Kyläkapula. Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläkapula. Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset"

Transkriptio

1 Kyläkapula Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset Toukokuu 2011 Pohjoismaissa oli tapana, että viestikapula kiersi kylässä talosta taloon kun kutsuttiin väkeä koolle kokoukseen tai annettiin hälytys nousta ylös. Kyläkapulan mukana kulki kulloinenkin sanoma.

2 Pääkirjoitus KyläKapula Tervehdys Pirkan Kyliltä! Pirkanmaan Kyläasiamieshanke loppui viime vuoden viimeisenä päivänä. Toiminta ei kuitenkaan päättynyt siihen. Uusi Pirkanmaan kylätoimintahanke aloitti tämän vuoden ensimmäisenä päivänä, joten työ jatkuu tuttuun tapaan seuraavat kolme vuotta eteenpäin. Perustyö pysyy samanlaisena kuin aikaisemmin, mutta toki joitain uusia asioita on tullut mukaan. Yhtenä tärkeimpänä tämän kolmivuotiskauden aikana näen kylien kunnittaisen yhteistyön. Voitte olla varmoja, että tulen puhumaan tästä asiasta rasittavuuksiin asti. Yhteistyö kylien kesken on edennyt jo monessa Pirkanmaan kunnassa, ensimmäisten joukossa jopa valtakunnallisesti on ollut Virrat. Virrat eivät enää ole ainoa. Pirkanmaalla lista on kasvanut Lempäälällä, Vesilahdella, Nokialla, Kangasalalla ja nyt viimeksi Hämeenkyröllä ja Ruovedellä, puhumattakaan muista hyvistä aluista eri puolilla Pirkanmaata. Yhteisyössä on voimaa! Kevään lehdestä on suunniteltu monipuolinen katsaus kyläelämään. Tällä hetkellä eniten puhuttava asia on Tampereen kaupunkiseudun suunnitelma lopettaa käytännössä kaikki haja-asutusrakentaminen. Asia on tulossa lähiaikoina kuntien päätettäväksi. Julkisuudessa on väitetty, että tämä tarkoittaisi vain asutuksen suuntautumista taajamiin ja kyliin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Esitys on luettavissa Pirkan kylien nettisivuilta Samasta paikasta löytyy seudun kylien tekemä julkilausuma. Nyt on aika vaikuttaa kuntien luottamushenkilöihin, jotta esitys ei mene läpi. Asiasta löytyy vielä lisää sisäsivuilta. Kaikesta huolimatta, kylillä tapahtuu paljon myös positiivisia asioita. Tässä lehdessä ovat esimerkkeinä mm. Kolho joka on valittu Suomen parhaimmaksi paikaksi asua, Wall Mask upea Kihniöläinen yritys, joka tekee mm. maalivahtien maskeja. Loistavasta tiedotuksesta löytyy esimerkki Eräjärveltä. Toimintaryhmiltä haettavat EU hankkeet ovat jo vuosia olleet tärkein rahoituskanava kylien omissa hankkeissa. Pohjois-Pirkanmaalta kuulemme esimerkin valokuituhankkeesta, Parkanossa suunnitellaan tehtäväksi kaikista kylistä mainosvideot nettiin. Rahoitus taipuu moneen asiaan. Pirkanmaa on tämän vuoden kansainvälisestikin hyvin esillä Leader kuvioissa, sillä ELARDin presidenttinä toimii Joutsenten Reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne, onnittelut hänelle! Kaikkien näiden ja vielä monen muun asian kera haluan toivottaa kaikille teille oikein ihanaa ja aurinkoista kesää. Kyläillään! Kyläluuta Marja Sisällys: Pääkirjoitus...2 Kolho Suomen paras paikka... 4 Yritän kylällä: Wall Mask-maskipaja... 6 Eräjärven kylätiedotus omaa luokkaansa... 8 Saako maalle jatkossa rakentaa?... 9 Tampereen seudun kylien julkilausuma... 9 Saako maalla enää asuakaan? Millainen on huomisen kylä? Euroopan komissio: paikalliskehittämistä kaikille! Toimintaryhmien yhteistyöstä Global grant mitä se on? Leader voi olla myös valokuitua Miten laajakaista etenee Pirkanmaalla? Hyvinvointiteollinen kompleksi Parkanon kylät nettiin hanke Pirkanmaan liitto tiedottaa Ylöjärvellä samassa veneessä yhdessä eteenpäin Kantrin kylähankkeet KaPiTaNo ja KyläNyt Kyläläiset mukana Tampereen kaupungin maaseutuohjelman valmistelussa Lainsäädännön muutokset toivat vähän uutta jätevesivaatimuksiin Yritysneuvoja pohjaa onnistumisia Ei näin ihminen Hiilijalanjälkiä Joutsenten reitin vuoden hanke: Arteles Oy:n kulttuurikeskus Maan korvessa kulkevi hengellinen kansanooppera Pirkanmaan portaali Tärkeitä yhteystietoja... 31

3 Tyttöjen ystävyyttä kovan kisan jälkeen. Kolho Suomen paras paikka vuotiasta kylän nuorta. Palkkarahat saadaan puoliksi Lions klubilta. Ohjaajat ovat luonnollisesti toiminnan parhaita asiantuntijoita, ovathan he itse osallistuneet Liikkuvaan kesätoimintaan omina kesinään. Tässä ei kuitenkaan ole ainoa nuorten panos, toukokuun lopussa jo neljättä kertaa järjestettävä Kolho-Rock ei ole siitä pienimmästä päästä oleva tapahtuma, se kerää kuuntelijoita noin sata. Nuoret ovat myös remontoineet itse upeat tilat itselleen kirjaston naapuriin, sen jälkeen kun kunnanisät olivat pyöritelleet päätään, että liian kalliiksi remontti tulee, nauraa Sari Riihonen. Nuoret ottivat pensselit kouraan, ja valmista syntyi todella nopeasti. Periaate kylällä silti on, että mitään ikäryhmää ei jätetä huomioimatta. Kylällä järjestetään mm. kahvikonsertteja, runotapahtumia, kirkkovaellusta ja erilaisia myyjäisiä. Yhdessä ollaan rakennettu kesäteatteri ja paljon muuta. Yksin ei kyläyhdistyksen tarvitse toimia, aktiivisia toimijoita ovat esimerkiksi MLL, Eläkeläiset, Maa- ja kotitalousnaiset ja Seurakunta. Syy siihen miksi Kolho on niin hyvä paikka asua oikeastaan tiivistää sen, miksi kylissä on yleensäkin niin hyvä asua Tämä on hirveän yhteisöllinen paikka asua, jossa on oma vahva identiteetti. kertoo Kolhoon muuttanut Nina Aspinmaa. Pari vuotta Tampereella riitti, maalle piti päästä. Kylänkehittäjät Sari Riihonen sekä Nina ja Aapo Aspinmaa tapasivat kirjaston portailla. Marja Vehnämaa Isot kaupungit, kuten Kerava, Seinäjoki ja Mikkeli jäivät nuolemaan näppejään, kun yhteensä 14:n eri asuinpaikan kesken äänestettiin Suomen parhaasta paikasta asua Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa. Paras paikka on siis Kolhon kylä Mänttä-Vilppulassa. T arina alkoi siitä, kun Ylen toimittaja soitti kyläyhdistyksen puheenjohtajalle Sari Riihoselle. Muut kilpailjat oli jo valittu, mutta keskellä Suomea oli aukko joka piti paikata. Puhelun kuluessa haastattelija vaihtui haastateltavaksi kun Sari pääsi vauhtiin. Eikä turhaan, sillä kuinkahan moni tämänkään lehden lukijoista olisi tiennyt yhteistä nimittäjää Suomen ensimmäiselle ilmavoimien lentokentälle, Marimekon Unikkopöytien kansille, Eero Järnefeltin Pyykkirannalle ja Suomen Päivälehden (Hesarin edeltäjän) perustamispaikalle. Ja tämä lista oli vasta alkua. Uskomattoman historian ja nuo- ruuden voimalla Kolho kiri kisan kärkeen ohjelmassa olleiden Halloweenbileiden avulla. Ylen kuvauspäivänä juhlittiin 14-vuotiaan Saaran syntymäpäiviä, jotka oli pistetty pystyyn nuorten omilla talkoilla. Tämä ei ollut edes mitenkään järjestetty ja poikkeuksellinen juttu, vaan kylän nuoret ovat muulloinkin kovia tekemään talkoita. Nuorten talkoointo perustuu siihen, että he kasvavat tekemään niitä pienestä pitäen. Ja tietysti myös siihen, että omalla tekemisellä he saavat itselleen juuri omannäköistään toimintaa. Kaikki lähtee jo kymmenettä kertaa starttaavasta Liikkuvasta kesätoimin- nasta. Kyseessä on alkukesän kolmen viikon jakso, joka huipentuu juhannusaaton huikeisiin kesäkisoihin. Liikkuva kesätoiminta pitää sisällään mukavaa leikkimielistä liikuntaa, retkiä ja viikon uimaopetuksen. Toimintaan osallistuu esikouluikäisestä 3-4 luokkalaisiin lapsiin. Tervetulleita ovat oman kylän vakituisten lapsien lisäksi kylän kesäasukkaiden lapset. Juhannusaaton kisat keräävät vajaa 150 lasta ja yhteensä väkeä on koolla noin 500. Osallistuminen ei maksa lapsille mitään, rahat saadaan alueen yrityksiltä. Liikkuva kesätoiminta myös työllistää, ohjaajiksi palkataan kuusi Seuratalo täyttyi Puoli Seitsemän ohjelman suoran lähetyksen iltana. Kolho Asukkaita n.1300 Sijainti Mänttä-Vilppula, Kaijanselän ja Ukonselän välissä. Etäisyydet: Mänttään 23 km, Vilppulaan 15 km, Keuruulle 19 km, Tampereelle 100 km, Jyväskylään 80 km. Työnantajia Formica IKI Oy, Futuro kaluste Oy, Mesitek-Kaluste Oy, Runtech Systems Kylällä oma koulu, kirjasto ja terveyspalveluita Kiskobussi pysähtyy Kolhossa.

4 Yritän kylällä Faktat: Nimi: Tapio Lahtinen ja Petri Karvinen Juttusarjassamme kylältä käsin yritystään pyörittävät kertovat työpäivästään ja yrittäjäkokemuksistaan sekä miksi ovat valinneet kylällä asumisen ja yrittämisen kaupungin sijasta. JUTTUJA KAIVATAAN! Asuinpaikka: Kihniö Yritys: Wall Mask Haluatko kertoa omasta näkökulmastasi itse, tai suostutko haastateltavaksi? Voit myös ilmiantaa erikoisen kyläyrittäjän esiteltäväksi. Ehdotukset ja juttuideat kyläasiamiehelle: Työnkuva: Maalivahtien maskien valmistus Netissä: Kihniön maskipajalta suojaa molareille Kypärään voi maalauttaa vaikka tyttöystävänsä kuvan. Tosin kuvio saattaa mennä viikon päästä uusiksi... Siinä mielessä merenneito tai piru on turvallisempi valinta. Kihniöläisestä kellarista puskee Wall-maalivahdinmaskeja jääkiekkoon, salibandyyn ja kaukalopalloon. Niin SM-liigatasolle kuin Venäjälle, Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaankin. Kihniöläisestä kellarista? Kyllä kyllä, vanhan Osuuskaupan alakerrassa sijaitsevasta verstaasta, Siwan takapihalta. Sehän on yllättävän lähellä. Linja-auto kääntyy tontilla, logistiikka pelaa. Poriin, Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun on lyhyempi matka kuin Kehä III:n sisäpuolelta. Eikä konttori Mannerheimintiellä toisi lisäarvoa; maskikioskissa ei alvariinsa juosta. Kihniös- sä SM-tason maalivahteja poikkeilee mm. kesälomareissuilla. Eka omaan päähän Tmi Petri Karvinen syntyi 90-luvun loppupuolella harrastuksen kautta. Karvinen pelasi kakkosdivarissa maalinvartijana, kun yksi jätkistä sai Amerikasta tuodun kypärän. Se oli herkku. Kihniössä oli lasikuitualan firma ja Karvinen jutteli, jotta olisipa hieno saada kunnon maski itsellekin. Nuorimies pääsi vääntämään häkkyrää. Kolmas versio alkoi olla käypä. Maskeja meni sitten kaveripiirille ja tuttaville. Jossain vaiheessa Karvinen pisti alan lehteen ilmoituksen, mutta oli vielä päivätyössä paikallisessa kaupassa. Vuonna 2000 alkoi kasvujohtei- nen yrittäjyys. Wall-maskit ovat saavuttaneet alalla arvostusta. Satuttiin aika hyvään rakoseen. Lama ei ollut vaikuttanut vapaa-ajantoimintaan ja salibandyn suosio oli kasvussa. Samaan aikaan kehiteltiin ensimmäinen ruiskupuristusmuotti, jonka avulla saatiin kappaleita helpommalla ja halvemmalla. Nykyään hiilikuidusta tehty huippukypärä on tavallaan askel taaksepäin, koska valmistusmenetelmät ovat samat kuin aloitellessa. Maskit maalautetaan alihankintana Parkanossa, Noormarkussa, Saarijärvellä ja Helsingissä. Taiteilijoilla on kullakin oma käsialansa, minkä mukaan työt jaetaan. Sesonkiaikaan maalareita tarvittaisiin enemmänkin, mutta hyvistä on pulaa. Miehet maskien takana kirjaimellisesti: Tapio Lahtinen ja Petri Karvinen. Esimerkiksi Aki Ojala Noormarkusta löytyi porilaisen ilmoitustaulun kautta. Mies mainosti maalaavansa moottoripyöriä, morsiameni otti numeron ylös ja soitin. Nyt on tehty vuoden verran yhteistyötä. Maskien kolmatta sukupolvea Viime kuukaudet Petri Karvinen on toteuttanut investointi- ja kehittämishanketta, jossa tehdään tuotekehitystä Pohjois-Amerikan vientiä varten. Lopputulos on sikäläisille markkinoille sopiva maskimuotti sekä jatkojalostuksen automatisointi. Näin varmistetaan yrityksen kilpailukykyä, kasvatetaan tuotantoa ja toisaalta alennetaan tuotantokustannuksia. Leader-hanke syntyi, kun kävin Parkanossa Pirkanmaan Ely-keskuksen juttusilla. Tosi hyvää apua ja neuvoja tuli. Kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi, vaikkei tukea hakisikaan. Hankemaailman byrokratia ei yrit- täjää puistata. Töitä pitää tehdä, jos meinaa ilmaista rahaa saaada. Hyvä itsellekin välillä katsella numeroita. Kehitystyötä olisi tehty ilman tukeakin, mutta hanke nopeutti prosessia. Yhden muotin ikä on noin viisi vuotta, sitten pitää uudistua. Tuotannon tehostamisesta huolimatta lisätyövoiman hankkiminen on yrityksen seuraava askel. Kohta kuusi vuotta remmissä ollut Tapio Lahtinen on viihtynyt työssään hyvin. Parasta on vaihtelevuus, ei mitään liukuhihnahommaa. Pienen työpajan etuja on myös vapaus; joustetaan molemmin puolin, Lahtinen tietää. Sesonki alkaa jälleen toukokuun puolivälissä, kesä on kiireisintä aikaa. Maskia pukkaa. Marjut Haapanen Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja Petri Karvinen myöntää hiovansa mieluummin maskeja kuntoon kuin tekevänsä yrityksen paperitöitä.

5 Punainen tupa ja perunamaa saako maalle jatkossa rakentaa? Eräjärven kylätiedotus Torstaisin Eräjärven kylänraitilla on vilkasta. Sen lisäksi, että on lääkärinvastaanotto omalla terveysasemalla ja lääkekaapin ( kyläapteekkimme ) varaston täydennyspäivä, on myös kylälehti Purkiaisen viikon ensimmäinen jakelupäivä. Purkiainen on valkoiselle, taitetulle A3 paperille tietokoneella tehty kylän tiedotuslehti. Se on luettavissa myös Eräjärven Kehittämisyhdistyksen ylläpitämiltä nettisivuilta (www.erajarvi.net), kunhan sen sinne toimiston väki ehtii tallettaa. Voisiko siis vaatimattomasti sanoa, että Purkiainen on yksi maailman laajimmalle leviävä kylälehti! Koska Purkiaista painetaan viikottain talvella reilut 500 lehteä ja kesällä vapaa-ajan asukkaiden postilaatikoiden ilmestyttyä tienvarteen 750 lehteä, on painatuskulut aika suuret. Siksi lehti onkin pääsääntöisesti mustavalkoinen. Vain juhlapäivien kunniaksi tehdään lehteä värillisenä jos mainostajia on riittävästi. Perinteeksi onkin jo muodostunut värillinen Joulupurkiainen, jossa kyläläiset lähettelevät tervehdyksiään naapureilleen korttien sijasta (tai lisäksi). Purkiainen on yksi eräjärveläisten voimannäyte; lehti kootaan kyläläisten kirjoituksista ja ilmoituksista ja sen myös jakavat ahkerat talkoolaiset. Tällä hetkellä jakajia on kolmisenkymmentä. Purkiaisella on menossa nyt 20. vuosikerta. Osa jakajista on talkoillut alusta asti. Purkiainen syntyi tarpeesta. Aktiiviset kyläläiset miettivät, kuinka kylän omaa luokkaansa tapahtumista saisi tiedon kaikille kyläläisille vieläpä niin, etteivät tapahtumat osuisi päällekkäin. Aluksi lehteä tehtiin leikkaa ja liimaa- periaatteella A4-kokoiselle paperille kirjoituskoneella ja käsin tekstaten ja jaettiin kaupan mainoslehtisen yhteydessä. Nopeasti lehti muuttui A3-kokoon ja sai nimensäkin. Lehdessä No 5 vuonna 1992 komeili tekstattuna Eero Kallion nimiehdotuksesta johdettu Purkiainen. Perusteluna nimivalinnalle oli se, että Orivedestä käytettiin aikanaan nimeä Isomakkara ja Eräjärvi oli papin palkkamakkarasta tirskahtava Purkiainen. Samana vuonna julistettiin logo-kilpailu, jonka voitti Heli Lahden suunnittelema vielä nykyäänkin lehden etusivulla komeileva järvellä soutelija. Tietokone ja taitto-ohjelma antoivat lehden tekoon uusia mahdollisuuksia. Lukija huomaa kyllä, kun lehden tekijä vaihtuu. Vuosien saatossa tekijöinä on ollut miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia, ja jokainen on rakentanut jutuista oman näköisensä lehden. Olen nähnyt myös oikealla painokoneella tuotetun Purkiaisen, mutta se oli poikkeus. Kylälehden merkitys on muutakin kuin tiedottaminen. Sillä on uskomaton voima, kun haluamme vaikuttaa asioihin. Meillä toimiston työntekijöillä on suuri vastuu, kun painamme tekstejä. Päätoimittajaa ei ole. Nimimerkilläkään kirjoitetut jutut eivät saisi loukata ketään. Toisinaan tekstit ovat saaneet aikaan räväkkää kirjoittelua. Onpa lehden välityksellä kutsuttu kokoon mielenosoittajiakin! Kustannamme kylälehteä mainostuloilla. Ilmoituksen hinta on suurimpiin lehtiin nähden viimeinen nolla pois periaatteella. Tarkoitushan on saada pienetkin toimijat ilmoittelemaan tapahtumistaan. Maksullinen ilmoitustila on kaikille avoinna, myös kylän ulkopuolisille yrittäjille. Tapahtumapalsta on maksuton ja siinä julkaistaan lähinnä Eräjärvellä tapahtuvat tapahtumat. Toisinaan kerromme tapahtumapalstalla myös eräjärviläisiin vaikuttavia tapahtumia, vaikka ne olisivatkin vanhojen rajojen ulkopuolella. Tapahtumapalsta ei kuitenkaan ole mainostila! Poimimme lehteen myös tapahtumia muualta ja tiedotuksia kylätoimijoille. Koska lehti tehdään keskiviikkoisin ja jaetaan talkoilla torstain ja sunnuntain välisenä aikana, on tärkeää, että tapahtumista tiedotetaan ajoissa. Keskiviikkoiltana lähetetty juttu ei siis ehdi enää saman viikon lehteen! Joskus - tosin kovin harvoin - tilasta on myös pulaa ja oma juttu voi siirtyä seuraavaan Purkiaiseen. Kaikki jutut kyllä painetaan. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olemme sensuroineet vain kaksi kirjoitusta. Tervetuloa Purkiaisen lukijaksi tai juttujen kirjoittajaksi! Ulla Raita-aho Eräjärven kehittämisyhdistyksen sihteeri Tampereen kaupunkiseudulla tehdään yhdyskuntasuunnittelua, jonka tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Se sisältää toimenpide-ehdotuksia, joiden mukaan kuntien tulisi mm. tarkistaa suunnittelutarvealueiden tonttikokoja ja luopua tai merkittävästi vähentää asuinrakennusten lupien myöntämisestä taajamien lievealueille. Ehdotus periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi on nyt Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden, Oriveden, Pirkkalan, Nokian ja Ylöjärven kunnan- tai kaupunginhallituksilla lausuntopyyntökierroksella. Asia on edennyt pitkälle kaikessa hiljaisuudessa ja päätöksiä tehdään pian asiasta joka käytännössä lopettaa hajarakentamisen. Vaikka ehdotuksessa on toki hyvääkin, on mm. edullisuusvyöhykejako todella kyseenalainen ja pelottava. Käytännössä se tulisi jarruttamaan maaseudun kehitystä. Lisäksi kylä- ja taajamakäsite on iloisesti sekaisin ehdotuksessa. Tarkoituksellako? Allekirjoittaneet kyläkehittäjät halusivat järjestää aiheesta yleisötilaisuuden ja tarjota kuulijoille laajempaa näkökulmaa asiaan, tavoitteena, että ihmiset saisivat tietoa ja vastauksia. Tilaisuus jouduttiin kuitenkin perumaan, sillä viranomaistaholta kaavoittajien ja suunnittelijoiden kes- Linkit: Seudulliset periaatteet: Sitra: Hiilijalanjälki: kuudesta ei saatu paikalle ketään. Tällaisesta herää vain lisää kysymyksiä ja epävarmuutta; näinkö salaa tuolla jossain päätetään meidän yhteisistä asioista? Suunnitellaan mutta ei tiedoteta eikä keskustella. Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Onko kunnalla oikeus näin radikaalisti rajoittaa tätä vapautta? Lain mukaan ketään ei saa myöskään syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Mutta saako asuinpaikan perusteella? Olemme täällä asuneet vuosituhansia pitkin metsiä ja hajallaan. Ilmeisesti tästä on perintönä se, että suomalaiseen luonteenlaatuun ei oikein sovi tiivis asuminen; kerrostalossa on pipo heti kireällä kun yläkerrassa kuuluu askeleita tai lapset melskaavat. Miksi ei Suomessa enää saisi asua väljästi, kun kerran meillä tilaa on? Mikä on muuttunut? Sitran Maamerkit ohjelman tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat maaseudun tulevaisuuteen optimistisesti. Suomalaiset myös uskovat, että maaseutu ei tulevaisuudessa autioidu. Toiveet maaseudun tulevaisuudesta ovat yhteneväisiä asuinpaikasta ja ikäryhmästä riippumatta. Yhteiskunta olemme me kaikki, ei vain virkamiehet ja poliittiset päättäjät. Miten meillä voidaan tehdä suunnitelmia, jotka ovat vastakkaisia yhteiskunnan mielipiteen kanssa? Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä on perusteltu jatkuvasti eri yhteyksissä ilmastonmuutoksen ehkäisyllä. Näillä kahdella asialla ei kuitenkaan ole keskenään mitään tekemistä. Eri tutkimuksissa on todistettu, että suomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin aivan sama asuinpaikasta riippumatta. Ne vain koostuvat eri asioista. Tulevaisuudessa uusien teknologioiden ja ekotehokkaiden ratkaisujen avulla voidaan maaseutuasumisesta saada se kaikista kestävin ratkaisu asumiseen. Näin voidaan taata väljä asuminen ja yrittäminen kaikille, jotka sitä haluavat. Ehdotuksessa esitettyjä periaatteita ei voida hyväksyä. Nyt on kiire vaikuttaa asiaan. Marja Vehnämaa Pirkanmaan kyläasiamies Anna Kulmakorpi kyläasiamies / Kantri ry Marjukka Lähdekorpi-Ojala kyläsihteeri / Kylien yhteinen huomen Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous JULKILAUSUMA Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta. Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme li-

6 säksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu. Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille. Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle. Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä. Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia. Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi? Kokouksen puolesta työryhmän jäsenet, Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja Juha Kuisma, Lastusten vesihuoltoosuuskunta, Lempäälän edustaja Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaan edustaja Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry Kokouksen 77 osallistujaa valitsivat työryhmän jäsenet asian eteenpäin viemistä ja tiedotusta varten. että kunta omistaa kyseisen maa-alueen. Ilman maanmyyntituottoja kyliin rakentaminen aiheuttaa muita vaihtoehtoja vähäisemmät kustannukset. Tällä tutkimuksella ei voi perustella, että maaseutuasuminen tuottaisi tappiota. Lahden ja Moilasen (2010) tutkimuksessa tiiviin ja keskittyvän yhdyskuntarakenteen edullisuus perustuu oletukseen, että rakennettavien uusien talojen materiaalijakauma olisi sama eli kaikki kaupunkitalot olisivat vastedes puutaloja! Ilman tätä oletusta betonin, teräksen ja lasin korkea ominaispäästökerroin aiheuttaisi enemmän päästöjä kuin maaseudulle rakentaminen. Ja jos tällaisia oletuksia 40 vuoden päähän tehdään, pitää tehdä se ilmeisin: että vuonna 2050 autoliikenne perustuu biopolttoaineisiin, jolloin yhdyskuntarakenteesta aiheutuva liikenne ei aiheuta ilmastonmuutosta. Millainen sitten olisi optimaalinen yhdyskuntarakenne? Optimointi tarkoittaa muuttujien ja rajoitteiden valintaa. Se tarkoittaa politiikan tasolla, että vain yksi ihminen tai pieni joukko määrittää koko yhteiskunnan arvot. Tätä kutsutaan yleensä diktatuuriksi. Mutta jos kysymykseen vastaa asiallisesti, niin tarjolla on kaksi lähtökohtaa. Toinen ja helpoin on nykyinen yhdyskuntarakenne, joka on halpaan öljyyn perustuvien kannattavuuksien loisrakenne. Toinen on bioresursseihin perustuva yhdyskuntarakenne, joka on todellisuutta varmuudella vuonna Koska bioresurssit ovat talteen otettua aurinkoenergiaa, ne jakautuvat suhteellisen tasan maan pinnalle. Tällöin niistä elävä yhdyskuntarakenne on hajakeskitetty. Se on siis korallimainen ja maaseutumainen, ekosysteemipalveluja hyödyntävä rakenne. Mikä on sitten se kylärakenne, jota halutaan kehitettävän? Suunnittelijoilla on hiukan outo käsitys, että suomalaiset kylät olisivat tiiviitä ryhmäkyliä. Tällaisia kyliä on harvassa. Suomalainen kylä on hajakylä, josta voi olla versiona raittikylä, jokikylä tai mäkikylä. Rakennuspaikkoja pitää osoittaa järkeviin kohtiin kyläteiden varsiin, ei pelkästään koulun kupeelle. Eikö asumisen vapauteen vetoaminen ole jotenkin vanhanaikaista ja ympäristön kannalta vastuutontakin? Vapaus on suurin ihmistä liikuttava psykologinen voima. Ihminen on valmis investoimaan uskomattomia määriä sielullista energiaa ja kaikki rahansa asioihin, jotka liittyvät vapauden kokemiseen. Miksi tällainen kehityksen vipusin jätettäisiin käyttämättä? On saatava aikaan kilpailu siitä, kumpi on ekologista, maalla asuminen vai kaupungissa asuminen... Juha Kuisma Kirjoittaja asuu Lempäälän Lastusten kylässä Saako maalla enää asuakaan? Millainen on huomisen kylä? Mihin maalla tai kylässä asumisen vetovoima perustuu? Taustalla on evoluutio. Ihminen lajina ja aistien järjestelmänä on syntynyt Itä-Afrikan savannilla maisemassa, joka muistuttaa viljeltyä maaseudun kulttuurimaisemaa. Uskonnollinen kertomus paratiisista selittää tätä viehtymystä. Puistot ja puutarhat virkistävät samasta syystä. Tässtä syystä lapset tykkäävät eläimistä ja luonnosta. Toinen peruste on vapaudessa. Maalla voi tehdä ja harrastaa kaikenlaista mukavaa naapuria häiritsemättä. Mikä on nyt ongelmana Suomessa? Ympäristöhallinto tulkitsee, että maaseutuasuminen tai maalla tapahtuva uudisrakentaminen lisää ilmastonmuutosta, aiheuttaa muita hiukkaspäästöjä, tuhoaa biodiversiteettiä ja aiheuttaa tarpeettomia yhdyskuntataloudellisia kustannuksia. Siksi yhdyskuntarakentamista eheytetään, hajarakentamista hillitään ja ajetaan sisään ns. edullisuusvyöhyketarkastelua sekä ERA17 ohjelmaa. Asutuksen keskittämisen oletetut edut liittyvät kuntatalouteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Osittain taustalla vaikuttaa eräänlainen romanttinen urbanismi. Miten tähän voi vastata kyläasumisen näkökulmasta? Kieltojen ja rajoittamisen sijasta pitäisi estämisen sijasta ohjata siihen suuntaan, että ihmiset omalla rahallaan ja talous kerrallaan ratkaisisivat ilmastonmuutoksen ongelmaa. Jos (1) rakennat talosi puusta, (2) lämmität sitä puulla, hakkeella tai muulla bioenergialla, (3) ajat biodieselillä ja (4) käytät vihreää sähköä tai omaa aurinkosähköä, olet osaltasi ratkaissut ongelman. Mutta eikö hajarakentaminen sitten ole ongelma? Käyttämällä MRL:n 44 pykälän mahdollistamaa kyläosayleiskaavaa voidaan uudisrakentaminen ohjata oikeisiin paikkoihin tavalla joka vahvistaa kylää. Suunnittelutarvealueen käyttö rakennuskieltoalueen typpisesti on virhe, koska kyseinen menettely on tarkoitettu vain tilapäisiin tilanteisiin, jossa tarvitaan tilaa/varauksia infrastruktuurin (esim. tiet, voimajohdot jne) tarpeisiin. Kuntien pitäisi kaavoittaa kylänsä yksi kerrallaan. Tässä tarvitaan kyläläisten osallistumista ja lisää kaavoittajavoimaa. Mutta ympäristöhallinto vetoaa tutkimuksiin..? Katsotaanpa Suomen Ympäristö- sarjan tutkimuksia tarkemmin. Helminen Ristimäki (2008) tutkimus kyläasumisesta osoittaa, että ongelmaa on reunakylissä eli asemakaava-alueiden lievealueilla. Varsinainen ongelma on Helsingin seudulla, Tampereen ja Turun seudulla yhdyskuntarakenteen hajoaminen ei ole merkittävää. Koski (2008) saa vertailussaan taajaman täydennysrakentamisen tai erilliseen 500 hengen alueen kyliin rakentamista kannattavammaksi olettamalla, Suomen historia arvostaa voimakkaasti kylä- ja maaseutuperinnettä, maaseudun rauhaa ja maalla asumisen mallia. Tämä siitä huolimatta, että tämän päivän rakentaminen ja elämäntapa poikkeavat täysin vanhempiemme ja isovanhempiemme maailmasta. Kaipaan tämän päivän maaseutukeskusteluun enemmän pohdintaa kahdesta maaseudun kysymyksestä. Miltä pitäisi huomisen kylän näyttävän ja miten sitä eletään? Saman kysymyksen voi toki tehdä myös haja-asutusalueiden osalta. Vastauksien antamista vaikeuttaa se, että perhekäsitys, kyläyhteisön ja yhteisöllisyyden muoto ja työn ja palveluiden rakenteet ovat hyvin erilaiset kuin ennen. Kylän ja kunnan suhde on elänyt ajan saatossa voimakkaasti. Aiemmin kylä muodosti keskeisimmän palveluiden mittakaavan kansakouluineen ja lähikauppoineen. Nyt kuntakeskus on valtaosassa pieniä kuntia ainoa paikka, mistä enää löytää keskeisiä palveluita, kuten koulua, päiväkotia, kauppaa ja pankkia. Työ on erkaantunut jo kuntarakenteesta ja monien kuntien työpaikkaomavaraisuus on pudonnut alle 50 prosentin. Tästä huolimatta kylät ja kuntien keskusta muodostavat hyvin kiinnostavan elämisen paikan. Sitä en kuitenkaan tiedä, miten noita paikkoja eletään parinkymmenen vuoden päästä. Ei ole mitään mieltä antaa tilaa rapistuvalle kehitykselle, mutta ei myöskään heikkolaatuiselle arvoja ylenkatsovalle rakentamiselle. Maaseutukeskustelussa minua on kovasti vaivannut lähestymistapa, missä asuminen joko kylillä tai haja-asutusalueilla on sinänsä arvioitu huonoksi ja urbaani elämän hyväksi. Eurooppalaisen kaupunkiuudistusmateriaalin pohjalta on aivan yhtä helppoa tehdä luokatonta kaupunkirakentamista kuin huonoa hajarakentamista. Kumpaakaan ei saada hyväksi tontin kokoa pohtimalla, tai muulla yhtä triviaalilla mittarilla. Niin kylien, kaupunkien kuin hajarakentamisen osalta on mahdollista tehdä hyvää ja huomisen kriteerit huomioon ottavaa rakentamista. Nyt on mitä parhain aika haastaa maaseudun toimijat, suunnittelijat, yhteiskuntatieteilijät ja kehittäjät etsimään erilaisiin ympäristöihin sopivaa rakentamista. Tänään on tehtävä niin laadukasta kaavoitusta ja rakentamista, että hirvittää, mikään muu ei ole kyllin hyvää huomenna. Esa Halme Pirkanmaan maakuntajohtaja Ei ole mitään mieltä antaa tilaa rapistuvalle kehitykselle, mutta ei myöskään heikkolaatuiselle arvoja ylenkatsovalle rakentamiselle

7 Euroopan komission kalatalouden pääosasto järjesti huhtikuun puolivälissä Brysselissä seminaarin, jossa pohdittiin kuinka EU-politiikalla voitaisiin parhaiten vaikuttaa paikallistason kehittämiseen. Neljän pääosaston johtajat (maaseutu, kalatalous, aluekehittäminen ja työllisyys) jättivät vuoden 2010 lopulla komission presidentille Jose Manuel Barrosolle aloitteen eri rahastojen ja politiikkalohkojen yhteistyön syventämisestä paikalliskehittämisen tukemiseksi. Seminaarissa eri pääosastojen virkamiehet esittelivät, mihin tuloksiin yhteisessä keskustelupöydässä on päästy. Tiivistettynä yhteinen viesti oli että LEADER-toimintatapa muodostaisi yhteisen nimittäjän pääosastojen väliselle paikalliskehittämisen koordinaatiolle. LEADERiä on jo menestyksekkäästi toteutettu EU:n maaseutupolitiikassa 1990-luvun alusta yli maaseutualueella. Kalatalouspolitiikka otti metodin omakseen kuluvan ohjelmakauden alussa vuonna 2007, ja rannikko- ja sisävesialueita on nyt mukana jo 280 (joista Suomessa kahdeksan). Pääosastojen yhteisen vision mukaan kullakin (seututason) EU-alueella olisi jatkossa vain yksi paikalliskehittämisen strategia, jossa esiteltäisiin kaikkien neljän edellä mainitun politiikkalohkon kehittämistarpeet. Esimerkiksi Euroopan komissio: paikalliskehittämistä kaikille! Kantri ry voisi ryhtyä toimimaan myös Tampereen keskustan asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden hyväksi aluekehittämisen tai työllisyyspolitiikan rahoilla ja jatkaa maaseutualueiden tukemista maaseuturahoilla. Kaikki pääosastot ja rahastot noudattaisivat samoja paikalliskehittämisen toteuttamis-, valvonta- ja arviointiohjeita. LEADER-ryhmille nimettäisiin sijaintinsa ja painopisteidensä mukaan yksi vastuullinen päärahasto, joka mm. kattaisi hallintokulut. Kuulostaako hyvältä? Jos erittäin kunnianhimoinen aloite onnistuisi, se toisi LEADER-toimintatavan ja paikalliskehittämisen tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Kaikilla uudistuksilla on kuitenkin myös riskinsä. Kuluvan ohjelmakauden tahmea käynnistyminen on vielä hyvässä muistissa: LEADERin valtavirtaistaminen osaksi EU:n yhteistä maaseutupolitiikkaa toi mukanaan paljon viivästyksiä ja jäykkiä maatalouspuolen säädöksiä kuten kolmen prosentin sanktiosääntö. Sama byrokraattinen ylikunto uhkaa jos LEADER valtavirtaistetaan kaikkeen EU:n paikalliskehittämiseen. Toinen kysymys on haastava aikataulu: ensimmäiset lakiluonnokset tulevasta ohjelmakaudesta julkaistaan tämän vuoden syksyllä, ja kansallisen ohjelmanvalmistelun pitäisi olla kunnossa vain kaksi vuotta myöhemmin. Onko varsin sektoroitunut kansallinen tasomme valmis moiseen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön? Kolmas kysymys liittyy rahoitukseen: Onko koko aloitteen tarkoituksena vain perustella ehtyviä maaseutupuolen LEADER-varoja, kun samalla voidaan viitata uusiin rahoituslähteisiin muilla politiikkalohkoilla? Monista avoimista kysymyksistä huolimatta EU:n LEADER-ryhmien kattojärjestö ELARD tukee sekä LEADE- Rin temaattista että maantieteellistä laajentamisaloitetta se on itse asiassa Suomen puheenjohtajuuskauden ykköstavoite. Tarkkana pitää silti olla, eikä toimivaa kannata korjata. PS. Tätä kirjoittaessani Sastamalan Ellivuoren Leader-toimintatavan levittämisseminaariin oli 50 ilmoittautunutta 14 maasta (mm. Brasilia, Mosambik, Pakistan) tämä on hyvä alku! Tervetuloa mukaan! Lisätietoja sivustolla elard.eu, jossa voi myös ilmoittautua. Ilmoittautumisessa auttaa myös ELAR- Din suomalainen työntekijä Anna Simola, Petri Rinne ELARDin puheenjohtaja LEADERiä on jo menestyksekkäästi toteutettu EU:n maaseutupolitiikassa 1990-luvun alusta yli maaseutualueella. Toimintaryhmien yhteistyöstä Toimintaryhmien keskenään harjoittaman yhteistyön määrä ja muodot vaihtelevat hyvin paljon eri puolilla Suomea. Asiaan vaikuttaa mm. se, onko maakunnassa 2 vai 6 toimintaryhmää. Pirkanmaalla toimintaryhmien yhteistyö ei ole koko valtakuntaa ajatellen aivan aktiivisinta ja monimuotoisinta. Pirkanmaan toimintaryhmien yhteistyön aktiivisin vaihe oli 2000-luvun alussa, kun muutaman vuoden ajan Kantriin palkattu kirjanpitäjä hoiti Kantrin ohella myös neljän muun pirkanmaalaisen toimintaryhmän taloushallinnon sekä antoi hankkeille tämän aihepiirin neuvontaa. Toimintaryhmien yhteinen tiedotuslehti on hyvin monissa maakunnissa, joko toimintaryhmien yhdessä toteuttamana, tai siten että myös kylien maakunnallinen yhteenliittymä on siinä mukana, kuten asia on Kyläkapulan kohdalla Pirkanmaalla. Myös joitain muita maaseudun kehittäjäorganisaatioita on eräissä tällaisissa yhteislehdissä mukana. Osa tällaisista lehdistä ilmestyy paperisena ja osa on verkkolehtiä. Muutamissa maakunnissa (esim. Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala) toimintaryhmät ovat Leader-toiminnassa hallintomalli vaihtelee hyvin paljon eri EU-maissa. Toimintaryhmän päätösvallan asteen mukaan käytössä olevat hallintomallit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: A. Toimintaryhmällä on osittainen päätösvalta rahoituksesta päätettäessä (esim. Suomessa käytössä oleva menettely, jossa toimintaryhmällä on tarkoituksenmukaisuusharkinta ja ELY-keskuksella on laillisuusharkinta). Tällainen malli on Suomen ohella käytössä mm. Saksassa. B. Toimintaryhmällä on osittainen päätösvalta sekä rahoituksesta että maksatuksesta päätettäessä. Tällainen malli on käytössä mm. Englannissa ja Luxemburgissa. C. Global grant (Torsti Hyyryläinen käyttää suomennoksena kokonaisrahoitusmallia). Tästä on kaksi eri versiota: Toimintaryhmä päättää itsenäisesti hankkeiden rahoittamisesta käyttönsä saaman rahoituksen puitteissa. Tällainen malli on käytössä mm. Portugalissa ja osassa Italiaa. Global grant mitä se on? Toimintaryhmä päättää itsenäisesti hankkeiden rahoittamisesta käyttöönsä saaman rahoituksen puitteissa ja maksaa tuet (EU: n ja valtion) hankkeiden toteuttajille. Tällainen malli on käytössä mm. Irlannissa ja Skotlannissa. Näistä malleista A ja C ovat pääasialliset hallintomallit. Ne ovat suunnilleen yhtä yleisiä EU: n alueella. Maantieteellisesti voi niiden soveltamisen jaotella siten, että malli A on käytössä pääosin Euroopan pohjoisosissa ja C pääosin eteläosissa. Malli B on käytössä vain muutamissa maissa. Menettelynä global grant ei ole Suomessakaan aivan outo luvun lopussa POMO-ohjelmassa toimittiin kuten global grant issa, sillä toimintaryhmä päätti rahoittamistaan hankkeista ja maksoi hankkeiden toteuttajille tuet (kunta + valtio, EU-rahaa POMO: ssa ei ollut mukana). Pirkanmaalla Kantri ja Pomoottori olivat mukana POMO-ohjelmassa ja niiden lisäksi Urjalan kunnan alue oli mukana osana Loimaan seudun toimintaryhmää. toteuttaneet yhteisen tiedotushankkeen, ja palkanneet siihen tiedottajan. Silloin lehden ohella yhteistä tiedotusta tehdään myös muilla välineillä ja järjestetään tiedotukseen liittyviä koulutuksia ja muita tilaisuuksia. Eräs toimintaryhmien yhteistyön muoto on kahden toimintaryhmän yhteinen hankkeeseen palkattu työntekijä kansainvälisissä asioissa, kv-aktivaattori tai vastaava. Esimerkiksi Pohjanmaalla Aktion Österbotten ja YHYRES ovat palkanneet yhteisen työntekijän. Toimintaryhmillä on yhteisiä hankkeita myös muissa aihepiireissä kuin tiedotus ja kansainväliset asiat. Yhteisiä hankkeita toteutetaan myös muilla rahoituksilla kuin Leader. Eräs tällainen esimerkki on Pirkanmaalta, nimittäin Joutsenten reitin ja Pirkan Helmen yhteistyö kansainvälisessä nuorisovaihdossa Youth in Action rahoituksella. Yhdessä voi tehdä myös tuotekehitystä. Rieska-Leader ja Keskipiste- Leader Pohjois-Pohjanmaalla kehittivät yhdessä kotimaisella rahoituksella toteutetun nuorille suunnatun pienten hankkeiden Nuoriso-Leader in puolisentoista vuotta sitten. Vastaavanlainen toimintamuoto on sen jälkeen omaksuttu myös muutamassa muussa toimintaryhmässä. Kaikki edellä kerrotut esimerkit toimintaryhmien yhteistyön muodoista ovat toimintoina oikeastaan aika luonnollisia ja tietyllä tavoin helppojakin, koska ne tapahtuvat olemassa olevien rakenteiden ja käytäntöjen puitteissa. Uuden ohjelmakauden myötä on eräillä alueilla suunnitteilla hieman pidemmälle meneviä yhteistyökuvioita. Satakunnassa Pyhäjärviseutu ja Ravakka suunnittelevat teknistä liittoa tai konsernia, siis melko pitkälle vietyä yhteistyötä. Lapissa neljä toimintaryhmää suunnittelee tekevänsä yhteisen kehittämisohjelman, jossa on sekä kaikille yhteisiä osioita ja kullekin omia osioita. Tällaiset yhteistyön muodot ovat haastavia sekä toimintaryhmille itselleen että myös hallinnolle. Toimintaryhmien keskenään harjoittaman yhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Näin asia on varsinkin silloin, jos Leader-toiminnan hallintomalliksi tulee global grant. Heikki Konsala Leader-asiamies Koko toimintaryhmätyön toteutusajan Suomessa kuntien rahoitusosuuden kanssa on toimittu lähes kuten global grant-menettelyssä, sillä toimintaryhmät ovat päättäneet melko itsenäisesti kuntarahan osuudesta hankkeen koko tukipotista (esim. onko yritystuissa mukana kuntien rahaa vai ei) ja ne ovat myös maksaneet kuntien rahoitusosuuden hankkeiden toteuttajille. Myös tällä ohjelmakaudella käytössä olevassa koordinaatiohankkeessa on piirteitä global grantmenettelystä. Hallintomallina global grant olisi monella tavoin haastava toimintaryhmille nykyiseen hallintomalliin nähden. Se toisi toimintaryhmille lisää vastuuta. Se edellyttäisi niiltä myös lisää osaamista ja henkilöresursseja. Haasteiden ohella siinä olisi myös monia hyviä puolia, sillä esimerkiksi nykyinen melko runsas päällekkäinen työ ELY-keskuksen kanssa jäisi pois. Global grant in myötä toiminta myös painottuisi nykyistä vahvemmin kehittämiseen. Heikki Konsala Leader-asiamies 12 13

8 Leader voi olla myös valokuitua Laajakaista kaikille -hanke on valtioneuvoston käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Miten laajakaista etenee Pirkanmaalla? Tavoitteena on, että 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista on tuolloin enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuiturunkoverkosta. Liittyen yllä mainittuun hankkeeseen Pirkanmaan liitto laati viime vuoden aikana yhdessä kuntien kanssa maakunnallisen laajakaistaohjelman. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa julkisella tuella rakennettavat laajakaistayhteydet. Pirkanmaalla tuohon ohjelmaan on esitetty yhteensä 69 hanketta 16 kunnan alueella. Ohjelman ulkopuolisillakin alueilla on mahdollisuuksia saada rahoitusta paikallisiin tietoverkkoratkaisuihin. Manner-Suomen maaseutuohjelma mahdollistaa investointiavustusten saamisen pienimuotoisiin, paikallisia telemaattisia yhteyksiä edistäviin hankkeisiin. Käytännössä Pirkanmaalla tämä mahdollisuus tarjoutuu Leader-toimintaryhmien kautta. Kurjenkylä Virtain länsiosassa on harjoittanut aktiivista kylätoimintaa jo pitkään. Myös tietoliikenneyhteyksien ratkaisemisessa kyläyhdistys on ottanut lusikan omaan käteen. Yhteistyössä paikallisen puhelinoperaattorin kanssa yhdistys on käynyt lukuisia neuvotteluja nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamiseksi Kurjenkylään. Vaikka puhelinyhtiö on suhtautunut asiaan hyvin suopeasti ja viisasten kiveä on etsitty urakalla, niin kustannustaso ei ole muodostunut sellaiseksi, että kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Eli valokuituverkon rakentaminen kaupallisesti ei toimi, hinta kuluttajalle jää niin korkeaksi, että liittyjiä ei saada riittävästi. Leader-tukea voidaan kohdentaa tilanteisiin, jossa maaseudun kehittäminen ei markkinalähtöisesti toimi. Kurjenkylän tilanne on juuri sellainen. Valokuituverkon rakentamisinvestointiin ohjattava Leader-tuki saa hankkeen toteuttamiskelpoiseksi ja mahdollistaa yksittäisen liittymän hinnan määräytymisen kuluttajien kipurajalle. Hankkeen hallinnoijana ja sitä kautta verkon omistajana tulee toimimaan Kurjenkylän kyläyhdistys ry. Jo hankkeen suunnittelu on vaatinut älynystyröiden hieromisen moneen kertaan ja miettimistä tulee varmasti toteutusvaiheessakin. Tätä kirjoitettaessa hanke on jo läpäissyt Leader-ryhmä PoKo ry:n hallituksen käsittelyn ja odottaa Pirkanmaan ELY-keskuksen lopullista hankepäätöstä. Kurjenkylässä ollaan positiivisella mielellä ja odottavalla kannalla. Edessä on operaattoreiden kilpailutus verkon rakentamiseksi. Kilpailutilanteessa painottuu paitsi rakentamisen kustannukset, myös verkon huoltovarmuus. Kyläyhdistyshän ei verkon ylläpidosta voi huolehtia, pohtii asian puuhamies Ari Rajamäki. Paljon on mietittävää, mutta eihän se kehittäminen koskaan helppoa ole, naurahtaa monessa liemessä keitetty kyläaktiivi. Juha Kolhinen PoKo ry (lähde: Pirkanmaan liitto / Pirkanmaan laajakaistaohjelma) Liikenne- ja viestintäministeriön osoitettua maakuntien liitoille kansallisen Laajakaista 2015 hankkeen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä, ryhdyttiin myös Pirkanmaalla tuumasta toimeen keväällä Yhdessä kuntien kanssa arvioitiin tilanne kussakin kunnassa ja laadittiin Viestintäviraston ohjeiden mukaisesti maakunnallinen hankesuunnitelma koskemaan niitä alueita, jotka kunnat tunnistivat omilla alueillaan mahdollisiksi toteuttaa tämän hankkeen puitteissa. Tähän mennessä on Pirkanmaalla haettu toteuttajaa 29 hankkeelle. Pirkanmaan liitto on saanut hanke-ehdotuksia 15 hankkeeseen, joihin se on valinnut toteuttajan. Seitsemän hankkeen osalta on olemassa myös kunnan päätös osallistumisesta. Osa kunnista on lähiaikoina tekemässä päätöksiä, osa harkitsee muunlaista laajakaistan toteuttamistapaa. Kunnan myönteinen päätös on edellytys sille, että toteuttajaksi valittu operaattori voi hakea valtion tai maaseutuohjelman kautta maksettavaa tukea. Hankkeen alkuvaiheessa Pirkanmaalle kiintiöitiin valtion tukea euroa. Jo tehdyillä päätöksillä on nyt sidottu euroa. Tätä tekstiä kirjoitettaessa on käynnissä hankehaku koskien kahta Kangasalan Kuhmalahden alueen hanketta sekä kahta Ruoveden hanketta. Parhaillaan on menossa Laajakaista 2015 hankkeen valtakunnallinen arviointi. Uuden ministerin johdolla vedetään johtopäätöksiä ensimmäisten kahden vuoden kokemuksista. Miten saadaan isot operaattorit aktivoitumaan? Ovatko kunnille ja loppukäyttäjille muodostuneet kustannukset kohtuullisia? Tarvitaanko tukijärjestelmään muutoksia? Pirkanmaan kylien on myös itse mahdollista tarttua toimeen ja tehdä päätöksiä kylän elinvoimaisena pysymisen edellytyksistä. Erilaisia toteutusmalleja löytyy ympäri maata kuntaomisteisista osakeyhtiöistä osuuskuntatyyppisiin toteuttajiin. Tällöin voidaan tavoitella kustannustehok- kuutta tarjoamalla yhteyksiä kaikille alueen asukkaille ja yrityksille eikä vain Viestintäviraston rajaamilla alueilla kuten kansallisessa Laajakaista 2015-hankkeessa. Verkko on mahdollista toteuttaa aidosti avoimen verkon periaatteilla, jolloin mikä tahansa palveluntarjoaja voi tarjota palvelujaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tuottamia tietopaketteja 100 megan palveluista infolehtisten muodossa mm. kyläilloissa jaettavaksi löytyy LVM:n sivulta: fi/100megansuomi. Aiheina ovat mm. laajakaista-tv, terveydenhuollon palvelut, ikäihmisten palvelut, maaseudun yritysten palvelut, pilvipalvelut ja kotitalousvähennyksen käyttö laajakaistarakentamisessa. Lisätietoja Pirkanmaan liitossa antaa erityisasiantuntija Marja-Riitta Mattila-Nurmi, puh (03)

9 Hyvinvointiteollinen kompleksi Parkanon kylät nettiin -hanke Monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä käsiteltäessä niitä usein selkeytetään nimityksillä. Tästä hyvän esimerkin tarjoaa ilmiö, joka Yhdysvalloissa on saanut nimityksen sotateollinen kompleksi. Sillä tarkoitetaan sitä, että armeijaan ja sotateollisuuteen liittyvät eturyhmät (ml ammattiyhdistykset, poliitikot, omistajat) muodostavat niin merkittävän vaikuttajaryhmän, että se kykenee vaikuttamaan yhteiskunnan päätöksentekoon ja säätelemään itse sitä mitä resursseja sotateollisuudelle kuuluu. Suomessa tällaista sotateollista kompleksi ei ole, mutta on syytä kysyä, onko meille muodostunut hyvinvointiteollinen kompleksi. Kuvataan ilmiötä esimerkillä terveydenhuollosta. Korkean verenpaineen on todettu olevan pahasta. Parempaan terveydentilaan pyrittäessä madalletaan suositeltavia raja-arvoja. Uudet raja-arvot tekevät ennestään terveistä ihmisistä sairaita, jotka tarvitsevat lääkkeitä ja hoitoa. Lääketeollisuus on jo ottanut asiasta kopin ja siltä löytyy uusia täsmälääkkeitä. Ne ovat entisiä lääkkeitä kalliimpia. Lääketeollisuuskin on liiketoiminta ja tarvitsee voittonsa uusiin haasteisiin vastaamista varten. Hoitohenkilökunta katsoo, että lääkäri- ja hoitajaresurssit ovat riittämättömät hyvää hoitamista ajatellen. Ammattiyhdistykset näkevät tilaisuuden vaatia lisää käsiä ja rahaa lisääntyneiden vaatimusten vastineeksi. Vaatimuksia lisäperustellaan sillä että onhan ennaltavaehkäisevä hoito halvempaa kuin sairaiden hoito. Tavalliset ihmiset kohtaavat arjessaan kivun ja säryn. Siihen on yhteiskunnan vastattava tuetuilla lääkkeillä. On siis saatava enemmän, nopeammin ja halvemmalla. Ihmisten oma vastuu kutistuu. Liikalihavuus ja sen seurannaisvaiktukset on mukavam- paa ratkaista kemialla ja puukolla kuin elintavoilla! Poliitikot eduskunta- ja valtuustustopaikkojen toivossa myötäelävät ja surkuttelevat, herättävät toiveita ja tekevät lupauksia paremmasta osaamatta sanoa, mistä rahat tähän kaikkeen otetaan. Poliittinen intohimo yhtyneenä ministeriöiden asiantuntijoiden henkilökohtaisiin tavoitteisiin on pahimmillaan pelottava yhdistelmä. Tämän kierteen ansiosta olemme siinä pisteessä, jossa tarpeita on enemmän kuin resursseja niiden tyydyttämiseen. Seurauksena on näennäinen asioiden ja ongelmien hoito, joka itse asiassa vain lisää tarvetta raja-arvojen madaltamiseen ja yhä uusien tarpeiden tyydyttämiseen. Väitän, että hyvinvointeollisen kompleksin syntyyn on vaikuttanut keskeisesti hyvinvointivaltio -ideologia, joka on siirtänyt sosiaalisen kannattelun vastuun milteinpä kokonaan ihmisiltä yhteiskunnalle. Ilmiötä on vauhdittanut kansalaisten yhteiskuntasuhteen muuttuminen jäsenyydestä asiakkuudeksi. Asiakassuhteessa meistä valitettavasti tulee rationaalisia, omia etuja maksimoivia käyttäjiä. Asiakassuhteessa meiltä katoaa käsitys omasta osuudestamme ja vastuusta. Asiakkaana meillä on puolustettavia etuja ja ennenkaikkea tavoite saada lisää etuja. Ja jos nämä edut voi vielä maksattaa muilla, niin sen parempi. Olemme luoneet yhteiskunnan jossa ulkoistamme erilaiset ongelmat ja niiden kustannukset muiden katettaviksi. Henkilökohtaisen vastuun väistäminen ja yksilökohtaisen ahneuden kasvu hämärtävät kuvaa todellisuudesta ja vähentävät solidaarisuutta. Onko siis ihme, että erään tutkimuksen mukaan ihmissuhteet alkavat olla nuorille väline materiaalisessa kilpailussa? Edellä kuvatun ilmiön kyseenalaistaminen on vaikeaa. Jo itsessään kieli, joka sen ympärille on rakentunut, haittaa kriittistä keskustelua. Hyvinvointi ja sen edistäminen ovat eräänlaisia institutionalisoituja hyveitä. Näin ollen asetelma muodostuu helposti sellaiseksi, että olet joko hyvinvoinnin puolesta tai sitä vastaan. Hyvinvoinnin turvaaminen vaatii lisää rahaa ja jos sitä ei saada, niin hyvinvointiteollinen kompleksi uhkaa heti murentua ja jakaa ihmiset eri eri luokkiin. Kriittistä keskustelua haittaa myös se, että hyvinvoinnin laadullisesta ulottuvuudesta on jostain syystä äärimmäisen vaikeaa puhua. Hyvinvointiteollisen kompleksin malli myös leviää helposti. Viime aikojen paras esimerkki on varmaan ympäristöteollisen kompleksin jätevesiasetus. Hallinnon asiantuntijoiden, poliitikkojen ja yritysten yhteistyö tuottaa hallitsemattoman kaaoksen, joka yksinkertaisimmillaan olisi voitu välttää ottamalla jätevesien hoitoon mallia muusta jätehuollosta. Kuinka paljon rahaa sekä vaivaa olisi säästetty ja kuinka paljon enemmän vesistöille olisi hyötyä jos huolehdittaisiin yksinkertaisesti lokakaivojen säännöllisestä tyhjentämisestä oikeaan osoitteeseen? Olemme rakentaneet Suomeen hyvinvointiteollisen kompleksin, joka sekä sairastuttaa että köyhdyttää meidät. Hyvinvointiteollisen kompleksin idean tunnistaminen on tärkeää siksi, että siitä on tullut meitä kaikkia koskettava toimintamalli. Kustannusten ulkoistaminen muiden maksettavaksi ja oman vastuun välttely yhdistävät niin eroperheitä kuin markkinaosuuttaan vahtivia yrittäjiä kunnallisissa luottamustehtävissä. Parantuminen edellyttää sen myöntämistä että on sairas. Onko meillä siihen halua tai uskallusta? Mikko Rissanen Pomoottori ry Henkilökohtaisen vastuun väistäminen ja yksilökohtaisen ahneuden kasvu hämärtävät kuvaa todellisuudesta ja vähentävät solidaarisuutta. Parkanon kyliä koskevan hankkeen alkusysäys pidettiin helmikuussa 2011 Parkanon kaupungintalolla. Paikalla oli tuolloin edustus kaikkiaan kymmenestä eri kylästä. Illan aikana esittelyssä oli idea, jolla saataisiin Parkanon kylistä mainosvideot nettiin, ja sitä kautta kehitettyä kylien markkinointivoimaa. Kylien pohtiessa asiaa tultiin siihen johtopäätökseen, että hankkeen avulla saataisiin paras lopputulos ja resurssit parhaiten hyödynnettyä. Yhteistuumin päätettiin lähteä hakemaan rahoitusta hankkeelle, jonka päätarkoituksena olisi saada rahoitus kylien nettivideoiden tekoon. Hanke kohdistuisi jokaiselle Parkanon kylälle. Parkanon 16 kylää esittäytyisivät koko Suomelle ja maailmalle Internetin välityksellä ainutlaatuisella tavalla lähestulkoon globaalisti. Hankkeen tavoitteena on Parkanon kaupungin viihtyisän asumisen edistäminen, sekä asukashankinta kyliin markkinointia tehostamalla. Tavoitteena on koota yhteen ihmisiä, jotka työskentelisivät kylien hyväksi. Tavoitteen saavuttamisessa apuna on Pirkan Kylät Ry. Pirkan Kylien kanssa tehtävä yhteistyö olisi edesauttamassa sitä tavoitetta, jolla saataisiin Parkanon kylistä yhtenäinen, elinvoimainen toimija kuntalaisten ja erityisesti kylissä asuvien hyväksi. Hankkeen ykköstoimenpide on saada aikaan toimivat ja helposti Internetistä katsottavissa olevat videot jokaisesta Parkanon kylästä. Videot olisi tarkoitus kuvata kesällä 2011, jolloin luonto olisi kauneimmillaan, ja jokainen kylä pystyisi pohtimaan omat kuvattavat kohteensa. Videopätkässä pyritään kuvaamaan kylän positiivisia puolia, merkittäviä luontokohteita ja ilmiöitä, jotka ovat kylille tyypillisiä. Tavoitteena on saada aikaan yleishyödyllinen kaikkia palveleva esitys. Hankkeen aikana on tarkoitus myös päivittää kylien olemassa olevia nettisivuja sekä saada aikaan uusi, kaikkia kyliä yhdistävä kyläyhteisö, joka kulkisi nimellä Parkanon kylät Ry. Vajaan vuoden mittainen hanke näyttää, miten hyvin kylät pystyvät hyödyntämään yhä suuremmissa määrin yleistyvää Internetin monipuolista ja globaalia verkottumista. Jonna Rantala projektisihteeri, Kehitys-Parkki Oy Pirkanmaan liitto tiedottaa Anna palautetta ympäristöohjelmasta Saammeko Pirkanmaasta yhdessä ekotehokkaan ja ympäristövastuullisen maakunnan Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa. Pirkanmaan ympäristöohjelmaluonnos on parhaillaan nähtävillä Pirkanmaan liiton kotisivuilla ja toimistossa 3.6. saakka. Liiton kotisivujen kautta pystyy myös tänä aikana antamaan palautetta ohjelmasta. Ympäristöohjelmalla etsitään maakuntaan muutosta, joka tuntuu myös tulevien sukupolvien elämässä. Se edellyttää ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta (eli energia- ja materiaalitehokkuutta) niin yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa kuin elinkeinotoiminnassakin. Tavoitteena on, että meistä jokainen arkiympyröissämme, harrastusten tai työn parissa ottaisimme uusia askeleita ympäristötietoiseen suuntaan. Kestävä yhdyskuntarakenne on sitä, että otamme huomioon mm. liikenteen, rakentamisen ja toimivan infran ympäristölle aiheuttamat tekijät. Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta kannustaa synnyttämään ympäristöliiketoimintaa, vähentämään esimerkiksi maa- ja metsätalouden kuormitusta ja suojelemaan näin ekosysteemejä. Tavoite on, että yritykset, yhteisöt ja kunnat ottaisivat ympäristöasiat toiminnassaan ja päätöksissään huomioon: esimerkiksi kun on kyse ekotehokkuudesta ja uusiutuvien polttoaineiden käytöstä. Työtä on tehty Pirkanmaan ELY-keskuksen vetämissä kolmessa teemaryhmässä ja koordinaatiovastuu on ollut Pirkanmaan liitolla. Teemaryhmissä on ollut mukana edustajia seuraavilta tahoilta: Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki, ECO2-ohjelma/ Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tampereen ympäristösuojeluyhdistys, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, MTK-Pirkanmaa, Pirkanmaan metsäkeskus ja Metsähallituksen luontopalvelut. Lisäksi useita maakunnan toimijatahoja on osallistunut esimerkiksi teemaryhmien laajennettuihin palavereihin ja sidosryhmäkyselyihin. Ympäristöohjelma nähtävillä osoitteessa:

10 Kyläillassa Kurun Hirsilinnassa pohditaan kiivaasti kylien tulevaisuutta. Ylöjärvellä samassa veneessä yhdessä eteenpäin omaan kotimaailmaan kiehtoi monia suunnistajia joita olikin liikkeellä kesäisinä suunnistuspäivinä runsaasti. Palaute oli erittäin positiivista niin myyjien kuin suunnistajienkin puolelta, ja tapahtumaa voikin lämpimästi suositella kopioitavaksi myös muissa kunnissa. Yksi ylöjärveläisten kylien yhteistyön ja me-hengen kohottaja oli tammikuussa järjestetty Kyläpäivä Elossa, joka kokosi kauppakeskukseen joukon eri yhdistyksiä esittäytymään toisilleen ja tapahtuman vierailijoille. Samalla kylät pääsivät tutustumaan muiden yhdistysten toimintaan ja luomaan kontakteja muihin toimijoihin. Päivä oli antoisa ja kylät saivat itseään mukavasti esille. Aika meni vain niin nopeasti, että päätettiin seuraavalla kerralla venyttää tapahtumaa iltaan asti! Maaliskuussa SVYE-hanke järjesti sarjan kyläiltoja, joissa kerättiin tietoa kylien nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitteista sekä toiveista parhaillaan valmisteltavaa maaseudun kehittämissuunnitelmaa varten. Kehittämissuunnitelmassa kootaan yhteen kylien tahtotila, kaupungin suunnitelmat kylillä sekä konkreettiset kehittämismahdollisuudet maaseudun elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden voimistamiseksi. Kyläilloissa syntyi vilkasta keskustelua, ja sekä toiveita että ideoita nostettiin esille positiivisessa hengessä, mutta myös kriittistä palautetta lähetettiin kaupungin suuntaan. Hyvillään oltiin erityisesti kirjastopalveluista, olemassa olevista kouluista sekä ylläpidetyistä hiihtoladuista, mutta kritiikkiä tulvi melko lailla toimimattomasta joukkoliikenteestä, huonokuntoisista teistä, kokoontumispaikkojen maksullisuudesta ja haja-rakentamisen rajoittamisesta. Kaikkiin epäkohtiin tulisi löytyä ratkaisut sekä kaupungin yhteistyön että kylien oman toiminnan kautta. Kyläilloissa mietittiinkin tätä ongelmien ratkaisemisen haastetta ja ideoitiin uusia malleja joilla kylät itse voisivat auttaa asukkaitaan voimaan paremmin viihtyisämmässä ympäristössä ja ylläpitää eloa myös syrjäisillä seuduilla. Tiedonvälitys on noussut esiin mo- nessa tilaisuudessa eri kylillä ja yhtenä ratkaisuna tähän on saatu kyläilmoitustaulut. Kaupunki valmistaa ja kustantaa monikäyttöiset ilmoitustaulut joille kylät itse järjestävät paikan ja asennuksen. Tauluja pystytetään tänä vuonna usealle eri kylälle. Karhelle kylän oma ilmoitustaulu laitettiin pystyyn viime kesänä ja nyt jatkoa seuraa jonotuslistan mukaisesti Viljakkalan kirkonkylällä, Länsi- Teiskossa, Parkkuussa ja Mutalassa. Tapahtumia kylillä riittää ja siksi onkin tärkeää, että niiden mainostamiseen paikallisesti on olemassa asianmukaiset välineet. Kehittämiskohteita Ylöjärven kylillä löytyy vielä paljon ja tehtävää riittää entistä elinvoimaisempien kylien luomiseksi, mutta Ylöjärven veneellä on oikea kurssi, yhdessä on hyvä mennä eteenpäin! Katri Halttunen Kyläsihteeri Samassa veneessä yhdessä eteenpäin -hanke Ylöjärvellä riittää vireyttä ja menoa suuren kaupungin äärilaitoja myöten. Aktiivisia kyliä löytyy eri puolilta puutarhakaupunkia ja niiden ilmeet vaihtelevat kaupunkimaisista omakotitaloalueista rauhalliseen harvaanasuttuun maaseutuun. Toimintaa kylillä tarjoavat kylä- ja asukasyhdistysten lisäksi myös monet erilaiset yhdistykset ja seurat jotka usein vastaavat myös kylien harrastustoiminnasta sekä kyläläisten yhteisten tapaamisten järjestämisestä. Ylöjärven kylillä on monipuolisesti musiikki- ja urheilutapahtumia, käsityönäyttelyitä, tori- ja kyläpäiviä, kirppareita ja paljon muuta iloista meininkiä! Samassa veneessä yhdessä eteenpäin -hanke (SVYE) on ollut mukana Ylöjärven maaseudun suunnitelmallisessa kehittämisessä nyt reilun vuoden. Sinä aikana kylillä on tapahtunut monia edistyksellisiä askelia maaseudun elinvoimaisuuden parantumiseen, uusia hankkeita on aloitettu ja jopa uutta kylätoimintaa on syntynyt ja aktivoitu. SVYE-hankkeen toimesta on järjestetty infoiltoja maaseudun kehittämisen rahoituksesta ja osanottajamäärien perusteella aihe kiinnostaa Ylöjärven kyliä. Siitä kertovat myös vireillä olevat kylätalo-, maisemointi-, ja kehittämishankkeet joita toivottavasti saadaan jatkossa alueelle vieläkin lisää. Viime kesän SVYE-hankkeen organisoima kyläkirpparisuunnistus-tapahtuma Viljakkalassa onnistui niin menestyksekkäästi, että se päätettiin järjestää uudestaan tänä kesänä, nyt entistä laajempana, kun mukaan tulee lisää kyliä myös eteläisemmältä Ylöjärveltä. Tapahtuman ideana on ihmisten tutustuminen niin naapureihin kuin muualta tuleviinkin kyläläisiin kirpputorikiertelyn ohessa. Kyläkirpparisuunnistuksessa kirpputoria pitävät talot on merkitty karttaan jonka kanssa kylillä kierrellään ja päästään poikkeamaan tuttujen ja tuntemattomien pihoilla. Juuri tämä kurkistus naapureiden ja muiden kyläläisten Suosittua kyläkirppissuunnistusta voi lämpimästi suositella kopioitavaksi myös muissa kunnissa. Viljakkalan Seurojentalo -yhdistys ja Pikku-Pispalalaiset esittäytyvät Kyläpäivässä Elossa

11 Kantrin kylähankkeet KaPiTaNo ja KyläNyt KaPiTaNo -hanke on Kantri ry:n hakema ja hallinnoima kylähanke, jonka tarkoituksena on ollut tarjota kyläasiamiespalveluita neljän kunnan alueella Tampereen seutukunnassa. KaPiTaNon myötä katettiin koko Kantrin alueelle kunnallisen tason kylätyöntekijä Lempäälässä-Vesilahdessa sekä Ylöjärvellä toimivien kyläsihteerien lisäksi. Nyt kaksivuotinen hanke lähestyy loppuaan, ja matka on ollut mielenkiintoinen. Kyläasiamiehenä olen saanut vierailla yli 20 kylällä hankkeen aikana ja tavata lukuisia ihmisiä, jotka toimivat kylillä eri tavoin. Tuntuu vievän aikaa ennen kuin tällainen toiminta vakiintuu ja ihmiset omaksuvat sen olemassaolon, mutta yhteydenotot ja hommat ovat lisääntyneet jatkuvasti hankkeen edetessä. Jotkut yhdistykset ovat ottaneet hyödyn kyläasiamiehestä heti hankkeen alusta lähtien, jotkut ovat hoksanneet mahdollisuuden hetken aikaa asiaa pureskeltuaan. KaPiTaNossa on nyt kiireiset ajat, kun vielä saatetaan loppuun muutamia hommia, mm. kahta esitemallista kyläsuunnitelmaa ja järjestetään paria tilaisuutta. Hankkeessa on kahden vuoden aikana tehty yhdistyksille neljä hankesuunnitelmaa, kolme esitemallista kyläsuunnitelmaa viimeisteltävät kaksi mukaan lukien, kyläkysely, tehty tai uudistettu kahdet kotisivut ja yksi viestintäsuunnitelma, lisäksi on tehty kylälehteä ja tiedotteita. Reilussa 40 eri yhdistyksen tilaisuudessa vierailun lisäksi olen järjestänyt tai ollut mukana järjestämässä lähes 20 tilaisuutta. Haluankin nyt kiittää kaikki yhteistyökumppaneita ja muita työhöni positiivisesti suhtautuneita: KIITOS! Kylien kehittäminen Kantrin alueella jatkuu uuden KyläNyt -hankkeen kautta. Hankkeen toiminta-aika on ja siinä missä KaPiTaNon rahoitti ELY-keskus, KyläNyt on Leader-hanke eli rahoitusta haetaan Kantrin omasta rahoituskehyksestä. Hankkeen yksityistä rahoitusosuutta katetaan talkoosuorituksilla sekä hyvin kohtuullisilla osallistumismaksuilla. KyläNytissä tavoitteina ovat kylien tiedottamisen parantuminen, yhdistysosaamisen lisääntyminen, kylätoiminnan edistäminen, kylien yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen, kylätalojen kehittämisen avustaminen sekä kv-toiminnan edistäminen kylillä. Tavoitteisiin pyritään mm. avustamalla kylien omissa kehittämistoimenpiteissä (suunnitelmat, kyläkyselyt, kotisivut ym. käytännön hommat), järjestämällä erilaisia tilaisuuksia (kylätapaamiset, neuvontatilaisuudet, seminaarit jne.), tehostamalla tiedotusta (mm. kylälehti ja blogi, tiedon välitys ja yhdistysten oman tiedotuksen kehittäminen) sekä tekemällä kylätalo-oppaan. Hankkeessa työmyyränä jatkaa allekirjoittanut, mutta kyläasiamies -nimike vaihtuu kuvaavampaan kyläkoordinaattoriin. Olen siis edelleen kaikkien Tampereen, Nokian, Pirkkalan ja Kangasalan maaseutualueilla toimivien yhdistysten käytettävissä, lisäksi vuoden 2013 alusta lähtien toiminta ulotetaan myös Ylöjärven alueelle, kun sikäläinen kyläsihteerihanke loppuu. Näin kaikissa alueen kunnissa on edelleen oma kylätyöntekijä maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Kuntatasolla pystyn paneutumaan yhdistysten töihin käytännön tasolla ja pitkäaikaisesti. Lisäksi työni osaltaan vapauttaa Pirkanmaan kyläasiamiehen resursseja mm. edunvalvontaan sekä keskittymään niille alueille, jossa ei ole omaa kuntatason tekijää. KyläNyt-hankkeen toiminta käynnistyy heti, kun KaPiTaNo saadaan pakettiin eli tämän lehden ilmestyessä ollaan jo vauhdissa. Toimintaa suunnitellaan pitkälti kylien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, eli apua on tarjolla kaikenlaisiin kylänne juttuihin jos vain tuntuu, että voisitte tarvita ylimääräisen käsiparin. Ottakaa yhteyttä myös, jos mielessä on joku aihe, josta voisi pitää teemapäivän tms. Kuulolla ollaan! Lämmintä kesää toivottaen ja yhteydenottoja odotellen, Anna Kulmakorpi Kyläkoordinaattori, KyläNyt-hanke puh Väkeä Kaanaan koululla järjestetyssä maaseutuohjelman info- ja keskustelutilaisuudessa marraskuussa Tilaisuuteen saapui lähes 50 keskustelijaa ja tästä saatiin hyvä alkuun lähtö koko ohjelmatyölle. Ohjelma löytyy nettisivuilta Kyläläiset mukana Tampereen kaupungin maaseutuohjelman Tampereen kaupungille on valmistunut maaseutuohjelma. Teiskon ja Aitolahden asukkaat ja yhdistykset olivat aktiivisesti mukana ohjelman laadinnassa. Paikallisten toimijoiden kautta ohjelmatyön tueksi saatiin runsaasti ajankohtaista tietoa sekä alueen ongelmista että monista mahdollisuuksista. Aitolahdella ja Teiskossa eli Tampereen kaupungin maaseutumaisella alueella asuu 4490 asukasta (2009) eli noin kaksi prosenttia kaupungin väestöstä. Alue erottuu muusta kaupungista laajan pinta-alan, harvan asutuksen ja suhteellisen pitkien välimatkojen takia. Maaseutuohjelman kohdealue käsittää kolme neljäsosaa koko kaupungin pinta-alasta. Aitolahden ja Teiskon alue on laajuutensa johdosta monimuotoinen ja vaihteleva niin olosuhteiden kuin rakenteensakin puoles- valmistelussa ta. Aitolahden alue ja eteläinen Teisko ovat selvimmin kaupungin läheistä maaseutua, jonne kohdistuu rakentamispaineita. Teiskon pohjoisosissa on piirteitä jopa harvaan asutusta maaseudusta väestön ikääntymisineen ja vähenemisineen. Aitolahden ja Teiskon alueen erityiskysymykset olivat maaseutuohjelman lähtökohtana ja näihin erityiskysymyksiin pureuduttiin monissa asukkaille suunnatuissa keskustelutilaisuuksissa ja kolmessa teematyöpajassa. Maaseutualueella on noin 1950 vakituisen asuinkiinteistön lisäksi lähes 2800 loma-asuntoa ja niinpä yksi näistä työpajoista oli suunnattu erityisesti alueen vapaa-ajan asukkaille. Näin pyrittiin saamaan esille myös vapaa-aikaansa maaseudulla viettävien tamperelaisten ajatuksia alueen kehittämiskohteista. Lisäksi nuorille järjestettiin oma työpaja. Työpajoissa asukkaat työstivät ohjelman teemojen sisältöjä. Ohjelman teemoiksi valittiin alkuvaiheen keskustelujen pohjalta asuminen, työ, virkistys, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen. Työpajoissa etsittiin ratkaisuja ongelmiksi koettuihin puutteisiin ja mietittiin miten alueen elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa samalla säilyttäen monimuotoinen maaseutu. Koko alue nähtiin erityisenä rikkautena ja mahdollisuutena, sen tarjoamia mahdollisuuksia ei vain ole vielä tiedostettu. Kuvaava asukkaiden työskentelyprosessille oli myös mukana olleen asukkaan kommentti: Kyllä me täällä kehitämme itsekin kunhan meille vain annetaan siihen mahdollisuus. Ohjelmalla pyritäänkin vastamaan näihin alueen asukkailta ja yrittäjiltä sekä muilta toimijoilta tulleisiin tarpeisiin ja kehittämisajatuksiin luomalla edellytyksiä ja antamalla mahdollisuus 20 21

12 alueen omaehtoiselle kehittämiselle. Alueen asukkaat pitivät maaseutuohjelman tekemistä tarpeellisena ja moni osallistuja kommentoikin myönteisesti kaupungin liikkeellelähtöä asiassa. Asukkaat kokevat aitoa huolta oman lähiseudun tulevaisuudesta ja sen kehittymisen mahdollisuuksista ja tähän huoleen toivottiin maaseutuohjelman antavan vastauksia. Ohjelman tavoitteena on turvata alueen elinvoimaisuuden säilyminen, hyvän asumisen edellytykset eri ikäisille ihmisille sekä alueen elinkeinollinen kehittyminen. Tavoitteena on myös tukea Aitolahden ja Teiskon kehittymistä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä alueella vierailevien monipuolisena virkistäytymismahdollisuuksien maaseutuna. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja ottamaan vastuuta lähiyhteisöstä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen systematisointi on ohjelman vaikuttamisteeman tavoitteena. Asukkaiden lisäksi ohjelmaa valmisteluun osallistui joukko kaupungin toimihenkilöitä ja viranhaltijoita sekä sidosryhmien edustajia. Laajan valmistelun tuloksena syntyi visio alueesta vuonna 2020, joka kiteytettiin kahteen lauseeseen: Hallitusti kehittyvä, monimuotoinen maaseutu valtakunnallisen kasvukeskuksen ytimessä. Luonnonläheinen elämä, tilaa yksilöllisyydelle ja turvaa yhteisöllisyydestä. Ensimmäinen lause sisältää alueen. Visiossa alue nähdään olennaisena osana voimakkaasti kehittyvää kaupunkiseutua. Visio myös muistuttaa maaseudun olemassaolosta. Toiseen lauseeseen sisältyy alueen ihminen lähellä luontoa, yhteisöllisyyden turvaverkon ympäröimänä. Maaseutuohjelmatyöhön osallistuneiden alueen ja kaupungin toimijoiden kautta ohjelmaan saatiin runsaasti ajatuksia ja ehdotuksia kehittämiskohteista. Nämä ajatukset kirjattiin 55 toimenpiteeseen, joiden toteuttamisella maaseutuohjelman tavoitteita ja visiota viedään eteenpäin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eeva Palmolahti Maaseutusuunnittelija Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta -yksikkö Siirtymäaikaa jatkettiin asti Talousjätevesiasetuksessa oli alun perinkin pitkä 10 vuoden siirtymäaika vanhoille kiinteistöille. Uudistuksessa siirtymäaikaa jatkettiin reilulla kahdella vuodella asti. Pitkän siirtymäajan ajatuksena on, että useimmat järjestelmät tulevat uusimisikään siirtymäajan kuluessa. Jätevesijärjestelmien normaali käyttöikä vuotta. Käytännössä yli puolet edelleen käytössä olevista jätevesijärjestelmistä on yli 20 vuotta vanhoja. Jätevesiremontti onkin monella edessä lähivuosina. Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Lainsäädännön muutokset toivat vähän uutta jätevesivaatimuksiin Vesiensuojeluyhdistyksen jätevesineuvontakäynneillä arvioidaan vanhan jätevesijärjestelmän kunto ja annetaan ohjeita saneerausta varten. Neuvoja Soili Husso arvioi Pekka Hakalan jätevesijärjestelmän vaativan saneerausta. Haja-asutuksen jätevesilainsäädäntö uudistui maaliskuussa Uutta tuli niin ympäristönsuojelulakiin kuin asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Muutosten vaikutukset jäävät käytännössä melko pieniksi. Uusi asetus lievensi puhdistusvaatimuksia Aiempi talousjätevesiasetus kumottiin kokonaan ja annettiin uudelleen hyvin pitkälle saman sisältöisenä. Konkreettisin muutos on, että puhdistusvaatimuksia lievennettiin. Kunnat voivat edelleen antaa tiukempia määräyksiä esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueille. Monessa kunnassa oli ennen muutostakin käytössä lievempi ja tiukempi puhdistusvaatimusten alue. Näissä kunnissa mikään ei käytännössä muuttunut. Lisäksi jätevesien puhdistuslaitteet on suunniteltu niin, että niillä saavutetaan myös tiukemmat vaatimukset. Uusia laitteita tai puhdistusmenetelmiä tuskin uudessakaan tilanteessa kehitetään. Yli 68-vuotiaille vapautus vaatimuksista Ympäristönsuojelulain muutos toi tulleessaan ikään perustuvan vapautuksen puhdistusvaatimuksista. Vaatimuksista vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Vapautus koskee siis vain vakituista asumista ja kesämökin jätevedet on ikääntyneidenkin laitettava kuntoon, mikäli tarvetta on. Perinteiset kesämökit, joissa on kuivakäymälä ja padassa lämmitettävät pesuvedet, ovat tähänkin asti olleet puhdistusvaatimusten ulkopuolella. Lykkäystä myös muilla perusteilla Puhdistusvaatimuksista on aiemmankin asetuksen aikaan ollut mahdollisuus hakea lykkäystä viiden vuoden jaksoissa, jos järjestelmän uusiminen on asukkaalle kohtuutonta. Kohtuuttomuuden määrittelyitä selvennettiin ympäristönsuojelulain muutoksella. Kohtuuttomuutta arvioitaessa huomioidaan mm. viemäriverkoston laajeneminen alueelle, kiinteistöllä vakituisesti asuvien ikä ja muut elämäntilanteeseen liittyvät seikat sekä hakijan taloudellinen ja terveydellinen tilanne. Lykkäystä haetaan vasta asetuksen normaalin siirtymäajan päättyessä. Järkeä jätevedenkäsittelyyn on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen jätevesineuvontahanke. Hanke toteutetaan vuosina Hankkeen tavoitteena on tarjota haja-asutusalueen asukkaille puolueetonta tietoa kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn ratkaisuista. Neuvontatyötä rahoittavat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta

13 Yritysneuvoja pohjustaa onnistumisia Yritysneuvoja ei lähde suoraan sanomaan, minkä alan yritystä ei tällä erää kannata perustaa. Kilpailua voi olla paljonkin ja silti aina joku onnistuu. Parkanon ja Kihniön yhteisen elinkeinoyhtiön Kehitysparkki Oy:n yritysneuvoja Jari Pihlajamäki luonnehtii reviiriään sanoilla mielenkiintoinen, elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, vaihteleva ja haasteellinen. Eli varsin omiaan kehittämistyötä arvostavalle miehelle. Pihlajamäen sarkaa on erityisesti alkavien yritysten neuvonta, jossa on tärkeää kartoittaa karikot ennen täyttä höyryä ja löytää liikeidealle nostetta. Huomioon otettavien asioiden lista jatkuu miltei horisonttiin, mutta liikkeelle lähdetään yhdellä paperilla. Toisinaan hyvä tulos on sekin, kun yhteistuumin päätetään, ettei yritystä vielä perusteta. Ei täällä silti kenenkään yrittämiselle esteeksi ruveta. Yrityksen perustaminen sinänsä on tekninen juttu, siinä ei nokka kauan tuhise. Yhtiömuotoa sopii silti miettiä; pienempään riittää toiminimi, mutta jos rahasatsauksia on enemmän, oy tai ky sopii paremmin. Yhdistykset tukevat elinkeinotoimintaa Neuvoja Jari Pihlajamäki on ollut pitkin työhistoriaansa. Niin 4Hkuin hankeneuvojakin. Itse asiassa 24H-neuvoja: nuorten työllistämismissio esimerkiksi pisti ajelemaan aamukolmelta Häijään risteykseen noutamaan kauvatsalaista mansikkaa. Aktiivisen Pohjois-Satakunnan hankeneuvojana Pihlajamäki työskenteli yhdistysten kanssa eikä ole niille edelleenkään selkäänsä kääntänyt. Yhdistystoiminta tukee paikallista elinkeinotoimintaa. Jos halutaan asukkaita, pitää olla mielenkiintoista tekemistä. Kylien hankkeet pitävät nurkat kunnossa ja kylät vireinä. Mies on vaikuttanut myös mm. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry: n hallituksessa ja Pirkan Kylät ry: n hallituksessa. Nykyinen luottamustyö tapahtuu mm. 4H-toiminnan saralla ja kalastusharrastuksen koukuttamana. Kilpailijoista kumppaneita Pihlajamäen mielestä yrityselämässä pitäisi osata verkostoitua vielä nykyistä enemmän; kilpailijoista on viisasta tehdä yhteistyökumppaneita. Siitä syntyy yhteistä hyvää. Verkostoa hän arvostaa omassa työssäänkin. Keskustelemalla asioista löytyy uusia piirteitä. Ei kannata olla mustasukkainen, joku tietää jotkut asiat paremmin. Itsekin pyydän 2 3 mielipidettä ja jos ajatukset ovat samansuuntaisia, näkemykseni lienee raiteillaan. Yritysneuvonta kysyy psykologista silmää. Liiketoimintaidea voi olla hyvä, markkinoillakin näyttäisi olevan kysyntää, mutta riittääkö yrittäjäksi aikojan rohkeus. Tai palvelualttius. Joskus on sellainen olo, ettei joku välttämättä ole palvelualalle sopiva. Ei palvelu ole helppoa ja vaikeista tilanteistakin on selviydyttävä. Joiltain se vain käy, toisilta ei. Tarvitaan palvelugeeniä, Jari Pihlajamäki huomauttaa. Samoin hän pitää tärkeänä omaan ydinosaamiseen keskittymistä. Ei ole syytä lähteä mestaroitsemaan alueella, joka ei ole sitä ominta. Kirjanpito on tyypillinen ostopalvelu, sillä harva yrittäjä hallitsee sen riittävän hyvin. Se, mihin yrittäjältä menee 4 tuntia, voi kirjanpitäjältä hoitua 10 minuutissa. Ylimääräiset työt ovat pois tuloksesta. Riittääkö asiakkaita? Asiakkaan tarpeista täytyy ottaa selvää. Moni yritys on kaatunut asiakaskunnan pienuuteen; markkinatutkimus on jäänyt tekemättä. On ihan ydinasioita, että tuotteella tai palvelulla on riittävästi asiakkaita. Yrittäjä joutuu kilpailemaan asiakkaista, viemään asiakkaita muilta ja siksi on mietittävä, missä on muita parempi, Jari Pihlajamäki neuvoo. Joskus kohdalle osuu sauma, jolloin vain täytyy kokeilla siipiensä kantavuutta. Varsinkin, jos ei kyseessä ole kovin suuret taloudelliset riskit. Kun maat ja mannut ovat panttina, on ryhtymistään mietittävä tarkkaan. Mutta sekin syö, jos miettii ja miettii, miettii vielä keinustoolissakin. Eihän yrittäjäksi voi ryhtyäkään, jos ei pysty tekemään päätöksiä. Raha puhuu. Ja rahalla on heti alkuvaiheessa monta ottajaa, Voisi sanoa, että 100 eurosta 75 menee muille, loppu ehkä jää itselle. Pelimerkkejä on oltava, jotta velvoitteistaan pystyy selviytymään. Markkinointiin ja myyntiin täytyy varata pääomia. Tulokset eivät näy heti, ne näkyvät ehkä vasta 2 3 vuoden viiveellä. Herkästi markkinointi lopetetaan silloin, kun pitäisi painaa päälle. Riskejä pitää pystyä ottamaan. Tämä on tietysti helppo sanoa, kun ei ole omat rahat pelissä. Tottahan yritysneuvojallakin on se oma toteuttamaton yrityshaaveensa. Omiin harrastuksiin se liittyisi eli kalastuksen, metsästyksen, ulkoilun, marjastuksen ja sienestyksen ympärille luontomatkailupakettia. Mutta aikaisemmin olisi täytynyt aloittaa ja kielitaitoakin pitäisi olla enemmän. Mutta eihän sitä tiedä, jos... Marjut Haapanen, Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja 24 25

14 Ei näin ihminen Tunnetko heitä, otsikon mukaisia ei näin ihmisiä? Ihmistyypille on ominaista kielteinen asenne lähes kaikkeen. Varsinkin sellaiseen, jolla yritetään tehdä jotain uutta tai yleensäkin saada aikaan muutosta. Ei näin ihminen vastustaa muiden esityksiä toteamalla, että ei näin. Kysyttäessä miten, hän pysyy tiukasti kannassaan; ei näin. Ei näin ihmiset jättävät pyydettäessäkin kertomatta rakentavat ehdotuksensa siitä, miten heidän vastustamansa asia pitäisi hoitaa. Ei näin ihmisiä löytyy kaikilta elämän aloilta. Harrastetoiminnoissa he ovat itseoikeutettuja palvelun käyttäjiä, jotka arvostelevat vapaaehtoistyötä tekevien valintoja. Vastuita jaettaessa he eivät ole paikalla. Heille riittää, että joku tekee. Työelämässä ihmistyyppi kantaa usein besserwisserin raskasta taakkaa. Varsinkin ollessaan päättämässä toisten asioita opettavainen ja ylimielinenkin suhtautuminen kuuluu kuvaan. Riittää, kun sanoo ei näin. Sinun tehtäväsihän on sitten tehdä se toisin. Miten? Se kuuluu sinulle (lue: en osaa esittää mitään rakentavaa). Tätä ihmisrotua esiintyy usein erilaisissa keskustelukerhoissa ja katuparlamenteissa. Varsinkin kaikki päätöksentekoon osallistuvat ovat ei näin ihmisten hampaissa. Tyhmyyttä ihmetellään äänekkäästi, kun vaaditaan veroja alas ja palveluita ylös. Kuinka se tapahtuu? Eihän se ole ei näin ihmisten murhe! Internetistä on tullut tämän ihmisrodun mieleinen pelikenttä. Siellä kun saa olla täysin ilman vastuuta ihan mitä mieltä tahansa. Reagoida voi nopeasti ja kaikki näkevät, mitä MINÄ kirjoitin. Sainpa lytättyä taas pari ajatusta ja sivussa haukuttua niiden esittäjät. Yleisöosastot ja pirahdukset ovat perinteisempi tapa esiintyä. On ihanaa keksiä terävää arvostelua nimimerkin takaa. Voiko positiivisuutta oppia? Hyvin harvoin kukaan suunnittelee uusia, omaa sitoutumista vaativia asioita kiusallaan. Yhteiskunnallinen keskustelu on tärkeää ja osa demokraattista järjestelmää. Keskustelua ei ole lähes kaiken vastustaminen ilman rakentavia vaihtoehtoisia esityksiä asiasta. Juha Kolhinen Poko ry Pekka Ruuska ja Teemu Räsänen vastaanottivat Joutsenten reitin palkinnon Jumesniemen Einolan tilalla. Taiteilijat saivat oitis seuraa tilan lemmikeistä. Euroopan valtioiden ympäristöasiantuntijat lentävät kolmestakymmenestä maasta Bulvanian lentokentälle. Sieltä pitkät mustat autot vievät sikareitaan polttelevia auktoriteetteja kohti kongressihotellia ja alkavaa suurta, tulevaisuutta luotaavaa päästökokousta. Paikallisen järjestäjän organisoiman huikean valoshow n jälkeen osallistujat pääsevät pitkän päivän päätteeksi kylpylähotellin lämpöisiin porealtaisiin rentoutumaan. Keskustelu päästökaupan säännöistä, ilmastonmuutoksesta ja otsonikadosta käy kiivaana. Päätöksiä päivien aikana syntyy niin kokouksen PowerPoint ristitulessa, illallisella liekitetyn härän äärellä kuin yökerhon savuverhojen hämyssäkin. Onnistuneen session jälkeen Bulvania Air Lines ja kymmenkunta muuta lentoyhtiötä saattavat turbiinien ja kerosiinin voimalla asiantuntijat kotimaidensa lentoterminaaleihin ja kotien lämpöön. Seuraavaan kokoukseen on puolisen vuotta. Sitä ennen on onneksi kunnon loma eteläisellä paratiisisaarella, pohtii Suomea kokouksessa edustanut yliviraston ylijohdon erikoisasiantuntijuuspäällikkö Olli Otsoni. Hiilijalanjälkiä Samalla viikolla Pihtiputaan mummo lukee paikallissanomista Bulvanian kansainvälisen kokouksen huolestuttavista ympäristöpäätelmistä. Artikkelista mummo löytää mm. kansainvälisiä asiantuntijoita painavan huolen lisääntyneestä liikenteestä sekä pientulisijojen hiukkaspäästöistä. Jutussa Olli Otsonikin pohtii kansallisen komitean perustamista Suomeen tutkimaan maamme pientulisijojen käytön kokonaisvaltaisia vaikutuksia hiilitaseen näkökulmasta. Komitean perustamista valmistelevan ryhmän ensimmäinen kokous olisi jo tulevalla viikolla Levillä. Yhteiskuntavastuuta tunteva Pihtiputaan mummo jättää puuhellansa sytyttämättä ja keittää aamukahvit sähköhellalla. Apteekkiin pitää mennä, mutta kyllä rullakelkalla sinne pääsee. Palvelutaksi saa jäädä tilaamatta. Lähtiessään mummo sammuttaa mökkinsä valot huolellisesti ja päättää, että kerta viikossa saunomista saa tästä lähtien riittää. Eipä lennä niitä hiukkasia niin paljoa Pihtiputaan taivaalle. Juha Kolhinen Poko ry Joutsenten reitin vuoden hanke on Arteles Oy:n kulttuurikeskus Leader-toimintaryhmä Joutsenten reitti palkitsi vuosikokouksessaan 28. huhtikuuta vuonna 2010 päättyneistä hankkeista parhaana Arteles Pirkanmaa Oy:n taideja kulttuurikeskuksen, Arteles Creative Centerin. Hankkeessa yhdistyivät rohkeus ja visionäärisyys. Kolme nuorta kansainvälisesti menestynyttä taiteilijaa Inga Mustakallio, Pekka Ruuska ja Teemu Räsänen perusti globaalin kulttuurikeskuksen Hämeenkyrön Haukijärven vanhalle koululle viime vuonna. Keskus toimii taiteilijaresidenssinä, jossa on jo käynyt kymmenittäin ulkomaisia taiteilijoita. Porukkaa on tänä vuonna tulossa enemmän kuin meille mahtuu. Remonttia on vielä jäljellä, mutta meillä kaikilla on järki päässä ja lainaa otetaan mahdollisimman vähän. Hyvin on päästy liikenteeseen, Pekka Ruuska totesi. Hän kertoi Arteleksen lähtevän mieluusti elävöittämään alueellista kulttuurielämää. Nyt on luotu toimiva malli, jossa kansainväliset ammattitaiteilijat tulevat Hämeenkyröön. Seuraavaksi voisi siis verkostoitua eri tahojen kanssa. Täällä on paljon kulttuuriosaamista ja myös maailmalla arvostettua luomua. Niistä voisi kehittää uusia yhteistyökuvioita. Ruuska kertoi visioita riittävän vaikka vuosikymmeniksi eteenpäin. Itse näen loppuelämäni täällä. Teemu Räsänen vahvisti, että perustoiminnan aikaansaaminen vuodessa antaa mahdollisuuden uuden aske- leen ottamiseen. Taiteilijoiden vieminen muualle kuntaan on tämän vuoden urakka remontin lisäksi. Ja puupinon pienentäminen. Vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa Ruuska heitti esimerkkinä japanilaisen valokuvaajan, joka paikallislehden pienen ilmoituksen avulla sai lyhyessä ajassa useita saunakutsuja. Lauteiden kuvasatoa on sittemmin esitelty mm. Chicagon nykytaiteen museossa. Joutsenten reitti ry on yksi maamme 55 alueellisesta kehittämisyhdistyksestä. Yhdistyksen tavoitteena on ruohonjuuritason kehittämishankkeita aktivoimalla ja rahoittamalla parantaa maaseudun elämän laatua. Joutsenten reitti toimii Huittisten, Hämeenkyrön, Punkalaitumen ja Sastamalan alueella. Marjut Haapanen, Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja 26 27

15 MAAN KORVESSA KULKEVI hengellinen kansanooppera kertoo Martti Myllyharjun tarinan Ensi syksynä saa ensi-iltansa hengellinen kansanooppera, Maan korvessa kulkevi. Ooppera kuvaa evankelisen liikkeen leviämistä eri puolelle Pohjois-Satakuntaa, erityisesti Hämeenkyrössä, sen Pentinmaan kylässä ja Myllyharjun perheessä. Perheen elämää sävytti lämmin uskonnollisuus ja keskinäinen rakkaus. Perheen Martti-poika on oopperassa keskeisessä roolissa. Papiksi aikova Martti sairastui nuorena polioon ja papin ura kariutui. Uutta tuli kuitenkin tilalle. Opettajansa kehotuksessa hän ryhtyi murre- ja sanontojen kerääjäksi ja keräsi niitä yhteensä noin , jotka Suomen kielen tutkimuskeskus on taltioinut. Aamulehti kirjoittaa hänen 60-vuotishaastattelussaan, että myöhemmät vuodet tulevat korottamaan hänet jo kuuluisien Elias Lönnrotin ja Samuli Paulaharjun rinnalle. Maan korvessa kulkevi hengellinen kansanooppera kertoo myös vammaisuudesta. Vammaisuudestaan huolimatta Martti eli pitkän ja henkisesti rikkaan elämän. Niinpä hänestä muodostuikin eräänlainen kylän henkinen johtaja, jonka asiantuntemuksia kyläläiset mielellään käyttivät. Tässäkin perheen ja ystävien tuella oli ratkaiseva merkitys. Martti Myllyharjun peräänantamattomuutta kuvaa myös se, että hän kirjeopiston kautta opiskeli kieliä ja muitakin aineita, hankki viulun ja kanteleen ja opetteli soittamaan. Niin viulu, kantele kuin hänen käyttämänsä pyörätuolikin on oopperassa käytössä. Pyhäkoulutyö, johon oopperan nimikin viittaa, oli Martille rakasta. Sitä hän teki yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Viime vuosisadan alkupuolella liike sai tuntuvaa jalansijaa ympäri Suomea, mutta erityisesti Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Suomessa. Tunnusomaista liikkeen leviämiselle oli rukoushuoneitten perustaminen, kuten Pentinmaallakin tapahtui. Hanke oli kylän yhteinen, johon kyläläiset osallistuivat hankkimalla tarvikkeita ja osallistuivat myös itse rakentamiseen. Myllyharjun perheellä oli tässä keskeinen sijansa. Oopperassa ovat mukana Kyröskosken mieskuoro, Sekakuoro Saurion Sävel, Tays:n Tinnitus-kuoro ja Parkanon korsukuoro, lisäksi lapsikuoro, orkesteri ja solistit, kaikkiaan noin esiintyjää. Oopperaa tullaan esittämään eri puolella Pirkanmaata, Satakuntaa ja Pohjanmaata. Oopperan ensi-ilta on Hämeenkyrön kirkossa klo 16. Hämeenkyrön seurakunta on ollut mukana oopperan valmisteluissa antamalla mm. kirkon tilat käyttöön. Oopperan esityspaikoista voidaan mainita myös mm. la klo 15 Parkanossa, su klo 14 Hämeenkyrössä ja su klo 14 Tampereen tuomiokirkossa. Nimekkäistä solisteista voidaan mainita Ahti Jokinen, Inga Sulin, Taisto Polvi ja Matti Hannula, lisäksi solisteina esiintyy moni kuorolainen. Oopperan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Tapio Parkkinen, sävellys- ja sovitustyöstä Pentti Tynkkynen ja musiikin johdosta Arto Nieminen. Vastuullisena järjestäjänä on Heiska ry ja vastaavana tuottajana Kauno Perkiömäki. Ohjelman hinta on a 20 euroa, vähintään 30 hengen ryhmälle esitystä tarjotaan a 18 euroa ja kaksi vapaalippua, 60 hengen ryhmä saa ohjelman 17 eurolla. Tiedustelut ja varaukset p /Perkiömäki tai / Hamadi Hengellinen kansanooppera tarjoaa yleisölle koskettavan selviytymistarinan vammaisen, Martti Myllyharjun, elämänvaiheista, jossa perheen lämpimät suhteet ja toisesta välittäminen, ovat ratkaisevasti vaikuttamassa hänen elämäänsä. Vammaisuudestaan huolimatta Martti Myllyharju eli pitkän ja täysipainoisen elämän! Martti Myllyharju (alkujaan Sillanpää) s , k Kauno Perkiömäki 28

16 Kylätoiminnan yhteystietoja - ota yhteyttä, kysy lisää! Pirkanmaa-portaalista löydätte tietoa ja kotiseutuoppiaineistoa omasta maakunnastamme. Aineisto on jaoteltu oppiaineittain, jotta oppilas ja opettaja löytävät tiedon etsimästään aihepiiristä helpommin. Portaalissa on runsaasti linkkejä lisätietojen hankkimiseksi muilta internet-sivuilta sekä paljon omassa maakunnassa tuotettua materiaalia. Portaali on suunnattu käytettäväksi maakuntaopetuksen tukena alkaen peruskouluista aina lukioon saakka. Materiaaliin lisätään jatkossa myös oppilaiden koulussa tuottamaa aineistoa. Tervetuloa tutustumaan Pirkanmaan maakunta-aineistoon! Maakunnallinen kylien yhteenliittymä Pirkan Kylät ry Heiskankuja Hämeenkyrö Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa Heiskankuja Hämeenkyrö Puh Puheenjohtaja Hannele Kortesoja Luomankyläntie 456/20, Kuivasjärvi, Sihteeri Marja Vehnämaa Heiskankuja Hämeenkyrö Puh Suomen Kylätoiminta ry c/o Willa Elsa Meijeritie Suomussalmi Puh. (02) Jos lehti tulee väärään osoitteeseen, ilmoita uudet tiedot kyläasiamiehelle joko puhelimitse: tai - kiitokset! Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry (Ikaalinen, Kihniö, Parkano) Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto Torikatu 7 A, Kankaanpää Puh. (02) Joutsenten Reitti ry (Hämeenkyrö, Sastamala, Punkalaidun) toiminnanjohtaja Petri Rinne Puistokatu 10, Sastamala Puh. (03) Kantri ry (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi) Toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti Hallilantie Tampere Puh. (03) Pirkan Helmi ry (Kylmäkoski, Akaa, Valkeakoski, Urjala) Toiminnanjohtaja Eliisa Vesisenaho Kylmäkoskentie Kylmäkoski Puh Pomoottori ry (Juupajoki, Kuhmalahti, Orivesi, Pälkäne) Hankekehittäjät Merja Kirjasniemi Puh Mikko Rissanen Puh Koulutie 1 A Orivesi PoKo ry (Kuru, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat) Toiminnanjohtaja Juha Kolhinen Kauppakatu Mänttä Puh. (03)

17 Kyläkapula Kyläkapula-lehteä julkaisevat ja kustantavat Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke Pirkanmaan Maaseudun kehittämisyhdistykset Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Joutsenten Reitti ry Kantri ry Pirkan Helmi ry PoKo ry Pomoottori ry Päätoimittaja: Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa puh: Painos: 1500 kpl Taitto: Lindavision, Virrat Paino: Hämeenkyrön kirjapaino Kannen kuva: Marja Vehnämaa

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylien elinvoima ja kaavoitus 1 yhdyskuntarakenteellinen argumentti

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti 2 Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 Kantri on perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen. Päivitetty Pirjo Onkalo Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Päivitetty 8.10.2015 Pirjo Onkalo Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella 2014-2020 kyläverkkoja voidaan edelleen rahoittaa Maaseuturahastosta, runkoverkkoja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle.

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle. 3/2016 Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 9.02 2. Kaupungin tervehdys

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi - Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi - Aki Kauranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Asema

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5)

YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5) 1 (5) YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot