Kauppakeskus Puuvilla Energiatehokkuudesta potkua kauppakeskusliiketoimintaan. Timo Valtonen Toimitusjohtaja Renor Oy / Porin Puuvilla Oy

Transkriptio

1 Kauppakeskus Puuvilla Energiatehokkuudesta potkua kauppakeskusliiketoimintaan Timo Valtonen Toimitusjohtaja Renor Oy / Porin Puuvilla Oy

2 Esityksen sisältö: Energiatehokkuuden lähtökohdat Kauppakeskus Puuvillan kehittämisessä Puuvillan maalämpöjärjestelmä Maalämpöjärjestelmän vaikutus kauppakeskusliiketoimintaan

3

4 Kiinteistöomistukset PUUVILLA Pori Tavoiteltava kävijämäärä 5,5 milj. Asiakasta/ vuosi Liikkeitä 60 Satakunnan suurimman kauppakeskuksen avajaisia vietettiin Autopaikkoja 2000 KAUPPAKESKUS PUUVILLA on merkittävä osa Puuvillan kiinteistökokonaisuutta. Valmistuessaan Kauppakeskus Puuvilla sulautui muuhun Puuvillan alueeseen sen 100 vuotista historiallista miljöötä kunnioittaen. Kauppakeskus on ainutlaatuinen keskusta alueella sijaitseva kauppa ja palvelukeskus, joka tukee jo olemassa olevaa kaupunkirakennetta Porissa. Tehdasrakennukset suunnitteli arkkitehti August Krook, jonka käden jälkeä kunnioitettiin tuonnempana myös lukuisissa laajennuksissa. Uusia pysyviä työpaikkoja Myyntitavoite 115 M euroa Vuokrattavaa liiketilaa m 2

5

6 KAUPUNKIKORTTELI *lähde: Tekes/ Fiksu kaupunki

7 Maalämpöjärjestelmän erityispiirteitä Maalämpöjärjestelmä on tyyppiesimerkki pitkävaikutteisesta investoinnista Takaisinmaksuajat voivat olla pitkät, mutta koko investoinnin elinkaariajan säästöt voivat olla moninkertaiset investointiin nähden Esim. geoenergiakentän rakennetekninen käyttöikä on v Myös tuotannollinen elinkaari voi olla moninkertainen tavanomaisiin tuotantoinvestointeihin verrattuna, kunhan järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan hyvin ja sitä käytetään oikein Maalämpöjärjestelmän hyötysuhde ja käyttötalous vaihtelevat erittäin laajalla skaalalla, esim. kokonaishyötysuhde voi vaihdella % riippuen toteutustavasta (vrt. öljykattilan hyötysuhde lähes vakio) > järjestelmä toimii yhtä hyvin kuin sen heikoin lenkki, suunniteltava huolellisesti yhtenä kokonaisuutena

8 Lämmitys ja jäähdytysjärjestelmän pääosat LÄMMÖN/ JÄÄHDYTYKSEN LÄHTEET 1. Maaperä 2. Tilajäähdytys 3. Päivittäistavaran lauhdelämpö 4. Käyttösähkö (kompressorit, kiertopumput) 5. Kaukolämpö (lisä ja varalämpö) 6. VJK (lisä ja varajäähdytys) LÄMMÖN/JÄÄHDYTYKSEN TUOTANTOLAITTEET + 1. Lämpöpumput + 2. Kaukolämpölaitteet 3. Jäähdytyslaitteet LÄMMITYS/JÄÄHDYTYS KUORMA/VERKOSTOT (+ LÄMPÖTILATASOT) 1. Ilmanvaihdon lämmitys 2. Patteriverkostot 3. Käyttövesiverkosto 4. Jäähdytysverkostot Elinkaarikustannusten ero hyvin ja huonosti toimivan järjestelmän välillä voi olla suurempi kuin alkuinvestointi Järjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon kokonaisuus lämmönlähteestä lämmönjakelujärjestelmiin Lämpöpumppujärjestelmä toimii korkeintaan yhtä hyvin kuin järjestelmän heikoin lenkki

9 Taloudesta Elinkaarilaskenta paljastaa maalämpöinvestoinnin todellisen vaikutuksen Elinkaarihyödyt ovat sitä suuremmat, mitä tehokkaampi järjestelmä ja mitä korkeammat energiahinnat, lisäksi suuri jäähdytystarve parantaa kannattavuutta olennaisesti Hankekehitys ja investointivaiheessa ei kannata säästää väärissä asioissa, panostus hyvään suunnitteluun ja toteutukseen maksaa itsensä takaisin monikymmenkertaisesti (järjestelmä optimoidaan, heikot lenkit eliminoidaan)

10 Lämmitys Maaperää (+ ympärivuotista jäähdytystä) hyödynnetään lämmitykseen talvella ºC Jäähdytys Konejäähdytyksen lauhdelämpö varastoidaan maaperään kesällä ºC Vapaa jäähdytys Maaperää hyödynnetään jäähdytykseen vapaa kierrolla keväisin ja syksyisin +15ºC Lämpökerroin 3,5 4,5 Lämmitys Lämpöpumppu Lämpö maaperästä Kompressorien käyttösähkö Jäähdytys Lämpöpumppu Jäähdytyksestä tulevan lämmön lataaminen maaperään Kiertopumppujen käyttösähkö Kylmäkerroin 4,0 5,0 Jäähdytys Vapaa kierrolla Myös ympärivuotinen jäähdytys (päivittäistavaran lauhdelämpö) hyödynnetään lämmönlähteenä 3 +5ºC ºC + 10ºC

11 Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämpökaivojen lukumäärä 94 kpl Kaivojen yhteenlaskettu kokonaispituus 26 km Yksittäisen kaivon tavoitepituus 300 m Jokaisessa kaivossa kaksi putkikiertoa + kokoojaputkistot maanpäällä Putkiston yhteenlaskettu kokonaispituus 4 x 26 km + 15 km = 120 km Kiertoliuos 25 % alkoholiliuos (yhteensä l) Kapasiteetti 1,5 MW lämmitys tai jäähdytystehoa 50 m 250 m

12 Lämpökaivon tyypillinen rakenne Tarkastuskaivo Huoltokaivo/ kokoomakaivo Kutomo 4 porareikää/kaivo Irtomaakerros m Tiivis suojaputken kansi/kiristyslaippa Teräksinen vesitiivis suojaputki Tehdasvalmiit kollektoriputket Kallio osuus noin 250 m halk. 165 mm 12 Pohjapaino

13 Kutomon jakokaivon periaatteellinen rakenne Putkilähdöt lämpökaivoihin 4 lämpökaivoa/jakokaivo ja 4 putkea/lämpökaivo

14 Kauppakeskuksen lämmityksen tarve ja tuotantojakauma pysyvyyskäyrällä Uudisosien lämmön kokonaistarpeeksi arvioitu noin 6 GWh/v, tästä vähintään 5 GWh/v tuotetaan maalämpöjärjestelmällä

15 Toteutunut lämmityksen tarve ja tuotannon jakauma 11/2014 3/2015 Suunnitteluvaiheen tavoitteena oli kattaa lämpöpumppujärjestelmällä vuositasolla 80 % lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeesta > järjestelmä on ensimmäisen käyttötalven aikana kattanut 95 % lämmitysenergian tarpeesta. Vuositasolla energiaosuus tulee nousemaan tätäkin korkeammaksi. Suunnitteluvaiheen tavoitteena oli saada lämmitys ja jäähdytysenergiasta vuositasolla 60 % ilmaisenergiana maasta ja/tai hukkalämpövirroista > järjestelmän ilmaisenergiaosuus on ollut ensimmäisen käyttötalven aikana 70%

16 LÄMMITYSKÄYTTÖ Tehot ja lämpötilat esimerkin omaisia Käyttösähkö max. 500 kw LP o C +58 o C Käyttöveden jälkilämmitys Lämmin käyttövesi 200 kw +15 o C +10 o C +3 o C +3 o C 1000 kw Lämmitysvaraaja Lämpöpumput kw LS Kaukolämpö Lämmönsiirrin Kylmävaraaja Lämpöä rakennuksen lämmitykseen Ympärivuotinen jäähdytys +2 o C +2 o C 800 kw 2 o C Kylmä käyttövesi Valtaosa lämmöstä otetaan lämpökaivoista 16

17 VAPAAJÄÄHDYTYSKÄYTTÖ Tehot ja lämpötilat esimerkin omaisia 500 kw +15 o C +10 o C +13 o C Lämmitysvaraaja Kylmävaraaja o C +13 o C 100 kw Käyttösähkö max. 50 kw Kaukolämpö Lämpöpumput kw LP o C LS +58 o C Käyttöveden jälkilämmitys Lämmönsiirrin Lämmin käyttövesi Lämpöä rakennuksen lämmitykseen Ympärivuotinen jäähdytys +8 o C +8 o C 400 kw +12 o C Kylmä käyttövesi Ylijäämälämpö ajetaan lämpökaivoihin, jolloin maaperän lämpötila nousee hitaasti 17

18 KONEJÄÄHDYTYSKÄYTTÖ Tehot ja lämpötilat esimerkin omaisia 1500 kw +10 o C +15 o C +12 o C +7 o C Kylmävaraaja +7 o C +12 o C 1500 kw Käyttösähkö max. 500 kw Lämmitysvaraaja Lämmönsiirrin Lämpöpumput o C 2000 kw +30 o C LS LP o C Vesi jäähdytysverkostoon Kylmä käyttövesi +58 o C Käyttöveden jälkilämmitys Lämmitystarve minimaalinen Lämmin käyttövesi Ylijäävä lauhdelämpö ajetaan lämpökaivoihin, Jolloin maaperän lämpötila elpyy lämmityskautta varten 18

19

20

21 Hyvä maalämpöjärjestelmä ei synny sattumalta, mutta päättämällä panostaa oikeisiin asioihin on mahdollista rakentaa huippuluokan järjestelmä, joka on elinkaaritaloudeltaan ylivoimainen.

22 Yhteenveto Maalämpöjärjestelmä on parhaimmillaan ylivoimaisesti paras tapa hoitaa suurten rakennusten lämmitys ja jäähdytys (taloudellisin ja vähiten ympäristöä kuormittava) Eri kohteiden kannattavuuksissa ja toteutettavuudessa on suuria eroja, nämä kannattaa selvittää etukäteen Suurten kohteiden maalämpöjärjestelmät kannattaa suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti kunkin kohteen erityislähtökohtien mukaan (maalämpö joustaa lähes mihin tahansa, rakennus ei) heikot lenkit eliminoidaan jo suunnitteluvaiheessa Hanke kannattaa valmistella hyvin, ottaa mukaan suunnitteluprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Maaperän ominaisuudet kannattaa selvittää lämmönvastemittausten avulla (TRT mittaukset) Maalämpö pitkävaikutteinen investointi > järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa ohjaavana tekijänä kannattaa käyttää elinkaarikustannusten minimiä Myös toteutusvaiheessa oltava tiukka laadunhallinta heikkojen lenkkien eliminoimiseksi Käyttäjät koulutettava laitoksen taloudelliseen käyttöön > hyödyt realisoituvat täysimääräisesti

23 Maalämpöjärjestelmän vaikutus kauppakeskusliiketoimintaan Tavoitteena ~ 0,50 /ht m2/kk kustannussäästö ylläpitokuluissa Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika 8 10 vuotta Kauppakeskus kiinteistönä ja kauppapaikkana tukee vähittäiskaupan vastuullista toimintaa Kuluttajien valveutuneisuus koko ajan parempi ympäristö ja yhteiskuntavastuussa Kiinteistönomistajan kyky ja halu kommunikoida energiatehokkuudesta konkreettisesti Merkittävä imagoarvo vastuullista sijoittamista Vähemmän kustannuksia => parempi tuotto Vähemmän riskejä => parempi jälleenmyyntiarvo, parempi likviditeetti

24 KIITOS! Renor Oy Pursimiehenkatu 26 C, 6. krs PL Helsinki Timo Valtonen toimitusjohtaja Puhelin Porin Puuvilla Oy Kauppakeskus Puuvilla Siltapuistokatu Pori Pasi Välimaa kauppakeskusjohtaja Puhelin