VIEW. Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa. KPMG:n asiakaslehti / 1 / 2012 / kpmg.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIEW. Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa. KPMG:n asiakaslehti / 1 / 2012 / kpmg.fi"

Transkriptio

1 VIEW KPMG:n asiakaslehti / 1 / 2012 / kpmg.fi Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa 08 Rohkeasti uudistuvat pankit menestyvät 14 Nokian Renkaiden Anne Leskelä: Suora rahoitus markkinoilta kiinnostaa 18 Basel III uudistaa pankkisektorin

2 PÄÄKIRJOITUS Finanssisektori murroksessa TOIMIALAMURROKSISSA ON AINA MAHDOLLISUUS HAASTAA ROHKEASTI TOTUTTUJA TOIMINTAMALLEJA. Finanssialan kasvava kansainvälinen sääntely ja Euroopan velkakriisi sysäävät pankkisektoria uudistuksiin ja rakennemuutoksiin. Pitkittyvä velkakriisi aiheuttaa osaltaan epävarmuutta ja heikentää rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Mikäli Euroopan tilanne vaikeutuu entisestään, se voi johtaa luottolamaan ja pankkien luotonannon tyrehtymiseen. Samalla kiristyvä sääntely rajoittaa pankkien luotonantokykyä ja voi kasvavien pääomavaateiden johdosta heikentää pääoman tuottoa ja sitä kautta myös sijoittajien halukkuutta sijoittaa lisäpääomia pankkitoimintaan. Rahoitusalaan kohdistuu tällä hetkellä suuri määrä sääntelymuutoksia, joista merkittävimpiä muutoshankkeita ovat tulevat Basel III -säännökset eli edellä mainitut tiukentuvat vakavaraisuusvaatimukset. Kiristyvät vaatimukset nostavat rahoituskustannuksia ja asettavat lisävaateita myös maksuvalmiusvarannoille. Finanssitavaratalojen toiminnan kehittäminen on jatkossa vaikeampaa, kun sääntely ohjaa pankkeja eriyttämään vähittäispankkitoiminnot investointipankkitoiminnasta. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia pankkien liiketoimintamalleihin sekä kykyyn palvella asiakkaita laaja-alaisesti kaikilla pankkitoiminnan osa-alueilla, mikä on ollut pankkitoiminnan johtava kehitystrendi viime vuosikymmenen aikana. Toimialamurroksessa pankkisektorille ilmestyy uusiakin toimijoita. Esimerkkinä tästä kehityksestä on Metro Bank Iso-Britanniassa, joka tarjoaa uudentyyppisiä pankkipalveluja nopeasti suurkaupunkien asukkaille ja jonka toimipisteet ihmisten kulkureittien varrella ovat auki aamusta iltaan seitsemänä päivänä viikossa. Alalle on varmasti odotettavissa lisää uusia innovatiivisia toimijoita. Toimialamurrokset luovat aina myös mahdollisuuksia innovaattoreille haastaa rohkeasti alan totuttuja toimintamalleja. Jo edesmennyt, maailman johtavaksi strategia-asiantuntijaksi arvioitu professori C.K. Prahalad antoi suuriin muutoksiin osuvan ohjeen pari vuotta sitten KPMG:n strategiaseminaarissa: Focus on next practices, not on best practices. Kehittämällä parhaita nykyisiä käytäntöjä voi päätyä tulevaisuudessa vain keskinkertaisuuteen. Innovoimalla uusia tulevaisuuden käytäntöjä ja liiketoimintakonsepteja yhteisessä arvontuotannossa asiakkaan kanssa luodaan Prahaladin mukaan kestävämpää kilpailuetua. Nyt jos koskaan olisi hyvä hetki yllättää finanssialan kilpailijat strategisilla innovaatioilla. Regulaation tulisi ohjata pankkeja palvelemaan entistä paremmin asiakkaitaan. Nähtäväksi jää, miten nopeasti pankit voivat viedä läpi vaadittavat uudistukset ilman, että asiakkaan saamat palvelut väistämättä heikentyvät. Vaikka uusille määräyksille on määrätty pitkät siirtymäajat, markkinoilta tuleva paine pakottaa pankit toteuttamaan uudistukset nopeammin. Prosesseja on tehostettava, jotta toiminnot sujuvat nopeammin, paremmin ja edullisemmin. Asiakkaan tulisi kuitenkin samalla olla entistä enemmän kehittämisen keskiössä, ja pankkiasioinnin tulisi muuttua entistä helpommaksi. Tämä vuoden 2012 ensimmäinen VIEW-lehti sisältää runsaasti asiaa finanssimarkkinoista ja rahoituksesta. Voit tutustua muun muassa arvostetun, maalis - kuussa eläkkeelle siirtyvän ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkmanin näkemyksiin globaalitalouden ja Euroopan tulevasta kehityksestä. KPMG:n globaalin finanssitoimialan johtaja Jeremy Anderson haastaa taas pankit uudistamaan rohkeasti toimintojaan. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja KPMG:n finanssitoimialasta Suomessa vastaava partner Timo Ankelo puntaroivat Basel III -vakavaraisuussäännösten vaikutuksia. Voit myös tutustua Nokian Renkaiden rahoituksen hallintaan talousjohtaja Anne Leskelän horisontista ja saat ajankohtaistietoa yritysten rahoituksen uudelleenjärjestelyiden haasteista Antoisia lukuhetkiä. Raija-Leena Hankonen, toimitusjohtaja, KPMG Oy Ab Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toiminta ympäristössä.

3 sisältö 1/ Nokian Renkaiden Anne Leskelä: Suora rahoitus markkinoilta kiinnostaa 18 Finanssialan Keskusliiton Piia-Noora Kauppi ja KPMG:n Timo Ankelo: Basel III uudistaa pankkisektorin 04 Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa 17 Rahoituksen uudelleenjärjestelyiden haasteet kasvavat 20 Lisää keinoja käyttöpääoman hallintaan 22 Osaajat esille: Timo Torkkel 23 Kolumni: Euro vai markka? 24 Pääomasijoittaja CapMan ei pelaa suhdanteilla 26 Korkojen vähennysoikeuksiin tulossa uusia rajoituksia 27 FATCA iskee suomalaisiin rahoituslaitoksiin 28 Ajankohtaisia julkaisuja 29 Sponsorointiuutisia 30 Uutisia KPMG:n Jeremy Anderson: Rohkeasti uudistuvat pankit menestyvät CFO Insights seminaari: Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja ennustaminen puhuttivat VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, Helsinki, puh , Osoitteenmuutokset ja tilaukset Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Ulla Paavola, Eric Sandelin Toimitussihteeri Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Saija Serpola Ulkoasu ja taitto Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Kirsi Blom Painopaikka Libris Oy, ISSN kpmgfinland kpmg-oy-ab KPMGGlobal 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. KPMG and the KPMG logo are registered trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity. The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. 1/12 VIEW 3

4 finanssimarkkinat ja rahoitus Sixten Korkman: EPÄVARMUUS JATKUU VIELÄ PITKÄÄN EUROOPAN TALOUDESSA Euroalueen hajoamisella olisi niin järisyttävät seuraukset, että katastrofi torjutaan tarvittaessa Euroopan keskuspankin EKP:n voimakkaalla väliintulolla. Edessä on joka tapauksessa surkea talousvuosi, sanoo Sixten Korkman. Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella, Corbis Talouden kasvu- ja kehitysnäkymät eivät lähimmän vuoden aikana näytä ruusuisilta etenkään Euroopan näkökulmasta, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman. Maailmantalouden moottoreina toimivat nyt Kiina ja muut kehittyvät taloudet. Pieniä valonpilkahduksia Korkman näkee myös Yhdysvaltain taloudessa. Siellä asuntojen hintojen lasku on pysähtynyt, ja asuntorakentamisessa pohjakosketus on ohitettu. Myös kotitalouksien ylivelkaantumista on onnistuttu purkamaan kohtuullisen hyvin. Korkmanin mukaan suurin talouden elpymistä varjostava asia Yhdysvalloissa on lähestyvä presidentinvaali. Ennen sitä mitään järkevää ei voida poliittisesti sopia. Tämä koskee etenkin toimia valtavan budjettialijäämän supistamiseksi. SUURIN TALOUDEN ELPYMISTÄ VARJOSTAVA ASIA YHDYSVALLOISSA ON LÄHESTYVÄ PRESIDENTINVAALI. Euroopalla edessä surkea vuosi Korkmanin ilme vakavoituu, kun talouskatsaus siirtyy Atlantin tälle puolelle. Eurooppa on Yhdysvaltoja selvästi jäljessä. Lähitulevaisuus on kuin suossa rämpimistä. Pitkittyvä velkakriisi aiheuttaa suurta epävarmuutta ja heikentää rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Korkmanin mukaan uhkana on luottolama eli pankkien luotonannon tyrehtymi- nen. Pankit haluavat vahvistaa taseitaan, mikä vähentää luotonantoa ja vaikuttaa näin yritysten investointimahdollisuuksiin. Kriisi ei rajoitu pelkästään euroalueeseen. Myös Britannian ja Ruotsin taloustilanne on viime aikoina heikentynyt. Synkin skenaario tuskin toteutuu Kaikkein synkimpien ennusteiden toteutuminen kuten euroalueen hajoaminen ei ole Korkmanin mielestä kovin todennäköistä. Tällaisen katastrofin taloudelliset ja poliittiset kustannukset olisivat niin järisyttävät, että se torjutaan esimerkiksi Euroopan keskuspankin EKP:n voimakkaalla väliintulolla. Tähän saakka EKP on pidättäytynyt tekemästä liikaa, koska poliitikoille halutaan luoda paineita tehdä välttämättömiä uudistuksia. >> 4 VIEW 1/12

5 1/12 VIEW 5

6 finanssimarkkinat ja rahoitus Tarvittaessa EKP kuitenkin takaa toimillaan, ettei romahdukseen ajauduta. Korkman korostaa kuitenkin tilanteen arvaamattomuutta ja räjähdysherkkyyttä. Euroopassa on edelleen itseään toteuttavan luottamuspulan ongelma. Euroalueen velkakriisi on vaarallinen, sillä se voi laukaista itseään ruokkivan pankkikriisin. Tämä johtaisi puolestaan syvään taantumaan. Elvytysvaraa ei enää ole Parin vuoden takaisessa taantumassa talouden notkahdusta pystyttiin pehmentämään julkisilla elvytystoimilla. Nyt nämä mahdollisuudet ovat huvenneet. Rahapolitiikkaa ei voida enää keventää, eikä budjetteja leikkaavilla valtioilla ole enää mahdollisuutta finanssipoliittiseen elvytykseen. Poliitikot korostavat nyt finanssipolitiikan kiristämistä. Sekin on tärkeää, mutta menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla meneillään olevaa kriisiä ei ratkaista, Korkman painottaa. Budjettikurin parantamisella voidaan torjua tulevia kriisejä, mutta nyt tarvittaisiin positiivisia toimia kasvun edistämiseksi. Menoleikkaukset eivät itsessään korjaa heikkoa kilpailukykyä, mikä etenkin Etelä-Euroopassa on ongelma. Jotakin nykyisessä asetelmassa täytyy muuttua, mutta asian korjaamiseen ei ole yksinkertaisia lääkkeitä. Yksi keskeisimmistä ongelmista on poliittisen päätöksentekojärjestelmän kyvyttömyys tehdä kipeitä päätöksiä. Päätöksentekoa vaikeuttaa entisestään poliittisten ristiriitojen voimistuminen EU:ssa. Etelän ja pohjoisen vastakkainasettelu voimistuu. EU:n vastainen populismi nostaa päätään jokaisessa maassa. EKP:n mandaatista ja roolista käydään kiivasta keskustelua. Tällaisten poliittisten juopien syveneminen on vaarallista. YKSI KESKEISIMMISTÄ ONGELMISTA ON POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄN KYVYTTÖMYYS TEHDÄ KIPEITÄ PÄÄTÖKSIÄ. Transaktiovero ei ratkaise ongelmia Poliittiset paineet nostavat keskusteluun myös ehdotuksia, joilla yritetään kosiskella äänestäjiä, mutta joista ei ole välttämättä apua nykyisten ongelmien ratkaisussa. Korkmanin mukaan yksi tällainen on erityisesti Ranskan ajama rahoitusalan transaktiovero. Se on symbolipolitiikkaa, jolla halutaan antaa hyvän olon tunnetta äänestäjille. Korkman puoltaa kuitenkin tarvitta essa ankariakin toimenpiteitä rahoitusjärjestelmän sääntelyn ja valvonnan tiukentamiseksi. Nämä voivat sisältää pankkiin kohdistuvia veroja tai maksuja järjestelmän vakauden turvaamiseksi. Ongelmana on vinoutunut tilanne, jossa pankit voivat ottaa suurempia riskejä kuin yhteiskunnan kannalta on järkevää. Ajatellaan, että pankit ovat liian suuria kaatumaan ja että valtiot toimivat viime kädessä niiden takuumiehinä. Korkmanin mielestä modernin markkinatalouden suurimpia ongelmia on valtavan laaja ja monimutkainen sekä tehokas mutta haavoittuva rahoitusjärjestelmä. Kansainväliset kytkennät lisäävät järjestelmän haavoittuvuutta. Kun jossakin maassa ilmenee ongelmia, ne vaikuttavat muuallekin. Hyvä esimerkki on Kreikan tilanne, joka on uhannut koko eurooppalaisen pankkijärjestelmän vakautta. Jokainen vastatkoon velvoitteistaan Korkmanin mielestä niin pankkien kuin valtioidenkin kohdalla tulisi korostaa no bail out -periaatetta, jonka mukaan kukin vastaa omista velvoitteistaan. Vaikeuksissa olevia maita voi toki auttaa, mutta kriisin varjolla ei saa luoda pysyviä tulonsiirtomekanismeja. Korkmania häiritsee viime vuosien kehitys, jossa ongelmiin ajautuneille euromaille on järjestetty toistuvasti tukirahoitusta ilman riittävää sijoittajavastuuta. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteisvastuun lisääntymistä, kun tuloja siirretään asiansa hyvin hoitaneista maista heikomman talouspolitiikan maihin. Korkman huomauttaa, että tätä periaatetta noudatetaan myös Yhdysvalloissa. 6 VIEW 1/12

7 Ei siellä liittovaltio mene auttamaan Kaliforniaa tai muitakaan talousvaikeuksiin ajautuneita osavaltioita. Lisää kuria taloudenpitoon Korkmanin mielestä oleellista kriisin ratkaisussa on, että EU-maat saadaan noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Yksi askel parempaan suuntaan on Euroopan parlamentin syksyllä hyväksymä lakipaketti, joka antaa mahdollisuuden jäsenmaiden talouspolitiikan entistä tiiviimpään tarkkailuun ja talouskurista lipsuvien jäsenmaiden rankaisemiseen. Esityksiä Euroopan integraation tiivistämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi Korkman ei silti pidä realistisina. Esimerkiksi Hollanti on esittänyt Euroopan komissioon budjettitsaaria, jolla olisi laajat oikeudet puuttua jäsenmaiden taloudenpitoon. Kansalliseen itsemääräämisoikeuteen puuttuminen ei ole realistinen vaihtoehto. EU-maiden kansalaiset eivät sitä hyväksyisi. Katse pitkän aikavälin kilpailukykyyn Korkman korostaa, että akuutin kriisin selvittämisen ohella EU:ssa tulisi tehdä uudistuksia kilpailukyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Globaalin työnjaon muutos on raju ja nopea. Se haastaa meidät kaikki miettimään keinoja, joilla menestymme tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että talouden kyky sopeutua muutoksiin on mahdollisimman hyvä. Tähän päästään, jos kannustimet työntekoon ovat kunnossa, verotus ei ole liian raskasta ja markkinat toimivat. Myös Suomen taloudessa suurimmat huolenaiheet löytyvät Korkmanin mielestä pitkän aikavälin kehityksestä. Emme ole nyt ajautumassa luottoluokituslaitosten huutolaispojaksi tai joutumassa maksamaan valtionlainoista korkeita korkoja. Julkisen talouden keskeinen ongelma on ikäsidonnaisten eläke-, terveys- ja hoivamenojen kasvu tulevien vuosien aikana. Se on Suomessa huomattavasti nopeampaa kuin muualla Euroopassa. Ruotsi tekee uudistuksia, Suomi ei Kaikki tunnustavat, että tilanteen ratkaisu edellyttää työurien pidentämistä. Keinoista ei ole sen sijaan päästy yksimielisyyteen vuosia jatkuneesta keskustelusta huolimatta luvun laman aikana tärkeitä päätöksiä pystyttiin tekemään. Nyt kriisitietoisuus kuitenkin puuttuu, sillä väestön ikääntyminen on asteittain tapahtuva asia. Uhkana kuitenkin on, että sen vaikutuksiin ei puututa ennen kuin on jo myöhäistä. Suomesta poiketen muissa Pohjoismaissa on tehty viime vuosina merkittäviä uudistuksia, joilla on nostettu työllisyysastetta. Esimerkiksi Ruotsissa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen on vaatinut kipeitä päätöksiä, mutta siellä ihmiset jatkavat selvästi pidempään kuin Suomessa. Kolmikanta ei kykene uudistuksiin Suomessa työmarkkinoita koskevista asioista on sovittu perinteisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan välillä. Kolmikantayhteistyö on ollut tuloksekasta, mutta uudessa tilanteessa vanha järjestelmä on osoittautunut Korkmanin mielestä hampaattomaksi. Esimerkiksi eläkekiistan lopettamiseen on kaikki ainekset olemassa. Näyttää kuitenkin siltä, että kolmikantayhteistyöllä ei saada aikaiseksi pakettia, joka sisältäisi työuria pidentäviä erilaisia toimenpiteitä. Korkman katsoo, että poliittisessa päätöksenteossa ei hyödynnetä riittävästi eri alojen tuntijoiden asiantuntemusta. Esimerkiksi Martti Hetemäen verotuksen uudistamista pohtinut asiantuntijaryhmä teki hänen mielestään hyvää työtä, mutta se ei juuri näkynyt hallitusohjelmassa. Etujärjestöjen kannat painottuvat liikaa. Myös parlamentaarisia komiteoita voitaisiin käyttää nykyistä enemmän asioiden valmisteluun. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa. Meillä sen sijaan nojaudutaan liikaa yksittäisten selvitysmiesten tekemiin suosituksiin. Kaiken kaikkiaan heikko päätöksentekokyky on muodostunut Suomessa yhä suuremmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. MAAILMANTALOUDEN MOOTTOREINA TOIMIVAT NYT KIINA JA MUUT KEHITTYVÄT TALOUDET. 1/12 VIEW 7

8 Uusi tilanne luo uusia mahdollisuuksia Andersonin mielestä luottamuksen palauttaminen on finanssisektorilla keskeinen asia, sillä nykyinen ilmapiiri haittaa myös hyvin asiansa hoitaneita maita ja yrityksiä. Uhkakuvista ja epävarmuudesta huolimatta pankkien kannattaa rohkeasti lähteä etsimään mahdollisuuksia, joita uusi tilanne niille tarjoaa. Anderson kannustaa. Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen on haasteellista. Sama pätee muutoksiin, joita pankkien on omissa organisaatioissaan tehtävä. Pankkiala ei ole mikään it-sektori. Pankit ovat vanhoillisia ja hitaita tekemään muutoksia. Toisaalta, rahoitusalan vakauden kannalta konservatiivisuus on myös hyvä asia. Andersonin mukaan suurista muutoksista selviävät voittajina ulospäin suuntaufinanssimarkkinat ja rahoitus Kiristyvän sääntelyn vaikutukset pankkien kannattavuuteen, luoton antokykyyn ja yleiseen talouskasvuun ovat päivän puheenaihe Euroopan rahoitussektorilla. KPMG:n globaalin finanssitoimialan johtaja Jeremy Anderson näkee toimialalla kaksi suurta haastetta. Ensimmäinen on, miten pankit vievät läpi vaadittavat uudistukset heikentämättä asiakkaan saamia palveluja. Toinen on kustannusten hallinta kovenevassa kilpailussa. Prosesseja on tehostettava, jotta asiat sujuvat nopeammin, paremmin ja edullisemmin. Anderson muistuttaa, että nykyisen kriisin jälkeen edessä on todennäköisesti edessä pitkä hitaan kasvun aikakausi. Silloin pankkien on oltava hyvässä kunnossa kasvattaakseen liiketoimintaansa ja ottaakseen markkinaosuuksia kilpailijoilta. Luotonanto voi supistua Anderson on toiminut yli 20 vuotta kansain välisen finanssialan konsulttina, muun muassa globaalien pankkien neuvonantajana. Nykyisessä tehtävässään hän seuraa näköalapaikalta toimialan näkymiä. Andersonin mukaan kiristyvän pankkisääntelyn päälinjat ovat selvillä. Uusille määräyksille on asetettu pitkät siirtymäajat. Markkinoilta tuleva paine ajaa pankit kuitenkin nopeampiin uudistuksiin. Tiukentuvat vakavaraisuusvaatimukset tarkoittavat, että pankkien on hankittava lisää pääomia tai supistettava toimintaansa. Monet pankit valitsevat todennäköisesti jälkimmäisen vaihtoehdon, mikä tarkoittaa pankkien luotonannon supistumista. Euroopassa pankit ovat perinteisesti vastanneet valtaosasta yritysten rahoitusta, kun taas Yhdysvalloissa suurin osa rahoituksesta haetaan joukkovelkakirjamarkkinoilta. On kiintoisaa nähdä, miltä tilanne näyttää viiden vuoden kuluttua. Selkeää suuntaa ei ole vielä nähtävissä. Voi kuitenkin olla, että pankkirahoituksen osuus Euroopassa pienenee. 8 VIEW 1/12

9 Teksti: Matti Remes Kuva: Matti Immonen ROHKEASTI UUDISTUVAT PANKIT MENESTYVÄT Pankkien on tehostettava toimintaansa ja kehitettävä asiakkaiden haluamia palveluja menestyäkseen uuden sääntelyn muokkaamilla markkinoilla. Kilpailua kiristävät entisestään uudet liikeideat, arvioi KPMG:n globaalin finanssitoimialan johtaja Jeremy Anderson. tuneet ja avoimin mielin uutta etsivät yritykset. Tukea ja ulkopuolista näkemystä uudistuksiin voi hakea ulkopuolisilta asiantuntijoilta. KPMG:llä on valtava määrä asiantuntemusta, joka auttaa yrityksiä toteuttamaan tarvittavat strategiamuutokset sekä viemään strategian käytännön liiketoimintaan nopeammin ja pienemmillä riskeillä. Palveluja kehitettävä asiakkaiden ehdoilla Pankit voivat tehostaa toimintojaan uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Suomi on edelläkävijä sähköisissä pankkipalveluissa, mutta monissa muissa maissa nämä asiat ovat vielä alkutekijöissään. Brittiläinen Anderson sanoo yhä omistavansa sekkivihon, sillä hänen koti maassaan sekki on edelleen ainoa maksuvaihto ehto tietyissä tilanteissa. Nuori sukupolvi on pankkisektorille suuri haaste. Nuoret ovat tottuneet käyttämään kännykkää ja nettiä. Pankkien on osattava kehittää heidän haluamiaan palveluja. Mitä helppokäyttöisempiä palvelut ovat, sitä uskollisempia ovat asiakkaat. Asiakaslähtöisyys on kulunut hokema, mutta sitä ei voi Andersonin mielestä korostaa koskaan liikaa. Pankin strategian ja toiminta-ajatuksen on perustuttava sille, että maailmaa katsotaan asiakkaan silmin ja mietitään, miten asioiden hoitaminen tehdään hänelle mahdollisimman helpoksi. Pankinjohtajalla ei saa olla aamulla ensimmäisenä mielessä sääntelyn toteuttaminen, vaan se, miten hän voi palvella asiakkaitaan. Uudet toimijat muokkaavat toimialaa Anderson uskoo, että uusia tuulia tuovat ennen muuta pienet finanssialan yritykset. Uusista toimintamalleista ja palveluista ei välttämättä tule toimialan valtavirtaa, mutta kyse on mielenkiintoisista ja kilpailua lisäävistä ilmiöistä. Hyvä esimerkki on Iso-Britanniassa toimiva Metro Bank, joka tarjoaa uudentyyppisiä pankkipalveluja suurkaupunkien asukkaille. Ihmisten kulkureittien varressa sijaitsevat toimipisteet ovat auki aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa. Palvelu on nopeaa. Metro Bank tuo pankkialalle uutta samaan tapaan kuin halpalentoyhtiöt ilmailuun. Uskon, että finanssialalla nähdään tulevina vuosina muitakin uusia liikeideoita. Pohjoismaiset pankit hyvissä asemissa Anderson muistuttaa, että pankkien markkinatilanne on hyvin erilainen eri puolilla Eurooppaa. Saksassa on suurten pankkien lisäksi vielä paljon pieniä pankkeja. Suomessa ja Iso-Britanniassa markkinoilla on huomattavasti pienempi määrä toimijoita. Trendi kaikkialla Euroopassa näyttää kuitenkin olevan, että pankit keskittyvät entistä enemmän omille ydinalueilleen ja POHJOISMAISET PANKIT EROTTUVAT JOUKOSTA. NIILLÄ ON VAHVAT TASEET JA HYVÄLAATUISTA PÄÄOMAA ENEMMÄN KUIN MONILLA KILPAILIJOILLA. lisäävät omavaraisuuttaan kotimarkkinoilta saatavista talletuksista. Tämä tarkoittaa valtionrajat ylittävän konsolidoitumiskehityksen hidastumista. Jatkossa pankeilla on nykyistä selkeämmät rakenteet, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Pohjoismaiset pankit erottuvat Andersonin mielestä joukosta. Niillä on vahvat taseet ja hyvälaatuista pääomaa enemmän kuin monilla kilpailijoilla. Anderson on havainnut, että luvun pankkikriisin opetukset ovat Pohjoismaissa vielä hyvin muistissa. Pankkeja on johdettu suhteellisen varovaisella otteella suurta riskinottoa välttäen. Pohjoismaisten pankkien menestys on kiinni yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Pohjois-Euroopan maat eivät voi tuudittautua nykyiseen tilanteeseen. Niidenkin on keksittävä tapoja parantaa kilpailukykyään. Sama pätee pankkeihin. 1/12 VIEW 9

10 finanssimarkkinat ja rahoitus Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja ennustaminen puhuttivat talousjohtoa KPMG:n CFO Insights seminaarin keskeisiä puheenaiheita olivat finanssimarkkinoiden muutokset, riskienhallinta ja tulevan ennakointi. Talousjohdon on löydettävä keinot, jotka tukevat tehokkaasti yrityksen liiketoimintaa volatiileilla markkinoilla. Teksti: Matti Remes Kuvat: Johanna Levomäki, KPMG UUDELLA PANKKISÄÄNTELYLLÄ ON MERKITTÄVÄT VAIKUTUKSET KOKO KANSANTALOUTEEN. Nopeasti muuttuvasta ja epävarmasta toimintaympäristöstä on tullut yritysten arkipäivää. Talousjohdolta tämä edellyttää yhä enemmän tulevaisuuteen katsovaa ja analyyttisempaa otetta, jotta päätöksenteon ja liiketoiminnan kehittämisen tueksi saadaan tarpeellista tietoa. Näihin talous- ja rahoitusjohdon akuutteihin teemoihin pureuduttiin KPMG:n CFO Insights seminaarissa, joka järjestettiin marraskuussa Ateneumin taidemuseossa Helsingissä. Vuosittaiseen, jo perinteeksi muodostuneeseen tilaisuuteen osallistui lähes 100 talous- ja rahoitus johdon päättäjää. Lopuksi osallistujat tutustuivat Lappi-aiheista taidetta esittelevään Lapin taika -näyttelyyn. Seminaarin kuumimpia puheenai heita olivat finanssialan kiristyvän sääntelyn vaiku tukset pankkeihin ja niiden asiak kaisiin. Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi ennakoi toimialalle merkittäviä muutoksia. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että pankkijärjestelmästä on saatava entistä turvallisempi. Samalla on kuitenkin otettava huomioon uuden sääntelyn suuret vaikutukset. Kiristyvä sääntely lisää pankkien vähimmäispääomavaateita ja pitkäaikaisen rahoituksen tarvetta. Ennen kriisiä pankkien ydinpääoma oli keskimäärin neljän prosentin tasoa. Kriisin jälkeen taso on noussut 7 8 prosenttiin, mutta uusien säännösten myötä vaaditaan 9 12 prosentin ydinpääoma. Euroiksi muutettuna tämä tarkoittaa, että eurooppalaisten pankkien on hankittava noin 700 miljardia euroa lisää pääomia. Rahan hankkiminen tuo pankeille arviolta 75 miljardin euron kustannukset, Kaperi arvioi. Pankkialalla tulossa dramaattisia muutoksia Kaperin mukaan vaikutukset pankkien kannattavuuteen ovat dramaattiset. Ennen finanssikriisiä pankkien oman pääoman 10 VIEW 1/12

11 tuotto saattoi yltää 20 prosenttiin. Jatkossa parhaimmatkin pankit joutuvat tyytymään puoleen siitä. Toimialana pankkisektori on tulevaisuudessa täysin erilainen kuin ennen finanssikriisiä. Pankkikenttä jakautuu selkeästi voittajiin ja häviäjiin. Asiakkaat ja sijoittajat menettävät luottamuksensa heikkoihin toimijoihin. Tiukempia aikoja on luvassa kaikille. Pankeista vähenee työpaikkoja. Niiden omistajat joutuvat tyytymään aiempaa huomattavasti matalampiin tuottoihin. Asiakkaat joutuvat maksamaan luotoista ja muista pankkipalveluista kovempaa hintaa. Uudella pankkisääntelyllä on merkittävät vaikutukset koko kansantalouteen. Tarkkoja arvioita on Kaperin mukaan mahdoton tehdä. Pankit ovat kuitenkin arvioineet, että kehittyneiden talouksien bruttokansantulosta voi leikkautua jopa kolme prosenttia. Sääntelyn kiristäminen on kannatettava asia, mutta sillä on kielteinen vaikutus moneen asiaan. Monissa vaatimuksissa mennään liiallisuuksiin, Kaperi tiivisti. Ennusteet pikemminkin arvauksia Oulun yliopiston professori Juha-Pekka Kallunki arvioi, kuinka talouden tapahtumia koskevat ennusteet osuvat kohdilleen Ari Kaperi EPÄVARMASSA TILANTEESSA YRITYKSESSÄ KANNATTAA ENNUSTAMISEN SIJAAN PAINOTTAA RISKIENHALLINTAA. turbulentissa ympäristössä. Huonosti, oli hänen keskeinen havaintonsa. Monet talouden tapahtumat ovat pohjimmiltaan satunnaisia. Vielä vaikeampaa on ennakoida tapahtumien seurauksia. Kallunki muistutti, että ennustamiseen liittyy aina epävarmuutta. Siitä huolimatta sen tulee pystyä parempaan kuin pelkkä arvaaminen. Valitettavasti talousennusteet ovat usein oikeastaan vain arvauksia tai sen hetkisten markkinaodotusten kuvauksia eivät siis ennusteita. Aidosti merkittäviä tapahtumia on lähes mahdoton ennustaa. Sen sijaan vähä merkityksellisiä ja jopa itsestään selviä talouden tapahtumia voi ennustaa. Sama pätee talouden trendien jatkumiseen. Tosin niiden taitekohtia on hyvin vaikea ennakoida. Riskienhallintaa ennustamisen sijaan Esimerkiksi lähivuosien talouskehityksen ennustaminen on Kallungin mielestä mahdotonta. Kaikki on mahdollista syvän laman ja hitaan tai kohtalaisen kasvun välillä. Kukaan ei voi sanoa, onko tuleva kasvu v-, w-, s- tai jonkun muun käyrän mukaista. Kallungin mukaan epävarmassa tilanteessa yrityksessä kannattaa ennustamisen sijaan painottaa riskienhallintaa. Vaikka emme tiedä tulevaa, voimme usein arvioida jopa tietää mahdolliset tulevat eri vaihtoehdot. Joskus voimme jopa arvioida niiden todennäköisyyksiä. Siksi on usein parempi keskittyä riskienhallintaan. >> 1/12 VIEW 11 Juha-Pekka Kallunki

12 finanssimarkkinat ja rahoitus Markus Rauramo Epävarmuuteen sopivia toimintamalleja Stora Enson talousjohtaja Markus Rauramo kertoi, miten globaalissa metsäyhtiössä on varauduttu epävarmoihin aikoihin. Hänen mukaansa ainoa vaihtoehto on etsiä toimintamalli ja kustannuspohja, joilla pystytään tekemään tulosta kaikissa nähtävissä olevissa olosuhteissa. Stora Ensossa on viime vuosina viety läpi kustannussäästöohjelma, jossa on karsittu kustannuksia ja investointeja sekä kasvatettu kassavirtaa käyttöpääoman hallinnalla. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä on tärkeää varmistaa, että kassavirta ja tase pysyvät vahvoina. Myös tuotannon rajoitukset ovat mahdollisia kustannusten kurissa pitämiseksi. Tuleva kasvu taataan puolestaan viemällä eteenpäin määrä tietoisia kehityshankkeita, Rauramo listasi. Taloushallintoon uusi toimintamalli Liiketoiminnan nopeat muutokset ovat edellyttäneet myös taloushallinnossa uutta otetta. Stora Ensossa lähdettiin vuonna 2008 valmistelemaan uudistusta, jonka seurauksena pääosa taloushallinnon transaktioprosesseista ulkoistettiin Intian Bangaloreen. Suuri uudistus vaati paljon työtä, eikä kaikki sujunut käsikirjan mukaan. Rauramo on kuitenkin ollut tyytyväinen urakan lopputulokseen. Maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta ihmisten välinen vuorovaikutus NOPEASTI MUUTTUVASSA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ON TÄRKEÄÄ VARMISTAA, ETTÄ KASSAVIRTA JA TASE PYSYVÄT VAHVOINA. on oleellista. Kun vuorovaikutus on saatu kuntoon, kaikki alkaa toimia. Rauramo korosti talousjohtajan työssä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Hänestä on oleellista käydä eri toimipaikoissa ja tavata ihmisiä omasta organisaatiosta ja asiakasyrityksistä. Martjin van Wensveen Tämä on ainoa keino saada tietoa, mitä markkinoilla on oikeasti tapahtumassa. Talousfunktion rooli korostuu KPMG:n kansainvälisistä talousjohdon palveluista vastaava johtaja Martjin van Wensveen huomautti, että turbulentti markkinatilanne korostaa yrityksen talousfunktion merkitystä. Sen tulisi tuottaa lisäarvoa liiketoimintaan ennustamalla tulevaa ja tarjoamalla analyyttista tietoa yritysjärjestelyjen, investointien ja muiden päätösten tueksi. Perustoimintojen mallikkaan hoitamisen ohella talousfunktiolta odotetaan entistä enemmän luotettavia ja selkeitä suosituksia päätösten pohjaksi. Vaikka ennustaminen on vaikeaa, sitä tarvitaan nyt 12 VIEW 1/12

13 aiempaa enemmän ja nopeammin, van Wensveen totesi. Talousfunktion on pidettävä koko ajan mielessä, kenelle ja mitä varten raportteja ja ennusteita oikein tehdään, van Wensveen muistutti. Siksi on paikallaan kysyä säännöllisesti, mitä mieltä taloustoimintojen palveluja käyttävät ovat saamastaan palvelusta ja miten talousfunktio voisi parantaa toimintaansa. Van Wensveenin mielestä talousfunktion tulisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä yrityksen riskienhallintatoimintojen kanssa. Ongelmana on, että taloushallinnosta ja riskienhallinnasta vastaavat katsovat usein samoja asioita eri näkökulmista. Heidän tulisi löytää yhteinen kieli ja lisätä vuorovaikutusta. Yritysten talousjohtajat: Tulevan ennakoinnissa eniten parannettavaa Eteenpäin katsovan otteen ja ennustamisen merkitys nousee selkeästi esille KPMG:n ja CFO Research Services -tutkimuslaitoksen tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin kansainvälisten yritysten talousjohtajien näkemyksiä talousfunktiossa tarvittavista muutoksista. Metso Mineralsin talousjohtaja Eeva-Liisa Virkkunen Markus Rauramon esitys Stora Enson taloustoimintojen muutoksesta oli erityisen kiinnostava. Olemme tehneet samaa Metsossa ja kamppailleet täsmälleen samojen asioiden kanssa. Markus kertoi rehellisesti, että kaikki ei aina mene niin kuin käsikirjassa sanotaan. Cargotecin talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä Seminaarin aihe oli erittäin ajankohtainen ja haasteet tuttuja meille kaikille. Tilaisuus oli hyvä muistutus, että muissakin yrityksissä painitaan samojen asioiden kanssa ylä- ja alamäkineen. From Keeping Score To Adding Value -tutkimus perustuu 18 talousjohtajan syvähaastatteluihin. Se on jatkoa viime kevään tutkimukselle, joka kartoitti kansainvälisesti aihetta lähes 450:lle talousjohdon päättäjälle tehdyllä kyselytutkimuksella. CFO Insights seminaarissa esitellyn tutkimuksen mukaan talousjohdon ja -toimintojen rooli analyyttisen tiedon tarjoajana yritysten strategisessa päätöksenteossa korostuu entisestään tulevina vuosina. Talousjohtajat kokevat vahvoiksi alueiksi jo toteutuneita asioita tarkastelevat toiminnot, kuten raportoinnin ja ja kirjanpidon. Sen sijaan eteenpäin katsovissa toiminnoissa budjetoinnissa, suunnittelussa ja ennustamisessa löydetään eniten parannettavaa. Haastetta lisäävät entistä nopeammat ja dramaattisemmat muutokset toimintaympäristössä. Näihin talousfunktion tulisi pystyä reagoimaan. Esimerkiksi budjetoinnissa tulisi löytää keinot, jotka ottavat joustavasti huomioon markkinoilla tapahtuvat muutokset. Harva yhtiö on vielä päässyt tähän, KPMG:n johtaja Martjin van Wensveen huomautti. TALOUSJOHDON JA -TOIMINTO- JEN ROOLI ANALYYTTISEN TIEDON TARJOAJANA YRITYSTEN STRATEGISESSA PÄÄTÖKSEN- TEOSSA KOROSTUU ENTISES- TÄÄN TULEVINA VUOSINA. Nopea reagointivalmius edellyttää riittäviä panostuksia laadukkaisiin talousjärjestelmiin ja -prosesseihin. Tutkimukseen vastanneiden yksi suurimpia huolenaihei ta olivatkin vanhentuneet tietojärjestelmät ja tietotekniikka. Lisätietoja: Christian Liljeström, Head of Advisory, KPMG Puh Sähköposti: 1/12 VIEW 13

14 finanssimarkkinat ja rahoitus SUORA RAHOITUS MARKKINOILTA KIINNOSTAA Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Jan Colliander Taantumassakin hyvin pärjäävä Nokian Renkaat rahoittaa toimintaansa pankkilimiiteillä ja suoraan markkinoilta haetulla vaihtovelkakirjalainalla. Pankkirahoituksen hinnan noustessa ja laina-aikojen lyhentyessä suoralle rahoitukselle on tarvetta entistä enemmän, uskoo talousjohtaja Anne Leskelä. Rengastehtaan ympäristö Nokian keskustan tuntumassa on vastasataneen lumen peitossa. Kunnon talvi on tullut vihdoin tammikuussa, ja kauniin maiseman lisäksi se takaa talvirenkaiden valmistukseen erikoistuneen Nokian Renkaiden bisneksen tulevaisuutta. Johtavana talvirengasvalmistajana meidän kasvuamme tukevat haastavat keliolosuhteet ja talvirengasmarkkinoiden kehitys. Nyt takana on hyvälumisia talvia, ja kysyntä on ollut vahvaa, kertoo Nokian Renkaiden talousjohtaja Anne Leskelä tyytyväisenä. Toisin kuin moni muu yritys, Nokian Renkaat ei ole laittanut investointejaan jäihin talouden epävarmuuden vuoksi. Yhtiö rakentaa Venäjälle, Pietarin kupeeseen lisää tuotantokapasiteettia miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 lopussa vuosikapasiteettimme Venäjällä oli 11 miljoonaa rengasta. Uusien linjojen myötä lisäämme kapasiteettiamme 6 miljoonalla renkaalla. Nopeaa reagointia tarvitaan Anne Leskelä kuvaa talousjohtajan työtä pulssilla elämiseksi, jossa seurataan markkinoiden tapahtumia, liiketoimintaympäristön muutoksia ja kysynnän kehittymistä. Niiden perusteella kartoitetaan ja RAHOITUSRISKIEN HALLINNASSA ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ INFORMAATIO YRITYKSEN JA RAHOITTAJAN KANSSA KULKEE PUOLIN JA TOISIN. arvioidaan erilaisia riskejä ja rakennetaan skenaarioita. Nokian Renkaat ei ole kaikkein syklisimpiä yhtiöitä, sillä sen henkilöautonrenkaiden tuotantoa ei mene käytännössä lainkaan autotehtaiden ensiasennuksiin, ja talvirenkaiden kysyntä on kesärengaskysyntää tasaisempaa ja vahvemmin kasvavaa. Kun renkaat kuluvat, ne on vaihdettava, oli nousukausi tai lama. Nokian Renkaat tekikin voittoa jopa edellisen laman syvimpänä vuonna Pystymme reagoimaan nopeasti ympäristön muutoksiin ja tekemään tarvittavat toimenpiteet, jotta yritys voi edelleen jatkaa kannattavaa toimintaa. Anne Leskelä arvioi Euroopan velkakriisin tuoneen riskikartalle uusia elementtejä. Vielä pari vuotta sitten talousjohtajan ei tarvinnut ajatella eurooppalaisten maiden maariskejä, mutta nyt tilanne on toinen. Nokian Renkaat rahoittaa asiakkaitaan myymällä talvirenkaita ennakkokaupalla vuoden kolmannella kvartaalilla. Meidän täytyy nyt katsoa, millaisiin maihin myymme ja millaisten pankkien rahoituksella asiakasyrityksemme toimivat. Tämä on normaalia riskienhallintaa muualla, mutta nyt eurooppalaisetkin maat ovat tarkkailulistalla, Leskelä sanoo. Oman rahoituspolitiikkansa suhteen Nokian Renkaat on talousjohtajan mukaan konservatiivinen yritys. Yhtiön pitkäaikaisesta rahoituksesta vähintään puolet on kiinteäkorkoista joko valmiiksi tai koronvaihtosopimuksella. Markkinoilla tapahtuvilla lyhytaikaisilla muutoksilla ei ole meille kovin suurta merkitystä. Meillä on aina pitkäaikaista rahoitusta, ja pyrimme valitsemaan pankit niin, ettei siellä olisi ylimääräisiä riskejä. Luottolimiitti tasaa kausivaihteluja Anne Leskelän mukaan Nokian Renkaat kasvaa pääsääntöisesti orgaanisesti. Syy on yksinkertainen: yhtiön on vaikea löytää ostettavaa, joka parantaisi rengasalalla poikkeuksellisen kannattavan Nokian Renkaiden tunnuslukuja. Investoinnit tuotantolaitoksiin Venäjällä ja Suomessa rahoitetaan pääosin >> 14 VIEW 1/12

15 1/12 VIEW 15

16 finanssimarkkinat ja rahoitus omalla kassavirralla. Yhtiö tarvitsee kuitenkin rahoitusta tasaamaan talvirengasliiketoimintaan liittyvää kausivaihtelua. Kassavirta tulee sisään vasta vuoden lopussa, joten siihen asti toiminta rahoitetaan yritystodistuslimiitillä. Kolmas kvartaali on meille käyttöpääomallisesti raskain ajankohta, sillä meillä on paljon saamisia ja tavaraa varastossa sesonkia varten. Kun kassavirta tulee sisään, maksamme limiitin pois, ja vuodenvaihteessa Nokian Renkaat on käytännössä velaton yritys, Anne Leskelä kertoo. Nokian Renkaat on tehnyt sopimukset syndikoiduista luottolimiiteistä pankkien kanssa, joiden kanssa sillä on muutakin liiketoimintaa. Leskelä kiittää yhteistyön pankkien kanssa sujuneen hyvin ja ilman yllätyksiä. Hänen mukaansa rahoitusriskin hallinnassa on tärkeää, että informaatio yrityksen ja rahoittajan kanssa kulkee puolin ja toisin. Kun luottamuksellinen suhde on vuosien varrella kehittynyt, ei tule ongelmia myöskään hankalina aikoina. Nokian Renkaat on osannut ajoit taa rahoitusjärjestelynsä oikeaan aikaan. Yhtiö uusi syndikoidun luottolimiittinsä viime vuoden keväällä, kun marginaa lit olivat vielä nykyistä alhaisemmat. Leskelä myöntää, että uusiminen osui sopivaan saumaan. Sen jälkeen marginaalit ovat nousseet. Pankkiraha kallistuu Anne Leskelän mukaan on merkkejä siitä, että pankista saatavan rahan hinta kallistuu. Hinnannousun takana ovat pankkien keskinäinen epäluottamus ja tiukentuva regulaatio, esimerkiksi vuonna 2013 voimaan tulevat Basel III -sopimuksen vaka-varaisuusvaatimukset. Myös lainaajat ovat lyhentyneet; pankeista on lähes mahdotonta saada lainaa yli 5 7 vuodeksi. Leskelä uskookin, että yritysrahoituksessa on tilausta joukkovelkakirjamarkkinoille, josta voi saada pidempää rahoitusta. On tervettä hakea rahoitusta suoraan markkinoilta, ja pitäisin ihmeenä, jos se ei yleistyisi. Joukkovelkakirjalainoilla on YRITYKSEN PITÄÄ TOIMIA SILLOIN, KUN SE VOI PÄÄTTÄÄ OMASTA KOHTALOSTAAN EI VASTA SILLOIN, KUN TULEE JOKU, JOKA PÄÄTTÄÄ SINUN PUOLESTASI. esimerkiksi Pohjois-Amerikassa aivan toisenlainen painoarvo kuin täällä. Nokian Renkaiden suurin vieraan pääoman erä on alun perin 150 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina, jonka yhtiö haki suoraan kansainvälisiltä markkinoilta vuonna Laina erääntyy vuonna Yritysten haasteena joukkovelkakirjalainojen järjestämisessä on luottokelpoisuusluokituksen puuttuminen. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyödyllisen reittauksen hankkiminen voi olla kustannus kysymys. Nokian Renkaillakaan ei ole virallista reittausta. Meidän rahoituksemme on toiminut hyvin ilman sitäkin. Etenkin kotimaisilla markkinoilla institutionaaliset rahoittajat tuntevat meidät. Vanhat konstit pätevät Anne Leskelä muistuttaa, että rahoituksen osalta parasta riskienhallintaa on, että yrityksessä ymmärretään, mitä ollaan tekemässä. Erityisen tärkeää se on rahoitusinstrumenttien valinnassa ja käytössä. Rahoitusmaailmassa on tarjolla pilvin pimein erilaisia johdannaisia. Tärkeä osa riskinhallintaa on, että valitaan instrumentteja, jotka todella tukevat yrityksen liiketoimintaa. Leskelä pitää johdannaisia hyvinä työkaluina, sillä niiden avulla voidaan rakentaa yritykselle räätälöityjä suojausratkaisuja. Käyttäjien pitää kuitenkin ymmärtää niiden riskit, hinta ja reunaehdot. Ei pidä mennä tekemään sellaista johdannaista, jonka arvostusta ei pysty itse laskemaan. Jos yrityksessä ei ole ymmärretty keskeisiä sopimusehtoja ja markkina liikkuu voimakkaasti, voi tulla ikäviä yllätyksiä. Turbulentissa taloudessa pärjää Leskelän mukaan hyvin vanhoilla konsteilla. Yrityksen on pidettävä kassavirta kohdallaan, hallittava rahoitusriskejä, turvattava riittävä omavaraisuus sekä hajautettava rahoituksen vastapuolet ja maturiteetit. Ei ole olemassa mitään vippaskonsteja. 16 VIEW 1/12

17 Rahoituksen uudelleenjärjestelyiden haasteet kasvavat Edellisen taantuman aikana yritysten lainojen uudelleenjärjestelyt perustuivat ennusteeseen talouden ripeästä toipumisesta. Kasvun taittuminen tekee mahdollisista uudelleenjärjestelyistä entistä haastavampia, sanoo KPMG:n neuvontapalveluiden partner Kalle Nurminen. Teksti: Jarno Forssell Kuvat: KPMG Vuoden 2008 loppu näyttäytyy jälkikäteen dramaattisena jaksona, jolloin kysyntä hävisi ja kassavirta kuivui. Suomalaiset yritykset olivat tuolloin kuitenkin hyvässä kunnossa. Kun volyymit tippuivat, yrityksille vapautui paljon taseesta rahaa, joten kassakriisi ei iskenyt heti. Lainojen uudelleenjärjestelyissä omistajakin saattoi laittaa yhtiöön lisää pääomaa, analysoi Kalle Nurminen KPMG:n neuvontapalveluista. Nyt tilanne on toinen. Nurminen pelkää talouskasvun hiipumisen aiheuttavan useille yhtiöille luottosopimusten erityisehtojen eli kovenanttien rikkomuksia sekä haasteita lainakorkojen ja lyhennysten hoidossa. Ongelmaa kärjistää se, että yritykset ja rahoittajat ovat edellisen taantuman aikana käyttäneet suuren osan lainojen helpommista uudelleenjärjestelykeinoista. Samaan aikaan lähivuosina on erääntymässä miljardeittain rahoitusta. Rahoitus ylimmän johdon agendalle Se, kuinka suurta osaa yrityksistä rahoituksen uudelleenjärjestelyn haasteet koskevat, riippuu talouden kehityksestä. Todennäköisemmässä skenaariossa talous kasvaa huomattavasti hitaammin kuin mihin yritysten vuonna tehdyt lainajärjestelyt ovat perustuneet. Epätodennäköisemmässä skenaariossa euron hajoaminen aiheuttaisi kaaoksen, joka voisi aiheuttaa vuoden 2008 lopun kaltaisen äkkipysähdyksen. Molemmat skenaariot voivat vaatia raskaita uudelleenjärjestelyjä. Jos lainan ehtoja on rikottu useampaan kertaan, pankki voi alkaa etsiä yritykselle uutta omistajaa, ja pahimmassa tapauksessa voi tulla pakkomyyntejä. Parasta kuitenkin olisi, jos omistaja ja rahoittaja voisivat sopia yhdessä kaikille osapuolille järkevän ratkaisun. Nurmisen mukaan yrityksissä tiedostetaan, että rahoituksen saaminen on entistä vaikeampaa. Siitä halutaan kuitenkin selviytyä omin voimin, ja apua haetaan vasta viimeisessä hädässä. Tyypillistä tämä on keskisuurissa yhtiöissä, joissa talousjohtajalla ja toimitusjohtajalla ei välttämättä ole rahoituksen erityisosaamista. Rahoituksen saannin varmistamisen tulisi nyt olla korkealla yritysjohdon agendalla. Rahaa maailmassa on, mutta haasteena on löytää oikeat instrumentit ja tahot, jotka sitä yrityksille järkevillä ehdoilla antavat. Yritysten käyttämä rahoituspaletti monipuolistuu, ja siinä tarvitaan enemmän erityisosaamista. Ulkopuolinen apu voi olla tarpeen Ulkopuolinen neuvonantaja voi auttaa yritystä hankkimaan rahoitusta, valitsemaan potentiaaliset rahoittajat ja instrumentit sekä valmistautumaan rahoitusneuvotteluihin niin, että johdon ennusteet ovat uskottavat ja materiaali hyvin valmisteltu. Tapauksissa, joissa KPMG on ollut mukana, uudelleenrahoitus on järjestynyt ja rahoituskulut pienentyneet järjestelyn jälkeen, vaikka rahoituksen markkinahinta on ollut korkeampi. Neuvonantaja voi toimia myös rahoittajan tai useiden rahoittajien toimeksiannosta. Ulkopuolinen asiantuntija voi tehdä yrityksen tulevaisuuteen keskittyvän independent business review n (IBR), johon kuuluvat yrityksen taloudellinen ja markkina-analyysi. Vaikeammissa tilanteissa voimme myös analysoida eri uudelleenjärjestelyvaihtoehtojen vaikutukset rahoittajille ja yhtiölle. Jos rahoittajia on useampia, on hyvä olla olemassa kokoava voima, joka pitää lankoja käsissään. Johdon, omistajan ja rahoittajien intressit voivat olla hyvin erilaiset, ja neuvonantajan avulla pitää sorvata kaikille sopiva ratkaisu. Lisätietoja: Kalle Nurminen, Advisory, Head of Restructuring, KPMG Puh Sähköposti: 1/12 VIEW 17

18 finanssimarkkinat ja rahoitus BASEL III UUDISTAA PANKKISEKTORIN Pankkisääntely kiristyy entisestään ja muuttaa myös suomalaisen finanssisektorin toimintatapoja. Mitä uusi vakavaraisuussääntely merkitsee pankeille ja niiden asiakkaille? Teksti: Suvi Lavikainen Kuva: Johanna Levomäki 18 VIEW 1/12

19 Basel II -sääntelykehikkoa oltiin vasta panemassa täytäntöön, kun finanssikriisi pyyhkäisi Euroopan yli. Sääntely ei ottanut tarpeeksi huomioon erityyppisiä riskejä, ja Baselin pankkivalvontakomitea joutui uudemman kerran miettimään, miten puutteet saadaan korjattua. Tuleva sääntely keskittyykin pankkisektoria uhkaaviin riskeihin ja niiden hallintaan. Suomalaispankit ovat pärjänneet hyvin eurooppalaisissa stressitesteissä, joissa on mitattu pankkien vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä. Mitä muutoksia kiristyvä sääntely tuo suomalaiseen pankkisektoriin? Valmiudet toteuttaa sääntelyä ovat erinomaiset. Kun katsotaan eurooppalaisia valvontaviranomaisten tekemiä testejä ja uusia vaatimuksia, suomalainen pankki sektori on nyt jo ylittänyt tulevan vaatimus tason, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kuvailee. Useilla pankeilla on kuitenkin tarve nostaa vakavaraisuuttaan. On mielenkiintoista nähdä, miten se tehdään. Lisätäänkö omaa pääomaa vai karsitaanko kuluja ja kustannuksia kokonaisuutena. Kukin pankki käy nyt läpi omaa strategiaansa ja sitä, miten vastaavat vaatimuksiin, kertoo partner Timo Ankelo KPMG:n Financial Services -toimialaryhmästä. Lainaa uusin ehdoin Pankit voivat vastata sääntelyyn sisäisillä säästötoimenpiteillä, mutta loppujen lopuksi vaikutukset näkyvät myös henkilöja yritysasiakkaiden kukkarolla. Pankeille asetetut vaatimukset vaikuttavat muun muassa lainojen saatavuuteen ja hinnoitteluun. Sekä Kauppi että Ankelo arvioivat, että marginaalit levenevät sääntelyn myötä. Osa kustannuksista siirtyy palvelumaksuihin. Eurooppa on pankkivetoisen rahoituksen aluetta verrattuna moniin muihin globaaleihin kilpakumppaneihin. Tämä tulee varmasti muuttumaan sääntelyn seurauksena. Menemme kohti USA:n ja muun anglosaksisen maailman piirteitä, jossa rahoitusta saadaan yhä useammin pääomamarkkinoilta, Kauppi povaa. Pankit eivät vetäydy rahoitusmarkkinoilta kokonaan, mutta liiketoimintalogiikka muuttuu. Perinteisen antolainauk sen rinnalle kehitetään esimerkiksi pankkien ja pääomasijoittajien yhteisiä hybridituotteita. Pankit haluavat siis jatkossakin tarjota asiakkailleen lainoja. Sekä henkilö- että yritysasiakkaan sopivuus kuitenkin arvioidaan entistä huolellisemmin, ja asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa entistä enemmän luoton hintaan. Lisäksi pankkien varainhankinta toimii Suomessa erittäin hyvin. Luottolamaa ei pitäisi siten pankeista johtuvista syistä tulla. Suomalaiset pankit ovat saaneet markkinoilta rahoitusta tarvitsemansa määrän, eli niiden kilpailukyky on hyvä. Suomalaispankeilla on mahdollisuus jopa lisätä luotonantoaan, Kauppi lisää. Pankkiin ei siten tarvitse mennä jatkossakaan hattu kourassa. Sen sijaan on mahdollista, että pankkiin ei mennä ollenkaan. Yksi muutos, jolla haetaan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, on jakelukanavien vieminen nettiin, Kauppi kertoo. Pankkisektori on panostanut tietojärjestelmien kehitystyöhön jo pitkään. Laina-asioitakin voidaan hoitaa yhä enemmän verkossa. Ankelo arvioi, että verkon ja mobiilin pankkiasioinnin kehittäminen ovat tärkeässä roolissa tulevina vuosina. Kilpailu hyvistä asiakkaista lisääntyy. Uusien palveluiden ja tuotteiden tuominen on keino erottautua kilpailijoista, Ankelo sanoo. SUOMALAISPANKIT OVAT PÄRJÄNNEET HYVIN EUROOPPA- LAISISSA STRESSITESTEISSÄ, JOISSA ON MITATTU PANKKIEN VAKAVARAISUUTTA JA RISKIN- HALLINTAKYKYÄ. MIKÄ BASEL III? Finanssikriisi paljasti vakavia puutteita rahoituslaitosten sääntelyssä. Baselin pankkivalvontakomitea on valmistellut niin sanotut Basel III -säännökset, joiden on määrä korjata sääntelyn puutteita ja vahvistaa pankkien riskinsietokykyä. Jatkossa pankeilta edellytetään nykyistä enemmän ensisijaista omaa pääomaa suojaamaan niitä tappioilta. Pankeilta vaaditaan myös entistä vahvempaa rahoitusasemaa sekä maksuvalmiuden että oman rahoituksen osalta. Basel III -säännökset astuvat voimaan vaiheittain niin, että täysimääräisesti vaatimuksia sovelletaan lukien. Edunvalvojat maailmalla Finanssisektoriin kohdistuu valtava määrä sääntelyä. KPMG:n asiantuntijaverkosto keskittyy tiiviisti seuraamaan alati uudistuvaa sääntelyä ja sen vaikutuksia Suomen finanssisektoriin. Säädösten määrä, sisältö ja kryptisyys tekevät toimialan seuraamisesta haastavan niin meille, pankeille kuin valvo valle viranomaiselle eli Finanssivalvonnalle, Ankelo summaa. FK pyrkii edunvalvontaorganisaationa vaikuttamaan sääntely-ympäristöön. Basel III on tällä hetkellä yksi FK:n kärkihankkeita. Olemme jopa globaalilla tasolla edustamassa suomalaista finanssisektoria, Kauppi kertoo. Kauppi ja Ankelo ovat yhtä mieltä siitä, että sääntelyuudistus parantaa finanssi alan kokonaiskestävyyttä, kun se tehdään oikealla tavalla. Tasapainon hakeminen on vielä kesken, ja vain aika voi näyttää, kuinka hyvin Basel III:ssa on onnistuttu. 1/12 VIEW 19

20 finanssimarkkinat ja rahoitus Teksti: Jukka Holopainen Kuvat: Jakke Nikkarinen Lisää keinoja käyttöpääoman hallintaan Monet yritykset tehostavat käyttöpääomaansa liian suppealla keinovalikoimalla. Kuten talousoppineet tietävät, käyttöpääoma on se osa yrityksen pääomasta, jolla rahoitetaan päivittäistä toimintaa. Käyttöpääoman hallintaa tehostamalla yritys voi vapauttaa pääomia esimerkiksi investointien rahoittamiseen, velkojen takaisinmaksuun tai osingonjakoon. Käyttöpääoman tehostaminen aloitetaan tyypillisesti sopimusehdoista; myynnin maksuehdot puristetaan mahdollisimman lyhyiksi ja hankintojen mahdollisimman pitkiksi. Neuvottelut voivat olla tiukkoja. Toisaalta etenkään pienten Juha Sääskilahti toimijoiden suuntaan ehtoja ei edes kannata puristaa äärimmilleen, arvioi KPMG:n Neuvontapalveluiden asiantuntija Erik Renfors. Sopimusehdot ovat kuitenkin vain pieni osa käyttöpääoman hallintaa. Käyttöpääoman tehokas hallinta ei ole rakettitiedettä, mutta siihen sisältyy monia asiakokonaisuuksia ja pieniäkin yksityiskohtia. Kokonaisuus täytyy pitää hallinnassa. Kun asia on johdon fokuksessa, tehostamistoimenpiteitä viedään läpi ja tilanne paranee joksikin aikaa. Tilanne pääsee kuitenkin monesti rapautumaan etenkin hyvien aikojen koittaessa, jos sitoutunut pääoma ja kassavirta eivät ole keskeinen osa yrityksen johtamisjärjestelmää. Siksi näiden asioiden on heijastuttava muun muassa tavoiteasetannassa, palkitsemisessa ja raportoinnissa. Kassavirran tehostamiskohteita voi löytyä vaikkapa kiinteästä omaisuudesta. Käytetäänkö esimerkiksi yrityksen kiinteistöjä ja muuta omaisuutta mahdollisimman tehokkaasti? Mitä omaisuus- eriä on tarve omistaa? Muita rahavirtaan heijastuvia tekijöitä voivat organisaatiosta riippuen olla vuokrat, sähkö- ja vakuutussopimukset, koneiden ja laitteiden ylläpito- ja elinkaariasiat sekä tietojärjestelmien optimaalinen hyödyntäminen. Ja tässä raapaistaan vasta pintaa. Rahavirtaan vaikuttavia tekijöitä on syytä tarkastella puhtaalta pöydältä. Löytyisikö nykyisille toimintatavoille tehokkaampia vaihtoehtoja? Halutaanko esimerkiksi it-ohjelmat pitää omilla palvelimilla ja ylläpitää niitä siellä, vai olisiko järkevämpää käyttää pilvipalveluita, Renfors havainnollistaa. Prosessit ja järjestelmät kuntoon Yrityksen toimintamalleissa ja ydinprosesseissa on monesti kehittämiskohteita, jotka loppuunvietyinä johtavat käyttöpääoman hallinnan tehostumiseen. Kun myyntisaatavat kiertävät hitaasti, syyttävä sormi osoittaa herkästi laskutusta. Mutta jos liiketoimintayksiköiden taloushallintoon toimittama tieto Kassanhallinnan ja käyttöpääoman hallinnan tehostaminen ovat tehokkaimmat keinot vapauttaa pääomaa ja parantaa maksuvalmiutta Kustannus ja monimutkaisuus Kustannusten leikkaaminen Käyttöpääoman hallinnan tehostaminen Kassanhallinnan tehostaminen Tulojen kasvattaminen Velkarahoituksen hankkiminen Omaisuuden myyminen Oman pääoman hankkiminen 20 VIEW 1/12 Aika Lähde: CFO Magazine July 2007

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää arvosta tuloverotuksen pohjaksi

HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää arvosta tuloverotuksen pohjaksi HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää äätiön n kiinteistöjen arvosta tuloverotuksen pohjaksi ADVISORY Leif-Erik Forsberg KHT, JHTT Toimitusjohtaja KPMG Kunta Oy 5.8.2009 Toimeksiannon taustaa

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi

Tilintarkastukset ja niiden antama oppi GLOBAL SERVICE / INDUSTRY Tilintarkastukset ja niiden antama oppi AUDIT / TAX / ADVISORY / LINE OF BUSINESS 5.3.2008 Lisbet Kontula KHT Sisältö Sisäinen valvonta Olennaiset havainnot vuodelta 2007 Olennaiset

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

kuukausikokous Audit Tax - Advisory Anneli Grönfors-Kallio

kuukausikokous Audit Tax - Advisory Anneli Grönfors-Kallio Sisäiset Tarkastajat ry kuukausikokous 21.11.2011 KPMG Audit Tax - Advisory Anneli Grönfors-Kallio KPMG - Sisäiset tarkastaja ry. Kuukausikokous Agenda 21.11.2011 14.00-14.20 14.20-14.40 14.40-15.00 KPMG

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Hyvät juhlavieraat Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Pidän tätä osoituksena siitä hyvästä keskusteluyhteydestä, joka Suomessa vallitsee valvottavien ja valvojan

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Petri Pöllänen salkunhoitaja Sijoitus Invest 16.11.2011 UB konserni Perustettu vuonna 1986 Kotimainen, pankkiryhmistä riippumaton avainhenkilöiden omistama

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen 7.2.2017 Pyry Huhtanen Pienet yritykset tarvitsevat suuria yrityksiä enemmän käteistä, sillä niiden kyky tuottaa liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi maaliskuussa 2009 Haastava markkinaympäristö MacGREGORin vakaa suoritus jatkui Huoltoliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Tutkimusraportti keskisuurten ja suurten suomalaisten yritysten talouden suunnittelusta ja budjetoinnista Elokuu 2016 Budjetoinnista

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot