Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry"

Transkriptio

1 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry VUOSIKERTOMUS 2015

2 Sisällys Historiallinen vuosi jäi taakse 3 Toiminnanjohtajan katsaus 4 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 6 Omaistyön ulottaminen koko Pirkanmaalle 8 Omaistyö entistä näkyvämmäksi 10 Edunvalvontaa 12 Siitä saa enemmän kuin antaa vertais- ja vapaaehtoistoiminta 13 Yhteistyössä on voimaa 15 Omaisen sopeutumisen tukeminen oikeaa tukea oikeaan aikaan 16 Tietoa, tukea ja toimintaa omaisen sopeutumisen tueksi 18 Kohdennetut ryhmät 19 Koulutukselliset ryhmät 22 Kurssitoiminta 23 Koulutustoiminta 25 Oppilaitos- ja kouluyhteistyö 25 Lapset ja nuoret 25 Virkistys- ja lomatoiminta 26 Omaistyön kehittämistä projektien avulla 26 Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä ( ) 26 Etsivä omaistyö ( ) 28 Hallinto ja resurssit 30 Tilastot

3 Historiallinen vuosi jäi taakse Vuosi 2015 jää aikakirjoihin vuotena, jolloin toteutui pitkään pohjustettu nimen muutos. Vanha nimi (Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry) aiheutti toistuvasti sekaannuksia ja epäselvyyttä. Nykyinen nimi (Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry) kertoo selvästi keitä olemme ja millä alueella toimimme. FinFami yhdistää omaisyhdistykset ja keskusliittomme samaan perheeseen kuuluvaksi. Rahoittajamme Raha-automaattiyhdistys arvioi jälleen toiminnan hyväksi. Tästä kertoo kaksi uutta vuonna 2016 alkavaa projektia. Projektirahoituksen myöntäminen on merkittävä luottamuksen osoitus yhdistyksen innovatiiviselle ja yhteistyökykyiselle toiminnalle. Yhdistyksen projektit ovat saavuttaneet tavoitteensa hyvin. Esimerkkeinä voi mainita jo päättyneen Vartu-projektin ja keväällä 2016 päättyvän Etsivä omaistyö -projektin. Molemmista jää elämään hyviä, omaisia hyödyttäviä toimintamalleja. Vapaaehtoistoimintaa laajennettiin ja kehitettiin kuluneen vuoden aikana. Kevään ja syksyn aikana toteutettiin sekä kokemusasiantuntija- että vapaaehtoiskoulutus. Molemmat toivat joukkoomme uusia toimijoita, joten koulutusten tavoitteet toteutuivat hyvin. Kuluneen vuoden aikana yhdistys on ollut näkyvillä monenlaisissa yleisötapahtumissa. On oltu toreilla, neuvontapisteissä ja teematapahtumissa. Toimintaa on viety ihmisten pariin hyvin tuloksin. Tässäkin ovat vapaaehtoiset avainasemassa. Omaisten esiintulo muokkaa aina yleisiä asenteita myönteiseen suuntaan. Jokainen kohtaaminen lisää paitsi yhdistyksen näkyvyyttä ja tunnettavuutta, myös omaisen voimavaroja. Tärkeää tunnetta siitä, että on osallisena toiminnassa, että on osa joukkuetta. Suuret kiitokset kaikille, jotka tuntejaan laskematta antavat aikaansa yhteiselle asialle. Kiitos myös jäsenille, hallitukselle, työntekijöille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry siirtyy vuoteen 2016 toiveikkaalla mielellä, ykkösasiana edelleen omaisten hyvinvointi. Ritva Mantela hallituksen puheenjohtaja 3

4 Toiminnanjohtajan katsaus Vuonna 2015 yhdistyksen toiminnassa keskeisiä tavoitteita olivat omaisten osallisuuden lisääntyminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen. Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Yhdistyksessä panostettiin uusien kokemusasiantuntijoiden kouluttamiseen. Koulutuksen sisältöä uudistettiin siten, että koulutettavat osallistuivat tarinaryhmään, jossa he kirjoittivat omat omaistarinansa. Tarinaryhmän jälkeen koulutettavat osallistuivat varsinaiseen kokemusasiantuntijakoulutukseen ja sen jälkeen vapaaehtoistoiminnan peruskoulutukseen. Uudistetusta koulutuksesta saadut palautteet olivat hyvät. Yhdistykseen saatiin yhdeksän uutta innostunutta kokemusasiantuntijaa ja vapaaehtoistoimijaa. Toimintavuoden aikana monia vapaaehtoisia osallistui omaistyön infotilaisuuksiin, vertais- ja virkistystoiminnan ohjaamiseen, kouluttamiseen ja erilaisiin talkootöihin. Omaiset osallistuivat myös yhdistyksen suunnittelu- ja kehittämistyöhön omaistyöpajoissa. Omaisten kokemusasiantuntemusta hyödynnettiin lisäksi yhdistyksen edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä sekä tiedottamisessa. Yhdistyksestä oli omaisten edustus julkisella sektorilla järjestetyissä asiakasraadeissa, työpajoissa ja monenlaisissa koulutustilaisuuksissa. Aamulehdessä ja Pirkanmaan alueella ilmestyvissä paikallislehdissä julkaistiin artikkeleita, joissa omaiset toivat esille omia kokemuksiaan omaisena olosta. Alueellisen omaistyön tavoitteena oli suoraan omaisille suunnattujen tukitoimien, kuten omaisneuvonnan ja vertaisryhmätoiminnan mahdollistaminen Pirkanmaan maaseutukunnissa. Uusia omaisia tavoitettiin omaisneuvonnan avulla. Omaisneuvonnassa kokeiltiin myös vertaisneuvontaa (eli omaisneuvonnan asiakkaalle tarjottiin mahdollisuutta tavata yhdistyksen kokemusasiantuntijana toimiva omainen). Aluetyössä onnistuttiin myös uusien vertaisryhmien perustamisessa (ryhmät Virroille ja Mänttään). Alueellisen omaistyön tiedottamisessa onnistuttiin hyvin. Pirkanmaan paikallislehdissä oli 24 mielenterveysomaisiin ja yhdistyksen toimintaan liittyvää artikkelia. Kursseille, ryhmiin ja virkistystoimintaan hakeutui suuri joukko omaisia. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet lapsiperheiden, nuorten ja nuorten vanhempien tavoittamiseksi toteutuivat hyvin. Perhekurssille hakijoita oli paljon enemmän kuin voitiin ottaa. Suuri osa sopeutumisvalmennuksen piiriin hakeutuvista oli uusia omaisia. Omaisilta kerättyjen palautteiden mukaan toiminta vastasi odotuksia. Edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä jatkettiin sekä omana toimintana että yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Toimintavuonna ajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä asioita olivat muun muassa eduskuntavaalit ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämistyö. Eduskuntavaalien alla keskeisiä esille nostettuja asioita olivat omaishoidon tuki sekä omaishoidon ja työelämän yhteensovittaminen (miten saadaan omaishoidon tukea myös psyykkisesti sairastuneiden omaisille). Yhdistyksen työntekijä oli omaistyön asiantuntijana Pirkanmaan sairaan- 4

5 hoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämisprojektin ohjausryhmässä. Yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämistyöryhmän kanssa järjestettiin myös kuulemistilaisuus omaisille. Edunvalvonnan näkökulmasta yhdistyksen keskeinen sanoma on, että omaisten huomioiminen ei voi olla sattumanvaraista. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioissa pitää huomioida omaiset. Jokaisessa mielenterveys- ja päihdepalveluita tuottavassa yksikössä tulee olla kirjalliset ohjeet ja hyvät käytännöt omaisten tukemiseksi. Kehitystä omaisten huomioimisessa on tapahtunut. Niissä Pirkanmaan kunnissa, joissa mielenterveys- ja päihdestrategia on laadittu, on huomioitu myös omaiset. Toimipaikkakohtaisia ohjeita on myös laadittu. Muun muassa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa laadittiin kirjalliset Perhetyön ohjeet. Toimintavuoden toisena tavoitteena oli viestinnän tehostaminen ja näkyvyyden lisääntyminen. Yhdistyksen uudesta nimestä ja mielenterveysomaisten valtakunnallisesta Ilonan päivästä (teemana lapsiomaiset) ilmoitettiin lokakuussa näyttävästi koko sivun ilmoituksella Aamulehdessä. Syksyllä Aamulehti julkaisi myös kaksi laajaa omaisaiheeseen liittyvää artikkelia. Yhdistyksen nettisivut uusittiin ja viestintää sosiaalisessa mediassa lisättiin. Näkyvyyden lisääntymisen myötä yhdistyksen omaisneuvonnan asiakasmäärät kolminkertaistuivat syksyn aikana. Yhdistyksen yhteistyökumppaneille tehtiin Webropol-kysely joulukuussa. Kyselyllä kartoitettiin heidän näkemyksiään yhdistyksen toiminnasta. Kyselyyn vastasi 219 henkilöä. Vastaajat näkivät yhdistyksen toiminnan aktiiviseksi, laadukkaaksi ja monipuoliseksi. Maine on hyvä ja toiminta eettisesti kestävää. Yhdistystä pidetään hyvänä yhteistyökumppanina. Kehityskohteina vastaajat nostivat esiin näkyvyyden, edunvalvonnan ja vaikuttamistyön. Vastaajien mielestä yhdistyksen tulisi olla entistä enemmän näkyvillä ja ajaa entistä aktiivisemmin omaisten ja mielenterveyskuntoutujien etuja. Yhdistyksen projekteissa onnistuttiin hyvin. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä -projekti saatettiin loppuun. Projektin päätösseminaari pidettiin tammikuussa Tampereen Komediateatterin juhlatalossa. Kehitetyt omaistyön hyvät käytännöt mallinnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Innokylään (innokyla.fi). Projektin loppuraportti julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusarjassa (urn.fi/urn:isbn: ). Projektista julkaistiin myös useita artikkeleita alan ammattilehtiin. Etsivä omaistyö -projektissa onnistuttiin myös hyvin. Tuotoksena syntyi Etsivä omaistyö -malli, 5

6 joka oli yksi seitsemästä ehdokkaasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2015 Innopalkinnon saajaksi (innokyla.fi/innopalkinto1). Projektin tuotoksena syntyi laadukasta tiedotusmateriaalia sekä ikääntyneille omaisille että ammattilaisille (innokyla.fi/web/malli135147/toimintamalli). Projekti päättyy alkuvuodesta Maaliskuussa järjestetään projektin päätösseminaari. Yhdistys sai RAY:n rahoitusta vuosille kahteen uuteen projektiin. Ankkuri aallokossa -projektissa kehitetään valmennusohjelma sairaalassa hoidettavien ja sieltä kotiutuvien potilaiden omaisille. Kolmen kimppa -projektissa kehitetään tukitoimia vuotiaille miehille, joiden kumppanilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Lämpimät kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille ja rahoittajille! Oili Huhtala toiminnanjohtaja Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Perustettu Jäseniä jäsentä ( ) Toimialue Pirkanmaa Toimisto Hämeenkatu 25 A, 3. ja 6. krs., Tampere Yhdistyksen toimistopalveluihin kuuluvat muun muassa jäsenasiat ja yhdistyksessä tuotetun kirjallisen materiaalin välittäminen. Toimiston ja neuvonnan palveluajat ovat yhteiset. Toimisto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää omaisen selviytymistä ja hyvinvointia, kun hänen perheenjäsenellään, sukulaisellaan, ystävällään tai muulla läheisellään on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. Arvomme: Tasapuolisuus Uskottavuus ja osaaminen Omaislähtöisyys Luotettavuus Avoimuus ja kumppanuus 6

7 Visio: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry on alueellisesti tunnettu ja arvostettu omaistyön asiantuntijaorganisaatio ja omaisnäkökulman esille tuoja. Yhdistys on vetovoimainen ja luotettava toimija niin omaisten kuin yhteistyökumppanien ja rahoittajan näkökulmasta. Yhdistyksen kokemusasiantuntijuus on kiinteä osa julkisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Omaiset saavat asuinpaikastaan riippumatta tarvitsemansa tuen. Omaisyhdistyksen tärkein tehtävä on omaisten hyvinvoinnin tukeminen. Vahvan järjestömuotoisen omaistyön vaikuttajan ja arvostetun yhteistyökumppanin toimintaa ovat ohjanneet seuraavat strategiset tavoitteet: Toiminnan strategiset tavoitteet vuosille Omaisten osallisuus Omaisten kokemuksen mukaan heidän arjen asiantuntemuksensa sairastuneen tilanteessa ei tule riittävästi huomioiduksi hoidossa ja palveluissa. Yhdistys vaikuttaa niin, että omaisten osallisuus palveluissa ja omassa elämässä lisääntyy. Tavoitteena on, että omaiset kokevat olevansa oman elämänsä toimijoita. 2. Omaiset löytävät ja saavat tarvitsemansa tuen selviytyäkseen paremmin Yhdistyksen palveluissa keskitytään yhä enemmän vertaistuen tarjoamiseen. Kaikkea yhdistyksen toiminnan viestintää arvioidaan ja päivitetään siten, että omaiset löytävät ja saavat tarvitsemansa tuen. Palveluntarjoajien ja yhdistyksen rooleja omaisen tukemisessa selkiytetään. Tukitoimien kehittämisessä huomioidaan ikääntyvän väestön määrällinen kasvaminen ja nuorten pahoinvointi. Jatkossakin varmistetaan, että omaiset saavat henkilökohtaista palvelua nopeasti. 7

8 Omaistyön ulottaminen koko Pirkanmaalle Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin maakunta, jossa asuu yli puoli miljoonaa asukasta. Pirkanmaalla välimatkat ovat pitkät. Tampereen keskustasta Pirkanmaan äärirajoille tulee matkaa lähes 130 kilometriä. Aluetyötä koordinoi yksi kokopäiväinen työntekijä. Pirkanmaan alueellisen omaistyön tavoitteena on ollut omaistyön laajentaminen siten, että omaisille tarjottavat tukitoimet mahdollistuvat kunnittain yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Aluetyössä on toteutettu lukuisia kuntakäyntejä, joiden tavoitteena on ollut omaistyön tilanteen kartoittaminen kunnissa sekä yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen omaisyhdistyksen, kunnan ja muiden alueellisten toimijoiden välillä. Monipuolinen tiedottaminen on ollut merkittävä aluetyön osa. Vuonna 2015 Pirkanmaalla järjestettiin ammattilaisille omaistyökoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä yhdistyksen oleellisten sidosryhmien omaistyön osaamista. Palautteiden mukaan ammattilaiset saivat koulutuksista paljon omaa työtä hyödyttävää tietoa omaisten hyvinvoinnista, omaisten tukemisen menetelmistä ja omaisyhdistyksen toiminnasta. Lisäksi osallistujat saivat omaan työhönsä sopivaa tietoa dialogisesta työotteesta. Lisää toivottiin tietoa keinoista, jotka auttavat työntekijöitä toimimaan hankaliksi kokemissaan omaistilanteissa. Syksyllä kaksi ammattilaiskoulutusta jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Toinen koulutuksista oli tarkoitus järjestää yhteistyössä Tampereen kesäyliopiston kanssa. Molemmat koulutukset siirrettiin keväälle Omaistoiminnan alueelliset neuvottelukunnat Neuvottelukuntien tavoitteena on alueellisen omaistyön kokonaisuuden ja siihen liittyvien paikallisten toimintamuotojen kehittyminen. Omaistoiminnan neuvottelukunnat ovat moniammatillisia työryhmiä, joissa on mukana myös omaisia. Ylä-Pirkanmaan omaistoiminnan neuvottelukunnan kautta järjestettiin alueella kaksi Omaisen ABC -koulutusta. Molempien koulutusten jälkeen alueella käynnistettiin omaisten vertaistoimintaa. Mäntässä kokoontuu vertaistukiryhmä ja Virroilla järjestetään ohjelmallisia omaisten vertaistapaamisia. 8

9 Kangasalla ja Ylöjärvellä 29 omaisneuvontatapahtumaa alueryhmissä yhteensä 286 käyntiä yhteistyökumppaneiden kanssa 53 tapaamista pirkanmaalaisissa paikallislehdissä 24 juttua omaisten tilanteesta ja tuen tarpeesta si yhteistyö oli viime vuoden aikana suunniteltua vähäisempää. Luoteis-Pirkanmaan omaisten tukeminen on painopistealueena vuonna Omaisten tukitoiminnasta tiedotettiin alueen paikallislehdissä. Sastamalan neuvottelukunnan alueen vertaistukiryhmä jatkoi toimintaansa. Ryhmä on vakiintunut osaksi alueen mielenterveyspalveluita, ja ryhmään tulee jatkuvasti uusia omaisia. Alueella tiedotettiin omaisten tilanteesta ja tuen mahdollisuudesta myös paikallislehdessä. Kaakkois-Pirkanmaan omaistoiminnan neuvottelukunnan alueella jatkettiin omaisneuvontaa yhteistyössä Kangasalan psykiatrian poliklinikan kanssa. Pälkäneellä järjestettiin mielenterveysaiheinen yleisöluento. Yleisöluennon tarkoituksena oli saada aikaan positiivista julkista keskustelua mielenterveyden ja sen huoltamisen merkityksestä. Lapsiperheille, joissa vanhemmalla on mielenterveysongelmia, järjestettiin yhteinen ilta, jossa käsiteltiin lasta suojaavia tekijöitä erilaisten tehtävien avulla. Ilta järjestettiin yhteistyössä Kangasalan psykiatrian poliklinikan kanssa. Tapahtuma jouduttiin siirtämään kevääksi 2016 vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Alueen lehdissä omaisten asia oli hyvin esillä. Luoteis-Pirkanmaan omaistoiminnan neuvottelukunnan alueella omaisille oli tarjolla vertaistukiryhmä. Omaisten saaminen tukitoimien piiriin on haastavaa, koska alueella on pieniä maalaismaisia kuntia, joissa ihmiset tuntevat toisensa ja joissa leimaantumisen pelko on suuri. Alueen mielenterveyspalveluissa on myös meneillään organisaatiomuutoksia, joiden vuok- Erityiset onnistumiset: Omaisten tukitoiminta laajentui Ylä-Pirkanmaalle erinomaisesti kahden ensitietoryhmän ja niitä seuranneen kahden vertaistukiryhmän muodossa onnistunutta viestintää! Kangasalan psykiatrian poliklinikalla aletaan työstää kirjallisia omaistyön ohjeita. Uudet vapaaehtoistoimijat aloittivat Ylä-Pirkanmaalla. Vapaaehtoistoiminnassa syksyn viestinnän teemana oli vapaaehtoistoiminta Tampereen ulkopuolella. Vapaaehtoistoimijat ovat olleet innostuneesti mukana Tampereen ulkopuolella tapahtuvassa uudenlaisessa vertaisneuvontatoiminnassa. 9

10 Tiedottamista, arviointia ja tukitoimia omaisille Alueellisen omaistoiminnan tavoitteena on omaisten tarvitsemien tukipalveluiden mahdollistuminen Pirkanmaan kunnissa. Ylöjärvellä oli tarjolla omaisneuvontaa, ja Valkeakoskella toimi omaisten vertaistukiryhmä. Pitkään alueella toimineet ryhmät ovat vakiinnuttaneet asemansa. Uudet omaiset löytävät niihin hyvin. Tiedotustoiminnan myötä on saatu hyvin näkyvyyttä Pirkanmaalla. Paikallislehdissä oli useita juttuja omaisten tuen tarpeista sekä tukitoiminnasta. Ammattilaisverkostolle (noin 1500 yhteyshenkilöä) lähetettiin sähköpostia omaistoiminnasta keskimäärin kerran kuukaudessa kevään ja syksyn aikana. Haasteita seuraavalle vuodelle: Omaistoiminnan neuvottelukun tien toiminnan tiivistyminen: jäsenien yhteistapaaminen siirtyi vuoteen Ajatuksena on saada aikaan omaistyöhön liittyvää ammatillista vertaistukea yli sektori- ja kuntarajojen sekä herättää innostusta omaistyön kehittämiseen. Kunnissa toimivia yksityisiä palveluntarjoajia on jäseninä omaistoiminnan neuvottelukunnissa. Järjestelmällinen yhteyksien luominen yksityisen sektorin toimijoihin kannattaa tulevaisuudessa tehdä alueellisesti siellä, missä kunakin vuonna aktiivisimmin toimitaan. Omaistyö entistä näkyvämmäksi Yhdistyksen internetsivut uudistettiin vuonna Yhdistys toimii aktiivisesti myös Facebookissa ja Twitterissä. Yhteisöllisessä mediassa markkinoidaan yhdistyksen toimintaa ja tiedotetaan yleisesti omaisiin ja mielenterveysasioihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Yhteisöpalvelu toimii myös vaikuttamistyön välineenä. Monia yhdistyksen kehittämiä omaisten tukemisen malleja on viety Innokylään (innokyla.fi). Yhdistys oli esillä lukuisilla messuilla ja tapahtumissa Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti. Yhdistyksestä osallistuttiin erilaisiin olemassa oleviin tapahtumiin. Lisäksi on jatkuvasti oltu esillä monella muulla tavalla, kuten aulaesittelyissä terveysasemilla. Yhdistysesittely tapahtumissa on sujunut suurelta osin vapaaehtoisten kokemusasiantuntijoiden voimin. Ilonan päivän lapsiomaisiin liittyvä tapahtuma järjestettiin Tampereen Keskustorilla Tapahtuma sai paljon medianäkyvyyttä sekä lehdistössä (Aamulehti ja paikallislehdet), radiossa että sosiaalisessa mediassa. Muutenkin omaisasiaan liittyviä lehtijuttuja oli vuoden aikana Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti taas paljon. Syksyllä 2015 yhdistyksen nimenmuutokseen liittyvä tiedottaminen oli aktiivista 10

11 Nykyinen viestintä toimii oikein hyvin sähköpostituslistaa seuraamalla pysyn hyvin kärryillä siinä, mitä järjestö tekee. Yhdistyksen toimintaan liittyvästä mielipidekyselystä ammattilaisverkostolle 2015 mediassa ja sosiaalisessa mediassa sekä suorassa viestinnässä eri sidosryhmille. Näkyvyyden lisääntyminen näkyi muun muassa siinä, että yhdistykseen tutustuvien opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden vierailujen määrä kaksinkertaistui vuoden aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Myös uusien omaisten omaisneuvontakäyntimäärät kaksinkertaistuivat syyskaudella kevätkauteen verrattuna. Ammattilaissidosryhmille lähetettiin postitse ammattilaiskalenteri sekä sähköpostia vähintään kerran kuukaudessa. Viestintää tapahtuu jatkuvasti myös monipuolisen sidosryhmäyhteistyön ja ammattilaisille suunnattujen koulutusten avulla. Jäsenistölle tarjotaan edelleen mahdollisuutta saada yhdistyksen toiminnasta tietoa sähköpostitse, mutta muutos vaatii aikaa ja jatkuvaa viestintää. Jäsenistölle lähetettiin postitse vuosikertomus sekä kevään, kesän ja syksyn toimintakalenterit. Vapaaehtoisille viestittiin kasvokkain tapahtuvan viestinnän lisäksi kuukausitiedotteen, puhelimen, sähköpostin ja tekstiviestien avulla. Työyhteisö viestii kasvokkain, sähköpostitse, puhelimitse sekä viikkopalavereissa, kuukausikokouksissa, kehittämispäivissä ja työnohjauksessa. Dropbox on käytössä tiedon varastointia varten. Hallituksen ja työntekijöiden välisessä viestinnässä kasvokkain ja sähköpostitse tapahtuva viestintä ovat pääosassa. Hallitus ja työntekijät kokoontuivat keväällä yhteiseen kehittämispäivään, jonka aiheena oli palvelumuotoilu ja asiakasprofilointi. 11 Viestinnän strategiset linjaukset pohjautuvat yhdistyksen kokonaisstrategiaan (v ). Toimintavuoden teema, omaisten osallisuus, toteutui viestinnässä erinomaisesti. Kaikessa julkisessa viestinnässä keskiössä olivat omaiskokemusasiantuntijoiden tarinat. Aamulehti julkaisi kaksi laajaa omaisen tarinan sisältävää artikkelia. Artikkeleiden kautta saadun näkyvyyden myötä muun muassa omaisneuvontaan on tullut huomattavasti aiempaa enemmän yhteydenottoja. Messuilla ja erilaisissa tapahtumissa yhdistyksen toiminnan esittelyssä olivat vapaaehtoistoimijat mukana. Kokemusasiantuntijuus oli keskeinen osa omais- ja ammattilaiskoulutuksia. Poimintoja viestinnästä v. 2015: verkkosivuilla kävijää 36 lehtiartikkelia, joista valtakunnallisissa julkaisuissa viisi artikkelia kolme radiohaastattelua ja yksi artikkeli internetissä Labyrintti-lehtiä jaettu Pirkanmaalla kpl messuilla ja yleisötilaisuuksissa kävijää yhdistyksessä vieraillut 291 opiskelijaa ja yhteistyökumppania ammattilaiskoulutuksiin osallistunut 333 ammattilaista Innokylässä (innokyla.fi) useita mallinnettuja omaisen tukemisen käytäntöjä

12 Edunvalvontaa Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön osuus yhdistyksen tekemästä työstä on merkittävä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä on suuressa muutoksessa. Psykiatriset laitospaikat ovat vähentyneet entisestään. Hoitoajat sekä mielenterveys- että päihdepalveluissa ovat lyhentyneet. Tavoitteena on, että entistä useampi sairastunut selviää ilman laitoshoitoa tai asumispalveluyksikköä omassa kodissaan. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta edellyttää kunnilta panostamista perus- ja avopalveluihin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujan kotona selviytyminen edellyttää entistä tehokkaampia päivystyksellisiä-, liikkuvia- ja konsultaatiopalveluita. Edunvalvonnan ja vaikuttamisen näkökulmasta yhdistyksen ydinviesti on, että laitos- ja asumispalveluita ei voida vähentää omaisten kustannuksella. Omaisten vastuu sekä huoli sairastuneista läheisistään on valtaisa. Omaiset ovat kuormittuneita ja masentuneita (vuonna 2014 tehdyn omaiskyselyn perusteella noin 46 prosenttia omaisista oli masentuneita). Omaiset tarvitsevat tietoa, tukea ja ohjausta selviytyäkseen arjessa sairaan läheisensä rinnalla. Omaisten aito kohtaaminen, tukeminen ja tiedonsaanti ei voi olla sattumanvaraista. Omaisten tasavertainen kohtelu ei voi olla riippuvaista asuin- tai hoitopaikasta eikä hoitavasta henkilöstä. Yhdistys on tehnyt vaikuttamistyötä, jotta omaisten huomiointi ja tukeminen kirjataan mielenterveys- ja päihdestrategioihin. Tavoitteena on, että jokaisessa mielenterveys- ja päihdepalveluita tuottavassa yksikössä on kirjalliset ohjeet ja toimivat käytännöt omaisten tukemiseksi. Nämä asiat on nostettu esiin ammattilaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa ja toimipaikkakäynneillä. Yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset omaiset ovat toimineet omaistyön asiantuntijoina monissa eri työryhmissä. Niistä tarkemmin oheisessa edunvalvonnan koosteessa. Kokemusasiantuntija Kati Arvola ja Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen sekä kansanedustaja Tiina Elovaara Ilonan päivän tapahtumassa Tampereen Keskustorilla

13 Edunvalvontaa vuonna 2015: Opastava-hanke järjesti yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa omaishoidon kansalaisraadin, johon osallistui neljä mielenterveysomaista. Raatilaiset kokoontuivat toukokuussa kolme kertaa keskustelemaan omaishoitajien tarpeista ja toiveista. Keskustelujen pohjalta raati laati ehdotuksensa Tampereen kaupungille. Omaisten ehdotukset koottiin julkilausumaksi, joka julkistettiin kaikille avoimessa tilaisuudessa Tampereen kaupungin virastotalossa Kuulemistilaisuus omaisille Pirkanmaan aikuispsykiatrian uudelleen järjestelyistä yhteistyössä PSHP:n kanssa. Ilonan päivän tapahtuma lapsiomaisten huomioimisesta Tampereen Keskustorilla. Yhdistyksen toimintaan liittyvien teesien nostaminen esille eduskuntavaaleissa. Edustukset: Mielenterveysomaiset keskusliitto FinFami ry:n Opastava-hankkeen ohjausryhmä (Oili Huhtala) Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry:n Auttava omainen -projektin ohjausryhmä (Oili Huhtala) Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyssuunnitelman seuranta työryhmä (Oili Huhtala) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettinen neuvottelukunta (Oili Huhtala) Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakasraati (neljä omaista) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian kehittämistyön projektityöryhmä (Mari Helin-Tuominen) Siitä saa enemmän kuin antaa vertais- ja vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan järjestämisessä tavoitteena on, että se palvelee yhdistyksen perustehtävää ja on strategiassa määriteltyjen arvojen mukaista sekä asiakkaille ja toimijoille turvallista ja tuloksellista. Käytännössä yhdistyksen vapaaehtoistoiminta mahdollistaa vertaistuen toteutumisen, tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia omaisten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä toimintamahdollisuuksia omaisille ja omaistyöstä kiinnostuneille ammattilaisille. Yhdistyksen vapaaehtoisina toimivat omaiset, joiden läheisellä on mielenterveysongelmia tai mielenterveys- ja päihdeongelmia, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, alan opiskelijat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Omaisen kiinnostus ryhtyä yhdistyksen vapaaehtoiseksi näh- 13

14 Vapaaehtoistoimijoiden tyky-päivä Kintulammella. dään osana omaisen sopeutumisprosessia hänen muuttuneessa elämäntilanteessaan. Vapaaehtoisena toimiminen koetaan voimaannuttavana. Se on mielekästä tekemistä, jossa on mahdollisuus omien vahvuuksien ja kokemustiedon hyödyntämiseen sekä yhteisöllisyyden kokemiseen. Vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tueksi tarjotaan koulutusta ja virkistystä. Varsinkin virkistystoiminta on koettu erittäin tärkeänä sekä oman jaksamisen että tehtävään ja toimintayhteisöön sitoutumisen kannalta. Vapaaehtoistoiminnan kuukausitiedotteessa kerrotaan vapaaehtoistoimijoita koskevista ja muista yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset voivat osallistua ryhmätyöohjaukseen ja tarvittaessa varata henkilökohtaisia keskusteluaikoja yhdyshenkilöltään. Kevätja syyskaudella 2015 järjestetyt vapaaehtoisten retket, koulutukset ja tyky-päivät tarjosivat sekä virkistäytymistä että mahdollisuuden yhdessä kehittää ja arvioida toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan yhtenä tavoitteena vuodelle 2015 oli edistää omaisen mahdollisuutta toimia kokemusasiantuntijana toisten omaisten tukemisessa, sairastuneen läheisen hoidossa sekä psykiatristen palveluiden kehittäjänä ja arvioijana. Toisena tavoitteena oli tarjota mahdollisuus henkilökohtaiseen vertaistukeen aiempaa useammalle omaiselle. Kolmantena keskeisenä tavoitteena oli vapaaehtoistoimijoiden osallistaminen yhdistyksen toimintaan ottamalla heidät mukaan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Syksyllä 2014 perustettiin kokemuskouluttajista sekä työntekijöistä koottu työryhmä suunnittelemaan yhdistykseen uutta kokemusasiantuntijakoulutusta. Helmikuussa 2015 pidettiin infotilaisuus Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi -koulutuksesta. Tästä tilaisuudesta ilmoittautui maaliskuussa alkaneeseen Omaisen Tarina -ryhmään yhdeksän omaista. Koulutus jatkui syksyllä kokemusasiantuntijakoulutuksella ja päättyi yhteiseen vapaaehtoistoiminnan koulutukseen. Useimmat heistä ehtivät jo loppuvuodesta käydä esittämässä tarinansa työntekijöille. Avointen ovien päivässä neljä koulutetuista oli kertomassa omaisen tarinaansa vierailijoille. Palaute järjestetystä koulutuksesta oli erittäin myönteistä. Koettiin, että se antoi hyvät valmiudet toimia kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijat osallistuivat sekä suunnittelu- että koulutusryhmiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Tukihenkilötoiminnan järjestämisessä keskeisiä ovat omaisten ja yhteistyökumppanien tarpeet. Tukihenkilöiden vähäisen kysynnän vuoksi tällaiselle toiminnalle ei ole ollut tarvetta. Sen sijaan omaiselle on tarjottu mahdollisuutta henkilökohtaiseen vertaistukeen järjestämällä tapaamiset omaisneuvonnan puitteissa. Aiemmin koulutetut kokemusasiantuntijat tapasivat omaisia 14

15 seitsemän kertaa sekä yhdistyksen neuvontapalvelussa että Pirkanmaan alueella psykiatrian toimipisteissä. Yhdistyksen kokemusasiantuntijat pitivät kokemuspuheenvuoroja 17 tapahtumassa ja olivat mukana 8 kehittämistyöryhmässä. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraadissa toimii 4 yhdistyksen kokemusasiantuntijaa. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosyhteistyönä kokemusasiantuntijoita kävi luennoimassa omaisena olosta opiskelijoille 2 kertaa. Yhdistys oli näyttävästi esillä Ilonan päivänä keskustorilla, jossa yhdistyksen kokemusasiantuntija oli kertomassa omaa tarinaansa. Tarina oli luettavissa myös seuraavan päivän Aamulehdessä. Aamulehdessä julkaistiin toinenkin aukeaman kokoinen kokemusasiantuntijan haastattelu. Vertaisryhmätoiminnassa toimijoiden osallisuus näkyi ryhmänohjauksen lisäksi ryhmätoiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Omaehtoisena toimintana syntyi käsityöpiiri ja karaokekerho. Vertaisohjaajat vastasivat myös omaiskahvilasta, luovantoiminnan- ja runokahvilasta sekä peliklubista ja toimivat ammattilaisten työparina vertaistukiryhmissä. Omaiskahviloissa oli viikoittain kävijää. Vapaaehtoistoimijat olivat aktiivisesti mukana myös virkistystoimikunnassa, työpajoissa ja yleisötapahtumien toteutuksessa. Hallitus, työntekijät ja vapaaehtoiset ovat perinteisesti kokoontuneet yhteen syksyn aloituksen merkeissä. Tänä vuonna teemana oli omaisen kokemusasiantuntijuuden merkitys ja arvo sekä mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyvien stigmojen hälventäminen. Yhteistyössä on voimaa Omaisyhdistyksessä arvostetaan yhteistyötä niin yhdistyksen sisällä kuin myös suhteessa yhteistyökumppaneihin. Hyvien yhteistyösuhteiden luomisessa tarvitaan avointa mieltä, ennakkoluulottomuutta, halua tehdä yhteistyötä ja toisen työn arvostamista. Yhdistyksen sisällä vallitsee hyvä ilmapiiri työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoistoimijoiden välillä. Vuonna 2015 yhdistyksessä panostettiin yhdessä tekemiseen sekä asiakkaiden ja vapaaehtoistoimijoiden osallisuuden lisääntymiseen. Kuulemistilaisuuksien lisäksi järjestettiin työpajoja, jotka liittyivät toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Yhdistys on onnistunut luomaan laajan yhteistyöverkoston niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin. Pirkanmaalla yhdistys tekee yhteistyötä lasten, nuorten, työikäisten ja eläkeikäisten terveyden ja hyvinvoinnin parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistyksen yhteistyökumppaneille tehtiin Webropol-kysely joulukuussa Kyselyllä kartoitettiin yhteistyökumppaneiden näkemyksiä toiminnasta, ja siihen vastasi 219 sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä. Vastaajat kokivat, että yhdistyksen toiminta on monipuolista ja laadukasta. Sen arvioitiin olevan eettisesti kestävää ja vastaa- 15

16 van hyvin omaisten tarpeisiin. Vastauksista on luettavissa, että yhdistyksellä on yhteistyökumppanien keskuudessa hyvä maine. Yhdistyksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön ollaan tyytyväisiä, ja yhteistyötä halutaan myös jatkaa. Erityisinä kehittämiskohteina vastaajat toivat esiin näkyvyyden lisäämisen, edunvalvonnan ja vaikuttamistyön. Vastaajien mielestä yhdistyksen tulisi lisätä näkyvyyttään sekä omaisten että yhteistyökumppanien keskuudessa. Vuonna 2015 yhdistys teki monipuolista valtakunnallista yhteistyötä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n ja sen alueellisten jäsenjärjestöjen kanssa. Yhdistyksen edustajina keskusliiton hallituksessa toimivat varsinaisena jäsenenä Ritva Mantela ja varajäsenenä Birgit Viikari. Onnistuneista mielenterveysomaisjärjestöjen välisistä yhteistyömuodoista voidaan nostaa esiin keskusliiton kehittämistyö (Mieletön Mahdollisuus, OMAVAPA, Opastava ja Prospect). Vuonna 2015 yhteistyötä tehtiin myös yhteisen edunvalvonnan ja viestinnän näkökulmasta. Euroopan omaisjärjestöjen liiton (The European Federation of Family Association of People with Mental Illness, EUFAMI) kanssa jatkettiin yhteistyötä lähinnä Prospect-toiminnan puitteissa. Omaisen sopeutumisen tukeminen oikeaa tukea oikeaan aikaan Omaisneuvonta on varhaisvaiheen tukimuoto omaisille. Yhdistyksen järjestämässä omaisneuvontapalvelussa omainen pääsee usein ensimmäisen kerran puhumaan ammattilaisen kanssa tilanteestaan. Tavoitteena on, että omainen saa tietoa ja tukea läheisen sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa. Tarjolla on henkilökohtaisia keskusteluaikoja ajanvarauksella, neuvontaa aukioloaikoina ilman ajanvarausta sekä puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuvaa neuvontaa. Neuvonnassa omaiset ovat pääsääntöisesti halunneet kertoa huolistaan ja saada tietoa siitä, miten selviytyä arjessa sairastuneen läheisen kanssa sekä miten pitää omasta jaksamisestaan huolta. Onnistuneen viestinnän myötä omaisneuvonta-asiakkaiden määrä reilusti yli kaksinkertaistui vuonna Yhdistyksellä oli 560 omaisneuvonta-asiakasta vuoden aikana. Neuvontaa annettiin henkilökohtaisissa tapaamisissa, puhelimitse sekä sähköpostilla. Omaisneuvonnassa kävijöistä 107 oli uusia omaisia. Puhelimitse tai sähköpostilla neuvontaa saaneista 153 oli uusia omaisia. Voidakseen elää toimivaa arkea psyykkisesti sairastuneen henkilön rinnalla omainen tarvitsee tietoa sairaudesta ja siitä, miten se näkyy arjessa. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten parantaa vuorovaikutusta ja välttää kriisejä, miten selviytyä perheenä sekä miten pitää huolta omasta jaksamisestaan. Tähän pyritään vastaamaan koulutuksissa, joissa yhdistyy asiantuntijatieto ja omaisten 16

17 kokemustieto. Vuoden 2015 aikana omaisille järjestettiin lukuisia koulutuksia eri aiheista huomioiden omaisten ikäkaaren mukaiset tarpeet. Koulutuksiin osallistui 222 omaista. Vain murto-osa psyykkisesti sairastuneiden henkilöiden omaisista ohjautuu hakemaan tietoa yhdistyksestä. Erilaisissa mielenterveysaiheisissa tilaisuuksissa suurelle yleisölle jaetaan tietoa sairauksista ja niiden hoidosta, omaisten ja perheen tukemisesta, omaisten kokemuksista sekä yhdistyksen toiminnasta. Yleisötilaisuuksien avulla pyritään paitsi tavoittamaan uusia omaisia tuen piiriin myös vaikuttamaan psyykkisiin sairauksiin liittyviin kielteisiin asenteisiin siten, että ne muuttuvat myönteisemmiksi. Aiheeseen liittyvää salailua pyritään vähentämään avoimen ja myönteisen tiedon jakamisen avulla. Tavoitteena on myös, että luennoilta saadun tiedon avulla omaiset saavat helpotusta arjen sujumiseen. Kokemusasiantuntijan puheenvuorot toimivat yleisötilaisuuksissa vertaistuen tavoin. Vuoden aikana yhdistys oli osallisena 36 yleisötilaisuudessa, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Ryhmätoiminta on aina ollut yhdistyksen keskeinen tukimuoto. Keskustelu samanlaisia asioita kokeneiden omaisten kanssa normalisoi tilanteen omaisen mielessä. Se myös antaa mahdollisuuden tilanteeseen liittyvien tunteiden jäsentämiseen ja käsittelyyn. Sairauden merkitys omaisen elämässä voi muuttua selviytymistarinaksi toisten omaisten kokemusten kuulemisen myötä. Toisilta omaisilta on mahdollista oppia myös erilaisia selviytymiskeinoja. Vuoden aikana järjestettiin 19 erilaista vertaistukiryhmää omaisen ikään, suhteeseen sairastuneeseen (puoliso, lapsi, vanhempi) sekä diagnoosiin perustuen. Vertaistukiryhmissä oli yhteensä käyntiä. Koulutuksellisten ryhmien tavoitteena oli omaisten tietojen lisääntyminen mielenterveyden häiriöistä sekä valmiuksien ja taitojen lisääntyminen arkielämän ongelmista selviämiseksi. Tätä kautta vahvistuu tunne siitä, että arki on hallinnassa. Myös omaan jaksamiseen ja oman kriisin työstämiseen liittyviä koulutuksellisia ryhmiä järjestetään yhdistyksessä vuosittain. Vuoden aikana järjestettiin yhdeksän koulutuksellista ryhmää liittyen sopeutumisen eri vaiheisiin, eri diagnooseihin sekä omaisen oman jaksamisen tukemiseen liittyen. Koulutuksellisissa ryhmissä oli yhteensä 243 käyntiä. Omaisen sopeutumisessa läheisen psyykkiseen sairauteen myös virkistyksellä on merkittävä osuus. Usein perheen tilanteen tasaannuttua ja omaisen saatua työstettyä akuutin kriisinsä hän kaipaa jaksamisensa tueksi virkistystä ja irtiottoa arjesta. Virkistystoiminta tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä vertaisten kanssa, joille voi avoimesti puhua elämäntilanteestaan. Sairaus saattaa vai- 17

18 kuttaa myös perheen taloudelliseen tilanteeseen, mikä asettaa rajoituksia lomailulle tai virkistykselle. Virkistystoiminta kokoaa omaisia yhteen, ja osallistuminen on maksutonta tai hyvin edullista. Omaiset ovat mukana virkistystoiminnan suunnittelussa ideoimalla virkistystoimikunnassa. Yhdistys järjesti monipuolista virkistystoimintaa omaisille omaiskahvilatoiminnan, virkistyspäivien, retkien ja lomien myötä. Vuoden aikana järjestettiin 10 virkistystapahtumaa. Lisäksi omaiskahvila oli auki joka maanantai kesää lukuun ottamatta. Virkistystoiminnassa ja omaiskahviloissa asiakaskäyntejä oli yhteensä 821. Omaisen sopeutumisen tukemiseen tähtäävää toimintaa arvioidaan jatkuvasti keräämällä tietoa toimintaan osallistuneilta henkilöiltä, yhteistyökumppaneilta, vapaaehtoistoimijoilta sekä työntekijöiltä. Kerätyn arviointitiedon avulla kohdennetaan toimintoja entistä paremmin tukemaan omaisen sopeutumisprosessia. Siinä arvioidaan toiminnan tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamiseen käytettyjä resursseja. Lisäksi arvioidaan sitä, tukevatko toteutetut toimenpiteet ja viestintä tavoitteiden saavuttamista sekä tunnistetaan, mitkä ovat toiminnalla aikaan saadut keskeiset tulokset. Tietoa, tukea ja toimintaa omaisen sopeutumisen tueksi Yhdistyksessä on kehitetty psyykkisesti sairastuneiden henkilöiden omais- ja perhetyötä vuodesta 1996 lähtien. Projektit Oikea tuki oikeaan aikaan ( ), Sopu ( ), Totta vai tarua ( ) ja Lapselle lapsuus ( ) olivat pohjana vuonna 2015 toteutetulle omais- ja perhetyölle. Kun läheinen sairastuu psyykkisesti, omainen käy usein läpi pitkän prosessin. Shokkivaiheelle on ominaista toimintojen lamaantuminen sekä kaaoksen ja epätodellisuuden tunne. Reaktiovaiheelle on luonteenomaista erilaisten psyykkisten puolustusmekanismien esiintyminen. Käsittelyvaihe on toipumisaikaa, jolloin omainen kykenee jo käyttämään voimavarojaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Uudelleensuuntautumisvaiheessa kriisi alkaa olla ohi ja omainen kykenee katsomaan tulevaisuuteen. Omaisen tilanne voi olla pitkiä aikoja melko rauhallinen. Mikäli sairastuneen terveydentilassa tapahtuu dramaattinen muutos tai perheen elämäntilanne muuttuu radikaalisti, omainen saattaa joutua uudelleen kriisiin. Tällöin on mahdollista ja suositeltavaa, että hän hakeutuu toistuvasti tukipalveluiden piiriin. Psyykkinen sairaus saattaa olla elinikäinen, mikä vaikuttaa myös omaisen jaksamiseen. Psyykkisesti sairastuneiden henkilöiden omais- ja perhetyön tavoitteena vuonna 2015 oli omaisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan parantuminen sekä kuormittavissa elämäntilan- 18

19 teissa olevien omaisten uupumuksen ja masennuksen ennaltaehkäisy. Kuormittuneisuudella tarkoitetaan huolenpitotehtävän aiheuttamia omaisen elämään kohdistuvia vaatimuksia ja muutoksia, kun läheinen sairastuu psyykkisesti. Läheisen sairastuminen voi vaikeuttaa arkipäivän asioiden hoitamista, rajoittaa omaisen vapaa-ajan viettoa sekä vaikeuttaa työssäkäyntiä, taloudellista tilannetta ja ihmissuhteita sekä heikentää terveydentilaa. Omaisia tuetaan tarjoamalla tietoa psyykkisistä sairauksista ja sairauksien vaikutuksista perheen arkeen. Tiedon antamisen ohella mahdollistetaan omaisten tunteiden käsittely ja kokemus vertaistuesta. Tieto, tunteiden käsittely ja tuki auttavat omaisia läheisen sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa ja myös parantavat omaisten elämänhallinnan taitoja. Omaisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukemiseksi toteutettiin monipuolista ryhmä-, kurssi- ja virkistystoimintaa. Lisäksi psyykkisesti sairastuneiden omaisille järjestettiin mielenterveysongelmiin liittyvää koulutusta. Yhtenä painopistealueena oli markkinoinnin ja viestinnän lisääminen yhdistyksen näkyvyyden lisäämiseksi ja eri-ikäisten omaisten tavoittamiseksi. Etenkin yhdistyksen nimenmuutoksen vuoksi panostettiin tiedon jakamiseen ammattilaisille, jotta uusi nimi tulisi tunnetuksi. Toisena painopistealueena oli sopeutumistoiminnan arviointiin tarkoitettujen menetelmien kehittäminen erityisesti kurssien ja ryhmien suhteen. Kurssien arviointia ja vaikuttavuutta kehitetään edelleen vuonna Kolmantena painopisteenä oli osallisuuden lisääminen toiminnassa. Omaisilta kysyttiin ehdotuksia ryhmien ja kurssien sisältöihin. Kokemusasiantuntijoiden käyttöä toiminnassa lisättiin. Perheitä, joissa vanhemmalla oli mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, tuettiin vuonna 2015 monipuolisesti. Lapsiperhekurssi suunnattiin perheille, joissa vanhemmalla oli mielenterveyden ongelmia. Nuorille vuotiaille omaisille, joiden läheisellä oli psyykkistä oireilua, järjestettiin kurssi. Nuorille aikuisille omaisille järjestettiin sekä kurssi että keskusteluryhmä. Lasten ja nuorten vanhemmille oli ryhmä- ja kurssimuotoista intensiivistä tukitoimintaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuettiin oppilaitosvierailujen avulla. Omaistyön näkyvyyttä tukitoiminnassa lisättiin erilaisissa nuorten ja perheiden tapahtumissa. Toimintaa arvioitiin keräämällä kirjallista ja suullista palautetta kurssien ja ryhmien päätteeksi. Palautteissa tuli esiin tiedon ja vertaistuen merkitys psyykkisistä sairauksista ja niiden vaikutuksesta perhe-elämään. Kohdennetut ryhmät Kohdennetut ryhmät suunnattiin erilaisille omaisryhmille riippuen läheisen sairaudesta, omaisen tai sairastuneen iästä tai omaisen suhteesta sairastuneeseen (puoliso, vanhempi, lapsi, sisarus). Ryhmissä oli mahdollista tavata muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia omaisia sekä kokemuksien ja tunteiden jakamisen kautta parantaa omaa hyvinvointia ja elämänhallintaa. Kohdennetut ryhmät olivat avoimia ja kokoontuivat sekä kevät- että syyskaudella. Avoimiin ryhmiin oli matala kynnys osallistua, ja niissä voi keskustella omien voimavarojensa mukaan. Päihdemieli-ryhmä oli tarkoitettu omaisille, joiden läheisellä on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Ryhmä tukee erityisen vaikeassa tilanteessa olevia omaisia, jotka saattavat kokea sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen kuormittaa koko yhteiskuntaa, mutta ne asettavat myös erityisiä haasteita ja pulmia yksittäisen omaisen jaksamiselle. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä päihdetyön ammattilaisten kanssa. 19

20 Kun yksi sairastuu monen maai muuttuu.

21 lma Et jää yksin.

22 Aikuisten oikeesti -ryhmä oli tarkoitettu vuotiaille omaisille, joiden lapsuudenperheessä, puolisolla tai ystäväpiirissä on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Ryhmässä nuoret voivat jakaa kokemuksiaan millaista on tai oli elää perheessä, jossa mielenterveysongelmat ovat läsnä, ja miten ne vaikuttavat vielä nykyiseenkin elämään. Myös aikuisen ystävän päihde- ja/ tai mielenterveysongelmat huolettavat, ja on hyvä saada tukea siihen, miten niihin tulee suhtautua. Koulutukselliset ryhmät Koulutuksellisten ryhmien tarkoituksena oli tarjota psyykkisesti sairastuneiden omaisille tietoa ja välineitä omien ajatusten ja tunteiden työstämiseen kuormittavassa elämäntilanteessa. Tavoitteena on omaisen elämän- ja stressinhallinnan parantuminen ja siten omaisen ja mahdollisesti koko perheen hyvinvoinnin lisääntyminen. Koulutukselliset ryhmät ovat teemallisia ja yleensä suljettuja ryhmiä. Elämäniloa etsimässä -ryhmä oli suunnattu omaisille, joiden elämäntilannetta kuormittavat läheisen mielenterveysongelmat. Ryhmä toteutettiin neljän kerran suljettuna ryhmänä. Ryhmän tavoitteena oli lisätä tietoisuutta omista mielialoista sekä löytää keinoja ja taitoja, joilla voi itse vaikuttaa omaan mielialaansa ja oppia paremmin hallitsemaan elämää kuormittavia tekijöitä. Epävakaata elämää -ryhmiä järjestettiin kaksi koulutuksellista neljän kerran kokonaisuutta. Ryhmät oli suunnattu omaisille, joiden läheisellä on persoonallisuushäiriö. Ryhmässä omaiset pohtivat yhdessä muun muassa rajojen asettamisen merkitystä ja ratkaisuja arjen ongelmatilanteisiin. Omaiset kokivat tärkeänä, etteivät ole tilanteessa yksin, vaan pystyivät vaihtamaan ajatuksia vertaisten kanssa. Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmä oli koulutuksellinen ryhmä 6 12-vuotiaiden haasteellisten lasten vanhemmille. Ryhmän tarkoituksena oli edistää positiivista vuorovaikutusta ja myönteisiä kasvatusmetodeja. Ryhmään osallistujat haastateltiin ennakkoon. Vanhemmat kokivat vertaistuen tärkeänä, ja he huomasivat, että muilla perheillä oli samanlaisia ongelmia. He pitivät hyödyllisenä myös jaettua materiaalia, jota he voivat käyttää yhä uudelleen arjessa. Palautteen perusteella vanhemmat kokivat ongelmatilanteiden helpottuneen ryhmän myötä. Keskusteluryhmä vuotiaiden psyykkisesti oireilevien nuorten vanhemmille tarjosi vertaistukea ja näkökulmia vanhemmuuteen. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa. Vanhemmat kokivat vertaistuen merkittäväksi. He saivat välineitä psyykkisesti oireilevan nuoren kanssa toimimiseen. Vanhempien ryhmän keskeinen tavoite oli omaisen kuormittuneisuuden ja masennukseen sairastumisen ennaltaehkäisy. Omaisille, joiden läheinen on hoidettavana Pitkäniemen sairaalan oikeuspsykiatrian osastolla, järjestettiin ryhmä yhteistyössä Pitkäniemen sairaalan kanssa. Näille omaisille kynnys osallistua muihin omaisten ryhmiin on korkea. Tässä ryhmässä he saivat mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja tuntemuksiaan toisten vastaavassa tilanteessa olevien omaisten kanssa. Yhteistyö YRE-verkoston (Yhteistyössä rikoksettomaan elämään) kanssa jatkui tapahtumien ja koulutusten merkeissä. Osallistuimme ohjaus- ja toimintakeskus Messin kanssa toteutettuun Tarinoiden maa -ryhmään, joka oli suunnattu vankien omaisille, siviilissä oleville vanhemmille ja lapsille. Vanhemmat saivat tietoa lasta suojaavista tekijöistä, ja keskustelut vahvistivat lapsen ja van- 22

23 hemman suhdetta. Useimmilla rikostaustaisilla henkilöillä on päihde- ja mielenterveysongelmia, ja nämä ongelmat kuormittavat myös heidän omaisiaan. Nämä asiat koetaan erityisen leimaavina, eikä niistä juuri puhuta muualla kuin samaa kokeneiden kesken. Hipporyhmä oli suunnattu perheille, joissa vanhemmalla on päihde- ja mielenterveysongelmia ja perheessä on 7 10-vuotiaita lapsia. Ryhmä ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Prospect-koulutusryhmä on teemallinen, vertaistukeen perustuva omaisten tukemisen malli. Ryhmää ohjaavat Prospect-koulutuksen saaneet vertaisohjaajat. Ryhmässä tarkastelun kohteena ovat omaisen omat kokemukset ja tunteet, stressin kokeminen sekä selviytyminen haastavassa elämäntilanteessa. Keväällä toteutettiin Prospect Plus -jatkoryhmä, joka oli tarkoitettu omaisille, jotka ovat käyneet aiemmin kymmenen moduulin perusryhmän. Perusryhmää ei vähäisen osallistujamäärän vuoksi toteutettu. Kurssitoiminta Kurssitoiminnan tavoitteena on omaisten tietojen ja taitojen lisääntyminen läheisen sairastumisen aiheuttaman raskaan elämäntilanteen hallitsemiseksi ja siitä selviytymiseksi. Kurssit liittyvät omaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin teemoihin, joita käsitellään keskustellen ja harjoitusten kautta. Kursseja järjestetään eri-ikäisille (nuorille, työikäisille), erilaisissa elämänvaiheissa oleville (lapsiperheille, pariskunnille), juuri sairastuneiden omaisille sekä jo pitkään sairastaneiden omaisille. Kursseilla on erilaisia koulutuksellisen perhetyön teemoja, joiden tiedetään tukevan omaisten arjen hallintaa ja hyvinvointia: voimavarat, stressinhallinta, ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja tunteiden käsittely. Kursseilla annetaan tietoa päihteistä ja mielenterveysongelmista sekä siitä, miten ne vaikuttavat omaisen arkeen. Vuonna 2015 järjestettiin kahdeksan kurssikokonaisuutta, joiden teemoina olivat omaisen sopeutumisen tukeminen, selviäminen arjen haasteissa ja voimaantuminen. Kurssit tarjosivat myös tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä omaisen oman hyvinvoinnin lisäämisestä vaikeassa elämäntilanteessa. Lisäksi järjestettiin yksi teemapäivä psyykkisesti oireilevien nuorten vanhemmille. Helmikuussa järjestettiin Nuorten aikuisten kurssi vuotiaille, jotka ovat huolissaan vanhemman, sisaruksen, puolison tai ystävän mielenterveys- tai päihdeongelmasta. Vertaiskeskustelujen avulla he voivat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Maaliskuussa järjestettiin Voimia vanhemmuuteen -teemapäivä. Päivän aikana vanhemmat saivat tietoa nuoruusiästä, siihen liittyvistä kehityshaasteista ja nuorten mielenterveysongelmista. Vanhemmat saivat myös jakaa tunteitaan ja kokemuksiaan samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien muiden vanhempien kanssa. Huhtikuussa järjestettiin kurssi omaisille, joiden läheinen on sairastunut psykoosiin tai skitsofreniaan. Kurssin painotus oli tiedon saamisessa sekä omaisen sopeutumisessa arkeen, kun läheinen sairastaa. Tärkeää oli myös vahvistaa omaisen oikeutta omaan elämään sekä antaa hänelle välineitä ja tukea omaan jaksamiseensa. Kurssista järjestettiin jatkotapaaminen lokakuussa. Kesäkuussa järjestettiin kurssi vuotiaille nuorille, joiden vanhemmalla, sisaruksella tai ystävällä on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Kurssin painotus oli tiedon saamisessa sekä vertaistuen mahdollistumisessa. Nuorille painotettiin, miten tärkeää oli pitää huolta itsestään ja 23

24 omasta jaksamisestaan. Nuoret kokivat saaneensa tietoa ja tukea elämäntilanteeseensa. Nuori haastateltiin erikseen ennen kurssia. Kurssilla voitiin käsitellä vaikeita asioita avoimesti. Nuorille oli merkityksellistä tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia nuoria, joiden läheinen oireili psyykkisesti. Tärkeää oli myös, että viikonlopun aikana he voivat tehdä ja jutella arkisia asioita ja kokea olevansa aivan tavallisia nuoria. Jatkotapaaminen järjestettiin lokakuussa. Syyskuussa järjestettiin Lapsiperhekurssi yhteistyössä FinFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n kanssa. Kurssin avulla tuettiin perheitä, joissa vanhemmalla oli mielenterveysja/tai päihdeongelmia. Kurssilla käsiteltiin tunteita ja sairauden vaikutusta arkeen sekä lapsen normaalia kasvua ja kehitystä tukevia asioita. Vanhemmat pitivät tärkeinä kotona tehtyjä alkuhaastatteluja. Vanhemmat kokivat merkittävänä sen, että lapset saivat tietoa psyykkisistä sairauksista. Vertaistuen myötä vanhemmat huomasivat, että arjen haasteet muissa perheissä olivat samankaltaisia. Vanhemmat saivat tukea omaan arkeensa ja vuorovaikutukseen lastensa kanssa. Lastenryhmissä käsiteltiin lasten tunteita ja huolenaiheita keskustellen ja toiminnallisin menetelmin. Lasten mielestä tärkeää oli sairautta koskevien kysymysten tekeminen vanhemmille ja yhteinen aika vanhempien kanssa. Lapset saivat käydä läpi ajatuksiaan, huoliaan ja tunteitaan. Työntekijöiden yhteistyö sujui saumattomasti. Kurssille haki 18 perhettä, joista valittiin kahdeksan perhettä. Ei-valittujen perheiden vanhemmille tarjottiin muuta yhdistyksen järjestämää toimintaa, muun muassa neuvontapalvelua, lapsiperhelomaa, retkiä tai puolisokurssia vanhemmille. Vanhempien ABC -ensitietopaketit järjestettiin kahtena viikonloppukurssina, toinen lokakuussa ja toinen marraskuussa. Kurssit oli suunnattu vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten vanhemmille. Kurssi antoi tietoa nuoruusiästä, siihen liittyvistä kehityshaasteista sekä nuorten mielenterveysongelmista. Kurssi oli tietopainotteinen ja toteutettiin pohjautuen ABC-ryhmämateriaaliin. Vanhemmat kokivat vertaiskeskustelun tärkeäksi. He kokivat saaneensa myös mahdollisuuden tunteiden läpikäyntiin ja saaneensa voimavaroja arkeen. Toisesta kurssista järjestettiin jatkotapaaminen tammikuussa Marraskuussa järjestetty Suhteellista-kurssi oli suunnattu pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormitti mielenterveys- ja/tai päihdeongelma. Viikonlopun aikana puolisoilla oli mahdollisuus saada vertaistukea ja pohtia, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Vaikka pariskunnat tulivat erilaisista elämäntilanteista ja olivat eri-ikäisiä, puolison psyykkiset ongelmat aiheuttivat samankaltaisia ongelmia parisuhteessa. Pariskunnat kokivat saaneensa välineitä, jotka voivat tukea selviytymistä ja jaksamista tulevaisuudessa. Kurssiin liittyi jatkotapaaminen tammikuussa Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneiden omaisille suunnattuun syksyn 2014 kurssiin järjestettiin jatkotapaamiset maaliskuussa ja syyskuussa Syksyn 2014 Voimia vanhemmuuteen -kurssin jatkotapaamiset olivat maaliskuussa ja toukokuussa Kurssien avulla tavoitetaan uusia omaisia. Nuorten tavoittaminen on haasteellista, ja tästä syystä jatkossa panostetaankin entistä enemmän nuorten ja nuorten aikuisten saamiseksi mukaan toimintaan. Kursseista kerätään suullista ja kirjallista kurssin sisältöön ja toteutukseen liittyvää palautetta. Arvioinnissa käytetään myös palautelomakkeita, joihin kurssilaiset vastaavat valitsemalla arvoas- 24

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Omaisen kohtaamisen prosessi

Omaisen kohtaamisen prosessi Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toiminnassa ja myös yhdistyksessä toteutetussa Etsivä omaistyö -projektissa on toiminnan lähtökohtana omaislähtöisyys

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

www.omaiset-tampere.fi

www.omaiset-tampere.fi www.omaiset-tampere.fi Omaisyhdistysten viiden vuoden yhteistyöprojekti o o Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Yhteistyössä julkisen sektorin kanssa o o Varhaistuen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Järjestötapaaminen -toimintamalli

Järjestötapaaminen -toimintamalli 1 Järjestötapaaminen -toimintamalli Järjestötapaaminen kehitettiin Etsivä omaistyö -projektissa (2012-2015), joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta Vertais- ja vapaaehtoistoiminta Vertais- ja vapaaehtoistoiminta Crohn ja Colitis ry:ssä Vertaistoiminta on vuorovaikutusta. Vertaistukea voi antaa toinen saman tyyppisen kokemuksen läpikäynyt henkilö.

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Jyvässeudun mielenterveystoimijoiden verkosto Meteli Päivi Antila-Kokko ja Katja Pihlaja

Jyvässeudun mielenterveystoimijoiden verkosto Meteli Päivi Antila-Kokko ja Katja Pihlaja Jyvässeudun mielenterveystoimijoiden verkosto Meteli 28.3.2017 Päivi Antila-Kokko ja Katja Pihlaja METELI O METELI on monipuolinen epävirallinen yhteistyöverkosto. O Verkosto syntyi syksyllä 2008 Psykiatrisen

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot