Mestarien juhlavuosi Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mestarien juhlavuosi Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto"

Transkriptio

1 Mestarien juhlavuosi Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto

2 hän jake nyman Syntyi 1949 Nurmossa. Työura Yleisradion toimittaja, freelancer 1972 ja vakinainen vuodesta Kirjoittanut ja toimittanut useita populaarimusiikin tieto- ja hakuteoksia. Tunnetuimpia ohjelmia Nuorten sävellahja, Pop eilen tänään, Ennenkuulumattomat, Kovan päivän ilta, Rockradio, Onnenpäivä, Sokkotreffit, Kersantti Pippuri, Tähtisumua, Suomen virallinen lista, Nousevan auringon talo sekä Jake Nymanin Popradio. Perhe Kolme aikuista lasta. Musiikin tuntija Liittyykö johonkin levyyn erityisiä muistoja? Vaikka kuinka moneen. Vuonna 1984 minun piti esitellä Rockradion suorassa lähetyksessä ZZ Topin albumi Eliminator, joka oli juuri ilmestynyt CD-versiona. H-hetken lähestyessä avasin levyn kannen ja totesin kauhukseni, että kotelo on tyhjä! Olin unohtanut levyn työhuoneeni soittimeen. Silloin tarvittiin ammattikuntamme kyseenalaista taitoa tuottaa puhetta ilman sisältöä... Nightwish 5 Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira Jake Nyman sai Gramex-palkinnon hienosta radiotyöstään musiikin parissa. Kuva: matti matikainen Haastattelu lauri kaira Kuva jussi nahkuri / yle kuvapalvelu Montako levyä omistat? Rolls Roycen tehtaalta kysyttiin kerran, paljonko Rollsissa on hevosvoimia. Vastaus kuului että riittävästi. Mikä on nykyisin yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Kotona levyt, radio ja YouTube. Autossa levyt, radio ja ipod. Mistä musiikkiharrastuksesi alkoi? Kyllä se rautalankaa ja Beatlesia oli. Missä vaiheessa sinulle selvisi, että tekisit elämäntyösi musiikin parissa? Tein ensimmäisen ohjelmani Ylelle loppuvuodesta Kun minut muutamaa vuotta myöhemmin vakinaistettiin, se oli siinä. Entä konserttiin? Olen toiminut sekä kuuluttajana että tuottajana monissa konserteissa. Ne ovat yleensä kivoja tilaisuuksia kaikkine asiaan kuuluvine hässäköineen. Kerran kun Porvoossa pidettiin Sixties-tapahtuma, eräs bändi onnistui houkuttelemaan minut lavalle komppikitaraa soittamaan. Tällaiselle amatöörimuusikolle ammattilaisten kanssa soittaminen on vaikeasti kuvailtava yhdistelmä suurta mielihyvää ja silkkaa kauhua. Millaista musiikkia kuuntelet nykyisin ja onko musiikkimakusi muuttunut vuosien mittaan? Musiikkimakuni on laajentunut huomattavasti vuosien mittaan. Nuorempana kuuntelin lähes pelkästään rockia, nyt uppoavat myös jazz, blues, folk, iskelmät, evergreenit ynnä muut. Kummalla on sinun mielestäsi parempi äänenlaatu, vinyyli- vai cd-levyllä? Hah! Tähän ansaan en mene. Minkä biisien tai yhtyeiden menestys on vuosien mittaan ollut sinulle suurin yllätys? Johannes Virolaisen vuonna 1994 levyttämän Vain pieni kansanlaulu -albumin saavuttama menestys veti kyllä aika hiljaiseksi. Sanni 14 Kannessa tapio rautavaara Kuva: warner music finland Hannu Saha 28 Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, Helsinki / puh. (09) / / Päätoimittaja Lauri Kaira / Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander / Osoitteenmuutokset / Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 26. vuosikerta / Julkaisija Gramex ry / ISSN / Painotyö Forssa Print / Painos kpl. Sinivalkoisten mestarien juhlavuosi Tänä vuonna on suomalaisen musiikin mestareiden juhlavuosi. Jean Sibeliuksen syntymästä on 150 vuotta ja kansansuosikkien Tapio Rautavaaran, Olavi Virran ja Toivo Kärjen syntymästä sata vuotta. Näiden mestarien aikaansaannokset elävät vahvasti suomalaisessa kulttuurissa. Heidän musiikkinsa on osa suomalaiskansallista minäkuvaa. Tapio Rautavaara ja Olavi Virta ovat edelleen lavataiteilijan, esiintyjän ja tulkitsijan mittapuita, joihin muita verrataan. Toivo Kärki oli merkittävä musiikkialan vaikuttaja ja tuotti lukuisia ikivihreitä sävellyksiä. Jean Sibeliuksen merkitys säveltäjänä on maailmanlaajuinen. Hänen kunniakseen järjestetään tänä vuonna ainakin tapahtumaa ja tilaisuutta ympäri maailman. Sinivalkoisten mestarien juhlavuotena kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että Suomalaisia kiinnostaa suomalainen musiikki. suomalaisia kiinnostaa edelleenkin kotimainen musiikki. Vaikka rajojemme ulkopuolella tehdään paljon musiikkia isoille markkinoille, isolla rahalla ja hyvällä osaamisella, kotimainen menestyy meillä erinomaisesti. Gramexin tilastojen mukaan yksityisten radioiden soittamasta musiikista 34,4 prosenttia on kotimaista ja Ylen soittamasta 40,4 prosenttia. Suomen Musiikkituottajien tilastossa albumimyynnin kaikki kärkisijat 1 8 olivat kotimaisten hallussa. Listan kärjessä komeilevat Robin, Vain Elämää -levyt, Haloo Helsinki, Kaija Koo ja Cheek. Tällainen kotimaisuusaste olisi kadehdittava millä alalla tahansa. Vaikka tyylit muuttuvat, sinivalkoisten mestarien perintö elää. 2 3

3 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Kylie Minogue saapuu Australiasta Suomeen. Täysi kattaus Porissa Pori Jazz järjestetään jo 50. kerran ja ohjelmistossa nähdään muun muassa Paloma Faith, Kylie Minogue, Miguel Zenon, Robert Plant and the Sensational Space Shifters, Wayne Shorter Quartet sekä Orquesta Buena Vista Social Club. Kuva: ken mckay Miguel zenon / kuva: jimmy katz Musiikki tekee radion Pentti Kemppainen: Radio kuuluu kaikille. Into sivua. Kaikki alkoi kaupallisesta radiosta. Suomen ensimmäinen radio aloitti lähetykset Tampereella marraskuussa Rahaa hankittiin myös mainoksilla. Yleisradio aloitti lähetyksensä syyskuussa 1926 ja vuonna 1934 sille annettiin vuoteen 1985 kestänyt radiomonopoli. Pentti Kemppainen Radio kuuluu kaikille -kirja kertoo kaupallisen radion historian Suomessa. Se on perusteellinen ja kattava teos, jopa liialliseen yksityiskohtaisuuteen asti. Aihe ja tapa sitä lähestyä ovat kuitenkin kiistattoman mielenkiintoisia. Ylen monopolia uhkasivat vain 1960-luvun alun merirosvoradiot. Tukholman edustalta lähettänyt Radio Nord kuului osin Suomeenkin. Västra Nyland -lehden lukijakyselyn Suomalaisyhtyeet esillä maailmalla mukaan Länsi-Uudenmaan ruotsinkielisistä 24 prosenttia kuunteli toiminutta Nordia, 11 prosenttia Ylen ruotsinkielisistä ohjelmaa. Vuonna 1983 paikallislehtien, teollisuuden ja työnantajien edustajat alkoivat toimia yksityisten radioiden perustamiseksi. Aika oli kypsä ja koko joukko kaupallisia radioita pääsi ääneen vuodesta Tuolloin lehtiyhtiöt pitivät tärkeänä saada markkinoille mainosradioita, kun nyt ne käyvät näkyvää kampanjaa ilman mainoksia toimivaa Yleisradiota vastaan. Kaupallisten radioiden kivijalka ja profiilin luoja on musiikki. Kemppainen selostaa tarkasti kaupallisten radioiden ja Gramexin pitkään jatkuneen, sopuun päätyneen kiistan musiikin korvauksista. Kanavat maksoivat mielestään liikaa. Gramex taas laski vuonna 1995, että Radio Ykkösen ohjelmaajasta musiikkia oli 70 prosenttia, mutta sen korvaukset Gramexille olivat neljä prosenttia liikevaihdosta. Tekijänoikeusmaksujen välttely johti yhdysvaltalaisen musiikin ahkeraan soittamiseen. Se on halvempaa, koska maa ei ole liittynyt Rooman sopimukseen eivätkä sikäläiset muusikot ja tuottajat saa ulkomaisia julkisen esittämisen korvauksia. Alun toiveikas paikallisuus ja kyläradiot ovat väistyneet ketjuuntumisen, ulkomaisen omistuksen ja formaattiradioiden tieltä. Tarkat kanavaprofiilit ja musiikkipitoisuus takaavat suosion, vuonna 2013 kaupallisten radioiden osuus kuuntelusta oli 49 prosenttia. Heikki Jokinen suunnittelija: klaus welp Sibelius ja rokkarit postimerkeissä Posti julkaisee syksyllä 2015 taidejamusiikkiaiheisia postimerkkejä. Omat merkkiarkkinsa saavat Jean Sibelius sekä kuusi maailmalla menestystä saavuttanutta rockyhtyettä: Apocalyptica, Children of Bodom, Hanoi Rocks, HIM, Nightwish ja The Rasmus. Punkia paperilla, elektroa filmillä Jälleen on dokumentoitu palasia suomalaisen musiikin historiaa. Huhtikuussa ilmestyi Suomi-punkin myöhäisempiä vaiheita valottava Ville Similän ja Mervi Vuorelan historiikki Valtio vihaa sua Suomalainen punk ja hardcore Keskiössä ovat erityisesti 1990-luvun sekä 2000-luvun punkskenet. Kirjan on kustantanut Like Kustannus. Heinäkuussa ensi-iltansa saava Tero Vuorisen ohjaama Machine Soul -dokumentti kartoittaa puolestaan Suomen konemusiikkiskenen historiaa. Pitkälti joukkorahoituksen avuin toteutettu elokuva on tarkoitus lähettää alkusyksystä kiertueelle, jonka yhteydessä esiintyy dokumentissa nähtäviä artisteja. Metallimusiikin tutkijat Helsinkiin Helsinkiin kokoontuu kesäkuussa metallimusiikin tutkijoita lähes 30 eri maasta. Aalto-yliopiston isännöimä konferenssi Modern Heavy Metal: Markets, Practices and Cultures kesäkuuta on toistaiseksi suurin koskaan järjestetty metallimusiikin tutkimukseen keskittyvä akateeminen kokoontuminen. Luvassa on yli 50 puheenvuoroa eri tieteenaloja edustavilta tutkijoilta sekä metallimuusikoilta. Konferenssin yhteydessä järjestetään myös dokumenttielokuvien näytöksiä, kansainvälistymistyöpaja Music Finlandin kanssa sekä metallimusiikkikeikkoja. KUVA: kari vainio Pori Jazzille uusi toimitusjohtaja Filosofian maisteri, restonomi Janne Nieminen on valittu Pori Jazzin uudeksi toimitusjohtajaksi. Nieminen siirtyy tehtävään heinäkuussa Hämeenlinnan kulttuurija kongressikeskus Verkatehtaalta, jossa hän on työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan myynti- ja viestintäpäällikkönä. robert plant / kuva: pori jazz Pori Jazz tarjoaa yhdeksän päivän ajan musiikkia moneen makuun. Kevät on tuonut suomalaisyhtyeille kovia listasijoituksia sekä muutakin positiivista huomiota maailmalla. Nightwishin Endless Forms Most Beautiful nousi heti ilmestyttyään usean maan listoilla top kymmeneen. Britanniassa ykkössija tuli virallisella rockalbumilistalla ja koko albumilistalta heltisi sija 12. Britannian rocklistan sijalla 16 nähtiin ilmestymisviikollaan myös Von Hertzen Brothersin New Day Rising. Kansainvälistä mediahuomiota ovat saaneet hard rock -yhtye Santa Cruz sekä eletropopyhtye LCMDF. Santa Cruzin videojulkaisu huomioitiin muun muassa Kerrang!issa sekä Revolver Magazinessa ja LCMDF:n uusi kappale Fooled valittiin huhtikuussa brittiläisen The Guardianin viikon popsoittolistan ykköskappaleeksi. Nightwishin uusin levy myi jo tuplaplatinaa Suomessa. KUVA: ville akseli juurikkala 4 5

4 alkusoitto Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira Mirel Wagnerin menestys jatkuu Huikeassa nosteessa oleva suomalaisartisti Mirel Wagner voitti maaliskuussa Phonophile Nordic Music Prizen 2014 albumillaan When the Cellar Children See the Light of Day. Wagner oli ensimmäinen palkinnon Suomeen tuonut artisti. Huhtikuussa Wagner esiintyi BBC:n maineikkaassa Later with Jools Holland -ohjelmassa. Ohjelmassa ovat suomalaisartisteista aiemmin esiintyneet vain Kimmo Pohjonen ja Sväng, joten tässäkin Wagner sai olla pioneeri: ensimmäinen ohjelmassa esiintynyt suomalaislaulaja. KUVA: Renaud Monfourny Mirel Wagner palkittiin maailmalla. Muusikoille free-asiamies Muusikkojen liitossa aloitti toukokuun alussa free-asiamiehenä muusikko Sami Kuoppamäki. Kyseessä on vuoden mittainen, kokeiluluonteinen ja osa-aikainen tehtävä. Freeasiamiehen tehtävä on vahvistaa niiden muusikkojen asemaa, jotka eivät toimi vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi hän kartoittaa kentän tarpeita ja kehittää liiton palveluita niitä vastaavaksi. Lähden innolla rakentamaan uutta tointa on kunnia-asia päästä toimimaan kollegojen asiamiehenä. Tavoitteena on edesauttaa sitä, että muusikon työn tekeminen olisi sujuvampaa, Kuoppamäki kommentoi. Kuva: julia ruottinen asiakas info Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Vuoden 2014 esityskorvausten tilityksesi tarkemman erittelyn voit katsoa kotisivultamme e- palvelusta omilla tunnuksillasi. Listalla näkyy, missä radioissa omat äänitteet ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Palveluun pääsy edellyttää verkkopalvelusopimusta. Mikäli et vielä ole tehnyt verkkopalvelusopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme www. gramex.fi tai voit tilata sopimuksen asiakaspalvelustamme. Esitysaikatilastoja vuoden 2014 radiosoitoistasi voit myös tilata sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelustamme. Asiakastietoja päivitetään Gramex ja Teosto päivittävät kevään kuluessa asiakastietoja osana GTM-yhteistyötä. Epäselvissä tapauksissa asiakaspalvelijamme ottavat kevään aikana yhteyttä muun muassa taksi-, myymälä-, parturikampaamo- ja huoltamoasiakkaisiin tarkistaakseen nykyisten tietojen oikeellisuuden. Tavoitteena on saada kaikkien suurimpien toimialojen asiakastiedot päivitettyä vuoden 2015 aikana. Gramex lomalla Kyseisenä ajankohtana toimistomme on suljettuna. Kesäaika Gramexissa Asiakaspalvelumme on avoinna ma pe Toimistomme on avoinna kesäaikana ma to 9 16 ja perjantaisin Nouseva ruotsalainen tähti Beatrice Eli saapuu Sideways-festivaalille. Festivaalikenttä kasvaa ja leviää Suomen kesä on jälleen monta festivaalia rikkaampi. Helsingin festivaaliuutuuksia ovat Kalasataman Teurastamo-alueella kesäkuuta järjestettävä vaihtoehtomusiikkifestivaali Sideways sekä Hietalahden Telakkarannassa elokuuta järjestettävä Modern Sky Helsinki, jonka ohjelmassa on aasialaista ja pohjoismaista poppia, rockia ja elektroa. Samana viikonloppuna Seinäjoen rytmikorjaamolle houkutellaan metalli- väkeä ensimmäiseen Seinäjoki Metal Festivaliin. Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa Ekakerta uusien laulujen festivaali, jonka keskiössä ovat ennenjulkaisemattomat laulut. Suomalaisfestivaalien kenttä laajenee myös maamme rajojen ulkopuolelle. Flow Festival Ljubljana järjestetään Sloveniassa ja Weekend Festival Baltic Viron Pärnussa. 6 7 Kuva: märta thisner Polkupyörällä kiertueelle Viulisti Emilia Lajunen lähtee kesällä 2015 hiilidioksidipäästöttömälle kansanmusiikkikiertueelle polkupyörällään. Tarkoituksena on kiertää Suomea pitkin kesää ja soittaa keikkoja niin festivaaleilla kuin missä ikinä sopivaa yleisöä tuleekaan vastaan. Matkapäiväkirjaa voi seurata Lajusen blogista ja pyöräretkelle lähtee mukaan myös musiikkitoimittaja Kare Eskola. emilialajunenbiketour.com Kuva: AJ savolainen Musiikki tekee hyvää Gramex ei ole voittoa tuottava, mutta toimintaamme ohjaa kuitenkin tehokkuustavoittelu. Gramexin tulee huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu asiakkaiden kesken on keskeisiä periaatteitamme. Vuosi 2014 oli Gramexin toiminnassa hyvä. Korvauksia kerättiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 20,5 miljoonaa euroa. Syksyllä Gramex ja Teosto perustivat yhteisyrityksen nimeltään GTM Musiikkiluvat Oy. Jatkossa musiikin käyttäjät saavat kaikki tarvittavat taustamusiikki- ja tapahtumaluvat samalla kerralla yhden luukun periaatteella. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kehitys on sen sijaan ollut epätyydyttävä. Tahtipuikko hannu marttila Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies Toimintaa kehittämällä eteenpäin. Korvauskertymä on edelleen pudonnut, koska valtiovalta ei ole ottanut teknisen kehityksen myötä markkinoille tulleita uusia tallennusalustoja maksun piiriin. Hyvitysmaksu rahoitetaan jatkossa valtion budjettivaroista. Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Korvauksia maksettiin vuonna 2014 yhteensä 18,5 miljoona euroa. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Jatkossa panostetaan erityisesti ulkomaisten korvausten tilitysten kehittämiseen. Gramex on käynnistänyt tilityksen it-järjestelmän uudistamisen. Uusi järjestelmä tehostaa ja nopeuttaa tilitystä. Oikeudenhaltijoille maksettavista korvauksista vähennetään syntyvät kulut ja summaan lisätään sijoitustuotot. Vuonna 2014 maksetuista korvauksista tämä nettomääräinen hallinnointikulujen pidätys oli 11,2 prosenttia korvauksista. Kasvaneen asiakaskunnan korvausten kerääminen ja tilitys pystytään hallinnoimaan uusia toimintatapoja ja välineitä kehittämällä sekä prosesseja tehostamalla. Keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö, joka ansaitsee tästä suuren kiitoksen. Kuva: saara vuorjoki Kuva: saara vuorjoki

5 Suurten mestareiden juhlavuosi Toivo Kärjen, Olavi Virran ja Tapio Rautavaaran syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Teksti juhana unkuri Kuvat Warner Music Finland Toivo Kärjen kuva Kerttu Forsman / Yle Kuvapalvelu Olavi Virta ja Tapio Rautavaara ovat yhä monelle suomalaisen laulajan perikuvia. Monitoiminen Toivo Kärki oli Suomen populaarimusiikin keskeisimpiä hahmoja. 8 9

6 Suomen kansa ei ole koskaan unohtanut populaarimusiikin kolmea mestaria, heidän musiikkiaan rakastetaan yhä. Tunnetuimmalla säveltäjällämme Jean Sibeliuksella on myös juhlavuosi, hänen syntymästään on 150 vuotta. Luova taustavaikuttaja Säveltäjänä, sovittajana, tuottajana ja muusikkona kunnostautunut Toivo Kärki ( ) oli yksi Suomen populaarimusiikin keskeisimmistä hahmoista. Toivo Kärki teki ensin parinkymmenen vuoden ajan uraa muusikkona ja lauluntekijänä. Vuodesta 1955 lähtien Kärki oli myös Suomen suurimman levyfirman Fazerin tuotantopäällikkö. Hänen asemansa oli musiikissa lähes samanlainen kuin tuottaja T. J. Särkällä elokuvateollisuudessa ja Urho Kekkosella politiikassa, populaarimusiikin tutkija Pekka Gronow määrittelee. Gronow kehuu Kärkeä paitsi lahjakkaaksi säveltäjäksi myös taitavaksi organisaattoriksi. Hän osasi löytää hyviä yhteistyökumppaneita, esimerkiksi huippulahjakkaita sanoittajia. Topi Kärki opetti muun muassa Kerttu Mustosen, Reino Helismaan, Junnu Vainion ja Vexi Salmen työskente- Moni sävellys nousi klassikoksi Olavi Virran tulkitsemana. lemään omilla metodeillaan. Hän otti levyyhtiöönsä monia tulevia laulajatähtiä ja auttoi heitä urallaan eteenpäin. Kärjestä olisi tullut varmasti loistava yritysjohtaja. Arvostus tuli myöhemmin Kärjen henkilökohtaisesti tunteneen Gronowin mukaan tämä oli tarmokas ja aloitekykyinen henkilö, joka seurasi useita sanomalehtiä, oli kiinnostunut uusista ilmiöistä ja kehitti itseään. Säveltäminen ei ollut hänelle hetken inspiraatiota, vaan systemaattista toimintaa. Kärki teki valtavasti töitä jättäen jälkeensä myös tuhansia julkaisemattomia levytyksiä. toimijoille. Nykyäänhän levybisnes on taas keskitettyä, nyt se on kai ekonomien käsissä. Kansan syvissä riveissä Kärjen musiikkia rakastettiin, mutta korkeakulttuurin edustajat ja kriitikot suhtautuivat siihen monesti vähätellen luvun lopulta alkaen suomalaista kevyttä musiikkia alettiin arvioida uudelleen. Kärki ja eräät muut kritisoidut mestarit saivat osakseen aiempaa enempää arvostusta. Helsingissä 76-vuotiaana kuolleen Toivo Kärjen sävellyksistä on levytetty noin Lisäksi hän teki musiikin noin 50 elokuvaan sekä lukuisiin revyisiin, näytelmiin ja radiohupailuihin. Virta antoi lavalla kaikkensa ja sai yleisöön vahvan kontaktin. Hän osasi itse seuloa parhaat kappaleet julkaistavaksi. Musiikintekemistä Kärki jatkoi lähes elämänsä loppuun asti. Levybisneksessä hän joutui sivuraiteelle 1970-luvun loppupuolella. Yritystoiminta ja ylipäätään maailma alkoi muuttua. Levybisnes hajosi monille eri Melankoliaa ja duuria Jukka Pennanen tutustui Kärjen uraan tehdessään Kyösti Mutkalan kanssa elämäkerran Reino Helismaasta. Kärjen musiikki on erikoinen sekoitus slaavilaista melankoliaa ja amerikkalaista swingiä. Swingihän on vetävää musiikkia, mutta ei ihmisten sydämiä voiteta pelkällä duurilla, Pennanen toteaa. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä perinteinen suomalainen maaseutumainen yhteiskunta alkoi vähitellen kaupungistua. Kärjen sävellykset sopivat erityisesti maaseudulla eläneelle yleisölle. Hän maalasi sävelillään myös alkanutta muutosta. Pennasen mukaan nuottikuva oli Kärjelle laulun perusasia. Kappaleen piti hahmottua hyvin esimerkiksi pianolla soitettuna. Kärjen filosofia oli yksinkertainen, mutta sillä syntyi hienoja biisejä. Nuottikuvan korostaminen oli tuohon aikaan muutenkin yleisempää kuin nykyään. Nykyisiä säveltäjiä ja muusikoita tuntuu kiinnostavan soundit. Pennanen arvostaa erityisesti Kärjen tekemää elokuvamusiikkia. Se on jäänyt turhan vähälle huomiolle. Elokuvista löytyy esimerkiksi hienoja torvisektioita. Olisi hienoa, jos joku tekisi Kärjen elokuvamusiikista uusia levytyksiä. Iskelmän ja tangon kuningas Toivo Kärki oli säveltäjä ja kattava musiikin monitoimimies, mutta samana vuonna syntynyt Olavi Virta ( ) oli taas koskettava esiintyjä. Hän oli huippulahjakas laulaja, joka teki paljon töitä äänensä kehittämiseksi. Moni pitää Olavi Virtaa suomeksi lauletun iskelmän ja tangon ylivertaisena kuninkaana. Pekka ja Pätkä Puistotäteinä -elokuvassa (1955) Olavi Virta esiintyi perämies Antti Markkasena. Tapio Rautavaaran (vas.) laulama Häävalssi nousi listaykköseksi keväällä 1965 ja toi kultalevyn. Friiti Ojalan sävellyksen sanoitti Tuula Valkama (kesk.) ja sovitti Toivo Kärki (oik.). Moni sävellys nousi klassikoksi Virran tulkitsemana. Tangojen esittämiseen hän loi perinteen, joka elää edelleen vahvana. Vuosina yli 600 kappaletta levyttänyt Virta oli suosionsa huipulla 1950-luvulla. Tuolloin Virta esiintyi suurille yleisöjoukoille, levytti ahkerasti, esiintyi elokuvissa ja toimi äänilevyalalla tuotantopäällikkönä. Pitkän linjan laulaja-saksofonisti ja Virtatulkkinakin tunnettu Hannu Lehtonen toteaa Virran olleen huippulahjakas laulaja, joka teki paljon töitä äänensä kehittämiseksi. Virralla todella hienosti soiva äänenväri yhdistyy hyvään laulutekniikkaan. Laulaminen on puhdasta, selkeää ja vaivattoman tuntuista. Virran laulamisessa kaikki palikat ovat kohdallaan. Virta otti laulutunteja useiden opettajien johdolla ja esiintyi 1930-luvulta lähtien monien kokoonpanojen solistina. Orkesterit harjoittelivat valtavasti ja keikkoja tehtiin paljon. Tämä kehitti Olaa. Kipparikvartetti kehitti ääntä Virran äänenkäytössä tapahtui selkeä muutos vuonna 1952, jolloin hän alkoi laulaa omien sanojensa mukaan täysijännitteisesti ja 1940-luvuilla Suomessa matkittiin amerikkalaisia crooner-laulajia. Virtakin lauloi varsinkin 1930-luvulla ohuesti ja pehmeästi. Nuo vuodet olivat kuitenkin Virran myöhemmän äänenkäytön perusta. Äänessä oli kirkas ja soiva ydin. Tämän jatkeeksi Virta avasi alakerran ääneen mukaan. Virta lauloi 1950-luvun alussa Kipparikvartetissa. Teijo Joutsela, Kauko Käyhkö ja Auvo Nuotio olivat pitäneet ensikonserttinsa oopperalaulajina. Kuuluakseen siinä joukossa edes jotenkin Virran oli pakko käyttää ääntään uudella tavalla. Sittemmin myös hän olisi pystynyt esiintymään oopperassa korkealta laulavana baritonitenorina. Vahva kontakti yleisöön Saksofonisti Olavi Peltonen soitti 1950-luvun loppupuolella Virtaa säestäneessä yhtyeessä. Oli jotain erityistä päästä kuulemaan lavalla kahden metrin päästä, kun Virta kajautti esimerkiksi Mustasukkaisuutta-kappaleen. Olin tuohon aikaan nuori soittaja. Vasta vuosia myöhemmin ymmärsin, miten mahtavat äänivarat, äänenhallinta, soundit ja vivahteet Virralla oli muihin laulajiin verrattuna. Virta antoi lavalla aina kaikkensa ja sai yleisöön vahvan kontaktin. Karismaa joko on tai sitä ei ole, tällä kaverilla sitä oli. Virran astuessa lavalle yleisö oli heti hänen hyppysissään. Tyyliltään Virta oli välitön ja avoin. Tunnelma ei ollut konserttimainen, vaan keikat tuntuivat enemmänkin leppoisilta yhteisiltä illanvietoilta. >>> 10 11

7 Kitara ja laulaja kiersivät Suomea ahkerasti ristiin rastiin. Menestys urheilussa tuki Tapio Rautavaaran laulajan uraa. Virta oli tähti myös ulkoisesti. Hän pukeutui tyylikkäästi ja ajoi isoilla amerikanraudoilla. Peltosen mukaan Virta oli myös mukava persoona. Virta oli kansanmies, joka jutteli mielellään lavan ulkopuolellakin häntä katsomaan tulleiden ihmisten kanssa. Virta oli puhelias ja aika eloisa kaveri, jolla ei ollut taustayhtyeenkään suhteen mitään tähden elkeitä. Alkoholista alkoi kehittyä Virralle ongelma 1950-luvun lopulta alkaen. Hän teki kuitenkin 1960-luvullakin useita menestyksekkäitä levytyksiä. Alkoholismi ja sokeritauti eivät pilanneet Virran ääntä. Elämänsä loppuun asti keikkaillut Olavi Virta menehtyi Tampereella 57-vuotiaana. Virta oli tähti myös ulkoisesti. Suomalaisten tuntojen tulkki Toinen suomalaisten yhä rakastama esiintyjä oli Tapio Rautavaara, jonka laulussa oli lämpöä ja herkkyyttä. Erityisesti elämänfilosofisia tarinoita ja koskettavaa yleisinhimillistä sanomaa sisältäviin laulelmiin keskittynyt Tapio Rautavaara ( ) esiintyi sotavuosien jälkeen suomalaisille kolmen vuosikymmenen ajan. Lisäksi hän lauloi muun muassa vanhoja suomalaisia kansanlauluja, taiderunoja, kupletteja sekä kantrimusiikkia, johon hän tutustui Amerikan-reissullaan. Suosionsa huipulla Rautavaara oli luvulla. Sotien jälkeisessä tilanteessa hän oli suomalaisten tuntojen tulkki ja teki laajoja iltamakiertueita ympäri Suomea. Rautavaara esiintyi kitaransa kanssa, välillä mukana oli taustasoittaja tai -soittajia. Esiintyjätyypiltään hän vertautui ruotsalaisiin trubaduureihin ja ranskalaisiin chanson-laulajiin. Hahmona ja ohjelmistoltaan hän oli leimallisesti suomalainen. Urheilua ja musiikkia Rautavaara oli myös keihäänheiton olympiavoittaja, jousiammunnan joukkuemaailmanmestari ja filmitähti. Tämä vauhditti osaltaan hänen musiikillista uraansa. Rautalanka- ja popmusiikki sekä television yleistyminen hyydyttivät iltamakiertueperinteen 1960-luvulla. Rautavaara alkoi esiintyä esimerkiksi harjannostajaisissa, tavarataloissa, perhejuhlissa ja keikkojen taukosoittajana. Jean Sibeliuksen monipuolinen juhlavuosi Juhlavuotta koordinoivan Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtajan Erkki Korhosen mukaan tällä hetkellä tiedossa on yli juhlavuoteen liittyvää tapahtumaa ympäri maailmaa. Sibelius-tapahtumia on kaikissa maanosissa ja noin kolmessakymmenessä maassa. Syntymäkaupunkinsa Hämeenlinnan ohella Jean Sibelius asui Helsingissä, Loviisassa ja Järvenpäässä. Niillä kaikilla on omat vahvat juhlavuoden sisältönsä. Suomen kaikilla sinfoniaorkesterilla ja monilla pienemmilläkin orkestereilla on Sibeliusteemakonsertteja, kuten myös lukuisilla suomalaisilla soittajilla ja laulajilla. Sibelius on ollut maailmalla tunnettu nimi jo reilusti yli sadan vuoden ajan. Juhlavuosi on tuonut lisänäkyvyyden ohella uudenlaisia avauksia. Esimerkkinä voi mainita muun muassa Tom Jonesille hittejä tehneen popmusiikin sävel-täjän, brittiläis-amerikkalaisen Norman Bergenin. Bergen kertoi meille olevansa kova Sibelius-fani ja haluavansa tehdä oman sovituksen Finlandiasta. Syntymäkoti kiinnostaa matkailijoita Juhlavuoden myötä Sibelius-matkailijoiden määrä on kasvanut. Monet ulkomaiset turistit haluavat kulkea Sibeliuksen jalanjälkiä autenttisilla paikoilla Hämeenlinnassa, Järvenpäässä ja Helsingissä. Varsinkin Japanista tulee nyt aiempaa enemmän Sibelius-matkailijoita. Juhlavuoden lisäksi tähän vaikuttaa Hiromi Murakamin tekemä Yksinäisen miehen vaellusvuodet -kirja, jonka päähenkilö matkustaa Japanista Hämeenlinnaan nähdäkseen Sibeliuksen syntymäkodin. Kirja on bestseller Japanin lisäksi monessa muussa maassa. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu Minä ja Sibelius -kirja suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Siinä 19 nykyajan klassisen musiikin edustajaa Suomesta ja maailmalta kirjoittaa Sibeliuksesta. Juhlavuoden nettisivusto kokoaa yhteen tapahtumia ja muita sisältöjä. Juhlavuosi on vahvasti esillä sosiaalisessa mediassa. Sähköiseen mediaan on luotu erilaisia Sibeliukseen liittyviä koodausohjelmia, taideinstallaatioita ja pelejä. sibelius150.org Miehekkään ulkonäön lisäksi Rautavaarassa oli herkkyyttä. Käytännössä kysymys oli samanlaisesta yleisön kohtaamisesta kuin iltamakiertueilla. Hän esiintyi usein televisiossa ja levytysurakin jatkui varsin menestyksekkäänä. Rautavaara levytti yhteensä 328 laulua. Tapio Rautavaara kuoli Helsingissä tapaturman seurauksena 64-vuotiaana. Helsingin Oulunkylässä asunut reissumies oli tien päällä loppuun asti. Suomen Mr. Ääni Tulosruudun urheilutoimittajana tunnetuksi tullut Leo Silolahti tutustui Rautavaaraan 1970-luvulla. He olivat seurakavereita Oulunkylän Tähdessä. Silolahti vieraili pariin otteeseen Rautavaaran kotona ja he esiintyivät pariin otteeseen myös samalla keikalla. Yleisön joukossa olin monesti, ensimmäisen kerran näin Tapsan keikan jo pikkupoikana. Ei Tapsan tarvinnut lavalla astuessaan itseään esitellä, hänellä oli kova karisma. Tapsa osasi vedota lauluillaan ja esiintymisellään ihmisten tunteisiin. He saattoivat ajatella: hei, tämähän on vähän niin kuin mun elämässä, sanoo edelleen Rautavaaran musiikkia omilla keikoillaan esittävä Silolahti. Leo Silolahti kehuu Rautavaaran äänenkäytön lämpöä ja herkkyyttä. Elvis sanoi joskus Roy Orbisonin olleen Mr. Ääni. Mielestäni Rautavaara oli suomalaisista mieslaulajista Mr. Ääni, mitä tulee laulun lämpöön ja herkkyyteen. Olavi Virta oli tietysti Mr. Ääni toisella tavalla. Loistava tilannetaju Silolahden mukaan Rautavaara otti haltuunsa myös isot estradit, mutta oli parhaimmillaan pienemmissä intiimeissä esiintymisympäristöissä. Rautavaaralla oli loistava tilannetaju. Hän otti kiinni hetkestä, tilanteesta, ihmisistä ja paikasta, ja muokkasi ohjelmistoaan niiden mukaan. Välillä Rautavaara valitsi yleisöstä muutamia, joille hän lauloi lauluaan. Ei hän ketään ryhtynyt kuitenkaan kiusaamaan. Katsoi vain sopivasti silmiin jossakin laulun kohdassa ja siirtyi seuraavaan. Silolahti uskoo lapsuuden kokemusten vaikuttaneen Rautavaaran esiintymiseen. Minusta tuntuu, että Rautavaaran karisma sekä tapa suhtautua asioihin ja erityisesti toisiin ihmisiin tulevat hänen lapsuudestaan. Tapsa muisteli julkisestikin lapsuuttaan köyhän yksinhuoltajaäidin poikana. Hän kohtasi kiusaamista ja tunsi häpeää. Tapio Rautavaaran itse säveltämä ja sanoittama Isoisän olkihattu (1951) on hänen tunnetuimpia laulujaan. Mikään psykologi en ole, mutta uskon Tapsan hyödyntäneen lapsuuden tuntojaan myöhemmin. Hän pystyi kääntämään ne voitoksi ja vähitellen hänestä muokkaantui meidän tuntemamme koko kansan Tapsa. Komean ja miehekkään ulkonäön lisäksi hänessä oli herkkyyttä ja kiltteyttä, joka puhutteli kuulijoita. Artikkelin lähteenä käytetty myös Lasse Erolan tekemää Olavi Virta ja hänen maailmansa -kirjaa

8 Musiikki on niin mahtava juttu, että en ajattele nyt muuta. En halua imitoida ketään Radion avannut ei ole voinut viime aikoina välttyä Sannin nuoruuden haaveista, rakkaudesta tai 2080-luvusta kertovilta lauluilta. Mitä ja kuka niiden takaa löytyy? Teksti heikki jokinen Kuvat jenni salonen Sanni Kurkisuo Taiteilijanimi SANNI Syntynyt 1993 Käynyt Sibelius-lukion, ylioppilas 2012 Toinen sija Captor-yhtyeen kanssa Ääni ja Vimma -musiikkikilpailussa 2009 Näytteli Miss Farkku-Suomi -elokuvassa 2012 Albumit Sotke mut (2013) ja LELU (2015) Vuoden 2013 parhaan naissolistin Emma-palkinto

9 Meillä oli soiva perhe, aina rämisi. Laulujen sanoittaminen alkoi kiinnostaa Sannia jo 9-vuotiaana. Musiikki on ollut aina iso osa elämääni, sanoo Sanni Kurkisuo, joka tunnetaan taitelijanimellään Sanni. Opiskelin kuusi vuotta viulua Länsi- Uudenmaan musiikkiopistossa ja 9-vuotiaana kiinnostuin biisien kirjoittamisesta. Silloin halusin mukaan sointusoittimen ja opettelin kitaransoiton. Kirjoittaminen oli yhtä lailla kiinnostavaa. Sanni (s. 1993) voitti kahdeksanvuotiaana Napero-Finlandia -satukilpailun tarinallaan Lintu, joka halusi laulaa. Sittemmin kirjoittaminen suuntautui laulujen sanoihin. Sannin äiti lauloi harrastuksenaan rockbändissä. Meillä oli soiva perhe, aina rämisi. Pienenä Sanni vietti paljon aikaa äidin treenikämpällä, koin sen maailman kiehtovana. Muutto Lohjalta Helsinkiin Sibeliuslukion oppilaaksi teki musiikista entistäkin tärkeämmän osan elämää. Aloin tutustua alaan ja sen ihmisiin. Hän opetteli järjestelmällisesti alan käytäntöjä. Sanni oli myös Captor-bändissä, joka osallistui Helsingin kaupungin Ääni ja vimma -bändikatselmukseen. Tuloksena oli toinen sija vuonna Erikoinen kokemus oli osallistuminen näyttelijänä Miss Farkku-Suomi -elokuvaan. Sen tekijät saapuivat järjestämään koekuvaukset Sibelius-lukiolle ja koekuvauskierrosten jälkeen Sanni sai roolin. Hän ei ollut aikaisemmin näytellyt lainkaan. Kompromisseja karttaen Vuoden 2012 lopulla Sanni kirjoitti kotonaan kappaleen Me ei olla enää me ja vei sen musiikkiympyröissä tapaamalleen säveltäjätuottaja Henri Saloselle kertoen, että tällainen biisi tuli. Henkka halusi tuottaa sen. Ajattelimme ensin muita laulajia, mutta sitten mietimme, että miksi muille, miksi ei tuottaa sitä minulle? Yhteistyössä valmistui neljän kappaleen demo. Mukana olivat Jos mä oon oikee, Sotke mut, Prinsessoja ja astronautteja sekä Me ei olla enää me. Tulos tuntui omalta ja uudelta, sellaiselta jota ei ole ennen tehty. On magee hetki tajuta, että ei kuulosta keneltäkään muulta. Ajattelin, että jos ei jokin levy-yhtiö tätä ota, julkaisemme sen itse. He toimittivat demonsa neljälle levyyhtiölle, ja kaikki tarjosivat levytyssopimusta. Valitsin Warnerin, koska se antoi täydellisen taiteellisen vapauden tehdä sellaisen levyn kuin haluan. Kompromisseja ei tarvitse tehdä. Sannille on tärkeää, että hän voi tehdä itsensä oloista musiikkia. Siksi levy-yhtiön kanssa sovitut linjat ovat tähdellisiä. Nopeassa tahdissa syntyi kaksi levyä, Sotke mut (2013) ja Lelu (2015). Menestys seurasi yhtä nopeasti, esikoislevyä myytiin huimasti ja toukokuussa ilmestynyt toinen levy nousi Suomen virallisen listan ykköseksi. Hetken nappaaminen on hienoa Sanni sanoittaa kappaleensa itse. Tekstit ovat usein arkeen sijoittuvia, häivähdyksiä tilanteista, tunteista ja tunnelmista. Minulla on tarve kirjoittaa mitä tapahtuu ja miten hahmotan maailman. Tavoitteena ei ole vain hitin teko. Pyrin suodattamaan maailman; kertomaan miten sen koen. Kappaleisiin taltioituu aika ja sen muutos. Biisit muistuttavat mikä oli sen hetken fiilis kun sen teki. On hienoa, jos saa napattua sen hetken, se tuntuu merkitykselliseltä. Laulun sanoitus ei synny itseä varten, sen on kyettävä antamaan muillekin jotakin. Sanni haluaa kirjoittaa ne siten, että viesti menee perille, vaikka sanoitukset ovatkin henkilökohtaisia. Mitä enemmän teksti hävettää ja mitä enemmän korvat punottavat, sitä enemmän se kannattaa kirjoittaa. Suosikkikappaleeksi noussut 2080-luvulla kertoo kuinka pieni asia voi olla iso: rakastetun mentyä kahvi tuntuu laimealta. Siitä tulee iso, kun asia on eri kontekstissa. Englanniksi kirjoittaminen ei Sannia järin kiinnosta, vaikka nuorempana syntyi englanninkielisiäkin sanoituksia rock-bändille. Itselleni en halua kirjottaa englanniksi, mutta olen ollut mukana esimerkiksi Biisilinna-nimisellä kansainvälisellä musankirjoitusleirillä, jossa tarkotuksena on kirjoittaa musiikkia eri maista tulevien tuottajien ja Biisit muistuttavat mikä oli sen hetken fiilis kun sen teki. biisinkirjoittajien kanssa ulkomaalaisille isoille artisteille. Haluan haastaa suomen kieltä. Sillä voi sanoa mitä haluan, englanniksi en ole natiivi. En halua imitoida ketään, suomeksi oma persoona välittyy paremmin. Sävellykset syntyvät kiinteässä yhteistyössä Henri Salosen kanssa. Hän tutustutti aiemmin yksin pakertaneen Sannin co-writer -työskentelyyn. Voin pallotella jonkun kanssa, joka jakaa saman vision. Tekstit ovat aina Sannin omia mutta sävellys syntyy yhteisessä sessiossa. Jotkin biisit menevät biitti edellä, jotkin taas teksti edellä sävellykseen. Me ei olla enää me -kappale esimerkiksi syntyi kitarademosta. Aina me rämmimme jonkin ihme luomisprosessin läpi ja siinä syntyy biisi. Keikkailu on parasta urheilua Nyt takana on kaksi levyä. Miten tästä eteenpäin? Minulle tuli lisää rutiinia kirjoittajana, ei sensuroi itseään vaan pistää kaiken peliin. Lisää kierroksia, ei tee liian kilttejä juttuja. Tässä on jonkun verran kasvanutkin, nuoresta aikuiseksi. Lelulla jo tiedän mikä minä olen, minän kertoja välittyy ehkä paremmin. Tuleva kesä on täynnä keikkoja. Keikkailu on parasta urheilua! Mukana on tosi kova bändi ja muukin porukka. Voisiko parempaa työympäristöä toivoa? Keikkapaikat ulottuvat pienistä klubeista tosi isoihin festivaalikeikkoihin. Ennätysyleisö oli Cheekin stadionkonsertissa viime elokuussa. Keikkailu on ihan parasta, tykkään siitä. Se toivottavasti välittyy keikoillakin: ympäriinsä pomppiva hymyilevä tyyppi laulaa lavalla. Uutta levyä ei tule yhtä nopeasti kuin esikoislevyn jälkeen. Ajattelin nyt nauttia tästä. Takanani on kaksi levyä, joiden takana seison miljoonaprosenttisesti. Ensimmäisen levyn jälkeen flow jatkui ja uusi levy syntyi pian. Nyt annan tietoisesti itseni rauhoittua ja elämän edetä. Muuten vaarana on toistaa itseään. Palautetta Sanni on saanut runsaasti, ihmiset tulevat juttelemaan. Ihanaa, että suomalaisetkin uskaltavat. Kuulen hienoja tarinoita miten ihmiset ovat kokeneet lauluni ja samaistuneet niihin. Se tuntuu surrealistiselta. Kuulijakunta on laaja ulottuen nuorista vanhoihin. Sannin entinen naapuri, yli 50-vuotias nainen, kertoi kuunnelleensa Sannin kappaletta ja saaneensa siitä voimaa jättää kymmenen vuotta roikkuneen parisuhteen. Ei syynä tietenkään ollut vain biisi, mutta ei se katso ikää kun kirjoittaa yleisistä universaaleista jutuista. Nyt musiikki on tärkein Elokuvassa näyttelemisen jälkeen Sannille on tullut muutamia mielenkiintoisia tarjouksia uusista rooleista. Aikatauluni ovat sellaiset, että en voisi kuvitella nyt muuta. Musiikki on tärkein, haluan antaa sille kaiken. Musiikki on niin mahtava juttu, että en ajattele nyt muuta. Mutta olen vasta 21-vuotias. Voi olla, että myöhemmin teen muutakin

10 Irina Milanin ensimmäinen menestyskappale oli vuonna 1967 julkaistu Vaikka paljain jaloin. Sen jälkeen hän on toiminut monipuolisesti laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä sekä näyttelijänä. Kuva: Olavi Kaskisuo Collection / Lehtikuva Suomen eniten levyttänyt naislaulaja Irina Milanin mukaan laulaja on johdin, ei väline. irina milan Syntynyt 1947 Useita sooloalbumeja laulajana Esiintynyt yksittäisellä levytetyllä uralla Useita laulujen sanoituksia Työskennellyt myös näyttelijänä ja ääninäyttelijänä. Teksti marjo huuskonen Useimmat meistä ovat kuulleet Irina Milanin laulua. Gramexin rekisterin mukaan hän on esiintynyt yksittäisellä levytetyllä uralla. Irina Milan on edelleen eniten levyttänyt suomalainen naislaulaja, vaikka viimeisimmän sooloalbumin hän levytti 25 vuotta sitten eikä ole sen jälkeen jatkanut aktiivisesti studiotyöskentelyä. Levytysten määrä on kyllä hurja, mutta 1990-luvun lamavuosien alettua myös studiomuusikoiden määrää karsittiin. Ensin saivat kenkää pasuunat, sen jälkeen kuoro, Irina naurahtaa. Milan oli mukana useiden levyjen taustakuoroissa. Sessiot ison orkesterin ja kuoron kanssa olivat antoisaa ja hienoa aikaa. Mutta musiikin luonne muuttui täysin tuon laman myötä. Monipuolisena taiteilijana ja esiintyjänä Irina jatkoi näyttelijänä teattereissa, tv-sarjoissa ja elokuvissa, myös huikeissa ääninäyttelijän rooleissa. Hän on tehnyt sanoituksia ja kääntänyt useita laulutekstejä niin itselleen kuin muille artisteille. Oma opetusmetodi Pesti lauluvalmentajana Helsingin Kaupunginteatterin West Side Storyssa oli alku oman opetusmetodin kehittämiselle. Mietin silloin mistä johtuu, että maailman parhaat laulajat kuulostavat juuri maailman parhailta. Vertailemalla heidän tapojaan esiintyä, ymmärsin että pelkät ulkoiset seikat kuten ääni ja laulutekniikka eivät yksin riitä luomaan hyvän laulun vaikutelmaa. Melodian ja tekstin tulkinnalla on siihen huomattavasti suurempi osuus. Musiikki ikään kuin vain palvelee sisältöä; se taipuu tekstin mukaan ja nuotit toimivat viitteinä tulkinnalle, Irina kertoo ja muistelee heränneensä keskellä yötä näihin pohdintoihin. Noihin aikoihin perustimme mieheni Ismon kanssa MeloDrama Oy:n, jossa minä hoidan opetustyötä ja hän vastaa muusta esittäviä taiteita palvelevasta toiminnasta. Valmennusta lauluympyrällä Irinalla on oma, Lauluympyräksi nimetty metodi. Lauluympyrä on työkalu laulun tulkinnan oppimisessa. Sisällön läpikäymiseen ja omaksumiseen saattaa kulua parikin vuotta, mikäli haluaa hallita kaikki sen osa-alueet. Laulun rakennuspilareina toimivat melodia ja teksti. Laulajalla on pyrkimys näitä tulkitessaan saada aikaan illuusio, jonka kuulija kokee todeksi. Silloin esitys on onnistunut. Ihmiskorva on kranttu, Irina toteaa. Aivot ja sydän aistivat tiedostamattakin epäaitouden ja haparoinnin. Laulajan on tiedettävä hyvin tarkkaan ne keinot, joilla esityksestä tulee uskottava. Kuulijan ei niitä tarvitse tietää. Korvaa täytyy osata manipuloida. Kappale läpi tahti tahdilta Metodin mukaan harjoitellaan musiikkikappale todella tarkkaan. Se käydään huolellisesti lävitse tahti tahdilta, sointu soinnulta, sävel säveleltä, tavu tavulta. Yksityiskohdat ovat tärkeitä tulkinnan opettelemisessa. Oppilaan kanssa tehdään nauhoituksia, joita kuunnellaan ja analysoidaan miettien miten tulkintaa voisi hioa entistä paremmaksi. Oleellista on opiskelijan kyky kuulla omat variaationsa ja kuinka merkityksettömiltä tuntuneet seikat vaikuttavatkin lopputulokseen. Tekniset valmiudet tähän löytyvät MeloDraman opetusstudiosta. Taiteilija ei saa valehdella itselleen eikä tyytyä keskinkertaisuuteen, vaikka se olisi houkuttavan helppoa. Artikulaatio, kielen puhtaus, fraseeraus, synkoopit ja taito kuunnella ovat vain joitakin tärkeimpiä työkalupakin välineitä. Lavaesiintyminen ja mikrofonitekniikka kuuluvat nekin tähän ohjelmaan. Laiskuus ei kuulu lahjakkuuteen Taiteilijan lahjakkuus on herkkyyttä, älyä, rohkeutta, vaistoa, uskallusta ja paljon työtä. Laiskuus ei kuulu lahjakkuuteen! Taiteilija ei saa valehdella itselleen eikä tyytyä keskinkertaisuuteen, vaikka se olisi houkuttavan helppoa. Hänen on uskallettava jakaa sisintään ja näyttää tunteensa. Näin ihminen paljastaa oman persoonansa pistämällä kaiken likoon, ei matkimalla muita. Kuvat: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva Irina on opettanut samalla metodillaan Tampereen Konservatoriossa jo kymmenisen vuotta ja jäi sieltä tänä keväänä eläkkeelle. Hän on toiminut laulu- ja esiintymisvalmentajana lukuisissa musikaalituotannoissa niin Helsingissä, Turussa kuin Tampereellakin. Heidän yrityksensä studiolla esiintyjiä valmennetaan edelleen yksittäisistä musikaalirooleista levytyssessioihin tai vaikkapa Euroviisuihin. Valmennus- ja opetustyö pitää Irinan kiireisenä jatkossakin. Tampereen kokemusten pohjalta on syntynyt ajatus kirjasta, jonka viestin Irina kiteyttää: Laulaja on johdin ei väline! Vuonna 1977 Irina Milan esitti Syksyn Sävelessä sanoittamansa kappaleen Piru mieheks. Nykyään hän työskentelee lauluvalmentajana. Siinä oppilaita auttaa myös Tuomo Tapiiri. kuvat: alvar kolanen ja harri taskinen

11 Yhdysvaltalaisen Julie Taymorin ohjaama Frida (2002) sai Oscarin parhaasta alkuperäismusiikista. Sen sävelsi Elliot Goldenthal. Kuvassa Frida Kahloa esittävä Salma Hayek. KUVA: nordisk film Käpy selän alla -elokuvan laulut muistetaan yhä. Mikko Niskasen Käpy selän alla (1966) oli uuden ajan airut elokuvamusiikissa. Kavi on nyt tehnyt siitä digitaalisen kopion. Kuvassa Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi. Kuva: Kavi Musiikki ja elokuva ovat Teksti Heikki jokinen ajan taiteita Kavi restauroi tänä vuonna brittiohjaajien Michael Powellin ja Emeric Pressburgerin musiikki- ja tanssiklassikon Punaiset kengät (1948). Kuvassa Moira Shearer. Musiikki on oleellinen osa elokuvaa. Niin oleellinen, että emme aina edes huomaa tai ajattele sitä. Kuva: Kavi 20 21

12 KUVAt: punaiset kengät / Kavi. ida / cinema mondo. kuvat: Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien / Kuva: Cinema Mondo. Laulu koti-ikävästä / Kuva: Pirkanmaan elokuvakeskus Michael Powellin ja Emeric Pressburgerin Punaiset kengät (1948). Puolalaisen Pawel Pawlikowskin Ida (2013) kuvaa 1960-luvun Puolaa jazzin tahdissa. Kuvassa Agata Trzebuchowska ja Dawid Ogrodnik. Ruotsalaisen Roy Anderssonin Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (2014) kuvittaa juomalaulun Halta Lottas Krogista. Mika Ronkaisen dokumenttielokuva Laulu koti-ikävästä (2013) kuvaa ruotsinsuomalaisia myös musiikilla. Kuvassa ruotsalaislaulaja Anna Järvinen. Musiikki ja elokuva ovat kulkeneet käsi kädessä koko elokuvan vuonna 1895 alkaneen historian ajan. Eräs onnistuneimmista varhaisista musiikin ja elokuvan liitoista syntyi Yhdysvaltain historiaa kuvaavaan D. W. Griffithin mykkäelokuvaan Kansakunnan synty (1915). Carl Joseph Breil sävelsi siihen partituurin, jonka orkesterit soittivat elokuvaa esitettäessä. Se oli menestynein elokuva aina Tuulen viemään (1939) asti. Kansakunnan synty ei ollut ensimmäinen elokuva, jossa oli valmis score, mutta se oli läpimurto, sanoo Kansallisen audiovisuaalisen instituutti Kavi:n erikoistutkija Antti Alanen. Score tarkoittaa erityisesti elokuvaan tehtyä tai koottua musiikkia. Ohjaaja King Vidor sanoi, että musiikki toi 50 prosenttia Kansakunnan synnystä, Alanen kertoo. Näin elokuvan itse ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa ja ilman ääniraitaa se tuntui vanhanaikaiselta. Kun näin sen myöhemmin elävän musiikin kanssa, oli kuin olisi pantu töpseli seinään. Elokuvassa käytettiin muun muassa Yhdysvaltain sisällissodan molempien osapuolten tunnuslauluja. Tuli tunne, että kohta olisi valmis itsekin rientämään sinne. Musiikilla on elokuvassa valtava voima. Kansakunnan syntyä esitettiin sinfoniaorkesterin säestyksellä jopa katsojan saleissa. Se oli kaupallisessa levityksessä aina 1960-luvulle asti. Muusikeriliitto määräsi taksat Elokuvamusiikin juuret ovat mykän elokuvan ajassa. Kaupallisen menestyksensä elokuva saavutti pian sen jälkeen kun Lumiére-veljekset esittelivät kehittämänsä elokuvaprojektorin ja -filmin Pariisissa Jo tämä esitys säestettiin pianolla, joka oli val- miina esityspaikkana ollessa Grand Caféssa. Uusi keksintö levisi pian ympäri maailmaa ja elokuvateatterit pestasivat muusikkoja säestämään näytöksiä. Pienimmissä teattereissa soitti pianisti, mutta ainakin trio pyrittiin kokoamaan. Orkesterit kasvoivat teatterien kasvamisen myötä. Manhattanin paikkaisen Roxy-teatterin orkesterissa soitti avajaisvuonna 1927 peräti 110 muusikkoa. Suomessakin Helsingin Kino-Palatsissa soitti 25 muusikon orkesteri, Alanen sanoo. Suomen muusikeriliitto määräsi soittajien taksat, sillä elokuva oli tärkeä alan työllistäjä. Mutta taivaalla oli pilviä. Muusikerilehti Musikerbladet ennusti heinäkuussa 1929, että mikäli fonofilmi syrjäyttää mykkäelokuvan, on samalla myöskin elokuvamuusikerin käsite siirtynyt muistojen joukkoon. Vihelletty elokuvamusiikki Äänielokuva muutti kaiken. Teatterien orkesterit hävisivät vähitellen ja musiiikki kuului levyiltä tai myöhemmin elokuvan ääniraidalta. Puhutun äänielokuvan läpimurtoteos oli Alan Croslandin ohjaama Jazzlaulaja (1927). Tällöin syntyi heti kolme elokuvamusiikin linjaa: elokuvamusikaali, kuten Jazzlaulaja, filmattu teatteri, jossa oli vähän musiikkia yleensä alku- ja välimusiikkina sekä elokuva, jossa ei ole lainkaan sävellettyä musiikkia. Siitä on esimerkkinä Fritz Langin M kaupunki etsii murhaajaa (1931). Sen ainoa musiikki on Edvard Griegin Vuorenpeikkojen luolassa, jota Peter Lorre vihelsi. Hän tosin ei osannut viheltää, vaan ääniraidalla viheltää ohjaaja. Vuoden 1935 tienoilla elokuviin tulivat suuret Hollywood-säveltäjät. He vakiinnuttivat Hollywoodin käytännön, jossa olivat isolle orkesterille sävelletty musiikki sekä johtoaiheet, muutama musiikillinen pääteema. Antti Alanen Syntynyt 1955 Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Kavi:n Orion-elokuvateatterin ohjelmistosuunnittelija Valtion elokuvatarkastamon johtaja Kirjoittanut ja toimittanut useita kirjoja elokuvasta. KUVA: LAILA ALANEN Musiikki kuvaa sisäistä maailmaa, jotain mitä emme näe. Tämä käytäntö jatkui aina 1960-luvulle. Moni elokuva muistetaan juuri johtoaiheestaan, esimerkiksi Kwai-joen silta ja Arabian Lawrence. Suuria ja 1940-lukujen Hollywoodsäveltäjiä olivat esimerkiksi Erich Wolfgang Korngold, Max Steiner, Bernard Herrmann, Miklos Rosza, Frantz Waxman, Alfred Newman ja Dimitri Tiomkin. Sibelius ja Disney Suomessa elokuvamusiikki on aina ollut korkeatasoista, Antti Alanen sanoo. On sattuma, että Sibelius ei tehnyt elokuvamusiikkia. Kukaan ei kai pyytänyt. Sibeliuksen musiikkia tosin oli päätyä Walt Disneyn Fantasian (1940) suunniteltuun jatko-osaan. Disney halusi musiikkiin perustuvaan animaatioonsa myös Tuonelan joutsenen. Studio teki jo useita luonnoksia animaatioksi, mutta jatko-osa ei koskaan valmistunut. Helsingin juhlaviikoilla 2013 Helsingin kaupunginorkesteri esitti Tuonelan joutsenen ja Disneyn studion luonnokset nähtiin valkokankailla. Disney oli aina musikaalinen. Kun hän aloitti elokuvien teon 1920-luvun alussa, hän tahdisti elokuviaan metronomilla. Niissä on aina rytmi, mykissäkin. Elokuvaohjaajan ja musiikin suhde on usein läheinen, John Fordilla oli kuvauksissa oma huuliharpunsoittaja. Ensimmäisen pohjoismaisen pitkän elokuvan alkuperäissävellyksen teki Armas Järnefelt elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta (1919). Vaikka elokuva oli ruotsalainen, aihe, säveltäjä ja ohjaaja Mauritz Stiller tulivat Suomesta. Järnefelt työskenteli Tukholmassa Kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina. Musiikin käyttö laajeni Jo 1930-luvulta alkaen Suomessa oli elokuvaan erikoistuneita säveltäjiä ja sovittajia, kuten Tapio Ilomäki, Georg Malmsten, Harry Bergström, Heikki Aaltoila, Osmo Lindeman ja Toivo Kärki. Elokuvasävelistä tuli usein hittejä: esimerkiksi Malmstenin Leila ja Auringon lapset. Kaksi Suomen suosituinta musiikkinäytelmää Tukkijoella ja Jääkärin morsian on molemmat filmattu varhain. Aki Kaurismäki törmäyttää elokuvissaan eri tyyppistä musiikkia epäsovinnaisella tavalla. Kuvassa Kati Outinen ja Matti Pellonpää Varjoja paratiisissa -elokuvassa (1986). Iskelmien ympärille rakennetut elokuvat tulivat 1930-luvulla, kuten SF-paraati (1939). Musiikkikomedioita tehtiin paljon aina 1960-luvun elokuvatuotannon murrokseen asti. Isot studiot heikkenivät ja pienet tuottajat nousivat esiin uusine teemoineen. Samalla täysi score alkoi hiipua ja musiikin käyttö laajeni. Mukaan tulivat jazz, moderni musiikki ja pop, Alanen sanoo. Mikko Niskasen ohjaama Käpy selän alla (1966) on tästä oiva esimerkki. Kaj Chydeniuksen siihen säveltämät ja Marja-Leena Mikkolan sanoittamat laulut tunnetaan yhä: Laulu rakastamisen vaikeudesta, Laulu kuolleesta rakastetusta tai Äkkiä elämässä. Tanssilavakohtauksessa nähdään The Creatures-yhtye, jossa rumpuja soitti Remu Aaltonen ja Kirka Babitzin lauloi. Elämäkerrat ovat kätevä tapa tehdä musiikkielokuvia, esimerkiksi elokuvat Rauli >>> Kuva: Villealfa Filmproductions 22 23

13 KUVAt: broken flowers / nordisk film. george ots rakkaani / nordisk film Virolaisen Peeter Simmin elokuva Georg Ots rakkaani (2007) on yksi monista laulajien elämäkertaelokuvista. Se kertoo virolaislaulaja Georg Otsista. Kuvassa Marko Matvere. Jim Jarmuschin ohjaama Broken Flowers (2005) nosti etiopialaisen jazzin taitajan Mulatu Astatken laajasti tunnetuksi vuosikymmenien uran jälkeen. Kuvassa Alexis Dziena ja Bill Murray. >>> Badding Somerjoesta, Remu Aaltosesta ja Irwin Goodmanista. Suosio on taattu ennakkoon. Suomalaisen elokuvan tunnetuin ohjaaja Aki Kaurismäki käyttää musiikkia elokuvissaan kaksijakoisesti. Joko alkuperäistä musiikkia, usein Anssi Tikanmäen, joka osin on ison orkesterin tyylistä ja sen perinteessä tai sitten levytettyä musikiikkia hulvattomalla tavalla. Assosiaatiot liikkuvat hyvin omaperäisissä ulottuvuuksissa. Hän törmäyttää eri elementtejä epäsovinnaisella tavalla. Kaurismäki on johdonmukainen, elokuvissa on Musiikkielokuva iskee suoraan selkäpiihin. musiikkia josta hän pitää. Yhteys siihen, mitä valkokankaalla nähdään, ei ole kovin ilmeinen, mutta tämä tuo uuden ulottuvuuden. Viola da gamba ja sitra Musiikin ja elokuvan suhteen merkittäväksi käänteeksi Alanen nostaa Stanley Kubrickin elokuvan Avaruusseikkailu 2001 (1968). Alex North sävelsi sen alkuperäismusiikin mutta Kubrick hylkäsi sen ja käytti klassista ja uutta konserttimusiikkia. Nyt tätä musiikkia ei voi kuunnella ilman, että elokuva tulee mieleen. Elokuva pystyy myös nostamaan esiin unohdettua musiikkia tai soittimia. Ranska- laisen Alain Corneaun Kaikki elämän aamut (1991) toi suosioon 1600-luvun viola da gamba -sävellykset. Elokuvan musiikkitaustan tuotti Jordi Savall orkestereineen. Elokuvamusiikki voi toimia niinkin, että on vain yksi soitin. Carol Reedin Kolmas mies -elokuvassa (1949) on vain musiikkina sitran soittoa. Sen sävelsi ja esitti itävaltalainen Anton Karas. Yksi instrumentti voi nostaa koko elokuvan kun sinfoniaorkesteri ei pauhaa. Elokuva on kuin uni Musiikilla ja elokuvalla on monta yhtymäkohtaa, Antti Alanen sanoo. Ne ovat ajan taiteita ja tapahtuvat ajassa. Rytmi ja tempo ovat molemmille tärkeitä, tekijällä on oltava niistä näkemys. Ne ovat myös ei-diskursiivisia taiteita, niitä ei ole muutettu sanoiksi ja käsitteiksi. Kokemus kulkee tiedostamattomassa. Toki niissä voi olla sanoitusta ja puhetta, mutta molemmissa kokemus ylittää kielimuurin. Elokuva on unenkaltainen kertomatapa. Mahdoton näytetään toteutuneena ja me hyväksymme sen. Kuinka monta kertaa olemmekaan nähneet maailmanlopun? Musiikki lisää elokuvan elämystä. Kirjallisuus on luettava ja työstettävä, musiikkielokuva iskee suoraan selkäpiihin. Millaista sitten on hyvä elokuvamusiikki? Siihen on monta vastausta. Erik Satie teki pelkistettyä ja viitteellistä musikkia, joku muu historiallisen draaman kerroksia jylhällä voimalla avaavaa. Jokainen elokuva on yksilöllinen, ei ole yhtä reseptiä. Siksi se onkin niin kiehtovaa. Alfred Hitchcockin Psykossa (1960) kuullaan pelkkiä jousisoittimia. Se on sukua minimalismille, rajoitus, josta nousee elokuvan voima. Hovin loistoa ja kurjuutta Elokuvan suurimpia neroja oli Charlie Chaplin. Hän oli yksi pisimpään työskennelleistä elokuvasäveltäjistä ja sävelsi omat elokuvansa. Nuorena Chaplin esiintyi Fred Karnon varieteeteatterissa Lontoossa. Lavalla näyteltiin Lontoon slummia ja orkesteri soitti Bachin Brandenburgilaisia konserttoja. Se oli täydellinen vastakohta, hovimusiikkia ja kurjuutta. Tämän Chaplin siirsi omiin elokuviinsa. Kultakuumeessa (1925) on tanssikohtaus, jossa nähdään kurjia kullankaivajia. Samalla kuullaan musiikin historian mahtavin valssi, Pjotr Tšaikovskin Prinsessa Ruusunen. Musiikki kuvaa sitä tunnetta mikä henkilöiden mielessä on, se on vastakohta todellisuudelle. Musiikki kuvaa sisäistä maailmaa, jotain mitä me emme näe. soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat. Ehdota solistia! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen Manageri on artistin tärkein suhde Menestys vaatii sitoumusta. Hyvin harvat ammatit musiikkibisneksessä vaativat tutkintoa. A&R ei tarvitse ammattikorkeakoulututkintoa tai maisterin papereita. Periaatteessa kuka tahansa voi kutsua itseään myös manageriksi. Mutta mistä tiedät löytäväsi hyvän managerin, parhaan sinulle ja urallesi? Artistin ja managerin välinen suhde on yleensä tärkein mikä artistilla voi olla. Manageri on ihminen, jonka kanssa on täydellinen luottamussuhde. Hän turvaa ja puolustaa sinua, miettii aina sinun parastasi tehdessään sopimuksia, tukee jokaisessa tilanteessa sekä huolehtii kaikista eri osa-alueista artistin uralla. Manageri on ihminen, jonka käsiin artistin tulisi luottamuksella pystyä jättämään kaikki uraa koskevat asiat, ihminen joka mahdollistaa artistin parhaan mahdollisen keskittymisen musiikin tekemiseen. Manageri ottaa myös riskin ja tekee sijoituksen. Aloittelevan tai uraa rakentavan bändin kanssa työskentely ei yleensä ole tuottoisaa. Tässä kohtaa tulee mukaan sokea luotto ja sitoumus, yhdessä tekeminen yhteisen tulevaisuuden eteen. Usko siihen, että jonain päivänä sijoitus ja riski kannattaa molemmille. Jos manageri tekee rahaa, myös artisti tekee rahaa. Menestyksellisen suhteen rakentaminen tiimin kanssa on usein riippuvainen myös omasta suhtautumisesta. Anna tiimille ja managerille oikeat työkalut olla paras mahdollinen juuri sinulle ja sinun urallesi. Kaikista menestykseimmät ja pitkäaikaisimmat manageri/artisti -yhteistyöt ovat ne, jotka tekevät töitä yhdessä tiiminä, kumppaneina, ja ylläpitävät suhdettaan. Menestys vaatii sitoumusta ja paljon työtä molemmilta osapuolilta. Peter Grant oli niin sitoutunut Led Zeppeliniin, että hän jäi kokonaan pois musiikkibisneksestä John Bonhamin kuoleman ja bändin hajoamisen jälkeen. Alice Cooper ja Shep Gordon ovat olleet yhdessä yli 40 vuotta ja avoimesti puhuvat elävänsä partnereina bisnesavioliitossa, jossa jaetaan niin ylä- kuin alamäetkin. Paul McGuinness oli U2:n manageri 35 vuotta ja häntä pidettiin koko sen ajan bändin viidentenä jäsenenä. Digitaalisen musiikin murros on korostanut managereiden roolia entisestään. Yhä useampi artisti kokee nykyisin tarpeelliseksi hankkia ensin managerin ja vasta sitten muut partnerit. Ala ei ole helppo ja Suomessa musiikkimanagereita on vielä suhteellisen vähän, mutta onneksi se muuttuu ja kasvaa koko ajan. Se tekee hyvää koko bisnekselle. Virpi Immonen on Fullsteam Managementin toimitusjohtaja, Michael Monroen ja Von Hertzen Brothersien manageri sekä toimii Suomen musiikkimanagerit ry:n puheenjohtajana. kuva: sheyda shafiei 24 25

14 Projektinjohtaja Lauri Kaira (vasemmalla) keskustelutti henkilöbrändistä paneelia, jossa olivat henkilöbrändäyksen asiantuntija Heli Sirkiä, tavaramerkki-asiantuntija Taru Kallio-Nyholm IPR University Centeristä, toimittaja Riku Rantala ja lakimies Antti Innanen Dottirista. Yleisöä riitti salin täydeltä. Huhtikuussa vietettiin valtakunnallista tekijänoikeuspäivää useiden tapahtumien merkeissä. Teksti veikko rajantola Kuvat matti matikainen Henkistä omaisuutta juhlistettiin taas huhtikuussa useissa tapahtumissa, osin Tekijänoikeuspäivän ja osin Maailman henkisen omaisuuden päivän nimellä. Maailman henkisen omaisuuden päivän Suomen päätapahtumassa Helsingin Tennispalatsissa puhuttiin pilvipalveluista ja henkilöbrändistä. Pilvipalvelut ovat eräänlaisia tietopankkeja, joihin kuluttajat pystyvät tallentamaan internetverkon kautta tiedostojaan aivan Maailmanluokan esimerkiksi käy tvkokki Jamie Oliver, jonka brändin voimalla myydään keittiötarvikkeita. Suomessa on tarjolla ainakin Duudsongrillituotteita ja vaatteita sekä laulaja Robinin nimeen ja suosioon nojaava RBN C est La Vie -hajuvesi. Toimittaja Riku Rantala kertoi kokemuksiaan Madventures-ohjelman teosta ja idean kaupallistamisesta. Lauri Kaira kertoi brändin rakentamisesta, tuotteistamista ja suojaamisesta sekä veti paneelikeskustelun henkilöbrändistä. Paneelissa keskustelivat henkilöbrän- Tekijänoikeuspäivän kunniaksi kutsuttiin koululaista Lomasankarit-leffakiertueelle 12 kaupungissa. Madventuresin toimittaja Riku Rantala kertoi ohjelmansa brändin rakentamisesta. Pilvipalveluita ja artistibrändiä PRH:n pääjohtaja Rauni Hagman avasi tilaisuuden, pilvipalveluista alusti lakimies Mikko Manner Roschier asianajotoimistosta ja teknologiajohtaja Aki Siponen Microsoftilta kommentoi pilvipalveluita. kuin omalle koneelleen. Pilvipalvelu voi myös sisältää ohjelmia, joita voi käyttää melkein kuin ne olisivat omalla tietokoneella. Osakas Mikko Manner asianajotoimisto Roschierilta alusti pilvipalvelujen oikeudellisista piirteistä. Hänen mukaansa pilvipalvelujen kansainvälisyys ja lainsäädännön kansallinen luonne on omiaan aiheuttamaan haasteita. Kommenttipuheenvuoron esitykseen piti Aki Siponen Microsoftilta. Artistibrändi Päivän toinen teema oli henkilöbrändi. Sillä tarkoitetaan henkilönimeen ja persoonaan pohjaavaa brändiä, johon voi liittyä huomattavakin tuoteperhe. däyksen asiantuntija Heli Sirkiä, tavaramerkkiasiantuntija Taru Kallio-Nyholm IPR University Centeristä, toimittaja Riku Rantala ja lakimies Antti Innanen Dottirista. Tilaisuuden avasi patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman. Hän kertoi, että juhlapäivän perustanut World Intellectual Property Organisation WIPO on valinnut tämän vuoden teemaksi Bob Marleyn sanoin Get up, Stand up. For Music. Seminaarin jälkeen osallistujat saivat katsoa valintansa mukana joko Miekkailijatai Big Game-elokuvan. Suomen päätapahtuman järjestivät yhteistyössä Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY, IPR University Center ja Tekijänoikeusakatemia. Tekijänoikeuspäivässä paljon toimintaa Maailman henkisen omaisuuden päivä tunnetaan Suomessa laajemmin nimellä Tekijänoikeuspäivä, koska sillä nimellä se jalkautuu suuren yleisön pariin. Tekijänoikeuspäivä on Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTYn ja Tekijänoikeusakatemian yhteinen projekti. Siihen kuuluu kuuluu radiotietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat Michael Monroesta Laura Närheen kertovat, miksi tekijänoikeus on tärkeää. Tekijänoikeuspäivä sisältää elokuvakiertueen. Yli koululaista kutsuttiin opettajineen elokuvanäytöksiin, jossa he kuulivat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen asiantuntijan alustuksen. Lisäksi Tekijänoikeuspäivään kuuluu suurelle yleisölle suunnattu elokuvaetukampanja, jossa jaettiin suuri määrä tekijänoikeutta esitteleviä etukuponkeja. Kampanjassa oli tänä vuonna mukana 40 elokuvateatteria eri puolilta Suomea

15 MES tekee työtä moniarvoisen suomalaisen musiikkikulttuurin eteen, Hannu Saha sanoo. Hannu Saha MES:n johtoon Musiikin edistämissäätiön vetäjä vaihtui toukokuussa. Teksti LAURI KAIRA Kuva matti matikainen Runsas pari vuotta sitten Hannu Saha ajoi ESEK:n ja LUSES:n yhdistymistä. Nyt hän siirtyy vetämään tuolloin luotua Musiikin edistämissäätiötä. Yhtenä ja yhdessä saadaan aikaan enemmän ja paremmin, Saha sanoo. Eikä hakijoidenkaan tarvitse laittaa samoja anomuksia kahteen paikkaan. MES:n taustalla on hieno historiansa, sillä ESEK ja LUSES ovat tukeneet 1980-luvulta alkaen suomalaista musiikkikulttuuria yli 60 miljoonalla eurolla. Jos summa muutetaan nykyrahaksi, se on vielä paljon enemmän. Sahan mukaan MES ja sen edeltäjät ovat mahdollistaneet paljon sellaista, mikä muutoin ei olisi ollut mahdollista. Nyt MES on tienhaarassa, toiminnasta vastannut pääsih- teeri Leena Hirvonen jää eläkkeelle ja uudet haasteet odottavat. Rahoituskuviot ovat jo osin muuttuneet ja uusia resursseja etsitään nyt aktiivisesti. Musiikin hyväksi Tukitoimintojen päälinjat ja tukimäärät pyritään säilyttämään vähintään entisinä. Uutena tukimuotona on jo alkanut residenssitoiminta eli Villa Vikanin ja Lontoon residenssit. Mikäli uusia resursseja löytyy, tarkoitus on aukaista myös suurempia erityistukia erityisistä aiheista. Strategian suunnittelun yhteydessä ideoitu MEStari-brändi odottaa myös jatkokehittelyään. MES tekee työtä moniarvoisen suomalaisen musiikkikulttuurin eteen, Saha sanoo. MES:llä on keskeinen ja uutta luova rooli musiikkielämässämme resurssien ja aktiviteettien luojana. Strategiassamme on kirjattu komeasti sekin, että haluamme edistää musiikin valtavirran ja marginaalin huippuammattilaisten luovaa vuorovaikutusta! Professoritausta Filosofian tohtori Hannu Saha on musiikintutkija ja muusikko. Hän on toiminut muun muassa Taiteen keskustoimikunnan päätoimisena puheenjohtajana ja hoitanut professuuria Tampereen yliopistossa sekä Sibelius- Akatemiassa. Oman tutkijuuteni ja muusikkouteni pääsisältö on ollut kansanmusiikki. Päätyönä minulla oli vuosikaudet muun muassa johtajuus Kansanmusiikki-instituutissa Kaustisella. pykälä viidakko Kysymyksiä voi lähettää osoitteella Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Tekijänoikeuslaki muuttui Tekijänoikeuslakia muutettiin maaliskuussa koskien televisioohjelmien verkkotallennuspalveluja, luvattoman verkkojakelun vastaisia toimia, sopimuslisenssiä, tekijänoikeuden luovutusta koskevan sopimuksen kohtuullisuutta, siirtovelvoitteen alaisten kanavien edelleen lähettämisen korvausoikeutta ja äänitallenteen suojan liittymäkriteerejä. Hyvitysmaksusäädöksiä uudistettiin viime joulukuussa. Mitä käytännössä muuttui? Tässä tiiviisti huomioita osasta lakimuutoksia eli hyvitysmaksusta ja äänitallenteen suojan liittymäkriteereistä. Osasta kysymyksessä mainituista lakimuutoksista voimaantulopäivä on vielä auki. 1 Hyvitysmaksu Suomessa jokaisella on oikeus kopioida julkaistuja teoksia yksityiseen käyttöön. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulla hyvitetään tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sitä, että laki rajoittaa tekijänoikeutta sallimalla teosten ja lähioikeuden suojan kohteiden kopioinnin yksityiseen käyttöön. Tätä hyvitystä on vuodesta 1984 lähtien kerätty kasettimaksuna ja vuodesta 2006 hyvitysmaksuna. Lakia muutettiin siten, että vanha kasettimaksu/hyvitysmaksu poistettiin tapana kerätä korvaus yksityi- Hyvitysmaksut siirtyvät laitteista valtion budjettiin. sestä kopioinnista ja hyvitys rahoitetaan jatkossa valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla, jonka tulee olla määrältään kohtuullinen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos tutkii yksityisen kappaleen valmistamisen yleisyyttä hyvityksen oikean määrän määrittelemiseksi. 2Äänitallenteen suojan nykyinen liittymäkriteeri Suomessa tekijänoikeuslain mukaista suojaa saa Suomessa tai muussa Euroopan talousalueen valtiossa tallennettu äänite ja sille tallennettu esitys tuottajan kansalaisuudesta taikka toimi- tai asuinpaikasta riippumatta. Jos äänite on tallennettu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa Rooman sopimuksen tai WIPO:n esitys- ja äänitesopimuksen sopimusvaltiossa, se saa sopimusten mukaista suojaa Suomessa sopimusten kansallista kohtelua koskevien määräysten ja niihin tehtyjen varaumien mukaisesti. Liittyessään Rooman sopimukseen ja WIPO:n esitys- ja äänitesopimukseen Suomi on ilmoittanut soveltavansa tallennuskriteeriä. Jos äänite on tallennettu muissa kuin mainituissa sopimusmaissa, se ei nykyisin saa Suomessa suojaa. 3Mukaan uusi kansallisuuskriteeri Hyväksytyssä lakimuutoksessa edellä kuvattua liittymäkriteeriä täydennettiin niin, että tallennuskriteerin lisäksi sovelletaan kansallisuuskriteeriä. Tämä vastaa aiemmin muissa pohjoismaissa tehtyjä muutoksia ja helpottaa suojaa koskevien säännösten soveltamista käytännössä. Muutoksen jälkeen suojattujen äänitteiden ala laajenee jonkin verran. Jatkossa suojan piirissä Suomessa ovat myös tallennuspaikasta riippumatta kaikki sellaiset äänitteet, joiden tuottajalla on kotipaikka Rooman sopimuksen tai WIPO:n esitys- ja äänitesopimuksen sopimusvaltiossa. Suojan todellinen laajuus määräytyy sopimusvaltioiden kuhunkin sopimukseen tekemien varaumien ja sopimusten vastavuoroisuusmääräysten mukaisesti

16 Messissä mukana Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia Lieksan vaskiviikoilla on laaja kattaus kursseja ja kansainvälinen osallistujajoukko. KUVAT: pekka Saarinen Mestarikurssit ovat Vaskiviikkojen ydintä Tänä kesänä vietetään 36. Lieksan vaskiviikkoa. Konserttien ja kansainvälisen kilpailun ohella viikon keskeiseen ohjelmaan kuuluvat musiikkikurssit. Mestarikurssi on suunnattu vaskisoiton ammattilaisille ja ammattiopiskelijoille, kertoo Vaskiviikkojen toiminnanjohtaja Minna Kajander. Kuusipäiväisiä kursseja vetävät tänä vuonna alan huippuihin lukeutuvat saksalaisen German Brassin taitelijat. Kursseja järjestetään kaikissa muissa vaskisoittimissa paitsi eufoniumissa, Kajander sanoo. Kaksi kurssia trumpetissa, kaksi pasuunassa sekä yksi kurssi käyrätorvessa ja tuubassa. Kurssit ovat hyvin kansainvälisiä. Osanottajista noin kolmasosa on ulkomaalaisia ja yhdellä trumpettikurssilla on erityisen paljon kiinalaisia osanottajia. Osa Vaskiviikkoja on kansainvälinen pasuunakilpailu, jossa on 45 osanottajaa 22 maasta. Kilvasta pudonneet osallistuvat mestariluokille, ja tämäkin lisää niiden kansainvälisyyttä. Mestarikurssien metodina on oppia toinen toisiltaan. Lisäksi kurssilaiset saavat esiintymiskokemusta Vaskiviikoilla ja voivat seurata viikkojen laajaa ohjelmaa. Osanottajat ovat nuoria ja kurssi on heille hyvä mahdollisuus verkottua maailman huippujen kanssa, kuten German Brassin soittajien. Kurssilla syntyy yhteinen luokkahenki sekä tervettä kilpailua, joka nostaa koko luokan tasoa. Vaskiseitsikon perinteen puolesta Mestarikurssien lisäksi vaskiviikoilla on perusopetusta eri soittimissa. Se on selkeämmin henkilökohtaista opetusta harrastajille. Ammattimaisessa opiskelussa toisen kuulemisella ja oman osaamisen jakamisella on isompi rooli. Seitsikko- ja yhtyekursseilla vaalitaan suomalaista vaskiseitsikon perinnettä. Vaskiviikoilla on suuri velvollisuus kantaa siitä huolta. Se on ainutlaatuinen ilmiö maailmassa ja toivomme tämän perinteen jatkuvan. Minna Kajander sanoo. Suomalaisen vaskiseitsikon kokoonpano on es-kornetti, kaksi b-kornettia, alttotorvi, tenoritorvi, eufonium sekä tuuba. Vastaavaa yhdistelmää ei muualla juuri tunneta. Kultakauttaan vaskiseitsikko eli 1900-luvun alussa muun muassa järjestöjen soittokuntina, mutta myös Sibelius sävelsi vaskiseitsikolle. Suomalaisia juuria kannattaa muistaa ja samalla kehittää sekä modernisoida niitä. Vaskiviikkojen kursseista syntyy Suomen suurin vaskisoittimien ammattiopetus. Jo viikkojen alkaessa vuonna 1980 painotus oli sekä tasokkaassa opetuksessa että konserteissa. Mestarikursseilla olemme vaskiviikkojen ytimessä. Musiikin edistämissäätiö tukee Vaskiviikkojen kursseja. Heikki Jokinen Musiikin edistämissäätiö MES:n päätöksiä Av-tuotantotuki euroa, saajia 29 Elävän musiikin tuki euroa, saajia 152 Julkaisutuki euroa, saajia 18 Koulutustuki euroa, saajia 19 Markkinointi- ja vientituki euroa, saajia 12 Tutkimustuki euroa, saajia 3 Tutkimustuki euroa, saajia 3 Äänitetuotantotuki euroa, saajia 87 Saajia yhteensä 230 kappaletta, euroa Yhteistyö toimii säätiössä Muusikko Sami Kuopppamäki on ollut mukana Musiikin edistämissäätiön hallituksessa siitä asti kun säätiö perustettiin vuonna Hän pitää kokemusta monin tavoin kiinnostavana, varsinkin kun uusi säätiö on koottu kahden pitkäaikaisen edeltäjän ESEK:n ja LUSES:n pohjalta. Niiden toimintakulttuurit on voitu huomioida edistettäessä tukitoiminnan läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Yhtenä uusista asioista on toimikuntien tuulettaminen 1/3 jäsenistä vaihtuu vuosittain joka voi olla haasteellista ja ainakin teettää hallinnolle töitä. Se kuitenkin laajentaa asiantuntemusta MES-toiminnasta alalla ja vahvistaa päätöksenteon uskottavuutta ilman, että asiantuntijuus toimikunnissa kärsii. Säätiön hallintoon mukaan lähtiessään Kuoppamäki odotti siltä toimivaa, tasapuolista ja kuitenkin erot huomioivaa kykyä jakaa tukea koko musiikkialalle sen monissa muodoissaan. Odotukset ovat täyttyneet. Vaikka aina on kehitettävää, tukitoiminnan linjaukset ovat selkeitä ja hyvällä yhteistyöllä rakennettuja. Hakemuksia saapuu valtava määrä vuodessa, ja yllätyin kuinka ketterästi ja kommelluksitta niiden käsittely on sujunut. Siitä kiitokset Hakemusten käsittelyn ketteryys yllätti, sanoo Sami Kuoppamäki. ammattitaitoiselle henkilökunnalle ja säätiöön muodostuneelle toimintakulttuurille. Missä olisi vielä parantamisen tarvetta? Toivon että tulevina vuosina pystytään kasvattamaan jaettavan kokonaissumman määrää, eli varainhankintaa tulee kehittää. Joissakin tapauksissa tukisummat voisivat olla nykyistä suurempia kuitenkin niin, että osumaprosentti pysyisi ennallaan. Hakemusten määrä kasvaa joka tapauksessa. Tiedot hakuajoista ja ohjeet: Heikki Jokinen Kuva: julia ruottinen

17 32

Mestarien juhlavuosi. Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto

Mestarien juhlavuosi. Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto Mestarien juhlavuosi Elokuva ja musiikki Sanni laulaa hetkistä Jake Nymanille Gramex-palkinto 2 2015 1 hän jake nyman Syntyi 1949 Nurmossa. Työura Yleisradion toimittaja, freelancer 1972 ja vakinainen

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miksi liittyisin Teostoon?

Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? Miksi liittyisin Teostoon? TEOSTON asiakkaana saat kauttamme korvauksia, kun säveltämääsi, sanoittamaasi, sovittamaasi tai kustantamaasi musiikkia tallennetaan äänitteille tai

Lisätiedot

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja Suomen suurin musiikin tekijänoikeusjärjestö Jotta musiikki soi huomennakin Reilu peli: palkkaa työstä tä Musiikissa on taikaa, se saa ihmiset ja asiakkaat viihtymään Se ei synny itsestään, jokaisella

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Juhlavuoden ohjelma pääkirjastossa syksyllä 2015 Muutokset ovat mahdollisia, seuraa kirjaston kotisivuja. Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14, SEINÄJOKI Cosplayn

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012

Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 1 Musiikilla on merkitystä! Teoston taustamusiikkitutkimus 2012 Teosto tuntee taustamusiikin 25 000 taustamusiikkiasiakasta 2000 puhelinhaastattelua taustamusiikkia käyttäville yrityksille 2 1700 webkyselyvastaajaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu

Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu Kesäkuun 2012 tilitys on maksettu 14.6.2012 kesäkuun tilityksessä 14.6. maksamme kotimaisille oikeudenomistajille Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,3 miljoonaa euroa. Korvaukset koskevat pääosin

Lisätiedot

KONSERTIT KEVÄT 2014

KONSERTIT KEVÄT 2014 KONSERTIT KEVÄT 2014 Sunnuntain toivotut Laulavat Hietaset su 2.3.2014 klo 15 la 22.3.2014 klo 18 Mari Palo ja Hannu Lehtonen, laulu Lasse Hirvi, piano Heini Hietanen, Pentti Hietanen, Iina Hietanen ja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Musiikkialan talous Suomessa 2013

Musiikkialan talous Suomessa 2013 Tunnuslukuja ja tutkimuksia 7 Musiikkialan talous Suomessa 2013 Eero Tolppanen Lokakuu 2014 MUSIIKKIALAN TALOUS SUOMESSA 2013 Johdanto Musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo Suomessa on vuonna 2013

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa.

Kanavan päämääränä on tarjota kuulijoille tunnelmallinen ja inspiroiva levähdyspaikka kauniin ja rentouttavan klassisen musiikin parissa. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä

Keikkailua ja käytäntöä. á la Marjo Leppä Keikkailua ja käytäntöä á la Marjo Leppä Freelancer - Vahva ydinosaaminen : onnistuneen toiminnan piirteet - Kyky luovasti jalostaa ja muuntaa omaa ydinosaamistaan asiakkaan tarpeisiin - Kyky kommunikoida

Lisätiedot

Tarina. Pressikuvat (www#helsinkifilmi#fi)

Tarina. Pressikuvat (www#helsinkifilmi#fi) Tarina Ganes on tarina Suomen tunnetuimman rock-ikonin! Remun! noususta t"hteyteen# Se kertoo! miten kovissa oloissa kasvanut Henry Remu Aaltonen perusti Suomen legendaarisimman rock-b"ndin Hurriganesin

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Teosto ja Gramex 27.11.2014 Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Teosto ja Gramex 27.11.2014 Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

W O N D E R F U L L A N D

W O N D E R F U L L A N D WONDERFUL L A N D P A R E M M A L L E RANNALLE WONDERFUL LAND: Ville Vester, kitara Reino Vester, kitara Tiina Kemiläinen, laulu Kari Hokkanen, rummut Jussi Hyvönen, bassot S A A T T E E K S I S ÄV E L

Lisätiedot

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa

Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Rockkonttori.net Rockkonttori.net Tuhkalehto hyvällä asialla myös uutta levyä odotettavissa Jyväskyläläinen Sampo-Ilmari Tuhkalehto on bändinsä kanssa mukana syksyllä käynnistyvällä Music Against Drugs

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta

o alkukarsinnoista pääsee jatkoon 1 8 henkilöä riippuen kilpailijoiden määrästä ja tasosta KARAOKEN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN LYHYT ESITTELY Karaoken MM-kilpailut on järjestetty yhtenätoista vuotena, vuodesta 2003 alkaen. Karaoke World Championships tapahtuman ja sen oikeudet omistaa suomalainen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012 Rock-musiikin musta menneisyys Petra Martikainen 2012 Bluesin,jazzin,gospelin ja rockin juuret ovat Länsi-Afrikassa Orjakauppa Yhdysvaltoihin 1600-luvulta lähtien -> orjat toivat mukanaan oman perinteensä,kirkoissa

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Avaa ovi RAVINTOLATEATTERIIN

Avaa ovi RAVINTOLATEATTERIIN Avaa ovi RAVINTOLATEATTERIIN Ohjelmassa naurua ja MAKUNAUTINTOJA Wanha Walimo on vuonna 2008 avattu moderni ravintola- ja kokouskeskus Lahden keskustassa. Yli sata vuotta vanhaan tehdasmiljööseen uudistettu

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Vaihto-oppilasvuosi Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön linjalla 2012-2013

Vaihto-oppilasvuosi Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön linjalla 2012-2013 Vilma Putro CV Teatterialalta Yhteystiedot: Gsm: 045-8036855 vilma.putro@hotmail.com www.vilmaputro.com Henkilötiedot: Syntymäaika: 1988 Pituus: 156cm Kielitaito: suomi (äidinkieli), venäjä, englanti Erityistaidot:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Sivu 1/5 Kotimaa 24.10.2015 klo 17:38 päivitetty 24.10.2015 klo 17:39 Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Vaikka Nukketeatteri tunnetaankin paremmin ulkomailla, on sen historia Suomessakin yli

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut

Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16. Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä 2015-16 Riikka Lahti Valo, Jäsenjärjestöpalvelut Teosto Musiikinesitysoikeussopimus Sopimusnumero 125 21991, voimassa 31.12.2016 asti Teosto on säveltäjien,

Lisätiedot

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki Aloitetaan ongelmista 1 Aloitetaan ongelmista SHINee, X Japan, New Boyz, suicide silence, Seikima-II, Spread Beaver,

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

TEKIJÄN PUHEENVUORO 1/2012: HELLCITY PUNKS

TEKIJÄN PUHEENVUORO 1/2012: HELLCITY PUNKS TEKIJÄN PUHEENVUORO 1/2012: HELLCITY PUNKS Vasemmalta oikealle: Heikki / basso, Otto / kitara & laulu, Janze / laulu, Hooligan / kitara, Dennis / rummut & laulu Hellcity Punks on helsinkiläinen rockbändi,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Verorekkakiertue ja Pop up 2015 - veroilmoitus kuntoon helposti - Verohallinto

Verorekkakiertue ja Pop up 2015 - veroilmoitus kuntoon helposti - Verohallinto Verorekkakiertue ja Pop up 2015 - veroilmoitus kuntoon helposti - Verohallinto Tavoite: veroilmoitus vaivattomasti Lisätä sähköistä ilmoittamista ennakoivalla ohjauksella Poistaa asiakkailta käytön esteitä

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2007 Tutkimusraportti ja tiedotteet: TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Käsikirjoituskokoelmat

Käsikirjoituskokoelmat ANTERO BRANDT Muusikko (1961-) COLL.574 Nimimerkit Mango Tarkka, Minierkki, Monday Morning, Paitaressu, Tervaa ja männynkäpyjä, Vonku Petteri Muusikko (kitaristi, säveltäjä), lastentarhanopettaja Esko

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille

Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA aloittelijoille 78.65 kirja Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja - paras suomenkielinen kitarakirja. Paljon tietoa eri tyylisuuntien kitaristeista, eri

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot