Kehittyvä 5/2014. kehittyvaelintarvike.fi. Elintarvike. "Ideasta vientituotteeksi vuodessa" ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä 5/2014. kehittyvaelintarvike.fi. Elintarvike. "Ideasta vientituotteeksi vuodessa" ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY s. 23 44"

Transkriptio

1 Kehittyvä 5/2014 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike "Ideasta vientituotteeksi vuodessa" ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY s I Kehittyvä Elintarvike 5/

2 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY PUHEENVUORO Ruoka-ala on talouden tukipilari nyt ja tulevaisuudessa Pienten ja suurten elintarvikealan yritysten tuotteet näkyvät jokaisen suomalaisen ruokapöydässä ja sujuvoittavat kansalaisten arkea. Suomalainen elintarvikeketju huolehtii, että kuluttajille on joka päivä tarjolla monipuolinen valikoima terveellisiä, turvallisia, laadukkaita ja maukkaita elintarvikkeita. Toimiva ruokaketju varmistaa myös maamme huoltovarmuuden. Ruoka-alaa voikin hyvällä syyllä sanoa maamme talouden suhdannevakaaksi tukipilariksi. Ala on moniin muihin aloihin verrattuna vakaa ja varma valinta, sillä ruokaa valmistetaan ja nautitaan joka päivä. Suomalainen ruoka ja juoma tuotetaan lähellä ja eettisesti. Elintarviketeollisuus ja ruoka-ala tuovat työtä koko maahan: elintarviketeollisuus tarjoaa työpaikkaa ja koko ruokaketju työllistää lähemmäs henkeä. Ruokaketjussa toimii noin maatilaa, jalostavaa elintarvikeyritystä sekä päivittäistavarakauppaa. Lisäksi Suomessa on tuhansia ravintoloita ja suurkeittiöitä. Elintarvikealalla työskentely on todellista innovointia: teollisuus tutkii ja kehittää koko ajan uutta vastatakseen kuluttajien odotuksiin ja tarpeisiin. Tuhansien tuotteiden valikoimista löytyy arvostettuja brändejä ja trendikkäitä maku-uutuuksia. Uuden luomisen lisäksi elintarviketeollisuudella on tärkeä rooli myös suomalaisten ruokaperinteiden ylläpitämisessä. Ilman ruoka- ja juomatehtaita moni kansallisherkku olisi saattanut jo kuihtua pois suomalaisten ruokalistalta. Suomalainen ruoka ja juoma tuotetaan lähellä ja eettisesti. Koko elintarvikeketju tekee työtä eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön hyväksi. Yritykset huomioivat tuotekehityksessä ravitsemussuositukset. Suomen elintarviketeollisuus onkin tehnyt uraauurtavaa työtä esimerkiksi suolan vähentämiseksi ja terveystuotevalikoimamme ovat Euroopan laajimpia. Myös yliopistot ja tutkimuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä ruokaketjun kanssa. Kun väestö kasvaa ja elintaso nousee maailmalla, ruuankin kysyntä kasvaa. Suomellakin on mahdollisuus ottaa kasvusta oma siivunsa lisäämällä vientiä, ja siksi kansainvälisiä tehtäviä on tarjolla tulevaisuudessa yhä enemmän. Elintarviketeollisuuden monipuolisista työpaikoista ja koulutusmahdollisuuksista löytyy jokaiselle jotakin. Tutkinnon voi opiskella perusasteella, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Maistuva ura voi löytyä joko perinteisistä kädentaitoa vaativista tehtävistä tai vaikkapa tuotekehityksen ja markkinoinnin puolelta. Myös yrittäjänä menestymiseen on hyvät edellytykset. Ruoka koskettaa kaikkia ja kiinnostaa yhä enemmän. Hyvä ruoka ja juoma ovat aina yhdistäneet ihmisiä ja tuoneet iloa. Nykyään ruoka on myös trendikästä, ja siitä halutaan tietää paljon. Uusia makuelämyksiä halutaan kokea, ja ruuasta myös keskustellaan koko ajan enemmän. Suomen ruokaketjun tulevaisuus näyttää valoisalta. Hyvää lupaa se, että kotimaisuus ja erityisesti lähellä tuotettu kiinnostavat suomalaisia yhä enemmän. Tuotannon läheisyys tuo turvallisuuden tuntua. Myös aitous ja ruuan tarina kiinnostavat. Elintarviketeollisuudessa tarvitaan osaajia, maistuvan ruuan tekijöitä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita rakentamaan kotimaisen ruuan tarinaa sekä suunnittelemaan ja valmistamaan ruokia, juomia, leivonnaisia ja makeisia raaka-aineista valmistuotteisiin asti! Heikki Juutinen toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Heikki Juutisen urapolku Vietti lapsuuden Vieremällä lypsykarjatilalla, jossa maatilan monipuoliset työt tulivat tutuiksi. Valmistui agronomiksi Helsingin yliopistossa Suoritti työn ohessa MBA-tutkinnon Jyväskylän yliopistossa Ollut tekemisissä ruuan tuottamisen kanssa opiskeluajoista saakka luvulla MTK:n palveluksessa useissa eri tehtävissä luvusta vuoteen 2003 saakka Pellervo-Instituutti Oy:n toimitusjohtajana. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja vuodesta 2003 lähtien. Kuva: Elintarviketeollisuusliitto/Marjo Koivumäki, Studio Apris 24 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

3 I Kehittyvä Elintarvike 5/

4 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY Elintarvikeala on kovaa bisnestä pehmein arvoin Elintarvikeala on kiehtova ja alati kehittyvä alue, jossa on tarjolla myös tulevaisuudessa paljon mielenkiintoista, kunnianhimoista ja ihmiskuntaa hyödyttävää työtä. Niin kauan kuin on ollut ihmiskuntaa olemassa, on myös syöty. Raaka-aineita on saatu metsästä, vesistä, ilmasta, pellolta ja navetasta. Niitä on opittu myös jalostamaan tuotteiksi ja säilömään pahan päivän varalle. Äkkiseltään luulisi, että elintarvikealalla on jo kaikki tiedossa, eikä mitään uutta tai jännittävää voi olla tulossa. Todellisuus on kuitenkin toinen. Ihminen on tehnyt myös paljon virheitä yhteiskunnan teollistuessa ja ihmisten siirtyessä kaupunkeihin asumaan. Ruuan raaka-aineita ja ruokavalmisteita on tuotettu monilla periaatteilla. Se mikä vielä muutama vuosikymmen oli sallittua, onkin nykyään kiellettyä. Esimerkiksi tehomaatalouden päästessä vauhtiin toisen maailmansodan jälkeen maataloustuotannossa otettiin käyttöön torjunta-aineita, jotka osoittautuivatkin todellisiksi ympäristömyrkyiksi. 1. Uudet liiketoiminnan toteutustavat Kaupungit maaseutumaistuvat. Ruokaa tuotetaan uusissa paikoissa ja uudella tavalla, esimerkiksi perunan ilmaviljely tai permakulttuurinen ekosysteemiviljely. Palataan osittain omavaraistalouteen. Kumppanuusmaatalous ja ruokapiirit Hajautettu pientuotanto ja siihen liittyvä teknologia Startup -yritykset, esimerkiksi Nofu Oy ja Ambro Group Oy Uusille innovaatioille on tilaa 1990-luvulla herättiin siihen, että ruuan teolliset prosessit ovat suorastaan rankkoja muun muassa energian ja veden kulutuk- sen sekä ruuan laadun säilymisen kannalta. Prosesseja ja pakkauksia lähdettiin optimoimaan ja keventämään. Myös lisäaineiden käyttöön alettiin kiinnittää huomiota. Saman vuosikymmenen loppupuolella alkoi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisbuumi. Ymmärrettiin aikaisempaa paremmin, että ravitsemuksella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Toisaalta ruokaa on globaalisti tuotettava yhä enemmän voimakkaan väestönkasvun takia. Ylipaino ja vakavat, rappeuttavat taudit lisääntyvät huimaa vauhtia. Lisäksi erityisesti sosiaalisen median käyttöön oton jälkeen kuluttajat ovat tulleet yhä tietoisemmiksi ruuasta ja alkaneet vaatia aikaisempaa terveellisempiä tuotteita kiireiseen elämänrytmiinsä. Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen ja fossiilisten energialähteiden väheneminen ovat viime vuosina olleet ehkä kuitenkin suurimmat tekijät, jotka ovat saaneet ruuan parissa työskentelevät miettimään elintarvikealaa ja ruuantuotantoa uusin silmin. Elintarvikealalla on monta ajuria sekä selätettävänä useita ongelmia ja ratkaistavana mielenkiintoisia kysymyksiä. Niitä on koottu oheisiin seitsemään laatikkoon. Niihin on koottu myös jo olemassa olevia 2. Ruuan riittävyys Kehitetään uusia tehostettuja keinoja tavoitteena vähentää ruokahävikkiä, tuottaa vanhoja ja uusia raaka-aineita, kasvattaa satoja, säilyttää maaperän laatu, tehostaa vesiviljelyä ja järkevöittää lainsäädäntöä. Esimerkkejä: Viljelytekniikat kehittyvät. Luomutuotannon ja tehotuotannon hyvät puolet yhdistetään tavoitteena ns. integroitu tuotanto. Japanissa tuotetaan salaattia vertikaaliviljelyllä kasvihuoneissa led-valotekniikka hyödyntäen. Japanissa on kehitetty salaatin kasvatusta puhdashuonetiloissa. Tuotettu salaatti säilyy kaksi viikkoa kymmenessä asteessa ja nitraattipitoisuus on alhainen. Etsitään uusia proteiinilähteitä ja kehitetään keinoja niiden tuotteistamiseksi. Lihan kulutusta järkiperäistetään. Esimerkkejä: Vanhojen viljelykasvien uusi tuleminen, kuten härkäpapu Lihan ja muiden raaka-aineiden tuottamista reaktorissa kehitetään jo. Hyönteisten kasvattaminen ja hyödyntämismenetelmät ruuan raaka-aineiksi Levien hyödyntäminen ruuan komponenttien tuottamiseen Vajaahyödynnettyjen meren elävien käyttö ruuaksi Luonnontuotteiden, kuten puun ja puun kuorijätteen komponenttien hyödyntäminen elintarvikkeiden raaka-aineina ja lisäaineina tai kehitteillä olevia uusia ratkaisuja. Uusille innovaatioille on todella vielä tilaa, vain mielikuvitus lienee rajana. Biotaloudesta vauhtia Biotalouden uskotaan vauhdittavan ruokajärjestelmän liikevaihtoa monin eri tavoin. Syntyy muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko ruokajärjes- 26 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

5 Luvassa innostavia työn kuvia Elintarvikealan tulevaisuudella on kaksi rohkaisevaa itsestäänselvyyttä, joista varsinkaan ensimmäinen ei ole ollenkaan varmaa muilla teknologian alueilla. Ensinnäkin niin kauan kuin on elämää, tarvitaan myös ruuanvalmistusta eri muodoissaan ja mittakaavassa. Toiseksi osaamistarpeet elintarvikeketjussa muuttuvat, mutta ammatillista ja yliopistokoulutusta tarvitaan aina. Näistä syistä johtuen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan talvella 2014 julkistama arvio ammattien tulevaisuudesta saattoi tuntua ensin aika tyrmäävältä, ellei suorastaan pe- lottavalta. Arvio osoitti, että suurin osa elintarvikeketjun ammateista häviää tai niiden sisältö muuttuu olennaisesti. Se lienee kuitenkin kaikille selvää, että suuri teknologinen murroskausi on käynnistynyt ja se muuttaa yhteiskuntaa, kulttuuria ja työn tekemisen tapoja ennennäkemättömillä tavoilla. Uusia ammatteja ja toimialoja Sähköinen aikakauslehti Järki-lehti on julkaissut kotisivuillaan Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtajan Olli Hietasen ajatuksia tulevaisuuden toimialoista, myös elintarvikealasta. Hietasen mukaan murroksessa helposti korostetaan asioita, jotka häviävät, mutta tosiasiassa tilalle syntyy aina uutta, työ ei lopu. Joitakin ammatteja tai mahdollisesti jopa kokonaisia toimialoja katoaa, mutta sadan kadonneen tilalle syntyy tuhat uutta ammattia ja uusia toimialoja. Yksi tärkeä myös ruuan tuottamiseenkin liittyvä tulevaisuuden ala on biotalous. Hietanen uskoo, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuotteista on biomateriaaleista tehtyjä, mikä lisää työvoimatarvetta metsäja peltopohjaiselle biotaloudelle, mutta myös biomateriaalien kasvatukselle merissä, arktisilla alueilla, maan alla ja ilmassa. Genetiikka mahdollistaa Hietasen mukaan bioalalla lähes mitä tahansa. Uusia toimintatapoja Toisaalta uudet toimintatavat voivat myös pienentää piirejä. Erityisesti lähiruoka ja -palvelut voivat yleistyä internetin ja verkostomaisen liiketoimintaosaamisen tukiessa niitä. Joukkoistaminen ja joukkorahoitus luovat uutta liiketoimintaa, ja erilaiset osuuskunnat tarjoavat mahdollisuuden pop-up -yrittäjyydelle. Hietanen visioi, että osuuskunnat ja ruokapiirit lisäävät lähituotannon kysyntää. Isännöitsijöistä voi tulla lähipalvelukoordinaattoreita, jotka auttavat korttelin ja kaupunginosan yrittäjiä saamaan samanlaista hyötyä läheisyydestä kuin jättimarketeissa ja vaikkapa matkailukeskuksissa voidaan saada. Myös kaupungeissa yleistyvät muun muassa viherparvekkeet ja vertikaaliviljely, jotka luovat uusia markkinoita puutarha-alalle. Lähes kaikki uusi teknologia on materiaali- ja energiatehokasta. Ympäristöosaaminen onkin yksi tulevaisuuden kuumista toimialoista. Tämä koskee myös vesiteollisuutta. Puhtaan juomaveden tuottamiseen ja veden säästämiseen liittyvä teknologia ja osaaminen työllistävät monia. Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon kasvu luo myös uutta työtä. Niukkenevat luonnonvarat, kestävä kehitys ja teknologian kehittyminen vievät ihmiskunnan merten pohjiin, arktisille alueille, ilmakehään ja avaruuteen. Hietasen mukaan tämä kaikki edellyttää yhä enemmän muun muassa meri- ja avaruusteknologiaa, arktista osaamista sekä ilmassa leijuvia tai/ja meressä kelluvia rakenteita. Myös vanhoja kaivoksia (maan alla) voidaan hyödyntää niin energian varastoinnissa kuin myös ruuan tuotannossa. Lähde: hietasen-lista-tulevaisuudenkasvavat-ja-uudet-toimialat/ Kuvat: Pirjo Huhtakangas 3. Raaka-aineitten, veden ja energian järkevä käyttö Ilmastonmuutoksen ja ympäristövaikutusten hillitseminen Biotalous/kiertotalous, esimerkiksi sivuvirtojen hyödyntäminen (mitään ei mene hukkaan) Bioenergia Esimerkki: Snellmanin Lihanjalostustehdas Pietarsaaressa on siirtynyt täysin öljyttömään lämmitykseen ja höyryntuotantoon. Lämmitys ja vesihöyryn tuotanto tapahtuu Jepuan biokaasulaitokselta tulevalla biokaasulla. Snellmanin Lihanjalostus on ainoa biokaasua käyttävä elintarviketehdas Suomessa. Hukkaenergian talteenotto ja hyödyntäminen Biopohjaiset pakkaukset telmässä: elintarviketeollisuuden sivuvirroista saadaan biojalosteita kemianteollisuudelle. Toisaalta paikallisen ruuan tuotanto vauhdittaa vihreää taloutta ja vastaa kasvavaan kuluttajakysyntään. Hajautetut biotalousratkaisut lisäävät omavaraisuutta. Biotalous luo mahdollisuuksia kehittää uusia funktionaalisia elintarvikkeita. Elintarvikepäivässä 2014 luennoineen VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisujen liiketoiminnan operatiivisen johtajan Anu Kaukovirta-Norjan mukaan biotaloudella on useita arvolupauksia. Ensinnäkin biotalous on liiketoimintaa. Se yhdistää teknologian ja vihreän ajattelun. Se tuo riippumattomuutta ja omavaraisuutta. Biopohjaisuudessa ei tingitä laadussa, vaan 4. Uudet teknologiset keinot laadun, säilyvyyden ja turvallisuuden varmistamiseen Raaka-aineitten ja lopputuotteiden laadun ja turvallisuuden hallinta ilman säilöntäaineita, esimerkiksi jo nyt lihavalmisteita tuotetaan ilman nitriittiä ja fosfaattia. Entsyymit mm. rakenteen hallinnassa Kehitysvinkkejä muilta tieteen aloilta Nanotekniikan ja puhdashuonetekniikan läpimurto ja käytön laajeneminen Esimerkki: Dosentti Maija-Liisa Mattinen Helsingin yliopistosta kehittää Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa biomassasta räätälöityjä, itsestään järjestäytyviä rakennuspalikoita bionanomateriaaleihin. Mahdollisia sovellusalueita ovat muun muassa elintarviketeollisuudessa lihatuotteiden pinnan ominaisuuksien sekä säilyvyyden parantamiseen käytetyt lisäaineet. Älykkäät ja aktiiviset pakkaukset I Kehittyvä Elintarvike 5/

6 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY 5. Prosessien hallinta Uudet teknologiat, esimerkiksi suurpainetekniikka, kehittyneet ekstruusiomenetelmät, mikrofluidisaatio, 3D-tulostus Robotiikka tuote- ja prosessikehityksessä, tuotannossa ja pakkaamisessa Sensorien ja automaation kehittyminen Internetin hyödyntäminen ja pilvipalvelut päinvastoin tuoteominaisuudet ovat ylivertaiset. Biotalous tuo pöytään luonnollista, edullista, terveellistä, lähellä tuotettua ja jäljitettävää ruokaa. Se myös luo hyvinvointia sekä ihmisille että eläimille. Kaukovirta-Norja muistutti, että biotalouden arvolupaukset toteutuvat kuitenkin (vain) kuluttajan käsissä. Toisaalta Suomella on monta hyvää ponnahduslautaa ja vahvuutta (agro)biotaloudessa: puhdas makea vesi ja turvallinen elintarvikeketju, toimiva raaka-aineiden jäljitettävyys pellolta pöytään, vahva osaamispohja esimerkiksi kone- ja laitevalmistuksessa, biotekniikas- 6. Tuotekehityksen tehostaminen Esimerkki 1: Seinäjoella rakenteilla oleva Tulevaisuuden Ruokamaailma, jossa eri alojen osaajat kohtaavat, ideoivat ja luovat uutta. Esimerkki 2: Bjuvin laaksossa sijaitsevan tehtaansa ympärille Findus on luomassa ruokalaaksoa, jossa ison yrityksen resurssit voivat hyödyttää pienempiä ruokayrityksiä. Pienempi yritys voi ostaa ruokalaaksosta esimerkiksi laaduntarkkailua. 7. Kuluttajien tarpeiden huomiointi Kuluttajat osallistuvat tiiviisti tuotekehitykseen ja jopa osittain maksavat sen. Räätälöidyt elintarvikevalmisteet erilaisiin kuluttajatarpeisiin hyödyntäen muun muassa nutrigenomiikkaa (ei-allergisoivat tuotteet, painonhallintaa tukevat tuotteet, eri ikäryhmille suunnatut valmisteet, kiireiseen elämänrytmiin soveltuvat ravintopaukut) Vähemmän sokeria, suolaa, lisä- ja apuaineita (mm. gluteeni) Räätälöidyt elintarvikevalmisteet erilaisia sairauksia (mm. diabetes II, muistisairaudet, osteoporoosi) poteville henkilöille. Apteekeista on jo saatavilla tällaisia valmisteita. Ruuan hankkimisen uudet tavat: verkkotilaus. Tilatut ruuat tuodaan toimituseteiseen jääkaappilokerikkoon asuintalon pohjakerrokseen. Erilaisten palvelujen lisääminen ruokavalmisteisiin Pakkaukset kehittyvät entistä kuluttajaystävällisemmäksi. Tuotteet ovat helposti jäljitettäviä. Alkuperäislajikkeiden ja -rotujen käyttö lisääntyy ruokatuotannossa. sa ja terveellisissä elintarvikkeissa, olemassa oleva teollinen pohja ja infrastruktuuri biomassojen käyttöön sekä terve maalaisjärki, resurssiviisaus ja insinööritaidot. Biotalous tulee myös muuttamaan elintarvikeketjua ja ruokatuotantoa. Maankäyttö muuttuu. Raaka-ainepohja laajenee ja raaka-aineiden käyttö muuttuu. Arvoketju haarautuu: arvoverkot ja kumppanuudet tukevat uuden liiketoiminnan syntyä. Tuotanto ottaa huomioon luonnonvarojen ja hyödykkeiden rajallisuuden, syntyy säästöä energian, materiaalien ja veden kulutuksessa. Raija Ahvenainen-Rantala Lähteitä: Hiltunen, E. & Hiltunen, K Teknoelämää 2035, Miten teknologia muuttaa tulevaisuutemme? Talentum, Helsinki, 369 s. Kaukovirta-Norja, A Suomen biotalousstrategian mahdollisuudet: Mitä uusi strategia tarjoaa elintarviketeollisuudelle? Esitys, Elintarvikepäivä 2014, Latvanen, J. Dare to be Different, How to meet future challenges in the food industry, Esitys, Elintarvikepäivä 2014, Kehittyvä Elintarvike 4/2012. Kehittyvä Elintarvike 3/2013. Kehittyvä Elintarvike 3/ ensimmainen_ruokapuisto/ Lisää aiheesta: Karttunen, K. et al Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa. Gaudeamus, 253 s. Manninen, J. et al People in the Bioeconomy VTT Visions 4, 46 s. Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia s. Hildén, M. et al Uusi luonnonvaratalous. Onko biomassa avain kestävään kehitykseen? Gaudeamus, 302 s. Mononen, T. & Silvasti, T. (Eds) Hyvä ja paha ruoka. Ruoan tuotannon ja kuluttamisen vaikutukset. Gaudeamus, 262 s. Keskitalo, J Ihmiskunnan energiakriisi, Gaudeamus, 232 s. Mitä biotaloudella tarkoitetaan? Biotalous käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Se pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Keväällä julkistettiin Suomen kansallinen biotalousstrategia. Sen tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja jopa uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Biotalousstrategia on laadittu työja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa. Työhön ovat osallistuneet valtioneuvoston kanslia, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja niiden hallinnonalat sekä VTT ja Sitra. Strategian valmistelussa ovat olleet mukana myös biotaloutta edustavat sidosryhmät. Lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia s. 28 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

7 Raskas verotus syö elintarvikealan kilpailukykyä Elintarviketeollisuusliiton hallituksen puheenjohtaja, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn on huolestunut, miten elintarvikkeiden raskas verotus vaikuttaa alan kannattavuuteen. Kuva:Atria Monet elintarviketeollisuuden alat alkavat muistuttaa enemmän veronkeruujärjestelmää kuin valmistavaa teollisuutta tai markkinointiyhtiötä. Ja verotus vaikuttaa aina kilpailukykyyn, Juha Gröhn tiivistää ongelman. Hänen mielestään elintarvikelainsäädäntö ei sinällään ole esteenä suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvylle. Tärkeintä on se, että lainsäädäntö ja sen tulkinta ovat kilpailun suhteen neutraaleja eli antavat tasavertaiset mahdollisuudet ja velvoitteet kaikille toimijoille. Tämä koskee myös tuontia, Gröhn täsmentää. Suomalaisen elintarviketeollisuuden näkymät ovat tällä hetkellä markkinatilanteen heikohkon tilanteen vuoksi vaikeat. Kotimarkkinan kehitys on useiden tuoteryhmien osalta jopa negatiivinen. Toisaalta luottamusta parempaan on, koska alalla on tehty investointeja ja tullaan myös tekemään, eli ei olla passivoiduttu. Pitemmällä aikavälillä tilanne markkinoilla tulee paranemaan. Suomalaiset kuluttajat luottavat suomalaiseen ruokaan ja haluavat ostaa sitä nyt ja tulevaisuudessa, Juha Gröhn vakuuttaa. Vientiohjelma tärkeä etenkin pk-yrityksille Suomalaisen elintarvikkeen päämarkkina on edelleenkin Suomessa siitä huolimatta, että viennissä on mahdollisuus. Jos et pärjää kotimarkkinalla, vienti on vielä vaikeampaa, Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn tähdentää. Juha Gröhn näkee suomalaisilla elintarvikkeilla olevan myös vientimahdollisuuksia, jos on rohkeutta katsoa maantiedettä riittävän laajasti markkina-aluetta arvioitaessa. Suuret elintarvikeyritykset ovat vieneet jo kauan ja tuntevat viennin ilot ja murheet. Suurin käyttämätön tai ainakin vajaasti hyödynnetty vientimahdollisuus on alan keskisuurten ja jopa pienten yritysten tuotteisto. Finnpron elintarviketeollisuuden vientiohjelma on erittäin kiinnostava mahdollisuus päästä vientiin mukaan niille yritykselle, joille toiminta Suomen rajojen ulkopuolella on vieraampaa, Gröhn toteaa. Suomen taloutta painava taantuma vaikuttaa kaikkiin aloihin enemmän tai vähemmän, samoin Ukrainan kriisi. Ukrainan kriisin suorat vaikutukset iskevät eniten niihin, joiden liiketoiminta perustuu vientiin, eikä välillisiltä vaikutuksilta välty kukaan. Toivottavasti kriisiin löydetään ratkaisu mahdollisimman pian poliittisella tasolla ja pakotteet ja kiellot saadaan purettua. Tällä olisi suorat ja välittömät vaikutukset talouteen ja elintarvikealaan, mutta voisi veikata tilanteen selkiytymisen vaikuttavan myös ihmisten ajatteluun ja ilmapiiriin. Luottamus tulevaisuuteen kohenisi, Gröhn arvioi. Hänen mukaansa kotimarkkinoiden merkitys ratkaisee myös jatkossa. Pirjo Huhtakangas Juha Gröhnin urapolku ETM Helsingin yliopisto (pääaine lihateknologia), 1990 Lopputyö lihansulatusmenetelmistä Koko työura Atrialla: työnjohtaja , kehityspäällikkö , teurastamoteollisuuden johtaja , erilaisia johtotehtäviä , Atria Suomi Oy toimitusjohtaja , Vd Atria Scandinavia Ab ja Atria Oyj toimitusjohtaja 2011 Työelämän motto: Mikään ei harmita niin paljon kuin vuotava vene. I Kehittyvä Elintarvike 5/

8 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY Vähittäiskauppa kaipaa sääntelyn purkua Suomalainen vähittäiskauppa ei ole enää osa suljettua kotimarkkinasektoria. Tämän vuoksi kaupan kilpailuedellytykset pitää turvata määrätietoisella kotimarkkinapolitiikalla. Lisää kilpailua saadaan vapauttamalla kilpailun edellytyksiä. Voimme aloittaa vapauttamalla alkoholijuomien ja lääkkeiden myyntiä sekä kaupan kaavoitusta, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä (PTY) ehdottaa. Kansainvälinen kilpailu on muutaman viime vuosikymmenen aikana tullut kotimaan vähittäiskauppaan: ensin kivijalkaan ja käyttötavaraan, sitten kivijalkaan ja päivittäistavarakauppaan. Nyt käyttötavaran ulkomainen verkkokauppa haastaa suomalaisen vähittäiskaupan ja tulevaisuudessa myös päivittäistavarakaupan. Verkon kautta hintojen vertailtavuus lisääntyy. Myös ulkomaisen kaupan brändien tunnettuus ja luotettavuus paranevat suomalaisten kuluttajien silmissä. Suomalaisen vähittäiskaupan kilpailukykytekijäksi nousee asiakkaan tunteminen kilpailijoita paremmin ja tarjonnan sovittaminen asiakkaan arkeen Suomessa, Nieminen summaa. Alan tulevaisuudennäkymät eivät ole pelkästään hyviä. Menestyminen on kiinni yrityksissä tehtävästä kehitystyöstä ja siitä, minkälaiset kilpailumahdollisuudet suomalaiselle kaupalle annetaan lainsäädäntöä muokattaessa. Vapaassa sääntelyympäristössä kilpailu on kovaa ja menestyjät pärjäävät myös ulkomailla. Ruotsissa aukioloajat ovat olleet vapaat kymmeniä vuosia. Ruotsi on vähiten säädeltyjä vähittäiskaupan markkinoita koko OECD:ssa. Ei ole kysymys siitä, että ruotsalaiset ovat kauppiaskansa ja suomalaiset insinöörikansa. Kansainvälistymisen haasteet karaisevat ja esimerkiksi Lidlin vahva kehitys pakottaa kaikkia Suomessa toimivia päivittäistavarakaupan yrityksiä parantamaan kansainvälistä kilpailukykyään, Nieminen tähdentää. Kuva: PTY ry Kaikkialla maailmassa kotimaisuudella ja paikallisuudella on kuluttajalle suuri merkitys, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavara ry:stä tähdentää. Verkkokauppa laajenee maaseudulle Logistiikan ongelmat ovat hidastaneet verkkokaupan kehitystä Suomen päivittäistavarakaupassa. Ruuan verkkokauppa on kehittynyt esimerkiksi Lontoon alueella, Suomessa tuskin pääkaupunkiseudulla. Suomen olosuhteisiin löytyy kuitenkin kymmenessä vuodessa ratkaisuja tavalla tai toisella. Kuluttajan vapaa-ajalleen ja omalle liikkumiselleen laskema hinta nousee samalla, kun ruuan kotiinkuljetuksen hinta painuu alemmas tilaajien määrän kasvaessa. Kuinka moni meistä pärjäisi ilman ruokakaupassa käynnin tuomaa elämystä ja tekisi mieluummin jotain muuta, esimerkiksi laittaisi ruokaa kotona? Aika moni! Niemisen mukaan ruokailuun liittyy paljon tilannetekijöitä, joita voidaan huomioida nykyistä paremmin. Joku syö elääkseen ja toinen elää syödäkseen. Yhä useampi liikkuu näiden ääripäiden välissä tilanteen mukaan ja hyödyntää kulloinkin sopivaa palvelua siitä riippumatta, missä tarve palvelulle syntyy ja missä se on tarkoitus tyydyttää. Teknologian kehitys lisää tuotteiden ja palveluiden vertailtavuutta ja saatavuutta. Kuluttajat harvaanasutulla maaseudulla voivat kymmenen vuoden päästä olla tietoverkon päätelaitteen ja uudenlaisen kyläkaupan kautta kiinni rajattomassa elintarviketarjonnassa. Ruuat toimitetaan kotiin tai työpaikalle tai ne voi hakea vaikkapa kyläkaupasta. Tähän voi mennä kauemminkin kuin kymmenen vuotta, Nieminen arvioi. Hinta-laatusuhde korostuu jatkossa Ilkka Nieminen uskoo, että kaikkia myyntikanavia tarvitaan: kivijalkakauppoja, marketteja ja verkkokauppaa. Suuria odotuksia kohdistuu lähellä kuluttajaa sijaitseviin myymälöihin, jotka voivat logistiikan kehittyessä tyydyttää asiakkaan perustarpeet entistä monipuolisemmalla valikoimalla samoissa neliöissä kun ennenkin. Kuluttajaa lähelle tuodaan myös verkkokaupan pakettiliikenne ja muita palveluita, kuten kioskiin passit tai tapahtumien pääsyliput. Halpamyymälänä profiloitunut ketju saattaa korostaa tuotelaatua aikaisempaa vahvemmin tai tuoda tuoretuotteita esille kilpaillakseen suurten markettien palvelumyynnin kanssa. Pelkkä hinta ei välttämättä ole enää yhtä kova sana kuin aiemmin, vaan hinta-laatusuhdetta korostetaan ja haastetaan kaupan omilla merkeillä huomattavasti kalliimmat merkkituotteet. Super- ja hypermarkettien ison myymälätilan tuomaa laajan ja syvän valikoiman kilpailuetua ei voida kuitenkaan ottaa pois. On yhä helpointa ajaa kerran viikossa autolla hyvien liikenneyhteyksien äärellä sijaitsevaan kauppaan, jossa on aina parkkipaikka tarjolla, edulliset hinnat ja kaikki mahdolliset tuotteet. Myös kauppakeskus säilyy kattavana palvelukokonaisuutena, jossa ostetaan ja vietetään vapaa-aikaa monipuolisesta palvelutarjonnasta nauttien, Nieminen vakuuttaa. Tämä kehitys sekoittaa liiketyyppien perinteisiä rooleja, mutta pakottaa myös keskittymään omiin vahvuuksiin ja kumppanuuksiin. Kivijalassa korostuvat tuotteen myyntiin liittyvät palvelut ja palveluprosessin suunnittelu. Elintarvikeketjuun avointa vuoropuhelua Ilkka Nieminen perää avointa vuoropuhelua elintarvikeketjun kilpailukyvyn parantamiseksi. Hän uskoo, että kokonaisuus 30 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

9 toimii, kun yritykset alkutuotannosta kauppaan menestyvät. Yhden ketjun lenkin pettäminen näkyy muidenkin kilpailukyvyn heikkenemisenä, mutta ongelmat voidaan ratkaista sitä varten luodulla, oikeanlaisella keskusteluyhteydellä. Hyvänä esimerkkinä tästä on elintarvikeketjun kauppatapojen itsesäätely. Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry ja MTK ovat perustaneet Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan, joka toimii Keskuskauppakamarin yhteydessä. Lautakunnassa voidaan antaa tulkintaohjeita esimerkiksi kaupan ja tavarantoimittajien välisten riitatilanteiden ratkaisemiseksi sekä välttää kalliit ja hitaat oikeudenkäynnit. Olisi toivottavaa, että kauppatapoja koskevan itsesäätelyn piiriin saadaan kaupan yritysten lisäksi riittävästi elintarviketeollisuuden yrityksiä, Nieminen toivoo. Toinen esimerkki elintarvikeketjun vuoropuhelun merkityksestä on PTY:n hanke ruokahävikin ja pakkausjätteen vähentämiseksi. Tarkoituksena on hakea Iso-Britanniasta oppia, jonka pohjalta voidaan kehittää Suomeen sopivia käytännön työkaluja yrityksille. Elintarviketeollisuusliitto on mukana ainakin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Elintarvikehävikin vähentämiseen tarvitaan koko elintarvikeketju kuluttajaan saakka, Nieminen teroittaa. Myös GS1 Finlandin yhteydessä toimivan tuotetietopankin tietojen oikeellisuuden kehittäminen on kärkihanke, jolla kauppa ja teollisuus kehittävät yhdessä toimintaansa. Kotimarkkinat tuottavat parhaiten Maailmalla päivittäistavarakaupan jättiyritysten kansainvälistyminen on ottanut hetkeksi takapakkia, kun esimerkiksi Walmart on poistunut Saksan markkinoilta ja Carrefour monista Aasian maista. Ilkka Nieminen muistuttaa, että näilläkin yrityksillä kotimarkkinat tuottavat parhaiten. Kaikkialla maailmassa kotimaisuudella ja paikallisuudella on kuluttajalle suuri merkitys. Suomalaisten päivittäistavarakaupan yritysten kansainvälistymisen suuntana on ollut Baltia ja Venäjä. Erityisesti Venäjällä Ukrainan kriisi heikentää kasvuodotuksia ja lisää yritysten riskitietoisuutta investoinneissa. Suomen kauppa on panostanut viime vuosina myös kotimarkkinoihin. Päivittäistavarakauppa kansainvälistyy jatkossakin. Tieto ei tunne rajoja, joten myöskään kuluttajien tarpeet eivät kehity Ilkka Niemisen urapolku KTM ja MBA Lopputyön aihe: teollisuudelle tarkoitetun ohjelmistotuotteen vientistrategia. EU-harjoittelija, Ulkoasiainministeriö, 1994 Edunvalvontatehtäviä, Inex Partners Oy, Vuodesta 1996 lähtien Päivittäistavarakauppa ry:ssä, tehtävänä edunvalvonta ja kehityshankkeet. Työelämän motto: Töissä ollaan töissä, mutta voi se joskus olla kivaakin. pullossa, vaan aktiivisessa, kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Myös ratkaisut näihin tarpeisiin kansainvälistyvät. Suomalaisen kaupan on huolehdittava jatkossakin kilpailukyvystään riittävällä tuotekehityksellä ja kustannustehokkuudella. Kun tässä onnistutaan, luodut ratkaisut kiinnostavat myös Suomen rajojen ulkopuolella, Nieminen tähdentää. Pirjo Huhtakangas HYVÄÄ SUOMESTA -MERKISTÄ TUNNISTAT SUOMALAISEN RUUAN Merkki takaa sinulle maistuvat ja puhtaat suomalaiset raaka-aineet. Liha, kala, kananmuna ja maito, sekä yhden ainesosan tuotteet ovat kaikki 100 % suomalaisia. Monen maun resepteissä kaikkien raakaaineiden on yhteensä oltava vähintään 75 % suomalaista, mutta useimmissa tuotteissa se on reilusti enemmän. Kaikki Hyvää Suomesta -merkityt tuotteet on tietysti valmistettu ja pakattu Suomessa, suomalaisella osaamisella ja ylpeydellä. Ruokaa omasta maasta! I Kehittyvä Elintarvike 5/

10 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY Vientituotteiden valikoimaa voidaan lisätä reilusti Uuden elintarvikealan Team Finland -vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä ja luoda työpaikkaa elintarvikealalle. Toimialajohtaja Esa Wrang näkee paljon mahdollisuuksia kasvattaa Suomen elintarvikealan vientiä etenkin erityistuotteissa. Kuva: Finpro Vuodet kattavan vientiohjelman erityisinä painopisteinä ovat Itämeri ja muut lähimarkkinat sekä Itä-Aasia. Ohjelman kattonimenä maailmalla on Food from Finland, ohjelman vetäjä, elintarviketeollisuuden toimialajohtaja Esa Wrang Finprosta tiivistää. Miten pk-yritykset saadaan mukaan näihin vientiponnistuksiin ja millaisilla tuotteilla ja osaamisella? Esa Wrangin mukaan pitää luoda konkreettinen ja merkittävä vientiohjelma, jolla on selkeät, koko toimialaa koskevat hyödyt ja onnistumismahdollisuudet. Kotimarkkinoilla kasvu on vaikeaa, mutta kasvuhakuisia pk-yrityksiä on kuitenkin runsaasti. Vientituotteiden valikoimaa ja vientiyritysten määrää on mahdollista lisätä merkittävästi. Suomalaisille tuotteille ja osaamiselle on maailmalla kysyntää, Wrang tähdentää. Yrityshaastattelujen ja strategiatyöpajojen tuloksena vientiohjelmalle on hahmotettu kahdeksan keskeistä menestystekijää tavoitteiden saavuttamiseksi: Ohjelman täytyy olla käytännönläheinen ja konkreettisiin tuloksiin tähtäävä sekä synnyttää nopeita onnistumisia yrityksille. Ohjelman toimenpiteiden tulee olla riittävän isoja ja merkittäviä, ja pitkäjänteisyyden tulee näkyä tekemisessä. Suuryritykset pitää saada mukaan vientiohjelmaan, sillä elintarvikealan viennin tuplaaminen ei onnistu pelkästään pk-yritysten vientiä kasvattamalla. Yritysten välille pitää synnyttää hyvä yhteistyö ja luottamus human to human -periaatteella. Ryhmävoima ja kriittinen massa täytyy saada toimenpiteiden taakse. Suomi-ruokaan liittyvää viestiä ja näkyvyyttä pitää lisätä maailmalla merkittävästi. Tämä nostattaa itseluottamusta ja uskoa alan sisällä ja sen ulkopuolella. Pk-yritysten vientivalmiuksia, osaamista ja resursseja pitää vahvistaa. Elintarvikealan toimijoiden koko arvoketju pitää saada mukaan vientiohjelmaan. Suomen vahvuus erityisosaamisessa Elintarvikealan vientiohjelman kohdemaita ovat Venäjä, Skandinavian ja Baltian maat, Saksa, Kiina, Etelä-Korea ja Japani. Perusteina kohdemaiden valinnassa on ollut riittävä markkina-alue, kasvupotentiaali ja suomalaisten elintarvikkeiden parempi kilpailukyky ja tunnettuus. Toimenpiteistä noin 80 prosenttia suunnataan valittuihin markkinoihin ja loput 20 prosenttia kohdistetaan selektiivisesti muihin markkinoihin. Alan yritysklusterien kanssa täsmennetään markkinavalinnat, Esa Wrang tarkentaa. Hän näkee paljon mahdollisuuksia kasvattaa Suomen elintarvikealan vientiä etenkin erityistuotteissa. Esimerkkejä näistä ovat terveysvaikutteiset ja terveyttä edistävät elintarvikkeet, free from -elintarvikkeet (mm. laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet), suomalainen ruokatraditio, (marjat, riista, vilja, poro, kala sekä liha- ja lihajalosteet), kauratuotteet ja suomalainen vilja, luonnonmukaiset ja muut eettiseen kuluttamiseen ja turvallisuuteen perustuvat tuotteet, convenience & premium -tuotteet (hemmottelu, luksus, helppokäyttöisyys), lasten ja iäkkäiden henkilöiden erikoistuotteet, korkeamman lisäarvon teollisuus- ja raaka-ainemyynti sekä ruokaturvallisuusosaaminen. Näissä segmenteissä korostuvat suomalainen innovatiivinen tuotekehitysosaaminen, aito raikas maku, suomalainen puhtaus, turvallisuus sekä terveys. Synergiaa ja yhtymäkohtia löytyy Suomen maakuvaan, suomalaiseen elämäntapaan, designiin ja matkailuun. Samat arvot, pääargumentit ja viestit linkitetään korkean tason osaamisen esiintuontiin elintarvikesektorilla, Esa Wrang summaa vientiohjelmamission. Pirjo Huhtakangas Esa Wrangin urapolku KTM Vaasan yliopisto (Vaasan Kauppakorkeakoulu), 1986 Management Education Program, Helsinki/SAMI, Stanford University, USA, Advanced Management Program, TIAS Business School, Amsterdam ja Krauthammer Int., Amsterdam, Hollanti Tuotepäällikkö, Raision Tehtaat Oy, Markkinointipäällikkö, Melia Oy (Raisio Group), Vientipäällikkö, Melia Oy (Raisio Group), Vientijohtaja (johtoryhmän jäsen), Melia Oy (Raisio Group), Vientijohtaja (johtoryhmän jäsen), Raisio Group Food Div General Manager, Leaf Baltics A/S, Baltia, Leaf LLC, Venäjä, Vientijohtaja (johtoryhmän jäsen), Leaf Finland, Markkinointijohtaja, kotimaa/vienti, Matti-Ovi Oy, 2006 Seniorikonsultti/aluepäällikkö, Finpro ry, Elintarviketeollisuuden toimialajohtaja, Finpro ry, 2009 Finpron Milanon vientikeskus, Italia 11/2012 5/2013 Työelämän motto: Aina voi tehdä paremmin! 32 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

11 Suomalaisilla erikoistuotteilla kysyntää Kiinassa Kiinan laajoilla markkinoilla on tilaa myös suomalaisille erikoistuotteille. Esimerkiksi matka keliakiadiagnostiikasta gluteenittomien elintarvikkeiden kuluttamiseen on erittäin lyhyt. Kiinan vasta kehittyvillä ja vielä kilpailemattomilla gluteenittomien tuotteiden ja muiden niche-tuotteiden markkinoilla on suomalaistoimijoille kiinnostavia mahdollisuuksia. Kiina on valtava maantieteellinen alue, jossa on isoja elintaso- ja kulttuurieroja sekä eroavaisuuksia kuluttajapreferenssien suhteen. Markkinointiponnistelut kannattaa kohdentaa tarkasti, esimerkiksi yhteen provinssiin tai jopa yhteen kaupunkiin ja tiettyyn kuluttajasegmenttiin, Gluten-Free China -yhteisön projektijohtaja Sanna Luoto kehottaa. Hän päätyi nykyiseen tehtäväänsä Shanghaissa vuona 2012 järjestetyn Team Finland -vienninedistämishankkeen, Radical Design Weekin, kautta. Toimin hankkeessa tapahtumapäällikkönä. Ymmärsin, että hankkeessa kertyneitä verkostoja, osaamista ja oivalluksia tulee aktiivisesti hyödyntää suomalaistoimijoiden eduksi ja lähdin pystyttämään Gluten- Free China -yhteisöä yhdessä kollegojeni kanssa. Shanghaissa tarvitaan niin glutenfree - kuin muutakin elintarvikealan osaamista. Minua ovatkin työllistäneet erilaiset, erittäin kiinnostavat projektit, Sanna Luoto kertoo innostuneesti. Suomen osaaminen esiin Gluten-Free China profiloi Kiinassa Suomea maailman johtavana keliakiaosaamisen ja gluteenittomien elintarvikkeiden edelläkävijänä. Keliakian odotetaan lisääntyvän voimakkaasti Kiinassa, joten maa tarvitsee kipeästi alan osaamista ja kumppaneita. Lääketiede ja elintarvikeosaaminen kulkevat tässä työssä käsi kädessä, sillä gluteeniton ruokavalio on keliakiataudin ainoa hoitomuoto. Gluten-Free China -hankkeessa on ensisijaisesti vastattu kysyntään tarjoamalla kuluttajille tietoa ja tukea sekä työskentelemällä yhteistyössä paikallisten yrityskumppaneiden kanssa. Olemme muun muassa tehneet tuotekehitysyhteistyötä, jonka seurauksena Shanghaihin on perustettu gluteeniton leipomotuotelinja. Gluteenittomasta elämäntavasta kiinnostuneiden kuluttajien yhteisö on kasvanut satoihin seuraajiin. Julkaisemme uutiskirjettä ja koordinoimme kuluttajayhteisöä länsimaisen ja kiinalaisen sosiaalisen median välityksellä, Sanna Luoto kertoo. Tätä työtä on tehty pääasiassa vapaaehtoisorganisaation voimin. Shanghaissa Gluten-Free China tunnetaan, mikä on vaatinut pitkäjänteistä brändinrakennustyötä ja monipuolista viestintäkanavien hyödyntä- Kuva: Toni Rosvall Markkinointiponnistelut kannattaa kohdentaa Kiinassa tarkasti, Gluten-Free China -yhteisön projektijohtaja Sanna Luoto tähdentää. Sanna Luodon urapolku Restonomi 2005, ETM Maisterintutkielma gluteenittomista elintarvikesovelluksista: prolamiinien hajottaminen entsymaattisesti tavoitteena keliakiaturvallinen, esimerkiksi rukiinen leivonnan ainesosa. Kesätöitä ja yliopistoharjoitteluja mm. Semper Oy:ssä, Linkosuon Leipomolla ja Evirassa Osa-aikamyyjä, Alko Konferenssisihteeri, Helsingin yliopisto 2010 Projektitutkija, Helsingin yliopisto 2011 Tapahtumapäällikkö (Radical Design Week Shanghai) 2012 Nykyisin konsultti (B&B Advisors Shanghai) ja projektijohtaja (Gluten-Free China) Työelämän motto: Be the change you want to see in the world (Mahatma Gandhi) mistä. Parhaillaan työstetään kiinankielistä keliakiaviestintää. Kyseessä on uraauurtava työ, sillä termistö lanseerataan ensimmäistä kertaa. Tähän on tarvittu myös Suomessa tuotettua osaamista ja kiinalaisten viljateknologian tohtoriopiskelijoiden panosta kokonaan uuden kiinankielisen termin tuottamiseksi. Mandariinikiinan kielessä ei ole vakiintuneita termejä keliakialle tai gluteenittomalle ruokavaliolle, Sanna Luoto sanoo. Viestinnän kohderyhminä ovat kiinalaiset elintarvikealan ja terveydenhuollon vaikuttajat, korkeat virkamiehet, tutkijat ja media. Samalla nostetaan esiin suomalaistoimijoiden edelläkävijäasema maailman mittakaavassakin poikkeuksellisessa elintarviketurvallisuus- ja laatutyössä. Pirjo Huhtakangas I Kehittyvä Elintarvike 5/

12 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY Ideasta kansainvälisille markkinoille vuodessa Kiireiselle ja terveyttään arvostavalle ihmiselle suunnattu juotava ateria on noussut kansainväliseksi tuotteeksi huippunopeassa ajassa: 12 kuukaudessa. Lähdimme alusta asti siitä, että tuote kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa ja heti kansainväliselle yleisölle. Fanien mukaan ottaminen osaksi tuotekehitystä jo alkuvaiheessa on keskeistä, kun innovaatiosta rakennetaan kansainvälisen huipputason tuotetta. Saimme jo varhain ennakkotilauksia ympäri maailman, ja aikaisista tuoteversioista alkaen tuotteet annettiin asiakkaiden arvioitaviksi, Ambro Group Oy:n perustajiin kuuluva Simo Suoheimo kertoo. Myös kovatasoisen asiantuntijaverkoston kerääminen ja hyödyntäminen oli erittäin tärkeää kehitystyössä, sillä tuotekehityksessä hyödynnettiin ravitsemustieteen tuoreinta tutkimustietoa. Tehty työ on kantanut hedelmää: yritys on saanut tilauksia 40 maasta, ja asiakkaista 60 prosenttia on pohjoisamerikkalaisia. Teimme kesän aikana joukkorahoituspohjaisen ennakkomyynnin maailmanennätyksen elintarvikkeella IndieGoGo -palvelussa. Ambroniten äänekäs ruohonjuuritason fanijoukko oli isossa roolissa ennätyksen takana. Rakennamme innovaatiolla maailmanlaajuista ilmiötä, joka kyseenalaistaa suuryritysvetoisen ruokateollisuuden pölyttyneet toimintamallit, Suoheimo hehkuttaa. Idea kumpusi omasta tarpeesta Menestystuote on juotava ateria, joka koostuu luonnon ravinteikkaista luomuaineksista kuten pähkinöistä, marjoista ja yrteistä. Se täyttää pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset ravitsemussuositukset. Idea ravitsemussuositusten mukaisesta, nopeasta ateriasta syntyi viiden Aaltoyliopistossa tutustuneen ja kiireistä elämää elävän kaveruksen omasta tarpeesta. Monet tekevät kiireessä usein huonoja ateriavalintoja. Omasta tarpeestamme syntyi halu kehittää nopea, terveellinen ja kompromissiton kahden minuutin ateria. Yksi Ambronite-pussi sekoitettuna veteen on täysi ateria, joka sisältää 500 kcal terveellistä energiaa, 30 g proteiinia, kaikki 24 välttämätöntä vitamiinia ja kivennäisainetta sekä kosolti kuitua ja antioksidantteja. Se on luomutuote, joka sopii myös vegaaneille ja keliaakikoille, eikä sisällä muuntogeenisiä ainesosia, Suoheimo tarkentaa. Kuva: Michelle Vandy Simo Suoheimon urapolku Kauppatiet. yo, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM-tutkinto valmistuu 2015 Lopputyön aihe: Ekologisen kuluttajakäyttäytymisen ennustaminen psykografisilla ja tilastotieteellisillä menetelmillä. Junior-konsultti, Manulife Financial Toronto, 2011 Myyntitehtävät, suomalainen kasvuyritys Sveitsissä, 2012 Asiakaslähtöinen tuotekehittäjä projektissa, Audi AG, Shanghai, 2012 Yrityksen perustaja, vastuu liiketoiminnan kehittämisestä ja Ambroniten rakentamisesta kansainväliseksi ilmiöksi neljän muun perustajan sekä kansainvälisen tiimin kanssa, Ambro Group Oy, 2013 Työelämän motto: If you do what you love, you'll never work a day in your life. Monikansallista tuotekehitystyötä Suomalaisen innovaation kehitystyössä oli mukana lääkäreitä sekä raaka-aineiden, mikrobiologian ja ravitsemustieteen asiantuntijoita ja elintarvikealan yrityskiihdyttämö Makery. Asiantuntijoita on löydetty tuotekehitystä varten niin Suomesta, Saksasta kuin USA:stakin. Asiakkaat ja fanit ovat olleet keskeisessä roolissa tuotekehityksessä kesäkuusta 2013 alkaen, kun ensimmäiset myyntivalmiit versiot kaupattiin Ambronite Limited Insider Groupiin kuuluville ensiasiakkaille. He ovat olleet mukana siitä lähtien rakentamassa tuotetta, Suoheimo selvittää. Tuotteen valmistukseen käytetään muun muassa luomukauraa ja -pähkinöitä, suomalaisia yrttejä kuten nokkosta sekä marjoja, esimerkiksi mustikkaa ja tyrniä. Ensimmäiset myyntiversiot myimme jo puolitoista vuotta sitten, mutta uskomme, että uuden, kokonaisvaltaisten juotavien aterioiden tuotekategorian tuotteena se tulee edelleen kehittymään asiakaspalautteen mukaisesti, Suoheimo arvioi. Tuote valmistetaan Jyväskylässä. Sen tekoon käytetään paljon suomalaisia raakaaineita kuten yrttejä ja marjoja, mutta raaka-aineita hankitaan hyvämaineisilta tiloilta myös ympäri maailmaa. Mustikat tulevat Pohjois-Suomesta ja nokkonen Kainuusta. Kaikki käyttämämme ainekset ovat poikkeuksellisen ravinteikkaita. Esimerkiksi yksi tyrnimarja sisältää appelsiinin verran C-vitamiinia, Suoheimo täsmentää. Tuotteen päämyyntikanava on nettimyynti yrityksen omilla kotisivuilla. Simo Suoheimo (vas.), Mikko Ikola (oik.) ja Arno Paula ovat Ambro Groupin perustajajäseniä. Pirjo Huhtakangas 34 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

13 Linkosuo vie ruissnack-tuotteita Itämeren maihin Kangasalla toimiva Linkosuon Leipomo Oy vie kuivaleipätuotteita tällä hetkellä viiteen Itämeren alueen maahan. Takana on päätös keskittyä erikoistuotteisiin ja mittava tuotekehitystyö. Linkosuon Leipomo Oy on uudistanut tuotevalikoimaansa niin, että painopiste on kuivaleipä- ja ruissnack-tuotteiden valmistuksessa ja myynnissä. Valmistuksessa ovat edelleen myös suositut paahtoleivät ja limput, eväsleivät sekä erilaiset ruisreikäleivät, tuotekehityksestä, laadusta ja kehityshankkeista vastaava kehityspäällikkö Suvi Urvikko-Mäkivaara kertoo. Muutoksen taustalla on useita syitä: muun muassa markkinatilanteen muutos tuoreleivän kulutuksessa ja välipalatuotteiden kysynnän kasvussa, halu erikoistua ja keskittyä ruistuotteisiin sekä aikaisempi osaaminen tässä tuoteryhmässä. Vientituotteita ovat RuisSipsit (myös luomuna), Mini RuisSipsit, Palttoonnapit ja Varrasleipä. Hyvinvointi ja terveellisyys ovat maailmanlaajuinen trendi, johon Linkosuon tuotteet sopivat erinomaisesti. Vientiä on tällä hetkellä Venäjälle, Viroon, Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin, vienti- ja tuoteryhmäpäällikkö Leena Järvenpää tarkentaa. hyvät. Yritys hakee kasvua uusista markkinoista ja nykyisten vientimaiden uusista jakeluteistä. Kilpailukykyedellytyksiä on parannettu muun muassa investoimalla uuteen snack-valmistuslinjaan ja lisäämällä viennin resursseja. Teemme asiakaskohtaisia ratkaisuja jo nyt. Tavoitteenamme on luoda uutta arvoa asiakkaillemme ja kehittää kuluttajien mieltymyksiin ja tarpeisiin sopivia tuotteita. Ruissnack-tuotevalikoimaa suunnitellaan siten, että tuotteet maistuvat myös kansainvälisille asiakkaillemme, Suvi Urvikko-Mäkivaara kertoo. Hänen mukaansa tulevien vuosien viennin ennustaminen on vaikeutunut, mutta uskoa riittää. Uskomme kuitenkin lähivuosien aikana saavamme snack-tuotteillamme reilun kasvun vientimarkkinoilta. Tavoite on yli 20 prosentin osuus liikevaihdosta jo viiden vuoden sisällä. Linkosuon Leipomon liikevaihto tulee Kotimaan lisäksi kuivaleipätuotteita viedään viiteen Itämeren alueen maahan. olemaan tänä vuonna noin 14,5 miljoonaa euroa. Työura Linkosuolla on ollut mielenkiintoinen! Olemme saaneet olla mukana uuden rakentamisessa ja kokeneet seitsemän vuoden aikana yrityksen hurjan muutoksen, Suvi Urvikko-Mäkivaara ja Leena Järvenpää tähdentävät. Pirjo Huhtakangas Kuvat: Linkosuo Oy Vientitavoite yli viidennes liikevaihdosta lähivuosina Viennin osuus liikevaihdosta tulee olemaan kuluvana vuotena noin kymmenen prosenttia. Leena Järvenpään mukaan oikean maakohtaisen yhteistyökumppanin löytäminen on tärkeimpiä onnistumisen edellytyksiä kohdemarkkinassa. Maa- ja asiakaskohtaiset vaatimukset poikkeavat toisistaan muun muassa sertifikaattien ja laatujärjestelmien osalta. Maakohtaset toimintatavat kuten Venäjän vaatimat maahantuontiasiakirjat pitää tuntea. Makumieltymykset eroavat idän ja lännen välillä. Esimerkiksi valkosipuli on Venäjän markkinoilla suosittu, Saksassa pidetään paprika- ja tomaattipohjaisista mauista, Järvenpää sanoo. Järvenpään mukaan vientinäkymät ovat Suvi Urvikko- Mäkivaaran urapolku Restonomi AMK 2001 Opiskelee parhaillaan ylempää amk-tutkintoa Laadunohjaaja, Linkosuon Leipomo Oy Projektipäällikkö, Foodwest Oy Kehityspäällikkö, Linkosuon Leipomo Oy 2007 alkaen Leena Järvenpään työura MKT-tutkinto 1987 Ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto 2010 Tuotepäällikkö, avainasiakaspäällikkö jne. Fazer Leipomo Oy Tuoteryhmäpäällikkö, Linkosuon Leipomo Oy 2007 alkaen Vientipäällikkö, Linkosuon Leipomo Oy 2013 alkaen I Kehittyvä Elintarvike 5/

14 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY HKScanilla on vientiä lähes 50 maahan HKScan vie lihaa ja lihavalmisteita lähes 50 maahan. Seuraavaksi on tavoitteena aloittaa vienti Kiinaan. Venäjä oli pitkään merkittävin vientikohteemme, mutta sen osuus on laskenut vuosi vuodelta toimintaympäristön jatkuvan epävarmuuden vuoksi. Tämän myötä olemme etsineet muita markkinoita, VP Export Petri Haaparanta kertoo. Ukrainan kriisin vuoksi vienti Venäjälle on lähes täysin pysähdyksissä, vaikka Venäjällä on aina ollut luonnollista kysyntää pohjoismaiselle sianlihalle ja lihavalmisteille. Meillä on siellä hyviä, pitkäaikaisia asiakkuuksia. Suomalaisuus koetaan Venäjällä erittäin positiivisena. Myyntivalttejamme Venäjällä ovat tuoreus, hyvä maku ja tasainen laatu. Venäjä-pakotteet vaikuttavat koko EU-markkinaan erittäin negatiivisesti. Sianlihassa olemme pitkään keskittyneet Kaukoidän markkinoihin, jossa näkymät ovat paljon Euroopan markkinoita myönteisemmät, Haaparanta tarkentaa. Japanilaiset arvostavat korkeaa laatua Myös Japani on ollut pitkään merkittävä vientimaa HKScanin tuottamalle lihalle. Siellä asiakkaat arvostavat erityisesti tuotannon ja lihan korkeaa laatua. Yksi huippuhetkistä oli, kun asiakkaamme Hokkaidolla aloitti porsaan ulkofileen myynnin Japanissa sushin raaka-aineeksi. Harva lihayritys maailmalla pääsee näin korkeaan mikrobiologiseen tasoon Kuvat HKScan Elintarvikealan vientiyhteistyötä pitää kehittää ja löytää uusia ja rohkeita toimintamalleja. Yksi vaihtoehto voisi olla yhteiset, toimialojen rajat ylittävät myyntikonttorit maailmalla esimerkiksi Team Finland -verkoston kautta, VP Export Petri Haaparanta ehdottaa. kuin HKScanin Forssan tuotantolaitos, Haaparanta toteaa ylpeänä. Yritys on kasvattanut vientiosuuttaan myös Uudessa-Seelannissa. Siellä eläintauteihin perustuvat tuontivaatimukset ovat pitkään olleet niin tiukat, että vain Suomi, Ruotsi ja Australia ovat pystyneet ne täyttämään. Muiden HKScanille merkittävien vientimaiden joukkoon kuuluu myös Iso-Britannia, jossa HKScanin ruotsalaiset lihapullat on markkinoiden suurin brändätty lihapulla. Kiinan markkinoille ensi vuonna? HKScan vie porsaan ulkofileetä Japaniin sushin raaka-aineeksi. Tällä hetkellä HKScanin vienti on muutosten keskellä. Painopisteenä on jatkossa brändätyn, pohjoismaisten lihan ja lihavalmisteiden kysynnän kasvattaminen avainmarkkinoilla. Uskon, että kaupallistamalla Rypsiporsas ja Nordic meat experts -konseptit löydämme uusia toimintamalleja ja asiakkuuksia useille ruuan turvallisuutta ja terveellisyyttä korostavalle markkinalle. Kiinan viranomaiset kävivät tarkastamassa HKScanin tuotantolaitoksia viime elokuussa. Toivon meille tarjoutuvan mahdollisuuden aloittaa sianlihan vienti Kiinaan heti vuoden 2015 alusta, Haaparanta sanoo. Mahdolliset vientituotteet Kiinaan poikkeavat suomalaisten ruokapöytien tarjonnasta, sillä kiinalaiset arvostavat herkkuina muun muassa sian korvia, mahoja ja saparoita. Nämä voivat olla myös maukasta ja mureaa Rypsiporsas -lihaa. Alustavien tutkimustemme mukaan terveystietoisuus on Kiinassa jo tarvittavalla tasolla, ja kuluttajiahan Kiinassa on vähintäänkin riittävästi. 36 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

15 Petri Haaparannan urapolku Ekonomi 1994, JoKo 2004 Lopputyön aihe liittyi vähittäiskaupan työntekijöiden sitoutumiseen. Aloitti työuran 10-vuotiaana lehdenjakajana 1976 Toimi perheyrityksessä sekatyömiehenä, myyjänä ja myymäläpäällikkönä 1979 lähtien. Aloitti HKScanissa, silloisen LSO Foodin palveluksessa tuontiassistenttina Ostopäällikkö Vientipäällikkö Tuontijohtaja Vientijohtaja VP Export, HKScan Group, 2013 alkaen. Työelämän motto: Maalit tehdään hyvistä syötöistä. Pohjoismainen turvallisuus puree Kasvupotentiaalia HKScanilla on myös lihapyöryköissä, sillä yritys on kenties maailman suurin brändättyjen lihapullien myyjä, ainakin suurin Pohjolassa. Petri Haaparannan mukaan Suomella on hyviä vientivaltteja. Suomella on hyvä maine luotettavana kauppakumppanina. Se on hyvä alku, mutta viennissä menestyminen vaatii samat toimet kuin kotimarkkinoillakin toimiminen: markkina-analyysin, tuotekehitystä ja markkinointia. HKScanissa haluamme tuoda entistä paremmin esille pohjoismaisen lihan turvallisuuden, innovatiivisuuden ja luonnollisuuden. Ne purevat, Haaparanta vakuuttaa. Yhteistyötä elintarvikevientiin HKScan on nyt Euroopan kymmenenneksi suurin liha-alan yritys, entä jatkossa? Luonnollisesti nostamme rimaa, mutta tähtäin on suuruuden sijaan kannattavuuden kehittämisessä, Haaparanta vastaa. Hän tähdentää, että viennin tai ylipäätään myynnin kasvattaminen vaatii oikean sanoman sekä fokusoidun asiakassegmentin ja -viestinnän, eli paljon työtä. Suomen korkean kustannustason vuoksi HKScan ei voi valloittaa vientimarkkinoita bulkkituotteilla. Meidän on oltava innovatiivisia tarjoomissamme ja tekemisessämme. Myös elintarvikealan yhteistyötä viennissä pitää kehittää ja löytää uusia ja rohkeita toimintamalleja. Yksi vaihtoehto voisivat olla yhteiset, toimialojen rajat ylittävät myyntikonttorit maailmalla esimerkiksi Team Finland -verkoston kautta, Haaparanta ehdottaa. Pirjo Huhtakangas Kehittyvä Elintarvike Elintarvikealan Ammattilehti Kestotilaus 59, oppilaitokset 48 / vuosikerta + ALV Jälkitilaus vähintään 10 kpl: 2,50 /kpl + ALV +postituskulut Näytenumero ja tilaukset: toimitus@kehittyvaelintarvike.fi koko elintarvikealan ammattilehti ETSITKÖ ELINTARVIKEALAN OSAAJAA? Se onnistuu yhdellä sähköpostiviestillä! Elintarviketieteiden seuran (ETS) jäsenistöstä löytyy ammattilaisia kaikenlaisiin alan tehtäviin raaka-aineista ruuan kulutukseen. Joukossamme on insinöörejä, teknologeja, kemistejä, eläinlääkäreitä, ravitsemusasiantuntijoita, ekonomisteja, restonomeja On prosessiosaajia, tuotekehittäjiä, hygieenikkoja, markkinoijia, analyytikkoja, tutkijoita jne. Tavoitat heidät helposti ja nopeasti ETS:n ryhmäsähköpostilla. Ota yhteys seuraan osoitteella info@ets.fi tai Kehittyvä Elintarvike -lehden toimitukseen: toimitus@kehittyvaelintarvike.fi Annamme mielellämme lisätietoja! I Kehittyvä Elintarvike 5/

16 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY Elintarvikealalla on kasvumahdollisuuksia Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, systemaattinen tapa toimia, keskittyminen ydintuotteisiin ja osaava vientitoiminta ovat Amihelp Oy:n toimitusjohtaja Aimo Jussilan mielestä suomalaisen elintarvikealan kasvun kulmakiviä. Kuva: Maritta Jussila Elintarvikealasta kiinnostuneille ja alalla työskenteleville Aimo Jussila näkee positiivisena sen tosiasian, että ruokaa tarvitaan aina. Vaikka elintarvikeala ei ole useinkaan mitään haitekkiä, niin eivät muutoksetkaan esimerkiksi volyymeissa ole samaa luokkaa kuin monella muulla toimialalla. Suomessa vahvuuksina ovat puhdas luonto, hyvä tietotaito terveys- ja dieettituotteissa, osaaminen prosesseissa ja rehellinen (eettinen, vastuullinen) toimintatapa, Jussila toteaa. Aimo Jussilan sanoilla on painoarvoa. Hän on pitkän linjan elintarvikealan ammattilainen vuodelta 1978, kulkenut tutkimuksen ja teollisuuden kautta nykyiseen mentorin ja konsultin tehtäväänsä. Kehitettävänä kohteena näen muun muassa myynti- ja markkinointiosaamisen, ainakin verrattuna muutamaan länsinaapuriin. Myös keskittynyt asiakasrakenne ja lisääntynyt tuonti voivat hankaloittaa kasvua. Vaikka saattaa kuulostaa kliseiseltä, pidän tärkeänä, että kukin toimija saisi oman osansa tuloksesta, koska kaikkia ketjun toimijoita tarvitaan tulevaisuudessakin, Jussila selventää. Amihelp Oy:n toimitusjohtaja Aimo Jussila kannustaa nykyisiä opiskelijoita ottamaan jo opiskeluvaiheessa joitakin ei-niin-fakki - kursseja täydentämään perusopintoja sekä harrastamaan täydennys- ja lisäkoulutusta tasaiseen tahtiin työuran varrella. Yhteistyöja esimiestaidot sekä markkinointi- ja talousosaaminen ovat myös kullanarvoisia monissa työtehtävissä. Turhat rönsyt pois Aimo Jussilan mielestä kasvua tuovat jatkossakin aktiivinen tutkimus- ja kehitystoiminta. Tuotteiden elinkaari on lyhentynyt kaiken aikaa eli kestohittejä on entistä vaikeampi synnyttää. On siis panostettava todellisen asiakastarpeen ymmärtämiseen sekä systemaattiseen tapaan viedä uutuus ideasta menestykseen. Kannattavuuden kannalta on syytä miettiä, miten voisi päästä vähemmillä tuotenimikkeillä ja vähemmillä asiakasmäärillä pidempiin tuotesarjoihin ja samalla voisi karsia ynnä muut kokonaan pois. Tällöin yksikkökustannus laskisi sekä investointi- ja kehityspanostus voisivat kasvaa oikeisiin kohteisiin. Tätähän kutsutaan myös fokusoimiseksi. Jussilan mukaan yksi merkittävä kasvumahdollisuus piilee vientitoiminnassa. Tämä toki edellyttää tuotteilta riittävää myyntiaikaa. Viennissä A ja O on niche eli erikoistuminen tuote- tai asiakassuunnassa. Lisäksi markkinointitaidot, oikea verkosto sekä asioiden loppuun asti vieminen ovat onnistumisen elinehtoja. Nykyisinhän elintarvikkeiden tuonti on kolminkertainen vientiin verrattuna, ja tuo käppi uhkaa kasvaa sekä kohdistua entistä enemmän perinteisiin maito-, liha-, kala- ja leipomotuotteisiin. Aimo Jussilan urapolku Diplomi-insinööri Teknillinen Korkeakoulu, Kemian tekniikka, 1978 Diplomityö puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä (hiilihydraatit, ligniini) MKT, Markkinointiopintoja, Markkinointi-instituutti, Johtamiseen liittyvää täydennyskoulutusta (JOKO), Porin korkeakouluyksikkö Tutkija, Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Elintarvikelaboratorio Fazer Oy, ensin Oululaisen laboratoriopäälliköksi 1981, myöhemmin kuusi eri toimenkuvaa vuoteen 1994 asti Markkinointi- ja kehityspäällikkö sekä toimitusjohtaja, Porin Leipä Oy, Toimitusjohtaja, Linkosuo Oy, Toimitusjohtaja, konsulttiyritys Amihelp Oy, 2009 Mentoritoimintaa vuodesta 2010 lähtien Elintarviketieteiden Seuran hallituksen puheenjohtaja Aktiivinen liikunta ja sekä ammatti- että hyöty/ viihdekirjallisuuden lukeminen ovat tärkeitä vastapainoja työlle, samoin seesteinen perheelämä. 38 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

17 Yhdistystoiminta tukee työuraa Toimitusjohtaja Aimo Jussila on pitänyt yhdistystoimintaa ja muutakin verkostoitumista tärkeänä läpi työuransa. Elintarvikealalla toimiville olen aina pitänyt välttämättömänä, että on Elintarviketieteiden Seuran (ETS) kaltainen alaa yhdistävä tekijä ja äänenkannattaja. ETS:n toimintaan tulin aikoinaan vuonna 1988 niin sanotusti Fazerin mandaatilla ja toimin myös kaksi vuotta puheenjohtajana, Jussila muistelee. Jussilan aikana ETS:n hallituksessa päätettiin perustaa Kehittyvä Elintarvike -lehti. Sen onnistuneesta käyntiin lähdöstä haluan näin jälkikäteen kiittää Sirpa Sarlio-Lähteenkorvaa (päätoimittaja ja toimitussihteeri), Päivi Javanaista (seuran sihteeri), Sari Laurikkoa (ilmoitusten hankinta) sekä Seppo Heiskasta (Elintarviketeollisuusliiton henkinen tuki ja alkurahoitus). Nykyisin Jussila seuraa ETS:n toimintaa ja alan kehitystä Kehittyvä Elintarvike -lehden avulla sekä keskustelemalla lehteä eteenpäin vievien henkilöiden kanssa. Toinen Jussilan merkittävä saavutus yhdistystoiminnassa oli Elintarvikepäivien synnyttäminen yhdessä Elintarviketeollisuusliiton kanssa. Aiemmin oli toki Kemian Päivien yhteydessä Elintarvikesymposium. Seurauksena oli, että ohjelma monipuolistui, osanottajamäärä kasvoi ja rahaa ohjataan alan opiskelijoiden tukemiseen. Poikkitieteellinen osaaminen antaa kannuksia Aimo Jussilan juuret ovat elintarvikeketjun alkupäässä: hän on maatalon poika Hausjärveltä Etelä-Hämeestä. Tämä on kyllä ohjannut tietoisesti ja tiedostamatta uravalinnoissa. Sitten tuli aika kokea jotakin ihan uutta. Ihmisen luontohan lienee sellainen, että jossakin vaiheessa elämäänsä miettii, että mitähän vielä voisi kokea ja saada aikaan ennen eläköitymistä ja poisnukkumista, Jussila toteaa realistisesti. Vaihtoehtoina Jussila pyöritteli mielessään ihan muuta alaa kuin elintarvikesektori, esimerkiksi pk-yrityksen ostoa tai konsultointia. Näistä viimeksi mainittu nousi Jussilalle kärkeen ja osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Asiakkaistani kaksi kolmasosaa on ollut elintarvikepuolelta. Tavoitteena on usein ollut reipas kasvu tai parempi kannattavuus jonkin kehityshankkeen puitteissa. On hienoa, kun voi mentoroida omat onnistumisensa ja virheensä tuleville polville plus saada siitä pientä korvaustakin! Jussila on pitänyt tärkeänä riittävää lisäkoulutusta sekä itselleen että työnantajalleen joko yrityksen sisällä tai ulkopuolisten toimesta järjestettynä. Yksi tunnettu yhtälö on, että tieto x taito x tahto on yhtä kuin tulos. Eli jos joku näistä on nolla, niin paljoa ei saada aikaan. Jälkeenpäin ajateltuna jo opiskeluaikana olisi hyvä ollut ottaa aineita poikkitieteellisesti eli esimerkiksi johtamis-, esimies-, yhteistyötaito- ja esiintymiskoulutusta. Itse suoritin matematiikasta lisäkursseja, mikä kait toi systemaattista ajattelutapaa mukanaan. Ainakin excelin pyörittäminen on ollut piece-of-cake allekirjoittaneelle, Jussila myhäilee. Ole valmis muuttumaan Yrityselämälle luontaiset tulostavoitteet ovat aika ajoin luoneet paineita myös Jussilalle. Elintarviketeollisuus on ketjun keskellä tavaroiden ja palveluiden tuottajien sekä kaupan ja kuluttajien välissä, jolloin haasteita ja mahdollisuuksia tulee molemmista päistä tasaisin väliajoin. Yksi tärkeä oppi on myös ollut, että ihmiset ovat yksilöitä, joihin ei yksi toimintamalli pure. On monesti jopa helpompi muuttaa omaa toimintatapaansa kuin saada muita muuttumaan! Toinen knoppi on ollut huomata, että pitkäksi aikaa ei voi jäädä laakereilla lepäämään menestyksenkään hetkellä. Markkinat ja kilpailijat menevät kuitenkin eteenpäin kaiken aikaa. Jussila näkee elintarvikealalla olevan tulevaisuudessakin tärkeä rooli ja työpaikkoja tarjolla. Hän uskoo lujasti, että elintarvikeketju tarjoaa työtehtäviä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla monipuolisesti. Itseäni on ainakin kiehtonut alan tietty maanläheisyys. Se on läsnä meidän kaikkien jokapäiväisessä elämässä; siitä puhutaan sekä kirjoitellaan lehdistössä ja somessa päivittäin. Näen ainakin henkilökohtaisesti mielekkyyttä lisäävänä, että yhteisön sisällä tai eri yrityksissä saa tehdä monipuolisia työtehtäviä. Likikään aina ei tarvitse olla kyse uranoususta, vaan siitä, että yksilö ja organisaatio molemmat kehittyvät, eikä siis ala leipiintyä. Toisaalta arvostan myös niitä, jotka ovat päättäneet tai päätyneet keskittyä pitkään uraan yhdessä postissa. Raija Ahvenainen-Rantala food@algol.com Parhaat reseptit kestävät aikaa Laadukkaat lisäaineet eurooppalaisilta kumppaneilta. I Kehittyvä Elintarvike 5/

18 n ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY Elintarvikeammattilaiseksi kannattaa kouluttautua Neuvottelevan virkamiehen Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan mukaan Suomen elintarvikeala tarvitsee monipuolisia ammattilaisia. Uutta ei tarvitse pelätä, vaan sen voi kääntää hyödyksi. Kaikki aistit ja mieli avoimena, tällä alalla ei ole koskaan valmis, Sarlio-Lähteenkorva rohkaisee. Ravitsemusta ja elintarvikkeita koskevat asiat sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kulkevat Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan kautta. Hän vastaa STM:n näkemysten valmistelusta ja eteenpäin viemisestä sekä kotimaassa että kansanvälisesti. Työni on hyvin poikkihallinnollista, koska elintarvikeasiat hajaantuvat monen ministeriön alueelle ja ravitsemusasioiden lisäksi pyrimme edistämään laaja-alaisesti terveyden huomioimista eri areenoilla. Kansainvälinen yhteistyö, EU, WHO, YK, OECD ja Pohjoismaat, on merkittävä osa työtäni. Työni on erittäin kiinnostavaa ja sitä on monin verroin enemmän kuin mitä ehtii tekemään, Sarlio-Lähteenkorva summaa. Mutta miten näin vaativaan ja monipuoliseen työtehtävään yleensä pääsee? Sirpa Sarlio-Lähteenkorva kertoo, että elintarviketieteiden ja ravitsemuksen koulutus Viikissä oli oikein hyvä pohja työelämään, sopiva yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Uudet tehtävät vaativat kuitenkin yleensä uusia tietoja ja taitoja. Osan oppii työssä, mutta monissa tehtävissä auttaa räätälöity koulutus. Olen suorittanut monia täydentäviä opintoja, esimerkiksi ravitsemusterapeutiksi pätevöidyin neljä vuotta valmistumisen jälkeen. Nykyisessä työssäni olen nähnyt tarpeelliseksi opiskella erityisesti johtamistaitoja ja kansainvälistymiseen liittyviä asioita, Sarlio-Lähteenkorva kertoo. Opiskeluaikana hän luki sivuaineina elintarvike-ekonomiaa ja viestintää, joita hän hyödynsi erityisesti aikaisemmissa työtehtävissään. Nykyisessä työssä ministeriössä on kansanterveystieteen ja yhteiskuntatieteiden opinnoista erittäin suurta hyötyä. STM:n neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva toivottaa lämpimästi tervetulleeksi alalle kaikki elintarvikealan ammattikorkeakoulu-, korkeakoulu- ja yliopistoopiskelijat. Jokainen elintarvikealaa opiskeleva on tehnyt hyvän valinnan. Ruoka on ilo, nautinto ja terveyden lähde, hän vakuuttaa. Jos jotain opiskelisin vielä lisää, niin kansainvälisen lainsäädännön ja politiikan parempi osaaminen olisi arvokasta. Aikaisempi kokemus pohjana Sarlio-Lähteenkorva on katsonut elintarvikesektoria monesta näkökulmasta. Hän on vaihtanut työpaikkaa monta kertaa ja tehnyt monenlaisia tehtäviä elintarvike-, ravitsemus-, terveys-, opetus-, tutkimus- ja hallintosektorilla. Kaikki työni ovat olleet kiinnostavia ja hyödyllisiä sekä tukeneet myöhempiä tehtäviäni. Rekrytointitilanteissa monipuolista kokemustani on arvostettu ja kirjavasta työkokemuksesta eri sektoreilla on ollut paljon hyötyä ja iloa. En osaakaan nähdä itseäni tietyn alan edustajana. Sarlio-Lähteenkorvan mukaan kaikki uusiin tehtäviin siirtymiset ja uudet projektit ovat olleet sekä haastavia että palkitsevia. Kroonisena ongelmana on priorisointi eli sen tunnistaminen, mitkä ovat nyt niitä oikeasti kauaskantoisia asioita, joihin pitää panostaa, ja minkä voi sivuuttaa ja jättää vähemmälle. 40 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

19 Sirpa Sarlio-Lähteenkorvan urapolku Elintarviketieteiden maisteri (pääaine ravitsemustiede), Helsingin yliopisto, 1985 Valtiotieteiden maisteri (sosiologiaa ja viestintää), Helsingin yliopisto, 1995 Filosofian tohtori (kansanterveystiede), Helsingin yliopisto, 2000 Ensimmäinen elintarvikealan työpaikka 15-vuotiaana kahvilassa Opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen työskenteli yritysmaailmassa ja elintarviketuotannossa laboratoriossa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Äitiyslomien jälkeen 1990-luvun alussa teki osa-aikaista työviikkoa ja sivutoimisesti Kehittyvä Elintarvike -lehteä 1990-luvulla erilaisia ravitsemusterapeutin tehtäviä ja projekteja Kansanterveystieteen laitoksella monissa tehtävissä: tutkijakoulutettavana ja tutkijana, opettajana, tutkijakoulun koordinaattorina ja vt. professorina Ylitarkastaja (funktionaalisten ja geenimuunneltujen elintarvikkeiden valvonta) Elintarvike(turvallisuus)virastossa Neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriössä 2007 syksystä alkaen Harrastaa kesäisin siirtolapuutarhapalstalla urbaania viljelyä, muina vuodenaikoina nauttii liikunnasta ja kulttuurista. Slogan: Ruuasta nauttiminen kuuluu jokaiseen päivään Työelämässä on nykyään niin hektistä, että vaarana on vauhtisokeus. Vaikeinta on siis uskaltaa pysähtyä miettimään mahdollisimman usein. Kansainvälistyminen takaa tulevaisuuden Sirpa Sarlio-Lähteenkorva uskoo, että ihmiset syövät jatkossakin oikeata ruokaa, ei pillereitä ja puristeita. Vaikka globaalisti kestävä ruuantuotanto on iso haaste, viisaasti toimivat ja ketterät yritykset, jotka ymmärtävät kuluttajan tarpeita, tulevat menestymään. Suomen elintarvikealan tulisi jatkossa panostaa kansainvälistymiseen, omien vahvuuksien tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja markkinointiin. Maailmalla Suomi tunnetaan terveyden suhteen mallimaana, koska olemme pystyneet vähentämään kansantauteja vaikuttamalla väestön ruokavalioon, esimerkiksi tuotteiden suolapitoisuutta alentamalla. Esimerkiksi tälle osaamiselle ja hyville tuotteille olisi nyt laajaa kysyntää, kun YK ja WHO ovat ottaneet tavoitteekseen suolan saannin globaalin vähentämisen. Tavoite on kova, 30 prosentin vähennys vuoteen 2025 mennessä. Jos Sarlio-Lähteenkorva saisi vallan päättää, niin hän parantaisi rohkeutta ja kansallisten vahvuuksien hyödyntämistä elintarvikealalla. Kehittyvä Elintarvike Teemat ja ilmestymispäivät 2015 numero teema ilmestyy 1 Laboratorio, Analytiikka & Valvonta Raaka-aineet, Lisäaineet & Ravitsemus Erikoisteema: Lihateollisuus 3 Tutkimus, Tuotekehitys & Kaupallistaminen Erikoisteema: Työturvallisuus 4 Tuotanto, Koneet & Laitteet Erikoisteema: Puhtaanapito 5 Ruokatrendit, Vastuullisuus & Terveys Erikoisteema: Kylmätekniikka 6 Jakelukanavat, Markkinointi & Vienti Erikoisteema: Koodit Raija Ahvenainen-Rantala I Kehittyvä Elintarvike 5/

20 Potkua ulkomailta Viivi Wanhalinna on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt opiskella ja työskennellä monipuolisesti erilaisissa työympäristöissä ja -kulttuureissa erilaisten ihmisten kanssa. Hän kokee sen valtavana rikkautena. Olin lukuvuoden Erasmusvaihdossa Espanjassa Valenciassa, jossa suoritin espanjaksi muun muassa ekonomiaa, kuluttajatutkimusta ja Espanjan maataloutta käsitteleviä kursseja. Vaihtovuoden jälkeen tein viljateknologian opintoihini liittyvän harjoittelun Barcelonan maakunnassa elintarvikelaboratoriossa. Työn ELINTARVIKEKETJU ESITTÄYTYY Hierojasta elintarvikealan ammattilaiseksi Viivi Wanhalinna pitää elintarvikealaa hyvin tärkeänä, koska se vaikuttaa merkittävästi kansanterveyteen ja ympäristöön. Elintarviketieteiden Seuran Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston johtoryhmässä vaikuttaa kansainvälisyyttä ja pirteyttä uhkuva nuori elintarvikealan ammattilainen ETM, MMM Viivi Wanhalinna. Kiinnostumiseni elintarvikkeista on monen tekijän summa. Kävin lukion jälkeen hierojakoulun, jossa opintoihin kuului luentoja myös ravitsemuksesta. Samanaikaisesti sairastuin diabetekseen, jolloin ruoka ja sen vaikutus omaan terveyteen alkoivat kovasti kiinnostaa. Viivi Wanhalinna teki useamman vuoden myös mallin töitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Terveellinen syöminen ja kiinnostus elintarvikkeita kohtaan korostuivat hänen elämässään. Kaiken tämän päälle Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta valmistunut serkkuni toi minulle tiedekunnan opinto-oppaan ja kannusti hakemaan Viikkiin opiskelemaan. Niinpä syntyi päätös elintarviketieteiden opintojen pariin hakemisesta. Elintarviketeknologian opiskelu herätti Wanhalinnan kiinnostuksen raaka-aineiden tuotantoa, tuotannon tukemista ja raaka-ainekauppaa kohtaan. Siksi hän halusi viljateknologian opintojen lisäksi opiskella maatalouspolitiikkaa ja tehdä siitä toisen maisterin tutkinnon. Elintarvikealan opinnot hyvä perusta Wanhalinna kertoo, että opinnot ovat antaneet valmiudet ymmärtää moninaisia ongelmia, kuten fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ongelmien taustalla, tutkimusmetodiikkaan, raaka-ainetuotantoon ja sen säätelyyn liittyviä kysymyksiä. Opintojen aikana kehittyi myös osaamista lähestyä asioita monesta näkökulmasta. Toisaalta opinnot eivät missään nimessä ole valmistaneet suoraan työtehtäviin, vaan töitä tehdessä olen joutunut opettelemaan paljon uusia asioita. Varsinkin elintarvikelainsäädäntöä ei opintojen aikana juurikaan käsitelty, vaan sitä on pitänyt opetella työssä, hän selventää. Toistaiseksi Wanhalinna ei ole tarvinnut täydennyskoulutusta, mutta esimerkiksi nyt hän suorittaa avoimessa yliopistossa yritysvastuun työkaluja käsittelevää opintokokonaisuutta ja hankkii näin itselleen osaamista vastuullisuusasioista, joiden parissa hän haluaa tulevaisuudessa tehdä enemmän töitä. Haastatteluhetkellä Wanhalinna työskentelee tuotekehityksessä. Hänen työtehtäviinsä kuuluu uusien ja olemassa olevien tuotteiden kehitystä, tuotelaadun kanssa työskentelyä ja erilaisten selvitysten tekemistä. Teen paljon selvityksiä vaihtelevista aiheista esimerkiksi raaka-aineiden vastuullisuudesta ja käyttömahdollisuuksista tai prosessointiteknologioista. Pääsen työskentelemään läheisesti markkinoinnin ja oston kanssa sekä tekemään yhteistyötä tuotannon ja raaka-ainetoimittajien kanssa. Kaikki tämä antaa hyvän käsityksen siitä, kuinka moniulotteinen elintarvikkeen valmistusprosessi on. Wanhalinnan mukaan tuotekehityksessä on mahdollisuus nähdä laajasti erilaisia haasteita, jotka liittyvät tuotteen kehityksen lisäksi alkutuotantoon, tuotteen prosessointiin, myyntiin ja tuotteen loppukäyttöön. Innostavaa työssä on, kun saan oppia ja nähdä uusia asioita. Ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni ja motivoidun, jos pääsen työskentelemään niiden parissa tai vaikuttamaan niihin, hän kertoo silmät säteillen. Kuva: Teresa Munsterhjelm 42 Kehittyvä Elintarvike 5/2014 I

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Yhteinen vientibrändi suomalaiselle ruoalle ja juomalle!

Yhteinen vientibrändi suomalaiselle ruoalle ja juomalle! Yhteinen vientibrändi suomalaiselle ruoalle ja juomalle! Agronomiliitto, Helsinki 25.10.2014 TEAM FINLAND ELINTARVIKEALAN VIENTIOHJELMA 2015-2020 Esa Wrang, Toimialajohtaja Finpro ry Elintarvikkeiden vientiohjelman

Lisätiedot

Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma

Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma Elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen Biotaloudesta maaseudun veturiseminaari Helsinki 09.09.2014 Esa Wrang, toimialajohtaja, elintarvikkeet Finpro, Export

Lisätiedot

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Eväitä kasvavaan elintarvikevientiin. Esa Wrang, Toimialajohtaja, Food from Finland, Finpro

Eväitä kasvavaan elintarvikevientiin. Esa Wrang, Toimialajohtaja, Food from Finland, Finpro Eväitä kasvavaan elintarvikevientiin Esa Wrang, Toimialajohtaja, Food from Finland, Finpro Suomen elintarvikevienti tänään Elintarvikealan markkina ei kasva kotimaassa. Kasvu löytyy viennistä. 1, 5 mrd

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat Tekes, Pasila 17.03.2015. 17.03.2015 Finpro

Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat Tekes, Pasila 17.03.2015. 17.03.2015 Finpro Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat Tekes, Pasila 17.03.2015 1 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Suomen elintarvikevienti on kasvussa ja sen arvo on tällä hetkellä 1,6 miljardia euroa.

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipää ja Lähiruokaa - toimialapäivä Säätytalo, Helsinki 8.12.2015 1 Elintarvikkeiden viennin taustaa Suomen elintarvikevienti on kasvussa ja sen arvo on tällä hetkellä

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

FOOD FROM FINLAND TEAM FINLAND ELINTARVIKEALAN VIENTIOHJELMA 2015 2020. Kasvua maailmalta missä opittavaa ja missä mahdollisuuksia?

FOOD FROM FINLAND TEAM FINLAND ELINTARVIKEALAN VIENTIOHJELMA 2015 2020. Kasvua maailmalta missä opittavaa ja missä mahdollisuuksia? FOOD FROM FINLAND TEAM FINLAND ELINTARVIKEALAN VIENTIOHJELMA 2015 2020 Kasvua maailmalta missä opittavaa ja missä mahdollisuuksia? Esa Wrang, Toimialajohtaja Finpro ry, Export Finland Elintarvikkeiden

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto

Lisätiedot

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen

Lisätiedot

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

- KASVAVA MAHDOLLISUUS - KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Menestyksen eväät Suomelle

Menestyksen eväät Suomelle Menestyksen eväät Suomelle HALLITUSOHJELMA 2015 elinvoimaa kotimarkkinoille kilpailukykyä elinkeinoelämälle kohtuullisuutta verotukseen työrauhaa järkevää sääntelyä kasvua maailmalta Kuva: Apetit RUOKA-ALA

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

ELINTARVIKEALAN TEAM FINLAND VIENTIOHJELMA - Mitä on odotettavissa? 14.5.2014 Saku Pitkänen, seniorikonsultti Finpro ry

ELINTARVIKEALAN TEAM FINLAND VIENTIOHJELMA - Mitä on odotettavissa? 14.5.2014 Saku Pitkänen, seniorikonsultti Finpro ry ELINTARVIKEALAN TEAM FINLAND VIENTIOHJELMA - Mitä on odotettavissa? 14.5.2014 Saku Pitkänen, seniorikonsultti Finpro ry ELINTARVIKEALAN VIENTIOHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET Viennin nykytila Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma uusia markkinoita avaamassa

Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma uusia markkinoita avaamassa Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma uusia markkinoita avaamassa Kalafoorumi 11.9.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ry ELINTARVIKKEIDEN TEAM FINLAND - VIENTIOHJELMAN

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30.10.2014 Biotalous? Mitä on sininen biotalous? Suomen askeleet? Biotalous Määrittely haastavaa

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma. VientiStartti tilaisuudet Vientieurot odottavat 1

Food from Finland ohjelma. VientiStartti tilaisuudet Vientieurot odottavat 1 Food from Finland ohjelma VientiStartti tilaisuudet Vientieurot odottavat 1 Elintarvikkeiden viennin taustaa Suomen elintarvikeviennin arvo on tällä hetkellä noin 1,6 miljardia euroa. Samaan aikaan kuitenkin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan Huomisen pöytää kattamassa Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Elintarviketeollisuus kokoaan merkittävämpi tekijä Työllistää 38 000 suomalaista, välillinen vaikutus työllisyyteen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Raision liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani

Raision liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani Raision liikevaihto kasvoi ja liiketulos parani Raision huhti-kesäkuu 2019 toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi talousjohtaja Toni Rannikko Raisio Oyj 7.8.2019 Raision Q2/2019: liikevaihto kasvoi ja liiketulos

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA

KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA KATSAUS RUOTSIN MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUKSIIN & VALMISTAUTUMISOHJEITA RUOTSIIN SUUNTAUTUVAAN VIENTIIN MARJA KAHRA 7.11.2016 RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT RUOTSIN ELINTARVIKEMARKKINAT TARJOAVAT MAHDOLLISUUDEN

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Food from Finland vientiklusterien toiminta, esimerkkejä

Food from Finland vientiklusterien toiminta, esimerkkejä Food from Finland vientiklusterien toiminta, esimerkkejä Elintarvikeviennin merkitys ja kehittäminen Food from Finland ohjelman toimintamerkkejä Business Finland 08022018 2 Kasvua ja kannattavuutta viennistä

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle Sijoita SeAMKiin PARAS korkeakoulu opiskelijalle Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja yhteisöllinen ammattikorkeakoulu, jonka tavoitteena on olla paras korkeakoulu opiskelijalle (Visio 2020).

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Raisio on nyt terveelliseen ruokaan keskittyvä kansainvälinen bränditalo

Raisio on nyt terveelliseen ruokaan keskittyvä kansainvälinen bränditalo Raisio on nyt terveelliseen ruokaan keskittyvä kansainvälinen bränditalo Raision yhtiökokous 2019 toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi Raisio Oyj 19.3.2019 Voimakkaan uudistumisen ja uuden rakentamisen vuosi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot