Lessons Learned: Chilen liiketoimintaympäristö ja kaupantekokulttuurin haasteet suomalaisten yritysten näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lessons Learned: Chilen liiketoimintaympäristö ja kaupantekokulttuurin haasteet suomalaisten yritysten näkökulmasta"

Transkriptio

1 LessonsLearned: Chilenliiketoimintaympäristöjakaupantekokulttuurin haasteetsuomalaistenyritystennäkökulmasta 1

2 Suurlähettiläänesipuhe Arvoisa lukija, Chile on Suomessa liian vähän tunnettu menestystarina: demokratiaan paluun jälkeen (1990) maa on ollut vakaa yhteiskunnallisesti ja sen talous on kasvanut keskeytyksettä. Näillä meriiteillä Chilelle myönnettiin OECD-täysjäsenyys vuonna Suomella ja Chilellä on yhdistäviä tekijöitä erityisesti metsä- ja kaivosteollisuuden aloilla mutta yhtä tärkeitä ovat yhteneväiset inhimilliset piirteet: molemmissa maissa asuu pieni vaatimaton kansa, jolla suuri sydän ja business verissä. Liiketoimintaympäristöltään Chile onkin suomalaisille yrityksille varsin selkeä ja helppo. Latinalaisen Amerikan maille varsin tyypillinen "yllätysmomentti" on täällä alhainen. Suomessa pitkään asunut ja väitellyt chileläis-amerikkalainen Alex Kriman selvitti jo vuonna 2003 ansiokkaasti maittemme välisen kaupantekokulttuurin yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia. Suomen Santiagon suurlähetystön korkeakouluharjoittelija Hermanni Vanha-Jaakkola päivitti Krimanin tutkimuksen pohjalta Chilen liiketoimintaympäristön ja kaupantekokulttuurin haasteita suomalaisyritysten näkökulmasta vuonna Tulokset ovat erittäin informatiivisia: suurimmat erot Chilen liiketoimintakulttuurissa verrattuna Suomeen liittyvät päätöksentekoon, organisaatioihin, aikakäsitykseen, liikekumppanuuksiin sekä riskinottoon. Tutkimus vahvistaa käsityksen Chilestä toimintaympäristönä, josta on helpointa aloittaa Latinalaisen Amerikan markkinoiden valloitus. Team Finland Santiagossa suurlähetystö ja FINPRO toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi selvittämään Chilen markkinoiden mahdollisuuksia konkreettisesti. Mika-Markus Leinonen Suurlähettiläs 2

3 Sisällysluettelo Tausta... 4 Tutkimus... 5 Liiketoimintaympäristö... 6 Kieli... 7 Työvoima... 8 Neuvottelukulttuuri... 9 Organisaatiorakenteet ja tehokkuus Päätöksenteko Riskinotto ja uuden kokeileminen Aikakäsitys Sitoutuminen ja lupaukset Suhteet 1/ Suhteet 2/ Paikallinen edustaja vai lähetettyä henkilöstöä?... Error! Bookmark not defined. Suomi-brändi Chilessä Näin myyt Chilessä 1/ Näin myyt Chilessä 2/ Yhteenveto Liite, Alex Krimanin ja Geert Hofsteden tulokset Haastattelurunko Haastattelurunko... Error! Bookmark not defined. 3

4 Tausta Chile on monella mittarilla Latinalaisen Amerikan kilpailukykyisin ja vakain talous. Suhteellisen pienestä koostaan huolimatta Chile on kiinnostava markkina: chileläisten ostovoima on Latinalaisen Amerikan korkein, Chilen lainsäädäntö yritysystävällinen ja verotus maltillista. Onnistuneen talouspolitiikan seurauksena Chilen talous onkin kasvanut erityisen nopeasti. Chilen alueella sijaitsee lisäksi noin 30 % maailman kaikista tunnetuista kuparivaroista. Suomalaisilla on kokemusta Chilen markkinoista jo vuosikymmenien takaa: ensimmäiset konttorit perustettiin jo 1960-luvulla ja suomalaisten yritysten määrä lähti jyrkkään kasvuun 1990-luvun alussa Chilen palatessa demokratiaan luvulla Chilessä olikin jo noin sata suomalaista ekspatriaattia. Suomen ja Chilen välinen kauppa on sittemmin kehittynyt tasaisesti ja vuonna 2014 kauppavaihto oli noin 360 miljoonaa euroa. Chile on pienehköstä 17,4-miljoonaisesta väkiluvustaan huolimatta Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Suomen vienti Chileen koostuu pääosin koneista ja kalustosta erityisesti kaivos- ja metsäteollisuuden tarpeisiin. Chilen vienti Suomeen sen sijaan koostuu pääosin kuparista sekä maataloustuotteista ja viineistä. 4

5 Tutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa Chilen liiketoimintaympäristöstä ja -kulttuurista sekä identifioida suomalaisten yritysten yleisimpiä haasteita Chilessä. Tarkoituksena on luoda pohjaa liiketoimintakulttuuriemme erojen ymmärtämiseksi ja liiketoiminnan tehokkaalle sujumiselle. Painotimme tutkimuksessa erityisesti sen käyttökelpoisuutta ja käytännönläheisyyttä. Tutkimus tehtiin haastattelemalla 12 henkilöä yhteensä 10 suomalaisesta yrityksestä. Yritykset toimivat pääosin eri teollisuuden aloilla, keskittyen kaivos- ja metsä- ja konepajateollisuuteen. Haastatelluista 8 on suomalaisia, 1 chileläinen, 2 argentiinalaisia, ja yksi 1 kolumbialainen. Kaikki haastatellut olivat täysin tai osittain suomalaisen yrityksen palveluksessa. Otimme tutkimukseen mukaan 4 ulkomaalaista saadaksemme materiaalia myös suomalaisten käyttäytymisestä ulkomaalaisten silmin. Tutkimukseen haastatellut suomalaiset olivat olleet keskimäärin vuotta töissä Chilessä, ja moni myös aiemmin muissa Latinalaisen Amerikan maissa. Haastatellut eteläamerikkalaiset olivat olleet suomalaisen yrityksen palveluksessa keskimäärin noin viisi vuotta sekä työskennelleet suomalaisten parissa, ja tunsivat siten suomalaista liiketoimintakulttuuria. Haastateltuja pyydettiin esittelemään yrityksen historia Chilessä ja kertomaan miten he kokevat Chilen liiketoimintaympäristön: mitkä osa-alueet toimivat ja mitkä asettavat haasteita liiketoiminnalle. Seuraavaksi haastateltuja pyydettiin vertailemaan suomalaista ja chileläistä liiketoimintakulttuuria. Hyödynsimme haastattelurungon laatimisessa Alex Krimanin (2003) väitöskirjan 1 tutkimuskysymyksiä. Lisäksi kysyimme haastatelluilta yritysten Suomi-brändin käytöstä (haastattelurunko liitteenä). Tavoitteenamme oli löytää liiketoimintaympäristöstä ja -kulttuurista yhdistäviä tekijöitä, joita mahdollisimman monet haastatelluista pitävät olennaisina toimialasta riippumatta. Pyrimme pitämään haastattelut mahdollisimman avoimina siten, että haastatellut pystyivät nostamaan itse esiin tärkeinä pitämiään asioita liiketoimintaympäristössä sekä omasta mielestään huomattavimpia eroja liiketoimintakulttuurien välillä. Pohjana tutkimukselle oli erityisesti Alex Krimanin vuonna 2003 julkaisema väitöskirja: A Multi-Case Study on Negotiation Differences Between Finnish and Chilean Businessmen. Krimanin väitöskirjan mukaan suurimmat erot chileläisen ja suomalaisen liiketoimintakulttuurin välillä ovat aikakäsityksessä, riskinotossa sekä organisaatiorakenteissa ja tehokkuudessa. Käytimme pohjana tutkimukselle myös Geert Hofsteden tutkimusta 2 kansallisista kulttuureista. Hofsteden mukaan suurimmat erot Suomen ja Chilen kulttuurien välillä ovat hierarkkisuudessa, individualismissa sekä epävarmuuden sietämisessä. Hermanni Vanha-Jaakkola 1 Kriman A, A Multi-Case Study on Negotiation Differences Between Finnish and Chilean Businessmen, Hofstede G, Analysis webpage. Retrieved on March 2015 from 5

6 Liiketoimintaympäristö Chile on avoin ja vahva talous sekä poliittisesti vakaa, joten siinä mielessä investointi maahan on tuntunut turvalliselta. Tänne voi tuoda tavaraa miten haluaa ja täältä saa rahat ulos. Suomalaisten yritysten edustajat kokevat Chilen liiketoimintaympäristön varsin selkeänä ja helppona Haastateltujen mukaan Chilen yhteiskunta on kokonaisuudessaan varsin toimiva: Chilen demokratia on vakaa, pelisäännöt ovat selkeät ja talouden perusteet kunnossa. Kiitosta saavat erityisesti Chilen yritysystävällinen liiketoimintaympäristö ja vapaakauppasopimukset, jotka tekevät tavaran ja pääomien tuonnista ja viennistä vaivatonta. Chilen instituutioita pidetään toimivina ja korruption tasoa alhaisena. Yritysten edustajat pitävät kiteytetysti Chileä maana, jossa perusasiat liiketoimintaan ovat kunnossa, mikä ei ole haastateltujen mukaan ole lainkaan odotusarvo Latinalaisessa Amerikassa. Vertailuna muihin maihin Latinalaisessa Amerikassa suomalaisten yritysten edustajat pitävätkin Chileä yhtenä parhaista vaihtoehdoista kokonaisuutena liiketoimintaympäristön kannalta. Erityisesti myös muissa Latinalaisen Amerikan maissa aiemmin työskennelleet haastatellut painottivat Chilen yhteiskunnan ja talouden vakautta. Haasteeksi suomalaisten yritysten edustajat kokevat pääosin ammattimaisen työvoiman löytämisen sekä suhteellisesti korkean kustannustason tietyillä toimialoilla, erityisesti kaivosteollisuudessa. Chilen liiketoimintaympäristön koetaan toimivan hyvin, mutta byrokratia saattaa kuitenkin kestää odotettua pidempään ja lupakäytännöt ovat osin kankeita. Esimerkiksi RUT-numeron (chileläinen henkilötunnus, myös yrityksillä) saaminen on aikaa vievä prosessi, ja pankkitilin avaaminen on varsin byrokraattista. Haastateltujen kokemuksien mukaan Chilessä ympäristölainsäädäntö on kohtuullisen tiukkaa ja lupien saaminen saattaa viedä paljonkin aikaa. Myös työturvallisuusmääräykset erityisesti kaivosalalla ovat tiukat, mikä tulee ottaa huomioon liiketoimintaa sekä aikatauluja suunniteltaessa. Chile on tutkimusten mukaan Latinalaisen Amerikan yritysystävällisin maa Kansainväliset tutkimukset liiketoimintaympäristöstä tukevat haastateltujen havaintoja. Chile sijoittuu maailmassa sijalle 34. helppoudessa harjoittaa liiketoimintaa 3. (Suomi 9. / Brasilia 120. / Argentiina 124.) Lisäksi tutkimusten mukaan Chilen on maailman 21. vähiten korruptoitunut maa ja maailman 26. vakain valtio sekä vapaakaupan edelläkävijä Latinalaisessa Amerikassa. Chilellä onkin vapaakauppasopimukset noin 97 % maailman kokonaistuotannosta tuottavien maiden kanssa. Maan liiketoimintaympäristön perusteiden ollessa kunnossa monet kansainväliset yritykset ovatkin aloittaneet laajentumisen Latinalaiseen Amerikkaan juuri Chilestä, ja monet useassa Latinalaisen Amerikan maassa toimivat yritykset ovat sijoittaneet pääkonttorinsa juuri Chileen. 3 Doing Business 2014, 3 Transparency International 2014, 4 Fragile States Index

7 Kieli "Kielen osalta ei yrityksessämme ole ollut ongelmia, sillä meillä on espanjan kieltä taitavia työntekijöitä. Asiakkaat eivät välttämättä osaakaan puhua englantia Myös johtajat puhuvat usein vain vähän englantia. Omakohtainen kokemus 10 %, että tulisi englannilla toimeen Haastateltujen mukaan englannilla ei tule toimeen Chilessä Haastateltujen henkilöiden kertomusten perusteella chileläisten englannin kielen taito on yleisesti ottaen heikkoa, myös korkeakoulutettujen sekä ylimmän johdon keskuudessa. Chilessä asiakassuhteiden luominen on vaikeaa ilman espanjan kielitaitoa. Haastateltujen arvioiden mukaan englannin taso on jopa heikompaa kuin Latinalaisessa Amerikassa keskimäärin. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan Chilessä ei siis voi olettaa tulevansa toimeen englannilla. Arvioiden mukaan chileläisten kielitaito on kuitenkin kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja se on parempaa erityisesti nuorten joukossa. Chile sijoittui sijalle 41/63 kansainvälisessä tutkimuksessa englannin taidossa Heikko kielitaito selittyy erityisesti Chilen koulujärjestelmällä sekä sen maantieteellisellä sijainnilla. Chileläisten kielitaito on kuitenkin kehittynyt viime vuosikymmeninä ja erityisesti nuoret puhuvat jo hieman englantia. Erityisiä haasteita asettaa kielitaitoisten teknisen alan työntekijöiden löytäminen, joilla olisi sekä tekninen osaaminen sekä kielitaito. English Firstin (EF) tutkimuksessa 4 englannin taidosta Chile sijoittui sijalle 41./63. Eli muun muassa Perun ja Venäjän taakse. Suomi sijoittui samassa tutkimuksessa sijalle

8 Työvoima "Työvoiman löytäminen voi olla haaste välillä, sillä koulutetuista ihmisistä on pulaa, mutta tämä on silti helpompaa mitä muissa maissa Latinalaisen Amerikan maissa. Chileläinen työvoima on osaavaa mutta esimerkiksi englannin kieli ei ole useinkaan vahvasti hallussa edes korkeakoulutetuilla. "Työntekijöiden ammattitaidon hajonta on suuri" "Jos palkkaat täältä Chilestä pitää olla hyvä paikallinen kontakti, joka tietää ketä palkataan." "Suomalaiset soveltavat sääntöjä enemmän, chileläiset kunnioittavat sääntöjä usein jopa kirjaimellisesti. " Suomalaisilla yrityksillä on ollut haasteita löytää ammattitaitoista työvoimaa Suomalaisten yritysten edustajat kokevat haasteeksi ammattitaitoisen työvoiman löytämisen. Jopa 7 haastatelluista nosti esiin haasteen ammattitaitoisen työvoiman löytämisestä. Haastateltujen mukaan erityisesti insinööriosaaminen kaivosalalla on Chilessä korkealla tasolla, mutta toimivan ammattikoulusysteemin puuttuminen asettaa ajoittain haasteita ammattitaitoisten tuotantotyöntekijöiden löytämiseen. Tutkimukseen osallistuneet pitävät kuitenkin chileläisten työntekijöiden ammattitaitoa hyvänä erityisesti Latinalaisen Amerikan mittapuulla. Tästä huolimatta erityisesti monitaitoisten työntekijöiden, kuten teknisen insinööritaustaisen myyjän löytäminen, joka vielä puhuisi englantia, on osoittautunut haasteeksi useille yrityksille. Haastatellut näkevät työvoiman löytämisen erityisen vahvasti riippuvaiseksi suhdanteista, erityisesti kaivosalalla. Chileläiset ovat haastattelujen perusteella yllättävän sitoutuneita työhönsä ja päivät venyvätkin usein pitkiksi. Tuottavuudessa on kuitenkin osan haastelluista mukaan parantamisen varaa. Myös esimiehen rooli korostuu: chileläiset odottavat tarkempia ohjeita kuin suomalaiset ja eivätkä he tahdo ottaa riskiä omin päin tekemisestä ilman esimiehen ohjeita, siten esimiehen valvonta on olennaista työtehon kannalta. Chileläistä myynnin parissa työskentelevää työntekijää palkattaessa hänen henkilökohtaiset kontaktinsa ja verkostonsa saattavat olla myös merkittävässä tehtävässä onnistumisen kannalta. Työvoiman ammattitaitoisuudessa on suuria eroja Tutkimusten mukaan pätevän työvoiman löytämisen haasteet johtuvat chileläisestä koulutusjärjestelmästä. Chilen koulutusjärjestelmää pidetään Latinalaisen Amerikan parhaana, mutta ongelmana on sen räikeä epätasa-arvoisuus. Chileläinen koulutusjärjestelmä perustuu julkis-, seka- ja yksityisrahoitteisiin kouluihin ja tasoero julkisten ja yksityisten peruskoulujen välillä on erittäin suuri yksityiskoulujen eduksi. Myös yliopistojen tasoissa on huomattavan suuria eroja, ja tästä johtuen myös työntekijöiden ammattitaito vaihtelee huomattavan paljon. Koulutusjärjestelmän heikkouksista johtuen erityisesti chileläisten englannin taito on heikkoa ja joillain aloilla työvoiman koulutukseen yrityksen sisällä tulee panostaa resursseja. Toisaalta taas ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut työntekijät, erityisesti kokeneet insinöörit, saattavat olla yllättävänkin kalliita palkata korkeasuhdanteen aikaan. Tulee kuitenkin muistaa, että Chilessä palkan sivukulut ovat erittäin pienet. Ammattitaitoisen työvoiman saanti tullee asteittain helpottumaan Chilen hallituksen alulle laittaman koulutusreformin seurauksena. 8

9 Neuvottelukulttuuri Chileläinen neuvottelukulttuuri on formaalia ja suhteellisesti aika vähän small talkia, minkä jälkeen nopeasti asiaan. Chileläinen ei heti vaivaannu hiljaisuudesta "Chileläinen neuvottelukulttuuri on enemmän high context -tyylinen kuin suomalainen" Chileläinen neuvottelukulttuuri on lähimpänä suomalaista Latinalaisessa Amerikassa Haastateltujen mukaan Chilen neuvottelukulttuuri eroaa suomalaisesta erityisesti siten, että small talkilla on hieman suurempi merkitys. Haastateltujen small talkille antama painoarvo vaihteli, mutta puolet haastatelluista kertoi chileläisten menevän kohtuullisen nopeasti asiaan. Tutkimuksen perusteella neuvottelukulttuuri eroaa myös siten, että Chilen jyrkemmät hierarkiat näkyvät myös neuvottelupöydässä. Haastateltujen mukaan chileläiset ovat neuvotteluissa kohteliaita ja neuvottelut ovat hieman formaalimpia kuin Suomessa. Chilessä kokouksissa muun muassa teititellään, vaikka muuten samoja henkilöjä sinuteltaisiinkin muussa kontekstissa. Haastateltujen mukaan Chilessä on myös hyvä varautua välillä neuvottelujen pitkittymiseen, sillä chileläiset tahtovat usein enemmän tietoa päätöksenteon tueksi kuin suomalaiset. Haastattelujen perusteella chileläiset eivät myöskään ole aivan yhtä suoria puheissaan kuin suomalaiset ja chileläiselle saattaa olla vaikeampaa myöntää, ettei hän tiedä jostain asiasta. Lähes kaikkien muissa Latinalaisen Amerikan maissa työskennelleiden haastateltujen mukaan chileläinen neuvottelukulttuuri on kuitenkin lähinnä suomalaista Latinalaisessa Amerikassa. Alex Krimanin väitöskirjan mukaan small talkilla on hieman suurempi merkitys neuvotteluissa Chilessä, mutta muuten tulokset ovat pääosin yhtenevät tutkimuksemme kanssa. 9

10 Organisaatiorakenteetjaorganisaatioidentehokkuus "Moniportaiset organisaatiot saattavat olla haastavia." "Monta organisaatiotasoa, eivät välttämättä suostu saman pöydän ääreen (saman firman johtajat, saman firman alempien johtajien kanssa)." "Tulee olla tarkkana sen kanssa puhuuko ylipäänsä oikean henkilön kanssa organisaatiossa kenellä on valtaa tehdä päätös." "Chileläiset ovat suhteellisen tehokkaita ja järjestys on hyvä. Organisaatiot ovat kuitenkin militaristisempia. Haastatelluista 8/12 nosti esille organisaatiorakenteet kysyttäessä liiketoiminnan haasteista. Chileläisissä organisaatioissa hierarkiat näyttävät olevan Suomea korkeammat, ja näin syntyy pullonkauloja päätöksentekoon. Haastateltujen mukaan Chilessä organisaatioiden sisällä erottelut ovat suurempia ja esimerkiksi johtajien suhde alaisiin on etäisempi ja autoritaarisempi kuin Suomessa. Lisäksi verrattuna Suomeen chileläisissä organisaatioissa on useampia kerroksia ja pääsääntöisesti enemmän työntekijöitä kuin suomalaisessa vastaavassa organisaatiossa. Tämä on välillä aiheuttanut hankaluuksia suomalaisille yritykselle, sillä päätöksenteon kannalta oikean henkilön löytäminen voi olla haastavaa, mistä johtuen prosessit ovat saattaneet venyä. Haastateltujen arvioiden mukaan organisaatiot ovat kuitenkin virtaviivaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi. Haastatellut pitävät pääpiirteittäin chileläisten organisaatioiden tehokkuutta hyvänä, mutta korkeammista hierarkioista johtuvat pullonkaulat päätöksenteossa hidastavat asioiden etenemistä: chileläiset työntekijät ovat tottuneet saamaan tarkat ohjeet asioiden hoitamiseen ja esimiehen ollessa poissa työntekijät eivät välttämättä uskalla tehdä itse päätöksiä. Tähän näyttäisi vaikuttavan erityisesti, että huonot päätökset muistetaan hyviä päätöksiä paremmin sekä pelko työpaikan menettämisestä. Alex Krimanin väitöskirjatutkimukseen haastateltujen henkilöiden mukaan organisaatiorakenteet ja tehokkuus olivat yksi suurimmista eroista suomalaisen ja chileläisen liiketoimintakulttuurin välillä. 10

11 Päätöksenteko "Päätökset tehdään Chilessä usein hyvin korkealla tasolla, kun taas Suomessa esim. insinöörillä saattaa olla sama päätösvalta asiassa." Moniportaiset organisaatiot saattavat olla haastavia. Päätöksentekoprosessi kestää Chilessä kauemmin kuin Suomessa. Pienemmässä kaupassa voi kestää kauan, että saadaan johdon leima kaupalle. Homma menee maaliin välillä hitaalla aikataululla." Jos tiedät organisaatiossa oikeat ihmiset päätöksen kannalta ja olet heti tekemisissä heidän kanssaan, päätöksenteko voi olla nopeaa. Informaation kulku ei ole [suomalaisittain] transparenttia. Täytyy olla myös välillä jahtaamassa, että tuleeko tästä mitään vai ei. Chileläisen päätöksentekotavan ymmärtäminen on erityisen tärkeätä onnistuneelle liiketoiminnalle 8/ 12 haastatelluista nosti esille päätöksenteon keskeisenä erona liiketoimintakulttuurien välillä. Chilessä päätökset tehdään usein Suomeen verrattuna huomattavan korkealla tasolla, mikä tuottaa merkittäviä pullonkauloja ja asioiden hyväksyntä on siten hitaampaa kuin Suomessa. Haastattelujen mukaan Chilessä organisaatiot ovat erityisesti suomalaisesta perspektiivistä monimutkaisia ja moniportaisia, ja siten oikean päätöksentekijän kanssa puheille pääseminen saattaa olla sekä haastavaa että aikaa vievää. Välillä asian edistymistä saa tiedustellakin moneen kertaan. Toisaalta asiat saattavat sujua yllättävänkin nopeasti, kunhan vain tuntee organisaatiossa oikeat ihmiset. Chileläiset tahtovat usein paljon faktaa ja referenssejä päätöksentekonsa tueksi. Joidenkin haastateltujen mukaan Suomessa esimerkiksi myynti-insinöörillä saattaa olla sama päätösvalta asiassa kuin Chilessä toimitusjohtajalla. Joidenkin haastateltujen mukaan päätöksentekoa korkealla tasolla selittää erityisesti chileläisten halu välttää riskejä ja siten kysyä suomalaisen mielestä pieniäkin asioita esimieheltä. Haastateltujen mukaan chileläiset painottavat päätöksenteossa myös enemmän lyhyen aikavälin etuja kuin suomalaiset, mikä näyttää johtuvan henkilöstön suuremmasta vaihtuvuudesta. Alex Krimanin väitöskirjan mukaan chileläiset tekevät päätöksiä erityisesti faktuaaliselta ja normatiiviselta pohjalta, kun taas suomalaiset ovat analyyttisempiä. Tutkimuksemme havainnot ovat pitkälti samankaltaisia. Mahdollisena selityksenä tarkkojen faktojen suosimiselle on chileläisten heikompi koulutustaso ja kapeampi ammattiosaaminen siten, että taito soveltaa saattaa olla matalampi. Krimanin tutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät päätöksiä analyyttiselta pohjalta ja soveltavat tietoa enemmän. Myös Hofsteden tulokset Chilen suuremmista hierarkioista suhteessa Suomeen vahvistavat havaintomme päätöksentekoon liittyen. 11

12 Riskinottojauudenkokeileminen Chileläiset ovat ehkä hieman huonoja riskinottajia ja aivan uusia teknologioita voi olla vaikeaa saada kaupaksi." Riskinottajina chileläiset ovat varovaisia. Ottavat vähiten riskejä latinoista. Pitää näyttää käytännössä hyvin tarkkaan, että kaikki toimii niin kuin pitääkin. Haasteet riippuvat usein siitä tekeekö jotain riskipitoista, jos esim. myy jotain tuotetta niin kohtuu helppoa, mutta jos on jokin pitkä rakennusprojekti, joka vaatii sopimuksia ynnä muuta, liiketoiminnassa on huomattavasti enemmän haasteita Tutkimuksen perusteella chileläiset ovat riskinottajina varovaisia. 7/12 haastatelluista nosti esille chileläisten varovaisuuden riskinottajina yhtenä suurimpana erona suomalaisiin. Haastateltujen mukaan chileläisten riskien välttely perustuu erityisesti henkilöstön suureen vaihtuvuuteen, ja siten lyhyen aikavälin aikaperspektiiviin. Haasteltujen mukaan chileläisessä työkulttuurissa muistetaan helpommin työntekijöiden huonot kuin hyvät päätökset. Lisäksi Chilessä on tapana vaihtaa työnantajaa huomattavasti useammin kuin Suomessa mikä vähentää halukkuutta ottaa riskejä, sillä huono päätös vaikeuttaisi tulevaa työnsaantia. Arviomme mukaan osin tästä johtuen chileläiset tahtovat mahdollisimman tarkkoja tietoja käytetyistä teknologioista sekä referenssejä. Chilen markkina onkin, erityisesti B2B-puolella, kohtuullisen konservatiivinen ja täysin uusia teknologioita voi olla vaikea saada kaupaksi ilman referenssejä. Myös laadukkaamman tuotteen kallis hinta tulee pystyä perustelemaan mahdollisen tarkasti, sillä chileläiset eivät halua kontolleen kalliin tuotteen ostamisesta koituvaa "huonoa päätöstä". Myös Alex Krimanin väitöskirjaan haastateltujen henkilöiden mukaan chileläiset ottavat varovaisemmin riskejä kuin suomalaiset. Samoin Hofsteden tutkimuksen tulosten mukaan chileläisten halu ottaa riskejä (uncertainty avoidance) on suomalaista alempi. 5 Arviomme mukaan toimintaa Chilessä aloittavan yrityksen tulee varautua erityisen hyvin chileläisten päätöksentekijöiden haluun välttää riskejä, ja siten valmistella mahdollisimman tarkat tiedot tuotteen toimivuudesta sekä referensseistä. Erityisesti ensimmäisten paikallisten referenssien saaminen saattaa olla ratkaisevan tärkeää Chilessä onnistumiselle. 5 Hofstede G, Analysis webpage. Retrieved on March 2015 from 12

13 Aikakäsitys Kulttuuri on Chilessä luonnollisesti erilainen kuin Suomessa. Stressiltä kuitenkin välttyy, jos ei odota asioiden tapahtuvan niin nopeasti kuin Suomessa. Aikakäsitys on Chilessä erilainen kuin Suomessa, mutta silti lähimpänä Suomea Latinalaisessa Amerikassa. Chileläiset ovat muuten kohtuullisen straight forward -tyyppejä Jokainen haastatelluista nosti esiin aikakäsityksen kysyttäessä eroista suomalaisen ja chileläisen liiketoimintakulttuurin välillä. Haastattelujen perusteella chileläiset ovat vähemmän täsmällisiä kuin suomalaiset, mutta silti täsmällisimpiä Latinalaisessa Amerikassa. Chilessä aikataulut ovat enemmän ohjeellisia kuin tarkkoja ajankohtia kuten Suomessa, joten tapaamisin kannattaakin laskea mukaan vähintäänkin "akateeminen vartti". Haastattelujemme perusteella odottamisaika näyttää liittyvän myös henkilön statukseen siten, että korkeita johtajia joutuu odottamaan enemmän. Haastateltujen vinkkien mukaan Chilessä toimiessa ongelmilta välttyy, kunhan vain on kärsivällinen ja suunnittelee aikataulut riittävän väljiksi. Haastateltujen mukaan on myös hyödyllistä varmistaa erityisesti suullisesti sovitut tapaamiset sekä kellonajat vielä erikseen muutamaa päivää ennen tapaamista tai samana päivänä. Alex Krimanin väitöskirjan havainnot eroista aikakäsityksestä ovat samankaltaisia tutkimuksemme kanssa, ja hänen haastattelemiensa henkilöiden mukaan suurin ero suomalaiseen liiketoimintakulttuuriin on nimenomaan aikakäsityksessä. 13

14 Sitoutuminenjalupaukset "Pääsääntöisesti chileläiset tekevät sen minkä lupaavat, mutta se saattaa kestää sovittua kauemmin." Keskeneräisistä asioista puhutaan usein paljon ja lupauksia tehdään. Onkin hyvä tuntea hieman latinalaisamerikkalaista kulttuuria, jotta ymmärtää että asiat ja lupaukset eivät aina etene samalla tavalla kuin Suomessa. Lopulta asiat yleensä järjestyvät. Erityisesti kaivosten johtajien tapaaminen voi olla ajoittain vaikeaa, sillä kaivokset ovat kaukana Santiagosta ja se, että tapaaminen on jo sovittu klo NN, ei aina tarkoita heille sitä, että tapaaminen todella olisi sovittu tai kello NN. 8/12 haastatelluista nosti esille erilaisen käsityksen sitoutumisesta ja lupauksista. Erityisesti suullinen sopimus mielletään hyvin eri tavalla Chilessä kuin Suomessa. Haastateltujen mukaan suullisella sopimisella on Chilessä hyvin pieni painoarvo Suomeen verrattuna, erityisesti "small talk -lupauksilla". Haasteita on aiheuttanut se, että kun asia on suomalaisten mielestä jo suullisesti sovittu, niin sitä saatetaan lähteä vielä avaamaan. Haastateltujen mukaan chileläiset kuitenkin pitävät hyvin kiinni kirjallisista sopimuksista. Mikäli sopimuksista kuitenkin luisutaan, osan haastatelluista mukaan chileläiset tahtovat selitellä asioita erityisesti ulkoisilla olosuhteilla ja muutoksilla markkinatilanteessa. Chileläisessä liiketoimintakulttuurissa näyttäisi olevan suomalaista tavanomaisempaa hakea syytä ulkopuolelta siihen miksi asia ei tapahtunutkaan, tai se tapahtui aikataulusta jäljessä, mikä näyttäisi selittyvän suuremmalla pelolla työpaikan menettämisestä. Alex Krimanin havaintojen mukaan erityisesti suulliset small talk -lupaukset tarkoittavat eri asioita suomaisille ja chileläisille. Krimanin havaintojen mukaan suomalaiset ottavat lupaukset kuten "Soitan teille huomenna" hyvinkin kirjaimellisesti, mutta chileläiselle ne tarkoittavat lähinnä, että saatan ehkä soittaa teille huomenna. Chileläiset pitävätkin suomalaisia erittäin tarkkoina antamistaan lupauksista. Krimanin tutkimuksen mukaan suomalaiset pitivät kuitenkin chileläisten sitoutumisen tasoa pääosin hyvänä. Arviomme mukaan on erittäin olennaista ymmärtää ero erityisesti suullisten lupausten välillä suomalaisessa ja chileläisessä kulttuurissa, jotta väärinkäsityksiltä ja epäluottamuksen syntymiseltä vältyttäisiin. Chilessä noudatetaan hyvin kirjallisia sopimuksia, mutta aikataulut saattavat kuitenkin välillä lipsua erilaisesta aikakäsityksestä johtuen. 14

15 Suhteet1/2 "Suhteilla ja kontakteilla pääsee kiinni asiakkaaseen" "On tärkeää pitää asiakkaisiin yhteyttä ja suhde on henkilökohtaisempi kuin Suomessa" "Asiakkaita tulee käyttää ulkona syömässä ja olla kaveria." "Chilessä joissain asioissa preferoidaan ulkomaalaisia ja siten suhteita voi olla helppokin saada." "Täytyy käydä asiakkaissa usein, että he ymmärtävät sen että olet tosissasi liikkeellä sitten vasta syntyy luottamus chileläisiä liikekumppaneita voi myös olla vaikea oppia tuntemaan ja tässä pitää olla sinnikäs." Kaikkien haastateltujen vastausten perusteella suhteilla ja oikeilla kontakteilla on suurempi merkitys liiketoiminnan onnistumiselle Chilessä kuin Suomessa. Haastattelujemme perusteella suhteilla pääsee erityisesti kiinni asiakkaaseen ja henkilökohtainen ystävyyssuhde saattaa ratkaista kaupan tuotteiden ollessa tarpeeksi samankaltaisia. Haastatteluissa oli kuitenkin hajontaa sen suhteen kuinka tärkeitä suhteet ja kontaktit ovat. Osa haastatelluista kertoi Chilessä olevan erityisen pienet piirit ja kaupanteon kulkevan nimenomaan suhteiden kautta. Kuitenkin erityisesti toimialoilla, missä kilpailijatkin ovat ulkomaalaisia, suhteiden merkitys koettiin huomattavasti pienemmäksi. Haastateltujen mukaan chileläiset luovat suhdeverkostonsa ennen kaikkea yläasteella ja lukiossa, mikä myös määrittää pitkälti henkilön sosiaalisen statuksen, joka näyttää olevan erityisen tärkeä osa identiteettiä Chilessä. Lisäksi erityisesti yliopistossa solmitut ystävyssuhteet auttavat liiketoiminnassa. Tutkimuksen perusteella suhteiden merkitys riippuu erityisesti toimialasta ja kilpailutilanteesta. Kontakteilla näyttää myös olevan tärkeä rooli esimerkiksi chileläistä myynti-insinööriä palkattaessa, sillä laajat kontaktiverkostot omaava työntekijä pääsee nopeammin kiinni oikeaan päätöksentekijään chileläisissä moniportaisissa ja osin monimutkaisissa organisaatioissa. Alex Krimanin tutkimuksen mukaan suhteilla on suuri merkitys liiketoiminnassa Chilessä ja luottamus rakentuu henkilökohtaisen ystävyyden kautta. 15

16 Suhteet2/2 "En näe, että pitäisi olla suhteita. Totta kai helpottaa, mutta ei ole mikään edellytys." Chilessä on hemmetin pienet piirit, esim. kun tekee jotain yrityksen XX kanssa niin homma menee niin, että se tuntee sen ja sen jne. Vaikeaa mennä koputtamaan jonkun ovelle kylmiltään. Henkilökohtaiset kontaktit ovat erittäin tärkeitä! Tämä on hyvin ominaista Chilelle ja paljon suurempi rooli mitä muissa lattarimaissa! "Toimintaa aloitettaessa on tärkeää löytää paikallinen työntekijä, jolla on kontaktit, jotta bisneksen saa pyörimään nopeasti" " lisäksi suhteilla ja verkostoilla on se merkitys, että pysyy mukana siinä mitä maassa tapahtuu ja tietää minne suunnitellaan mitäkin projekteja, ja täten pääsee nopeasti kiinni asiakkaaseen " "Asiakkaan voittaminen vaati erittäin paljon henkilökohtaista kontaktia ja toisaalta tuotteen tai palvelun parempi hinta-laatusuhde ei takaa sopimuksen voittamista." Hyvät suhteet asiakkaisiin niin ovat lojaaleja. Arviomme mukaan suhteiden ja verkostojen luominen on Chilessä suuremmassa roolissa kuin Suomessa. Suomalaisten yritysten tulisi ottaa tämä huomioon liiketoimintaa suunniteltaessa ja varata tarpeeksi aikaa asiakassuhteen vaalimiselle. Suomalainen ajattelutapa liike- ja ystävyyssuhteen erillisyydestä saattaa vaikuttaa oudolta chileläisistä liikekumppaneista. Chilessä liikesuhteet ovat usein myös ystävyyssuhteita. Chilessä on myös yleistä kutsua asiakkaita kotiin ja esitellä heille perheensä. Asiakassuhteen merkitystä ei tule missään nimessä aliarvioida Chilessä, sillä tämä luo helposti kuvan suomalaisesta, joka ei ole tosissaan liikkeellä. Lisäksi ystävyyssuhteen kautta rakennettu luottamus luo pohjan asioiden sujumiselle. 16

17 YritykselläonhyväollapaikallinentoimipisteChilessä "Local presence if you wanna be our supplier" Alamme on äärimmäisen kilpailtu: useat suuret toimijat kilpailevat hinnalla ja luotettavalla maineella. Tärkeää on myös että myyntihenkilöstö omaa oikeat kontaktit, siksi paikallinen, luotettava myyntihenkilö voi saada parempia tuloksia aikaan kuin paikalle Suomesta lähetetty. "Kannattaa etsiä hyvä edustaja, myös ulkomaalaiset ovat onnistuneet verkostoitumaan, mutta tämä vie aikaa." Lähes kaikkien haastateltujen mukaan paikallinen presenssi Chilessä on ollut tärkeä osa liiketoiminnan onnistumista. Paikallisuus auttaa erityisesti luottamuksen luomisessa. Moni haastatelluista kertoikin paikallisen presenssin olleen yksi olennaisimmista menestyksen mahdollistajista Chilessä. Paikallisen henkilöstön palkkaamisessa on etunsa Haastateltujen kokemusten mukaan myös suomalaiset ja muut ulkomaalaiset ovat onnistuneet verkostoitumaan Chilessä ja saaneet liiketoiminnan toimimaan onnistuneesti. Arvioiden mukaan tämä ratkaisu vie kuitenkin enemmän aikaa, ja monissa tapauksissa paikallisen erityisesti myyntihenkilöstön palkkaaminen on parempi vaihtoehto. Yhdellä kymmenestä haastattelemastamme yrityksestä oli tapahtunut jonkinasteisia väärinkäytöksiä paikalta palkatun edustajan kanssa. 17

18 Suomi-brändiChilessä Jotkut asiakkaat yhdistävät suomalaisuuden korkeaan laatuun, suoraselkäisyyteen ja asioiden toimivuuteen. Suomalaisuudella on positiivinen kaiku Suomalaisuus on vahvuus. Useimmilla asiakkailla on mielikuva suomalaisten tuotteiden hyvästä laadusta Haasteltujen kokemuksien perusteella yrityksen suomalaisuudesta on ehdottomasti hyötyä, mutta se myös saattaa asettaa toiminnalle tietyt odotukset kuten, että asiat tehdään ajallaan, pidetään sopimuksista kiinni ja tuotteet ovat laadukkaita. Yrityksen suomalaisuudesta saattaa olla höytyä erityisesti toimintaa aloitettaessa, mikäli yrityksen oma brändi ei ole Chilessä tunnettu. Haastattelujen perusteella suuret suomalaiset pystyvät hyödyntämään omaa vahvaa brändiään markkinoinnissa, eivätkä niinkään tuo aktiivisesti esille yrityksen suomalaisuutta. Erityisesti pk-yritysten edustajat kertoivat suomalaisuuden olevan etu erityisesti siinä tapauksessa, jos oma brändi ei ole vielä tunnettu Chilessä. Suurlähetystön arvion mukaan Suomi-brändi on Chilessä poikkeuksellisen vahva, ja Suomi on esillä chileläisessä mediassa enemmän kuin muut Pohjoismaat. Suomi tunnetaan erityisesti koulutuksen ja korkean teknologian mallimaana, ja yhteistyö maidemme välillä on tiivistä. Suurlähetystö tekee pitkäjänteistä työtä Suomi-kuvan hyväksi ja pyrkii täten edistämään erityisesti suomalaisten pk-yritysten Chilen markkinoille tuloa. 18

19 NäinmyytChilessä1/2 Chilessä insinööriosaaminen on korkeatasoista ja myöskin neuvottelijat arvostavat tätä, siten tekniset speksit ja tarkka informaatio myyvät. Rahallinen hyöty on tärkeä, pitää pystyä perustelemaan, miten tuote tulee halvemmaksi pitkällä aikavälillä. Chileläisiä kiinnostaa esimerkiksi kuinka monta tuntia tuote kestää ja paljonko muodostuu kustannukseksi per tunti. Haastateltujen yritysten edustajien mukaan Chilessä hinta on erittäin tärkeä tekijä. Tämä johtuu havaintojemme perusteella erityisesti riskien välttämisestä sekä henkilöstön vaihtuvuudesta seuraavasta lyhyen tähtäimen orientaatiosta. Moni haastatelluista nosti esiin hinnan yhtenä tärkeimpänä osana tuotetta. Chileläiset arvostavat myös eurooppalaista tekniikkaa ja laatutuotteita, mutta he tahtovat usein perusteluita ja laskelmia kuinka laadukkaampi tuote tulee halvemmaksi luotettavuuden tai käyttötuntien takia. Pitkän aikavälin hyötyjen myyminen voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi henkilöstön suuren vaihtuvuuden takia. Joillain aloilla kuitenkin arvostetaan yhä enemmän laatua ja tuotteen eurooppalaisuutta/pohjoisamerikkalaisuutta. Haastattelujen mukaan suomalaisten yritysten hintakilpailu esimerkiksi kiinalaisten yritysten kanssa ei ole mahdollista saati järkevää Chilen markkinoilla, joten tuotteen korkea hinta tulee pystyä perustelemaan erityisen hyvin. Haastateltujen mukaan korkeampaa hintaa voi pystyä perustelemaan esimerkiksi hyvällä maineella, referensseillä ja paikallisella edustajalla. Haastateltujen mukaan mahdollisimman tarkka faktuaalinen tekninen informaatio ja referenssit tuotteen toiminnasta ja siitä miten se kääntyy asiakkaan rahalliseksi hyödyksi kiinnostaa chileläisiä. Jotkin asiakkaat vaativat nimenomaan chileläisiä referenssejä. Toisekseen erityisesti teknisillä aloilla chileläiset tahtovat mahdollisimman tarkkoja faktoja käytetyistä teknologioista ja toimivuudesta. Chile on markkinana erityisen konservatiivinen ja uusien teknologioiden kaupaksi saanti saattaa olla vaikeaa referenssien puuttuessa. Tutkimuksemme perusteella asiakkaan voittaminen vaatii Chilessä enemmän kontaktia sekä henkilökohtaisempaa suhdetta. Paikallinen myyntiedustaja saattaakin olla parempi vaihtoehto kuin suomalainen, erityisesti suhteen rakentamisen kannalta. Haastateltujen mukaan yrityksen suomalaisuus saa asiakkaan kiinnostumaan tuotteesta helpommin, ja suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine luotettavina kumppaneina. Haastateltujen mukaan Suomi-brändillä ei kuitenkaan yksistään pysty myymään tuotteita, vaikka se helpottaakin asiakkaaseen kiinnipääsyä. 19

20 NäinmyytChilessä2/2 "Myyntiin Chilessä kannattaa miettiä strategia lähteekö alhaisella hinnalla liikkeelle, mihin ei sisälly juuri mitään, vai sitten toisinpäin. " Kannattaa pyrkiä asiansa esittämisessä siihen, että chileläinen ei vertaa tätä tuotetta kiinalaiseen vastaavaan, vaan alusta lähtien pitää saada vertailukohdaksi toinen eurooppalainen tuote. "Chilessä ei ole vahvaa tinkaamisen kulttuuria kuten esimerkiksi Brasiliassa" Yhteenvetona tuotteiden myynnistä chileläiset arvostavat teknistä osaamista ja tekevät päätöksensä faktuaaliselta pohjalta. Tuotteita myydessä tulee ottaa huomioon Chilen hierarkkisemmat organisaatiot, mistä johtuen päätökset tehdään usein hyvin korkealla tasolla. Onkin erittäin tärkeää selvittää ajoissa, kenellä organisaatiossa on valta tehdä päätöksiä asiassa ja varautua asian Suomea hitaampaan etenemiseen organisaatioiden hierarkioista johtuen. Erityisesti henkilökohtaiset suhteet auttavat tässä asiakkaaseen ja päätöksentekijään kiinni pääsemisessä. Chilessä asiakaskontaktiin tulee myös panostaa, jotta asiakas uskoo myyjän olevan tosissaan liikkeellä. Asiakassuhde on Suomea tiiviimpi sekä henkilökohtaisempi. Chileläiset välttävät investointipäätöksissään riskinottoa suomalaisia enemmän, ja osin tästä johtuen chileläiset eivät tahdo ottaa riskiä kalliimman tuotteen ostamisesta. Suomalaisen tuotteen mahdollisesti kalliimpi hinta tulee pystyä perustelemaan chileläiseen päätöksentekijään vetoavalla tavalla, eli mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti. 20

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias. Kauppa

Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias. Kauppa 1 Kansainvälinen suomalainen raaka-ainekauppias Kauppa 2014 26.9.2013 Suomalaisella teknisellä kaupalla on hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä kansainvälisesti 2 3 Tarjoamme päämiehillemme jakelukanavan

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA. Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia

KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA. Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia SISÄLTÖ Esittäytyminen Miksi museon pitäisi myydä? Mitä museo myy? Tuotteistaminen Museotuotteet ja palvelu

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen strategiat hallinnossa

Kansainvälistymisen strategiat hallinnossa KANSAINVÄLISTYMISTÄ YYTERISSÄ 25-26.8.2011 Kansainvälistymisen strategiat hallinnossa Paula Mattila Opetushallitus Strategiasta sanottua Wikipedia: Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Asiakaskokemuksen kehittäminen ja johtaminen

Asiakaskokemuksen kehittäminen ja johtaminen Asiakaskokemuksen kehittäminen ja johtaminen OKF:n teemailtapäivä ke 20.1.2016 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 ASIAKASLUPAUS Arvo, jota asiakas voi odottaa

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto jari.stenvall@ulapland.fi Esitys perustuu Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen (Virtanen ja Stenvall 2012) Kunnallisen itsehallinnon perusteet Luottamus

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot