APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN APUVÄLINEORGANISAATION liiketoimintasuunnitelma Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN i Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus päätti vuonna 2008 selvittää mahdollisuuksia sellaisen alueellisen apuvälineorganisaation perustamiseen, jossa toimijoina ovat alueen kunnat ja sairaanhoitopiiri. Selvitystyö käynnistettiin dosentti Timo Pohjolaisen tekemän apuvälineiden nykytilaa, ongelmia ja ratkaisuehdotuksia koskevan raportin pohjalta. Pohjolaisen raporttiin liittyvät suositukset keskittyvät alla oleviin yhdeksään asiakokonaisuuteen: 1. Parantaa ja nopeuttaa asiakkaiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden saatavuutta 2. Parantaa ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista sekä kuntalaisille että sidosryhmille 3. Yhdenmukaistaa saatavuusperusteet 4. Vahvistaa apuvälinepalvelualan osaamista perustamalla osaamisverkosto 5. Tehostaa hankintojen, logististen toimintojen ja apuvälineiden huoltoa em. toimintojen uudelleen organisoinnin ja yhteisen tietojärjestelmän kautta. 6. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen huomioiden hankkeessa mukana olevien tahojen potilastietojärjestelmät ja tulevaisuuden haasteet. 7. Hallita apuvälinetoiminnasta aiheutuvia kuluja 8. Vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun ja apuvälinepalvelujen käyttäjien palveluketjun parantumiseen ja tehostumiseen 9. Parantaa teknologioiden hyväksikäyttöä Hallituksen päätöksen mukaisesti HUS käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda koko HUS-alueen kattavan yhteisen apuvälineorganisaation liiketoimintasuunnitelma, jolla vastataan edellä esitettyihin tavoitteisiin. Liiketoimintasuunnitelmassa esitetään keskeiset muutokset nykytilanteeseen. Luodaan yksi apuvälineorganisaatio, joka palvelee alueen asukkaita yhteneväisin saatavuusperustein. Lähtökohtana on että asiakas saa tarvitsemansa perusapuvälinepalvelut lähipalveluna ja erityisosaamista edellyttävät palvelut sekä tarvittavat tukipalvelut perustettavasta apuvälinekeskuksesta. Tehokkuutta saadaan kilpailevan toiminnan ja päällekkäisyyksien poistamisella, keskittämällä toimintoja ja käyttämällä apuvälineitä joustavasti yli nykyisten kuntarajojen. Tämä edellyttää johtamisen uudelleen organisointia, yhteistä tietojärjestelmää ja yhteisiä apuvälineitä sekä soveltuvia tiloja. Apuvälinepalveluprosessiin kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen hankinta, luovutus, käytön seuranta, apuvälineen huolto ja korjaus, apuvälineen kuljetus, varastointi ja kierrätys. Apuvälineprosessien eri osien hallinta ja koordinointi on kustannustehokkaan toiminnan kannalta oleellista. Julkisen terveydenhuollon tehtävä apuvälinepalveluissa on tuottaa apuvälineet osana potilaan kuntoutusta ja kokonaishoitoa sekä tätä toimintaa varten tarvittavat huolto-, korjaus-, sovitus- ja muut logistiikkapalvelut. Apuvälineitä käyttävä asiakas on usein mukana molemmissa prosesseissa. Käytännön toteutusta on ohjeistettu useilla kuntoutuslaeilla, jotka määrittävät apuvälinepalvelutoimintaa terveydenhuollon organisaatioissa. Apuvälineet ovat käyttäjälleen maksuttomia palveluita, joiden saaminen edellyttää kliiniseen arviointiin perustuvan apuvälinearvion tekemistä. Apuvälinepalvelut ovat osa hoito- ja kuntoutuspalveluita. HUS-alueen 26 kunnan terveyskeskuksissa ja 20 erikoissairaanhoidon sairaalassa on noin 800 kuntoutusalan työntekijää, joiden päivittäiseen työhön kuuluu apuvä-

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN ii linepalvelujen tuottaminen. Tämän lisäksi useat tuhannet työntekijät osallistuvat apuvälineprosessien eri vaiheisiin. Apuvälinetoiminnan henkilötyöhön sitoutuvien kustannusten arvioidaan olevan erikoissairaanhoidossa lähes 4 miljoonaa euroa ja kunnissa yli 3 miljoonaa euroa. Siihen liittyvissä tehtävissä sitoutuu henkilötyötä HUS:ssa lähes 100 ja kunnissa yli 80 henkilötyövuotta. Terveydenhuollon henkilöstön lisäksi lähes jokainen kuntalainen on jossain elämänsä vaiheessa tekemisissä apuvälineiden kanssa joko terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon asiakkaana tai omaisena. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko toiminta-alueen henkilöstön ja kaikkien toimintatasojen välisen yhteistyön tiivistämistä sekä terapiahenkilöstön työpanoksen nykyistä parempaa kohdentamista varsinaiseen asiakastyöhön. Kustannustehokas toiminta edellyttää prosessien sujuvuuden ja yhteisten käytäntöjen noudattamista. Tämä on parhaiten saavutettavissa yhtenäisessä apuvälineorganisaatiossa, jossa mm. seuraavia toimintoja hoidetaan keskitetysti. Erityistason, moniongelmaisten ja laajaa teknologista osaamista edellyttävät vaativien asiakasryhmien apuvälinepalvelut, -tarvearvioinnit, sovitukset, käytön ohjaus, seuranta sekä näihin liittyvä apuvälineiden lainaus HYKS-sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon eri yksiköiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden koordinointi Hankinnat, vaativat huolto- ja korjauspalvelut, apuvälineisiin liittyvät logistiset ratkaisut sekä muut sovitut keskittämisestä hyötyvät tukipalvelumuodot Osaamisen kehittäminen ja osaamisverkoston muodostaminen Asteittainen yhteiseen tietojärjestelmään siirtyminen Yhteinen apuvälinerekisteri- ja yhteiset apuvälineet Yhteisten saatavuusperusteiden sopiminen, ylläpito ja seuranta PERUSTEET UUDEN APUVÄLINEORGANISAATION PERUSTAMISELLE Väestön ikääntyminen, palvelurakenteen muutos ja kotona asumisen tehostaminen kasvattavat apuvälinepalveluiden kysyntää tulevaisuudessa nykytilaan nähden moninkertaiseksi liiketoimintasuunnitelmassa todetun mukaan. Laitoshoidon vähentäminen ja purkaminen ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kannatettavia tavoitteita. Apuvälinepalveluiden toimivuus on keskeisessä roolissa näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Vaikka yksittäinen toimija pystyisikin tällä hetkellä tuottamaan apuvälinepalvelut omalle asiakaskunnalleen tyydyttävästi, tulevat haasteet jatkossa lisääntymään merkittävästi palveluntarpeen kasvaessa sekä välineistön teknistyessä ja kallistuessa. Timo Pohjolaisen raportissa todetaan, että nykyisissä HUS-alueen apuvälinepalveluissa on sekä palveluita käyttävän asiakkaan, että palvelut kustantavan kunnan kannalta useita epäkohtia. Erilaiset toimintaohjeet ja käytännöt aiheuttavat tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä asiakkaita kohtaan epätasa-arvoista palvelua. Kustannuksia on vaikea erottaa kunnan tai sairaanhoitopiirin muista kuluista. Millään alueen toimijalla ei ole tarkkaa tietoa apuvälinetoimintansa nykyisistä kokonaiskuluista. Apuvälineisiin ja niihin liittyvien palveluiden kustannustehokkaaseen tuottamiseen tarvitaan oma organisaatio, jonka avulla voidaan ohjata, valvoa ja kehittää apuvälineisiin liittyviä palveluita ja sitä kautta seurata sekä kontrolloida apuvälineisiin ja palveluprosesseihin liittyviä suoria ja epäsuoria kustannuksia ja vaikutuksia. Apuvälinepalveluiden tuotantoon erikoistunut organisaatio on pitkällä tähtäimellä ainoa konkreettinen keino muuttaa nykyisen toimintamallin epäkohdat pysyvästi ja yhdenmukaisesti sekä samalla varautua kysynnän kasvusta johtuvaan apuvälineisiin sitoutuvien kustannusten kasvuun.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN iii Yhteisten pelisääntöjen ja koko alueen kattavan tietojärjestelmän puuttuessa jokainen toimija optimoi kokonaisuuden sijasta mieluummin omaa toimintaansa. Moneen organisaatioon hajaantunut toiminta ei kannusta näiden palveluiden tarkasteluun osana koko sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluketjuja. Apuvälinepalveluiden systemaattinen kehittäminen osana koko terveydenhuollonpalvelujärjestelmää ei nykymuotoisessa toimintaorganisaatiossa onnistu. Päällekkäisen työn lisäksi henkilökunnan osaamista kohdistetaan osittain väärällä tavalla. Yksiköissä terapiahenkilöstön työpanosta käytetään usein muuhun kuin heidän varsinaiseen ydinosaamiseensa, esimerkiksi apuvälineiden huoltoon ja hankintoihin. Suoria ja välillisiä apuvälinepalveluiden työvoimakustannuksia ei tunnisteta tai huomioida yksikkötasolla. Kohdistamalla terapiahenkilöstön aikaa ydintoimintojen suorittamiseen ja keskittämällä tukipalveluiden tuottaminen niihin erikoistuneille henkilöille saadaan aikaan kustannussäästöjä. Hankintaprosessin kehittämisellä ja toimintakäytäntöjen yhtenäistämisellä saadaan vuositasolla useiden miljoonien eurojen kustannussäästöt. Kattavan tietojärjestelmän ja yhteisesti omistettujen apuvälineiden avulla voidaan apuvälineiden käyttöä ja kierrätystä tehostaa. Apuvälineiden käyttöikää voidaan merkittävästi nostaa suunnitelmallisella huoltotoiminnalla ja vaativimpien huoltojen keskittämisellä Uushankinnan sijasta asiakkaalle on mahdollista tarjota sopiva apuväline olemassa olevasta yhteisestä valikoimasta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN JA ORGANISOINTI Liiketoimintasuunnitelma on esitys selvitysraportissa lueteltujen apuvälinepalveluihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja koskee kaikkia niitä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluita, joita HUS ja sen kunnat ja kuntayhtymät järjestävät. Liiketoimintasuunnitelma huomioi apuvälinepalveluiden laatusuosituksen ja voimassa olevan lainsäädännön. Uuden Apuvälinekeskuksen toiminta aloitetaan ensin HUS:n yksiköistä kuntien selvitysraportista antamien lausuntojen mukaisesti. Tämä edellyttää organisoinnin suunnittelua ja uuden tietojärjestelmän hankkimista. Liiketoimintasuunnitelmassa on luotu periaatteet toiminnan organisoimiselle. Toimenpiteet elinkaarensa lopussa olevan järjestelmän korvaamiseksi on jo käynnistetty yhteistyössä kuntien kanssa. HUS:n yksiköiden ja tietojärjestelmän osalta toiminnan käynnistymisen on suunniteltu tapahtuvan vuonna Alueen kuntien (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) on mahdollista tulla Apuvälinekeskuksen toimintaan vaiheittain mukaan vuodesta 2012 alkaen. Apuvälinekeskuksella aikaansaatavat kustannussäästöt realisoituvat sitä suurempina, mitä laajempaa sen toiminta on. Apuvälineorganisaation kustannustehokkuus varmistetaan käyttämällä tehokkaasti joko sisäisiä tai ulkoisia palveluntuottajia. Apuvälinekeskuksen omat resurssit keskitetään niihin prosesseihin, palveluihin ja tehtäviin joiden vaikuttavuus on koko hoito- ja palveluketjun toimivuuden ja siihen liittyvien kustannusten kannalta merkittävin. Apuvälineorganisaation ja sen palveluntuotantoon liittyvät keskeiset ja välttämättömät investoinnit ovat tietojärjestelmä sekä apuvälinetiloihin liittyvät investoinnit. Toiminnan organisoimisen tekee haasteelliseksi se, että HUS alueella on muista keskussairaala- ja yliopistosairaaloista poiketen puuttunut kuntoutuspalvelujen ja näin myös apuvälinepalveluihin liittyvä koordinointi. HUS sairaanhoitoalueiden ja HYKS:n sairaaloiden ja erikoisalojen sisällä on sisäisesti merkittäviä erovaisuuksia toimintakäytännöissä. Muiden yliopistosairaaloiden ja sairaanhoitopiirien apuvälinekeskusten toimintamallit eroavat HUS alueen kuntoutuksen hajanaisuuden, organisaatioiden erilaisuuden ja alueen suuruuden vuoksi. HUS alueen apuvälineorganisaation liiketoimintasuunnitelmassa isojen kaupunkien apuvälinepalveluiden roolin ratkaiseminen on suuri haaste. Yhteiseen apuvälinepalvelutoimintaan sitoutuminen edellyttää apuvälinepalveluihin liittyvien palveluiden, toimintatapojen, prosessien, osaamisen sekä tiedon yhdenmukaistamista, päällekkäisyyksien purkamista, yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemista yhteisin keinoin. Liiketoimintasuunnitelma on tulevaisuuspainotteinen. Tavoitteena on edetä asiakokonaisuuksin ja toimintaalueittain ja laajentaen toimintaa kohden yhteistä alueellista apuvälinekeskusmallia.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN iv APUVÄLINETOIMINNAN KUSTANNUKSET Apuvälinepalveluiden kustannuksia hillitään apuvälineprosesseja johtamalla. Apuvälineprosessit koskevat suurinta osaa terveydenhuollon henkilöstöstä. Apuvälineiden hankinnoista on arvioitu saatavan kymmenien prosenttien säästöjä. Yhtä tärkeää kuin kappalekohtainen säästö on se, että osataan tilata oikeanlaisia apuvälineitä ja että oikea apuväline on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Apuvälineet lisäävät ja ylläpitävät käyttäjiensä toimintakykyä. Apuvälineet vähentävät tutkitusti raskaampien menetelmien ja hoitojen käyttöä (esim. laitospäiviä, ambulanssikuljetuksia ja kotihoitopalvelua). Yhteismitallisia tilastotietoja eri organisaatioista ei ole mahdollista nykymenetelmin saada. Myöskään käytännön työssä esiin tulevista apuvälinekustannuksiin liittyvistä ongelmista ei ole tehty prosessikuvauksia tai kustannusarvioita. Timo Pohjolaisen selvityksessä apuvälineiden uushankinta-arvo oli HUS-alueella vuonna 2006 yhteensä noin miljoonaa euroa ja välineiden kirjanpitoarvo on noin miljoonaa euroa. Jos nämä luvut päivitetään vuodelle 2010 laskemalla kustannuksiin keskimäärin 7 % vuotuinen kasvu on vuotuisten hankintojen arvo noin 30 M ja apuvälineiden kirjanpitoarvo noin M. Apuvälineisiin liittyvät henkilöstökustannukset ovat HUSalueella kokonaisuudessaan noin 7 M vuodessa. Apuvälineiden hankinnan, varastoinnin ja logistiikan keskittämisestä sekä apuvälineiden kierrätyksen lisäämisestä saadaan merkittävimmät kustannussäästöt. Apuvälineiden tukiprosesseihin liittyvää henkilötyötä voidaan vähentää keskittämällä ja yhdenmukaistamalla prosesseja ja toimintatapoja sekä käyttämällä ulkoisia tai sisäisiä palveluntuottajia. Erikoissairaanhoidon yhteyteen perustettavan apuvälinekeskuksen toiminnan seurauksena saavutettavat kokonaishyödyt olisivat nykyisellä toiminta- ja henkilöstön käyttötasolla noin 3,5 4,1 miljoonaa euroa/vuosi. Lähivuosien ikärakennemuutosten vuoksi apuvälineiden kysyntä tulee kasvamaan, millä on vaikutuksensa kustannuskehitykseen organisointitavasta riippumatta. Koska tulevaisuuden kustannuksiin ja hyötyihin liittyvät epävarmuudet ovat merkittäviä, on pidemmälle aikavälille kohdistuvien hyötyjen luotettava arviointi ja kysynnän sekä tarpeen muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden mallintaminen realistisesti hankalaa. Varmuudella voidaan todeta, että nykyisellä apuvälinepalvelujen toimintamallilla ja siihen liittyvillä epäkohdilla apuvälineisiin sitoutuvat kustannukset tulevat kasvamaan jyrkemmin kuin tuleva kysynnän ja tarpeen kasvu. Nykyisen toiminnan epäkohdat, tehottomuus ja apuvälineiden kysyntään sekä tarpeeseen liittyvät tulevaisuuden näkymät muodostavat selkeän ja konkreettisen perusteen apuvälinepalveluiden uudelleen organisoinnille ja toiminnan kehittämiselle.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN v Sisällysluettelo Tiivistelmä... i 1 Tausta Apuvälinekeskuksen visio ja tavoitteet Palveluketjun kehittäminen Palveluiden saatavuuden parantaminen Ympäristötekijöiden huomioiminen Toimintojen tehostaminen ja kustannusten hallinta Osaamisverkoston organisointi Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja teknologian käytön tehostaminen Toimintaympäristö Poliittiset tekijät Taloudelliset tekijät Sosiaaliset tekijät Teknologiset tekijät Asiakasmäärittelyt Apuvälinekeskuksen palvelut ja palvelumalli Lähipalvelut Alueelliset apuvälinepalvelut Apuvälinekeskus Apuvälineiden neuvontapalvelut Apuvälinekeskuksen ulkoistetut palvelut Rajapinnat muihin organisaatioihin Palveluntuotanto ja logistiikka Palveluprosessit Apuvälineiden hankinnat Logististen toimintojen kehittäminen ja varastonhallinta Hallinta- ja tietojärjestelmät Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja viestintä Operatiivinen toimintasuunnitelma Toiminnan käynnistäminen Apuvälinekeskuksen vuosisuunnittelu Taloudellinen analyysi Nykytilan kustannukset Apuvälinekeskuksen operatiivinen budjetti Hyötyjen arviointi Kassavirta-analyysi Yleinen laskentamalli, kuntakohtaiset säästöt Riskikartoitus ja riskienhallintasuunnitelma... 31

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN vi

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN 1 1 Tausta Apuvälinepalvelun tavoite on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) väestön mahdollisimman itsenäisen toiminnan ja elämän laadun tukeminen. Apuvälinepalvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja. Apuvälinehankeen lähtökohtana on HUS-laajuisen Apuvälinekeskuksen perustaminen, joka palvelee ja tukee HUS-alueen erikoissairaanhoitoa sekä alueen kuntien perusterveydenhuoltoa ja on kiinteä osa alueellista terveydenhuoltoa. Hyvin toimivat apuvälinepalvelut lisäävät käyttäjien toimintakykyä. Niiden avulla voidaan sekä siirtää että vähentää raskaampien hoitomuotojen käyttöönottoa. Timo Pohjolaisen selvitystyön mukaan henkilöstön erikoistumisen myötä palveluiden tehokkuuden lisääntymisestä syntyvistä synergiaeduista voidaan HUS-alueen apuvälinepalveluiden keskittämisellä ja päällekkäisten töiden poistamisella saada aikaan merkittäviä laadullisia ja taloudellisia hyötyjä. Apuvälineiden saatavuusperusteiden yhtenäistämisellä ja yhteisten toimintatapojen käyttöönottamisella kuntalaisten yhdenvertaisuus lisääntyy ja toiminnan kustannustehokkuus paranee. Tavoitteena olevien hyötyjen aikaansaamiseksi on juridista organisaatiomuotoa harkittaessa varmistuttava, että se mahdollistaa Apuvälinekeskuksen palvelujen ja kilpailuttamisten hankkimisen mahdollisimman joustavasti. Toiminnan vaikuttavuuden ja talouden seuranta edellyttää kuitenkin läpinäkyvyyttä ja siksi on perusteltua suunnitella oman erillisen toimintayksikön perustamista. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1) on esitetty tavoitemallin mukaista kokonaiskuvaa siitä, miten eri toimijat osallistuvat apuvälinepalveluiden tuotantoon.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN 2 Viranomaiset Apuvälineiden toimittajat (ml ostopalvelut) HUS Logistiikka Logistiikkakeskus Vastaanotto, varastointi, jakelu, täyttöpalvelut HUS-Tietotekniikka HUS-Desiko HUS- Lääkintätekniikka Apuvälineiden hankinta, kilpailutus, sopimukset Tekninen ylläpito Pesut Huollot, korjaukset Apuvälinekeskuksen juridinen organisaatiomuoto Määrittää Apuvälinekeskuksen omistajaohjauksen, tavoitteet, toiminnan logiikan, toimintatavat (lait ja säädökset) Apuvälinekeskus ja alueelliset yksiköt Apuvälinekeskuksen palvelut Asiakasohjaus (neuvonta) Vaativat huolto- ja korjaustehtävät Apuvälineiden hallinnointi Järjestelmä Koordinoi ja ohjaa osaamisverkoston toimintaa Alueelliset yksiköt Apuvälineisiin liittyvät paikalliset lähipalvelut ja lähivarastot Asiakkaan apuvälinetarpeen arviointi Huomioidaan myös kliinikkoasiakkaiden tarpeet Kolmas sektori Suoriteperusteinen käyttömaksu Ostopalvelut Huoltoon, korjauksiin ja pesuun liittyviä palveluita (ensisijaisesti HUS:n omilta liikelaitoksilta) Apuvälineasiantuntemus Valvonta ja tilastointi Välillinen asiakaskontakti Suora asiakaskontakti Ostajat (Esim.kunnat, ehp:t, muut shp:t) Palvelu tuotetaan sopivan toimijan toimesta asiakkaan tarpeet huomioiden Loppuasiakas Osaamisverkosto Apuvälineiden saatavuuteen, varastotilanteeseen ja jakeluun liittyvä tieto HUS-Servis Talouspalvelut Apuvälineiden saatavuuteen, kiertoon, historiaan, käyttöön, asiakkaaseen, laskutukseen ja hallinnointiin liittyvä tieto Yhteys potilastietojärjestelmään Yhteinen apuvälinejärjestelmä Kuva 1. Apuvälinepalveluiden tavoitetilan toimintamalli Yllä olevassa kuvassa on esitetty tavoitemallin mukainen kokonaiskuva siitä, miten eri toimijat osallistuvat apuvälinepalveluiden tuotantoon.

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN 3 2 Apuvälinekeskuksen visio ja tavoitteet HUS-Apuvälinekeskus tuottaa ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta asiakaslähtöisiä apuvälinepalveluita, jotka ovat laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä mahdollisiin muihin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nähden (esim. tuotetaan itse tai hankitaan täysin ulkoistettuina). Poistamalla nykyisten toimintojen päällekkäisyyksiä ja keskittämällä erityisosaamista vaativat palvelut niihin erikoistuneille työntekijöille, on mahdollista vapauttaa niukkenevia asiantuntijaresursseja merkittävästi HUS-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon muihin toimintoihin. Timo Pohjolaisen raportissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti Apuvälinekeskuksen suunnittelutyön konkreettisiksi päämääriksi on asetettu: 1. Palveluketjun kehittäminen 2. Palveluiden saatavuuden parantaminen 3. Ympäristötekijöiden huomioiminen 4. Toimintojen tehostaminen ja kustannusten hallinta 5. Osaamisverkoston organisointi 6. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja teknologian käytön tehostaminen Näitä asiakokonaisuuksia on avattu seuraavissa kappaleissa. Ne kaikki tukevat suoraan tai välillisesti asiakaspalvelun ja asiakaslähtöisyyden parantamista. 2.1 Palveluketjun kehittäminen Apuvälinepalveluprosessiin kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen hankinta, luovutus, käytön seuranta, apuvälineen huolto ja korjaus, apuvälineen kuljetus, varastointi ja kierrätys. Apuvälineprosessien eri osien hallinta ja koordinointi on kustannustehokkaan toiminnan kannalta oleellista. Julkisen terveydenhuollon tehtävä apuvälinepalveluissa on tuottaa apuvälineet osana potilaan kuntoutusta ja kokonaishoitoa sekä tätä toimintaa varten tarvittavat huolto-, korjaus-, sovitus- ja muut logistiikkapalvelut. Apuvälineitä käyttävä asiakas on usein mukana molemmissa prosesseissa. Käytännön toteutusta on ohjeistettu useilla kuntoutuslaeilla, jotka ohjeistavat apuvälinepalvelutoimintaa terveydenhuollon organisaatioissa. Apuvälineet ovat käyttäjälleen maksuttomia palveluita joiden saaminen edellyttää kliiniseen arviointiin perustuvan apuvälinearvion tekemistä. Apuvälinepalvelut ovat osa potilaan hoitokokonaisuutta ja se tulee huomioida tietojärjestelmien hankinnassa, joiden tulee olla sellaisia että ne toimivat sujuvasti niin apuvälinevarastoinnin kuin myös potilaan kuntoutuksen osalta. Apuvälinepalveluiden tehtävänä on mahdollistaa itsenäinen suoriutuminen ja tukea ihmisiä erilaisissa toimintakykyongelmissa sairauden kohdatessa. Apuvälinearviot tehdään osana lääkärin / terapeuttien vastaanottokäyntiä tai hoitojakson aikana. Suurin osa apuvälinepalvelusta toteutetaan lähipalveluna. Apuvälineprosessin kaikkia osa-alueita ei tarvitse kuitenkaan olla jokaisessa apuvälinepalvelua tuottavassa yksikössä. Erilaisten käyttäjäryhmien palvelua ja apuvälineprosessin vaiheita keskitetään sovitusti. Toiminnan kehittäminen systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti takaa parhaiten koko alueen ja asiakkaiden apuvälinepalveluiden tasapuolisen saatavuuden ja mahdollistaa myös muita vaihtoehtoja paremmin varautumisen tulevaisuuden kysyntään sekä kustannusten hallintaan. Keskitetyt apuvälinepalvelut mahdollistavat saman organisaation sisällä resurssien siirtojen tekemisen sinne, missä niiden tarve on suurin. Kattavina ja selkeinä ne mahdollistavat HUS-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN 4 ydinprosesseihin käytettävän palveluajan lisäämisen ja niillä voidaan myös entistä paremmin vaikuttaa potilaiden laitospaikkatarpeiden vähentämiseen ja siirtämiseen. 2.2 Palveluiden saatavuuden parantaminen Apuvälinekeskuksen tehtävänä on yhteistyössä alueellisten apuvälineyksiköiden ja perusterveydenhuollon kanssa varmistaa yhtenäisten saatavuusperusteiden käyttöönotto ja näin varmistaa palveluiden hyvä ja tasaarvoinen saatavuus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Yhteisten saatavuusperusteiden pohjalta toimiminen edellyttää kuitenkin alueen toimijoille yhteistä tietojärjestelmää sekä yhteisten toimintaprosessien ja yhtenevien ohjeistusten laatimista. Apuvälineiden saatavuuden parantaminen näkyy apuvälineen käyttäjällä tiedon saatavuuden helppoutena, palvelupisteiden sijoittelussa, apuvälineprosessien sujuvuuden paranemisena. Potilasasiakkailla ja terveydenhuollon henkilöstöllä on tietoa mistä ja miten apuvälineitä ja apuvälineisiin liittyviä palveluita saa. Apuvälineet on joustavasti ja viivytyksettä saatavissa yli organisaatiorajojen. 2.3 Ympäristötekijöiden huomioiminen Ympäristönäkökulman tehokas hyödyntäminen HUS-alueen kokoisessa organisaatiossa on mahdollista ainoastaan yhtenäisessä organisaatiossa ja yhteistyössä HUS:n ympäristösuunnittelun kanssa. Apuvälineiden käytön seuranta on tärkeää toimivan kierrätysjärjestelmän aikaansaamiseksi. Eri arvioiden mukaan systemaattisella käytön seurannalla ja oikealla huollolla kalliiden apuvälineiden käyttöikää on mahdollista kasvattaa usealla vuodella. Apuvälineiden kuljetuksen tehokkaalla suunnittelulla myös kuljetuksista aiheutuvia päästöjä saadaan alennettua. Apuvälineistön materiaalivalinnoissa ja poistoissa huomioidaan ympäristövaikutukset. 2.4 Toimintojen tehostaminen ja kustannusten hallinta Palvelujen keskittämisellä voidaan vaikuttaa päällekkäisen työn vähentämiseen ja palveluprosessien tehostamiseen. Kilpailutusten ja hankintojen keskittämisen kautta voidaan hyödyntää suurtuotannon edut ja siten saada nykyistä paremmat neuvotteluasemat. Muita toiminnan tehostumiseen, palvelun laatuun ja kustannuksiin liittyviä potentiaalisia kehittämisalueita ovat mm. asiakaspalvelu, logistiset ratkaisut, laitteiden huolto ja korjaukset sekä apuvälineiden hallinnointi. Toiminnan laatutason ja kustannuskehityksen läpinäkyvyys ja vertailtavuus paranee kun toimitaan yhdessä taloudellisesti itsenäisessä organisaatiossa. Vertailussa muiden sairaanhoitopiirien apuvälinetoimintaan on liiketoimintasuunnitelman valmistelussa selvitetty Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien apuvälinetoimintaa Kanta-Häme Kanta-Hämeen osalta voidaan todeta, että alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisen apuvälinetoiminnan käynnistäminen aloitettiin v ja v alusta lukien se on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen toiminta on vuoden 2010 aikana saatu kustannusten ja tulojen osalta tavoitteeksi asetetulle tasolle. Toimintavolyymit ovat n. kymmenesosa HUS-alueen vastaavista. Toimintamalliin kuuluu mm. seuraavat tekijät: Osaamisverkoston ja saatavuusperusteiden kehittämisen koordinointivastuu on apuvälinekeskuksella Apuvälineliikelaitoksella on oma keskusvarasto sekä vaativien apuvälineiden keskitetty huolto- ja pesutoiminta

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN 5 Kaikki apuvälinehankinnat tehdään keskitetysti Hankintojen keskittämisen kautta on pystytty saamaan esim. pyörätuoli- ja kyynärsauvahankinnoissa jopa 50 %:in säästöt aikaisempaan verrattuna Hankinnoista saatavien kokonaiskustannushyötyjen tarkka vertailu on hankalaa, koska aiemmat kirjauskäytännöt erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa olivat puutteellisia ja poikkesivat toisistaan Turun alueellinen apuvälinekeskus Turun alueellinen apuvälinekeskus on aloittanut toimintansa vuonna 2007 ja se toimii sairaanhoitopiirin Kuntoutusklinikan alaisuudessa. Se vastaa alueen apuvälinepalveluista lukuun ottamatta kuulon-, näön-, hengityksen ja suun apuvälineitä, joiden hankinta tapahtuu kuitenkin sen toimesta keskitetysti. Lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiirin apuvälinehankinnat on keskitetty samaan yhteyteen. Kooltaan se on noin kolmannes HUS-alueen vastaavasta. Apuvälinekeskuksen perustamisen tavoitteena oli kustannusten saaminen kuriin, kuntakohtaisen laadun tasaarvoistaminen (toteumat poikkesivat paljon kunnittain), alueellisen kierron aikaan saaminen apuvälineille sekä pienten kuntien palvelutason nostaminen siten, että asiakkaiden lähettäminen apuvälinekeskukseen arvioon ja sovitukseen mahdollistui. Lisäksi asiantuntijoiden osaamiseen pyrittiin panostamaan järjestämällä yhteisiä koulutuksia sekä alueellisia kokouksia. Tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet ja budjetti on vuosittain ylitetty. Ylitykset ovat kuitenkin vuosi vuodelta vähentyneet. Ongelmana on ollut se, että apuvälineisiin laskettu 3-4 % vuotuinen korotus ei ole riittänyt, koska aiempien alikäyttäjä kuntien saaminen muiden kanssa samalle tasolle on maksanut ja sen budjetoiminen on ollut vaikeaa. Hankintojen keskittämisellä on saatu aikaan merkittäviä hyötyjä, hankintamääriin sitoudutaan aina kun se on mahdollista, ja sitä kautta saadaan volyymin avulla hinnat alas. Hankintahintojen vertailu apuvälinekeskusta edeltävään aikaan on apuvälineiden jatkuvan hintojen nousun ja aiemman puutteellisen tilastoinnin takia vaikeaa, mutta suuntaa antavasta voidaan todeta mm. seuraavat hyödyt: Silmälasien hinnat likimain puolittuivat keskittämisen kautta, ennen annettiin pelkkä maksusitoutus. Pelkästään tästä saavutettiin noin euron säästöt. Kuulokojeiden yksikköhinnat ovat lähes puolittuneet Pyörätuoleissa määrään sitoutumisen kautta saatava alennus kilpailutettuun määrään sitoutumattomaan hintaan nähden on % Hygienia-apuvälineissä määrään sitoutumisen kautta saatava alennus kilpailutettuun määrään sitoutumattomaan hintaan nähden on noin 20 % Kyynärkepeissä määrään sitoutumisen kautta saatava alennus kilpailutettuun määrään sitoutumattomaan hintaan nähden on noin 30 % Asiakkaan (apuvälineen käyttäjä) näkökulmasta muutos entiseen on ollut selvästi positiivinen. Erikoissairaanhoidon jälkeen apuvälineet saadaan mukaan sairaalasta ja ne voidaan palauttaa mihin tahansa yksikköön. Asiakkaan tarpeeton pompottelu eri organisaatioiden välillä on loppunut, kun raha on muuttunut yhteiseksi. Lisäksi todettiin, että niiden kuntien asukkaat ovat huonommassa asemassa, jotka eivät ole mukana alueellisessa apuvälinekeskuksessa (apuvälinekeskuksen toiminta kattaa 82 % VSSHP:n väestöstä).

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN Osaamisverkoston organisointi Apuvälinepalvelut ovat osa kuntoutuspalveluita. HUS alueen apuvälinetoiminnassa on erikoissairaanhoidossa n. 800 kuntoutusalantyöntekijää (fysioterapian, toimintaterapian, puheterapian työntekijät ja kuntoutusohjaajat). HYKS alueella on kaksi erityisosaamiseen keskittynyttä apuvälinekeskusta sekä useita pienempiä keskuksia eri erikoisaloilla. Perusterveydenhuollon kuntia on 26, joiden sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluita tuottava henkilökunta on osa osaamisverkostoa. HUS-alueen Apuvälinekeskuksen yhtenä keskeisimmistä tehtävistä on johtaa, koordinoida, valvoa, kouluttaa sekä kehittää osaamisverkostoa ja luoda kestävät edellytykset sen toiminnalle. Yksittäisen toimijan ei ole mahdollista tuntea kaikkia saatavilla olevia välineitä, eikä asiakkaan tarpeeseen osata näin ollen aina antaa toimivinta ratkaisua. Osaamista vahvistetaan perustamalla apuvälinekeskuksen toimesta kaikista merkittävistä apuvälinetoimijoista koostuva osaamisverkosto, jonka avulla tietotaitoa voidaan käyttää joustavasti organisaatiorajojen yli. Osaamisverkosto hyödyttää palveluja tuottavia yksiköitä ja kuntia, joilla ei ole riittäviä resursseja oman apuvälineosaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 2.6 Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja teknologian käytön tehostaminen Yhteinen keskitetysti hallinnoitu tietojärjestelmä tukee, kehittää ja ohjaa asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta apuvälinepalvelua. Se mahdollistaa yhteisten toimintatapojen noudattamisen ja tiedon tehokkaan hyödyntämisen sekä systemaattisen seurannan. Moderniin tietojärjestelmään voi syöttää tietoa mm. apuvälineiden elinkaaren kustannuksista ja niistä saatavista hyödyistä ja käyttää tätä tietoa toiminnan suunnittelussa. Uusien apuvälineiden käyttöönottopäätöksissä pyritään jatkossa arvioimaan aiempaa enemmän ratkaisun kustannustehokkuutta ja -vaikuttavuutta eli ratkaisun kustannuksia arvioidaan sen tuomaan hyötyyn (mm. elämänlaatu ja toimintakyky) nähden. Apuvälinetietojärjestelmän suunnittelu ja oikea käyttö ovat keskeisessä roolissa yhteisen apuvälineorganisaation suunnittelussa. Apuvälinetoiminnan uudelleen organisointi ja Apuvälinekeskuksen perustaminen ei ole mahdollista ilman toimivaa tietojärjestelmää. Tulevan tietojärjestelmän tulee sisältää myös lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluiden kilpailutus, hankinta ja hallinta. Teknologia lisääntyy sekä perusapuvälinepalveluissa että erityisesti vaativan tason apuvälineissä. Tämä lisää sekä osaamisvaatimuksia että kustannuksia. Välineistön hyvällä kierrätyksellä sekä henkilöstön perehtymisellä välineistöön voidaan kustannuksia hallita.

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) 25.03.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 30 Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. 046 877 1308 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset 10.9.2013 Kaija Jokela Apuvälinekeskuksen johtaja, HUS 10/21/2013 1 Esittäjä lyhyesti Kaija Jokela FT, fysiikka Apuvälinekeskuksen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri

Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

HUS APUVÄLINETOIMINNAN HANKESUUNNITELMA HUS APUVÄLINETOIMINNAN ORGANISOINTI HANKESUUNNITELMA

HUS APUVÄLINETOIMINNAN HANKESUUNNITELMA HUS APUVÄLINETOIMINNAN ORGANISOINTI HANKESUUNNITELMA HUS APUVÄLINETOIMINNAN HANKESUUNNITELMA 1 (19) HUS APUVÄLINETOIMINNAN ORGANISOINTI HANKESUUNNITELMA Tekijä(t) Heikki Voutilainen, Sirpa Palamaa, Veli Ylitalo, Nordic Healthcare Group Oy Suunnitelmaa ovat

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa

9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO CASE KYS KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO www.kuh.fi KokoEko 29.10.2008 Kuopio 29.10.2008

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi Selvitysraportti Timo Pohjolainen LKT, dosentti SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot