APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN i Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus päätti vuonna 2008 selvittää mahdollisuuksia sellaisen alueellisen apuvälineorganisaation perustamiseen, jossa toimijoina ovat alueen kunnat ja sairaanhoitopiiri. Selvitystyö käynnistettiin dosentti Timo Pohjolaisen tekemän apuvälineiden nykytilaa, ongelmia ja ratkaisuehdotuksia koskevan raportin pohjalta. Pohjolaisen raporttiin liittyvät suositukset keskittyvät alla oleviin yhdeksään asiakokonaisuuteen: 1. Parantaa ja nopeuttaa asiakkaiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden saatavuutta 2. Parantaa ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista sekä kuntalaisille että sidosryhmille 3. Yhdenmukaistaa saatavuusperusteet 4. Vahvistaa apuvälinepalvelualan osaamista perustamalla osaamisverkosto 5. Tehostaa hankintojen, logististen toimintojen ja apuvälineiden huoltoa em. toimintojen uudelleen organisoinnin ja yhteisen tietojärjestelmän kautta. 6. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen huomioiden hankkeessa mukana olevien tahojen potilastietojärjestelmät ja tulevaisuuden haasteet. 7. Hallita apuvälinetoiminnasta aiheutuvia kuluja 8. Vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun ja apuvälinepalvelujen käyttäjien palveluketjun parantumiseen ja tehostumiseen 9. Parantaa teknologioiden hyväksikäyttöä Hallituksen päätöksen mukaisesti HUS käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda koko HUS-alueen kattavan yhteisen apuvälineorganisaation liiketoimintasuunnitelma, jolla vastataan edellä esitettyihin tavoitteisiin. Liiketoimintasuunnitelmassa esitetään keskeiset muutokset nykytilanteeseen. Luodaan yksi apuvälineorganisaatio, joka palvelee alueen asukkaita yhteneväisin saatavuusperustein. Lähtökohtana on että asiakas saa tarvitsemansa perusapuvälinepalvelut lähipalveluna ja erityisosaamista edellyttävät palvelut sekä tarvittavat tukipalvelut perustettavasta apuvälinekeskuksesta. Tehokkuutta saadaan kilpailevan toiminnan ja päällekkäisyyksien poistamisella, keskittämällä toimintoja ja käyttämällä apuvälineitä joustavasti yli nykyisten kuntarajojen. Tämä edellyttää johtamisen uudelleen organisointia, yhteistä tietojärjestelmää ja yhteisiä apuvälineitä sekä soveltuvia tiloja. Apuvälinepalveluprosessiin kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen hankinta, luovutus, käytön seuranta, apuvälineen huolto ja korjaus, apuvälineen kuljetus, varastointi ja kierrätys. Apuvälineprosessien eri osien hallinta ja koordinointi on kustannustehokkaan toiminnan kannalta oleellista. Julkisen terveydenhuollon tehtävä apuvälinepalveluissa on tuottaa apuvälineet osana potilaan kuntoutusta ja kokonaishoitoa sekä tätä toimintaa varten tarvittavat huolto-, korjaus-, sovitus- ja muut logistiikkapalvelut. Apuvälineitä käyttävä asiakas on usein mukana molemmissa prosesseissa. Käytännön toteutusta on ohjeistettu useilla kuntoutuslaeilla, jotka määrittävät apuvälinepalvelutoimintaa terveydenhuollon organisaatioissa. Apuvälineet ovat käyttäjälleen maksuttomia palveluita, joiden saaminen edellyttää kliiniseen arviointiin perustuvan apuvälinearvion tekemistä. Apuvälinepalvelut ovat osa hoito- ja kuntoutuspalveluita. HUS-alueen 26 kunnan terveyskeskuksissa ja 20 erikoissairaanhoidon sairaalassa on noin 800 kuntoutusalan työntekijää, joiden päivittäiseen työhön kuuluu apuvä-

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN ii linepalvelujen tuottaminen. Tämän lisäksi useat tuhannet työntekijät osallistuvat apuvälineprosessien eri vaiheisiin. Apuvälinetoiminnan henkilötyöhön sitoutuvien kustannusten arvioidaan olevan erikoissairaanhoidossa lähes 4 miljoonaa euroa ja kunnissa yli 3 miljoonaa euroa. Siihen liittyvissä tehtävissä sitoutuu henkilötyötä HUS:ssa lähes 100 ja kunnissa yli 80 henkilötyövuotta. Terveydenhuollon henkilöstön lisäksi lähes jokainen kuntalainen on jossain elämänsä vaiheessa tekemisissä apuvälineiden kanssa joko terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon asiakkaana tai omaisena. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko toiminta-alueen henkilöstön ja kaikkien toimintatasojen välisen yhteistyön tiivistämistä sekä terapiahenkilöstön työpanoksen nykyistä parempaa kohdentamista varsinaiseen asiakastyöhön. Kustannustehokas toiminta edellyttää prosessien sujuvuuden ja yhteisten käytäntöjen noudattamista. Tämä on parhaiten saavutettavissa yhtenäisessä apuvälineorganisaatiossa, jossa mm. seuraavia toimintoja hoidetaan keskitetysti. Erityistason, moniongelmaisten ja laajaa teknologista osaamista edellyttävät vaativien asiakasryhmien apuvälinepalvelut, -tarvearvioinnit, sovitukset, käytön ohjaus, seuranta sekä näihin liittyvä apuvälineiden lainaus HYKS-sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon eri yksiköiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden koordinointi Hankinnat, vaativat huolto- ja korjauspalvelut, apuvälineisiin liittyvät logistiset ratkaisut sekä muut sovitut keskittämisestä hyötyvät tukipalvelumuodot Osaamisen kehittäminen ja osaamisverkoston muodostaminen Asteittainen yhteiseen tietojärjestelmään siirtyminen Yhteinen apuvälinerekisteri- ja yhteiset apuvälineet Yhteisten saatavuusperusteiden sopiminen, ylläpito ja seuranta PERUSTEET UUDEN APUVÄLINEORGANISAATION PERUSTAMISELLE Väestön ikääntyminen, palvelurakenteen muutos ja kotona asumisen tehostaminen kasvattavat apuvälinepalveluiden kysyntää tulevaisuudessa nykytilaan nähden moninkertaiseksi liiketoimintasuunnitelmassa todetun mukaan. Laitoshoidon vähentäminen ja purkaminen ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kannatettavia tavoitteita. Apuvälinepalveluiden toimivuus on keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Vaikka yksittäinen toimija pystyisikin tällä hetkellä tuottamaan apuvälinepalvelut omalle asiakaskunnalleen tyydyttävästi, tulevat haasteet jatkossa lisääntymään merkittävästi palveluntarpeen kasvaessa sekä välineistön teknistyessä ja kallistuessa. Timo Pohjolaisen raportissa todetaan, että nykyisissä HUS-alueen apuvälinepalveluissa on sekä palveluita käyttävän asiakkaan, että palvelut kustantavan kunnan kannalta useita epäkohtia. Erilaiset toimintaohjeet ja käytännöt aiheuttavat tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä asiakkaita kohtaan epätasa-arvoista palvelua. Kustannuksia on vaikea erottaa kunnan tai sairaanhoitopiirin muista kuluista. Millään alueen toimijalla ei ole tarkkaa tietoa apuvälinetoimintansa nykyisistä kokonaiskuluista. Apuvälineisiin ja niihin liittyvien palveluiden kustannustehokkaaseen tuottamiseen tarvitaan oma organisaatio, jonka avulla voidaan ohjata, valvoa ja kehittää apuvälineisiin liittyviä palveluita ja sitä kautta seurata sekä kontrolloida apuvälineisiin ja palveluprosesseihin liittyviä suoria ja epäsuoria kustannuksia ja vaikutuksia. Apuvälinepalveluiden tuotantoon erikoistunut organisaatio on pitkällä tähtäimellä ainoa konkreettinen keino muuttaa nykyisen toimintamallin epäkohdat pysyvästi ja yhdenmukaisesti sekä samalla varautua kysynnän kasvusta johtuvaan apuvälineisiin sitoutuvien kustannusten kasvuun.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN iii Yhteisten pelisääntöjen ja koko alueen kattavan tietojärjestelmän puuttuessa jokainen toimija optimoi kokonaisuuden sijasta mieluummin omaa toimintaansa. Moneen organisaatioon hajaantunut toiminta ei kannusta näiden palveluiden tarkasteluun osana koko sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluketjuja. Apuvälinepalveluiden systemaattinen kehittäminen osana koko terveydenhuollonpalvelujärjestelmää ei nykymuotoisessa toimintaorganisaatiossa onnistu. Päällekkäisen työn lisäksi henkilökunnan osaamista kohdistetaan osittain väärällä tavalla. Yksiköissä terapiahenkilöstön työpanosta käytetään usein muuhun kuin heidän varsinaiseen ydinosaamiseensa, esimerkiksi apuvälineiden huoltoon ja hankintoihin. Suoria ja välillisiä apuvälinepalveluiden työvoimakustannuksia ei tunnisteta tai huomioida yksikkötasolla. Kohdistamalla terapiahenkilöstön aikaa ydintoimintojen suorittamiseen ja keskittämällä tukipalveluiden tuottaminen niihin erikoistuneille henkilöille saadaan aikaan kustannussäästöjä. Hankintaprosessin kehittämisellä ja toimintakäytäntöjen yhtenäistämisellä saadaan vuositasolla useiden miljoonien eurojen kustannussäästöt. Kattavan tietojärjestelmän ja yhteisesti omistettujen apuvälineiden avulla voidaan apuvälineiden käyttöä ja kierrätystä tehostaa. Apuvälineiden käyttöikää voidaan merkittävästi nostaa suunnitelmallisella huoltotoiminnalla ja vaativimpien huoltojen keskittämisellä Uushankinnan sijasta asiakkaalle on mahdollista tarjota sopiva apuväline olemassa olevasta yhteisestä valikoimasta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN JA ORGANISOINTI Liiketoimintasuunnitelma on esitys selvitysraportissa lueteltujen apuvälinepalveluihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja koskee kaikkia niitä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluita, joita HUS ja sen kunnat ja kuntayhtymät järjestävät. Liiketoimintasuunnitelma huomioi apuvälinepalveluiden laatusuosituksen ja voimassa olevan lainsäädännön. Uuden Apuvälinekeskuksen toiminta aloitetaan ensin HUS:n yksiköistä kuntien selvitysraportista antamien lausuntojen mukaisesti. Tämä edellyttää organisoinnin suunnittelua ja uuden tietojärjestelmän hankkimista. Liiketoimintasuunnitelmassa on luotu periaatteet toiminnan organisoimiselle. Toimenpiteet elinkaarensa lopussa olevan järjestelmän korvaamiseksi on jo käynnistetty yhteistyössä kuntien kanssa. HUS:n yksiköiden ja tietojärjestelmän osalta toiminnan käynnistymisen on suunniteltu tapahtuvan vuonna Alueen kuntien (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) on mahdollista tulla Apuvälinekeskuksen toimintaan vaiheittain mukaan vuodesta 2012 alkaen. Apuvälinekeskuksella aikaansaatavat kustannussäästöt realisoituvat sitä suurempina, mitä laajempaa sen toiminta on. Apuvälineorganisaation kustannustehokkuus varmistetaan käyttämällä tehokkaasti joko sisäisiä tai ulkoisia palveluntuottajia. Apuvälinekeskuksen omat resurssit keskitetään niihin prosesseihin, palveluihin ja tehtäviin joiden vaikuttavuus on koko hoito- ja palveluketjun toimivuuden ja siihen liittyvien kustannusten kannalta merkittävin. Apuvälineorganisaation ja sen palveluntuotantoon liittyvät keskeiset ja välttämättömät investoinnit ovat tietojärjestelmä sekä apuvälinetiloihin liittyvät investoinnit. Toiminnan organisoimisen tekee haasteelliseksi se, että HUS alueella on muista keskussairaala- ja yliopistosairaaloista poiketen puuttunut kuntoutuspalvelujen ja näin myös apuvälinepalveluihin liittyvä koordinointi. HUS sairaanhoitoalueiden ja HYKS:n sairaaloiden ja erikoisalojen sisällä on sisäisesti merkittäviä erovaisuuksia toimintakäytännöissä. Muiden yliopistosairaaloiden ja sairaanhoitopiirien apuvälinekeskusten toimintamallit eroavat HUS alueen kuntoutuksen hajanaisuuden, organisaatioiden erilaisuuden ja alueen suuruuden vuoksi. HUS alueen apuvälineorganisaation liiketoimintasuunnitelmassa isojen kaupunkien apuvälinepalveluiden roolin ratkaiseminen on suuri haaste. Yhteiseen apuvälinepalvelutoimintaan sitoutuminen edellyttää apuvälinepalveluihin liittyvien palveluiden, toimintatapojen, prosessien, osaamisen sekä tiedon yhdenmukaistamista, päällekkäisyyksien purkamista, yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemista yhteisin keinoin. Liiketoimintasuunnitelma on tulevaisuuspainotteinen. Tavoitteena on edetä asiakokonaisuuksin ja toimintaalueittain ja laajentaen toimintaa kohden yhteistä alueellista apuvälinekeskusmallia.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN iv APUVÄLINETOIMINNAN KUSTANNUKSET Apuvälinepalveluiden kustannuksia hillitään apuvälineprosesseja johtamalla. Apuvälineprosessit koskevat suurinta osaa terveydenhuollon henkilöstöstä. Apuvälineiden hankinnoista on arvioitu saatavan kymmenien prosenttien säästöjä. Yhtä tärkeää kuin kappalekohtainen säästö on se, että osataan tilata oikeanlaisia apuvälineitä ja että oikea apuväline on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Apuvälineet lisäävät ja ylläpitävät käyttäjiensä toimintakykyä. Apuvälineet vähentävät tutkitusti raskaampien menetelmien ja hoitojen käyttöä (esim. laitospäiviä, ambulanssikuljetuksia ja kotihoitopalvelua). Yhteismitallisia tilastotietoja eri organisaatioista ei ole mahdollista nykymenetelmin saada. Myöskään käytännön työssä esiin tulevista apuvälinekustannuksiin liittyvistä ongelmista ei ole tehty prosessikuvauksia tai kustannusarvioita. Timo Pohjolaisen selvityksessä apuvälineiden uushankinta-arvo oli HUS-alueella vuonna 2006 yhteensä noin miljoonaa euroa ja välineiden kirjanpitoarvo on noin miljoonaa euroa. Jos nämä luvut päivitetään vuodelle 2010 laskemalla kustannuksiin keskimäärin 7 % vuotuinen kasvu on vuotuisten hankintojen arvo noin 30 M ja apuvälineiden kirjanpitoarvo noin M. Apuvälineisiin liittyvät henkilöstökustannukset ovat HUSalueella kokonaisuudessaan noin 7 M vuodessa. Apuvälineiden hankinnan, varastoinnin ja logistiikan keskittämisestä sekä apuvälineiden kierrätyksen lisäämisestä saadaan merkittävimmät kustannussäästöt. Apuvälineiden tukiprosesseihin liittyvää henkilötyötä voidaan vähentää keskittämällä ja yhdenmukaistamalla prosesseja ja toimintatapoja sekä käyttämällä ulkoisia tai sisäisiä palveluntuottajia. Erikoissairaanhoidon yhteyteen perustettavan apuvälinekeskuksen toiminnan seurauksena saavutettavat kokonaishyödyt olisivat nykyisellä toiminta- ja henkilöstön käyttötasolla noin 3,5 4,1 miljoonaa euroa/vuosi. Lähivuosien ikärakennemuutosten vuoksi apuvälineiden kysyntä tulee kasvamaan, millä on vaikutuksensa kustannuskehitykseen organisointitavasta riippumatta. Koska tulevaisuuden kustannuksiin ja hyötyihin liittyvät epävarmuudet ovat merkittäviä, on pidemmälle aikavälille kohdistuvien hyötyjen luotettava arviointi ja kysynnän sekä tarpeen muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden mallintaminen realistisesti hankalaa. Varmuudella voidaan todeta, että nykyisellä apuvälinepalvelujen toimintamallilla ja siihen liittyvillä epäkohdilla apuvälineisiin sitoutuvat kustannukset tulevat kasvamaan jyrkemmin kuin tuleva kysynnän ja tarpeen kasvu. Nykyisen toiminnan epäkohdat, tehottomuus ja apuvälineiden kysyntään sekä tarpeeseen liittyvät tulevaisuuden näkymät muodostavat selkeän ja konkreettisen perusteen apuvälinepalveluiden uudelleen organisoinnille ja toiminnan kehittämiselle.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN v Sisällysluettelo Tiivistelmä... i 1 Tausta Apuvälinekeskuksen visio ja tavoitteet Palveluketjun kehittäminen Palveluiden saatavuuden parantaminen Ympäristötekijöiden huomioiminen Toimintojen tehostaminen ja kustannusten hallinta Osaamisverkoston organisointi Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja teknologian käytön tehostaminen Toimintaympäristö Poliittiset tekijät Taloudelliset tekijät Sosiaaliset tekijät Teknologiset tekijät Asiakasmäärittelyt Apuvälinekeskuksen palvelut ja palvelumalli Lähipalvelut Alueelliset apuvälinepalvelut Apuvälinekeskus Apuvälineiden neuvontapalvelut Apuvälinekeskuksen ulkoistetut palvelut Rajapinnat muihin organisaatioihin Palveluntuotanto ja logistiikka Palveluprosessit Apuvälineiden hankinnat Logististen toimintojen kehittäminen ja varastonhallinta Hallinta- ja tietojärjestelmät Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja viestintä Operatiivinen toimintasuunnitelma Toiminnan käynnistäminen Apuvälinekeskuksen vuosisuunnittelu Taloudellinen analyysi Nykytilan kustannukset Apuvälinekeskuksen operatiivinen budjetti Hyötyjen arviointi Kassavirta-analyysi Yleinen laskentamalli, kuntakohtaiset säästöt Riskikartoitus ja riskienhallintasuunnitelma... 31

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN vi

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN 1 1 Tausta Apuvälinepalvelun tavoite on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) väestön mahdollisimman itsenäisen toiminnan ja elämän laadun tukeminen. Apuvälinepalvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja. Apuvälinehankeen lähtökohtana on HUS-laajuisen Apuvälinekeskuksen perustaminen, joka palvelee ja tukee HUS-alueen erikoissairaanhoitoa sekä alueen kuntien perusterveydenhuoltoa ja on kiinteä osa alueellista terveydenhuoltoa. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut lisäävät käyttäjien toimintakykyä. Niiden avulla voidaan sekä siirtää että vähentää raskaampien hoitomuotojen käyttöönottoa. Timo Pohjolaisen selvitystyön mukaan henkilöstön erikoistumisen myötä palveluiden tehokkuuden lisääntymisestä syntyvistä synergiaeduista voidaan HUS-alueen apuvälinepalveluiden keskittämisellä ja päällekkäisten töiden poistamisella saada aikaan merkittäviä laadullisia ja taloudellisia hyötyjä. Apuvälineiden saatavuusperusteiden yhtenäistämisellä ja yhteisten toimintatapojen käyttöönottamisella kuntalaisten yhdenvertaisuus lisääntyy ja toiminnan kustannustehokkuus paranee. Tavoitteena olevien hyötyjen aikaansaamiseksi on juridista organisaatiomuotoa harkittaessa varmistuttava, että se mahdollistaa Apuvälinekeskuksen palvelujen ja kilpailuttamisten hankkimisen mahdollisimman joustavasti. Toiminnan vaikuttavuuden ja talouden seuranta edellyttää kuitenkin läpinäkyvyyttä ja siksi on perusteltua suunnitella oman erillisen toimintayksikön perustamista. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1) on esitetty tavoitemallin mukaista kokonaiskuvaa siitä, miten eri toimijat osallistuvat apuvälinepalveluiden tuotantoon.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN 2 Viranomaiset Apuvälineiden toimittajat (ml ostopalvelut) HUS Logistiikka Logistiikkakeskus Vastaanotto, varastointi, jakelu, täyttöpalvelut HUS-Tietotekniikka HUS-Desiko HUS- Lääkintätekniikka Apuvälineiden hankinta, kilpailutus, sopimukset Tekninen ylläpito Pesut Huollot, korjaukset Apuvälinekeskuksen juridinen organisaatiomuoto Määrittää Apuvälinekeskuksen omistajaohjauksen, tavoitteet, toiminnan logiikan, toimintatavat (lait ja säädökset) Apuvälinekeskus ja alueelliset yksiköt Apuvälinekeskuksen palvelut Asiakasohjaus (neuvonta) Vaativat huolto- ja korjaustehtävät Apuvälineiden hallinnointi Järjestelmä Koordinoi ja ohjaa osaamisverkoston toimintaa Alueelliset yksiköt Apuvälineisiin liittyvät paikalliset lähipalvelut ja lähivarastot Asiakkaan apuvälinetarpeen arviointi Huomioidaan myös kliinikkoasiakkaiden tarpeet Kolmas sektori Suoriteperusteinen käyttömaksu Ostopalvelut Huoltoon, korjauksiin ja pesuun liittyviä palveluita (ensisijaisesti HUS:n omilta liikelaitoksilta) Apuvälineasiantuntemus Valvonta ja tilastointi Välillinen asiakaskontakti Suora asiakaskontakti Ostajat (Esim.kunnat, ehp:t, muut shp:t) Palvelu tuotetaan sopivan toimijan toimesta asiakkaan tarpeet huomioiden Loppuasiakas Osaamisverkosto Apuvälineiden saatavuuteen, varastotilanteeseen ja jakeluun liittyvä tieto HUS-Servis Talouspalvelut Apuvälineiden saatavuuteen, kiertoon, historiaan, käyttöön, asiakkaaseen, laskutukseen ja hallinnointiin liittyvä tieto Yhteys potilastietojärjestelmään Yhteinen apuvälinejärjestelmä Kuva 1. Apuvälinepalveluiden tavoitetilan toimintamalli Yllä olevassa kuvassa on esitetty tavoitemallin mukainen kokonaiskuva siitä, miten eri toimijat osallistuvat apuvälinepalveluiden tuotantoon.

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN 3 2 Apuvälinekeskuksen visio ja tavoitteet HUS-Apuvälinekeskus tuottaa ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta asiakaslähtöisiä apuvälinepalveluita, jotka ovat laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä mahdollisiin muihin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nähden (esim. tuotetaan itse tai hankitaan täysin ulkoistettuina). Poistamalla nykyisten toimintojen päällekkäisyyksiä ja keskittämällä erityisosaamista vaativat palvelut niihin erikoistuneille työntekijöille, on mahdollista vapauttaa niukkenevia asiantuntijaresursseja merkittävästi HUS-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon muihin toimintoihin. Timo Pohjolaisen raportissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti Apuvälinekeskuksen suunnittelutyön konkreettisiksi päämääriksi on asetettu: 1. Palveluketjun kehittäminen 2. Palveluiden saatavuuden parantaminen 3. Ympäristötekijöiden huomioiminen 4. Toimintojen tehostaminen ja kustannusten hallinta 5. Osaamisverkoston organisointi 6. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja teknologian käytön tehostaminen Näitä asiakokonaisuuksia on avattu seuraavissa kappaleissa. Ne kaikki tukevat suoraan tai välillisesti asiakaspalvelun ja asiakaslähtöisyyden parantamista. 2.1 Palveluketjun kehittäminen Apuvälinepalveluprosessiin kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen hankinta, luovutus, käytön seuranta, apuvälineen huolto ja korjaus, apuvälineen kuljetus, varastointi ja kierrätys. Apuvälineprosessien eri osien hallinta ja koordinointi on kustannustehokkaan toiminnan kannalta oleellista. Julkisen terveydenhuollon tehtävä apuvälinepalveluissa on tuottaa apuvälineet osana potilaan kuntoutusta ja kokonaishoitoa sekä tätä toimintaa varten tarvittavat huolto-, korjaus-, sovitus- ja muut logistiikkapalvelut. Apuvälineitä käyttävä asiakas on usein mukana molemmissa prosesseissa. Käytännön toteutusta on ohjeistettu useilla kuntoutuslaeilla, jotka ohjeistavat apuvälinepalvelutoimintaa terveydenhuollon organisaatioissa. Apuvälineet ovat käyttäjälleen maksuttomia palveluita joiden saaminen edellyttää kliiniseen arviointiin perustuvan apuvälinearvion tekemistä. Apuvälinepalvelut ovat osa potilaan hoitokokonaisuutta ja se tulee huomioida tietojärjestelmien hankinnassa, joiden tulee olla sellaisia että ne toimivat sujuvasti niin apuvälinevarastoinnin kuin myös potilaan kuntoutuksen osalta. Apuvälinepalveluiden tehtävänä on mahdollistaa itsenäinen suoriutuminen ja tukea ihmisiä erilaisissa toimintakykyongelmissa sairauden kohdatessa. Apuvälinearviot tehdään osana lääkärin / terapeuttien vastaanottokäyntiä tai hoitojakson aikana. Suurin osa apuvälinepalvelusta toteutetaan lähipalveluna. Apuvälineprosessin kaikkia osa-alueita ei tarvitse kuitenkaan olla jokaisessa apuvälinepalvelua tuottavassa yksikössä. Erilaisten käyttäjäryhmien palvelua ja apuvälineprosessin vaiheita keskitetään sovitusti. Toiminnan kehittäminen systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti takaa parhaiten koko alueen ja asiakkaiden apuvälinepalveluiden tasapuolisen saatavuuden ja mahdollistaa myös muita vaihtoehtoja paremmin varautumisen tulevaisuuden kysyntään sekä kustannusten hallintaan. Keskitetyt apuvälinepalvelut mahdollistavat saman organisaation sisällä resurssien siirtojen tekemisen sinne, missä niiden tarve on suurin. Kattavina ja selkeinä ne mahdollistavat HUS-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN 4 ydinprosesseihin käytettävän palveluajan lisäämisen ja niillä voidaan myös entistä paremmin vaikuttaa potilaiden laitospaikkatarpeiden vähentämiseen ja siirtämiseen. 2.2 Palveluiden saatavuuden parantaminen Apuvälinekeskuksen tehtävänä on yhteistyössä alueellisten apuvälineyksiköiden ja perusterveydenhuollon kanssa varmistaa yhtenäisten saatavuusperusteiden käyttöönotto ja näin varmistaa palveluiden hyvä ja tasaarvoinen saatavuus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Yhteisten saatavuusperusteiden pohjalta toimiminen edellyttää kuitenkin alueen toimijoille yhteistä tietojärjestelmää sekä yhteisten toimintaprosessien ja yhtenevien ohjeistusten laatimista. Apuvälineiden saatavuuden parantaminen näkyy apuvälineen käyttäjällä tiedon saatavuuden helppoutena, palvelupisteiden sijoittelussa, apuvälineprosessien sujuvuuden paranemisena. Potilasasiakkailla ja terveydenhuollon henkilöstöllä on tietoa mistä ja miten apuvälineitä ja apuvälineisiin liittyviä palveluita saa. Apuvälineet on joustavasti ja viivytyksettä saatavissa yli organisaatiorajojen. 2.3 Ympäristötekijöiden huomioiminen Ympäristönäkökulman tehokas hyödyntäminen HUS-alueen kokoisessa organisaatiossa on mahdollista ainoastaan yhtenäisessä organisaatiossa ja yhteistyössä HUS:n ympäristösuunnittelun kanssa. Apuvälineiden käytön seuranta on tärkeää toimivan kierrätysjärjestelmän aikaansaamiseksi. Eri arvioiden mukaan systemaattisella käytön seurannalla ja oikealla huollolla kalliiden apuvälineiden käyttöikää on mahdollista kasvattaa usealla vuodella. Apuvälineiden kuljetuksen tehokkaalla suunnittelulla myös kuljetuksista aiheutuvia päästöjä saadaan alennettua. Apuvälineistön materiaalivalinnoissa ja poistoissa huomioidaan ympäristövaikutukset. 2.4 Toimintojen tehostaminen ja kustannusten hallinta Palvelujen keskittämisellä voidaan vaikuttaa päällekkäisen työn vähentämiseen ja palveluprosessien tehostamiseen. Kilpailutusten ja hankintojen keskittämisen kautta voidaan hyödyntää suurtuotannon edut ja siten saada nykyistä paremmat neuvotteluasemat. Muita toiminnan tehostumiseen, palvelun laatuun ja kustannuksiin liittyviä potentiaalisia kehittämisalueita ovat mm. asiakaspalvelu, logistiset ratkaisut, laitteiden huolto ja korjaukset sekä apuvälineiden hallinnointi. Toiminnan laatutason ja kustannuskehityksen läpinäkyvyys ja vertailtavuus paranee kun toimitaan yhdessä taloudellisesti itsenäisessä organisaatiossa. Vertailussa muiden sairaanhoitopiirien apuvälinetoimintaan on liiketoimintasuunnitelman valmistelussa selvitetty Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien apuvälinetoimintaa Kanta-Häme Kanta-Hämeen osalta voidaan todeta, että alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisen apuvälinetoiminnan käynnistäminen aloitettiin v ja v alusta lukien se on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen toiminta on vuoden 2010 aikana saatu kustannusten ja tulojen osalta tavoitteeksi asetetulle tasolle. Toimintavolyymit ovat n. kymmenesosa HUS-alueen vastaavista. Toimintamalliin kuuluu mm. seuraavat tekijät: Osaamisverkoston ja saatavuusperusteiden kehittämisen koordinointivastuu on apuvälinekeskuksella Apuvälineliikelaitoksella on oma keskusvarasto sekä vaativien apuvälineiden keskitetty huolto- ja pesutoiminta

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN 5 Kaikki apuvälinehankinnat tehdään keskitetysti Hankintojen keskittämisen kautta on pystytty saamaan esim. pyörätuoli- ja kyynärsauvahankinnoissa jopa 50 %:in säästöt aikaisempaan verrattuna Hankinnoista saatavien kokonaiskustannushyötyjen tarkka vertailu on hankalaa, koska aiemmat kirjauskäytännöt erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa olivat puutteellisia ja poikkesivat toisistaan Turun alueellinen apuvälinekeskus Turun alueellinen apuvälinekeskus on aloittanut toimintansa vuonna 2007 ja se toimii sairaanhoitopiirin Kuntoutusklinikan alaisuudessa. Se vastaa alueen apuvälinepalveluista lukuun ottamatta kuulon-, näön-, hengityksen ja suun apuvälineitä, joiden hankinta tapahtuu kuitenkin sen toimesta keskitetysti. Lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiirin apuvälinehankinnat on keskitetty samaan yhteyteen. Kooltaan se on noin kolmannes HUS-alueen vastaavasta. Apuvälinekeskuksen perustamisen tavoitteena oli kustannusten saaminen kuriin, kuntakohtaisen laadun tasaarvoistaminen (toteumat poikkesivat paljon kunnittain), alueellisen kierron aikaan saaminen apuvälineille sekä pienten kuntien palvelutason nostaminen siten, että asiakkaiden lähettäminen apuvälinekeskukseen arvioon ja sovitukseen mahdollistui. Lisäksi asiantuntijoiden osaamiseen pyrittiin panostamaan järjestämällä yhteisiä koulutuksia sekä alueellisia kokouksia. Tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet ja budjetti on vuosittain ylitetty. Ylitykset ovat kuitenkin vuosi vuodelta vähentyneet. Ongelmana on ollut se, että apuvälineisiin laskettu 3-4 % vuotuinen korotus ei ole riittänyt, koska aiempien alikäyttäjä kuntien saaminen muiden kanssa samalle tasolle on maksanut ja sen budjetoiminen on ollut vaikeaa. Hankintojen keskittämisellä on saatu aikaan merkittäviä hyötyjä, hankintamääriin sitoudutaan aina kun se on mahdollista, ja sitä kautta saadaan volyymin avulla hinnat alas. Hankintahintojen vertailu apuvälinekeskusta edeltävään aikaan on apuvälineiden jatkuvan hintojen nousun ja aiemman puutteellisen tilastoinnin takia vaikeaa, mutta suuntaa antavasta voidaan todeta mm. seuraavat hyödyt: Silmälasien hinnat likimain puolittuivat keskittämisen kautta, ennen annettiin pelkkä maksusitoutus. Pelkästään tästä saavutettiin noin euron säästöt. Kuulokojeiden yksikköhinnat ovat lähes puolittuneet Pyörätuoleissa määrään sitoutumisen kautta saatava alennus kilpailutettuun määrään sitoutumattomaan hintaan nähden on % Hygienia-apuvälineissä määrään sitoutumisen kautta saatava alennus kilpailutettuun määrään sitoutumattomaan hintaan nähden on noin 20 % Kyynärkepeissä määrään sitoutumisen kautta saatava alennus kilpailutettuun määrään sitoutumattomaan hintaan nähden on noin 30 % Asiakkaan (apuvälineen käyttäjä) näkökulmasta muutos entiseen on ollut selvästi positiivinen. Erikoissairaanhoidon jälkeen apuvälineet saadaan mukaan sairaalasta ja ne voidaan palauttaa mihin tahansa yksikköön. Asiakkaan tarpeeton pompottelu eri organisaatioiden välillä on loppunut, kun raha on muuttunut yhteiseksi. Lisäksi todettiin, että niiden kuntien asukkaat ovat huonommassa asemassa, jotka eivät ole mukana alueellisessa apuvälinekeskuksessa (apuvälinekeskuksen toiminta kattaa 82 % VSSHP:n väestöstä).

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN Osaamisverkoston organisointi Apuvälinepalvelut ovat osa kuntoutuspalveluita. HUS alueen apuvälinetoiminnassa on erikoissairaanhoidossa n. 800 kuntoutusalantyöntekijää (fysioterapian, toimintaterapian, puheterapian työntekijät ja kuntoutusohjaajat). HYKS alueella on kaksi erityisosaamiseen keskittynyttä apuvälinekeskusta sekä useita pienempiä keskuksia eri erikoisaloilla. Perusterveydenhuollon kuntia on 26, joiden sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluita tuottava henkilökunta on osa osaamisverkostoa. HUS-alueen Apuvälinekeskuksen yhtenä keskeisimmistä tehtävistä on johtaa, koordinoida, valvoa, kouluttaa sekä kehittää osaamisverkostoa ja luoda kestävät edellytykset sen toiminnalle. Yksittäisen toimijan ei ole mahdollista tuntea kaikkia saatavilla olevia välineitä, eikä asiakkaan tarpeeseen osata näin ollen aina antaa toimivinta ratkaisua. Osaamista vahvistetaan perustamalla apuvälinekeskuksen toimesta kaikista merkittävistä apuvälinetoimijoista koostuva osaamisverkosto, jonka avulla tietotaitoa voidaan käyttää joustavasti organisaatiorajojen yli. Osaamisverkosto hyödyttää palveluja tuottavia yksiköitä ja kuntia, joilla ei ole riittäviä resursseja oman apuvälineosaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 2.6 Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja teknologian käytön tehostaminen Yhteinen keskitetysti hallinnoitu tietojärjestelmä tukee, kehittää ja ohjaa asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta apuvälinepalvelua. Se mahdollistaa yhteisten toimintatapojen noudattamisen ja tiedon tehokkaan hyödyntämisen sekä systemaattisen seurannan. Moderniin tietojärjestelmään voi syöttää tietoa mm. apuvälineiden elinkaaren kustannuksista ja niistä saatavista hyödyistä ja käyttää tätä tietoa toiminnan suunnittelussa. Uusien apuvälineiden käyttöönottopäätöksissä pyritään jatkossa arvioimaan aiempaa enemmän ratkaisun kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta eli ratkaisun kustannuksia arvioidaan sen tuomaan hyötyyn (mm. elämänlaatu ja toimintakyky) nähden. Apuvälinetietojärjestelmän suunnittelu ja oikea käyttö ovat keskeisessä roolissa yhteisen apuvälineorganisaation suunnittelussa. Apuvälinetoiminnan uudelleen organisointi ja Apuvälinekeskuksen perustaminen ei ole mahdollista ilman toimivaa tietojärjestelmää. Tulevan tietojärjestelmän tulee sisältää myös lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluiden kilpailutus, hankinta ja hallinta. Teknologia lisääntyy sekä perusapuvälinepalveluissa että erityisesti vaativan tason apuvälineissä. Tämä lisää sekä osaamisvaatimuksia että kustannuksia. Välineistön hyvällä kierrätyksellä sekä henkilöstön perehtymisellä välineistöön voidaan kustannuksia hallita.

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

Alueellinen apuvälinepalvelumalli Alueellinen apuvälinepalvelumalli Tilaajarenkaan pääneuvottelijoiden ja PSHP:n yhteistyökokous 14.6.16 Anne Ojala apuvälinepalvelupäällikkö Alueellinen apuvälinepalvelumalli K380 Projektipäällikkö Jaana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola Kustannustehokkuus pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola Kustannustehokkuus 1) Asukas- ja käyttäjälähtöisyys / kustannustehokkuus - Vastuullinen varojen käyttö - Asukkaiden aktiivisuuden lisääminen ja vastuuttaminen

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman

Lisätiedot

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot