Työttömän työnhakijan terveystarkastus. Ohjauskansio terveydenhoitajille. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Transkriptio

1 Työttömän työnhakijan terveystarkastus Ohjauskansio terveydenhoitajille Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN TYÖTTÖMIEN TERVEYS JA SOSIOEKONOMISET TERVEYSEROT TYÖTTÖMIEN TERVEYSPALVELUIDEN ERITYINEN HAASTE VALTAKUNNALLINEN PTT HANKE PTT-HANKKEEN TUTKIMUSTULOKSIA TERVEYDENHOITAJIEN OSAAMINEN JA VAATIMUKSET HANKETYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSISSA TYÖTTÖMIEN TERVEYSPALVELUJEN JUURRUTUS LAKI TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSISTA TERVEYSTARKASTUKSEN SISÄLTÖ KAINUULAINEN TYÖ- JA TERVEYSKUNNON TOIMINTAMALLI -HANKE HANKKEEN TAVOITE JA KOHDERYHMÄ HANKKEEN TOIMINTA ASIAKASKYSELYN NÄKÖKULMASTA LÄHETE JA PALAUTE TERVEYSTARKASTUKSISTA FYYSISEN KUNNON KARTOITUS KIRJALLISUUS JA LÄHTEET LIITTEET... 19

3 1 JOHDANTO Tämä ohjauskansio on koottu Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hankkeessa. Hankkeessa järjestettiin terveystarkastuksia kainuulaisille työnhakijoille vuosina ja hankkeeseen ehti osallistua yli 2500 henkilöä. Tässä julkaisussa kerrotaan terveystarkastusten sisällöstä, kehittämishankkeesta sekä kokemuksista työttömien terveystarkastuksista. Aiheesta on viime vuosina ilmestynyt paljon luettavaa ja julkaisuja, joten jokaisen luvun loppuun on lisätty aiheeseen liittyviä lukuvinkkejä. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa terveyspolitiikan tavoitteena jo pitkään. Terveystarkastusten ja -palvelujen kohdentaminen työttömille on yksi konkreettinen toimenpide terveyserojen kaventamisessa. On runsaasti näyttöä siitä, että työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Työttömyys vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja hyvinvointiin, toisaalta myös huono terveys vaikeuttaa työllistymistä. Työ- ja toimintakykyä heikentävien terveystekijöiden tunnistaminen, oikea-aikainen ohjaus hoitoon ja kuntoutukseen sekä terveydellisten tekijöiden huomioiminen työllistymisen prosessissa edistävät kansalaisten hyvinvointia ja mahdollisuuksia aktiiviseen elämään. Työttömien terveyspalvelun kehittämistä ja toteuttamista on pyritty viime vuosina edistämään kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitetulla lisävaltionosuudella pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. Valtionosuusrahoituksen lisäksi kunnille on osoitettu hankerahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiseen kokeilupaikkakunnilla (THL:n hankekokonaisuus) 1. Uuden terveydenhuoltolain, joka on astunut voimaan , mukaan terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. 1 ks. 1

4 2 KAINUU TYÖLLISYYDEN JA TERVEYDEN NÄKÖKULMISTA Koska työttömyyden ja terveyden tiedetään olevan yhteydessä monin eri tavoin toisiinsa 2, on perusteltua tarkastella Kainuuta alueena työllisyyden ja terveyden näkökulmista. Kainuun voidaan sanoa olevan kuvaava esimerkki maakunnasta, jossa väestön terveys ja työllisyys kietoutuvat mielenkiintoisella tavalla toisiinsa. Terveyden näkökulmasta kainuulaiset ovat keskimäärin sairaampia, kuin muut suomalaiset. Esimerkiksi vakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2008 Kainuussa maan korkein 122 (koko maan keskiarvo 100). Vakioitu kuolleisuusindeksi (Kainuussa 114,9) oli maan korkein ja vakioitu työkyvyttömyysindeksi toiseksi korkein (Kainuussa 131). (Kansaneläkelaitos 2011) Kun työllisyyttä tarkastellaan työkyvyttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen näkökulmista, Kainuu erottuu edelleen muista maakunnista. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotta vanhoja on Kainuussa keskimäärin muuta Suomea enemmän (v. 2008: Kainuu 11,0 % muu Suomi 8,9 %), minkä lisäksi keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on Kainuussa alhaisempi kuin muualla Suomessa (v. 2007: Kainuu 56,9 muu Suomi 57,2). (THL 2012) Kainuun väestö on suhteellisen vähän koulutettua ja ikääntyy nopeasti. Väestön koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden osalta Kainuun tilanne on haasteellinen. Koko maata alhaisempi koulutustaso näkyy erityisesti korkea-asteen tutkintojen suhteellisen vähäisenä määränä (Kainuu 20,5 % muu Suomi 26,9 %). Kainuussa keskimääräinen teoreettinen koulutusaika henkeä kohden oli vuonna 2008 n. 2,8 vuotta. Kainuulaiset ovat koulutustasoltaan keskimäärin muuta maata alhaisempia (koko Suomi, n. 3,2 vuotta). (THL 2012) 2 Työttömyyden ja terveyden välisistä yhteyksistä, ks. Heponiemi ym sekä Pensola ym

5 Työttömyyden ja työllisyyden näkökulmista Kainuun historia on synkkä. Työttömyysaste on Kainuun kunnissa ollut pitkään korkeimpia Suomessa, minkä lisäksi työllisyysaste on ollut alhaisimpia (Kaikkonen ym. 2008, 21). Viime vuosina työllisyyden ja työttömyyden kehitys on Kainuussa ollut monin tavoin myönteistä. Esimerkiksi työllisten prosentuaalinen osuus väestöstä on vuosikymmenen (v ) aikana kasvanut (34,2 % 37,2 %) ja samaan aikaan työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta on vähentynyt (22,3 % 13,6 %). (THL 2012) Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työllisyyskatsauksen mukaan työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli vuoden 2010 elokuun lopussa 12,8 %, kun se koko maassa oli 9,6 %. Lapissa työttömyysaste oli samaan aikaan 13,0 % ja Pohjois-Karjalassa 14,2 %. Toukokuun lopussa työttöminä työnhakijoina oli Kainuussa 4749 henkilöä. (Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2012) Työttömyyden ja työllisyyden kehitys näkyy myös työttömyyden rakenteessa. Huhtikuun lopussa 2012 Kainuussa oli 2840 rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltua työnhakijaa. Näistä pitkäaikaistyöttömiä oli 854 henkilöä, toistuvaistyöttömiä 700 henkilöä, toimenpiteiltä työttömäksi jääneitä 1008 henkilöä ja toistuvasti toimenpiteille sijoittuneita 278 henkilöä (mt.). Rakenteelliseen työttömyyteen luokiteltavat työttömät työnhakijat ovat yleensä muita työnhakijoita heikommassa ja haavoittuvammassa työmarkkina-asemassa. Kainuun maakunnan kehitystä voidaan tarkastella vielä taloudellisen huoltosuhteen eli elatussuhteen kehityksen näkökulmasta. Elatussuhde kuvaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Elatussuhdetta ja työllisyysastetta voi tarkastella rinnakkain, jolloin kuva kansantalouden kantokyvystä on kattavampi. Kainuun elatussuhde on alentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) 192,6:sta 169,1:een. Kainuun elatussuhde oli vuonna 2008 kaikista maakunnista korkein. (THL 2012) 3

6 Lisätietoa luvun aiheista: Kainuun ELY-keskus julkaisee tietoa Kainuun alueen työmarkkinoiden, työvoimatarpeiden ja talouden kehityksestä. Lisätietoa ELY-keskuksen Internetsivuilla, ks. linkki Tilastokeskus ja valtioneuvoston Findikaattori -palvelusta löytyy tietoa työllisyydestä ja yhteiskunnan kehityksestä Suomessa. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä (ylläpitäjä THL) löytyy tilastotietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. 4

7 3 TYÖNHAKIJOIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN 3.1 Työttömien terveys ja sosioekonomiset terveyserot Väestöryhmien väliset terveyserot Suomessa ovat tutkimusten mukaan viime vuosina kasvaneet. Ne henkilöt kenellä aineelliset ja kulttuuriset voimavarat ovat heikot, voivat terveydellisesti huonommin. He myös saavat vähemmän terveyspalveluja verrattuna hyvässä sosioekonomisessa asemassa oleviin henkilöihin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työttömillä on huonompi terveys ja suurempi kuolleisuus kuin työssä käyvillä henkilöillä. Työttömyyden pitkittyessä terveydelliset ongelmat usein kasvavat ja vaikeudet lisääntyvät kaikilla hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Prättälän ja Paalasen elintapatutkimuksen mukaan (2007) työttömät ovat muita väestöryhmiä useammin alkoholin suurkuluttajia ja nukkuvat työssäkäyviä huonommin. (Sinervo 2009, 14.) Järvikosken ym mukaan työttömyys ja siihen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet altistavat hyvinvoinnin heikkenemiseen ja sairastumiseen. Toisaalta taas huono terveydentila ja heikentynyt toimintakyky ovat työttömyyden riskitekijöitä. (Sinervo 2009, 14.) Terveyttä alentavia tekijöitä ovat; toistuvat työttömyysjaksot, pitkittynyt työttömyys, korkea ikä, taloudelliset vaikeudet, mielenterveysongelmat ja alkoholin suurkulutus. Terveyttä suojaavina tekijöinä voidaan pitää sosiaalista tukea, palveluiden käyttöä, kuntoutusta, hyvää itsetuntoa ja hyviä selviytymiskeinoja. (Sinervo 2009, 14.) 5

8 3.2 Työttömien terveyspalveluiden erityinen haaste Kaikilla kansalaisilla tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan terveyspalveluita, riippumatta taloudellisista edellytyksistä tai sosiaalisesta asemasta. Tämän tavoitteen takana on Suomen perustuslaki, kansanterveyslaki ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Työttömät jäävät ilman työterveyshuollonpalveluja. Heillä ei välttämättä ole taloudellisesti mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluja ja heikko taloudellinen tilanne voi vaikeuttaa myös julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen selviytymisestä. (Sinervo 2009, ) Työttömien työnhakijoiden terveystarkastuksilla ja niiden jatkotoimilla voidaan ehkäistä elintapa- ja kansansairauksia, voidaan tukea asiakkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä vaikuttaa terveyttä edistäviin valintojen tekemiseen. Näin voidaan myös edistää sosioekonomisten terveyserojen kaventumista. Työttömien työnhakijoiden terveydentilan - ja työkyvyn ongelmat ovat usein esteenä työllistymiselle ja uhkana syrjäytymiselle työmarkkinoilta. Työttömät työnhakijat tarvitsevat terveyttä edistäviä palveluja työkykynsä ylläpitämiseen. (Sinervo 2009, 16.) 3.3 Valtakunnallinen PTT hanke Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushanke (PTThanke) käynnistyi keväällä Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden terveyspalveluja ja nivoa ne osaksi kuntien ja työ- ja elinkeinohallinnon aktivointi- ja työllistämistoimintaan. Hankkeen taustalla on ollut pyrkimys käynnistää ja edistää työttömien terveystarkastuksia ja -palveluja kunnissa. Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian linjaukset vuoteen 2015 ovat terveyden- ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoiman lisääminen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan varmistaminen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa painopiste on ollut paikallisten ja alueellisen toimintakäytäntöjen ja -prosessien luomisessa ja kokeilemisessa. Toisessa vai- 6

9 heessa myöhemmin on painopisteenä ollut saadun tiedon ja kokemuksen juurruttaminen paikallisesti ja alueellisesti. Stakes (sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus) on ollut koordinoimassa hankekokonaisuutta. Aluksi mukana oli kahdeksantoista paikallista tai alueellista osahanketta. Näissä hankkeissa on kehitetty erilaisia toimintamalleja. Nämä hankkeet on toteutettu eri puolella Suomea. Hankerahoituksen lisäksi vuodesta 2007 alkaen valtio on maksanut kunnille valtionosuusmäärärahaa käytettäväksi pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksien järjestämiseksi. Kuntien edellytetään myös käyttävän tähän toimintaan omarahoitusta. (Saikku 2009, 11 12, Sinervo 2009, ) 3.4 PTT-hankkeen tutkimustuloksia PTT-hankkeen tutkimustuloksissa todettiin työttömillä työnhakijoilla runsaasti erilaisia terveyden riskitekijöitä. Heillä todettiin olevan elintapoihin liittyviä riskitekijöitä (tupakointi, runsas alkoholinkäyttö) ja mielenterveyteen (masennus) enemmän kuin työikäisessä väestössä keskimäärin. Asiakaspalaute terveystarkastuksista oli myönteistä. Asiakkaat kokivat tärkeänä mahdollisuuden päästä terveystarkastuksiin. Merkitykselliseksi koettiin terveystarkastukset etenkin terveydentilan ja hyvinvoinnin kannalta. Suuri osa kyselyyn vastanneista koki, että terveystarkastus oli saanut heidät kiinnittämään enemmän huomiota terveydentilaansa ja terveystottumuksiinsa. Sen sijaan seurausvaikutukset työllistymiseen ja toimeen tuloon koettiin vähäisempänä. (Saikku 2009, 5 6.) PTT-hankkeen aikana elokuu 2007 tammikuu 2009 asiakkaana oli yhteensä 3681 henkilöä. Asiakkaista 72 %:lle tehtiin terveystarkastus hankkeen aikana. Asiakaskunnasta 20 % oli alle 35 vuotiaita, 29 % vuotiaita, 30 % oli vuotiaita ja 21 % yli 55 -vuotiaita tai sitä vanhempia. Naisia oli 39 % ja miehiä 61 %. Asiakkaat ohjautuivat terveystarkastukseen useimmiten työvoiman palvelukeskuksista (TYP) (61 %) ja työvoimatoimistoista (31 %). Sosiaalitoimistoista ja muilta tahoilta ohjautuminen oli vähäistä. Noin kolmannes asiakkaista koki terveydentilansa huonoksi. Tähän vaikutti tutkimuksen mukaan työttömyyden kesto, mitä pidempään oli ollut työttömänä koettiin terveydentila sitä huonommaksi. Yleisimmät terveysriskit olivat päivittäinen tupakointi (58 %), vähäi- 7

10 nen liikunta (49 %) ja ylipaino (44 %). Asiakkailla todettiin paljon tyypillisiä kansanterveyden riskitekijöitä. Viidesosa todetuista riskeistä oli sellaisia jotka eivät olleet aiemmin asiakkaan ja/tai terveydenhuollon tiedossa. Näiden tulosten mukaan voidaan todeta, että asiakkaiden motivoiminen ja kannustaminen terveydestä huolehtimiseen on keskeinen tehtävä työttömien terveydenhuollossa. Terveystarkastuksen jälkeiset palvelut suuntautuivat pääasiassa perusterveydenhuoltoon joko lääkärille (kolmannes) tai hoitajalle (kolmannes). (Saikku 2009, ) 3.5 Terveydenhoitajien osaaminen ja vaatimukset hanketyöntekijöiden kokemuksissa Peppi Saikku ja Leini Sinervo (2010, 129) ovat koonneet kansallisesta kehittämishankkeesta kokemuksia, joiden perusteella on kuvattu yleisiä vaatimuksia terveydenhoitajille työttömien terveyspalveluiden näkökulmasta. Yleisellä tasolla osaaminen ja vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti: Työotteen tulee olla terveyttä edistävä, voimavaralähtöinen ja ratkaisukeskeinen. Asiakastyön keskeisiä elementtejä ovat tapaamisen luottamuksellisuus, aito kohtaaminen, läsnäolo ja kuunteleminen. Työttömien palveluverkosto tulee tuntea (esim. keskeiset toimijatahot) ja palvelujärjestelmän sekä palvelutarjonnan kehittymistä tulee seurata. Terveystapaamisessa kartoitettavia asioita ovat elämäntilanteen ja terveydentilan laaja kartoitus, tuki ja oikea-aikainen ohjaus palveluihin. Työntekijän tulee tuntea jatko-ohjauskäytännöt terveyspalveluissa. Haastavissa asiakastilanteissa tulee olla mahdollisuus reflektoida asiakastapauksia muiden ammattilaisten kanssa ja kysyä apua. Asiakastiedot on kirjattava tietojärjestelmiin niin, että kirjaaminen hyödyntää muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yhteistyökumppaneiden (esim. TEtoimisto) tiedontarpeet ovat erilaisia, mikä tulee huomioida näille tahoille suunnatussa kirjaamisessa. Terveydenhoitajan täytyy sietää epävarmuutta ja epäonnistumisia asiakasprosesseissa ja -työssä. 8

11 Palautekeskustelu yhteistyökumppanien kanssa on hyvä käytäntö, koska pelkästään kirjallisessa palautteessa hiljainen tieto ei siirry. (Saikku & Sinervo 2010, 129) 3.6 Työttömien terveyspalvelujen juurrutus Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushankkeen rahoitus oli kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hankerahaa kohdennettiin kehittämistyötä tekeviin kuntiin. Toisessa vaiheessa valtakunnallinen hankerahoitus jatkui ja juurrutustyöhön halukkaat paikkakunnat jatkoivat kehittämistyötään. Kolmannessa vaiheessa rahoitus kohdentui levittämis- ja juurruttamistyöhön yleisesti ja erityisesti niihin kuntiin, jotka eivät alkuvaiheessa olleet mukana. (Saikku & Sinervo 2010, ) Valtakunnallisen kyselyn (vuonna 2009) mukaan työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen toteuttaminen on lisääntynyt kunnissa viime vuosina. Ainakin 120 kunnassa toteutettiin työttömien terveystarkastuksia. Terveystarkastukset toteutuivat terveydenhoitajan toimesta terveysasemilla tai työvoiman palvelukeskuksissa. Kunnille osoitettu lisävaltionosuusrahoitus on koettu kunnissa tärkeäksi työttömien terveyspalvelujen aloittamiseen ja kehittelyyn, vaikka se ei ole kattanut kaikkia kuluja. Tiedottaminen on lisännyt kuntien terveystarkastusten ja palvelujen kehittämistä. Rahoitus ja henkilöstöresurssit ovat avainkysymyksiä toiminnan jatkuvuudessa. (Saikku & Sinervo 2010, ) Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi tulevien vuosien haasteena on siirtää ja juurruttaa projekteissa syntyneet toimintamallit ja hyvät käytänteet toimintaympäristöön. Tavoitteena on projektien saavuttamien tulosten pysyvyys ja edelleen kehittyminen. Työttömyysrakenteen vaativuus ja sen haasteet työllisyydelle edellyttävät pitkäjänteistä toimintaa ja eri vastuutahojen sitoutumista jatkoprosesseihin. (Perttinä & Suuronen, Laatuwirettä pitäaikaistyöttömille, 2004,102.) 9

12 3.7 Laki työttömien terveystarkastuksista Terveydenhuoltolain painotuksina on asiakaskeskeisyys, potilasturvallisuus ja laatu, perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä kustannusten kasvun hillitseminen. (Saikku & Sinervo 2010, 22). Työttömien työnhakijoiden terveyden edistämisestä on tarkimmin säädetty uudessa terveydenhuoltolaissa (1326/2010, 2.luku, 13 ) joka on astunut voimaan Terveystarkastusten sekä terveysneuvonnan osalta laissa todetaan seuraavaa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaille myös ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus muiden kunnan järjestämien palvelujen kanssa. (Finlex 2011.) Lain perusteissa todetaan muun muassa, että keskeisiä aiheita terveystarkastuksissa ja neuvonnassa ovat ravinto, liikunta, tupakointi, alkoholin käyttö, elämänhallinta ja sosiaaliset suhteet. Perusteluissa todetaan myös että ohjauksessa tarvitaan erityisosaamista. (Saikku & Sinervo 2010, 23.) Työvoiman palvelukeskustoiminnan valtakunnallisen ohjausryhmän linjauksissa 3/2010 todetaan, että vähintään 10 henkilön kokoisessa palvelukeskuksessa henkilöstöön tulisi kuulua terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Pienemmissä yk- 10

13 siköissä tulisi nimetä terveydenhuollon yhdyshenkilö tai sopimalla menettelytavat. (Saikku & Sinervo 2010, 23.) Kainuun työvoimapalvelukeskuksessa aloitti työt kesäkuussa 2011 terveydenhoitaja. Kajaanin terveysasemalla aloitti sairaanhoitaja marraskuussa 2011 työttömien terveystarkastukset. Lisätietoa luvun aiheista: THL:n PTT-hankkeen Internet-sivuilla on paljon lisätietoa ja kokemuksia kehittämistyöstä. Työttömien toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa suositus THL:n TOIMIA-tietokannassa. Työryhmän raportti työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalveluista, julkaissut työ- ja elinkeinoministeriö. Työttömien terveydenhuollon koulutusaineisto, joka on vapaasti hyödynnettävissä esimerkiksi itseopiskeluun. 11

14 4 TERVEYSTARKASTUKSEN SISÄLTÖ Työttömän työnhakijan terveystarkastus on kuvattu yleisellä tasolla ja prosessin näkökulmasta liitteissä. Prosessikuvausta kannattaa katsoa ennen kuin tutustuu tarkemmin terveystarkastuksen yksityiskohtiin. Prosessikuvauksen lisäksi liitteissä on esitietolomake sekä palautelomake asiakkaalle terveystarkastuksesta. Asiakkaille on tarkastuksen yhteydessä jaettu monenlaisia esitteitä, joista on koottu yhteenveto liitteisiin. Asiakkaalle tarkoitetusta palautteesta koottiin myös erillinen vihkonen, mutta tämän tekstin liitteenä on vain tiivis palautelomake. Terveystarkastus tehdään asiakkaan kotona täyttämän esitietokaavakkeen mukaan. Vastaanotolla käsitellään laboratoriotulokset ja tehdään mittauksia tarkastuksen yhteydessä. Tietoja tarkastellaan ja näistä asioista keskustellaan vastaanotolla. Tarkastuksen yhteydessä tietoja täydennetään ja tarvittaessa käsitellään myös muita terveyteen liittyviä asioita. Terveystarkastuksen sisältö: asiakkaan kokonaistilanteen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) hahmottaminen haastattelussa esitietolomakkeen avulla (ks. liite) terveyshaastattelu ja -neuvonta esiin tulleiden asioiden perusteella mittaukset (verenpaine, paino, pituus, painoindeksi, vyötärönympärys) näön, kuulon, rokotteiden sekä hammastarkastuksen tarve ja tarvittaessa ohjaus palveluihin asiakkaalta kannattaa kysyä myös aikaisemmat työkykyyn ja terveyteen liittyvät selvitykset ja tutkimukset (esimerkiksi yksityisissä kuntoutuslaitoksissa). 12

15 Terveystarkastuksessa kartoitettavat keskeiset terveysriskit: ylipaino (BMI) kohonnut verenpaine kohonnut kolesteroli riski sairastua diabetekseen päivittäinen tupakointi runsas alkoholin käyttö masennus vähäinen liikunta muu riskitekijä, joka tulee terveystarkastuksessa esille. Koska terveyteen ja sairauksiin liittyvä tutkimustieto uusiutuu koko ajan, ohessa on listattu tietolähteitä, joiden avulla terveystarkastuksen osa-alueisiin voi tutustua tarkemmin (esim. käytettävät riskitestit). Lisätietoa luvun aiheista: Duodecim: Terveyskirjasto Duodecim: Käypä hoito -suositukset THL:n tietopaketti diabeteksesta THL:n tietopaketti ravitsemuksesta THL:n tietopaketti tupakoinnista ja tupakoinnin lopettamisesta Terve Suomi -portaali (huom. ei päivitetä tällä hetkellä) Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto UKK-instituutti: terveysliikuntasuositukset UKK-instituutti: Työkaluja liikuntaneuvontaan A-klinikkasäätiö: Päihdelinkki 13

16 5 KAINUULAINEN TYÖ- JA TERVEYSKUNNON TOIMINTAMALLI -HANKE 5.1 Hankkeen tavoite ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa uudenlainen yhteistyön malli Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelurakenteeseen. Malli tuottaa tietoa työttömille työnhakijoille heidän terveydestä sekä työkyvystä sekä ohjaa heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Hankkeessa kehitetään uusia palvelumuotoja sekä tehdään verkostomaista yhteistyötä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kytkeä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tiiviimmin työllistämisen ja aktivoinnin prosesseihin Kainuun alueella. Hankkeessa kehitetään sairauksia ennaltaehkäiseviä sekä terveyttä edistäviä työmenetelmiä ja -tapoja, joilla pyritään konkreettisesti edistämään haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä. Hankkeen konkreettisina tehtävinä on kehittää ja juurruttaa Kainuuseen työnhakijoiden terveyden edistämisen toimintamalli, joka sisältää muun muassa terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia terveys- ja liikuntamenetelmiä. Hanke edistää osaltaan rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja lisää kainuulaisten hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmän muodostavat kainuulaiset työttömät työnhakijat. Kohderyhmään kuuluvat myös työttömien kanssa työskentelevä viranomaisverkosto, johon sisältyvät esimerkiksi terveyskeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen, työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalitoimen henkilöstöt. 14

17 5.2 Hankkeen toiminta asiakaskyselyn näkökulmasta KaiTo -hankkeessa on tehty asiakaskysely kainuulaisten työttömien työnhakijoiden kokemuksista terveystarkastuksista. Kysely tehtiin vuoden 2008 aikana terveystarkastuksissa käyneille henkilöille (N=454). Vastausprosentti oli 50. Kyselyn tavoitteena oli organisaation toiminnan kehittäminen. Lähes jokainen koki terveystarkastuksen tarpeelliseksi ja he kannattivat työttömien terveystarkastusten säännöllisyyttä. Vastaajien mielestä terveystarkastuksella oli merkitystä omaan terveydentilaan ja hyvinvointiin. Terveystarkastus oli lisännyt vastaajien huomiota omiin elintapoihin ja motivoinut muutoksiin. Enemmistö vastaajista koki, ettei terveystarkastuksella ollut vaikutusta työllistymiseen tai toimeentuloon. Osa vastaajista koki terveystarkastuksen kautta päässeen helpommin hoitopalvelujärjestelmään tai lääkärin vastaanotolle. Kainuulaiset vastaajat kokivat hieman muita useammin saaneensa riittävää palautetta terveystarkastuksesta verrattuna vastaaviin kyselyhin (PTThanke). Hankkeeseen osallistuneiden yleisiä taustatietoja: miehiä 54 %, naisia 46 % keski-ikä 46 v. (min. 17 v., maks. 63 v.) työmarkkina-asema: o 57 % alle vuoden työttömänä o 27 % pitkäaikaistyötön o 8 % työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla o 4 % työvoiman ulkopuolella o 3,3 % työvoiman ulkopuolella (koulutus/opiskelu) o 0,6 % työssä avoimilla työmarkkinoilla koulutus: o 45 % perusaste o 51 % keskiaste o 0,08 % keskiasteen jälkeinen, ei korkeakoulutus o 4 % korkeakoulutus 15

18 5.3 Lähete ja palaute terveystarkastuksista Työvoimaneuvoja, sosiaalityöntekijä tai joku muu lähettävä taho postittaa allekirjoitetun lähetteen KaiTo -projektille asiakkaan suostumuksella. Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut uuden lomakkeen palautteen antamiseksi terveystarkastuksesta lähettävälle taholle eli TE-toimistolle. On tärkeää huomata tietosuojan merkitys moniammatillisessa asiakastyössä: ilman asiakkaan suostumusta ei pääsääntöisesti voi luovuttaa vaitiolovelvollisuuden alaisia tietoja. Terveydenhoitaja varaa ajan terveystarkastukseen ja aika ilmoitetaan asiakkaalle kirjeitse. Kutsun lisäksi asiakkaalle laitetaan kotiin täytettäväksi esitietokaavake ja AUDIT-kysely. Samalla tehdään lähete laboratoriokokeisiin, joissa asiakas käy ennen terveystarkastukseen tuloaan. Asiakasta pyydetään olemaan yhteydessä terveydenhoitajaan, mikäli varattu tarkastusaika ei sovi. Laboratoriokokeet otetaan ja terveystarkastukset tehdään asiakkaan kotipaikkakunnalla. Terveystarkastus on yksilöllinen. Se pohjautuu terveydenhoitajan kanssa käytävään luottamukselliseen keskusteluun. Aikaa kannattaa varata 1 2 tuntia. Terveystarkastus on neuvoa antava ja ohjaava. Se ei velvoita mihinkään. Tarvittaessa asiakas ohjataan esimerkiksi terveysaseman kansanterveyshoitajan vastaanotolle, päihde- tai mielenterveyspalveluihin tai hammashuoltoon. Tarkastuksesta saa mukaan terveystietokansion. Kansio sisältää terveystarkastuksen tulokset ja oheismateriaalia. Vaihtoehtoisesti asiakkaalle voi palautteena voi hyödyntää lomaketta (ks. liitteet) tai muokata mieleisensä palautteen. 5.4 Fyysisen kunnon kartoitus Terveystarkastuksen jälkeen on ollut mahdollisuus osallistua kunnon kartoitukseen. Kuntotestit kertovat työ- ja terveyskunnosta. Tulosten perusteella annetaan suosituksia ja tehdään yksilöllisiä liikuntasuunnitelmia. Kuntotestit on tar- 16

19 koitettu työikäiselle väestölle ja niiden tekeminen ei vaadi urheilutaustaa. Testi kestää noin tunnin verran. Testi tehdään yksilötestinä asiakkaan kotipaikkakunnalla. Kuntotestin sisältö: verenpaineen mittaus, esitietolomakkeen tarkistus kehonkoostumus sub.maks. polkupyöräergometritesti selän sivutaivutus, eteenkurotus vatsalihastesti käden puristusvoima tasapaino (6m takaperinkävely) pystypunnerrus toistokyykitys testitulosten läpikäyminen/lyhyt palaute heti testin jälkeen. Testien jälkeen osallistujalle lähetetään postitse kirjallinen palaute. Testituloksia verrataan osallistujan iän ja sukupuolen mukaisiin viitearvoihin. Palautteen mukana on liikuntasuosituksia ja -ohjeita omien tulosten pohjalta. Terveystarkastukset ja kuntotestit ovat asiakkaalle maksuttomia. Hankkeen päättyessä jotkin kunnat Kainuussa saattavat järjestää vastaavia palveluja omana toimintana. Lisätietoja saa kuntien liikuntapalveluista. Lisätietoa luvun aiheista: Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveystarkastuksiin ohjaamisesta. Julkaistu Finlex Valtion säädöstietopankissa. Hyvä julkaisu tietosuojasta on Juhani Parkkarin, Markku Soikkelin ja Marjaliisa Siiran (2001) Julkisuus ja salassapito moniammatillisessa työssä (julk. Stakes). 17

20 6 KIRJALLISUUS JA LÄHTEET Finlex Valtion säädöstietopankki. Viitattu Heponiemi T., Wahlström M., Elovainio M., Sinervo T., Aalto A.-M. & Keskimäki I Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu Kansaneläkelaitos Terveyspuntari. Viitattu Pensola, T. & Järvikoski, A. & Järvisalo, J Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien yhteys työkykyyn. Teoksessa Gould, R., Ilmarinen, J., Järvisalo, J. & Koskinen, S. (toim.). Työkyvyn ulottuvuudet. Helsinki: Eläketurvakeskus. Perttinä, P. & Suuronen, N Laatuwirettä pitkäaikaistyöttömille. Työllistämismallin arviointi ja kehittäminen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Saikku, P Terveyspalvelu työllistymisen tukena. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja -palvelut siirtymätyömarkkinoilla. Helsinki: THL. Saikku, P. & Sinervo, L Työttömien terveyspalvelujen juurrutus. Helsinki: THL. Sinervo, L. (toim.) Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit. Helsinki: THL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SOTKAnet tilasto- ja indikaattoripankki. Viitattu

21 7 LIITTEET LIITE 1. Työttömän työnhakijan terveystarkastus prosessina LIITE 2. Lähete terveystarkastukseen LIITE 3. Terveystarkastuksen esitietolomake LIITE 4. Palaute terveystarkastuksesta asiakkaalle LIITE 5. Palaute terveystarkastuksesta TE-toimistolle (TEM:in lomake) LIITE 6. Terveystarkastuksissa käytetyt esitteet 19

22 Page1 Prosessin tarkoitus on edistää kainuulaisten työnhakijoiden terveyttä sekä työllisyyttä. Ajan oloon toiminta kaventaa sosio-ekonomisia terveyseroja Kainuussa. Prosessin perustiedot Asiakas / potilas Huoli terveydestä tai työkyvystä Huoli terveydestä vähenee Lähete/yhteydenotto (Lähettävä taho) Terveydenhoitaja Ajanvaraus Terveystarkastus ja -neuvonta Tarvittaessa seurantakäynti / moniammatillinen asiakastiimi / kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Lääkäri Tarvittaessa konsultaatio / vastaanotto Tukipalvelut ja jatkohoito Tarvittaessa laboratoriokokeet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Tietojärjestelmät Pegasos / Effica (terv.huolto) työkykyyn liittyvä tieto Pro Consona TYPPI URA Tukimateriaali Lainsäädäntö, asetukset ja suositukset Muu tukimateriaali Yhdessä työkuntoon -kansio asiakkaalle Prosessiin liittyvät hoitoketjut ja -prosessit Asiakas-/potilasohjaus Mielenterveysasiakkaan tarpeenmukainen hoito Kuntoutustutkimus ja työkyvyn arviointi

23 Kainuun maakunta -kuntayhtymä KaiTo-projekti S10073 Lähete terveystarkastukseen Lähettäjä ja virasto Suku- ja etunimi Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lisätietoja Suostun siihen, että minua koskevia työhön, koulutukseen, terveydentilaan ja palvelutarpeeseeni liittyviä tietoja voidaan luovuttaa minua hoitaville perusterveydenhuollon työntekijöille ja että tieto osallistumisestani terveystarkastukseen luovutetaan lähetteen tehneelle taholle, työ- ja elinkeinohallinnolle sekä toiminnan rahoittajalle. Suostun siihen, että tähän lähetteeseen liitetään työhallinnon ylläpitämästä URA-tietojärjestelmästä saatava Työnhakijan perustiedot - lomake tai että lähetteen saava taho voi pyytää sen työvoimaviranomaiselta. Paikka ja päiväys Asiakkaan allekirjoitus Lähettäjän allekirjoitus Nimenselvennys Lähete postitetaan osoitteella: Nimenselvennys Kainuun maakunta -kuntayhtymä KaiTo-projekti / Terveydenhoitajat PL KAINUU Terveydenhoitaja varaa ajan terveystarkastukseen ja aika ilmoitetaan asiakkaalle kirjeitse. Samalla tehdään lähete laboratoriokokeisiin, joissa asiakas käy ennen terveystarkastukseen tuloaan. Asiakasta pyydetään olemaan yhteydessä terveydenhoitajaan, mikäli varattu tarkastusaika ei sovi. Tarkastukset tehdään asiakkaan kotipaikkakunnalla. Asiakas saa tarkastuksessa itselleen terveystieto -kansion, johon hänen terveystietonsa kerätään. Lähete terveystarkastukseen

24 Kainuun maakunta -kuntayhtymä KaiTo-projekti S10073 Päiväys Terveystarkastuksen esitietolomake Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita vastaus sille varattuun tilaan lomakkeen molemmille puolille. Vastauksesi käydään yhdessä läpi terveystarkastuksen aikana. Tietojasi käsitellään luottamuksellisesti. Henkilö- ja yhteystiedot Sukunimi ja etunimet Osoite Puhelin Henkilötunnus Postinumero ja -toimipaikka Asuinkunta Sähköposti Perhesuhteet/siviilisääty avioliitossa / rekisteröity parisuhde avoliitossa naimaton eronnut yksinhuoltaja leski lapsia hlöä Lähiomaisen nimi ja puhelinnumero Koulutus, ammatti ja toimeentulo Koulutus kansakoulu/peruskoulu lukio/ylioppilas ammatillinen koulutus korkea-asteen koulutus keskeytynyt/keskeytyneitä koulutuksia muu koulutus tai kurssi, mikä? Asevelvollisuus suoritettu, vuonna suorittamatta lykkäys vapautettu ei koske minua Viimeisin työtehtävä Ammatti/tutkinto Onko sinulla ollut vaikeuksia koulunkäynnin/oppimisen suhteen? Jos on, niin millaisia? Tämänhetkinen tilanne työttömyys kurssi työvalmennus muu, mikä? Taloudellinen tilanne ansiosidonnainen päiväraha/ työttömyyspäiväraha työmarkkinatuki asumistuki toimeentulotuki sairauspäiväraha/ kuntoutustuki ei tuloja muu tulo Millaiseksi koet taloudellisen tilanteesi hyvä kohtalainen huono Elintavat ja terveystottumukset Ruokailetko säännöllisesti? kyllä en Ravitsemus Oletko tyytyväinen tämän hetkiseen painoosi? kyllä en, miksi et ole? Liikunta Päihteiden käyttö ja riippuvuudet Kuinka usein keskimäärin viikon aikana harrastat kunto- tai hyötyliikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan siten, että hengästyt ja hikoilet? kertaa viikossa en kertaakaan Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? en kyllä nuuskaa savuketta/vrk olen lopettanut Käytätkö alkoholia? en käytä käytän kohtuullisesti käytän paljon Käytätkö huumausaineita? en käytä käytän olen kokeillut olen lopettanut Käytätkö lääkkeitä muuhun kuin sairauden hoitoon? en käytä käytän olen kokeillut olen lopettanut Tunnetko olevasi riippuvainen jostakin (esim. netti, rahapelit)? en kyllä, mistä? KÄÄNNÄ

25 Mieliala Minkälainen mielialasi on ollut viime aikoina? Kuinka monta tuntia nukut vuorokaudessa? Nukutko yösi hyvin? Terveydentila Miten arvioit tämän hetkisen terveydentilasi? erittäin hyvä hyvä kohtalainen huono erittäin huono Sairaudet Mitä lääkkeitä, luontaislääkkeitä tai vitamiineja käytät säännöllisesti tai tarvittaessa? Onko sinulla tällä hetkellä vaivoja, oireita tai epäily jostakin sairaudesta, johon toivoisit selvittelyä? Miten arvioit tämän hetkistä työkykyäsi verrattuna siihen työhön, jota tällä hetkellä olet etsimässä? ( 0= täysin työkyvytön ja 10= työkyky parhaimmillaan Uskotko, että terveyden puolesta pystyt työskentelemään nykyisessä ammatissa tai siinä työssä jota nyt haet vielä kahden vuoden kuluttua? melko varmasti en ole varma tuskin Onko sinulla vaikeuksia selviytyä päivittäisistä askareista (esim. kodinhoito, hygienia, asioiden hoito)? Jos on, niin minkälaisia? Oletko ollut kuntoutuksessa tai kuntoutustutkimuksessa? en kyllä, missä ja milloin? Onko Tetanus-D -rokotuksesi (jäykkäkouristus/kurkkumätä) voimassa? kyllä ei en tiedä Lähisuvun sairaudet (isovanhemmat, vanhemmat, sisarukset) en tiedä diabetes verenpainetauti sydän- ja verisuonisairauksia mielenterveyshäiriöt astma allergia muistisairaus syöpä muu, mikä? Elämäntilanne Millaisiksi koet ihmissuhteesi? hyviksi hiukan ongelmallisiksi huonoiksi Onko Sinulla ystäviä, joiden kanssa vietät aikaa? Jännitätkö sosiaalisissa tilanteissa? ( 0= en jännitä ollenkaan ja 10= jännitän erittäin paljon) Millaisia harrastuksia Sinulla on? Mistä saat iloa elämääsi? Haluaisitko keskustella muista asioista? Kiitos vastauksistasi!

26 Kainuun maakunta -kuntayhtymä KaiTo-projekti Näkö Kuulo Hampaat Papa/rinnat Rokotus v. (jäykkäkouristus-kurkkumätä, Tet-d, voimassa 10v.) Terveyshaastattelupalaute Jatko-ohjaus: Terveydenhoitaja Lisätietoja löydät mm. seuraavista osoitteista: Nimi Päiväys /

27 Kainuun maakunta -kuntayhtymä KaiTo-projekti Pituus cm Painoindeksi (BMI) <19,9 alipaino 20 24,9 normaalipaino 25 29,9 lievä ylipaino 30 34,9 merkittävä ylipaino 35 39,9 vaikea ylipaino > 40 sairaalloinen ylipaino Paino kg Vyötärömitta cm naiset: < 80cm ei vaaraa 80 88cm suurentunut vaara > 88cm huomattavasti suurentunut vaara miehet < 94cm ei vaaraa cm suurentunut vaara > 102cm huomattavasti suurentunut vaara sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen Verenpaine / mmhg < 130 / 85 tavoitetaso / tyydyttävä / lievästi kohonnut / kohtalaisesti kohonnut / huomattavasti kohonnut > 200 / 120 erittäin huomattavasti kohonnut Pulssi / min < 50 matala normaali > 90 korkea Hemoglobiini (Hb) mmol/l naiset: miehet: Verensokeri (fp-gluk) mmol/l paastoarvo Kolesteroli fp-kol mmol/l < 5 (4,5) LDL mmol/l < 3 (2,5) HDL mmol/l > 1 Trigly mmol/l < 2 Maksakoe (P-Gt) U/l naiset 18 39v naiset > 40v miehet 18 39v miehet > 40v Tyypin 2 diabetekseen sairastumisriski < 7 pieni 7 11 jonkin verran lisääntynyt kohtalainen suuri > 20 hyvin suuri Alkoholin kulutuksen oma arvio (Audit ) pistettä (0 40) Mielialakysely (RBDI) pisteet (0-39) Työkykyindeksi pisteet (0 49) VH, JH, RT

28

29 LIITE 6. Terveystarkastuksissa käytetyt esitteet Esitteen nimi: Julkaisija: 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä THL Sex, drugs & Testaa tietosi! THL Muistikysely Novartis Muistikysely läheiselle Novartis Muisti - käyttö- ja huolto-ohjeet Novartis Sydänmerkki, taskuopas (parempi valinta) Sydänliitto Verenpaine kohdalleen Sydänliitto Kolesteroli kohdalleen Sydänliitto Valinnat kohdalleen Sydänliitto Sauvoilla vaihtelua verryttelyyn ja venyttelyyn Sydänliitto PPP-kortti Sydänliitto Ehkäise aivohalvaus! -esite Aivoliitto Tietoa aivoverenkiertohäiriöstä Aivoliitto Diabeetikon ruokavalinnat Diabetesliitto/D-kauppa Matalan ja korkean verensokerin tuntemukset Diabetesliitto/D-kauppa Diabeetikon sosiaaliturvaopas Diabetesliitto/D-kauppa Sydänmerkkijuliste Diabetesliitto/D-kauppa Lue pakkausmerkinnöistä -kortti Diabetesliitto/D-kauppa Riskitestilomake Diabetesliitto/D-kauppa Tuijota omaan napaasi -esite Diabetesliitto/D-kauppa Tunnetko diabeteksen-lehti. 32 sivua Diabetesliitto/D-kauppa Kannabis Mythbuster YAD Youth Against Drygs Ry Aineinfokortit, 15 kpl YAD Youth Against Drygs Ry KK: Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi - painonhallinta opas KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES KKI-Kunto-opas KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES SuomiMiehen kunto-opas KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES SuomiMiehen säätöjä KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES Suunnista voimavarojesi lähteille KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES Kuntokortit KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES Paino hallintaan -opas KKI- kunnossa kaiken ikää / LIKES