YHTEENVETO PILOTTIKUNTIEN KANSSA KÄYDYISTÄ ALKUNEUVOTTELUISTA ELO- JA SYYSKUUSSA 2003

Transkriptio

1 YHTEENVETO PILOTTIKUNTIEN KANSSA KÄYDYISTÄ ALKUNEUVOTTELUISTA ELO- JA SYYSKUUSSA 2003 VAIKUTTAVUUTTA JA NÄKYVYYTTÄ LASTENSUOJELUN AVOHUOLTOON hanke Ansa Leinonen ja Hannele Metsäranta

2 2 Sisällys 1. Mistä hankkeessa on kysymys? 3 2. Yhteistyöneuvottelukierros pilottien kanssa Lastensuojelutyötä pilottikuntien erilaisissa toimintaympäristöissä 4 3. Pilottikohtaista lastensuojelutyön kuvausta Hankasalmi Jyväskylä Konnevesi Muurame Viitasaari 8 4. Mihin on ryhdytty? 9

3 3 1. Mistä hankkeessa on kysymys? Vaikuttavuutta ja näkyvyyttä lastensuojelun avohuoltoon hanke käynnistyi kesäkuussa 2003 jatkona syyskuusta 2001 joulukuulle 2002 toteutuneelle Verkostoituvien erityispalvelujen Kiertävän erityissosiaalityöntekijän hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää lastensuojelun avohuollon suunnitelmallisuutta ja työskentelyprosesseja, tukea maakunnan avohuoltotyön erityisosaamista kiertävän erityissosiaalityöntekijän tuella, turvata lastensuojelun avohuollon asiakkaan asemaa ja lapsilähtöisyyttä työssä sekä jäsentää työtä kehittämällä dokumentointikäytäntöjä. Hanke kohdentuu maakunnan alueelle ja toteutetaan käytännönläheisenä pilottiyhteistyönä Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen, Konneveden ja Viitasaaren kuntien lastensuojelutyön kanssa verkostoituneena tiiviisti Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan. Työntekijöinä hankkeessa työskentelevät kokopäiväisinä projektityöntekijä Ansa Leinonen ja kiertävä erityissosiaalityöntekijä Hannele Metsäranta. Hanketta rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisvaroista ja käytännön hallinnointivastuu on Jyväskylän kaupungin sosiaalija terveyspalvelukeskuksella. Rahoituspäätös hankkeelle on tehty vuoden 2004 loppuun. Hankkeeseen sisältyy oman työn kehittämiskoulutuksena Pesäpuu ry:n kanssa toteutettava Lupaus lapselle koulutus ajalla syyskuusta 2003 toukokuulle Koulutuksessa on mukana työntekijöitä pilottien lisäksi Jyväskylästä Kuokkalan sosiaaliasemalta, Karstulasta, Korpilahdelta, Saarijärveltä ja Toivakasta. Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, joka koostuu pilottikuntien, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Pesäpuu ry:n ja Jyväskylän yliopiston edustajista. Ohjausryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran syyskuun alussa Lisäksi projektityöntekijät ovat koonneet hankkeelle pienen tukiryhmän, jossa on mukana sosiaalityön edustajia Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta, Keuruulta sekä Jyväskylän perheneuvolasta. Kiertävän erityissosiaalityöntekijän palvelut ja työpanos kohdentuvat edelleen koko maakunnan alueelle. Tarkennettu sopimusmalli kiertävän erityissosiaalityöntekijän työstä on valmisteilla ja lähetetään kuntiin hyväksyttäväksi lokakuun 2003 alussa. Pilottiyhteistyönä tehtävästä osuudesta avohuollon suunnitelmallisuuden ja työn dokumentoinnin parantamiseksi ei projektissa laskuteta erikseen, vaan kuntien panos hankkeeseen lasketaan kehittämistyöhön käytettyinä työtunteina. Kiertävän erityissosiaalityöntekijän palvelut ovat kunnille maksullisia ja sopimuksessa vahvistetun suoritetaksan mukaisia.

4 4 2. Yhteistyöneuvottelukierros pilottien kanssa Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa projektityöntekijät ovat neuvotelleet kunkin pilottikunnan / yksikön lastensuojelutyön tilanteesta, toiveista, odotuksista ja yhteistyömahdollisuuksista projektin aikana. Yhteistyöneuvottelut käytiin pilottien omissa toimintayksiköissä elo-syyskuun 2003 aikana. Samaan aikaan käynnistyi prosessikoulutus Lupaus lapselle Pesäpuu ry:n toteuttamana. Pilottikunta/yksikkö Neuvottelu pidetty läsnä Hankasalmi neuvotteluhuoneessa kunnan virastotalolla sosiaalijohtaja Riitta Happonen, sosiaalityöntekijät Päivi Mustonen ja Sanna Tolppila sekä kotihoidonohjaaja Tarja Sirkka Jyväskylä/Huhtasuo sosiaaliasemalla johtava sosiaalityöntekijä Johanna Kuisma ja sosiaalityöntekijä Tuula Kokkonen Jyväskylä/Keskusta sosiaaliasemalla johtava sosiaalityöntekijä Ritva Soininen ja sosiaalityöntekijät Asta Heikkinen ja Liisa Kumpulainen Jyväskylä/Läntinen sosiaaliasemalla johtava sosiaalityöntekijä Ulla Kuittu, sosiaalityöntekijät Salla Tolppila ja Sari Seppänen sekä perhetyöntekijä Otto Myllynen Konnevesi sosiaalitoimistossa kunnan virastotalolla Muurame sosiaalitoimistossa kunnan virastotalolla Viitasaari sosiaalitoimistossa kunnan virastotalolla taulukko 1 Yhteistyöneuvottelut 8-9/03 johtava sosiaalityöntekijä Eira Ohvo ja sosiaalityöntekijä Susanna Varis sosiaalityöntekijä Paula Mäkiharju-Brander sosiaalityöntekijä Pentti Peltonen ja perhetyöntekijä Aune Paloranta 2.1 Lastensuojelutyötä pilottikuntien erilaisissa toimintaympäristöissä Pilottikunnat ovat kooltaan, asukasrakenteeltaan ja palvelutarpeiden sekä käytettävissä olevien palveluiden osalta keskenään erilaisia. Sosiaalityön ja lastensuojelutyön tekemisen arkipäivän toimintaympäristöt vaihtelevat. Esimerkiksi pienemmissä kunnissa sosiaalitoimistot sijoittuvat työyksikköinä muiden palveluiden joukkoon ydinkeskustaan yhteisen kunnantalon tiloihin. Jyväskylässä sosiaaliasemat toimivat omina alueellisina palveluyksikköinään. Ulkoiset rakenteet luovat omalta osaltaan sosiaalitoimistojen toiminta- ja palvelukulttuuria, esim. toimistojen aukioloajat, puhelin- ja asiakaspalveluajat vaihtelivat pilottikohtaisesti. Työntekijöiden kertoma asiakastyön paine ja nykyinen asiakkuuksien jonotilanne vaihteli puolesta viikosta kolmeen viikkoon. Välittömän kriisiluonteisen lastensuojelutyön tarpeet nousivat vahvimmin esille Jyväsky-lässä, mutta kuuluivat työntekijöiden arkipäivään myös muissa pilottikunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa pitkät välimatkat asettavat esim. kotikäyntien tekemiselle ja tukitoimien järjestämiselle asiakastyössä omat reunaehtonsa. Työntekijärakenteet olivat myös työyksiköissä erilaisia. Sosiaalityöntekijöiden työnkuvaan ja myös lastensuojelutyön sisältöön vaikuttavat esim. toimistojen sisäiset tehtäväjaot, mahdolliset toimisto-työn resurssit ja henkilöstön pysyvyys tai nopeasti tapahtuvat työntekijävaihdokset. Pilottien työyksiköt näyttäytyivät myös näiden tekijöiden osalta keskenään erilaisilta.

5 5 Yhdeksi sosiaalityöntekijöiden käytetyimmäksi tukitoimeksi ja arkityön keskeiseksi yhteistyötahoksi lastensuojelutyössä nousivat perhetyöntekijät, jotka toimivat erilaisilla toimenkuvilla hallinnollisesti joko kotihoidon tai sosiaalityön alaisina. Tämä konkretisoitui esim. perhetyöntekijöiden aktiivisena osallistumisena alkuneuvotteluissa. Seuraavaan taulukkoon on koottu pilottikuntien asukasluvut, lastensuojelun avohuollon asiakkaiden sekä huostassa olevien lasten/nuorten määrät vuoden 2002 lopussa. Pilottikunta/yksikkö Asukasluku v Lastensuojelun avohuollon asiakkaita v.2002 Huostassa olevia lapsia/nuoria v Hankasalmi Jyväskylä/Huhtasuo Jyväskylä/Keskusta Jyvsäkylä/Läntinen Konnevesi Muurame Viitasaari taulukko 2 Perustietoja piloteista 3. Pilottikohtaista lastensuojelutyön kuvausta Kaikissa piloteissa keskeisinä avohuollon lastensuojelutyön yhteistahoina nousivat esille päivähoito, perhetyö, neuvola ja muu perusterveydenhuolto. Perheneuvola-, psykologi-, mielenterveys- ja päihdepalvelujen osuus vaihteli pilottikohtaisesti sekä palvelujen saatavuuden että käytön suhteen. Seuraavaan pilottikohtaiseen jäsennykseen on koottu työntekijöiden kuvausta oman työyksikön tilanteesta sekä lastensuojelutyön haasteista. 3.1 Hankasalmi Lastensuojelutyöstä vastaavat kaksi kunnan sosiaalityöntekijää sosiaalijohtajan alaisuudessa, tehtäväkuva on laaja-alainen ja joitakin osa-alueita on keskinäisessä työnjaossa tarkennettu. Lisäresurssina on toimistoon saatu viime kesänä etuuskäsittelijä, jolloin toimeentulotukityötä on voitu organisoida uudelleen. Työntekijäkokoonpano on vaihtunut, mutta nykyisellään vakiintunut. Yhteistyötä perhetyötä tekevien kodinhoitajien kanssa on tiivistetty; neljän perhetyötä tekevän kodinhoitajan työpanoksesta noin puolentoista työntekijän panos kohdentuu avohuollon lastensuojeluperheisiin. Lastensuojeluasiakkuuksissa ovat nousseet esille erityisesti nuoret äidit lapsineen, yhteistyötä on tehty myös Ensi- ja turvakodin kanssa. Seudullista yhteistyötä Jyväskylän kanssa toteutetaan myös esim. perheneuvolan ja Mobilen kanssa sekä nuorten päihde- ja huumeasioissa.

6 6 Kunnan toinen taajama aseman seutu, jossa on tarjolla tyhjiä asuntoja, nousi keskustelussa esille haasteellisena alueena. Asunnon järjestyminen voi ratkaista perheen asuinpaikaksi Hankasalmen, vaikka muita kiinnekohtia paikkakunnalle ei aiemmin olisikaan. Sosiaalityössä on käytössä Pro Consona-tietojärjestelmä. Avohuollon asiakaskertomukset ja huoltosuunnitelmat ovat nykyisessä työtilanteessa pääsääntöisesti ajantasalla. Haasteena hankkeelle nousivat esille asiakastyötä palvelevien dokumentointitapojen / mallien kehittäminen, kirjaamiskäytäntöjen selkiinnyttäminen perhetyössä ja toiminnassa olevan moniammatillisen lastensuojeluntukiryhmän kehittäminen. Myös kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksien parempi löytäminen nähtiin tulevaisuuden haasteena. 3.2 Jyväskylä Jyväskylä on pilottikunnista kooltaan suurin ja maakunnan kasvukeskuksena rakenteeltaan kaupunkimaisen tiivis. Asukasluku on ylittänyt vuoden 2002 vaihteessa jo Kasvusuunta aiheuttaa erilaisia palvelutarpeita eri kaupunginosissa; perusväestön ikääntyminen luo erityisiä haasteita vanhuspalveluille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa sosiaalityö ja peruslastensuojelutyö kuuluvat aluepalveluihin. Kaupunki on nykyisellään jaettuna Läntiseen, Keskustan ja Itäiseen alueeseen, joissa aluejohtajan alaisuudessa toimivat avoterveydenhuollon, sosiaalityön ja kotihoidon alueelliset palvelut. Itäiseen alueeseen kuuluu kaksi maantieteellisesti toisistaan erillistä kaupunginosaa Huhtasuo ja Kuokkala. Kuluvan syksyn aikana on valmisteilla sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaation tarkistaminen. Hallintorakenteeseen ja johtamisjärjestelmään on mahdollisesti tulossa selvitystyön myötä muutoksia, alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelut on kuitenkin tarkoitus säilyttää. Alueellisessa sosiaalityössä työskennellään nykyisin neljällä eri sosiaaliasemalla, kullakin asemalla lähiesimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä. Elokuusta 2000 alkaen sosiaalityötä on eriytetty lapsiperheiden sosiaalityöhön ja aikuisasiakkaitten kanssa tehtävään kuntouttavaan sosiaalityöhön. Lapsiperheiden sosiaalityöntekijöiden työryhmään kuuluvat aluetyöntekijöiden lisäksi koulukuraattorit. Sosiaalityöntekijöiden ja koulukuraattorien yhteismäärä aluetyössä on 33, joista 24 työskentelee nykyisellään lapsiperhetyössä. Kullakin sosiaaliasemalla lapsiperhetyössä on viidestä seitsemään sosiaalityöntekijää. Sosiaaliasemien lapsiperhetyö muodostuu pääosin lastensuojelun avohuoltotyöstä sekä huolto- ja tapaamisasioista. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tuki- ja seurantatyö kuuluu myös alueella tehtävään lastensuojelutyöhön. Sisäisessä työnjaossa sijaishuoltotyötä on keskitetty asemakohtaisesti kahdelle tai kolmelle työntekijälle. Sosiaaliasemien henkilöstöön kuuluu myös 22 toimistosihteeriä, joiden työpanoksesta merkittävä osuus on kohdennettu toimeentulotukityöhön. Vuonna 2003 on sosiaaliasemien henkilöstörakennetta laajennettu myös kahdella palveluohjaajalla. Palveluohjaajat ovat koulutukseltaan sosionomeja ja asiakkaina heillä on sekä aikuistalouksia että lapsiperheitä. Lastensuojelutyötä hoidetaan kaupungissa myös Lasten ja nuorten huollon erityispalveluiden yksikössä, jonka alaisuudessa ovat Nuorten palvelukeskus (nuorten rikos- ja riita-asiat sekä tukihenkilö ja tukiasuntotoiminta), Nuorten päihde- ja huumetiimi, sijaishuoltoyksikkö sekä Mattilan perhetukikoti ja kolme

7 7 nuorisokotia. Nämä keskitetyt yksiköt tarjoavat palveluja myös koko maakunnan alueelle. Myös lastenvalvojan ja elatusturvatoimiston palvelut on Jyväskylässä järjestetty keskitetysti. Kotihoidossa on lapsiperhetyöhön erotettu kaupungissa yhteensä 18 kodinhoitajaa, jotka työskentelevät 4-5 hengen alueellisissa työryhmissä etupäässä lastensuojelun avohuollon asiakasperheissä. Käytettävissä ovat lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton neljä Alvari-työntekijää, jotka tekevät lastensuojelun perhetyötä koko kaupungin alueella. Sosiaalityön tietojärjestelmä on päätepohjainen Pallas sosiaalihuollon Perhehuolto, siirtyminen mikropohjaiseen Efficaan on vireillä. Asiakasteksteissä hyödynnetään mikropohjaista tekstinkäsittelyohjelmaa myös lastensuojelutyössä. Koko hankkeessa on mukana Huhtasuon, Keskustan ja Läntisen sosiaaliaseman työntekijöitä. Lisäksi kaksi sosiaalityöntekijää Kuokkalan sosiaaliasemalta on mukana hankkeen Lupaus lapselle - koulutuksessa. Sosiaaliasemista Keskustan ja Läntisen alueen sosiaaliasemat sijaitsevat kaupungin keskustassa, Huhtasuolla sosiaali- ja terveysasema on puolestaan lähiön ostos- ja palvelukeskuksen yhteydessä keskellä omaa aluetta. Hankkeessa mukana olevien sosiaaliasemien työntekijätilanteet vaihtelivat eri työyhteisöissä. Huhtasuon sosiaaliasemalla on useampia vakituisia työntekijöitä virkavapailla ja vastaavasti uusia sijaisia on töissä useita. Läntisellä asemalla työryhmässä on sekä uusia sijaisia että vakituisia ja lastensuojelutyötä pitkään tehneitä sosiaalityöntekijöitä. Keskustan sosiaaliaseman työntekijätilanne on puolestaan hyvin vakiintunut. Alueellisessa lastensuojelutyössä ovat viime vuosina erityishaasteena olleet mm. maahanmuuttajaperheiden vähitellen lisääntyvä joukko, perheväkivalta-asioiden jäsentäminen myös lastensuojelutyön näkökulmasta ja päihde- ja huumeasiakkuuksien lisääntyminen sekä nuorten kohdalla että pienten lasten perheissä. Asiakastyön paine koetaan melko kovana ja akuutti kriisiluonteinen työ painottuu, jolloin suunnitelmallinen työskentely asiakasperheiden kanssa vaikeutuu. Työpaine aiheuttaa asiakaskertomusten ja huoltosuunnitelmien kirjaamiseen kohtuutonta viivettä. Hankkeelta odotetaan käyttökelpoisia kirjaamismalleja ja lapsilähtöisen työotteen vahvistamista perustyössä. 3.3 Konnevesi Konnevesi on hankkeen piloteista asukasluvultaan pienin ja sosiaalitoimiston henkilöstö koostuu johtavasta sosiaalityöntekijästä ja sosiaalityöntekijästä. Toimistohenkilökuntaa ei vakituisesti ole ollut käytettävissä, jolloin sosiaalityöntekijöiden toimenkuva on laaja-alainen kattaen myös asiakastyön lisäksi esim. maksatusta. Sosiaalityöntekijän virka on tulossa avoimeen hakuun tänä syksynä ja sosiaalijohtajan vuorotteluvapaa on lisännyt johtavalle sosiaalityöntekijälle hallinnollisia tehtäviä. Lastensuojelutyön osuus perustehtävästä on ollut melko vähäinen, mutta akuutteja lastensuojelutarpeita on noussut esille tänäkin vuonna. Pienessä kunnassa eri toimijat tuntevat helposti toisensa ja yhteistyön tekeminen koetaan pääsääntöisesti helpoksi ja toimivaksi. Asiakastilanteisiin pystytään vastaamaan hyvinkin nopeasti, yleensä viikon sisällä.

8 8 Kotipalvelussa suunnataan osa yhden työntekijän työpanoksesta lapsiperheisiin, yhteistyön tärkeys on noussut asiakastilanteissa esille. Seudullinen yhteistyö erityispalvelujen osalta suuntautuu etupäässä Äänekoskelle. Sosiaalityössä ei ole käytössä atk-pohjaista tietojärjestelmää. Asiakaskertomusten laadinnassa käytetään hyväksi kuitenkin tekstinkäsittelyohjelmaa. Hankkeelle haasteeksi nostettiin lastensuojelutyön työkäytäntöjen ja dokumentoinnin kehittäminen. 3.4 Muurame Muurame on voimakkaassa kasvuvauhdissa oleva kunta, jonka asukasrakenne on hyvin lapsiperhevaltainen. Lapsiperheitä on kunnan kotitalouksista yli 60% ja 0-14 vuotiaiden lasten osuus on lähes 25% asukkaista. Sosiaalityötä on hoitamassa viisi sosiaalityöntekijää, joista yksi työntekijä toimii vastaavana sosiaalityöntekijänä. Hallinnollisesti sosiaalityöntekijät ovat suoraan sosiaalijohtajan alaisuudessa. Työtä tehdään pääsääntöisesti aluejaon mukaisesti, joitakin vastuualueita, esim. lastenvalvojan tehtävät ja vammaispalvelujen hoitaminen on kuitenkin keskitetty. Lapsiperhevaltaisuus ja melko voimakas sisäinen ja ulkoinen muuttoliike näkyvät myös sosiaalityön asiakkuuksina ja lastensuojelun, erityisesti avohuollon tukitoimenpiteiden tarpeina. Työntekijätilanne on ollut Muuramessa hyvin vakiintunut ja sosiaalityöntekijöiden lisäksi toimistossa on asiakastyössä kanslistityövoimaa. Käytännössä yli puolet sosiaalityöntekijöiden työpanoksesta on lastensuojelun avohuoltotyötä. Avohuollon lapsiperheissä on työskentelemässä kaksi perhetyöntekijää, jotka ovat hallinnollisesti sosiaalijohtajan alaisuudessa. Omasta palveluvalikosta löytyy myös esim. psykologi, jonka kanssa tehdään läheistä yhteistyötä. Kriisi-, perheneuvola- ja päihdepalveluissa Muurame käyttää Jyväskylän palveluja ja on yhtenä Jyväskylän seudun kunnista aktiivisesti mukana kaikessa seudullisessa kehittämistyössä. Sosiaalityössä on käytössä tietojärjestelmänä Sosiaali E-ohjelma. Lisäksi sosiaalityön ja lastensuojelutyön teksteissä käytetään apuna mikropohjaista tekstinkäsittelyohjelmaa. Siirtyminen mikropohjaiseen Efficajärjestelmään on vireillä. Lastensuojelutyön asiakaskertomukset ja huoltosuunnitelmat ovat melko ajantasaisia. Lastensuojelutyön kehittäminen on nähty hyvin tärkeänä ja esimerkiksi yksi sosiaalityöntekijä on ollut mukana Lastensuojelun keskusliiton Harava-hankkeen asiakasprosessityöryhmässä, jonka kautta on avattu lastensuojelun asiakasprosessia sekä asiakkaitten että yhteistyötahojen kanssa. Haasteena hankkeelle nähtiin uusien työvälineiden löytäminen ja soveltaminen Lupaus lapselle koulutuksesta sekä peruslastensuojelutyön dokumentoinnin kehittäminen. 3.5 Viitasaari Viitasaari on pohjoisin hankkeessamme mukana olevista kunnista. Sosiaalitoimistossa työskentelevät vastaava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, perhetyöntekijä sekä kaksi kanslistia. Toista sosiaalityöntekijän virkaa on valittu hoitamaan määräaikaisena sosionomi (amk.) seuraavan puolen vuoden ajalle.

9 9 Työtilanne koetaan melko työläänä ja sitä ovat entisestään vaikeuttaneet työntekijävaihdokset. Kahden sosiaalityöntekijän tehtävät jakautuvat pääsääntöisesti aluepohjaisen jaon mukaisesti. Sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelutyön lähityöhön on toista vuotta työskennellyt yksi perhetyöntekijä suoraan sosiaalityön alaisuudessa. Perhetyöntekijän toimenkuva on laaja ja osin vasta muotoutumassa suorasta avohuollon perhetyöstä esim. tukiperhetoiminnan ja huoltajuus- ja tapaamiskiistoissa tapaamispaikkojen järjestelyvastuuseen. Lastensuojelutyön määrällinen osuus ja laadullinen vaikeus ovat työssä kasvamassa. Sosiaalityöntekijöiden työpanoksesta lastensuojelutyöhön on tähän asti suuntautunut noin viidesosa ja vastaavan sosiaalityöntekijän työstä 50-70%. Kunnan haja-asutusalueet kyläkeskuksineen luovat sosiaalityöhön ja lastensuojelutyöhön omat haasteensa. Tukea tarvitsevia perheitä muuttaa vapaisiin kiinteistöihin maalle ja tukitoimien järjestäminen pitkien välimatkojen takaa vaatii räätälöintejä ja vie runsaasti työaikaa. Kunnan omassa palveluvalikossa on perheneuvonta- ja mielenterveyskeskus, jonka kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Lisäresurssina yhteistyökumppaniksi on hiljattain saatu terveyskeskukseen päihdetyöntekijä. Seudullinen yhteistyö suuntautuu yhtäältä lähikuntiin Pihtiputaalle ja Kinnulaan, toisaalta verkotutaan Ääneseudun kuntien kanssa. Sosiaalityössä on käytössä Pegasos-tietojärjestelmä ja lastensuojelun asiakirjojen laadinnassa käytetään apuna tekstinkäsittelyohjelmaa. Asiakaskertomusten ja huoltosuunnitelmien kirjaaminen ja sisällön kehittäminen koetaan haasteena tiukassa työtahdissa ja nopeasti vaihtuneissa työntekijätilanteissa. Hankkeelta odotetaan konkreettista yhteistyötä asiakastilanteissa ja sosiaalityön sekä perhetyön kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä. 4. Mihin on ryhdytty? Pilottikohtainen yhteistyö on alkanut lokakuun alussa lähes kaikkien pilottien kanssa konkreettisessa asiakastyössä joko suorana työparityöskentelynä tai konsultatiivisempana ohjaustyönä lastensuojelun avohuollon asiakasperheissä. Ansa Leinosen työpanos kohdentuu pilottikunnista pääasiassa Jyväskylään sekä Muurameen ja Hannele Metsäranta työskentelee Hankasalmen, Konneveden ja Viitasaaren työntekijöiden kanssa. Lastensuojelutyön mallintamiseksi tavoitteena on olla mukana yhteensä asiakastapauksessa pilottiyhteistyönä talven aikana. Pesäpuu ry:n järjestämän Lupaus lapselle koulutuksen päiville olemme kokoontuneet jo kahdesti pohtimaan lastensuojelutyön perussisältöä työhön sisältyvän tuen ja kontrollin muodostamassa jännitteessä. Koulutuksen kantava idea on nostaa esille suunnitelmallisuutta ja lapsen asiakkuutta. Lastensuojelutarpeen arvioimiseksi on alustavasti tutustuttu myös jaotteluun vanhemmuuden valmiuksista. Kiertävän erityissosiaalityöntekijän tehtävissä yhteistyö on jatkunut lisäksi neljän eri kunnan kanssa maakunnan alueella kuluneen syksyn aikana. Yhteisessä kehittämishankkeessa Vaikuttavuutta ja näkyvyyttä lastensuojelun avohuoltoon on päästy alkuun.