VIEW. Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa. KPMG:n asiakaslehti / 1 / 2012 / kpmg.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIEW. Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa. KPMG:n asiakaslehti / 1 / 2012 / kpmg.fi"

Transkriptio

1 VIEW KPMG:n asiakaslehti / 1 / 2012 / kpmg.fi Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa 08 Rohkeasti uudistuvat pankit menestyvät 14 Nokian Renkaiden Anne Leskelä: Suora rahoitus markkinoilta kiinnostaa 18 Basel III uudistaa pankkisektorin

2 PÄÄKIRJOITUS Finanssisektori murroksessa TOIMIALAMURROKSISSA ON AINA MAHDOLLISUUS HAASTAA ROHKEASTI TOTUTTUJA TOIMINTAMALLEJA. Finanssialan kasvava kansainvälinen sääntely ja Euroopan velkakriisi sysäävät pankkisektoria uudistuksiin ja rakennemuutoksiin. Pitkittyvä velkakriisi aiheuttaa osaltaan epävarmuutta ja heikentää rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Mikäli Euroopan tilanne vaikeutuu entisestään, se voi johtaa luottolamaan ja pankkien luotonannon tyrehtymiseen. Samalla kiristyvä sääntely rajoittaa pankkien luotonantokykyä ja voi kasvavien pääomavaateiden johdosta heikentää pääoman tuottoa ja sitä kautta myös sijoittajien halukkuutta sijoittaa lisäpääomia pankkitoimintaan. Rahoitusalaan kohdistuu tällä hetkellä suuri määrä sääntelymuutoksia, joista merkittävimpiä muutoshankkeita ovat tulevat Basel III -säännökset eli edellä mainitut tiukentuvat vakavaraisuusvaatimukset. Kiristyvät vaatimukset nostavat rahoituskustannuksia ja asettavat lisävaateita myös maksuvalmiusvarannoille. Finanssitavaratalojen toiminnan kehittäminen on jatkossa vaikeampaa, kun sääntely ohjaa pankkeja eriyttämään vähittäispankkitoiminnot investointipankkitoiminnasta. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia pankkien liiketoimintamalleihin sekä kykyyn palvella asiakkaita laaja-alaisesti kaikilla pankkitoiminnan osa-alueilla, mikä on ollut pankkitoiminnan johtava kehitystrendi viime vuosikymmenen aikana. Toimialamurroksessa pankkisektorille ilmestyy uusiakin toimijoita. Esimerkkinä tästä kehityksestä on Metro Bank Iso-Britanniassa, joka tarjoaa uudentyyppisiä pankkipalveluja nopeasti suurkaupunkien asukkaille ja jonka toimipisteet ihmisten kulkureittien varrella ovat auki aamusta iltaan seitsemänä päivänä viikossa. Alalle on varmasti odotettavissa lisää uusia innovatiivisia toimijoita. Toimialamurrokset luovat aina myös mahdollisuuksia innovaattoreille haastaa rohkeasti alan totuttuja toimintamalleja. Jo edesmennyt, maailman johtavaksi strategia-asiantuntijaksi arvioitu professori C.K. Prahalad antoi suuriin muutoksiin osuvan ohjeen pari vuotta sitten KPMG:n strategiaseminaarissa: Focus on next practices, not on best practices. Kehittämällä parhaita nykyisiä käytäntöjä voi päätyä tulevaisuudessa vain keskinkertaisuuteen. Innovoimalla uusia tulevaisuuden käytäntöjä ja liiketoimintakonsepteja yhteisessä arvontuotannossa asiakkaan kanssa luodaan Prahaladin mukaan kestävämpää kilpailuetua. Nyt jos koskaan olisi hyvä hetki yllättää finanssialan kilpailijat strategisilla innovaatioilla. Regulaation tulisi ohjata pankkeja palvelemaan entistä paremmin asiakkaitaan. Nähtäväksi jää, miten nopeasti pankit voivat viedä läpi vaadittavat uudistukset ilman, että asiakkaan saamat palvelut väistämättä heikentyvät. Vaikka uusille määräyksille on määrätty pitkät siirtymäajat, markkinoilta tuleva paine pakottaa pankit toteuttamaan uudistukset nopeammin. Prosesseja on tehostettava, jotta toiminnot sujuvat nopeammin, paremmin ja edullisemmin. Asiakkaan tulisi kuitenkin samalla olla entistä enemmän kehittämisen keskiössä, ja pankkiasioinnin tulisi muuttua entistä helpommaksi. Tämä vuoden 2012 ensimmäinen VIEW-lehti sisältää runsaasti asiaa finanssimarkkinoista ja rahoituksesta. Voit tutustua muun muassa arvostetun, maalis - kuussa eläkkeelle siirtyvän ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkmanin näkemyksiin globaalitalouden ja Euroopan tulevasta kehityksestä. KPMG:n globaalin finanssitoimialan johtaja Jeremy Anderson haastaa taas pankit uudistamaan rohkeasti toimintojaan. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja KPMG:n finanssitoimialasta Suomessa vastaava partner Timo Ankelo puntaroivat Basel III -vakavaraisuussäännösten vaikutuksia. Voit myös tutustua Nokian Renkaiden rahoituksen hallintaan talousjohtaja Anne Leskelän horisontista ja saat ajankohtaistietoa yritysten rahoituksen uudelleenjärjestelyiden haasteista Antoisia lukuhetkiä. Raija-Leena Hankonen, toimitusjohtaja, KPMG Oy Ab Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toiminta ympäristössä.

3 sisältö 1/ Nokian Renkaiden Anne Leskelä: Suora rahoitus markkinoilta kiinnostaa 18 Finanssialan Keskusliiton Piia-Noora Kauppi ja KPMG:n Timo Ankelo: Basel III uudistaa pankkisektorin 04 Sixten Korkman: Epävarmuus jatkuu vielä pitkään Euroopan taloudessa 17 Rahoituksen uudelleenjärjestelyiden haasteet kasvavat 20 Lisää keinoja käyttöpääoman hallintaan 22 Osaajat esille: Timo Torkkel 23 Kolumni: Euro vai markka? 24 Pääomasijoittaja CapMan ei pelaa suhdanteilla 26 Korkojen vähennysoikeuksiin tulossa uusia rajoituksia 27 FATCA iskee suomalaisiin rahoituslaitoksiin 28 Ajankohtaisia julkaisuja 29 Sponsorointiuutisia 30 Uutisia KPMG:n Jeremy Anderson: Rohkeasti uudistuvat pankit menestyvät CFO Insights seminaari: Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja ennustaminen puhuttivat VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, Helsinki, puh , Osoitteenmuutokset ja tilaukset Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Ulla Paavola, Eric Sandelin Toimitussihteeri Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Saija Serpola Ulkoasu ja taitto Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Kirsi Blom Painopaikka Libris Oy, ISSN kpmgfinland kpmg-oy-ab KPMGGlobal 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. KPMG and the KPMG logo are registered trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity. The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. 1/12 VIEW 3

4 finanssimarkkinat ja rahoitus Sixten Korkman: EPÄVARMUUS JATKUU VIELÄ PITKÄÄN EUROOPAN TALOUDESSA Euroalueen hajoamisella olisi niin järisyttävät seuraukset, että katastrofi torjutaan tarvittaessa Euroopan keskuspankin EKP:n voimakkaalla väliintulolla. Edessä on joka tapauksessa surkea talousvuosi, sanoo Sixten Korkman. Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella, Corbis Talouden kasvu- ja kehitysnäkymät eivät lähimmän vuoden aikana näytä ruusuisilta etenkään Euroopan näkökulmasta, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman. Maailmantalouden moottoreina toimivat nyt Kiina ja muut kehittyvät taloudet. Pieniä valonpilkahduksia Korkman näkee myös Yhdysvaltain taloudessa. Siellä asuntojen hintojen lasku on pysähtynyt, ja asuntorakentamisessa pohjakosketus on ohitettu. Myös kotitalouksien ylivelkaantumista on onnistuttu purkamaan kohtuullisen hyvin. Korkmanin mukaan suurin talouden elpymistä varjostava asia Yhdysvalloissa on lähestyvä presidentinvaali. Ennen sitä mitään järkevää ei voida poliittisesti sopia. Tämä koskee etenkin toimia valtavan budjettialijäämän supistamiseksi. SUURIN TALOUDEN ELPYMISTÄ VARJOSTAVA ASIA YHDYSVALLOISSA ON LÄHESTYVÄ PRESIDENTINVAALI. Euroopalla edessä surkea vuosi Korkmanin ilme vakavoituu, kun talouskatsaus siirtyy Atlantin tälle puolelle. Eurooppa on Yhdysvaltoja selvästi jäljessä. Lähitulevaisuus on kuin suossa rämpimistä. Pitkittyvä velkakriisi aiheuttaa suurta epävarmuutta ja heikentää rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Korkmanin mukaan uhkana on luottolama eli pankkien luotonannon tyrehtymi- nen. Pankit haluavat vahvistaa taseitaan, mikä vähentää luotonantoa ja vaikuttaa näin yritysten investointimahdollisuuksiin. Kriisi ei rajoitu pelkästään euroalueeseen. Myös Britannian ja Ruotsin taloustilanne on viime aikoina heikentynyt. Synkin skenaario tuskin toteutuu Kaikkein synkimpien ennusteiden toteutuminen kuten euroalueen hajoaminen ei ole Korkmanin mielestä kovin todennäköistä. Tällaisen katastrofin taloudelliset ja poliittiset kustannukset olisivat niin järisyttävät, että se torjutaan esimerkiksi Euroopan keskuspankin EKP:n voimakkaalla väliintulolla. Tähän saakka EKP on pidättäytynyt tekemästä liikaa, koska poliitikoille halutaan luoda paineita tehdä välttämättömiä uudistuksia. >> 4 VIEW 1/12

5 1/12 VIEW 5

6 finanssimarkkinat ja rahoitus Tarvittaessa EKP kuitenkin takaa toimillaan, ettei romahdukseen ajauduta. Korkman korostaa kuitenkin tilanteen arvaamattomuutta ja räjähdysherkkyyttä. Euroopassa on edelleen itseään toteuttavan luottamuspulan ongelma. Euroalueen velkakriisi on vaarallinen, sillä se voi laukaista itseään ruokkivan pankkikriisin. Tämä johtaisi puolestaan syvään taantumaan. Elvytysvaraa ei enää ole Parin vuoden takaisessa taantumassa talouden notkahdusta pystyttiin pehmentämään julkisilla elvytystoimilla. Nyt nämä mahdollisuudet ovat huvenneet. Rahapolitiikkaa ei voida enää keventää, eikä budjetteja leikkaavilla valtioilla ole enää mahdollisuutta finanssipoliittiseen elvytykseen. Poliitikot korostavat nyt finanssipolitiikan kiristämistä. Sekin on tärkeää, mutta menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla meneillään olevaa kriisiä ei ratkaista, Korkman painottaa. Budjettikurin parantamisella voidaan torjua tulevia kriisejä, mutta nyt tarvittaisiin positiivisia toimia kasvun edistämiseksi. Menoleikkaukset eivät itsessään korjaa heikkoa kilpailukykyä, mikä etenkin Etelä-Euroopassa on ongelma. Jotakin nykyisessä asetelmassa täytyy muuttua, mutta asian korjaamiseen ei ole yksinkertaisia lääkkeitä. Yksi keskeisimmistä ongelmista on poliittisen päätöksentekojärjestelmän kyvyttömyys tehdä kipeitä päätöksiä. Päätöksentekoa vaikeuttaa entisestään poliittisten ristiriitojen voimistuminen EU:ssa. Etelän ja pohjoisen vastakkainasettelu voimistuu. EU:n vastainen populismi nostaa päätään jokaisessa maassa. EKP:n mandaatista ja roolista käydään kiivasta keskustelua. Tällaisten poliittisten juopien syveneminen on vaarallista. YKSI KESKEISIMMISTÄ ONGELMISTA ON POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄN KYVYTTÖMYYS TEHDÄ KIPEITÄ PÄÄTÖKSIÄ. Transaktiovero ei ratkaise ongelmia Poliittiset paineet nostavat keskusteluun myös ehdotuksia, joilla yritetään kosiskella äänestäjiä, mutta joista ei ole välttämättä apua nykyisten ongelmien ratkaisussa. Korkmanin mukaan yksi tällainen on erityisesti Ranskan ajama rahoitusalan transaktiovero. Se on symbolipolitiikkaa, jolla halutaan antaa hyvän olon tunnetta äänestäjille. Korkman puoltaa kuitenkin tarvitta essa ankariakin toimenpiteitä rahoitusjärjestelmän sääntelyn ja valvonnan tiukentamiseksi. Nämä voivat sisältää pankkiin kohdistuvia veroja tai maksuja järjestelmän vakauden turvaamiseksi. Ongelmana on vinoutunut tilanne, jossa pankit voivat ottaa suurempia riskejä kuin yhteiskunnan kannalta on järkevää. Ajatellaan, että pankit ovat liian suuria kaatumaan ja että valtiot toimivat viime kädessä niiden takuumiehinä. Korkmanin mielestä modernin markkinatalouden suurimpia ongelmia on valtavan laaja ja monimutkainen sekä tehokas mutta haavoittuva rahoitusjärjestelmä. Kansainväliset kytkennät lisäävät järjestelmän haavoittuvuutta. Kun jossakin maassa ilmenee ongelmia, ne vaikuttavat muuallekin. Hyvä esimerkki on Kreikan tilanne, joka on uhannut koko eurooppalaisen pankkijärjestelmän vakautta. Jokainen vastatkoon velvoitteistaan Korkmanin mielestä niin pankkien kuin valtioidenkin kohdalla tulisi korostaa no bail out -periaatetta, jonka mukaan kukin vastaa omista velvoitteistaan. Vaikeuksissa olevia maita voi toki auttaa, mutta kriisin varjolla ei saa luoda pysyviä tulonsiirtomekanismeja. Korkmania häiritsee viime vuosien kehitys, jossa ongelmiin ajautuneille euromaille on järjestetty toistuvasti tukirahoitusta ilman riittävää sijoittajavastuuta. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteisvastuun lisääntymistä, kun tuloja siirretään asiansa hyvin hoitaneista maista heikomman talouspolitiikan maihin. Korkman huomauttaa, että tätä periaatetta noudatetaan myös Yhdysvalloissa. 6 VIEW 1/12

7 Ei siellä liittovaltio mene auttamaan Kaliforniaa tai muitakaan talousvaikeuksiin ajautuneita osavaltioita. Lisää kuria taloudenpitoon Korkmanin mielestä oleellista kriisin ratkaisussa on, että EU-maat saadaan noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Yksi askel parempaan suuntaan on Euroopan parlamentin syksyllä hyväksymä lakipaketti, joka antaa mahdollisuuden jäsenmaiden talouspolitiikan entistä tiiviimpään tarkkailuun ja talouskurista lipsuvien jäsenmaiden rankaisemiseen. Esityksiä Euroopan integraation tiivistämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi Korkman ei silti pidä realistisina. Esimerkiksi Hollanti on esittänyt Euroopan komissioon budjettitsaaria, jolla olisi laajat oikeudet puuttua jäsenmaiden taloudenpitoon. Kansalliseen itsemääräämisoikeuteen puuttuminen ei ole realistinen vaihtoehto. EU-maiden kansalaiset eivät sitä hyväksyisi. Katse pitkän aikavälin kilpailukykyyn Korkman korostaa, että akuutin kriisin selvittämisen ohella EU:ssa tulisi tehdä uudistuksia kilpailukyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Globaalin työnjaon muutos on raju ja nopea. Se haastaa meidät kaikki miettimään keinoja, joilla menestymme tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että talouden kyky sopeutua muutoksiin on mahdollisimman hyvä. Tähän päästään, jos kannustimet työntekoon ovat kunnossa, verotus ei ole liian raskasta ja markkinat toimivat. Myös Suomen taloudessa suurimmat huolenaiheet löytyvät Korkmanin mielestä pitkän aikavälin kehityksestä. Emme ole nyt ajautumassa luottoluokituslaitosten huutolaispojaksi tai joutumassa maksamaan valtionlainoista korkeita korkoja. Julkisen talouden keskeinen ongelma on ikäsidonnaisten eläke-, terveys- ja hoivamenojen kasvu tulevien vuosien aikana. Se on Suomessa huomattavasti nopeampaa kuin muualla Euroopassa. Ruotsi tekee uudistuksia, Suomi ei Kaikki tunnustavat, että tilanteen ratkaisu edellyttää työurien pidentämistä. Keinoista ei ole sen sijaan päästy yksimielisyyteen vuosia jatkuneesta keskustelusta huolimatta luvun laman aikana tärkeitä päätöksiä pystyttiin tekemään. Nyt kriisitietoisuus kuitenkin puuttuu, sillä väestön ikääntyminen on asteittain tapahtuva asia. Uhkana kuitenkin on, että sen vaikutuksiin ei puututa ennen kuin on jo myöhäistä. Suomesta poiketen muissa Pohjoismaissa on tehty viime vuosina merkittäviä uudistuksia, joilla on nostettu työllisyysastetta. Esimerkiksi Ruotsissa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen on vaatinut kipeitä päätöksiä, mutta siellä ihmiset jatkavat selvästi pidempään kuin Suomessa. Kolmikanta ei kykene uudistuksiin Suomessa työmarkkinoita koskevista asioista on sovittu perinteisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan välillä. Kolmikantayhteistyö on ollut tuloksekasta, mutta uudessa tilanteessa vanha järjestelmä on osoittautunut Korkmanin mielestä hampaattomaksi. Esimerkiksi eläkekiistan lopettamiseen on kaikki ainekset olemassa. Näyttää kuitenkin siltä, että kolmikantayhteistyöllä ei saada aikaiseksi pakettia, joka sisältäisi työuria pidentäviä erilaisia toimenpiteitä. Korkman katsoo, että poliittisessa päätöksenteossa ei hyödynnetä riittävästi eri alojen tuntijoiden asiantuntemusta. Esimerkiksi Martti Hetemäen verotuksen uudistamista pohtinut asiantuntijaryhmä teki hänen mielestään hyvää työtä, mutta se ei juuri näkynyt hallitusohjelmassa. Etujärjestöjen kannat painottuvat liikaa. Myös parlamentaarisia komiteoita voitaisiin käyttää nykyistä enemmän asioiden valmisteluun. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa. Meillä sen sijaan nojaudutaan liikaa yksittäisten selvitysmiesten tekemiin suosituksiin. Kaiken kaikkiaan heikko päätöksentekokyky on muodostunut Suomessa yhä suuremmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. MAAILMANTALOUDEN MOOTTOREINA TOIMIVAT NYT KIINA JA MUUT KEHITTYVÄT TALOUDET. 1/12 VIEW 7

8 Uusi tilanne luo uusia mahdollisuuksia Andersonin mielestä luottamuksen palauttaminen on finanssisektorilla keskeinen asia, sillä nykyinen ilmapiiri haittaa myös hyvin asiansa hoitaneita maita ja yrityksiä. Uhkakuvista ja epävarmuudesta huolimatta pankkien kannattaa rohkeasti lähteä etsimään mahdollisuuksia, joita uusi tilanne niille tarjoaa. Anderson kannustaa. Uusien mahdollisuuksien tunnistaminen on haasteellista. Sama pätee muutoksiin, joita pankkien on omissa organisaatioissaan tehtävä. Pankkiala ei ole mikään it-sektori. Pankit ovat vanhoillisia ja hitaita tekemään muutoksia. Toisaalta, rahoitusalan vakauden kannalta konservatiivisuus on myös hyvä asia. Andersonin mukaan suurista muutoksista selviävät voittajina ulospäin suuntaufinanssimarkkinat ja rahoitus Kiristyvän sääntelyn vaikutukset pankkien kannattavuuteen, luoton antokykyyn ja yleiseen talouskasvuun ovat päivän puheenaihe Euroopan rahoitussektorilla. KPMG:n globaalin finanssitoimialan johtaja Jeremy Anderson näkee toimialalla kaksi suurta haastetta. Ensimmäinen on, miten pankit vievät läpi vaadittavat uudistukset heikentämättä asiakkaan saamia palveluja. Toinen on kustannusten hallinta kovenevassa kilpailussa. Prosesseja on tehostettava, jotta asiat sujuvat nopeammin, paremmin ja edullisemmin. Anderson muistuttaa, että nykyisen kriisin jälkeen edessä on todennäköisesti edessä pitkä hitaan kasvun aikakausi. Silloin pankkien on oltava hyvässä kunnossa kasvattaakseen liiketoimintaansa ja ottaakseen markkinaosuuksia kilpailijoilta. Luotonanto voi supistua Anderson on toiminut yli 20 vuotta kansain välisen finanssialan konsulttina, muun muassa globaalien pankkien neuvonantajana. Nykyisessä tehtävässään hän seuraa näköalapaikalta toimialan näkymiä. Andersonin mukaan kiristyvän pankkisääntelyn päälinjat ovat selvillä. Uusille määräyksille on asetettu pitkät siirtymäajat. Markkinoilta tuleva paine ajaa pankit kuitenkin nopeampiin uudistuksiin. Tiukentuvat vakavaraisuusvaatimukset tarkoittavat, että pankkien on hankittava lisää pääomia tai supistettava toimintaansa. Monet pankit valitsevat todennäköisesti jälkimmäisen vaihtoehdon, mikä tarkoittaa pankkien luotonannon supistumista. Euroopassa pankit ovat perinteisesti vastanneet valtaosasta yritysten rahoitusta, kun taas Yhdysvalloissa suurin osa rahoituksesta haetaan joukkovelkakirjamarkkinoilta. On kiintoisaa nähdä, miltä tilanne näyttää viiden vuoden kuluttua. Selkeää suuntaa ei ole vielä nähtävissä. Voi kuitenkin olla, että pankkirahoituksen osuus Euroopassa pienenee. 8 VIEW 1/12

9 Teksti: Matti Remes Kuva: Matti Immonen ROHKEASTI UUDISTUVAT PANKIT MENESTYVÄT Pankkien on tehostettava toimintaansa ja kehitettävä asiakkaiden haluamia palveluja menestyäkseen uuden sääntelyn muokkaamilla markkinoilla. Kilpailua kiristävät entisestään uudet liikeideat, arvioi KPMG:n globaalin finanssitoimialan johtaja Jeremy Anderson. tuneet ja avoimin mielin uutta etsivät yritykset. Tukea ja ulkopuolista näkemystä uudistuksiin voi hakea ulkopuolisilta asiantuntijoilta. KPMG:llä on valtava määrä asiantuntemusta, joka auttaa yrityksiä toteuttamaan tarvittavat strategiamuutokset sekä viemään strategian käytännön liiketoimintaan nopeammin ja pienemmillä riskeillä. Palveluja kehitettävä asiakkaiden ehdoilla Pankit voivat tehostaa toimintojaan uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Suomi on edelläkävijä sähköisissä pankkipalveluissa, mutta monissa muissa maissa nämä asiat ovat vielä alkutekijöissään. Brittiläinen Anderson sanoo yhä omistavansa sekkivihon, sillä hänen koti maassaan sekki on edelleen ainoa maksuvaihto ehto tietyissä tilanteissa. Nuori sukupolvi on pankkisektorille suuri haaste. Nuoret ovat tottuneet käyttämään kännykkää ja nettiä. Pankkien on osattava kehittää heidän haluamiaan palveluja. Mitä helppokäyttöisempiä palvelut ovat, sitä uskollisempia ovat asiakkaat. Asiakaslähtöisyys on kulunut hokema, mutta sitä ei voi Andersonin mielestä korostaa koskaan liikaa. Pankin strategian ja toiminta-ajatuksen on perustuttava sille, että maailmaa katsotaan asiakkaan silmin ja mietitään, miten asioiden hoitaminen tehdään hänelle mahdollisimman helpoksi. Pankinjohtajalla ei saa olla aamulla ensimmäisenä mielessä sääntelyn toteuttaminen, vaan se, miten hän voi palvella asiakkaitaan. Uudet toimijat muokkaavat toimialaa Anderson uskoo, että uusia tuulia tuovat ennen muuta pienet finanssialan yritykset. Uusista toimintamalleista ja palveluista ei välttämättä tule toimialan valtavirtaa, mutta kyse on mielenkiintoisista ja kilpailua lisäävistä ilmiöistä. Hyvä esimerkki on Iso-Britanniassa toimiva Metro Bank, joka tarjoaa uudentyyppisiä pankkipalveluja suurkaupunkien asukkaille. Ihmisten kulkureittien varressa sijaitsevat toimipisteet ovat auki aamusta iltaan seitsemän päivää viikossa. Palvelu on nopeaa. Metro Bank tuo pankkialalle uutta samaan tapaan kuin halpalentoyhtiöt ilmailuun. Uskon, että finanssialalla nähdään tulevina vuosina muitakin uusia liikeideoita. Pohjoismaiset pankit hyvissä asemissa Anderson muistuttaa, että pankkien markkinatilanne on hyvin erilainen eri puolilla Eurooppaa. Saksassa on suurten pankkien lisäksi vielä paljon pieniä pankkeja. Suomessa ja Iso-Britanniassa markkinoilla on huomattavasti pienempi määrä toimijoita. Trendi kaikkialla Euroopassa näyttää kuitenkin olevan, että pankit keskittyvät entistä enemmän omille ydinalueilleen ja POHJOISMAISET PANKIT EROTTUVAT JOUKOSTA. NIILLÄ ON VAHVAT TASEET JA HYVÄLAATUISTA PÄÄOMAA ENEMMÄN KUIN MONILLA KILPAILIJOILLA. lisäävät omavaraisuuttaan kotimarkkinoilta saatavista talletuksista. Tämä tarkoittaa valtionrajat ylittävän konsolidoitumiskehityksen hidastumista. Jatkossa pankeilla on nykyistä selkeämmät rakenteet, mikä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä. Pohjoismaiset pankit erottuvat Andersonin mielestä joukosta. Niillä on vahvat taseet ja hyvälaatuista pääomaa enemmän kuin monilla kilpailijoilla. Anderson on havainnut, että luvun pankkikriisin opetukset ovat Pohjoismaissa vielä hyvin muistissa. Pankkeja on johdettu suhteellisen varovaisella otteella suurta riskinottoa välttäen. Pohjoismaisten pankkien menestys on kiinni yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Pohjois-Euroopan maat eivät voi tuudittautua nykyiseen tilanteeseen. Niidenkin on keksittävä tapoja parantaa kilpailukykyään. Sama pätee pankkeihin. 1/12 VIEW 9

10 finanssimarkkinat ja rahoitus Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja ennustaminen puhuttivat talousjohtoa KPMG:n CFO Insights seminaarin keskeisiä puheenaiheita olivat finanssimarkkinoiden muutokset, riskienhallinta ja tulevan ennakointi. Talousjohdon on löydettävä keinot, jotka tukevat tehokkaasti yrityksen liiketoimintaa volatiileilla markkinoilla. Teksti: Matti Remes Kuvat: Johanna Levomäki, KPMG UUDELLA PANKKISÄÄNTELYLLÄ ON MERKITTÄVÄT VAIKUTUKSET KOKO KANSANTALOUTEEN. Nopeasti muuttuvasta ja epävarmasta toimintaympäristöstä on tullut yritysten arkipäivää. Talousjohdolta tämä edellyttää yhä enemmän tulevaisuuteen katsovaa ja analyyttisempaa otetta, jotta päätöksenteon ja liiketoiminnan kehittämisen tueksi saadaan tarpeellista tietoa. Näihin talous- ja rahoitusjohdon akuutteihin teemoihin pureuduttiin KPMG:n CFO Insights seminaarissa, joka järjestettiin marraskuussa Ateneumin taidemuseossa Helsingissä. Vuosittaiseen, jo perinteeksi muodostuneeseen tilaisuuteen osallistui lähes 100 talous- ja rahoitus johdon päättäjää. Lopuksi osallistujat tutustuivat Lappi-aiheista taidetta esittelevään Lapin taika -näyttelyyn. Seminaarin kuumimpia puheenai heita olivat finanssialan kiristyvän sääntelyn vaiku tukset pankkeihin ja niiden asiak kaisiin. Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi ennakoi toimialalle merkittäviä muutoksia. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että pankkijärjestelmästä on saatava entistä turvallisempi. Samalla on kuitenkin otettava huomioon uuden sääntelyn suuret vaikutukset. Kiristyvä sääntely lisää pankkien vähimmäispääomavaateita ja pitkäaikaisen rahoituksen tarvetta. Ennen kriisiä pankkien ydinpääoma oli keskimäärin neljän prosentin tasoa. Kriisin jälkeen taso on noussut 7 8 prosenttiin, mutta uusien säännösten myötä vaaditaan 9 12 prosentin ydinpääoma. Euroiksi muutettuna tämä tarkoittaa, että eurooppalaisten pankkien on hankittava noin 700 miljardia euroa lisää pääomia. Rahan hankkiminen tuo pankeille arviolta 75 miljardin euron kustannukset, Kaperi arvioi. Pankkialalla tulossa dramaattisia muutoksia Kaperin mukaan vaikutukset pankkien kannattavuuteen ovat dramaattiset. Ennen finanssikriisiä pankkien oman pääoman 10 VIEW 1/12

11 tuotto saattoi yltää 20 prosenttiin. Jatkossa parhaimmatkin pankit joutuvat tyytymään puoleen siitä. Toimialana pankkisektori on tulevaisuudessa täysin erilainen kuin ennen finanssikriisiä. Pankkikenttä jakautuu selkeästi voittajiin ja häviäjiin. Asiakkaat ja sijoittajat menettävät luottamuksensa heikkoihin toimijoihin. Tiukempia aikoja on luvassa kaikille. Pankeista vähenee työpaikkoja. Niiden omistajat joutuvat tyytymään aiempaa huomattavasti matalampiin tuottoihin. Asiakkaat joutuvat maksamaan luotoista ja muista pankkipalveluista kovempaa hintaa. Uudella pankkisääntelyllä on merkittävät vaikutukset koko kansantalouteen. Tarkkoja arvioita on Kaperin mukaan mahdoton tehdä. Pankit ovat kuitenkin arvioineet, että kehittyneiden talouksien bruttokansantulosta voi leikkautua jopa kolme prosenttia. Sääntelyn kiristäminen on kannatettava asia, mutta sillä on kielteinen vaikutus moneen asiaan. Monissa vaatimuksissa mennään liiallisuuksiin, Kaperi tiivisti. Ennusteet pikemminkin arvauksia Oulun yliopiston professori Juha-Pekka Kallunki arvioi, kuinka talouden tapahtumia koskevat ennusteet osuvat kohdilleen Ari Kaperi EPÄVARMASSA TILANTEESSA YRITYKSESSÄ KANNATTAA ENNUSTAMISEN SIJAAN PAINOTTAA RISKIENHALLINTAA. turbulentissa ympäristössä. Huonosti, oli hänen keskeinen havaintonsa. Monet talouden tapahtumat ovat pohjimmiltaan satunnaisia. Vielä vaikeampaa on ennakoida tapahtumien seurauksia. Kallunki muistutti, että ennustamiseen liittyy aina epävarmuutta. Siitä huolimatta sen tulee pystyä parempaan kuin pelkkä arvaaminen. Valitettavasti talousennusteet ovat usein oikeastaan vain arvauksia tai sen hetkisten markkinaodotusten kuvauksia eivät siis ennusteita. Aidosti merkittäviä tapahtumia on lähes mahdoton ennustaa. Sen sijaan vähä merkityksellisiä ja jopa itsestään selviä talouden tapahtumia voi ennustaa. Sama pätee talouden trendien jatkumiseen. Tosin niiden taitekohtia on hyvin vaikea ennakoida. Riskienhallintaa ennustamisen sijaan Esimerkiksi lähivuosien talouskehityksen ennustaminen on Kallungin mielestä mahdotonta. Kaikki on mahdollista syvän laman ja hitaan tai kohtalaisen kasvun välillä. Kukaan ei voi sanoa, onko tuleva kasvu v-, w-, s- tai jonkun muun käyrän mukaista. Kallungin mukaan epävarmassa tilanteessa yrityksessä kannattaa ennustamisen sijaan painottaa riskienhallintaa. Vaikka emme tiedä tulevaa, voimme usein arvioida jopa tietää mahdolliset tulevat eri vaihtoehdot. Joskus voimme jopa arvioida niiden todennäköisyyksiä. Siksi on usein parempi keskittyä riskienhallintaan. >> 1/12 VIEW 11 Juha-Pekka Kallunki

12 finanssimarkkinat ja rahoitus Markus Rauramo Epävarmuuteen sopivia toimintamalleja Stora Enson talousjohtaja Markus Rauramo kertoi, miten globaalissa metsäyhtiössä on varauduttu epävarmoihin aikoihin. Hänen mukaansa ainoa vaihtoehto on etsiä toimintamalli ja kustannuspohja, joilla pystytään tekemään tulosta kaikissa nähtävissä olevissa olosuhteissa. Stora Ensossa on viime vuosina viety läpi kustannussäästöohjelma, jossa on karsittu kustannuksia ja investointeja sekä kasvatettu kassavirtaa käyttöpääoman hallinnalla. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä on tärkeää varmistaa, että kassavirta ja tase pysyvät vahvoina. Myös tuotannon rajoitukset ovat mahdollisia kustannusten kurissa pitämiseksi. Tuleva kasvu taataan puolestaan viemällä eteenpäin määrä tietoisia kehityshankkeita, Rauramo listasi. Taloushallintoon uusi toimintamalli Liiketoiminnan nopeat muutokset ovat edellyttäneet myös taloushallinnossa uutta otetta. Stora Ensossa lähdettiin vuonna 2008 valmistelemaan uudistusta, jonka seurauksena pääosa taloushallinnon transaktioprosesseista ulkoistettiin Intian Bangaloreen. Suuri uudistus vaati paljon työtä, eikä kaikki sujunut käsikirjan mukaan. Rauramo on kuitenkin ollut tyytyväinen urakan lopputulokseen. Maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta ihmisten välinen vuorovaikutus NOPEASTI MUUTTUVASSA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ON TÄRKEÄÄ VARMISTAA, ETTÄ KASSAVIRTA JA TASE PYSYVÄT VAHVOINA. on oleellista. Kun vuorovaikutus on saatu kuntoon, kaikki alkaa toimia. Rauramo korosti talousjohtajan työssä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Hänestä on oleellista käydä eri toimipaikoissa ja tavata ihmisiä omasta organisaatiosta ja asiakasyrityksistä. Martjin van Wensveen Tämä on ainoa keino saada tietoa, mitä markkinoilla on oikeasti tapahtumassa. Talousfunktion rooli korostuu KPMG:n kansainvälisistä talousjohdon palveluista vastaava johtaja Martjin van Wensveen huomautti, että turbulentti markkinatilanne korostaa yrityksen talousfunktion merkitystä. Sen tulisi tuottaa lisäarvoa liiketoimintaan ennustamalla tulevaa ja tarjoamalla analyyttista tietoa yritysjärjestelyjen, investointien ja muiden päätösten tueksi. Perustoimintojen mallikkaan hoitamisen ohella talousfunktiolta odotetaan entistä enemmän luotettavia ja selkeitä suosituksia päätösten pohjaksi. Vaikka ennustaminen on vaikeaa, sitä tarvitaan nyt 12 VIEW 1/12

13 aiempaa enemmän ja nopeammin, van Wensveen totesi. Talousfunktion on pidettävä koko ajan mielessä, kenelle ja mitä varten raportteja ja ennusteita oikein tehdään, van Wensveen muistutti. Siksi on paikallaan kysyä säännöllisesti, mitä mieltä taloustoimintojen palveluja käyttävät ovat saamastaan palvelusta ja miten talousfunktio voisi parantaa toimintaansa. Van Wensveenin mielestä talousfunktion tulisi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä yrityksen riskienhallintatoimintojen kanssa. Ongelmana on, että taloushallinnosta ja riskienhallinnasta vastaavat katsovat usein samoja asioita eri näkökulmista. Heidän tulisi löytää yhteinen kieli ja lisätä vuorovaikutusta. Yritysten talousjohtajat: Tulevan ennakoinnissa eniten parannettavaa Eteenpäin katsovan otteen ja ennustamisen merkitys nousee selkeästi esille KPMG:n ja CFO Research Services -tutkimuslaitoksen tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin kansainvälisten yritysten talousjohtajien näkemyksiä talousfunktiossa tarvittavista muutoksista. Metso Mineralsin talousjohtaja Eeva-Liisa Virkkunen Markus Rauramon esitys Stora Enson taloustoimintojen muutoksesta oli erityisen kiinnostava. Olemme tehneet samaa Metsossa ja kamppailleet täsmälleen samojen asioiden kanssa. Markus kertoi rehellisesti, että kaikki ei aina mene niin kuin käsikirjassa sanotaan. Cargotecin talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilä Seminaarin aihe oli erittäin ajankohtainen ja haasteet tuttuja meille kaikille. Tilaisuus oli hyvä muistutus, että muissakin yrityksissä painitaan samojen asioiden kanssa ylä- ja alamäkineen. From Keeping Score To Adding Value -tutkimus perustuu 18 talousjohtajan syvähaastatteluihin. Se on jatkoa viime kevään tutkimukselle, joka kartoitti kansainvälisesti aihetta lähes 450:lle talousjohdon päättäjälle tehdyllä kyselytutkimuksella. CFO Insights seminaarissa esitellyn tutkimuksen mukaan talousjohdon ja -toimintojen rooli analyyttisen tiedon tarjoajana yritysten strategisessa päätöksenteossa korostuu entisestään tulevina vuosina. Talousjohtajat kokevat vahvoiksi alueiksi jo toteutuneita asioita tarkastelevat toiminnot, kuten raportoinnin ja ja kirjanpidon. Sen sijaan eteenpäin katsovissa toiminnoissa budjetoinnissa, suunnittelussa ja ennustamisessa löydetään eniten parannettavaa. Haastetta lisäävät entistä nopeammat ja dramaattisemmat muutokset toimintaympäristössä. Näihin talousfunktion tulisi pystyä reagoimaan. Esimerkiksi budjetoinnissa tulisi löytää keinot, jotka ottavat joustavasti huomioon markkinoilla tapahtuvat muutokset. Harva yhtiö on vielä päässyt tähän, KPMG:n johtaja Martjin van Wensveen huomautti. TALOUSJOHDON JA -TOIMINTO- JEN ROOLI ANALYYTTISEN TIEDON TARJOAJANA YRITYSTEN STRATEGISESSA PÄÄTÖKSEN- TEOSSA KOROSTUU ENTISES- TÄÄN TULEVINA VUOSINA. Nopea reagointivalmius edellyttää riittäviä panostuksia laadukkaisiin talousjärjestelmiin ja -prosesseihin. Tutkimukseen vastanneiden yksi suurimpia huolenaihei ta olivatkin vanhentuneet tietojärjestelmät ja tietotekniikka. Lisätietoja: Christian Liljeström, Head of Advisory, KPMG Puh Sähköposti: 1/12 VIEW 13

14 finanssimarkkinat ja rahoitus SUORA RAHOITUS MARKKINOILTA KIINNOSTAA Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Jan Colliander Taantumassakin hyvin pärjäävä Nokian Renkaat rahoittaa toimintaansa pankkilimiiteillä ja suoraan markkinoilta haetulla vaihtovelkakirjalainalla. Pankkirahoituksen hinnan noustessa ja laina-aikojen lyhentyessä suoralle rahoitukselle on tarvetta entistä enemmän, uskoo talousjohtaja Anne Leskelä. Rengastehtaan ympäristö Nokian keskustan tuntumassa on vastasataneen lumen peitossa. Kunnon talvi on tullut vihdoin tammikuussa, ja kauniin maiseman lisäksi se takaa talvirenkaiden valmistukseen erikoistuneen Nokian Renkaiden bisneksen tulevaisuutta. Johtavana talvirengasvalmistajana meidän kasvuamme tukevat haastavat keliolosuhteet ja talvirengasmarkkinoiden kehitys. Nyt takana on hyvälumisia talvia, ja kysyntä on ollut vahvaa, kertoo Nokian Renkaiden talousjohtaja Anne Leskelä tyytyväisenä. Toisin kuin moni muu yritys, Nokian Renkaat ei ole laittanut investointejaan jäihin talouden epävarmuuden vuoksi. Yhtiö rakentaa Venäjälle, Pietarin kupeeseen lisää tuotantokapasiteettia miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 lopussa vuosikapasiteettimme Venäjällä oli 11 miljoonaa rengasta. Uusien linjojen myötä lisäämme kapasiteettiamme 6 miljoonalla renkaalla. Nopeaa reagointia tarvitaan Anne Leskelä kuvaa talousjohtajan työtä pulssilla elämiseksi, jossa seurataan markkinoiden tapahtumia, liiketoimintaympäristön muutoksia ja kysynnän kehittymistä. Niiden perusteella kartoitetaan ja RAHOITUSRISKIEN HALLINNASSA ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ INFORMAATIO YRITYKSEN JA RAHOITTAJAN KANSSA KULKEE PUOLIN JA TOISIN. arvioidaan erilaisia riskejä ja rakennetaan skenaarioita. Nokian Renkaat ei ole kaikkein syklisimpiä yhtiöitä, sillä sen henkilöautonrenkaiden tuotantoa ei mene käytännössä lainkaan autotehtaiden ensiasennuksiin, ja talvirenkaiden kysyntä on kesärengaskysyntää tasaisempaa ja vahvemmin kasvavaa. Kun renkaat kuluvat, ne on vaihdettava, oli nousukausi tai lama. Nokian Renkaat tekikin voittoa jopa edellisen laman syvimpänä vuonna Pystymme reagoimaan nopeasti ympäristön muutoksiin ja tekemään tarvittavat toimenpiteet, jotta yritys voi edelleen jatkaa kannattavaa toimintaa. Anne Leskelä arvioi Euroopan velkakriisin tuoneen riskikartalle uusia elementtejä. Vielä pari vuotta sitten talousjohtajan ei tarvinnut ajatella eurooppalaisten maiden maariskejä, mutta nyt tilanne on toinen. Nokian Renkaat rahoittaa asiakkaitaan myymällä talvirenkaita ennakkokaupalla vuoden kolmannella kvartaalilla. Meidän täytyy nyt katsoa, millaisiin maihin myymme ja millaisten pankkien rahoituksella asiakasyrityksemme toimivat. Tämä on normaalia riskienhallintaa muualla, mutta nyt eurooppalaisetkin maat ovat tarkkailulistalla, Leskelä sanoo. Oman rahoituspolitiikkansa suhteen Nokian Renkaat on talousjohtajan mukaan konservatiivinen yritys. Yhtiön pitkäaikaisesta rahoituksesta vähintään puolet on kiinteäkorkoista joko valmiiksi tai koronvaihtosopimuksella. Markkinoilla tapahtuvilla lyhytaikaisilla muutoksilla ei ole meille kovin suurta merkitystä. Meillä on aina pitkäaikaista rahoitusta, ja pyrimme valitsemaan pankit niin, ettei siellä olisi ylimääräisiä riskejä. Luottolimiitti tasaa kausivaihteluja Anne Leskelän mukaan Nokian Renkaat kasvaa pääsääntöisesti orgaanisesti. Syy on yksinkertainen: yhtiön on vaikea löytää ostettavaa, joka parantaisi rengasalalla poikkeuksellisen kannattavan Nokian Renkaiden tunnuslukuja. Investoinnit tuotantolaitoksiin Venäjällä ja Suomessa rahoitetaan pääosin >> 14 VIEW 1/12

15 1/12 VIEW 15

16 finanssimarkkinat ja rahoitus omalla kassavirralla. Yhtiö tarvitsee kuitenkin rahoitusta tasaamaan talvirengasliiketoimintaan liittyvää kausivaihtelua. Kassavirta tulee sisään vasta vuoden lopussa, joten siihen asti toiminta rahoitetaan yritystodistuslimiitillä. Kolmas kvartaali on meille käyttöpääomallisesti raskain ajankohta, sillä meillä on paljon saamisia ja tavaraa varastossa sesonkia varten. Kun kassavirta tulee sisään, maksamme limiitin pois, ja vuodenvaihteessa Nokian Renkaat on käytännössä velaton yritys, Anne Leskelä kertoo. Nokian Renkaat on tehnyt sopimukset syndikoiduista luottolimiiteistä pankkien kanssa, joiden kanssa sillä on muutakin liiketoimintaa. Leskelä kiittää yhteistyön pankkien kanssa sujuneen hyvin ja ilman yllätyksiä. Hänen mukaansa rahoitusriskin hallinnassa on tärkeää, että informaatio yrityksen ja rahoittajan kanssa kulkee puolin ja toisin. Kun luottamuksellinen suhde on vuosien varrella kehittynyt, ei tule ongelmia myöskään hankalina aikoina. Nokian Renkaat on osannut ajoit taa rahoitusjärjestelynsä oikeaan aikaan. Yhtiö uusi syndikoidun luottolimiittinsä viime vuoden keväällä, kun marginaa lit olivat vielä nykyistä alhaisemmat. Leskelä myöntää, että uusiminen osui sopivaan saumaan. Sen jälkeen marginaalit ovat nousseet. Pankkiraha kallistuu Anne Leskelän mukaan on merkkejä siitä, että pankista saatavan rahan hinta kallistuu. Hinnannousun takana ovat pankkien keskinäinen epäluottamus ja tiukentuva regulaatio, esimerkiksi vuonna 2013 voimaan tulevat Basel III -sopimuksen vaka-varaisuusvaatimukset. Myös lainaajat ovat lyhentyneet; pankeista on lähes mahdotonta saada lainaa yli 5 7 vuodeksi. Leskelä uskookin, että yritysrahoituksessa on tilausta joukkovelkakirjamarkkinoille, josta voi saada pidempää rahoitusta. On tervettä hakea rahoitusta suoraan markkinoilta, ja pitäisin ihmeenä, jos se ei yleistyisi. Joukkovelkakirjalainoilla on YRITYKSEN PITÄÄ TOIMIA SILLOIN, KUN SE VOI PÄÄTTÄÄ OMASTA KOHTALOSTAAN EI VASTA SILLOIN, KUN TULEE JOKU, JOKA PÄÄTTÄÄ SINUN PUOLESTASI. esimerkiksi Pohjois-Amerikassa aivan toisenlainen painoarvo kuin täällä. Nokian Renkaiden suurin vieraan pääoman erä on alun perin 150 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina, jonka yhtiö haki suoraan kansainvälisiltä markkinoilta vuonna Laina erääntyy vuonna Yritysten haasteena joukkovelkakirjalainojen järjestämisessä on luottokelpoisuusluokituksen puuttuminen. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyödyllisen reittauksen hankkiminen voi olla kustannus kysymys. Nokian Renkaillakaan ei ole virallista reittausta. Meidän rahoituksemme on toiminut hyvin ilman sitäkin. Etenkin kotimaisilla markkinoilla institutionaaliset rahoittajat tuntevat meidät. Vanhat konstit pätevät Anne Leskelä muistuttaa, että rahoituksen osalta parasta riskienhallintaa on, että yrityksessä ymmärretään, mitä ollaan tekemässä. Erityisen tärkeää se on rahoitusinstrumenttien valinnassa ja käytössä. Rahoitusmaailmassa on tarjolla pilvin pimein erilaisia johdannaisia. Tärkeä osa riskinhallintaa on, että valitaan instrumentteja, jotka todella tukevat yrityksen liiketoimintaa. Leskelä pitää johdannaisia hyvinä työkaluina, sillä niiden avulla voidaan rakentaa yritykselle räätälöityjä suojausratkaisuja. Käyttäjien pitää kuitenkin ymmärtää niiden riskit, hinta ja reunaehdot. Ei pidä mennä tekemään sellaista johdannaista, jonka arvostusta ei pysty itse laskemaan. Jos yrityksessä ei ole ymmärretty keskeisiä sopimusehtoja ja markkina liikkuu voimakkaasti, voi tulla ikäviä yllätyksiä. Turbulentissa taloudessa pärjää Leskelän mukaan hyvin vanhoilla konsteilla. Yrityksen on pidettävä kassavirta kohdallaan, hallittava rahoitusriskejä, turvattava riittävä omavaraisuus sekä hajautettava rahoituksen vastapuolet ja maturiteetit. Ei ole olemassa mitään vippaskonsteja. 16 VIEW 1/12

17 Rahoituksen uudelleenjärjestelyiden haasteet kasvavat Edellisen taantuman aikana yritysten lainojen uudelleenjärjestelyt perustuivat ennusteeseen talouden ripeästä toipumisesta. Kasvun taittuminen tekee mahdollisista uudelleenjärjestelyistä entistä haastavampia, sanoo KPMG:n neuvontapalveluiden partner Kalle Nurminen. Teksti: Jarno Forssell Kuvat: KPMG Vuoden 2008 loppu näyttäytyy jälkikäteen dramaattisena jaksona, jolloin kysyntä hävisi ja kassavirta kuivui. Suomalaiset yritykset olivat tuolloin kuitenkin hyvässä kunnossa. Kun volyymit tippuivat, yrityksille vapautui paljon taseesta rahaa, joten kassakriisi ei iskenyt heti. Lainojen uudelleenjärjestelyissä omistajakin saattoi laittaa yhtiöön lisää pääomaa, analysoi Kalle Nurminen KPMG:n neuvontapalveluista. Nyt tilanne on toinen. Nurminen pelkää talouskasvun hiipumisen aiheuttavan useille yhtiöille luottosopimusten erityisehtojen eli kovenanttien rikkomuksia sekä haasteita lainakorkojen ja lyhennysten hoidossa. Ongelmaa kärjistää se, että yritykset ja rahoittajat ovat edellisen taantuman aikana käyttäneet suuren osan lainojen helpommista uudelleenjärjestelykeinoista. Samaan aikaan lähivuosina on erääntymässä miljardeittain rahoitusta. Rahoitus ylimmän johdon agendalle Se, kuinka suurta osaa yrityksistä rahoituksen uudelleenjärjestelyn haasteet koskevat, riippuu talouden kehityksestä. Todennäköisemmässä skenaariossa talous kasvaa huomattavasti hitaammin kuin mihin yritysten vuonna tehdyt lainajärjestelyt ovat perustuneet. Epätodennäköisemmässä skenaariossa euron hajoaminen aiheuttaisi kaaoksen, joka voisi aiheuttaa vuoden 2008 lopun kaltaisen äkkipysähdyksen. Molemmat skenaariot voivat vaatia raskaita uudelleenjärjestelyjä. Jos lainan ehtoja on rikottu useampaan kertaan, pankki voi alkaa etsiä yritykselle uutta omistajaa, ja pahimmassa tapauksessa voi tulla pakkomyyntejä. Parasta kuitenkin olisi, jos omistaja ja rahoittaja voisivat sopia yhdessä kaikille osapuolille järkevän ratkaisun. Nurmisen mukaan yrityksissä tiedostetaan, että rahoituksen saaminen on entistä vaikeampaa. Siitä halutaan kuitenkin selviytyä omin voimin, ja apua haetaan vasta viimeisessä hädässä. Tyypillistä tämä on keskisuurissa yhtiöissä, joissa talousjohtajalla ja toimitusjohtajalla ei välttämättä ole rahoituksen erityisosaamista. Rahoituksen saannin varmistamisen tulisi nyt olla korkealla yritysjohdon agendalla. Rahaa maailmassa on, mutta haasteena on löytää oikeat instrumentit ja tahot, jotka sitä yrityksille järkevillä ehdoilla antavat. Yritysten käyttämä rahoituspaletti monipuolistuu, ja siinä tarvitaan enemmän erityisosaamista. Ulkopuolinen apu voi olla tarpeen Ulkopuolinen neuvonantaja voi auttaa yritystä hankkimaan rahoitusta, valitsemaan potentiaaliset rahoittajat ja instrumentit sekä valmistautumaan rahoitusneuvotteluihin niin, että johdon ennusteet ovat uskottavat ja materiaali hyvin valmisteltu. Tapauksissa, joissa KPMG on ollut mukana, uudelleenrahoitus on järjestynyt ja rahoituskulut pienentyneet järjestelyn jälkeen, vaikka rahoituksen markkinahinta on ollut korkeampi. Neuvonantaja voi toimia myös rahoittajan tai useiden rahoittajien toimeksiannosta. Ulkopuolinen asiantuntija voi tehdä yrityksen tulevaisuuteen keskittyvän independent business review n (IBR), johon kuuluvat yrityksen taloudellinen ja markkina-analyysi. Vaikeammissa tilanteissa voimme myös analysoida eri uudelleenjärjestelyvaihtoehtojen vaikutukset rahoittajille ja yhtiölle. Jos rahoittajia on useampia, on hyvä olla olemassa kokoava voima, joka pitää lankoja käsissään. Johdon, omistajan ja rahoittajien intressit voivat olla hyvin erilaiset, ja neuvonantajan avulla pitää sorvata kaikille sopiva ratkaisu. Lisätietoja: Kalle Nurminen, Advisory, Head of Restructuring, KPMG Puh Sähköposti: 1/12 VIEW 17

18 finanssimarkkinat ja rahoitus BASEL III UUDISTAA PANKKISEKTORIN Pankkisääntely kiristyy entisestään ja muuttaa myös suomalaisen finanssisektorin toimintatapoja. Mitä uusi vakavaraisuussääntely merkitsee pankeille ja niiden asiakkaille? Teksti: Suvi Lavikainen Kuva: Johanna Levomäki 18 VIEW 1/12

19 Basel II -sääntelykehikkoa oltiin vasta panemassa täytäntöön, kun finanssikriisi pyyhkäisi Euroopan yli. Sääntely ei ottanut tarpeeksi huomioon erityyppisiä riskejä, ja Baselin pankkivalvontakomitea joutui uudemman kerran miettimään, miten puutteet saadaan korjattua. Tuleva sääntely keskittyykin pankkisektoria uhkaaviin riskeihin ja niiden hallintaan. Suomalaispankit ovat pärjänneet hyvin eurooppalaisissa stressitesteissä, joissa on mitattu pankkien vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä. Mitä muutoksia kiristyvä sääntely tuo suomalaiseen pankkisektoriin? Valmiudet toteuttaa sääntelyä ovat erinomaiset. Kun katsotaan eurooppalaisia valvontaviranomaisten tekemiä testejä ja uusia vaatimuksia, suomalainen pankki sektori on nyt jo ylittänyt tulevan vaatimus tason, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kuvailee. Useilla pankeilla on kuitenkin tarve nostaa vakavaraisuuttaan. On mielenkiintoista nähdä, miten se tehdään. Lisätäänkö omaa pääomaa vai karsitaanko kuluja ja kustannuksia kokonaisuutena. Kukin pankki käy nyt läpi omaa strategiaansa ja sitä, miten vastaavat vaatimuksiin, kertoo partner Timo Ankelo KPMG:n Financial Services -toimialaryhmästä. Lainaa uusin ehdoin Pankit voivat vastata sääntelyyn sisäisillä säästötoimenpiteillä, mutta loppujen lopuksi vaikutukset näkyvät myös henkilöja yritysasiakkaiden kukkarolla. Pankeille asetetut vaatimukset vaikuttavat muun muassa lainojen saatavuuteen ja hinnoitteluun. Sekä Kauppi että Ankelo arvioivat, että marginaalit levenevät sääntelyn myötä. Osa kustannuksista siirtyy palvelumaksuihin. Eurooppa on pankkivetoisen rahoituksen aluetta verrattuna moniin muihin globaaleihin kilpakumppaneihin. Tämä tulee varmasti muuttumaan sääntelyn seurauksena. Menemme kohti USA:n ja muun anglosaksisen maailman piirteitä, jossa rahoitusta saadaan yhä useammin pääomamarkkinoilta, Kauppi povaa. Pankit eivät vetäydy rahoitusmarkkinoilta kokonaan, mutta liiketoimintalogiikka muuttuu. Perinteisen antolainauk sen rinnalle kehitetään esimerkiksi pankkien ja pääomasijoittajien yhteisiä hybridituotteita. Pankit haluavat siis jatkossakin tarjota asiakkailleen lainoja. Sekä henkilö- että yritysasiakkaan sopivuus kuitenkin arvioidaan entistä huolellisemmin, ja asiakkaan kokonaistilanne vaikuttaa entistä enemmän luoton hintaan. Lisäksi pankkien varainhankinta toimii Suomessa erittäin hyvin. Luottolamaa ei pitäisi siten pankeista johtuvista syistä tulla. Suomalaiset pankit ovat saaneet markkinoilta rahoitusta tarvitsemansa määrän, eli niiden kilpailukyky on hyvä. Suomalaispankeilla on mahdollisuus jopa lisätä luotonantoaan, Kauppi lisää. Pankkiin ei siten tarvitse mennä jatkossakaan hattu kourassa. Sen sijaan on mahdollista, että pankkiin ei mennä ollenkaan. Yksi muutos, jolla haetaan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, on jakelukanavien vieminen nettiin, Kauppi kertoo. Pankkisektori on panostanut tietojärjestelmien kehitystyöhön jo pitkään. Laina-asioitakin voidaan hoitaa yhä enemmän verkossa. Ankelo arvioi, että verkon ja mobiilin pankkiasioinnin kehittäminen ovat tärkeässä roolissa tulevina vuosina. Kilpailu hyvistä asiakkaista lisääntyy. Uusien palveluiden ja tuotteiden tuominen on keino erottautua kilpailijoista, Ankelo sanoo. SUOMALAISPANKIT OVAT PÄRJÄNNEET HYVIN EUROOPPA- LAISISSA STRESSITESTEISSÄ, JOISSA ON MITATTU PANKKIEN VAKAVARAISUUTTA JA RISKIN- HALLINTAKYKYÄ. MIKÄ BASEL III? Finanssikriisi paljasti vakavia puutteita rahoituslaitosten sääntelyssä. Baselin pankkivalvontakomitea on valmistellut niin sanotut Basel III -säännökset, joiden on määrä korjata sääntelyn puutteita ja vahvistaa pankkien riskinsietokykyä. Jatkossa pankeilta edellytetään nykyistä enemmän ensisijaista omaa pääomaa suojaamaan niitä tappioilta. Pankeilta vaaditaan myös entistä vahvempaa rahoitusasemaa sekä maksuvalmiuden että oman rahoituksen osalta. Basel III -säännökset astuvat voimaan vaiheittain niin, että täysimääräisesti vaatimuksia sovelletaan lukien. Edunvalvojat maailmalla Finanssisektoriin kohdistuu valtava määrä sääntelyä. KPMG:n asiantuntijaverkosto keskittyy tiiviisti seuraamaan alati uudistuvaa sääntelyä ja sen vaikutuksia Suomen finanssisektoriin. Säädösten määrä, sisältö ja kryptisyys tekevät toimialan seuraamisesta haastavan niin meille, pankeille kuin valvo valle viranomaiselle eli Finanssivalvonnalle, Ankelo summaa. FK pyrkii edunvalvontaorganisaationa vaikuttamaan sääntely-ympäristöön. Basel III on tällä hetkellä yksi FK:n kärkihankkeita. Olemme jopa globaalilla tasolla edustamassa suomalaista finanssisektoria, Kauppi kertoo. Kauppi ja Ankelo ovat yhtä mieltä siitä, että sääntelyuudistus parantaa finanssi alan kokonaiskestävyyttä, kun se tehdään oikealla tavalla. Tasapainon hakeminen on vielä kesken, ja vain aika voi näyttää, kuinka hyvin Basel III:ssa on onnistuttu. 1/12 VIEW 19

20 finanssimarkkinat ja rahoitus Teksti: Jukka Holopainen Kuvat: Jakke Nikkarinen Lisää keinoja käyttöpääoman hallintaan Monet yritykset tehostavat käyttöpääomaansa liian suppealla keinovalikoimalla. Kuten talousoppineet tietävät, käyttöpääoma on se osa yrityksen pääomasta, jolla rahoitetaan päivittäistä toimintaa. Käyttöpääoman hallintaa tehostamalla yritys voi vapauttaa pääomia esimerkiksi investointien rahoittamiseen, velkojen takaisinmaksuun tai osingonjakoon. Käyttöpääoman tehostaminen aloitetaan tyypillisesti sopimusehdoista; myynnin maksuehdot puristetaan mahdollisimman lyhyiksi ja hankintojen mahdollisimman pitkiksi. Neuvottelut voivat olla tiukkoja. Toisaalta etenkään pienten Juha Sääskilahti toimijoiden suuntaan ehtoja ei edes kannata puristaa äärimmilleen, arvioi KPMG:n Neuvontapalveluiden asiantuntija Erik Renfors. Sopimusehdot ovat kuitenkin vain pieni osa käyttöpääoman hallintaa. Käyttöpääoman tehokas hallinta ei ole rakettitiedettä, mutta siihen sisältyy monia asiakokonaisuuksia ja pieniäkin yksityiskohtia. Kokonaisuus täytyy pitää hallinnassa. Kun asia on johdon fokuksessa, tehostamistoimenpiteitä viedään läpi ja tilanne paranee joksikin aikaa. Tilanne pääsee kuitenkin monesti rapautumaan etenkin hyvien aikojen koittaessa, jos sitoutunut pääoma ja kassavirta eivät ole keskeinen osa yrityksen johtamisjärjestelmää. Siksi näiden asioiden on heijastuttava muun muassa tavoiteasetannassa, palkitsemisessa ja raportoinnissa. Kassavirran tehostamiskohteita voi löytyä vaikkapa kiinteästä omaisuudesta. Käytetäänkö esimerkiksi yrityksen kiinteistöjä ja muuta omaisuutta mahdollisimman tehokkaasti? Mitä omaisuus- eriä on tarve omistaa? Muita rahavirtaan heijastuvia tekijöitä voivat organisaatiosta riippuen olla vuokrat, sähkö- ja vakuutussopimukset, koneiden ja laitteiden ylläpito- ja elinkaariasiat sekä tietojärjestelmien optimaalinen hyödyntäminen. Ja tässä raapaistaan vasta pintaa. Rahavirtaan vaikuttavia tekijöitä on syytä tarkastella puhtaalta pöydältä. Löytyisikö nykyisille toimintatavoille tehokkaampia vaihtoehtoja? Halutaanko esimerkiksi it-ohjelmat pitää omilla palvelimilla ja ylläpitää niitä siellä, vai olisiko järkevämpää käyttää pilvipalveluita, Renfors havainnollistaa. Prosessit ja järjestelmät kuntoon Yrityksen toimintamalleissa ja ydinprosesseissa on monesti kehittämiskohteita, jotka loppuunvietyinä johtavat käyttöpääoman hallinnan tehostumiseen. Kun myyntisaatavat kiertävät hitaasti, syyttävä sormi osoittaa herkästi laskutusta. Mutta jos liiketoimintayksiköiden taloushallintoon toimittama tieto Kassanhallinnan ja käyttöpääoman hallinnan tehostaminen ovat tehokkaimmat keinot vapauttaa pääomaa ja parantaa maksuvalmiutta Kustannus ja monimutkaisuus Kustannusten leikkaaminen Käyttöpääoman hallinnan tehostaminen Kassanhallinnan tehostaminen Tulojen kasvattaminen Velkarahoituksen hankkiminen Omaisuuden myyminen Oman pääoman hankkiminen 20 VIEW 1/12 Aika Lähde: CFO Magazine July 2007

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX

Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena 15.7.2015 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008 3.2.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2008 ja Q4/2008 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat

Lisätiedot

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 17.4.2015 Antti Toivainen Nordea Markets Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 1. Valuuttariski on riski joka syntyy siitä, että: yrityksellä on euroalueen

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010

Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu -

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 29 29.4.29 Toimitusjohtaja Jan Lång Tammi-maaliskuu 29 lyhyesti Liikevaihto 376,1 miljoonaa euroa, pieneni 19,3 % tammi-maaliskuusta 28 heikon kysynnän vuoksi

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy

Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy Itella Information luotettava ja kansainvälinen kumppani

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta: Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011 Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Euroopan ja Suomen suunta sumussa Maailmantalouden epävarmuus on kärjistynyt. Rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot