Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit )
|
|
- Krista Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (18) Asianumero 1451/ /2014 Aluenumero Eestinkallio Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit ) MUUTETAAN VAHVISTETTUJA ASEMAKAAVOJA: Aluenro , hyväksytty Aluenro , hyväksytty Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Mikla Koivunen (maisemasuunnittelu) Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) Sito Oy, Pekka Vehniäinen etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2(18) Ehdotan kaavaehdotusta muutettavaksi niin, että rakentamisalueita tiivistetään ja supistetaan. Eteläisin AK-alue pitäisi siirtää pohjoiseen niin, että se on kiinni keskimmäisessä AK-alueessa. Eteläisimmän AK alueen laajuutta pitäisi supistaa niin, että sen eteläreuna on samalla korkeudella kuin Eestinlaakson länsipuolella olevien kerrostalojen eteläisin kohta. Jos näiden muutosten jälkeen rakentamisalue jää liian pieneksi, sitä voitaisiin laajentaa jonkin verran leventämällä kaikkia AK-alueita itään päin. Perusteluksi esitän seuraavaa: 1. Eteläisin AK-merkinnällä varustettu alue sijaitsee juuri kohdassa, josta ihmiset pääasiallisesti nousevat kalliolle. Eteläisimmän AK-alueen halki kulkee nykyisin useita tiheästi käytettyjä polkuja ja Viittakorven varrella asuvat ihmiset oikaisevat juuri siitä kohden kallion halki bussipysäkeille. Vaikka kaavamuutokseen sisältyy 'järjestettyjä' reittejä kalliolle, on oma arvonsa sillä, että ihmiset kulkevat itse valitsemiaan polkuja myöten ylhäältä käsin järjestettyjen reittien sijasta. Eteläisen korttelin ja olemassa olevan korttelin väliin jää vähintään 22 metrin levyinen virkistysalue. Kortteleiden välistä on järjestettävissä ulkoilureitti Eestinkalliolle. Kaikkia olemassa olevia reittejä ei voida säästää. Korttelit on rajattu siten, että kaavamuutoksessa on pyritty säästämään kalliota mahdollisimman paljon. 2. Eteläisimmän AK-alueen pohjoisreunassa on Suomessa harvinaisen kultarouskun esiintymä. Sitä ei ole havaittu luontoselvityksessä, koska kultarousku on havaittavissa vain muutaman viikon ajan elo-syyskuussa. Olen ollut kymmeniä vuosia aktiivinen sienien bongaaja ja poimija, mutta kultarouskua en ole löytänyt mistään muualta kuin tältä paikalta. Esiintymä on todettavissa seuraavan kerran elo-syyskuun vaihteessa. Merkitään tiedoksi. Kultarousku ei ole lajina sellainen, joka vaatii erityistä suojelua asemakaavoituksessa.
3 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 3(18) Nykytila Eestinkallion maastoa luonnehtii tuoreiden ja kuivahkojen kangasmetsien ja kallioalueiden vuorottelu. Eestinkalliolla on hyvin tyypillisiä jääkauden merkkejä kuten silokalliota. Lisäksi alueella on Litorinameren aikainen muinaisranta. Alueen kalliot ja kalliometsät ovat metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppikohteita, karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisempia kallioita. Eestinkallion laella on geologista arvoa. Kohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Virkistysarvoiltaan Eestinkallio on merkittävä. Se toimii ns. lähiluontona ympäröivien asuinalueiden asukkaille. 400 metrin säteellä Eestinkallion virkistysalueesta asuu 3800 ihmistä. Ympäröivillä asuinalueilla asuu paljon lapsiperheitä. Aivan Eestinkallion välittömässä läheisyydessä on koulu, neljä päiväkotia, perhepäivähoitajien lapsiryhmiä, Espoonlahden seurakunnan Mäntykappeli. Kaavaehdotus Koko Eestinkallion alue joka on nyt kaavoitettu puisto- / virkistysalueeksi suojellaan ja muutetaan S-1 alueeksi. Espoon kaupunki on aiemmin tehnyt luontoselvityksen 2007 Eestinkalliosta ja siinä todetaan että alue johon nyt suunnitellaan asutusta pitäisi suojella. Alueen länsiosa muodostaa yhtenäisen arvokkaan luontokokonaisuuden (Espoon Vesi ESPOON KALLIOPUHDISTAMON HANKESUUNNITELMA Luontoselvitys 2944-C8036) ote raportista tässä alla.
4 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4(18) Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan (lainvoimainen 2010), jossa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, ). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Metsälakia ei sovelleta asemakaava-alueella.
5 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5(18) Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella vanhan metsän piirteiden huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena.
6 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 6(18) 3. Esitetään, että pohjoispääty jätettäisiin lähivirkistysalueeksi pelkästään eikä rakennettaisi viimeistä taloa lainkaan. Ulkoilijat ja lähiasukkaat ovat huolestuneita metsän pienenemisestä. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan (lainvoimainen 2010), jossa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, ). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat.
7 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 7(18) Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa Vastustan edelleen koko Eestinkallion asemakaavan muutoshanketta. Tämä ehdotus on kylläkin paljon parempi kuin edellinen suunnitelma, koska nyt ehdotukseen on rajattu liito-oravien suojelualue sekä mahdolliset rakennukset on sijoitettu tien varteen vieden mahdollisimman vähän tilaa Eestinkallion luonnolta. Jos kaava-alueelle on aivan pakko rakentaa ehdotan seuraavaa: -Alueen koko pohjoisosa suojellaan tai pidetään vl-alueena johon ei rakenneta. Luontoselvitys 2014 mukaan Eestinkallion alueen kuvioiden 5 ja 6 muodostama metsäalue (s.13, kuva 10) on paikallisesti arvokas luontokohde joka tulisi säilyttää osana Eestinkallion virkistysaluetta. Alueen luonne on otettava huomioon myös metsänhoidossa. Alueen pohjoispään käyttäminen rakennustarkoituksiin todennäköisesti heikentäisi liito-oravan elinmahdollisuuksia ja hävittäisi Eestinkallion muusta luonnosta poikkeavan aarnimaisen metsäalueen. - Korttelialue jätetään kokonaan rakentamatta ja muutetaan s-1-alueeksi tai ainakin vl- alueeksi. Tämä siksi, että sijaitsee aivan liito-oravien s-1-alueen vieressä. Niiden viheryhteydet pitää mielestäni ottaa huomioon. - Eestinkallion laet ja jyrkänteet jätetään kokonaan rakentamatta. Korttelialue ja voitaisiin ehkä rakentaa. Muu kaava-alue Eestinkalliosta siis olisi s-1 tai vl-merkintää. Näin toimien saamme pidettyä Eestinkallion arvokkaana metsä- ja kallioalueena, jonka suojissa viihtyvät niin suojellut liito-oravat, haukat ja lepakotkin sekä muu runsas alueen eläimistö. LÄHDE: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Eestinkallion luontoselvitys, Esa Lammi 2014 Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan (lainvoimainen 2010), jossa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, ). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Liitooravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1.8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1.6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta.
8 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 8(18) Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena Eestinkallio on nykyään ahkerasti käytetty puistoalueeksi kaavoitettu lähiviheralue. Useat läheisille asuinalueille muuttaneet asukkaat ovat tarkistaneet Espoon kaupungilta ennen asunnon ostamista, onko kaupunki suunnittelemassa jotain puistoalueelle. Vastaus on aina ollut kielteinen ja näin alueille on muuttanut asukkaita, joille lähikallio ja puisto ovat erityisen tärkeä. Asukkaat käyttävät puistoaluetta ahkerasti virkistysalueenaan ja haluavat taata lapsilleen turvallisen metsän, jossa tutustua luontoon sekä harjoitella luonnossa liikkumista. Ei ole mitenkään sattumaa, että olemme halunneet asumaan lähiviheralueen välittömään läheisyyteen. Olemme myös uskoneet siihen, että kun Eestinkallion alue on kaavoitettu puistoalueeksi, niin sitä ei voisi kevyin perustein muuttaa muuhun käyttöön. Olimme juuri saaneet talomme rakennettua aivan puistoalueen viereen, kunnes aloitettiin jätevedenpuhdistamon suunnittelu Eestinkalliolle. Nyt osaa puistoalueesta yritetään kaavoittaa asuinrakennuskäyttöön. Pientalot sopisivat puistoalueen reunaan paljon paremmin kuin korkeat kerrostalot, mutta ensisijaisesti Eestinkallio tulisi suojella kokonaan, jotta luonto säilyisi mahdollisimman monimuotoisena. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavaan laatimiseen on liittynyt tiedotusta ja vuorovaikutusta. Yleiskaavassa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Muun muassa alueen maastonmuodoista ja suuntautumisesta johtuen asemakaavaa laadittaessa on todettu alueen soveltuvan paremmin kerrostalorakentamiseen kuin esimerkiksi pientalorakentamiseen. Lisäksi kerrostalorakentaminen vastaa paremmin kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon tavoitteita. Asuinkerrostalot vastaavat mm. alueellisen elinkaariasumisen kysyntää ja mahdollistavat suuremman tehokkuuden, jolloin virkistysaluetta säilyy enemmän. Luonto Kallion luonto on monimuotoista, koska samalla kalliolla on useita metsätyyppejä. Omalle lähiviheralueelle on mukavaa tehdä jo pienenkin lapsen kanssa
9 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 9(18) retkiä. Myös Eestinkallion koulu käyttää Eestinkalliota ahkerasti osana opetusta. Alueen kalliot ja kalliometsät ovat kuluneisuudestaan huolimatta metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppikohteita (karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisempia kallioita). Niitä voidaan pitää paikallisesti arvokkaina. Eestinkallion laella on myös geologista arvoa, mm. laajoja mannerjäätikön kuluttamia silokallioita. [2] Pohjoisreunan lehto, luoteisosan sekametsikkö sekä lehmuksia ja pähkinäpensaita kasva rinne ovat paikallisesti arvokkaita luontokohteita. [2] Eestinkalliolla on maisemallista merkitystä paikallisella tasolla. Eestinkallion maastoa luonnehtii tuoreiden ja kuivahkojen kangasmetsien ja kallioalueiden vuorottelu. Alueella on tyypillisiä jääkauden merkkejä, kuten silokalliota. Lisäksi alueella on näkyvissä Litorinameren aikainen muinaisrantataso. Asutus ympäröi Eestinkalliota. Kallion länsireuna on kaupunkikuvallisesti tärkeä, ympäristöä rajaava elementti. Kalliolaki on melko laakea, yhtenäinen alue, jota reunustavat kalliomänniköt. Eestinkallion laki on geologisesti paikallisesti arvokas. [2] Kalliolta löytyy myös jääkauden mukanaan kuljettamia siirtolohkareita, eli myös jääkauden merkit ovat monin eri tavoin esillä kalliolla. Eestinkallion alueen pohjoisosa on varttunutta kuusikkoa ja kuusisekametsää. Alueella on runsaasti lahopuuta toisin kuin Eestinkallion muissa rinnemetsissä, joiden puustoa on viime vuosina harvennettu. Alueella todettiin myös runsaasti liito-oravan jätöksiä. Suunnittelualueen pohjoispään käyttäminen rakentamistarkoituksiin todennäköisesti heikentäisi liito-oravan elinmahdollisuuksia ja hävittäisi samalla Eestinkallion muusta luonnosta poikkeavan aarnimaisen metsäalueen. Kuvioiden 5 ja 6 muodostama metsäalue (kartta sivulla 13) on paikallisesti arvokas luontokohde, joka tulisi säilyttää osana Eestinkallion virkistysaluetta. Alueen luonne on otettava huomioon myös metsänhoidossa. [3] Alueen kalliot ja kalliometsät ovat metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppikohteita,karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisempia kallioita. Eestinkallion laella on geologista arvoa. Kohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Alueen pohjoisosan lehtokuviolla, luonnontilaisella korpikuviolla ja luonnontilaisen kaltaisella metsikkökuviolla on luonnonsuojelullista arvoa. Lehtokuvio on hieman vaatimaton ja kulttuurivaikutteinen. Nämä kohteet ovat arvoluokassa muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Alueen länsiosa muodostaa yhtenäisen arvokkaan luontokokonaisuuden, joka koostuu kalliolakialueesta, luonnonmetsäkuvioista ja vanhasta havupuu- ja kuusikkometsäkuviosta Mikäli mahdollista tämä alue olisi huomioitava maankäyttösuunnittelussa. [5] Eläimistökin on yllättävän monipuolista pienellä alueella. Liito-oravien asuinalue olikin merkitty suojeltavaksi asemakaavaehdotuksessa. Eestinkallion linnustollinen arvo on tutkittu lintuharrastaja-asukkaan toimesta vuonna 1997, dokumentti löytyy osoitteesta: Selvityksen mukaan Eestinkalliolla pesi 64 lintulajia. Vanhan metsän vuoksi täällä on myös tikkoja. Vuosittain lähistölle asettuu ainakin yksi kyyhkypariskunta asumaan. Pöllökin on nähty pihakuusessa. Lepakoita näkyy usein kesäisin. Eestinkalliosta kannattaisi tehdä kunnollinen luontoselvitys, jossa luontoa seurattaisiin aina alkukeväästä loppusyksyyn, jotta kaikki kasvi ja eläinlajit voitaisiin tunnistaa varmasti. Nyt on valitettavasti käytetty lähteenä jäteveden puhdis-
10 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 10(18) tamohankkeen yhteydessä tehtyä luontoselvitystä, joka ei ole enää edes julkisesti saatavissa, ja jossa on huomattavia puutteita mm. juuri seurannan puutteen ja kiireen vuoksi. Eestinkallion alue kartoitettiin , jolloin ei enää voitu inventoida linnustoa ja kasviston osalta tiedot jäivät vajavaisiksi, koska osa kasveista ei ollut enää tunnistettavissa. [5] Liito-oravien esiintymisalueen suojelu on hieno alku, mutta suojelualue ei kuitenkaan ole riittävä. Viheralueen pienentäminen heikentäisi monimuotoisen eläimistön selviämistä ja viihtymistä alueella. Viheralue pitää jättää vähintään nykyisen kokoiseksi ja se on suojeltava kokonaan. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, ). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Liitooravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Metsälakia ei sovelleta asemakaava-alueella. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Ekologinen yhteys Eestinkallio on tärkeä osa Espoon ekologista yhteyttä. Selvityksen uusimpia luonnon arvokohteita ovat ekologiset yhteydet, joiden merkitys luonnon monimuotoisuudelle korostuu erityisesti rakentamisen pirstomassa ympäristössä ja ilmasto-olosuhteiden muuttuessa. [1] Tillinmäestä Nöykkiöön ja Olariin ulottuva alue melko tiheään rakennettua pientaloaluetta, jossa alkuperäistä luonnonympäristöä on jäljellä vain vähän. Laajimpia metsäalueita ovat Sammalvuori, Eestinkallio ja Friisinkallio. 1] Sammalvuori, Hannusjärven alue ja Eestinkallio ovat Etelä-Espoossa astin kiviä, jotka tarjoavat metsien lajistolle sopivaa ympäristöä tiivistyvän asutuksen keskellä. Samalla ne tietysti tarjoavat ihmisille ulkoilumahdollisuuksia. [4] Ekologisen yhteyden turvaaminen on tärkeää ja senkin vuoksi Eestinkallio on suojeltava. Riittävän kokonsa vuoksi myös suuremmat eläimet, kuten peurat, käyttävät välillä Eestinkalliota reiteillään: varsinkin erittäin aikaisin aamulla tai myöhään illalla voi välillä törmätä täysin yllättäviinkin kulkijoihin.
11 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 11(18) Ekologista verkostoa on tutkittu osana luontoselvitystä ja sen edellyttämiä asioita on huomioitu kaavassa. Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Ekologiset yhteydet tai liito-oravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laajennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Opetuskäyttö Eestinkallion läheisyydessä sijaitsevat koulut ja päiväkodit hyödyntävät kalliota, metsää ja muuta Eestinkallion luontoa opetuksessaan.
12 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 12(18) Eestinkallio erottuu selkeästi kartalla lähialueen suurimpana hyödynnettävänä metsänä. Tutkimuksessa [6] on mm. kommentti: Metsä on monimuotoinen ja maastoltaan vaihteleva. Harmittavaa kyllä koulumme historian aikana kouluamme lähinnä olevat metsäalueet on vähitellen rakennettu ja rakentaminen jatkuu yhä. Luontoretkien järjestäminen on hankalampaa, sillä matkoihin menee enemmän aikaa ja joudutaan ylittämään ajoteitä aiempaa enemmän. Metsä sopii monenlaiseen toimintaan. [6] Tämä kommentti ei ole Eestinkalliosta vaan nimenomaan se pelottava tulevaisuuden kuva, johon suuntaan Eestinkalliotakin ollaan tällä viemässä. Eli nakerretaan pieni pala reunasta kerrallaan rakentamiseen kunnes metsä on niin pieni, ettei sitä voida enää hyödyntää retkeilyyn tai opetuskäyttöön. Opetuskäyttö ei välttämättä koske ainoastaan kouluja ja päiväkoteja, vaan myös vanhempien on helppoa lähteä ilman mitään kulkuvälineitä pienelle retkelle lapsen kanssa lähimetsään. Kauemmas pitäisi matkustaa joko pyörällä, bussilla tai autolla, joka vaatisi enemmän aikaa ja suunnitelmallisuutta ja jäisi helpommin tekemättä. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle.
13 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 13(18) Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Puistosta on laadittu ideasuunnitelma, joka on kaavaselostuksen liitteenä 9. Koulujen ja päiväkotien opetuskäyttö ei esty. Kaavoitus Kaavoituksessa on huomioitu huomattavasti suurempi alue kuin kevyessä luontoselvityksessä. Tämä on huomattava ristiriita, koska silloin saatetaan suunnitella muutoksia myös analysoimattomalle alueelle. Alue on yllättäen kasvanut kattamaan merkittävän osan Eestinkallion puistoalueesta. Suunnitelmassa on ideoitu myös puistoalueen tieverkoston laajentamista, mielestäni siinä on menty jo liiallisuuksiin. Metsässä ei välttämättä tarvitse pystyä kulkemaan joka paikkaan tietä pitkin, vaan ihmiset haluavat nimenomaan liikkua polkuja pitkin. Tällä hetkellä Eestinkallion yli menee yksi tie ja toinen hiekkatie toimii Eestinkalliontien jatkeena. Suunnitelmassa oleva tieverkosto moninkertaistaisi teiden määrän. Se lienee tarpeetonta tuossa laajuudessaan. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan
14 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 14(18) alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Esitetyt ulkoilureitit ovat ohjeellisia eivätkä ne ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. Toteutussuunnittelussa huomioidaan alueen luonto- ja muut arvot. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa toteutussuunnitteluun. Yhteenveto Lähiviheralueet ovat erittäin tärkeitä ihmisille. Eestinkallion luonto on hyvin monimuotoista ja on siksi säilytettävä mahdollisimman koskemattomana, jotta se voi tarjota suotuisan elinympäristön mahdollisimman monille eläimille, monipuolisen oppimisympäristön alueen lapsille sekä virkistäytymispaikan kaikille alueen asukkaille. Tämän vuoksi koko Eestinkallion rakentamaton osa on suojeltava, ei ainoastaan liito-oravien pesimisaluetta. Vähintäänkin koko Eestinkallio tulisi merkitä kaavoituksessa lähiviheralueeksi VL. [1] ESPOON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 2012 [2] aki/documents/yva-selostus_ pdf [3] Toppelund, Mankkaa, Eestinkallio [4] SAMMALVUORI, ESPOO LUONTOSELVITYKSET 2011 [5] Espoon jätevedenpuhdistamohankkeessa tehty Eestinkallion luontoselvitys [6] Tärkeät lähimetsät Espoon koulu- ja päiväkotimetsä- selvitys 2013 Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Rakentamisalueen laajuus perustuu yleiskaavaan, jossa virkistysalueen laajuus on tutkittu. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen.
15 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 15(18) Yleistä alueesta Eestinkallio on erittäin arvostettu ja lähiasukkaille tärkeä virkistysalue. Alueella on myös huomattavia luontoarvoja, joihin kuuluvat liito-oravan lisäksi osin hyvinkin luonnontilaiset kallio- ja kangasmetsät. Merkittävä osa arvokkaasta metsäalueesta jää kaava-alueen itäpuolelle. Kokonaisuutena tarkastellen Eestinkallion alue täyttänee maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit ( arvottamisen kriteeristo Uudellemaalle E119.pdf). Tästä syystä pidämme kaavailtua alueen länsireunan rakentamissuunnitelmia valitettavina. Kaavaehdotuksen muutostarpeista luontoarvojen kannalta Pääosa säilyvästä kaava-alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), mutta ilman kaavamääräyksiä. Koska alueella on merkittäviä luontoarvoja, tulisi VLalueella ehdottomasti olla kaava määräys, joka toisi muun muassa alueen metsänkäsittelyn maisematyölupamenettelyn piiriin. Metsäisten luontoarvojen osalta s-1-alueen rajausta tulisi laajentaa ja ulottaa kaavamerkinnän suojavaikutus selvemmin myös luonnontilaisen kaltaisten kangas- ja kalliometsien puustorakenteeseen eikä vain liito-oravaan. Luontoselvityksessä ei ilmeisestikään ole selvitetty koko kaava-alueen luontoarvoja, vaikka myös alueen itäosaan on esitetty muuttavaa maankäyttöä eli uusia ulkoilureittejä. Luontoselvityksiä tulee tältä osin täydentää. Esitetty rakentaminen on sijoitettu alueen länsi- ja lounaisreunaan, mikä vähentää yhtenäiselle aluekokonaisuudelle aiheutuvaa haittaa. Pohjoisin rakentamisalue (AK 30288) sijoittuu kuitenkin kaavan luontoselvityksessäkin arvokkaaksi todetulle alueelle. Rakentamista tulisi vähintäänkin sen osalta supistaa pohjoisosasta. Luontoselvityksessä tunnistetun vanha- ja lahopuustoisen metsäalueen luontoarvojen säilyttäminen ei myöskään onnistu, mikäli kerrostaloralorakentamista tuodaan välittömästi vanhan metsän alueen reunaan (kaavaehdotuksessa jopa alueen päälle) eli ainakin kapea puskurivyöhyke on tarpeen. Kaava-alueen itäosan luonnontilaisen kaltaiselle kallio- ja kangasmetsäalueelle on esitetty uusia ulkoilureittejä. Reittien tarve tulisi vielä miettiä. Vähintäänkin kaavassa tulee ohjeistaa reittien toteutus niin kapeiksi ja luonnonmukaisiksi, että ne eivät aiheuta luontoalueelle samantasoisia haittoja kuin leveämmät, myös huoltokäyttöön tarkoitetut ulkoilureitit. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavassa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, ). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on ehdotusvaiheessa suojeltu s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Liitooravien yhteydet eivät vaarannu. Suojeltavaa s-1-aluetta on edelleen laa-
16 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 16(18) jennettu. Nyt tarkistetussa kaavaehdotuksessa alue on noin 1,8 ha, kun luontoselvityksessä määritetty alue oli noin 1,6 ha. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen luonto- ja virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen. Esitetyt ulkoilureitit ovat ohjeellisia eivätkä ne ole ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. Toteutussuunnittelussa huomioidaan alueen luonto- ja muut arvot. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa toteutussuunnitteluun Eestinkallion kallioluonto on säilynyt suhteellisen hyvin viimeiset vuotta, kuten geologian professori Martti Lehtinen jo vuonna 2007 Pro Eestinkallion asukkaille edellisen prosessin aikana kertoi. Uusi kaava on kuitenkin nyt tuhoamassa paitsi lisää luontoympäristöä, myös omalla tavallaan osoittamassa yhä kasvavan sivistymättömyyden lisääntymistä. Vuosituhansien aikana muodostunutta kalliota ei saa takaisin, kun se kerran pikkuhiljaa tuhotaan, toisin kuin on mahdollista käytettäessä rakentamiseen vähämerkityksisempää ihmisten jo muokkaamaa maapohjaa. Espoon kaupunki on toistuvasti "unohtanut" selvityksissään Eestinkallion kallioalueen. Pohjavesitutkimus (mm. Maa ja Vesi-tutkimus) suoritettiin aikoinaan juuri ja juuri lähistölle ulottaen, vaikka vesien valuminen kohti Puolarmaaria on silminkin havaittavissa ja lähteet ym. erityisesti alarinteeseen rakentaneiden tiedossa. Luontoselvitys puolestaan tehtiin aikoinaan synkimpänä marraskuisena päivänä , jolloin ei tietenkään voi tehdä minkäänlaisia järkeviä havaintoja luontoalueesta kokonaisuutena. Espoon kaupunki on arvojensa vastaisesti -"Espoon tarinassa" todetaan mm. termit "asukas- ja asiakaslähtöinen, vastuullinen edelläkävijä, oikeudenmukainen, inhimillinen, kestävä kehitys" -tuhoamassa Eestinkallion lähivirkistysalueen lyhytnäköisesti ja seuraavilta sukupolvilta alueen hiljalleen vieden ja samalla rakennusmassaltaan alueen kolossihirviöksi muuttaen. Muutamien vuosien välein näitä lähivirkistysalueen ja kulttuurimaiseman tuhoamisia tuotetaan asukkaiden ja aiempien päättäjienkin vastustuksesta huolimatta. Kulttuuripuolella Eestinkalliota on jo ensimmäisen pilkkomisvyörytyksen aikaan puolustanut silloin Espoossa kulttuuritoimessa työskennellyt rva Eeva Ahtisaari. Eestinkallio nimen alkuperästä olemme myös saaneet tietoa toisen projektin yhteydessä; nimen taustaa on valotettu Espoon syntyhistoriaa käsittelevissä tutkimuksissakin, joita oletamme suunnittelijoiden ja asiaa käsittelevien muiden henkilöiden myös lukeneen.
17 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 17(18) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Metsähallitus sekä Tampereen yliopisto on tutkimuksessaan (esimerkiksi Helsingissä toteutettu tutkimus: Tyrväinen, L., Ojala A., Korpela K., Lanki T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T The lnfluence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1-9.) todennut lyhyenkin metsään liittyvän ulkoilun stressiä ja verenpainetta lievittäväksi sekä lapsille paitsi henkistä hyvinvointia lisääväksi, myös viitannut tuoreeseen Englannissa tehtyyn lasten allergioita koskevaan tutkimukseen. Viimemainitussa todettiin (kyse oli siis tieteellisten tutkimusten tuloksista), että metsäluonnossa oleskelulla oli merkitystä lasten allergioiden pienempään esiintymiseen. Sama tutkimus viittasi myös vaikuttavuuteen stressinhallinnassa ja ns. huomaamattoman liikunnan terveysvaikutuksiin. Rakennetun ympäristön pienillä keinoviheralueilla tätä vaikutusta ei ole, valitettavasti. Eestinkallion alue tulisi säilyttää luonnontilaisena lähivirkistysalueena nykyisessä muodossaan lopullisesti se suojellen. Mediassa puhutaan juuri nyt toisten ihmisten ajatusten tai argumenttien pilkkaamisesta (tästä asukasaktiiveilla on noin 10 vuoden takaa paljon myös videomateriaalia, Espoon valtuustosalista ja asukastilaisuuksista kuvattuna) sekä heidän arvojensa kyseenalaistamisesta. Saamme lukea myös suuremmistakin, peruuttamattomista (erityisesti kaivosteollisuuden osalta) luonnon tuhoamisista tehokkuusdiskurssi ja lyhytkestoiset taloudelliset argumentit edellä esitellen. Näiden seurauksia tulemme maksamaan tulevaisuudessa tavalla, jota suunnitelmia tuottavat tai niitä luonnosta etääntyneinä edesauttavat eivät itse joudu katselemaan. Toivottavasti "Espoon tarina" näyttäytyy tässä kaavaprosessissa sellaisena, jona tarinaa tuottaneet idealistit sen ovat kirjanneet ja lähiluontomme lapsineen, lintuineen ja muine elävine lajeineen, asukkaat mukaan lukien, säilytetään ja suojellaan. Asemakaavan muutos perustuu Espoon eteläosien yleiskaavaan (lainvoimainen 2010). Yleiskaavan laatimiseen on liittynyt tiedotusta ja vuorovaikutusta. Rakentamisalueen laajuus perustuu yleiskaavaan, jossa virkistysalueen laajuus on tutkittu. Osa yleiskaavaan merkitystä uudesta rakentamisalueesta jätetään asemakaavan muutoksessa virkistysalueeksi. Virkistysaluetta säilyy siis enemmän kuin yleiskaavassa on esitetty. Virkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Alueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle.
18 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 18(18) Kuvassa nykyisen ja tulevan virkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Korttelialueiden välistä on mahdollista järjestää reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Asemakaavan muutos ei olennaisesti heikennä Eestinkallion käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Muut laajemmalla alueella tunnistetut luontoarvot eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät laajan alueen suojelua asemakaavalla. Luontoselvityksen laajuus ja tarkkuus vastaavat kaavoitukselta edellytettyä tarkkuutta. Alueen hoitoa ohjataan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmalla, jossa suunnitellaan alueen hoidon periaatteet. Suunnitelmassa on mahdollista tarkastella mm. luontoarvojen huomioimista samalla kun asukkaiden virkistyskäyttö turvataan. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen.
MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
Lisätiedotù (s '0 'C)(s; / 0 Q / Li L 0 0 Espoon kaupunki Täytäntöönpanokirje \l fy \ ~ Sivu 1 L( M.
ù (s '0 'C)(s; / 0 Q / Li L 0 0 Espoon kaupunki Täytäntöönpanokirje \l fy \ ~ Sivu 1 L( M. Kaupunkisuunnittelukeskus 11.12.2009 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS Ratapihantie 9 00520 HELSINKI J i :L( 'i;,'i:!,
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotKivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.
1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan
LisätiedotV111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos
Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)
LisätiedotArvoisat vastaanottajat,
1 Arvoisat vastaanottajat, Asia: Espoon ympäristöyhdistyksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin 27.4.2006 jättämä lausunto Kauklahden Näkinmetsän asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotValkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari
Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008
LisätiedotLystimäki 22. kaupunginosa, Olari Virkistysalue Asemakaavan muutos
1 (7) Asianumero 3710/10.02.03/2012 Aluenumero 321216 Lystimäki 22. kaupunginosa, Olari Virkistysalue Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015
LisätiedotPelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet
Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 12.9.2014
Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 192. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2015 Sivu 1 / 1 2905/2015 10.02.03 192 Tillinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 420605, 43. kaupunginosa Vanttila Valmistelijat
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotKaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä
Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 30. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 2480/2013 10.02.03 30 Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 720604, 87. kaupunginosa Lahnus Valmistelijat
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE
LisätiedotRykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia ja katualueet (Muodostuu osa korttelia ) Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 6116/10.02.03/2011 Aluenumero 117201 Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia 50253 ja katualueet (Muodostuu osa korttelia 50253.) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotLIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotValtuusto 26.02.2007. LISTAN ASIANRO 12 12 Asianro 5762 / 503 / 2005
Valtuusto 6.0.007 LISTAN ASIANRO Asianro 576 / 50 / 005 Liitteet NUPURI, HALLAVANTORPPA, ASEMAKAAVAN JA MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN, ALUE 6400 Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. (09)
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotLIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ
LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,
LisätiedotSOUKANKALLIO Aluenumero
1 (5) Asianumero 4470 / 503 / 2006 SOUKANKALLIO Aluenumero 412800 Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys Tarkistettu Tarkistettu 29.11.2007 16.04.2008 27.4.2009 OSOITE TAI MUU
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
LisätiedotAlue Pihlajarinne Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 5 Alue 630410 Pihlajarinne Asemakaavan muutos Asianumero 471/10.02.03/2014 13.4.2014 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuinkorttelin 63001 täydennysrakentaminen sallimalla enemmän asuntoja ja
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 73. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1451/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 71 6.5.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 77 20.5.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 16 3.2.2016 73
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotKORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotOPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten
LisätiedotSÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011
SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2015 1 (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/1 27.10.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2015 1 (8) 305 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Kuninkaantammenkallion alueen asemakaavan muutokseksi (nro 12313) Ksv 0585_6, Kuninkaantammenrinne, karttaruutu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 103. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.05.2017 Sivu 1 / 1 1447/2014 10.02.03 103 Seilikaarenkulma, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 240119, 26. kaupunginosa Mankkaa Valmistelijat
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI
KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue
1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.
Lisätiedot23. kaupunginosa, Matinkylä Korttelin 23187 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 22.12.2014 27.1.2015.
1 (5) Asianumero 4346/10.02.03/2012 Aluenumero 310601 Tiistilä II 23. kaupunginosa, Matinkylä Korttelin 23187 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 25.4.2014
Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA
VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotKOLARI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI: 69 sekä puistoalue (VP)
Seitap Oy Kolari 1 KOLARI KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI: 69 sekä puistoalue (VP) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2017 Seitap Oy Kolari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.
691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotVIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.
asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT - KAAVOITUS OAS HML/443/ /2019 Kaavan nro: 2566
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT - KAAVOITUS OAS HML/443/10.02.03.01/2019 Kaavan nro: 2566 1(4) ASEMANTAUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hätilän (kaupunginosa 15.) korttelit 3, 6-9,
LisätiedotAlue Lystimäki Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 5 Alue 321217 Lystimäki Asemakaavan muutos Asianumero 2635/10.02.03/2015 1.6.2015 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on liittää pieniä osia katu- ja puistoaluetta tonttiin 49-22-171-2 Isoistenkuja
LisätiedotASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET
ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan
LisätiedotAsia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Itäisen saariston asemakaavaluonnoksesta
Mielipide 12.6.2013 1 / 5 Helsingin kaupunki Kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI helsinki.kirjaamo@hel.fi Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Itäisen
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 17.7.2012_Päivitetty 14.11.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 187 JA PUISTOALUEILLA (RAJATIEN JA MESIMARJANTIEN VÄLISELLÄ ALUEELLA) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Tallinmäen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue
Kaavatunnus 3-313 Asianumero ASRA.ltk: 20.1.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue Asemakaavan muutos koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta Asemakaavan muutoksella
LisätiedotYMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.
YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan
LisätiedotSammalvuori Asemakaava ja asemakaavan muutos
1 (5) Sammalvuori Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 6360/503/2010 Aluenumero 421800 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotTapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan
Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotSAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 6 Alue 431603 Martinsilta I Asemakaavan muutos Asianumero 2633/10.02.03/2015 10.8.2015 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata Länsiväylän yli kulkeva liitooravayhteys muuttamalla osa liike-,
LisätiedotSuunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
1 (5) Holmanpuisto II 22.kaupunginosa, Olari Korttelit 22465-22467 ja 22472-22474, katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita. Asemakaava Friisinmalmi, muutos 22. kaupunginosa, Olari Katu- ja puistoalue.
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS
KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN
LisätiedotPirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu Tampere Toivion osayleiskaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Pirkkalan ympäristöyhdistys ry c/o pj Pirkko Huovila Seppä-Malmintie 9 33960 PIRKKALA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry MIELIPIDE Kuninkaankatu 39 33100 Tampere 17.11.2015 Pirkkalan kunta, Ympäristölautakunta
LisätiedotAlue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.
XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Vaasa Vähäkyrö kk. Hiiripellontie. OAS 1 Plan-Ark Oy Kaava nro 1048 ALUE: VÄHÄKYRÖ KIRKONSEUTU. HIIRIPELLONTIEN JA HAARAJOENTIEN LIIKENNEALUEET JA NIIDEN VIEREISET KORTTELI-, PUISTO-, HAUTAUSMAA-, JA KATUALUEET.
Lisätiedot