Selvitys Puolan ammatillisen koulutuksen järjestelmästä. laivanrakennus- ja rakennusalojen ammattilaisten koulutuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Puolan ammatillisen koulutuksen järjestelmästä. laivanrakennus- ja rakennusalojen ammattilaisten koulutuksesta"

Transkriptio

1 Selvitys Puolan ammatillisen koulutuksen järjestelmästä laivanrakennus- ja rakennusalojen ammattilaisten koulutuksesta 3

2 tekijät: Beata Wierzba Centrum Edukacji Nauczycieli w Gdansku Jolanta Smigerska - Centrum Edukacji Nauczycieli w Gdansku Wanda Stankiewicz TNOiK Oddzial w Gdansku Lech Kunc TNOiK Oddzial w Gdansku Rafal Rolka TNOiK Oddzial w Gdansku taitto: Megumi Hayashi - Turun Seudun Kehittämiskeskus

3 Sisällys I. Puolan ammattillisen koulutusjärjestelmä 3 II. Hitsaaja 5 III. Putkiasentaja 8 IV. Seppä 12 V. Sähköasentaja 16 VI. Laivanrakentaja 19 VII. Rakennusteknikko 23 VIII. Kirvesmies ja puuseppä 27 IX. Muurari 34 X. Maalari / tapetoija 37

4 I. Puolan ammatillisen koulutuksen järjestelmä Puolan koulutusjärjestelmä koostuu julkisista ja yksityisistä koulutuslaitoksista, jotka voidaan jakaa seuraavasti: 1. kuusivuotinen peruskoulu, 2. kolmivuotinen lukio (alemman keskiasteen oppilaitos), 3. lukion jälkeiset oppilaitokset: a) kaksi- tai kolmivuotinen ammattioppilaitos, b) kolmivuotinen keskiasteen oppilaitos, c) kolmivuotinen erikoistunut keskiasteen oppilaitos, joka tarjoaa yleisen ammattikoulutuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta, d) nelivuotinen keskiasteen tekniikan oppilaitos, e) kaksivuotinen jatko-opetusta tarjoava keskiasteen oppilaitos ammattikoulusta valmistuneille, f) kolmivuotinen jatko-opetusta tarjoava keskiasteen tekniikan oppilaitos ammattikoulusta valmistuneille, g) enintään 2,5 vuotta kestävä keskiasteen jälkeistä opetusta tarjoava oppilaitos, h) kolmivuotinen työelämään valmistava erikoisalojen oppilaitos Keskiasteen jälkeinen oppilaitos Yleinen keskiasteen oppilaitos Päättökoe Keskiasteen jälkeinen oppilaitos Keskiasteen erikoisoppilaitos Keskiasteen tekniikan oppilaitos Keskiasteen jälkeinen oppilaitos Täydennyskoulutusta tarjoava keskiasteen oppilaitos Ammattioppilaitos (2-3 vuotta) Täydennyskoulutusta tarjoava keskiasteen tekniikan oppilaitos Lukio Peruskoulu Pakollinen yksivuotinen esikoulu Esiopetus

5 Ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa tarjotaan: - ammattikoulutusta, jonka opetussuunnitelma johtaa ammatilliseen tutkintoon - yleissivistävää opetusta, jonka avulla opiskelijat saavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Ammatillista koulutusta (ammattiin tähtäävää koulutusta) annetaan Puolassa seuraavissa oppilaitoksissa: ammattioppilaitoksissa, keskiasteen tekniikan oppilaitoksissa, jatko-opetusta tarjoavissa keskiasteen tekniikan oppilaitoksissa sekä keskiasteen jälkeisissä oppilaitoksissa. Näistä oppilaitoksista valmistuvat saavat kokeen suoritettuaan ammatillisen pätevyyden osoittavan todistuksen. Ammatillisesta koulutuksesta on säädetty lailla mm. ammattiin tähtäävän koulutuksen yleisen opetussuunnitelman, koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sekä kokeiden vaatimusten osalta. Ammattioppilaitoksesta valmistuneet sekä ammatissa ilman pätevyyttä työskentelevät nuoret aikuiset voivat kokeen suorittamalla vahvistaa ammatillisen pätevyytensä. Ammatissa ilman pätevyyttä työskentelevät nuoret aikuiset voivat suorittaa ammattioppilaskokeen (ammattioppilaan pätevyyskoe), jonka järjestää ammattikillan koelautakunta. Ammatissa ilman pätevyyttä työskentelevät nuoret aikuiset, jotka opiskelevat jatkokoulutuskeskuksessa tai työn ohessa, voivat osallistua ammatillisen koulutuksen järjestelmän mukaisen ammattiryhmän pätevöintikokeeseen. Jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja tarjoaisi ammattiin valmistuneille paremmat työllistymismahdollisuudet, on otettu käyttöön moduuleista koostuva opetusohjelma ja solmittu työharjoittelua koskevia sopimuksia työnantajajärjestöjen, ammattijärjestöjen ja alan yritysten kanssa. 4

6 II. Hitsaaja Hitsaajien koulutus Hitsaajakoulutuksen opetusohjelma on hitsaustekniikan kansainvälisen kattojärjestön IIW:n (International Institute of Welding) suositusten mukainen (Puolassa lisäksi kansallisen hitsausalan järjestön (Welding Institute, Technical Supervision Office) suositusten mukainen). Opetusohjelman mukaan opiskelijat suorittavat hitsaajan pätevyyden kolmella alueella: - pienahitsaus, - levyhitsaus, - putkihitsaus. - Opiskelijat voivat suorittaa erikoispätevöintejä koskien: - hitsausmenetelmiä (puoliautomaattiset hitsausmenetelmät, päällystetyt hitsauspuikot, suojakaasuhitsaus, umpi- ja jauhetäytelangat, sulamattomat hitsauspuikot, kaasuhitsaus, jne.) - materiaaleja (esim. seostamattomat teräkset, seostetut teräkset, alumiiniseokset, kupariseokset, jne.), - hitsattujen rakenteiden paksuuksia. Opetussuunnitelma Teoriaopetus - Hitsausmenetelmät (kaasuhitsaus, hitsaus käyttäen päällystettyä hitsauspuikkoa, MAG- /MIG-hitsaus, TIG-hitsaus, täytelankahitsaus, plasmakaarihitsaus, laserhitsaus, merkkaus. Päällehitsaus, juotto. - tavallisimmat hitsausmateriaalit ja niiden hitsattavuus, - teräksen terminen leikkaus, - työsuojelu, - hitsauksessa käytettävät lisämateriaalit, - hitsausjännitykset ja vääristymät, - hitsaajien koulutus- ja koejärjestelmä, - hitsauslaitteet, - hitsien merkintä ja mitoittaminen, - hitsausliitosten valmistelumenetelmät, - hitsauslaitteiden rakenne ja toiminta, - eri hitsausmenetelmiin käytettävä teknologia ja tekniikat - hitsauksen jälkeinen korroosio- ja lämpökäsittely. Teoriaopetuksen kokonaistuntimäärä: 30 tuntia. Käytännön opetus Käytännön opetuksen aikana kurssin osallistujat tekevät erilaisia hitsejä hitsauspaikalla kouluttajan jatkuvassa valvonnassa. Käytännön opetuksen tuntimäärä on yhteensä (hitsausmenetelmästä riippuen) noin tuntia. Alla esimerkki käytännön harjoituksen sisällöstä (puoliautomaattinen hitsaus, suojakaasuna Ar CO2 -seos): - laitteiston valmistelu, hitsauskaaren sytyttäminen, hitsausparametrien säätely, päällehitsauksen harjoittelu levylle jalkoasennossa (PA), 5

7 6 - pienahitsien teko pistehitsauksella jalko- ja vaaka-asennossa (koekappale pyritään läpäisemään tunkeuman paksuuden tarkastamiseksi), - pienahitsien teko pistehitsauksella kiinteissä asennoissa (koekappaleet läpäistään tunkeuman paksuuden tarkastamiseksi), - puskuliitoksen teko pistehitsauksella jalkoasennossa (testikappaleen paksuus 2 3 mm). - puskuliitoksen teko katkohitsauksella jalkoasennossa, materiaalina 8 12 mm paksu teräslevy (St3), - puskuliitoksen teko katkohitsauksella kiinteissä asennoissa, materiaalina 8 12 mm paksu teräslevy (St3), - opetusohjelman haastavimpien tehtävien toistaminen. Kouluttaja voi tarvittaessa valita harjoitukset kunkin koulutettavan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Testihitsit koetta varten. Kokonaistuntimäärä: 170 tuntia. Koulutuskeskukset Hitsauskursseja tarjoavalla koulutuskeskuksella on oltava: - Welding Institute of Gliwicen tai muun vastaavan laitoksen (esim. Technical Supervision Office (UDT-CERT)) myöntämä todistus siitä, että keskus täyttää asianmukaisia koulutusoloja sekä koulutukseen käytettäviä hitsauspaikkoja koskevat vaatimukset. Todistus antaa haltijalleen myös oikeuden järjestää hitsaajien pätevöintikokeita ja myöntää pätevöintejä. Koulutusmenetelmät - käytännön harjoitukset koehitsien tekeminen työnohjaajan valvonnassa, hitsaussaumojen sijaintia, laatua ja mittoja koskevien piirustusten tulkitseminen, - hitsauksen ja hitsaajan liikkeiden tietokonesimulointi. - tietopohjainen opetus: koulutusmateriaali, testikappaleet, käyttöohjeet, alan standardit ja säädökset - työsuojeluasioita, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskeva opetus. Loppukoe Opiskelijat suorittavat sekä teoria- että käytäntöpohjaisen loppukokeen. Käytännön kokeessa tehdään koehitsi riippumattoman kotimaisen (yksi seuraavista kolmesta laitoksesta: Welding Institute, Technical Supervision Office, Polish Register of Ships) tai ulkomaisen (esim. laivaluokitusjärjestöt DNV, GL, jne.) tahon valvonnassa. Läpäistessään kokeen opiskelija saa hitsaajatodistuksen ja eurooppalaisen hitsaustodistuksen (englannin- tai puolankielisenä), josta käyvät ilmi suoritetut pätevyydet. Todistuksessa eritellyt pätevyydet myönnetään määräajaksi: - ammattia harjoittavien henkilöiden pätevöinti säilyy voimassa kaksi vuotta, minkä jälkeen työnantajapuolen valtuutetut elimet voivat jatkaa pätevöintiä puolen vuoden välein.

8 Standardissa PN EN tehdään ero käsinhitsaajan ja hitsauskoneen hoitajan välillä. Käsinhitsaaja ohjaa hitsauspoltinta käsin, kun taas hitsauskoneen hoitaja ohjaa hitsauspoltinta osittain koneellisesti. Tästä johtuen näiden kahden ammattiryhmän koulutusjärjestelmät poikkeavat toisistaan. Hitsauskurssin hakijalla on oltava: - perus- tai ammattikoulun päättötodistus - vähintään 18 vuoden ikä - lääkärintodistus, jonka mukaan henkilö on kykenevä hitsaajan työhön. 7

9 III. Putkiasentaja 8 Koulutuksen kesto: 2 vuotta ammattioppilaitoksessa lukion jälkeen Koulutus koostuu seuraavista osa-alueista: 1) tekninen piirtäminen 2) teknologia, 3) hitsaus, 4) tietokonetekniikat (enintään 3 opiskelijaa työasemaa kohti), 5) sähkötekniikka, automatiikka ja ohjaustekniikka 6) oppilaitoksen oma työpaja ja/tai teollisuuslaitosten työpajat (putkityöt, putkiston kokoonpano) Opetussuunnitelma: Ammatin tekniset perusteet - Teknisen piirtämisen perusteet - Putkistoihin liittyvät piirrokset - Piirrosten yhtenäistäminen - Tietokoneen käytön perusteet ja yksinkertaisten käyttöjärjestelmien huolto tietokoneavusteiseen putkistojen suunnitteluun liittyen - Putkistoissa käytettävien materiaalien valmistusprosessit - Putkistoissa käytettävät raudan ja ei-rautametallien seokset - Lisämateriaalit - Putkistoissa käytettävät tuotteet, puolivalmisteet, varusteet ja laitteet - Nestemekaanikka ja tekniikan termodynamiikka - Hydrauliset elementit, koneet ja laitteet - Sähkötekniikan peruskäsitteet ja lait - Sähkölaitteet, -koneet ja käyttölaitteet - Sähkömittaus - Digitaalielektroniikan perusteet - Automaattiset elementit ja osakokoonpanot - Putkistojen sääntely- ja hallintajärjestelmät. Putkistot - Maalle ja merelle asennettavien putkistojärjestelmien jaottelu ja luokittelu - Putkistojen ja putkijärjestelmien pääelementit ja osatekijät - Putkistojen lisäosat - Putkistojen käyttö- ja ympäristöturvallisuuteen liittyvät uhat - Putkistojen korroosion ja eroosion vaikuttavat rakenne- ja materiaaliperäiset seikat - Putkistojen käyttövauriot Teknologia - Putkistojen, lisävarusteiden ja kiinnikkeiden tekninen jaottelu - Metrologian perusteet ja soveltaminen putkistojen valmistukseen elementtien työstövaiheessa ja elementtien esivalmistusvaiheessa - Putkistojen suunnittelu ja merkintä kokoonpanovaiheessa - Putkistojen valmistukseen ja kokoonpanoon liittyvien teknisten prosessien piirteet - Kiinnitystekniikka, -varusteet ja -laitteet - Putkikaavojen laadinta - Putkien ja putken osien mekaaniseen, sähköiseen ja kaasuleikkaukseen käytetyt

10 varusteet, laitteet ja tekniikat - Putkien kierteittämiseen käytetyt varusteet, laitteet ja tekniikat - Laippojen ja muiden putkiliitosten asentamiseen käytetyt varusteet ja laitteet - Putkistojen lämpökäsittelyn perusteet - Kaasu- ja sähköhitsauksen sekä juottamisen tekniikka ja varusteet - Putkielementtien - ja liitosten tuotantolinjat - Putkistojen valmistusta ja kokoonpanoa koskevat standardit, poikkeamat ja laadunvalvonta - Maalaus-, huolto- ja eristysprosessit - Putkistojen korroosio, eroosio, lämpö- ja mekaaninen väsyminen sekä muut käyttövauriot - Putkistojen teknisen kunnon arviointi - Putkistojen korjauksen ja kunnostuksen perusteet - Työturvallisuus ja -suojelu putkistojen valmistukseen, asennukseen, kokoonpanoon sekä purku- ja korjaustöihin liittyvissä prosesseissa - Ympäristökysymykset Markkinat, työn tehokkuus, työolot ja ansiot - Johdanto ja avainkäsitteet (markkintalous, inflaatio, tuotanto, työn organisointi, palkkausjärjestelmät ja kaupankäynti sekä työlainsäädäntö) - Teollisuudenala Puolassa ja markkinatalous - Yritys ja työntekijät: ryhmätyöskentely ja siihen liittyvät seikat (organisaatio, tekniikka, palkkaus, psykologia, yksilö ja ryhmä), suhteet työnantajaan, ihmistenväliset suhteet, stressaavat tilanteet ja niihin puuttuminen, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät ongelmat - Liiketoiminnan aloittaminen 9 Käytännön harjoitukset Koulutuksen jälkeen opiskelijan on osattava: - tiedostaa putkistojen rakennukseen liittyvät työturvallisuutta, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevat säädökset, - järjestää putkistojen asennukseen tarvittava työpiste, - järjestää putkistojen asennukseen liittyvät valmistelu- ja viimeistelytyöt, - leikata putkia mekaanisesti ja termisesti, - valmistella hitsattavat levyt, osat ja putket, - hitsata putkia kaasuhitsauksella, käyttämällä päällystettyä hitsauspuikkoa sekä hitsata MIG-/MAG- ja TIG-menetelmillä, - varastoida putkistojen rakentamisessa tarvittavia materiaaleja asianmukaisella tavalla, - kuljettaa putkistojen rakentamisessa tarvittavia materiaaleja asianmukaisella tavalla, - asentaa putkistoja eri tekniikoilla, - asentaa putkistoihin laippoja, mutkia ja T-kappaleita, - yhdistää teräksisiä putkistoja laippojen avulla, - tehdä putkistoihin haaroja, - tehdä putkiston kannakkeita ja tukia, - tehdä putkiston liitoksia käyttäen eri materiaaleja, - yhdistää kupariputkia pehmeä- ja kovajuotoksilla, - yhdistää putkistoja verkostoihin ja mittalaitteisiin,

11 - lämpöeristää putkistoja ja suojata putkistot korroosiolta ja kosteudelta, - laatia palkkakustannuslaskelman, - soveltaa puolalaisia standardeja (PN), - soveltaa teknistä dokumentaatiota. Käytännön harjoitukset suoritetaan työpajoissa, joissa on kaasu-/sähköhitsaus- ja juottopisteet. Opiskelijoita voidaan kouluttaa myös teollisuuslaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten tiloissa. Työsuojelu ja palontorjunta - työntekijöiden oikeusturva - putkistojen rakennusta koskevat työturvallisuus-, työterveys- ja palontorjuntavaatimukset - työprosesseihin liittyvät vaara- ja haittatekijät - paloriskit, - palontorjunnan periaatteet, - turvallisten ja terveellisten työolojen varmistaminen, - henkilönsuojaimet, - tilojen ilmanvaihto ja ilmastointi, - käyttöjärjestelmien suojaus, - sähkölaitteiden turvallinen käyttö, - painelaitteiden turvallinen käyttö, - materiaalien ja tuotteiden turvallinen varastointi ja kuljetus, - maa- ja nestekaasun turvallinen käyttö, - ensiapu työtapaturmissa, - onnettomuuspaikan suojaaminen, - toiminta työpajassa ja töiden organisointi, - työpaikan työsuojeluohjeet. Koulutusmenetelmät: - toimintamenetelmät - simulointi, harjoitukset - opetuspelit - koulutuskeskustelut - hankemenetelmä - koulutusmenetelmien esittely - tutustumisretket teollisuuslaitoksiin ja lämpö- ja sähkövoimaloihin. Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita 10

12 Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: 1. Määritetyn laivaan asennettavan putkiston kokoonpano kiinnikkeineen annetun dokumentaation mukaisesti. 2. Määritellyn putkiston kokoonpano ja venttiilillä varustetun kavennusputken liittäminen annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 1.1 laadittava toimintasuunnitelma; 1.2 laadittava luettelo tarvittavista raaka-aineista, materiaaleista, mittauslaitteista ja työkaluista; 1.3 laadittava tarvittavat laskelmat, piirustukset ja luonnokset. 2. osattava järjestää työasema: 3. suoritettava koetehtävät noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä sekä osoitettava seuraavat taidot: 3.1. Määritetyn laivaan asennettavan putkiston kokoonpano kiinnikkeineen. 3.2 Määritellyn putkiston kokoonpano ja venttiilillä varustetun kavennusputken liittäminen. 4. osattava esitellä suoritetun tehtävän tulokset: Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus 11

13 IV. Seppä 12 Koulutuksen kesto: lukion käyneillä 2 vuotta ammattioppilaitoksessa taikka yleisen keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatkoopetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen tai jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 1 vuosi keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelma: Sepän työn perusteet - Teknisen piirtämisen perusteet - Aksonometrinen ja kohtisuora projektio - Leikkaukset ja leikkauspiirustukset - Mitoitus - Suunnitelmien ja luonnosten piirtäminen (asennus- ja kokoonpanopiirustukset) - Materiaalioppi (koneissa ja laitteissa käytettävien materiaalien, metallien ja seosten, metallurgisten tuotteiden, rautahiililejeerinkien, ei-rautametallien ja niiden seosten, polttoaineiden ja voiteluaineiden, muovien sekä taonnassa käytettävien apumateriaalien ominaisuudet) - Koneiden osat (mekaanisten liitosten ominaisuudet ja soveltaminen) - Koneopin perusteet (peruskäsitteet: voima, teho, kapasiteetti, moottorit, pumput, kompressorit, tuulettimet, nostolaitteet, kuljettimet, hydrauliset järjestelmät). Taonnan teknologia - Peltisepän työn perusteet - Metallien lämpökäsittelyn perustoimenpiteet - Taonnan perustoimenpiteet - Hitsaus - Taontamateriaalien ja taosten varastointi - Työkalujen, koneiden ja laitteiden kunnossapito Sepän työn perusteet - Koneiden ja laitteiden toiminta - Koneiden purku ja osien pesu - Koneiden yksiköiden ja osien tarkistaminen - Maatalouskoneiden ja -laitteiden korjaaminen - Rakenteellisten vääristymien tarkastelu ja korjaaminen - Koneiden kokoaminen ja tarkistaminen korjauksen jälkeen - Hevosten kengitys - Taidetaontatyöt - Viimeistelytyöt Käytännön harjoitukset - Johdantoluennot (opiskelijoiden perehdyttäminen oppilaitoksen työpajaan ja yrityksen organisaatiorakenteeseen) - Mittaukset - Käsintaonta - Konetaonta - Metallien liittäminen - Plastinen muovaus - Lämpökäsittely

14 - Työkalujen, koneiden ja laitteiden korjaus - Hevosten kengitys - Taidetaontatöiden teko. Käytännön harjoitukset suoritetaan oppilaitoksen työpajoissa, alan yrityksissä ja aikuiskoulutuskeskuksissa asianmukaisesti varustetuissa työpisteissä. Käytännön harjoitusten toteuttamistapana on tuotanto-/huoltotyö ja ohjatut harjoitukset. Työsuojelu ja palontorjunta - työntekijöiden oikeusturva - koneenrakennusalan työturvallisuus-, työterveys-, palontorjunta- ja ympäristönsuojeluvaatimukset - sepän työhön liittyvät vaara- ja haittatekijät (melu, pöly, lämpösäteily, tärinä, näkyvä säteily, sähkövirta) - turvallisten ja terveellisten työolojen varmistaminen - henkilönsuojaimet - työtilojen ilmanvaihto ja ilmastointi - paloriskit - palontorjunnan periaatteet - painelaitteiden turvallinen käyttö - painelaitteiden suojaaminen - käyttöjärjestelmien suojaaminen, menettely tapaturma-, konerikko- ja palouhkatilanteissa, materiaalien ja tuotteiden kuljetusta ja varastointia koskevat työsuojelusäädökset - ensiavun järjestäminen ja loukkaantuneiden auttaminen - onnettomuuspaikan suojaaminen Koulutusmenetelmät: - harjoitukset (tietojen ja käytännön taitojen yhdistäminen) - erilaisten tietolähteiden tarjoaminen opiskelijoiden käyttöön, mm. Internet, standardit, käyttöhjeet, lädeteokset - ryhmätyöt - näytöt - koulutuskeskustelut - käytännön harjoitukset - tilannemenetelmä - hankemenetelmä - koulutuselokuvat - tutustumisretket tuotantolaitoksille. Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, 13

15 palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: 1. maataloustyökalun korjaaminen tai valmistaminen konetaontamenetelmällä annetun dokumentaation mukaisesti 2. kulutushyödykkeen osan tai taidetaontatyön valmistaminen käsin takomalla annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 2. osattava järjestää työpiste: 3. suoritettava koetehtävät noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä sekä osoitettava seuraavat taidot: 3.1. maataloustyökalun korjaaminen tai valmistaminen konetaontamenetelmällä annetun dokumentaation mukaisesti 3.2. kulutushyödykkeen osan tai taidetaontatyön valmistaminen käsin takomalla annetun dokumentaation mukaisesti 3.3. suoritetun tehtävän tulosten esittely. Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus Taso 3 keskiasteen ammattikoulutus (keskiasteen oppilaitoksen jälkeinen koulutus) 14

16 V. Sähköasentaja Koulutuksen kesto: lukion käyneillä 2 vuotta ammattioppilaitoksessa taikka yleisen keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatkoopetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen tai jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 1 vuosi keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. 15 Opetussuunnitelma: Sähkötekniikka ja materiaalioppi - rakenteelliset materiaalit - sähkötekniikassa käytettävät materiaalit - sähkölaitteiden kokoaminen - mekaaninen kokoonpano - tuotantoprosessi - tekninen dokumentaatio Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet - sähkökenttä - virtapiirit, tasavirta - magneetti- ja sähkömagneettikenttä - virtapiirit, vaihtovirta - kolmivaihejärjestelmät - sähkömittaus - elektroninen mittaus - sähköjärjestelmät. Sähkötekniikan harjoitukset Opetus koostuu seuraavista osa-alueista: sähkötekniikan perusteet sekä sähkökoneet ja - laitteet. Harjoituspohjaisen opetuksen aiheita ovat: - virtapiirit, tasavirta - irtapiirit, vaihtovirta - sähkötekniset elementit ja järjestelmät Lisäksi opetuksessa perehdytään seuraavien järjestelmien tarkistamiseen ja hallintaan: - johdotusjärjestelmät - tasavirtaa käyttävät sähkölaitteet - vaihtovirtaa käyttävät sähkölaitteet - muuntajat ja mittaavat muuntajat - yksi- ja kolmivaiheiset tasasuuntaiet. Sähkölaitostekniikka - muuntajat - sähkövoimalat ja sähkökeskukse - kytkimet - johdotus - sähkölämmitys ja -valaistus - sähköverkot - suojaus sähköiskuja vastaan

17 16 - sähkölaitteet ja käyttöjärjestelmät Markkinatalous - Yritys - Yritysmuodot - Työmarkkinat - Työttömyys - Työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet - Yritykset - Liiketoiminnan aloittaminen - Liiketoimintasuunnitelman laatiminen - Yrityksen perustamiseen liittyvät muodollisuudet - Sosiaali- ja yritysvakuutukset - Kiinteän ja käyttöomaisuuden hankinta - Toiminnan kulut - Markkinointi - Työfysiologian ja -psykologian perusteet Käytännön harjoitukset: Koulutuksen jälkeen opiskelijan on osattava: - järjestää työpiste työsuojelusäädösten mukaisesti, - tunnistaa keinot sähköiskuilta suojautumiseen, - tarkistaa suojalaitteiden tekninen kunto sekä huoltaa ja korjata niitä, - käyttää mittauslaitteita mekaanisten ominaisuuksien määrittämiseen, - suorittaa yksinkertaisia manuaalisia toimenpiteitä, - koota yksinkertaisia mekaanisia rakennelmia, - käyttää sähkötyökaluja, - lukea sähkölaitteita ja -järjestelmiä koskevaa teknistä dokumentaatiota, - tunnistaa sähköisiin kokoonpanoihin liittyvät symbolit ja osakokoonpanot ja valita niihin kuuluvat materiaalit, - yhdistää sähkökoneiden osakokoonpanoja, laitteita ja laitteistoja toisiinsa teknisen dokumentaation mukaisesti, - suorittaa sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin liittyviä perusmittauksia, - korjata pieniä sähkölaitteiden ja -järjestelmien vikoja, - käyttää katalogeja ja standardeja. Käytännön harjoitukset voidaan suorittaa oppilaitoksen työpajoissa, aikuiskoulutuskeskuksissa ja alan yrityksissä asianmukaisesti varustetuissa työpisteissä. Työpisteissä on oltava laitteet ja varusteet sähköiskuilta suojautumiseen. Työsuojelu - Sähköiskuilta ja syöksyaalloilta suojautuminen, palontorjunta ja ympäristönsuojelu kokoonpano- ja käyttötöissä - Turvallisten ja terveellisten työolojen varmistaminen - Kokoonpano- ja käyttötyöhön liittyvät henkeen, terveyteen, omaisuuteen ja ympäristöön kohdistuvat uhat - Sähköjärjestelmien, -laitteiden ja -verkkojen suojaus kokoonpanon ja käytön aikana

18 17 - työntekijöiden oikeusturva - suojavaatteet ja henkilönsuojaimet - sähkölaitteiden turvallinen käsittely - paloriskit, sammutuslaitteiden käytön periaatteet - ensiapu onnettomuustilanteissa - toiminta sähköiskutilanteissa Koulutusmenetelmät: - harjoitukset (tietojen ja käytännön taitojen yhdistäminen) - erilaisten tietolähteiden tarjoaminen opiskelijoiden käyttöön, mm. Internet, standardit, käyttöohjeet, lähdeteokset - ryhmätyöt - näytöt - koulutuskeskustelut - tilannemenetelmä - hankemenetelmä - koulutuselokuvat - tutustumisretket tuotantolaitoksille. Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: 1. Sähköjohdotuksen tekeminen ja kytkeminen verkkoon annetun dokumentaation mukaisesti. 2. Määritetyn sähköjärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 1.1 laadittava toimintasuunnitelma; 1.2 laadittava luettelo tarvittavista raaka-aineista, materiaaleista, mittauslaitteista ja työkaluista;

19 1.3 laadittava laskelmat, piirustukset ja luonnokset. 2. osattava järjestää työasema: 2.1 työpisteessä tarvittavien materiaalien, työkalujen, laitteiden ja välineiden kokoaminen ja järjestäminen työsuojelu- ja palontorjuntasäädösten mukaisesti; 2.2 koneiden, laitteiden ja välineiden teknisen kunnon tarkistaminen; 2.3 työvaatteiden ja henkilönsuojainten valinta. Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus Taso 3 keskiasteen ammattikoulutus (keskiasteen oppilaitoksen jälkeinen koulutus) 18

20 VI. Laivanrakentaja 19 Koulutuksen kesto: 2 vuotta ammattioppilaitoksessa lukion jälkeen Opetussuunnitelma: Ammatin tekniset perusteet: - laivanrakennuksen käsitteet; - luokittelujärjestöjen vastuut; - laivan rakenteelliset elementit; - laivan rakenne ja varusteet; - laivan siirtovoima ja muut järjestelmät; - rungonvalmistusprosessi; - kannen varusteet; - laivan rungon rakenteelliset osakokoonpanot ja niiden ominaisuudet; - laivanrakennuksessa käytetyt rakenteelliset ja tekniset materiaalit; - koneenrakentamiseen liittyvän teknisen piirtämisen perusteet; - laivanrakennukseen liittyvän teknisen piirtämisen perusteet; - laivan runkoa kuvaavien rakenteellisten piirustusten yhdenmukaistaminen ja standardisointi - rungon perusosia koskevat rakenteelliset piirustukset; - rungon vahvistamiseen ja varusteisiin liittyvät piirustukset; - tekninen dokumentaatio. Laivanrakennustekniikka: - telakan organisaatiorakenne; - laivanrakennuksen tekniset prosessit; - skaalauksen perusteet ja menetelmät; - laivanrakennuksen metrologia; - mittaukset; - kaasuhitsauksessa ja -leikkauksessa käytettävät varusteet ja laitteet; - kaasuhitsauksen ja -leikkauksen menetelmät ja tekniikat - talttaamismenetelmät ja -tekniikat; - laivanrakennuksessa käytettävät sähköhitsausmenetelmät ja -tekniikat; - sähköhitsauksessa käytettävät varusteet, koneet ja laitteet; - sähkö- ja kaasuhitsaustekniikan perusteet; - hitsit: luokittelu, soveltaminen, merkinnät, rakenne; - standardit, poikkeamat ja hitsauslaadun tarkistaminen; - hitsausjännitykset ja -vääristymät sekä niiden rakenteelliset ja tekniset syyt; - tärkeimmät valmistustekniikat; - levyjen, profiilien ja putkien varastointi; - tukitoiminnot (teknologia ja kuljetus); - metallurgisten materiaalien alkukäsittely; - levyjen, profiilien ja putkien työstöprosessit; - esivalmistuksen tukitoiminnot (teknologia ja kuljetus); - rungon osien ja osakokoonpanojen esivalmistusprosessit; - kokoonpanon tukitoiminnot (teknologia ja kuljetus); - rungon kokoamisen, kunnostamisen ja kunnossapidon prosessit; - laivojen vesillelaskumenetelmät; - rungon esivalmistukseen ja kokoonpanoon liittyvien teknisten toimien koeajo ja töiden hyväksyntä;

21 - tekninen dokumentaatio; - työsuojelu, palontorjunta ja ympäristönsuojelu. Ammatinharjoittamisen perusteet - ergonomian perusteet; - markkinatalouden peruskäsitteet; - työnhakumenetelmät; - työsuhteeseen liittyvät asiakirjat; - työlainsäädäntö soveltuvilta osin; - viestintäperiaatteet ja -menetelmät; - työsosiologian ja -psykologian perusteet; - etiikka; - pätevyyden täydentämistavat. Käytännön harjoitukset - metallien käsintyöstö työpajassa - peltisepän työn perusteet - työturvallisuuden ja -terveyden perusperiaatteet - rungon ja varusteiden elementtien työstö - laivan rungon käsittely ja esivalmistus - terminen leikkaus, kiinnitys-, kaasu- ja sähköhitsauksen perusteet - runkorakenteen esivalmistus ja kokoaminen Käytännön harjoitukset suoritetaan oppilaitoksen työpajoissa ja telakoilla, jossa opiskelijat osallistuvat rungon rakenteellisten elementtien kokoonpanoprosesseihin. Työsuojelu ja palontorjunta - työsuojelu; - palontorjunta ja ympäristönsuojelu; - ensiapua koskevat periaatteet; - sähkö- ja painekaasulaitteiden huolimattoman käytön riskit ja seuraukset, kaasuleikkauslaitteiden käyttö, niittauskoneen käyttö, korkeanpaikan työt; - työvaatteet ja henkilönsuojaimet, silmä- ja kuulonsuojaimet. Koulutusmenetelmät: - harjoitukset (tietojen ja käytännön taitojen yhdistäminen) - erilaisten tietolähteiden tarjoaminen opiskelijoiden käyttöön, mm.internet, standardit, käyttöohjeet, lähdeteokset - ryhmätyöt - näytöt - koulutuskeskustelut - käytännön harjoitukset - tilannemenetelmä - hankemenetelmä - koulutuselokuvat - tutustumisretket tuotantolaitoksille. 20

22 21 Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista: Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan seuraavia ammattipätevyyden osa-alueita: määritettyjen rungon elementtien kokoonpano annetun dokumentaation mukaisesti. 1. kyettävä suunnittelemaan tehtävän suorittamiseen liittyvät toimet: 1.1 laadittava toimintasuunnitelma; 1.2 laadittava luettelo tarvittavista raaka-aineista, materiaaleista, mittauslaitteista ja työkaluista; 1.3 laadittava tarvittavat laskelmat, piirustukset ja luonnokset. 2. osattava järjestää työasema: 2.1 työpisteessä tarvittavien materiaalien, työkalujen, laitteiden ja välineiden kokoaminen ja järjestäminen työsuojelu- ja palontorjuntasäädösten mukaisesti; 2.2 koneiden, laitteiden ja välineiden teknisen kunnon tarkistaminen; 2.3 työvaatteiden ja henkilönsuojainten valinta. 3. suoritettava koetehtävät noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä sekä osoitettava seuraavat taidot: 3.1. Määritettyjen rungon elementtien kokoonpano annetun dokumentaation mukaisesti: rakenteellisten elementtien ja osakokoonpanojen esivalmistus; rakenteellisten elementtien kokoonpano annetun dokumentaation, mittakaavamerkintöjen ja perusviivojen mukaisesti; kootun rakenteen mittojen jatkuva tarkistaminen; rakenteellisten elementtien käsin- ja koneelliseen työstöön liittyvien toimenpiteiden suorittaminen; rakenteellisten elementtien liittäminen kiristämällä, jälkipolttamalla ja kiinnihitsaamalla teknisen oppaan mukaisesti; kokoonpanotyökalujen, varusteiden ja apuvälineiden käyttäminen; työpisteen pitäminen puhtaana ja siistissä järjestyksessä;

23 tehtävän suorittaminen annetussa ajassa; työpisteen siistiminen, työkalujen ja välineiden puhdistaminen, materiaalit, jätehuolto. 4. osattava esitellä suoritetun tehtävän tulokset: 4.1. tehtävän suorittamiseen käytetyn tavan perustelu; 4.2. suorituksen laadun arviointi. Pätevyystasot: Taso 2 perusasteen ammattikoulutus 22

24 VII. Rakennusteknikko 23 Koulutuksen kesto: keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen tai jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 4 vuotta keskiasteen tekniikan oppilaitoksessa, 3 vuotta täydennyskoulutusta tarjoavassa keskiasteen tekniikan oppilaitoksessa ammattioppilaitoksen jälkeen tai 2 vuotta keskiasteen oppilaitoksen jälkeisessä oppilaitoksessa taikka keskiasteen erikoisoppilaitoksen käyneillä 1,5 vuotta keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelma: Rakennusteollisuuden perusteet - Yleistä tietoa rakennuksista ja rakenteista - Rakennusmateriaalit - Perustukset - Rakennusmittaus Rakennustekniikka - Maanrakennustyöt - Perustukset - Betonointi- ja teräsbetonointityöt - Rakennusten eristystyöt - Välikatot - Portaikot ja rampit - Katot, tasakatot ja terassit - Kattotyöt ja -pellitys - Kirvesmiehentyöt - Laastit - Lattiat - Maalaustyöt - Vuoraus ja tapetointi - Elementtirakentaminen Suunnittelun perusteet - Johdanto suunnitteluun - Teknisen ja käsivaraispiirustuksen perusperiaatteet - Deskriptiivisen geometrian perusteet - Arkkitehtuurin historia - Arkkitehti- ja rakennuspiirustusten laatimista, mitoitusta ja merkkien selitystä koskevat periaatteet - Rakennuspiirustusten laatiminen - Arkkitehtonisen ja rakennussuunnittelun perusteet Rakenteet - Rakenteiden perusteet - Statiikan perusteet - Rakenteiden kuormitus - Staattiset järjestelmät - Staattisesti määrätyt järjestelmät - Staattisesti määrittämättömät järjestelmät

25 24 - Materiaalivahvuuksien perusteet - Puurakenteet - Muuratut rakenteet - Teräsrakenteet - Teräs- ja jännitetyt betonirakenteet - Rakenteiden perustukset - Rakenteiden tietokoneavusteinen suunnittelu Talotekniikka (järjestelmät) - Perustiedot talotekniikasta ja yhdyskuntatekniikasta - Vesihuoltojärjestelmät - Viemäröintijärjestelmät - Kaasujärjestelmät - Keskuslämmitysjärjestelmät - Sähköjärjestelmät - Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät - Ukkossuojausjärjestelmät Kustannuslaskenta - Perustiedot kustannuslaskennasta - Materiaalimäärien listaus ja seuranta - Kustannuslaskentamenetelmät - Tarjoukset - Kustannuslaskelmien laadinta - Urakointisopimukset - Työmääräysten laadintaa ja työntekijöiden palkan laskemista koskevat periaatteet Rakennustöiden järjestäminen - Töiden järjestämisen perusteet - Rakennusprosessin osapuolet - Rakennustöitä koskevat työsuojeluvaatimukset - Työmaan johtaminen - Sähkölaitostekniikka ja -laitteet - Koneiden ja teknisten laitteiden käyttö - Rakennustelineiden ja työlavojen käyttö - Korkeanpaikan työt - Töiden organisointi ja hyväksyntä rakennushankkeen eri vaiheissa - Kunnostustöiden organisointi - Purkutöiden organisointi Rakennuskohteiden käyttö - Rakennuskohteiden omistajuusmuodot - Rakennuskohteen omistajan ja hallinnoijan velvollisuudet - Koneiden ja teknisten laitteiden käyttö - Rakennuksen tekninen kunto ja rakennuselementtien korjaaminen - Kunnostustyöt - Rakennusten lämmöneristys - Purkutyöt

26 25 Kieliopinnot - Ammattisanasto - Liike-elämän kieli - Vieraan kielen käyttö liiketoiminnassa Käytännön harjoitukset - Maanrakennustyöt - Puusepäntyöt ja laudoittaminen - Betonointi- ja teräsbetointityöt - Muuraustyöt - Viimeistely- ja suojaustyöt Opetus koostuu käytännön harjoituksista, joissa kiinnitetään erityishuomiota toimien asianmukaiseen suorittamiseen, töiden asianmukaiseen järjestämiseen sekä turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käyttöön. Työharjoittelu - Rakennusyhtiön organisaatiorakenne - Rakennustöiden järjestäminen - Toimistotyö - Rakennuskohteiden käyttöön liittyvien töiden organisointi ja suorittaminen. Työharjoittelu suoritetaan mahdollisuuksien mukaan rakennustyömailla, rakennusyrityksissä ja kiinteistönhuoltoyrityksissä. Työsuojelu - Peruskäsitteet: - Työsuojelusuunnitelma - Vaaralliset alueet, henkilönsuojaimet ja muut suojaimet - Soveltamisala. - Rakennustyöhön liittyvät työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevat säädökset, henkeen ja terveyteen kohdistuviin riskeihin varautuminen työmaalla. - Asianmukaisten työvaatteiden valinta ja käyttö sekä henkilönsuojaimet rakennustöissä. - Rakennustöiden turvaopas. - Rakennus- ja kokoonpanotöihin ja niiden hyväksyntään liittyvät rakennusten turvallisuusvaatimukset (standardit ja tekniset vaatimukset). - Työsuojelusuunnitelman osa-alueet - Ensiapu onnettomuustilanteissa - Ensiapulaukun sisältö - Toiminta vakavissa onnettomuuksissa. Koulutusmenetelmät: - Luennot - Ohjatut näytöt - Kirjallisuus - Hankemenetelmä - Käytännön harjoittelu Kokeet: Kokeiden kirjallinen osuus koostuu seuraavista osista:

27 Osa I - ammattipätevyyden vaatimat tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, piirrosten, luonnosten, kaavioiden ja teknisen dokumentaation muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja 3. suoritettava ammattiin liittyvät tehtävät turvallisesti, noudattaen työsuojelua, palontorjuntaa ja ympäristönsuojelua koskevia ohjeita Osa II - ammatinharjoittamiseen ja liiketoimintaan liittyvät tiedot ja taidot 1. osattava lukea ja ymmärtää kuvausten, ohjeiden, taulukoiden ja kaavioiden muodossa esitettyjä tietoja 2. kyettävä käsittelemään lukuja ja toimintatietoja. Kokeen käytännön taitoja mittaavassa osuudessa testataan tiettyihin tehtäviin liittyviä taitoja: tietyn rakenne-elementin valmistukseen liittyvän hankesuunnitelman laatiminen annetun dokumentaation mukaisesti ja määritetyt tekniset vaatimukset huomioiden. 1. Osattava analysoida rakennuselementtiin liittyviä arkkitehti-, rakenne- ja kokoonpanopiirustuksia sekä teknisiä kuvauksia ja arvioida näiden pohjalta tarvittavaa tekniikkaa ja materiaaleja. 2. Osattava valita tehtävään tarvittavat työtiimit ja näiden käyttöön tulevat suojavaatteet ja henkilönsuojaimet. 3. Osattava laatia hanketta koskeva dokumentaatio, käynnistää hanke ja valita tarvittavat rakennus- ja lisämateriaalit. 4. Osattava valita hankedokumentaation mukaisessa rakennustyössä tarvittavat koneet, varusteet ja työkalut. 5. Osattava valita rakennusmateriaalien ja työn laadun varmistamiseen työn kussakin vaiheessa tarvittavat menetelmät ja välineet sekä rakennus- ja kokoonpanotöihin ja niiden hyväksyntään liittyvät standardit ja tekniset vaatimukset 6. Osattava määrittää hankedokumentaation mukaisen rakennuselementin valmistamiseen tarvittavat välineet: töiden organisoinnin ja työmaan suojaamisen suunnittelu, materiaalien, työkalujen ja välineiden varastoinnin määrittely, työmaakuljetusten sääntöjen määrittely. 7. Osattava laatia rakennuselementin rakentamiseen liittyvä hankesuunnitelma, ml.: rakennuselementtiä koskevan työpiirustuksen tai rakennustöitä koskevan kustannuslaskelman laadinta. Pätevyystasot: Taso 3 keskiasteen ammatillinen koulutus (keskiasteen tekniikan oppilaitos, täydennyskoulutusta tarjoava keskiasteen tekniikan oppilaitos, keskiasteen jälkeinen oppilaitos). 26

28 VIII. Kirvesmies ja puuseppä 27 Kirvesmies Kirvesmiehen ammatti liittyy puusepäntaitoon. Puusepästä ja huonekalupuusepästä poiketen kirvesmies työskentelee rakennusalalla ja hänen tehtäviinsä kuuluvat betonilaudoitukseen ja tukemistöihin liittyvien puurakenteiden, kehikkojen, kattotuolien, ikkunoiden ja ovien valmistaminen. Koulutuksen kesto: lukion käyneillä 3 vuotta ammattioppilaitoksessa taikka yleisen keskiasteen oppilaitoksen, keskiasteen erikoisoppilaitoksen, keskiasteen tekniikan oppilaitoksen, jatkoopetusta tarjoavan keskiasteen oppilaitoksen ja jatko-opetusta tarjoavan keskiasteen tekniikan oppilaitoksen käyneillä 1 vuosi keskiasteen jälkeisessä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelma: Rakennusteollisuuden perusteet - rakennus- ja rakennetyypit - rakennuksen osat ja niiden tehtävät - rakennukseen kohdistuvat kuormitukset - rakennusteollisuudessa käytetyt valmistusmenetelmät - perustat - maanrakennustyöt - rakennuspohjat - seinät - portaikot - lattiat - katot ja tasakatot - eristys - viimeistelytyöt - talotekniikka Teknologia - puu ja sen ominaisuudet - puupohjaiset materiaalit - metallit ja muovit - muut rakennusteollisuudessa käytetyt materiaalit - puun kuivattaminen ja säilytys - puuntyöstö ja kirvesmiehentyössä käytetyt työkalut - puuelementtien yhdistäminen - tekniset laitteet ja niiden käyttö - puuseinät ja -lattiat - kattoristikot ja -tuolit - puurakentamisessa käytetyt kattoelementit - kirvesmiehentyö ja työmaan johtaminen - laudoitus ja tukemistyöt - kirvesmiehen valmistamat rakennustelineet ja työlavat Tekniset piirustukset - teknisten piirustusten tarkoitus ja tyypit - piirustusmateriaalit ja -välineet

1.7. MUURAUS 10 ov. Arvioi ntikriteer

1.7. MUURAUS 10 ov. Arvioi ntikriteer 1.7. MUURAUS 10 ov Ammattitaitovaatimus ja tarkennettu sisältö osaa Osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia Osaa

Lisätiedot

Muovituotevalmistaja valmistaa työturvallisuutta noudattaen muoviraakaaineista/puolivalmisteista

Muovituotevalmistaja valmistaa työturvallisuutta noudattaen muoviraakaaineista/puolivalmisteista NÄYTÖSLAJI, MUOVIALA Yleiskuvaus kilpailulajista Muovituotevalmistaja valmistaa työturvallisuutta noudattaen muoviraakaaineista/puolivalmisteista erilaisia muovituotteita ja muovituotteiden osia erilaisten

Lisätiedot

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja Valmistavan koulutuksen sisältö 4.1.1 Perustustyöt, kaikille pakollinen 4.2.1 Runkotyöt, kaikille pakollinen Perustustöiden teorian, suunnitelmien ja laskelmien

Lisätiedot

Puualan perustutkinto

Puualan perustutkinto Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneistaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Kaikille

Lisätiedot

Näytöslajit. Muoviala. Lajivastaava. Finalistit. Asko Hänninen Koulutuskeskus Salpaus asko.hanninen(at)salpaus.fi puh. 044 708 0148.

Näytöslajit. Muoviala. Lajivastaava. Finalistit. Asko Hänninen Koulutuskeskus Salpaus asko.hanninen(at)salpaus.fi puh. 044 708 0148. Näytöslajit Muoviala Lajivastaava Asko Hänninen Koulutuskeskus Salpaus asko.hanninen(at)salpaus.fi puh. 044 708 0148 Finalistit 1 / 8 Aatu Hiltunen Savon ammattija aikuisopisto Joona Reittu Savon ammattija

Lisätiedot

Semifinaalitehtävä Taitaja2015_Putkisennus 405_FI (suomi/ruotsi)

Semifinaalitehtävä Taitaja2015_Putkisennus 405_FI (suomi/ruotsi) Semifinaalitehtävä Taitaja2015_Putkisennus 405_FI (suomi/ruotsi) Tekijät: Nimi: Samppa, Hannu Väätäinen ja Juha Kaukola-Risku Oppilaitos: Sedu, Kurikka Päiväys: 2.12.2014 1 Sisällysluettelo Putkiasennus

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita. Metsäkoneita ovat mm. 1. harvesterit (kaato-, karsimis- ja

Lisätiedot

FPC+manuaali" XXXX"Oy" Tämä"FPC+manuaali"sisältää"kuvauksen"yrityksemme"standardin"SFS+EN"1090+ 1"mukaisesta"laadunhallintajärjestelmästä.

FPC+manuaali XXXXOy TämäFPC+manuaalisisältääkuvauksenyrityksemmestandardinSFS+EN1090+ 1mukaisestalaadunhallintajärjestelmästä. ! FPC+manuaali XXXXOy TämäFPC+manuaalisisältääkuvauksenyrityksemmestandardinSFS+EN1090+ 1mukaisestalaadunhallintajärjestelmästä. FPC-Manuaali SFS+EN1090+1+A1 FPCmanuaali! XXXXOy Tuotantolaitoksenosoite

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut

TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

EN 1090 kokemuksia kentältä

EN 1090 kokemuksia kentältä EN 1090 kokemuksia kentältä Mitä kaikkea vaatii? (vaatinut ) Tuotannolle (työohjeita) Toimihenkilöille (lomakkeita) Yritykselle (uusi toimintatapa) Paljonko tähän kaikkeen menee aikaa? Mitä siis konepajoissa

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit)

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit) Varmennustodistuksen arviointiperusteet Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit) Sisällysluettelo 1. Viiteasiakirjat 2 2. Yleistä 3 3. Alkutarkastus 3 4. Valmistajan laadunvarmistusjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS

VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 10.12.2011 VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKOULUTUS JA -KELPOISUUS VAPAAPUDOTUSKOULUTTAJAKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Kouluttajakurssin

Lisätiedot

Hakuohje Hitsauskoordinoijat

Hakuohje Hitsauskoordinoijat 1 (6) HAKUOHJE TERÄS- JA ALUMIINIRAKENTEIDEN HITSAUSKOORDINOIJAN SERTIFIOINTIA HAKEVILLE 1. YLEISTÄ Hitsauskoordinoijien sertifioinnin tarkoituksena on mahdollistaa vapaaehtoinen ulkopuolisen sertifiointielimen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOIN NIN SUUNNITELMA 23.2.2010 HEVOSTENHOITO JA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN, 10 ov 1.Työprosessin hallinta kokonaan oman työn suunnitteleminen ja töiden tekeminen

Lisätiedot

Rakennusalan tuotantoinsinööri. Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius

Rakennusalan tuotantoinsinööri. Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius Rakennusalan tuotantoinsinööri Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius Rakentamisen tuotantojohto ammattina Rakennustuotannon ammattiprofiilit Tuotantoinsinöörin ammattiprofiili Rakennustuotannon

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi

EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet Hitsauskoordinoijan ohjekirja innover@ innover.fi Innover Alkusanat Tämän dokumenttikokoelman tarkoitus on opastaa yritystäsi CE- merkintäprojektissa laatimamme FPC järjestelmän

Lisätiedot

Hakuohje Hitsauskoordinoijat

Hakuohje Hitsauskoordinoijat 1 (5) HAKUOHJE HITSAUSKOORDINOIJAN SERTIFIOINTIA HAKEVILLE 1. YLEISTÄ Hitsauskoordinoijien sertifioinnin tarkoituksena on mahdollistaa vapaaehtoinen ulkopuolisen sertifiointielimen suorittama pätevyyden

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Telineasentajat Hakuohje

Telineasentajat Hakuohje 4.3.2014 1(5) TELINE- JA SÄÄSUOJA-ASENTAJIEN PÄTEVÖINTI/SERTIFIOINTI 1 YLEISTÄ Telineasentajien pätevöinnin ja sertifioinnin vaatimukset ja menettelyt on kuvattu tässä ohjeessa. Sertifiointeihin sovelletaan

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1 Arvioitsijat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia

Lisätiedot

Luku 1. Johdanto 1.1. LMC 400. 1.2. Käyttötarkoitus

Luku 1. Johdanto 1.1. LMC 400. 1.2. Käyttötarkoitus LMC 400 Käyttöohje Sisällys 1. Johdanto 1.1. LMC 400 1.2. Käyttötarkoitus 1.3. Esittely 2. Turvallisuusohjeet 2.1. Huomautus- ja varoitusmerkkien esittely 2.2. Ohjeita laitteen turvalliseen käyttöön 2.2.1.

Lisätiedot

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan

Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Rakenneluokat RL1 (AA) ja RL2 (A) Teräsrakenteiden toteutus EN 1090:n mukaan 2013-2014 Ajankohta:

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Veikko Virkki, KHT Auktorisoitu tilitoimisto ja KHT-yhteisö kansainvälisillä valmiuksilla ja nykyaikaisimmilla järjestelmillä Rakennusalan

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ

MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖILLÄ LIITE F LIITE NÄYTTÖSUUNNITELMAAN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN Opintokokonaisuuden nimi ja laajuus: IV asennus ja ohutlevytyöt 8 ov MITÄ OSAAMISTA ARVIOIDAAN AMMATTIOSAAMISEN

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO. Perustutkinto, Koulutusohjelma: VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO SISUSTUSALAN KOULUTUSOHJELMA, SISUSTAJA

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO. Perustutkinto, Koulutusohjelma: VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO SISUSTUSALAN KOULUTUSOHJELMA, SISUSTAJA KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO Perustutkinto, Koulutusohjelma: VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO SISUSTUSALAN KOULUTUSOHJELMA, SISUSTAJA Koulutusohjelmakoodi: 1618 Tutkintonimikekoodi: 10122 Suunnitelma

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018

Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Välinehuoltoalan perustutkinto - kokeilukoulutus, Välinehuoltaja valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelma 2014 2018 Hyväksytty 16.3.2015 1 TUTKINNON OSA 1 (10 ov) (VHPT1)/ Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Autoalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Autoalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Autoalan perustutkinto Ajoneuvoasentajan koulutusohjelma Autokorinkorjauksen koulutusohjelma Automaalauksen koulutusohjelma TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2/10 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTIEN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMAT. Autoalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTIEN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMAT. Autoalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO OPINTOKOKONAISUUKSIEN ARVIOINTIEN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMAT Autoalan perustutkinto Ajoneuvoasentajan koulutusohjelma Autokorinkorjauksen koulutusohjelma Automaalauksen koulutusohjelma

Lisätiedot

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS

HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS SUOMEN ILMAILULIITTO RY KOULUTUSOHJELMA Helsinki-Malmin lentoasema 00700 HELSINKI 7.3.2012 HYPPYMESTARIKOULUTUS JA -KELPOISUUS PL-HYPPYMESTARIKURSSI 1 Koulutuksen yleisjärjestelyt Pakkolaukaisuhyppymestarikurssin

Lisätiedot

Köysien varassa työskentelevät henkilöt 19.8.2013

Köysien varassa työskentelevät henkilöt 19.8.2013 19.8.2013 1(7) KÖYSIEN VARASSA TYÖSKENTELEVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVÖINTI/SERTIFIOINTI 1 YLEISTÄ Pätevöinnin ja sertifioinnin vaatimukset ja menettelyt on kuvattu tässä ohjeessa. Sertifiointeihin sovelletaan

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO. Suunnitelma tutkinnon osien arvioimiseksi ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO. Suunnitelma tutkinnon osien arvioimiseksi ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi 1 KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO 351701 PUUALAN PERUSTUTKINTO Teollisuuspuusepän koulutusohjelma, puuseppä koulutusohjelmakoodi 1536 tutkintonimikekoodi 10034 Ammatilliset tutkinnon osat 90 opintoviikkoa

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ilmansuodattimet Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ilmansuodattimien tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MICROPROP DC2

ASENNUSOHJE MICROPROP DC2 VERSIO: 201401 ASIAKIRJA: 841618 SUOMI ASENNUSOHJE MICROPROP DC2 MICROPROP L8 CAT M3XX, CAT 3XX SISÄLLYS 1. Turvallisuusmääräykset 4 1.1. Yleistä 4 1.2. Turvallisuuden tarkistuslista 4 2. Asennusohjeen

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja 1 Suunnitelma jen toteuttamisesta ja arvioinnista metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Pakollinen tutkinnon osa Metsien hoito ja puunkorjuu (30 osp) Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaiset

Lisätiedot

Puistomuuntamot. Tehtasvalmisteiset, sisältäohjattavat betonimuuntamot. Yhdelle muuntajalle HEKA1SB. Kahdelle muuntajalle HEKA2SB

Puistomuuntamot. Tehtasvalmisteiset, sisältäohjattavat betonimuuntamot. Yhdelle muuntajalle HEKA1SB. Kahdelle muuntajalle HEKA2SB Puistomuuntamot Tehtasvalmisteiset, sisältäohjattavat betonimuuntamot Yhdelle muuntajalle HEKA1SB Kahdelle muuntajalle HEKA2SB Muuntamot HEKA1SB ja HEKA2SB kuuluvat AS Harju Elekter monipuoliseen puistomuuntamojen

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

PYÖKÄRI OY. TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN PERUSKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA 30 h

PYÖKÄRI OY. TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN PERUSKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA 30 h PYÖKÄRI OY TAKSINKULJETTAJAN AMMATTIPÄTEVYYDEN PERUSKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA 30 h 2 SISÄLTÖ 1. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2. PERUSTASON AMMATTIPÄTEVYYSKOULUTUKSEN SISÄLTÖ 3. OPINTOJAKSOT JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita

Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita Strenx-teräksessä yhdistyvät 1300 MPa Domex } Weldox Optim 600 MPa Strenx

Lisätiedot

Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista. Pirkko Vuori, Verohallinto

Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista. Pirkko Vuori, Verohallinto Tiedonantovelvollisuus rakentamispalveluista Pirkko Vuori, Verohallinto Tiedonantovelvollisuus urakoista Kuka on tiedonantovelvollinen? Kukin tilaaja ilmoittaa omat urakkatietonsa Ts. keneltä on tilannut

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

PUTKI- JA KIINTEISTÖALAN PERUSTIEDOT JA TAIDOT ILTAKOULUTUS 2016 / 2017. Opetus toteutetaan iltaisin klo 17.00 21.00. 1. Aika: torstai 12.5.

PUTKI- JA KIINTEISTÖALAN PERUSTIEDOT JA TAIDOT ILTAKOULUTUS 2016 / 2017. Opetus toteutetaan iltaisin klo 17.00 21.00. 1. Aika: torstai 12.5. PUTKI- JA KIINTEISTÖALAN PERUSTIEDOT JA TAIDOT ILTAKOULUTUS 2016 / 2017 Tavoite Koulutuksemme tavoite on se, että LVI alalle aikovat löytäisivät kurssimme jälkeen helpommin harjoittelu- tai oppisopimustyöpaikan,

Lisätiedot

Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät. Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry

Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät. Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry 17.11.2015 Hitsaavan teollisuuden kilpailukyky Hitsaustekniikka 5/2015, Juha Lukkari 5% tuottavuusloikka

Lisätiedot

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Hankkeen taustaa OPHn ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän/ Oulun seudun ammattiopiston

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

PANELTIM PANEELIT. 1200 x 800 x 51 mm 1200 x 1000 x 51 mm 2600 x 1000 x 51 mm. 51 mm. 50 mm

PANELTIM PANEELIT. 1200 x 800 x 51 mm 1200 x 1000 x 51 mm 2600 x 1000 x 51 mm. 51 mm. 50 mm PANELTIM PANEELIT 51 mm mm 1200 x 800 x 51 mm 1200 x 1000 x 51 mm 2600 x 1000 x 51 mm 100 10 kg/m2 11 kg/m2 13 kg/m2 14 kg/m2-20 /+80 C -40 /+60 C Paneltim paneelit ovat valmistettu polypropeenista (PP

Lisätiedot

PINNAN VALMISTELU JA MAALAUS MAALARIEN KOULUTUS

PINNAN VALMISTELU JA MAALAUS MAALARIEN KOULUTUS Kansainvälisessä koulutuskeskuksessa (ITC) Koulutusta suoritetaan Norsok 501 vaatimuksia vastaavalla telineellä. Ohjelmaan kuuluu metalli-, betoni-, puu- ja komposiittipintojen puhdistus. 1 Koulun tarkoituksena

Lisätiedot