aineena havu- ja lehtipuiden metsätähdettäja -haketta. Kyseisten raaka-aineiden laatu on riittävän hyvä Fortumin pyrolyysiprosessille. Mahdolliset raaka-aineen laadun vaihtelut voidaan ottaa huomioon pyrolyysiprosessin parametrejä muuttamalla. Fortum Oy ei ainakaan toiminnan aloitusvaiheessa käytä kantoja pyrolyysiöljyn raaka-aineena (Hämäläinen 2013). Kaasuuntumattoman kiintoaineksen määrää pyrolyysiöljyssä pitää pyrkiä minimoimaan (Lehto 2012). Kaikki öljyn kanssa kosketuksissa olevat osat ja laitteet kuten varastotankit, putket tiivisteet ja poltin pitää suunnitella pyrolyysiöljyn käyttövaatimusten mukaisiksi. Ensisi-
9 7 jaiset päästöt ja päästöjen seuranta, koskien typenoksideja ja pienhiukkasia, pitää varmistaa biomassan laadunvalvonnalla sekä kaasuuntumattomien materiaalien (kuten tuhkan ja hiekan) määrän minimoimisella pyrolyysiöljyssä. Pyrolyysiöljyn käyttö edellyttää öljyn esilämmitystä kuten raskaan polttoöljyn käyttökin. Tukipolttoainetta pyrolyysiöljyn sytytyksessä ei välttämättä tarvita. Jatkuvaa 100 % pyrolyysiöljyn kaasutusta on testattu Masalan pienen mittakaavan laitoksessa menestyksellisesti jopa miehittämättömällä ohjauksella (Lehto 2012). VTI:n kokeiden mukaan öljyn stabiilius ja ikääntyminen eivät ole öljyn kaasuuntumisen kannalta niin suuria on kuin aiemmin oletettiin. Jopa hyvin huonolaatuista öljyä on kaasutettu. Korvattaessa raskasta tai kevyttä polttoöljyä pyrolyysiöljyllä menetetään jonkin verran kattilan enimmäistehosta. Tässä tilanteessa pyrolyysiöljyn korkeasta happipitoisuudesta on etua, koska kaasuuntumiseen tarvittavan ilman määrä pienenee, jolloin myös tuotettujen savukanavakaasujen määrä vähenee (Lehto 2012). Pyrolyysiöljyn suurimmat haasteet markkinoilla liittyvät tuotannon määrään ja ilmastotavoitteisiin. Markkinoille pitää saada suurempi määrä pyrolyysiöljyä, jotta siitä voi tulla aito kilpailija perinteisille polttoöljyille. Ilmastotavoitteiden saavuttamisen osalta pyrolyysiöljy on eräs teknisesti ja taloudellisesti lupaavimmista vaihtoehdoista pienennettäessä lämmön ja sähkötuotannon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Fortumilla on runsaasti leijukerroskattiloita käyttäviä lämpövoimalaitoksia, joihin pyrolyysiprosessi voidaan integroida kohtuullisin kustannuksin (Hämäläinen 2013). Fortumin tavoitteena on käyttää pyrolyysiöljyä omissa lämpölaitoksissaan ja myydä öljyä myös ulkopuolisille asiakkaille. Isommille asiakkaille Fortum antaa myös tietoa pyrolyysiöljyn käyttöön siirtymisestä aiheutuvista lämpölaitoksen muutostarpeista ja - kustannuksista. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Biomassan nopealla pyrolyysillä tuotetut bioöljyt poikkeavat täysin mineraaliöljyistä sekä fysikaalisilta ominaisuuksiltaan että kemialliselta koostumukseltaan. Kun bioöljy-
10 8 jen poikkeavat ominaisuudet otetaan huomioon, onnistuu niiden kaasuttaminen ilman esiliekkiä (pilot flame) ja tukipolttoainetta teollisen mittakaavan kattiloissa. Näitä öljyjä voidaan kaasuuntumisen parantamiseksi jopa sekoittaa alkoholeihin. Sekoittaminen ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Kuitenkin kaasutettavan ilman esilämmitystä ja vähäistä bioöljyn esilämmitystä polttoaineputkistoissa juuri ennen kaasutusta suositellaan. Viimeaikaisissa teollisen mittakaavan kattiloissa tehdyissä kaasutustesteissä on todettu bioöljyn olevan teknisesti sopiva raskasta polttoöljyä korvaavaksi polttoaineeksi aluelämpölaitoksissa. Tämän kaltainen polttoaineen muutos edellyttää joitakin lämpölaitokseen tehtäviä muutoksia. Nämä muutokset tulee suunnitella huolella. Esimerkiksi kaikki bioöljyn kanssa tekemisessä olevat laitteiston osat tulee korvata ruostumattomasta teräksestä tai sitä ominaisuuksiltaan paremmasta materiaalista valmistetuilla osilla. Bioöljyn kaasuttamisesta aiheutuvat päästöt ovat riippuvaisia bioöljyn alkuperäisen raaka-aineen kiintoaine-, vesi- ja typpipitoisuudesta. Päästötasot ovat pääsääntöisesti yleensä kevyen polttoöljyn ja kevyimmän raskaan polttoöljyn päästötasojen välissä. Pienhiukkaspäästöt voivat olla näiden mineraaliöljypohjaisten tuotteiden päästöjä korkeammat. Viimeaikaisissa bioöljyn kaasutusteisteissä on havaittu että bioöljyn kaasutusteknologia toimii hyvin, eikä pienhiukkaspäästön alentamiseen ole enää kovin monia mahdollisuuksia, koska pääosa pienhiukkasista on tyypillisesti kaasuuntumatonta ainesta. Tästä syystä bioöljyn kiintoainepitoisuus suositellaan alennettavaksi alle 0,1 wt%:iin, aina kun se vain on suinkin mahdollista. Tällä laatuvaatimuksella varmistetaan, että bioöljyssä on epäorgaanista ainesta tuhkan ja hiekan muodossa mahdollisimman alhaisina pitoisuuksina. Nykyaikaiset öljypolttimet ovat melko herkkiä bioöljyn laadun muutoksille. Bioöljyn laadunvaihtelu aiheuttavat ongelmia öljyn syttymisessä, liekin muodostumisessa ja liekin stabilisoitumisessa. Tästä syystä vakaan ja tehokkaan bioöljyn kaasutusjärjestelmän rakentaminen edellyttää, että kaasutussovellutuksille tarkoitetulle bioöljylle luodaan kansainvälinen standardisoitu laatuluokittelu (Lehto, Oasmaa, Solantausta, Kytö & Chiaramonti 2013, 69-70).
11 9 LÄHDELUETTELO Bridgwater, A.V Review of fast pyrolysis of biomass and product upgrading. Biomass and Bioenergy. Vol 38. March 2012, pp Czernik, S & Bridgwater, A.V Overview of Applications of Biomass Fast Pyrolysis Oil. Energy & Fuels Vol 18. Issue 2, pp Hämäläinen, J Kehitysinsinööri. Fortum, Heat-divisioona. Haastattelu laitosvierailun aikana Lehto, J Known Challenges Associated with the Production, Transportation, Storage and Usage of Pyrolysis Oil in Residential and Industrial Settings. Technical Information on Pyroslysis Oil May 9-10, 2012 Manchester, NH Lehto, J. Oasmaa, A. Solantausta, Y. Kytö, M. Chiaramonti, D Fuel oil quality combustion of fast pyrolysis bio-oils. VTT Technology Oasmaa, A. Peacocke, C. Gust, S. Meier, D. McLellan, R Energy & Fuels 2005, Vol 19, pp Raskaan polttoöljyn korvaaminen onnistuu Metso. b/tekesali2%3b7087/publishedcontent/publish/programmes/biorefine/documents/v uosiseminaari2010/lehto pdf
BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT
1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2
LisätiedotEkodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit
Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli
LisätiedotBiodieselin (RME) pientuotanto
Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotPyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012
Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotBiotalouden uudet arvoverkot
Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotENERGIATUTKIMUSKESKUS
ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia
LisätiedotAskeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta
Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja
LisätiedotTorrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet
Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus
LisätiedotLEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)
LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotMenestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta
Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä
LisätiedotKoetoimintailmoitus, joka koskee kierrätyspolttoaineen keräystä ja valmistusta Stora Enso Oyj:n Varkauden kaasutinlaitokselle, Varkaus.
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 3/2012/1 Dnro ISAVI/102/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA Koetoimintailmoitus, joka koskee kierrätyspolttoaineen keräystä ja valmistusta
LisätiedotBioöljy ja pyrolyysi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Bioöljy ja pyrolyysi Työn tarkastaja: Esa Vakkilainen
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotGreen Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista
LisätiedotTransEco -tutkimusohjelma 2009 2013
TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotTervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen
Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotBIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects
BIOHIILISEMINAARI Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects Yleistiedot Polttokokeiden tavoite - Kokeellisen tiedon
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotKorkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli
TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010
LisätiedotPuupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,
LisätiedotENGINEERING ADVANTAGE
1 Kumipussi verrattuna kalvoon ja 2 miksi -astia ei ole sama, kuin -astia! 3 Belgialainen Karel de Grote-korkeakoulu toteutti paisunta-astioiden laatuvertailun 4 Perustietoa laatuvertailusta 8 eri paisunta-astiamerkkiä
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
LisätiedotPyrolyysiöljyn käyttökohteet ja
1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Pyrolyysiöljyn käyttökohteet ja -teknologiat Suomessa
LisätiedotSPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014
SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme
LisätiedotJoensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote
Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotVedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotYHTENÄISET KRITEERIT KAIKELLE BIOENERGIALLE
1 Näkemyksiä kiinteän ja kaasumaisen biopolttoaineen kestävyyteen: YHTENÄISET KRITEERIT KAIKELLE BIOENERGIALLE 20.1.2016 Bioenergialla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja energian toimitusvarmuuden
LisätiedotBioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,
Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia
LisätiedotGreen Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014
Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 2 Sisältö GFN Yrityksenä Missio Visio Strategia Suomen tiekartta Biojalostamo Standardoitu biojalostamo-malli Tuotantoprosessi Bioöljyn sovelluskohteet Sovelluskohteiden
LisätiedotSyöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus
Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen
LisätiedotVTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland
VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotSähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi
Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotTOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSynteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotNEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä. Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki
NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Kuinka käyttää NEXBTL:ää 3. NEXBTL ominaisuudet varavoimanlähteenä
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET
Sivu: 1 Laatimispäivä: 26/06/2015 Muutosnumero: 1 Kohta 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimike: Synonyymit: TP--9763-0108 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset
LisätiedotParisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country
LisätiedotLCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano
LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen
LisätiedotÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI
ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYPUMPPU 1:1 Viton tiivisteet Painesuhde 1:1 - Virtaus 23 l/min A327 Siirtopumppu N 1 packing m 3,6 Kg 4,3 A3271 Siirtopumppu räätälöitävällä 1" imuputkella
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
LisätiedotTeknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki
Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja
LisätiedotFlamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871
Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Jerkko Starck NOPEAAN PYROLYYSIIN PERUSTUVAN BIOÖLJYN TUOTANTOLAITOKSEN LIIKETOIMINNALLINEN MALLI JA KANNATTAVUUSLASKENTA
LisätiedotEnergiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen
Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus
LisätiedotUudet energiatekniikat
Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä
LisätiedotPuukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
LisätiedotNeste Oilin Biopolttoaineet
Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotKehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon
Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet
LisätiedotNestepienmoottoribensiini
Nestepienmoottoribensiini Lehdistömateriaali 4.7.2012 Viestintäpäällikkö Silja Metsola, puh. 050 458 5104 Sisältö 1. Neste-pienmoottoribensiini korkealaatuinen erikoistuote 2. Parempi ja turvallisempi
LisätiedotVoiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt
Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE
Sivu: 1 Laatimispäivä: 22/11/2012 Muutosnumero: 6 Kohta 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimike: 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan
LisätiedotEnergiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino
Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotTuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman
Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotKaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT
Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT 2 Polttokaasua suoraan energiantuotantoon ja synteesikaasua polttoaineitten
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
Lisätiedot