Tapio Kosunen: Kilpailukykyä. ja tutkimuksesta / s.4. Laurea tutkii ja kehittää 1/2015. Koulutusviennistä seuraava suomalainen menestystuote / s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tapio Kosunen: Kilpailukykyä. ja tutkimuksesta / s.4. Laurea tutkii ja kehittää 1/2015. Koulutusviennistä seuraava suomalainen menestystuote / s."

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää 1/2015 Tapio Kosunen: Kilpailukykyä ja tutkimuksesta / s.4 Kansainvälinen korkeakoulu / s. 6 Koulutusviennistä seuraava suomalainen menestystuote / s vuotta Japani Suomiyhteistyötä / s. 14

2 1/2015 Vastaava päätoimittaja: Päivi Korhonen Päätoimittaja: Ilpo Vuorivirta Taitto: Saara Saarinen & Elias Rantanen Kuvat: Ilpo Vuorivirta Toimitusneuvosto: Henna Kemppainen, Päivi Korhonen, Tarja Laakkonen, Katariina Raij, Jaakko Tyni, Ilpo Vuorivirta & Kyösti Väkeväinen Suorapostituksen osoitteet: Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset: Julkaisija: Laurea-ammattikorkeakoulu, Ratatie 22, FI Vantaa, Finland Painopaikka: Grano Oy 2015, Espoo ISSN Sisällysluettelo Kehittämiskumppanisi kansainvälistyvällä Uudellamaalla - yhdessä enemmän!... 3 Kilpailukykyä koulutuksesta ja tutkimuksesta... 4 Kansainvälinen korkeakoulu... 6 #Laurea2020 kutsuu sidosryhmät mukaan strategiakeskusteluun... 9 Koulutusviennistä seuraava suomalainen menestystuote LbD-mallin pilotointi käyntiin peruskoulussa vuotta Japani Suomi-yhteistyötä Kansainvälisyys on arkipäivää Espoossa ja Vantaalla Kansainvälinen neuvottelukunta International Advisory Board Koulutusjärjestelmä ja kehittynyt teknologia Suomen menestyksen avaintekijät Kansainvälistymistä Mäntsälän mallilla Lyhyesti: Laureassa tapahtuu LbD-mallin pilotointi käyntiin peruskoulussa / s. 12 Kansainvälinen neuvottelukunta International Advisory Board / s. 18 Kansainvälisyys on arkipäivää Espoossa ja Vantaalla / s. 16 Kansainvälistymistä Mäntsälän mallilla / s. 22 Kehittämiskumppanisi kansainvälistyvällä Uudellamaalla yhdessä enemmän! Y hä useammat yritykset ja yhteisöt ovat löytäneet Laureaammattikorkeakoulusta pitkäjänteisen kehittämiskumppanin. Usein yhteistyö on saanut kehittyessään kansainvälisiä toimintamuotoja, jotka eivät ehkä ensimmäiseksi tulisi mieleen yrityksen korkeakouluyhteistyön muotona. Yhteistyössä keskeisessä roolissa ovat usein ammattikorkeakouluopiskelijat. Korkeakouluyhteistyö tarjoaa yritykselle erinomaisen mahdollisuuden rakentaa työnantajakuvaa ja tutustua tuleviin osaajiin. Kansainväliset ammattikorkeakouluopiskelijat kehittämistyössä ja työharjoittelijoina Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat yhä useammin myös kansainvälisiä opiskelijoita ympäri maailmaa ja erittäin kielitaitoisia erityisesti Uudellamaalla, missä kansainvälistymiskehitys on nopeampaa kuin muualla Suomessa. Ammattikorkeakouluopiskelijat tekevät huomattavan määrän kansainvälisiä kehittämisselvityksiä ja projekteja. Digitalisaation myötä kansainvälinen yhteistyö on entistä monimuotoisempaa ja helpompaa. Se on kehittyneiden työvälineiden ansiosta myös nopeampaa ja edullisempaa, mikä mahdollistaa kansainvälisen verkoston ja sen osaamisen tehokkaan hyödyntämisen. Ammattikorkeakouluopinnoissa työharjoittelu on merkittävässä roolissa myös kansainvälisillä opiskelijoilla ja usein opiskelija tekee sekä opinnäytetyönsä että lukuisia muita opintoihin kytkeytyviä kehittämishankkeita samassa organisaatiossa. Opiskelijat voivat yhdessä ammattikorkeakoulun opettajien ja tutkijoiden kanssa myös kansainvälistä osaamista. Kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet Laaja ammattikorkeakoulun eri osaamisalueilla toteutettava soveltava tutkimustoiminta on myös merkittävä yhteistyöalue, jota eri yritykset ja yhteisöt hyödyntävät niin alueellisissa, kansallisissa kuin kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Yhdessä määritetyt ja eri rahoituslähteistä rahoitettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteet asetetaan yhdessä kehittämiskumppaneiden kanssa, mutta usein ne vahvistavat merkittävästi myös osallistuvien organisaatioiden kansainvälisiä verkostoja, joita hyödynnetään myös muuten toiminnan kehittämisessä. Jotta voisimme koko Uudenmaan alueella palvella paremmin ja tukea yrityksiä ja yhteisöjä hyödyntämään ammattikorkeakoulua kehittäjäkumppanina, olemme koonneet yritysten ja yhteisöjen tueksi aluepalveluorganisaation. Jos organisaationne ei ole vielä yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa tai haluatte tiivistää yhteistyötä, ota yhteyttä kumppanuuksiemme kehittämisestä vastaaviin ammattilaisiimme Uudellamaalla. Tervetuloa Laureaan aktiiviseen, kansainvälistyvään korkeakouluyhteistyöhön! Jouni Koski rehtori, toimitusjohtaja Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/2015 3

3 Kilpailukykyä ja tutkimuksesta Suomalaisesta koulusta on muodostunut brändi, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Tasaisen hyvä menestys useissa kansainvälisissä vertailuissa on luonut suomalaiselle koulujärjestelmälle erinomaisen maineen. Korkealaatuinen ja tasa-arvoinen koulutus ovatkin tulleet osaksi Suomen identiteettiä ja maakuvaa. O petus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Tapio Kosunen on tyytyväinen suomalaisen koulun erinomaiseen maineeseen maailmalla. Myös suomalainen korkeakoulutus on korkealaatuista. Suomessa panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan suhteessa BKT:hen lähes eniten koko maailmassa. Suomi pärjää hyvin myös tutkijoiden lukumäärällä suhteessa asukaslukuun mitattuna, listaa opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Tapio Kosunen. Hyvistä tuloksista huolimatta korkeakoulutukseen kohdistuu ylijohtaja Kosusen mukaan tällaisena heikon taloustilanteen ja hitaan talouskasvun aikana yhä suurempia odotuksia. Osaamiseen perustuvassa yhteiskunnassa huippulaatuisella korkeakoulutuksella ja tieteellä voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Kosusen mielestä onkin ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin myös vaikeina aikoina. Vaikka suomalainen tutkimus onkin korkeatasoista, ei meillä ole varaa laiskotteluun, Tapio Kosunen muistuttaa. Monet Suomen kilpailijamaat, jotka vielä vuosituhannen alussa olivat Suomea jäljessä monilla mittareilla mitattuna, ovatkin nyt rinnalla tai menneet ohi. Osaamisen ketju kuntoon Syksyllä 2014 julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön Tulevaisuuskatsauksessa on tunnistettu muutamia huolestuttavia ilmiöitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Koulutusta on syytä tarkastella ketjuna, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu läpi elämän. Koulutukseen panostaminen kannattaa myös vaikeina aikoina Jotta järjestelmä toimii, on koko ketjun oltava kunnossa. Varhaiskasvatuksessa tapahtuva oppiminen on erittäin tärkeässä roolissa tässä oppimisen ketjussa. PISA-tulokset paljastavat suomalaislasten oppimistulosten heikentyneen keskeisillä alueilla matematiikassa ja äidinkielessä, Kosunen kertoo. Samoin aikuisten PIAAC-tuloksissa on viime aikoina ollut havaittavissa erojen kasvamisesta eri ikäryhmien välillä. Suomessa on perinteisesti onnistuttu hyvin yhdistämään korkea osaaminen ja koulutuksellinen tasa-arvo. Nyt kuitenkin myös Suomessa, kuten monissa muissa Euroopan maissa, voidaan havaita merkkejä yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Väestön hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallistuminen polarisoituvat, mikä näkyy myös esimerkiksi osaamistuloksissa sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käytössä. Näyttää siltä, että erityisesti suuremmissa kaupungeissa erot oppimistuloksissa eri koulujen välillä ovat kasvamaan päin. PISA-tuloksissa myös tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat kasvamassa, korostaa ylijohtaja Kosunen. Yhteiskunnan eriarvoistuminen ei onneksi kuitenkaan ole vääjäämätön kehityskulku, vaan siihen voidaan vaikuttaa yhteiskuntapolitiikalla. Vahvan profiilin Ammattikorkeakoulut alueensa dynamoina Opetus- ja kulttuuriministeriö on vieraillut kaikissa Suomen 24 ammattikorkeakoulussa vuoden 2014 aikana. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovatkin tulleet ylijohtaja Tapio Kosuselle tutuiksi Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä on kaksi tärkeää osatekijää, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, jotka molemmat täydentävät toisiaan, Kosunen sanoo. Suomalaisessa ammattikorkeakoulussa näen paljon hyvää potentiaalia. Tätä potentiaalia voisi Kosusen mielestä entisestään hyödyntää tehostamalla toimintaa ammattikorkeakoulujen painoalojen suhteen. Kaikessa ei voida olla hyviä, joten jokaisen korkeakoulun on löydettävä omat vahvuutensa ja painottaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä näille alueille. Korkeakouluilla on paljon päällekkäistä toimintaa ja työnjaossa on vielä kehitettävää. Näen kuitenkin keskusteluympäristön tämän asian suhteen erittäin hyvänä. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on Tampereella tehtävä pohdinta yhdestä korkeakoulusta, Kosunen sanoo. Erityisen tärkeänä Kosunen näkee ammattikorkeakoulujen yhteistyön alueensa muiden toimijoiden, kuten elinkeinoelämän, julkisen sektorin, tutkimuslaitosten ja muiden korkeakoulujen kanssa. Tällainen yhteistyö luo paljon arvokasta osaamista ympäristöönsä. Liiketoimintaa koulutusta tuotteistamalla Suomalaisen koulutuksen hyvä brändi sekä vahva koulutus- ja teknologiaosaaminen voisivat ylijohtaja Kosusen mukaan muodostaa pohjan laajemman koulutusliiketoiminnan rakentamiselle Suomessa. Koulutusviennin näkökulmasta Suomen vahvuuksia voisivat olla pitkäjänteisesti kehitetty opettajankoulutus, ammatillinen koulutus, opetusteknologia tai konsultointi koulutusjärjestelmiin liittyen. Suomessa on myös hyviä koulutusinnovaatioita, kuten koululaisille suunnattu kansainvälisiä palkintoja kerännyt Yrityskylä-konsepti. Toivoisin, että koulutusvientiin liittyviä esteitä saataisiin purettua ja koulutusvientiä lähdettäisiin tekemään yhteistyössä, Kosunen esittää. Maailmalle ei kuitenkaan pidä lähteä korkeakoulu kerrallaan. Voisimmekin oppia paljon esimerkiksi Tanskasta, jossa oppilaitokset ovat yhtenäisesti lähteneet kansainvälisille markkinoille. Suomen korkeatasoista osaamista ja innovaatioita voisi Tapio Kosusen mielestä hyödyntää oppimisympäristöjen kehittämisessä. Korkean teknologian ja osaamisen maana Suomi olisi hyvä benchmark-maa opetuksen alalla. Korkeakouluilla olisi hyvä mahdollisuus toimia vetureina oppimisympäristöjen kehittämisessä ja näin syntyisi myös hyvää yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Tutkimuksen ja opetuksen korkea laatu on Kosusen näkemyksen mukaan Suomen paras kilpailutekijä. Korkealaatuinen tutkimus voi houkuttaa kansainvälisiä huippututkijoita suomalaisiin tutkijatiimeihin ja tämä puolestaan houkuttelisi mukanaan lahjakkaita opiskelijoita. Eurooppalainen yhteistyö tiivistyy Kansainvälinen yhteistyö on Kosusen mukaan erittäin tärkeää myös TKI-työssä. Yhteistyö oman alueen toimijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tuo hyvät mahdollisuudet hakea esimerkiksi Euroopan Unionin Horisontti2020-rahoitusta. Globaaleihin haasteisiin on haettava ratkaisuja globaalisti. Tässä korkeakoulut ovat avainasemassa, hän toteaa. EU-yhteistyö ja Bolognan prosessi ovat edistäneet eurooppalaisen koulutusalueen muodostumista ja kasvattaneet eurooppalaisen vuoropuhelun merkitystä. Ihmisten vapaa liikkuminen, rajat ylittävä koulutus ja korkeakoulujen välinen yhteistyö edellyttävät entistä tiiviimpää yhteistyötä myös asiantuntija- ja viranomaisverkostoissa. Eurooppalainen yhteistyö kulttuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja urheilun alueilla syvenee koko ajan. Yhteistyön lisääntymiseen vaikuttaa erityisesti kymmenvuotinen EU2020-strategia, joka pyrkii luomaan entistä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa talouskasvua, Kosunen toteaa. Digitaalisuudessa valtavat mahdollisuudet Digitaalinen murros muokkaa syvästi myös koulutusta. Robotisaatio, big data, pilvipalvelut, 3D-tulostus ja muut uudet teknologiat mullistavat tiedon ja osaamisen käsitteitä. Työelämä, organisaatiot ja ammatit muuttuvat. Samalla uusi tekniikka tuo lukemattomia mahdollisuuksia koulutukseen ja oppimiseen; pilvipalveluiden ja virtuaalioppimisen hyödyntäminen, erilaiset oppimisympäristöt, erilaisten aineistojen digitoiminen tuovat tiedon kaikkien saataville. Suomessa on pitkään suhtauduttu kunnianhimoisesti tietoaineistojen ja tutkimustulosten saavutettavuuteen ja julkisuuteen, ylijohtaja Kosunen sanoo. Tavoitteeksi onkin asetettu, että Suomi on vuonna 2017 tiedon avoimuudessa ykkönen koko maailmassa. Kosunen haluaa, että Suomessa seurataan erityisen tarkasti näitä toimintaympäristön muutoksiin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Koulutuksessa pyritään aina katsomaan tulevaisuuteen ja näin voidaan reagoida muutoksiin. Näin voimme säilyttää kilpailukykymme jatkossakin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Tapio Kosunen 4 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/2015 5

4 Kansainvälinen korkeakoulu Euroopan Unionin Eurooppa2020-kasvustrategia kannustaa yhä laajempaa eurooppalaiseen yhteistyöhön. Myös korkeakoulujen tutkimus-, kehitysja innovaatiotyössä yhteistyö ja monikansalliset konsortiot ovat entistä suuremmassa roolissa. Pelin henki on selvä; jotta Laurea voi pysyä kilpailussa mukana, on kansallisesta sarjasta siirryttävä rohkeasti EM-tasolle. L okakuun alussa Laurean turvallisuuden ja yhteiskuntavastuun painoalan tutkimusjohtajana aloittaneelle Isto Mattilalle kansainvälinen yhteistyö on erittäin tuttua. Upseeritaustan omaava Mattila on työskennellyt lukuisissa turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä, viimeisimpänä kuusi vuotta Euroopan komissiossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Liettuan ja Latvian twinning-hankkeissa, joissa maiden turvallisuusosaamista valmisteltiin EU-jäsenyyden edellyttämälle tasolle. Tunnelmia Laurean kansainväliseltä viikolta Olen työskennellyt ulkomailla yhteensä 15 vuotta. Siinä ajassa on minulle ehtinyt muodostua hyvä käsitys siitä, mitä eurooppalainen yhteistyö on, Isto Mattila kuvailee. Verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Varsinkin turvallisuusalalla verkostot perustuvat luottamukseen ja luottamuksen rakentaminen vaatii paljon aikaa sekä henkilökohtaisia ponnisteluja. Verkostojen ohella tärkeä seikka kansainvälisessä yhteistyössä korostuu Mattilan mukaan osaaminen. Ovet maailmalle avautuvat vain huipputason osaamisen kautta. Laureassa on mielestäni onnistuttu hyvin avaamaan ovia ja turvallisuusalalla Laurea onkin ollut ensimmäisiä suomalaisia korkeakouluja, joka on näkynyt turvallisuusalan hankkeissa maailmalla. Kansainvälinen kokemus on rikkautta Kansainvälistymisen kehitys lähtee liikkeelle henkilökohtaiselta tasolta. Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihdot ovat tärkeitä askeleita tällä polulla. Yksi suuren kansainvälisen askeleen ottaneista laurealaisista on palveluliiketoiminnan tutkimusjohtajana keväästä 2014 lähtien toiminut Krista Keränen, joka lähti Laurean CoCo-projektin projektipäällikkönä ja tutkijana tekemään väitöskirjaansa Cambridgen yliopistoon Englantiin. Haluan ehdottomasti kannustaa kaikkia tarttumaan haasteisiin ja lähtemään rohkeasti maailmalle, Keränen sanoo. Se rikastaa äärettömän paljon paitsi kielellisesti myös kulttuurillisesti. Samalla tarjoutuu mahdollisuus luoda arvokkaita verkostoja. Cambridge on muutenkin Laurealle arvokas kumppani kansainvälisessä yhteistyössä. Vuodesta 2007 järjestetyt Cambridge VentureCamp -yrittäjyysleirit ovat tarjonneet lukuisille Laurean opiskelijoille ainutlaatuisen tilaisuuden päästä tutustumaan startup-yrittäjyyden huippuosaamiseen Cambridgessa. Viimeksi Cambridge VentureCamp järjestettiin marraskuussa 2014, jolloin kahdeksan laurealaista opiskelijaa sai jälleen mahdollisuuden vierailla Cambridgessä. Monialainen ja käytännönläheinen kumppani Suomalaisen korkeakoulun vahvuus on käytännönläheisyys Maailmalla suomalainen ammattikorkeakoulu tunnetaan Krista Keräsen mielestä erityisesti käytännönläheisyydestään. Suomalaisilla on hyvät yhteydet työelämään ja sekä opiskelijoita että opettajia osallistetaan tiiviisti mukaan aitoihin tutkimushankkeisiin. Käytännönläheisenä soveltavaa tutkimusta tuottavana korkeakouluna voimme olla hyvä kumppani perustutkimusta tuottavalle tiedekorkeakoululle, Keränen esittää. Myös Isto Mattila näkee käytännön osaamisessa suomalaisen korkeakoulun ja erityisesti Laurean vahvuuden tulevaisuudessa. Turvallisuuskenttä on hänen mukaansa suuressa murroksessa sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Turvallisuusalalla julkisten toimijoiden merkitys vähenee ja tilalle tulee entistä enemmän yksityisiä palveluntarjoajia. Tässä kehityksessä piilee erinomaiset kansainväliset mahdollisuudet laurealaiselle palvelukonseptiajattelulle, hän uskoo. Turvallisuus on hyvin laaja käsite eikä se pidä sisällään pelkästään poliisia, puolustusvoimia ja rajaturvallisuutta. Laurean painoalat Palveluliiketoiminta, Hoitotyö ja kotona selviytyminen sekä Turvallisuus ja yhteiskuntavastuu pelaavatkin tässä ajattelussa erinomaisesti yhteen. Suomalainen korkeakoulu on myös nopea ja ketterä toimija. Sekä Keränen että Mattila näkevät, että nämä ominaisuudet yhdessä tiiviiden työelämäyhteyksien antavat Suomelle hyvät mahdollisuudet toimia yhä enemmän testialustana monenlaisille käyttäjäkeskeisille hankkeille. Meillä on korkeaa osaamista ja hyvä infrastruktuuri, joten täällä on hyvä testata erilaisia sovelluksia käytännössä. Ammattikorkeakoulu palvelee alueen kansainvälistymistä Hoitotyön ja kotona selviytymisen painoalan tutkimusjohtaja Tuija Hirvikoski on toiminut pitkään mukana Laurean kansainvälisissä hankkeissa. Hän nostaa esiin muutamia tärkeitä virstanpylväitä vuosien varrelta, jotka ovat vieneet Laureaa tiiviimmin mukaan eurooppalaisiin verkostoihin. Nostaisin esiin vuosituhannen vaihteen, jolloin pohdittiin, miten metropolialueen kilpailukykyä voitaisiin parantaa korkeakoulujen, kaupunkien ja yritysten yhteistyöllä, hän sanoo. Tähän haettiin hyviä benchmarkkeja Euroopasta ja lopulta tässä pohdinnassa vahvistui ajatus siitä, miten ammattikorkeakoulun TKI-toiminta palvelee yrityksiä ja aluetta. Korkeakouluilla onkin Hirvikosken mielestä tärkeä niin sanottu knowledge transfer - osaamisen kehittäjän ja välittäjän - rooli alueellaan. Tämä rooli on tärkeä myös kansainvälistymisen näkökulmasta. Korkeakoulu tuo uutta tutkimustietoa ja osaamista alueen toimijoiden käyttöön, jolloin kaikki osapuolet hyötyvät. Tähän meillä Suomessa on hyvät lähtökohdat. Lainsäädäntö varmistaa sen, että ammattikorkeakoulu ei ole norsunluutornissaan, vaan tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa, Hirvikoski tiivistää. Isto Mattilakin pitää alueellisen vaikuttavuuden näkökulmaa tärkeänä. Korkeakoulu voi tarjota alueen yrityksille erinomaisen mahdollisuuden päästä mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Laurea voi toimia katalysaattorina eurooppalaisen yhteistyön ja alueen välissä. Tälalä tavalla voidaan luoda todellista lisäarvoa yhteiskunnalle, hän linjaa. Laurea etunenässä kehittämässä Living lab -ympäristöjä Toisena tärkeänä askeleena Laurean kansainvälistymisen polulla Tuija Hirvikoski nostaa esiin vuoden Silloin, Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana, lanseerattiin avointen innovaatioiden ja Living labien toimintamallit. Living labit ovat avoimia innovaatio- ja kehitys- Isto Mattila Tuija Hirvikoski Krista Keränen 6 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/2015 7

5 ympäristöjä joissa kehitetään, tuotetaan tai testataan uusia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita yhdessä yritysten, julkisen sektorin, kansalaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Ja nyt, kun katsomme EU:n Horisontti2020-ohjelmaa, niin siellä toistuu joka paikassa open innovation -periaate, Tuija Hirvikoski sanoo. Laureassa avoimet innovaatiot ja Living labit otettiin tiiviisti mukaan TKItyöhön. Samaan aikaan Laurea oli mukana perustamassa European Network of Living Labs eli ENoLL-verkostoa, johon kuuluu maailmanlaajuisesti yli 370 Living labia. Laurean Service Innovation and Design -koulutus ja -tutkimusosaaminen ovat Laurean TKI -työn ytimessä. Niiden tuloksena Laurean Living labit ja muut kokeiluympäristöt, kuten Toimiva Sairaala, teknologialainaamo, tai turvallisuusalan kehitysympäristöt, ovat maailmalla tunnettuja ja tunnustettuja. Hirvikoski toteaa. Apupojasta aktiiviseksi toimijaksi Krista Keränen näkee, että Laurean kansainvälinen polku on kulkenut pienemmistä rooleista kohti suurempaa vastuuta. Polun alkutaipaleella on oltava riittävän nöyrä ja rakennettava hiljalleen luottamusta ja osaamista. Pääsemme sisään hankkeisiin ja verkostoihin tekemällä pienempiä osia, Keränen sanoo. Tekemällä oman osamme mahdollisimman hyvin ja olemalla aktiivinen uusien avausten suhteen, meillä on mahdollisuus päästä suunnittelemaan ja toteuttamaan suurempia kansainvälisiä hankekokonaisuuksia. Tämä on ehdottomasti meidän tavoitteemme. Kansainvälisissä verkostoissa Tuija Hirvikoski on huomannut, että Suomeen ja myös Laureaan luotetaan maailmalla. Laurealaisten osaaminen ja yhteistyö alueen kanssa on tuonut Laurealle hyviä hankkeita ja sitä kautta uskottavuutta tutkijoiden keskuudessa. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Viimeisimpiä isoja askeleita Laurean kansainvälistymisessä on ollut yhdessä Uudenmaan liiton kanssa järjestetty Älykkään erikoistumisen seminaari, joka järjestettiin kesäkuussa Brysselissä, Tuija Hirvikoski sanoo. Euroopan Unionin Eurooppa2020- kasvustrategia pyrkii entistä älykkäämpään, kestävämpään ja osallistavampaan talouskasvuun eurooppalaisten alueiden yhteistyöllä. Laurean Edelläkävijäalue hankkeella edistetään Älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpanoa Uudellamaalla ja eurooppalaisten alueiden yhteistyötä opiskelijayrittäjyyden edistämiseksi. Laurea on myös mukana Helsinki EU-toimistossa Brysselissä, jonka tavoitteena on edistää yhteydenpitoa Euroopan unioniin ja sen yksiköihin. Tämä on tärkeä vaikuttamisen kanava Euroopan komission suuntaa, jonka kautta voidaan löytää uusia hankemahdollisuuksia. Korkeakoulutuksen ja Laurean tulevaisuus on kansainvälisessä yhteistyössä; globaaleihin haasteisiin on löydettävä ratkaisuja globaalisti. Jos kovassa kansainvälisessä kilpailussa haluaa pärjätä, on toimittava entistä enemmän Euroopan tasolla. Mikä on Horisontti2020? Horisontti2020 on EU:n puiteohjelma, josta rahoitetaan eurooppalaista tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina Yhteensä rahoitusta ohjelmaan sisältyy lähes 80 miljardia euroa. EU-komission tavoitteena on Horisontti2020-ohjelman avulla luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa yritysten kilpailukykyä. Horisontti2020 perustuu Eurooppa 2020 strategiaan, jossa on nimetty tärkeimmät Eurooppaa kohtaavat haasteet. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja rahoittamalla yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteisiä hankkeita. Puiteohjelman hankkeet ovat pääsääntöisesti suuria, kokonaisbudjetiltaan useiden miljoonien eurojen hankkeita, joissa on osallistujia useista EU-maista. Aikaisemmasta FP7-ohjelmakaudesta poiketen Horisontti2020-ohjelmassa myös pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen on keskeistä. Tavoitteena on, että 20 % teknologioiden kehittämiseen ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun tarkoitetusta rahoituksesta ohjautuisi eurooppalaisille pk-yrityksille. Horisontti2020 koostuu kolmesta osa-alueesta, joita ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. Horisontti 2020 #Laurea2020 strategiakeskusteluun L aurean strategian valmistelutyö on käynnistynyt vuodenvaihteessa. Perinteisten strategiaseminaarien lisäksi strategiatyössä hyödynnetään nyt aivan uudella tavalla digitaalisuutta ja sosiaalista mediaa. Laurean vararehtorit Susanna Niinistö-Sivuranta ja Kyösti Väkeväinen kutsuvat sekä henkilöstön, opiskelijat, alumnit että sidosryhmät mukaan keskustelemaan tulevaisuuden Laureasta pikaviestipalvelu Twitterissä. Strategiatyöhön on perinteisesti kuulunut keskustelua työntekijöiden ja johdon välillä, mutta sosiaalisen median avulla vuorovaikutus voidaan viedä täysin uudelle tasolle, opetuksesta ja aluekehityksestä vastaava vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta esittelee. Sosiaalinen media ei tunne rajoja, joten johto, henkilökunta, opiskelijat ja sidosryhmät voivat nyt vapaasti vaihtaa ajatuksia. Parhaimmillaan yhtälailla ensimmäisen vuoden opiskelija kuin kaupunginjohtajakin voivat keskustella keskenään. Laurean tahtotila on olla vuonna 2020 metropolialueen hyvinvoinnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä. Samalla Laurea on sitoutunut opiskelijakeskeiseen ammattikorkeakoulutoimintaan palvelulupauksensa Me Laureassa olemme juuri sinua varten mukaisesti. Laurea2020- Laurean johtoryhmä käynnisti #Laurea2020 -keskustelun vauhdikkaasti Twitterissä. kutsuu sidosryhmät mukaan strategiatyön tavoitteena on visioida ja viitoittaa valintoja, joilla tahtotila ja palvelulupaus voidaan toteuttaa. Laurean henkilöstö voi osallistua strategiakeskusteluun sosiaalisen median lisäksi myös vuorovaikutteisella Laurea2020 ipad-sovelluksella. Sovelluksen ja sosiaalisen median kautta strategiatyöhön osallistuvat voivat kirjoitettujen viestien lisäksi myös esimerkiksi kuvia tai videoita siitä, miltä tulevaisuuden Laurea heidän mielestään näyttää. Pienetkin havainnot tai kommentit ovat tärkeitä ja ajatuksia herättäviä. Sosiaalinen media on nimenomaan vapaa ja avoin formaatti, sanoo TKI-toiminnasta vastaava vararehtori Kyösti Väkeväinen. Kuvien ja videoiden lisäksi kieli on vapaata ja elävää. Sosiaalinen media mahdollistaa myös hyvällä tavalla huumorin ja provosoinnin, mitä ei välttämättä kasvokkaisessa viestinnässä tulisi käyttäneeksi. Strategiatyötä on toistaiseksi harvoin tehty näin avoimesti. Niinistö-Sivuranta ja Väkeväinen tiedostavat, että täysin vapaaseen ja avoimeen toimintatapaan voidaan suhtautua epäilevästi. Tosiasia kuitenkin on, että maailma on tänä päivänä avoimempi kuin koskaan ennen. Organisaation pitää uskaltaa nähdä ja kuulla myös kriittiset näkökulmat, Susanna Niinistö-Sivuranta toteaa. Haluamme luottaa henkilöstöön, opiskelijoihin ja sidosryhmiin, ja osoittaa että haluamme kuulla heidän aidon mielipiteensä. Vararehtori Kyösti Väkeväinen näkee myös, että Laurea voi olla edelläkävijä digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäjänä. Tämä tuo meille aivan uutta osaamista; uusilla välineillä voidaan tehdä uudenlaista työtä, hän sanoo. Keskustelu uudesta strategiasta alkoi Laureassa loppuvuodesta opiskelijoiden ja alumnien tulevaisuusseminaareilla. Aineistoa ja kommentteja strategiasta kerätään koko kevään ajan ja tuloksia tullaan käsittelemään sekä koulutuksen, aluekehityksen että TKItoiminnan osalta. Laurean hallitus hyväksyy uuden strategian kesäkuussa Tarkoituksena kuitenkin on, että keskustelu Laurea2020-teeman ympärillä jatkuu myös strategian hyväksymisen jälkeen. Miten strategian toteuttaminen edistyy ja miten se näkyy käytännössä, Kyösti Väkeväinen jatkaa. Strategiakeskusteluun voi osallistua pikaviestipalvelu Twitterissä tunnisteella #Laurea Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/2015 9

6 Koulutusviennistä seuraava suomalainen menestystuote Korkeakoulujen lukukausimaksut ovat herättäneet vilkasta keskustelua Suomessa. Maksullinen korkeakoulutus EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on kuitenkin vain yksi osa koulutusvientiä. Koulurakentaminen, konsultointi sekä erilaiset oppimisympäristöihin ja -ratkaisuihin liittyvät palvelut voisivat luoda Suomeen huomattavaa koulutusliiketoimintaa. E linkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Marita Aho on tutkinut koulutusvientiä ja sen mahdollisuuksia Suomessa. EK:n kanta on, että suomalaisilla korkeakouluilla tulisi olla mahdollisuus periä lukukausimaksuja tutkinto-opetukseen osallistuvilta Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Loppuvuodesta 2014 lausuntokierroksella olleessa lakiehdotuksessa esitetään säädettävän vuosittainen 4000 euron vähimmäismaksu Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Suomessa koulutusvienti on edennyt hyvin hitaasti, Marita Aho toteaa. Vuonna 2010 aloitettiin maksullisuuskokeilu, mutta se ei toiminut toivotulla tavalla; kun maksujen periminen oli vapaaehtoista, saatettiin yhdessä korkeakoulussa tarjota ilmaiseksi sellaista koulutusta, josta toinen korkeakoulu yritti periä maksua. Jotta kokeilulla olisi ollut mahdollisuuksia onnistua, olisi Ahon mielestä Suomessa pitänyt panostaa enemmän koulutusten markkinointiin ja opiskelijarekrytointiin. Kokeiluissa ongelmana on myös, että pitkäjänteiset panostukset jäävät helposti tekemättä. Koulutusvienti pitää kuitenkin maksullisen koulutuksen lisäksi sisällään monta muutakin aluetta. Koulurakentaminen, erilaiset konsultointipalvelut, oppimisympäristöjen ja -ratkaisuiden suunnittelu sekä oppimispelit, -simulaatiot ja verkko-opetuspalvelut ovat esimerkkejä koulutusviennin monista mahdollisuuksista. Suomalainen koulutusvienti on vaatimatonta siitäkin huolimatta, että Suomi on pärjännyt erinomaisesti kansainvälisissä koulutusvertailuissa ja suomalaisella koulujärjestelmällä on erinomainen maine. Suomen löydettävä oma erikoisalansa Koulutusviennissä eri mailla on hyvin erilaiset lähtökohdat. Yhdessä ääripäässä on Yhdysvallat, jossa on perinteisesti ollut korkeat lukukausimaksut kaikille opiskelijoille. Maksut voivat olla kymmeniätuhansia dollareita eliittiyliopistojen lisäksi myös valtiollisissa yliopistoissa. Koulutusviennin suurmaita maailmalla ovat Yhdysvaltojen lisäksi Iso- Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti. Esimerkiksi Uusi-Seelanti, jossa on Virtuaalioppiminen muuttaa koulutuskenttää asukkaita miljoona vähemmän kuin Suomessa, on kyennyt luomaan noin työpaikkaa koulutusviennistä. Englanninkielisillä mailla on luonnollisesti kielen ansiosta etulyöntiasema verrattuna muihin maihin. Suurimpia asiakkaita koulutusviennissä ovat Aasian väkirikkaat maat, erityisesti Kiina ja Intia. Koulutusviennissä Suomi ei voi kuitenkaan Marita Ahon mielestä lähteä matkimaan muita. Koulutusmarkkina on maailmalla valtava ja alalla on todella suuria toimijoita. Suomi on tässä pelissä hyvin pieni peluri ja Suomen onkin löydettävä omat vahvuutensa. Kuten monella muullakin alalla, on meidän löydettävä koulutuksessa löydettävä oma niche - sellainen erityinen markkina-alue, missä me voimme olla maailman huippua, Aho tiivistää. Yksi korkeakoulutuksen megatrendeistä on verkko-opetus ja se tulee vaikuttamaan myös koulutusvientiin. Verkko- ja virtuaaliopetus kehittyy kovaa vauhtia eikä enää riitä, että luennot ja muu opetusmateriaali siirretään sellaisenaan verkkoon. Lähiopetuksen rinnalle on kehittynyt aivan uudenlaisia opettamisen ja oppimisen tapoja, joissa yhdistyvät läsnäolon ja virtuaalisuuden vahvuudet. Virtuaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn että vertaisoppimiseen. Verkko-opetuksen kuumia teemoja ovat pelillisyys ja oppimisen analytiikka. Erilaisten mittareiden avulla voidaan seurata opiskelijan edistymistä ja oppimista. Pelillisyys puolestaan tuo oppimiseen motivaatiota, sitoutumista ja uudenlaista tavoitteellisuutta peleistä tuttujen ominaisuuksien, kuten tasojen ja kunniamerkkien, avulla. Parhaimmillaan uudet opetustavat vapauttavat opettajan voimavaroja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen, kannustamiseen ja oman asiantuntemuksen kehittämiseen, Marita Aho sanoo. Perinteistä koulutusta haastamaan on Amerikassa syntynyt myös uudenlaista verkkokoulutusta, jota tarjoavat monet huippuyliopistot, suuryritykset sekä lukuisat startupit. Esimerkiksi niin sanotut MOOCsit (massive open online courses) ovat ilmaisia tai maksullisia verkkokursseja, joille voi osallistua kuka tahansa missä päin maailmaa tahansa. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan vielä olemassa yhteneviä periaatteita, miten näillä kursseilla hankittu osaaminen tunnustetaan. Olen varma, että tulevaisuudessa tämän kaltaiset rajat ylittävät opinnot tulevat luontevaksi osaksi virallista koulutusjärjestelmää ja niistä saa myös todistuksen, Aho toteaa. Rajat ylittävä korkeakoulutus on tulevaisuuden kasvualue. Suomessa meidän on korkea aika käynnistää omia kokeiluja ja liittoutua mukaan muiden aloitteisiin, jotta pysymme kehityksen vauhdissa. Myös työnantajien on oltava hereillä muuttuvassa koulutusmaailmassa. Työnantajat ovat rekrytoinnissa tottuneet perinteisiin koulutusväyliin, mutta uusien oppimistapojen myötä hakijoita tulee aivan uudenlaisilta poluilta. Keskeisen tärkeää on, että ihminen osaa näyttää osaamisensa. Sekä työnantajien että hakijoiden tulee myös nähdä, että osaaminen ei ole vain opintosuorituksia, Marita Aho painottaa. Yritysyhteistyöstä Suomen vahvuus Juuri osaamisperustaisuus eli todellisen työelämässä tarvittavan osaamisen ymmärtäminen voisi Marita Ahon mielestä olla yksi suomalaisen korkeakoulutuksen vahvuuksista kansainvälisessä kilpailussa. Korkeakoulun ja työelämän yhteistyö on asia, joka suomalaisessa koulutuksessa osataan hyvin. Juuri tästä syystä näemme EK:ssa, että ammattikorkeakoulutus on Suomen todellisia vahvuuksia ja siitä kannattaa pitää hyvää huolta, Aho toteaa. Suomalainen yhteiskunta on mutkaton eivätkä korkeakoulut ole muusta irrallaan olevia linnakkeita. Näin yhteistyö työelämän ja korkeakoulujen välillä on ollut meillä tiivistä. Kun lukukausimaksut aikanaan tulevat, niin tätä rahaa voitaisiin käyttää harjoittelupaikkojen järjestämiseen ulkomailta tuleville opiskelijoille, Marita Aho esittää. Näin voitaisiin luoda työelämäyhteyksiä opiskelijoille ja varmistetaan, että he jäävät tänne. Tosiasia on, että me tarvitsemme lisää kansainvälisiä osaajia Suomeen. Kansainvälistyminen on ylipäänsä tärkeä suunta, jota kohti Aho toivoo suomalaisen korkeakoulutuksen kulkevan. Hän näkisi mielellään suomalaiset korkeakoulut tiiviimmin mukana kansainvälisissä verkostoissa ja liittoumissa. Näissä verkostoissa voitaisiin miettiä yhdessä sisältöjä. Opiskelijat saisivat myös kontaktia kansainväliseen ympäristöön ja eri maiden asiakastarpeisiin, Aho sanoo. Lue myös: Laurea ratkomaan digiajan osaamishaasteita, s. 25 Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Marita Aho 10 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

7 LbD -mallin pilotointi käyntiin peruskoulussa Laurean kehittämispohjaisen oppimisen LbDtoimintamallia jalkautetaan peruskouluihin ja toiselle asteelle eri Euroopan maissa. LbD4Allhankkeen ensimmäiset pilotoinnit käynnistyivät Suomessa syksyllä. Yksi pilotointiin osallistuvista kouluista on hyvinkääläinen Puolimatkan koulu. P uolimatkan koulussa Hyvinkäällä on käynnissä lauantaikoulupäivä marraskuun lopulla. 5B-luokan oppilaat pitävät luokassaan liikenneturvallisuusrastia, jolla koulun muut luokat vierailevat vuorollaan. Rastilla koululaiset pääsevät testaamaan omien heijastimiensa toimintaa. Samalla osa 5B:n oppilaista kuvaa rastin toimintaa videokameroilla. Toiminta rastilla on sujuvaa ja oppilaat ohjaavat toinen toisiaan. 5B-luokan opettaja Jarmo Grönroos voi seurata toimintaa rauhassa sivummalla. Yhteistyö, luottamus ja itsenäinen työskentely ovat pääosassa, sillä 5B:n liikenneturvallisuusrasti on osa LbD4All-hankkeen pilotointia. LbD4Allhankkeessa tavoitteena on jalkauttaa laurealaista kehittämispohjaisen oppimisen LbD-toimintamallia peruskouluihin Suomessa ja muualla Euroopassa. LbD4All vastaa tulevaisuuden koulun haasteisiin Learning by Developing eli LbD on Laureassa kehitetty oppimis- ja toimintamalli, jota on sovellettu vuodesta 2006 lähtien. Palkitussa mallissa lähtökohtana on, että oppimisympäristönä on autenttinen työelämään kytketty kehittämisprojekti. Oppiminen tapahtuu tasavertaisena, oppijoiden, opettajien ja työelämäosaajien, yhteistyönä. LbD-toimintamallin viiisi tärkeää ulottuvuutta ovat autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuus ja luovuus. LbD-mallin peruskoulusovellus voi auttaa peruskouluja vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman luomiin kehittymishaasteisiin. Muun muassa digitaalisuus ja verkko-oppimisen uudet mahdollisuudet muokkaavat oppimisen tapoja. Samalla nykymaailmassa korostuu itseohjautuvuuden, ryhmätyötaitojen ja luovuuden merkitys. LbD4All-hanke liittyy EU:n rahoittamaan Learners, Teachers and Employers eli LeTeEm-hankekokonaisuuteen, joka käynnistyi vuonna Projektin kansainvälisenä koordinaattorina toimii isobritannialainen University of West Scotland. Laurean lisäksi konsortiossa on mukana toimijoita Belgiasta, Bulgariasta ja Romaniasta. Osana hankkeen pilotointiprojektia on Laureassa tuotettu vuonna 2014 Kehittämispohjaisen oppimisen sovellus peruskouluille -opas. Siinä esitellään LbD4All-toimintamallia ja sen tarjoamia mahdollisuukai peruskoulun näkökulmasta. Tavoitteena oppaassa on kuvata vaihtoehtoja oppimisympäristön laajentamiseen verkostoitumalla koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kokeilun tuloksia odotetaan mielenkiinnolla LbD4All-toimintamallia pilotoitiin ensin pienimuotoisesti Suomessa loppuvuodesta Hyvinkään Puolimatkan koulun lisäksi pilotoinnissa oli mukana kouluja Kirkkonummelta. Kokemukset Suomen testipilotoinneista ovat olleet hyviä ja hankekonsortiossa odotetaan tuloksia pilotoinneista suurella mielenkiinnolla, kertoo hankkeen projektipäällikkönä Laureassa toimiva Kristina Henriksson. Suomen testipilotointien perusteella Laureassa on muun muassa kehitetty työkaluja tulosten keräämiseen. Olemme käyttäneet esimerkiksi osaamisympyrää itsearviointimenetelmänä, jota oppilaat ovatkin hyvin innostuneesti täyttäneet. Syksyllä järjestettiin partnerimaissa myös koulutusta opettajille ja opettajaksi opiskeleville. Tavoitteena hankkeessa on kouluttaa parisataa opettajaa ympäri Euroopan sekä luoda aktiivinen LbD4All-verkkoyhteisö. Keväällä 2015 käynnistyvät pilotoinnit laajemmin kaikissa hankkeeseen osallistuvissa maissa. Pilotoinneissa hankitaan tietoa erityisesti oppimiskulttuurin muutokseen liittyvistä kokemuksista opettajien, oppilaiden ja yrityskumppaneiden näkökulmasta. On erittäin kiinnostavaa nähdä, miten LbD4All-periaatteet käsitetään pilotointivaiheessa eri maissa. Eräs koulutukseen osallistunut opettaja aikoo esimerkiksi tutkia mahdollisuutta LbD4All-pilotointiin viinitarhassa, Kristina Henriksson esittelee. Itsenäinen työskentely motivoi oppilaita. LbD4All-pilotointiprojekti käynnissä Hyvinkään Puolimatkan koulussa. LbD4All-hanke päättyy syksyllä Tämän jälkeen tavoitteena on laajentaa mallin pilotointia joihinkin muihin suomalaisiin peruskouluihin. Ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisua Puolimatkan koulun 5B-luokan LbD-projektissa on tutustuttu liikenneturvallisuuteen uudenlaisella tavalla. Oppilaat kuvaavat liikenneturvallisuusrastin toimintaa ja koostavat lopuksi liikenneturva-aiheisia lyhytelokuvia. Toimeksiantajana ja yhteistyökumppanina ovat Liikenneturva sekä Hyvinkään kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä, jossa opettaja Jarmo Grönroos on mukana perusopetuksen edustajana. 5B-luokkalaiset ovat olleet innolla mukana projektissa. Liikenneturvallisuuden ja lyhytelokuvan tekemisen ohella projekti on opettanut myös ryhmätyötaitoja ja omatoimisuutta. Opettaja Grönroos mukaan luokan yhteishenki on parantunut yhteisen tekemisen myötä. Olen myös huomannut, että tämän projektin aikana ei lapsia ole tarvinnut ohjata tai kertoa ohjeita, kuin normaalissa koulutyössä, Jarmo Grönroos sanoo. Toimeksiannossa oppilaat saavat tietyt raamit työlle, mutta muuten on voinut luottaa siihen, että he osaavat ratkaista eteen tulevia ongelmia itse. Yksi tärkeä tavoite LbD-mallin mukaisessa tekemisessä on oppijan oman sisäisen motivaation kehittyminen. LbD-toimintamallissa oppijan oma, aktiivinen ajattelu on tehokkaan oppimisprosessin keskeisin tekijä. Opettaja Grönroos onkin ollut tyytyväinen nähtyään, miten oppilaat ovat esimerkiksi osanneet oma-aloitteisesti kehittää liikenneturvallisuusrastin toimintaa sujuvammaksi. Samalla lapset ovat oppineet työskentelemään erilaisten ikäistensä kanssa. LbD-mallin toimivuuden kannalta keskeisen tärkeä osa-alue on palaute. Puolimatkan koulussa oppilaat antavat palautetta projektista strukturoidun itsearvioimislomakkeen sekä vapaamuotoisten tarinoiden avulla. Sen lisäksi palautetta annetaan ryhmässä. 5B-luokan opettaja Jarmo Grönroos 12 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

8 1O vuotta Japani Suomi-yhteistyötä Laureassa juhlittiin marraskuussa 10-vuotista yhteistyötä japanilaisen Tohoku Fukushi -yliopiston kanssa. Yhteistyön keskiössä on ollut ikääntyvien ihmisten palvelujen tutkiminen ja kehittäminen. Väestön ikääntyminen on haaste, joka yhdistää Suomea ja Japania. Japanin väestöstä arviolta neljännes on yli 65-vuotiaita ja japanilaisten eliniänodote on maailman korkeimpia. T ohoku Fukushi University (TFU) on Koillis-Japanissa Sendain kaupungissa sijaitseva ammatillisesti suuntautunut yliopisto. Sana Fukushi tarkoittaa hyvinvointia ja yliopisto onkin keskittynyt erityisesti sosiaalityön ja hoitotyön opetukseen ja tutkimukseen. Yhteistyö Laurean ja TFU:n välillä alkoi vuonna Yhteistyön syntymiseen vaikuttivat vahvasti Laurean silloinen aluerehtori Helena Erjanti ja liiketalouden yliopettaja Hannu Pirnes. Ajatuksenamme oli, että yhdistämällä hoitotyön ja liiketalouden verkostojen osaamista olisi mahdollisuus Ikääntyvä väestö ja pienenevät resurssit haasteena Suomessa ja Japanissa yrittää pääsyä Japanin valtaville hyvinvointialan markkinoille, muistelee nyt eläkkeellä oleva Helena Erjanti. Hannun kanssa vierailimme Japanissa tutustumassa mahdollisiin yhteistyötahoihin ja Tohokussa oli välittömästi kiinnostusta yhteistyöhön ja yhteisiin hankkeisiin. Molemmat osapuolet ymmärsivät heti yhteiset haasteet. TFU:n puolella merkittävä yhteistyön käynnistäjä ja edistäjä on ollut professori Koichi Ogasawara, joka on tällä hetkellä mukana Laurean International Advisory Boardissa. Helena Erjanti Active Innovation Network syntyy Suomalais-japanilainen yhteistyö sai virallisen sinetin vuonna 2006, kun yhteistyösopimukset solmittiin kuuden osapuolen kesken. Syntyneessä Active Innovation Networkissa olivat Laurean ja TFU:n lisäksi mukana Espoon ja Vantaan kaupungit, silloinen Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Sendaissa sijaitseva Finnish Wellbeing Center. Sendain Finnish Wellbeing Center on Finpron ja Sendain alueen hallinnoima keskus Japanissa. Se tukee suomalaisia hyvinvointialan yrityksiä testaamaan ja kehittämään tuotteitaan sekä auttaa yrityksiä pääsemään Japanin markkinoille. Heti alusta asti oli selvää, että Espoon ja Vantaan kaupungit ovat olleet alusta lähtien tiiviisti mukana yhteistyössä. Yhteistyö ei olisi ollut mitään ilman käytännön sovelluksia ja aluekehitystä, Helena Erjanti toteaa. Active Innovation Networkin yhteistyön tuloksia on esitelty useissa yhteisissä julkaisuissa sekä vuosittaisissa seminaareissa, joita on järjestetty vuorovuosin Japanissa ja Suomessa. Vuonna 2008 ja 2009 valmistuivat selvitykset suomalaisen sosiaali- ja terveysalan hyvistä käytännöistä, jotka TFU tilasi Laurealta ja Helsingin kauppakorkeakoululta. Laurea koosti ja keräsi artikkeleita ja tilastomateriaalia ensimmäisenä vuonna neuvolatoiminnasta vanhustyöhön. Seuraavana vuonna keskityttiin psyykkisen hyvinvoinnin alueeseen. Helsingin kauppakorkeakoulu keskittyi puolestaan sosiaali- ja terveysalan hyviin käytänteisiin verkostojohtamisen näkökulmasta. Verkoston yhteisen TKI-työn tuloksia on muun muassa Kohtaamistaiteen tuominen Suomeen. Lisäksi yhteistyöstä sai alkunsa Laurean yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkin sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun toteuttama Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke. Toukokuussa 2013 Laurea ja Tohoku Fukushi University solmivat uuden kahdenkeskisen yhteistyösopimuksen. Yhteiset haasteet erilaiset järjestelmät TFU:n delegaatio vieraili Laureassa marraskuussa 2014, kun Tikkurilan kampuksella järjestettiin Laurean ja TFU:n yhteistyön 10-vuotisjuhlaseminaarissa. Pohjimmiltaan Suomen ja Japanin järjestelmät vanhustenhoidossa ovat erilaiset, mutta meillä on paljon yhteisiä piirteitä, sanoo TFU:n professori Hiroo Hagino vierailleessaan marraskuussa Suomessa Laurean ja TFU:n yhteistyön juhlaseminaarissa. Ihmiset elävät Suomessa ja Japanissa entistä pidempään, joten molemmissa maissa yksi haaste nousee ylitse muiden; miten hoidetaan yhä suurempi joukko vanhuksia pienenevillä resursseilla. Japanissa vanhustenhoito perustuu yksityisiin toimijoihin eikä julkisia sairaaloita tai hoitokoteja juurikaan ole. Vakuutusjärjestelmä on tärkeässä roolissa hoidon tukemisessa. Ikääntyneiden sukulaisten hoito on myös perinteisesti nojannut siihen, että nuorempi sukupolvi huolehtii vanhemmistaan. Japanilainen yhteiskunta on kuitenkin muuttumassa tältä osin eikä kolmen sukupolven yhdessä asuminen ole enää niin yleistä kuin ennen. Myös japanilaiset naiset käyvät yhä useammin töissä, joten mahdollisuudet hoitaa omia vanhempia ovat vähäisemmät kuin ennen, professori Hagino sanoo. Suomalais-japanilaisen yhteistyön aikana japanilaiset ovat vierailleet useasti Suomessa. He ovat tutustuneet täällä erityisesti hoitokotien arkeen sekä kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöhön. 10 vuoden aikana tilanne on muuttunut Suomessakin, kun yksityisten toimijoiden rooli on kasvanut myös täällä. Suomalaiset ovatkin olleet erityisen kiinnostuneita palveluiden järjestämisestä ja kustannustehokkuudesta Japanissa. Huomattavan jäljen yhteistyön vuosiin on jättänyt Japanin tsunamikatastrofi vuonna Maanjäristys ja sitä seurannut tsunami iskivät rajusti juuri Tohokun aluelle, eikä alue ja sen asukkaat ole vieläkään täysin toipuneet katastrofista. Yhteistyötä myös tulevaisuudessa Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto on ollut myös tärkeä osa yhteistyötä vuosien varrella. Vaihdon lisääminen on yksi asia, jota halutaan edistää jatkossa. Kielimuuri on tähän asti vaikeuttanut Laurean opiskelijoiden tuloa Japaniin, mutta haluamme ehdottomasti helpottaa opiskelijavaihtoa maidemme välillä, professori Hagino TFU:sta sanoo. Marraskuussa Tikkurilassa juhlaseminaarissa todettiin myös, että yhteistä tutkimustyötä tulee tulevaisuudessa tiivistää. Yhteisiä teemoja tulevaisuudessa ovat erityisesti se, millaisin keinoin ikääntyneet ihmiset pidetään toimintakykyisinä, ja toisekseen miten mahdollistetaan heidän kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kohtaamistaide Suomessa Yksi Laurean ja Tohoku Fukushi -yliopiston yhteistyön hedelmistä on ollut Kohtaamistaide-konseptin kehittäminen Suomessa. Kohtaamistaide pohjautuu Japanissa 90-luvulla syntyneeseen Clinical Art -systeemiin. Clinical Art on kehitetty alun perin dementiasta kärsivien potilaiden kuntoutukseen. Sen ytimen muodostavat taiteen tekeminen, lääketieteellinen erityisosaaminen sekä perheenjäsenten tukeminen. Kohtaamistaidetta on kehitetty vuodesta 2006 lähtien Laurean, TFU:n ja Japanin Clinical Art -yhdistyksen yhteistyönä. Clinical Art -periaatteita ei ole suoraan kopioitu Suomeen, vaan tavoitteena on ollut luoda suomalaiseen palvelujärjestelmään sopivampi malli, jossa painopisteenä on kohtaaminen. Kohtaamistaide on ryhmämuotoiseen kuvataidetoimintaan perustuva toimintatapa, jota voidaan käyttää sekä sosiaali-, terveys- että koulutusalan työssä. Kohtaamistaiteen ryhmiä on Suomessa ollut niin vanhustyössä, omaishoidossa, kehitysvammatyössä, lastensuojelussa, mielenterveystyössä, nuorisotyössä, päivähoidossa kuin työhyvinvoinnin edistämisessä. Kohtaamistaide on Laurean rekisteröimä tuotemerkki. Laureassa on järjestetty Kohtaamistaiteen erikoistumisopintoja ja ohjaajakoulutusta. Vuonna 2014 ilmestyi Laurean Kohtaamistaide Käsikirja ohjaajalle -julkaisu. Marraskuussa 2014 Laureassa järjestettiin Kohtaa taide työssä -seminaari, jossa keskusteltiin kokemuksista taiteesta työhyvinvoinnissa Japanissa ja Suomessa. Kuvassa japanilainen taiteilija Akihiro Fujiki, joka piti seminaarissa kohtaamistaidetyöpajan. 14 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

9 Kansainvälisyys on arkipäivää Espoossa ja Vantaalla Mitä kansainvälisyys tarkoittaa Espoon ja Vantaan kaupungeille ja miten se näkyy arkipäiväisessä työssä? Millaista työtä kaupungit tekevät erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa? Espoon ja Vantaan elinkeinojohtajat Tuula Antola ja José Valanta pohtivat kansainvälisyyden merkitystä kaupungin näkökulmasta. Elinkeinojohtaja José Valanta, Vantaan kaupunki: Vantaalla olemme Suomen kansainvälisyyden ytimessä sekä toiminnallisesti että absoluuttisilla luvuilla ajatellen. Jos katsotaan, miten ihmiset ja tavarat liikkuvat Suomeen ja Suomesta, niin se tapahtuu huomattavalta osalta juuri Vantaan kautta. Myös ulkomaalaistaustaisen väestön osuus väkiluvusta on Vantaalla Suomen suurin: noin 14 prosenttia. Samoin kansainvälisten yritysten työpaikkojen syntyminen on viime vuosina ollut nopeinta koko maassa juuri Vantaalla, erityisesti Aviapolis-alueella Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä. Vantaa on osa Helsingin metropolialuetta ja ulospäin esiinnymme aina yhdessä Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kanssa. Kansainvälisten asioiden hoidossa on tärkeää, että omat tavoitteemme ovat kirkkaat ja viestimme niistä mahdollisimman selkeästi ja yhtenäisesti. Vaikka itsenäisiä kuntia olemme, niin tässä tapauksessa yhdessä voima vahvistuu. Kansainvälistä yhteistyötä toteutamme Vantaalla strategisten yhteistyöverkostojensa ja ystävyyskaupunkitoiminnan kautta. Ystävyyskaupungeista tänä päivänä kiinnostavin suunta on Kiina ja Jinanin kaupunki. Myös Tukholman kupeessa sijaitseva Huddinge on sijainniltaan ja strategiselta asetelmaltaan samankaltainen kuin Vantaa. Heidän kanssaan meillä on ollut paljon arvokasta kokemustenvaihtoa. Ystävyyskaupunkien sijasta olemme nykyään aktiivisempia erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja foorumeissa, joissa käsitellään meille tärkeitä strategisia teemoja. Tällainen on esimerkiksi kansainvälinen lentokenttäpaikkakuntien verkosto Airport Regions Conference, jossa Vantaa on ollut jo pitkään aktiivinen. Lisäksi olemme mukana muun muassa European New Towns Platformissa ja EuroCities-verkostossa. Näen meille tärkeänä myös ne kansainväliset yhteistyöverkostot, joissa kaupungin omat sidosryhmät sekä osakkuus- ja tytäryhtiöt ovat mukana. Tässä mielessä kansainvälisyys ja verkostot onkin hyvä nähdä laajemmassa mittakaavassa. Ammattikorkeakoulun roolin kansainvälistymisessä näen Vantaan näkökulmasta erittäin tärkeänä. Emme Vantaalla haikaile oman tiedeyliopiston perään, vaan iloitsemme siitä, että meillä on kaksi ammattikorkeakoulua ja kaksi opistotasoista toimijaa. Tässä suhteessa ammattikorkeakoulujen merkitys on Vantaalla suuri. Esimerkiksi kansainvälisyysteemassa sekä erilaisten kehittämiskärkien toteuttajana Laurea onkin ollut kaupungille aktiivinen kumppani. Myös kansainväliset opiskelijat ovat suuri mahdollisuus, joka kannattaa huolella käyttää hyväksi. Eri maista ja kulttuureista tulevat opiskelijat tarjoavat mahdollisuuden kyseenalaistaa omaa ajattelua sekä saada uusia ideoita ja vaikutteita. Tämä on myös meille erinomai- Elinkeinojohtaja José Valanta nen tilaisuus houkutella kansainvälisiä osaavia ihmisiä löytämään tulevaisuutensa täältä Vantaalta ja pääkaupunkiseudulta. Henkilökohtaisesti kansainvälisyys on ollut minulle luontainen osa identiteettiä jo pienestä pitäen. Se on ollut niin matkailun, tapakulttuurin, ruokakulttuurin kuin suvaitsevaisuudenkin edistämistä ja jakamista omille lapsille. Siinä suhteessa se on hyvin keskeinen osa meidän perhettä ja olisi vaikeaa kuvitella asioita toisin. Kansainvälisyys on minua nuoremmille sukupolville vielä luontaisempi asia, mutta jo minun sukupolveni on päässyt nauttimaan kansainvälisyyden aidoista vaikutuksista jo omista opiskeluajoista lähtien. Asiantuntijatyössä huomattavan suuressa osassa työtehtävistä on kansainvälisiä ulottuvuuksia ja niiden osuus kasvaa vuosi vuodelta. Elinkeinojohtaja Tuula Antola Kansainvälisyys ja Espoon kaupunki, elinkeinojohtaja Tuula Antola Espoossa meidän tunnuslauseemme on kansainvälinen arjessa. Kansainvälisyys ei ole vain tietyn pienen porukan toimintaa, vaan kiinteä osa jokaisen työtä ja arkea. Kaupungin kansainvälinen toiminta on todella monimuotoista niin elinkeinopuolella kuin kulttuurissa, opetuksessa tai teknisen toimen alueella. Espoolaisista jo noin 11 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Muun muassa kansainvälisten yritysten ja Otaniemen kampuksen ansiosta Espoossa on hyvin laaja kansainvälinen yhteisö. Otaniemessä työskentelee tai opiskelee vähintään 100 kansallisuutta. Varsinkin kiinalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteisö on siellä suuri. Kansainvälisten yritysten houkutteleminen Suomeen on erittäin tärkeää Espoon ja koko pääkaupunkiseudun kannalta. Sen eteen teemme paljon töitä. Kansainvälisten yritysten sijoittautumisen kannalta korkea osaaminen on meidän suurimpia vahvuuksia Espoossa ja Suomessa. Meidän pitää myös osata entistä paremmin paketoida ja markkinoida osaamisemme. Haluamme myös, että espoolainen verkostoekosysteemi korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja startupit olisivat yhä paremmin kansainvälisten toimijoiden käytössä. Espoo Innovation Gardenin tarkoituksena on olla yhteisöllinen kasvualusta, josta kasvaa uusia innovaatioita, työpaikkoja ja hyvää elinympäristöä. Shanghain kaupunki Kiinassa on Espoolle tärkein suunta kansainvälisessä yhteistyössä. Shanghai on Espoon sisarkaupunki ja suhde kaupunkien välillä on hyvin aito ja toimiva. Tärkeimpiä teemoja yhteistyössä on yrittäjyys ja investoinnit, erilaiset oppimisratkaisut sekä turvallisen kotonaasumisen järjestäminen ikääntyville ihmisille. Eurooppalaisista yhteistyöverkostoista tärkeimpänä nostaisin esiin EuroCities-verkoston, missä Espoo on aktiivinen erityisesti kulttuuri- ja elinkeinofoorumeissa. Tällä hetkellä Espoo toimii puheenjohtajana International Economic Relations työryhmässä, jossa vaihdamme aktiivisesti kokemuksia ja ideoita muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Korkeakoulut ovat kansainvälisyyden kannalta aivan keskeisiä. Olemme Espoossa erittäin onnellisia, että meillä on hyvät koulutuskumppanit: Aalto, Laurea, Metropolia ja Omnia toisen asteen oppilaitoksena. Olemme halunneet olla aktiivisia eri oppilaitosten törmäyttämisessä ja siinä onkin ollut todella positiivista kehitystä viime vuosina. Oppilaitosrajoja madaltamalla luodaan erinomaisia mahdollisuuksia kansainvälisten opiskelijatiimien yhteistyölle esimerkiksi yrittäjyysteeman ympärillä. Laurea on lähtökohtaisestikin erittäin kansainvälinen toimija, kun katsotaan vaikkapa kansainvälisten opiskelijoiden tai vaihtokumppanuuksien määrää. Myös pitkäkestoinen yhteistyö Cambridgen suuntaan on ollut vaikuttavaa. Minusta olisikin vaikea kuvitella Laureaa ilman kansainvälisyysnäkökulmaa. Kansainvälisyys on tärkeä ja inspiroiva osa työtäni. Meillä on myös Espoossa käytössä maahanmuuttajien rekrytointimalli, jonka tavoitteena on, että rekrytoimme samassa suhteessa maahanmuuttajataustaisia kuin espoolaistaustaisia. Omassa yksikössäni haluamme ehdottomasti elää oppiemme mukaan ja kannustaa muita samaan. Olen iloinen siitä, että arjen kansainvälisyys toteutuu omassa tiimissänikin, jossa on mukana saksalais-, somalialais- ja kiinalaistaustaisia kollegoja. Se tekee tarinastamme mielenkiintoisen ja uskottavan, että meillä on erilaisen taustan omaavia ihmisiä. 16 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

10 Kansainvälinen neuvottelukunta International Advisory Board Laurean kansainvälinen neuvottelukunnan eli International Advisory Boardin (IAB) tehtävänä on tukea Laurean strategista kehittämistä. Kansainvälisen neuvottelukunnan jäsenet ovat oman alansa kansainvälisiä asiantuntijoita. He edustavat yhteensä seitsemää kansallisuutta ja kahdeksaa korkeakoulua. Laurean ensimmäinen International Advisory Board aloitti toimintansa vuonna Nykyinen neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2013 lähtien. Molemmissa neuvottelukunnissa ovat olleet mukana Alan Barrell, Katalin Illes sekä Koichi Ogasawara. Kansainvälinen neuvottelukunta kokoontui viimeksi lokakuussa Neuvottelukunta työskenteli silloin Laurean johtoryhmän kanssa uuden strategian suunnittelun parissa. Kansainvälisen neuvottelukunnan jäsenet kaudella : Alan Marion Paulo Kristiina Katalin Viktor Sudhansu Koichi Barrell Bogo Goes Heikkilä Illes Kozlov Rai Ogasawara Isobritannialainen Alan Barrell on työskennellyt 30 vuotta johtavissa tehtävissä teknologiateollisuudessa ja on kansainvälisesti arvostettu yrittäjyysasiantuntija. Tällä hetkellä hän toimii vierailevana asiantuntijana Cambridgen yliopistossa. Barrell on työskennellyt opettamisen, valmentamisen, mentoroinnin ja yrityskehityksen parissa eri puolilla maailmaa. Alan Barrell on ollut merkittävällä tavalla mukana Cambridge VentureCamp yrittäjyysleireillä, jotka ovat vuodesta 2007 lähtien tarjonneet Laurean opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen Cambridgessä. Marion Bogo on johtavia sosiaalityön ammatillisen koulutuksen asiantuntijoita maailmassa. Hän työskentelee Factor-Inwentashin sosiaalityön tiedekunnassa Toronton yliopistossa Kanadassa. Hän keskittyy tutkimuksessa erityisesti sosiaalityön opetukseen sekä ammatillisen osaamisen käsitteellistämiseen ja arviointiin. Marion Bogo on työskennellyt vierailevana professorina, luennoitsijana ja asiantuntijana lukuisissa sosiaalityön oppilaitoksissa Kanadassa, Yhdysvalloissa, Sri Lankassa, Japanissa, Kiinassa ja Isossa- Britanniassa. Yhdysvaltalainen Paulo Goes työskentelee professorina informaatiotekniikan laitoksella Arizonan yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti tietokantateknologiaa, verkkokauppaa sekä tietotekniikan avulla tuotettujen liiketoimintamallien suunnittelua ja arviointia. Paulo Goesin tutkimuksia on julkaistu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Hän toimii Management Information Systems Quarterly julkaisun päätoimittajana. Kristiina Heikkilä työskentelee luennoitsijana Linnéuniversitetissä Kalmarissa, Ruotsissa. Hän on erikoistunut hoitotyön tutkimiseen. Erityisesti hän on tutkinut vanhustyötä erilaisissa konteksteissa sekä kulttuuriset ja etniset näkökulmat hoitotyössä. Hän on ollut mukana kirjoittamassa artikkeleita useisiin kansainvälisiin tutkimusjulkaisuihin. Aikaisemmin Kristiina Heikkilä on työskennellyt tutkimus- ja kehitystehtävissä kunta-alalla sekä tutkijana ja luennoitsijana Växjön yliopistossa ja Karolinska Instituutissa Ruotsissa. Katalin Illes toimii johtamisen ja kehittämisen yliopettajana Westminsterin yliopistossa Lontoossa. Hänen roolinsa on kehittää innovatiivisia johtamisopintoja MBA-koulutusohjelmissa. Hänellä on pitkä työkokemus johtotehtävissä sekä Isossa-Britanniassa että Kiinassa Illes on julkaissut akateemisia tekstejä monissa julkaisuissa ja hän on työskennellyt vierailevana professorina useissa maissa. Viktor Kozlov on toiminut vuodesta 2005 lähtien professorina Venäjän taloustieteiden Plehanov-yliopistossa Moskovassa. Aikaisemmin hän on työskennellyt pitkään johtotehtävissä teollisuudessa. Koichi Ogasawara työskentelee sosiaalityön professorina Tohoku Fukushi yliopistossa Japanin Sendaissa. Hän toimii tällä hetkellä myös Japanese Association for Business Management of Long-term Care yhdistyksen varapuheenjohtajana ja Japanese Council of Care Business Human Resource Education neuvoston puheenjohtajana. Intialainen Sudhansu Rai työskentelee apulaisprofessorina kulttuurienvälisen viestinnän ja johtamisen laitoksella Copenhagen Business Schoolissa, Tanskassa. Hänen tutkimusalaansa ovat erityisesti innovaatiot kehittyvissä talouksissa, yrittäjyys sekä yhteiskehittely ja innovaatiot. Ennen akateemista uraansa Sudhanshu Rai työskenteli liike-elämässä, muun muassa Tata-konsernissa. 18 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

11 Koulutusjärjestelmä ja kehittynyt teknologia Suomen menestyksen avaintekijät Esittelyssä Laurean kansainvälisen neuvottelukunnan jäsen professori Viktor Kozlov. Laurean kansainvälinen neuvottelukunta tapasi Laurean rehtoraatin lokakuussa. Viktor Kozlov kuvassa toinen vasemmalta. M oskovalaisen Plekhanov Russia University of Economicsin professori Viktor Kozlovilla on pitkäaikainen kokemus ja näkemys suomalaisen teknologian ja liiketoiminnan kehittymisestä aina 1970-luvulta tähän päivään saakka. Suomi onnistui muodostumaan yhdeksi kehittyneiden teknologioiden maaksi 1990-luvulla. Maanne on myös yksi maailman johtavista maista atomienergian käytön suhteen, toteaa Kozlov. Järkevästi toteutettu liiketoiminta energiataloudessa ja ympäristöasioissa sekä näillä alueilla saavutettu kokemus muodostavat merkittävän osan Suomen tämän päivän imagosta, jatkaa Kozlov. Professori Kozlov antaa suuren tunnustuksen suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Hänestä on hämmästyttävää, kuinka suuri osa korkeakouluista on perustettu vasta sodan jälkeisinä vuosina, mutta tutkimuksessa ja kehittämisessä saavutetut tulokset ovat korkealuokkaisia. Hänen mukaansa välttämättä ei aina tarvita vanhaa historiaa, kun halutaan saavuttaa uusia innovaatioita. Koulutukseen ja kulttuuriin kannattaa panostaa myös talouden epätasapainon aikana. Opiskelun ilmaisuus jopa ulkomaalaisille on asia, jota professori Kozlov arvostaa. Suomen kulttuuria ja koulutusjärjestelmää pidetään pääasiallisina tekijöinä pienen maan kilpailukyvyssä. Talouden epätasapainon aikana professori Kozlov toivoo näiden roolin edelleen korostuvan, sillä ne ovat pääomaa, johon kannattaa sijoittaa. Erityisen ilahtunut hän on suomalaisen koulutusjärjestelmän tarjoamista jatkokoulutus- ja uudelleenkouluttautumismahdollisuuksista, sillä ihmisten elinolosuhteet ja työskentelymahdollisuudet muuttuvat koko ajan erityisesti tällä hetkellä. Laurean toimintamalli Learning by Developing saa professori Kozlovin rakentamaan yhteistyömahdollisuuksia myös koulutuksen kehittämisessä Plekhanovin ja Laurean kesken. Plekhanov toteuttaa organisaatioiden tilauksesta mm. johtamiseen liittyviä selvityksiä ja ohjeistuksia. Aluevaikuttavuus ja sen tutkiminen on yksi keskeinen Plekhanovin tehtävistä, ja tässä Laurealla ja Plekhanovilla on käynnistymässä yhteishanke. Professori Kozlovin tutkimusaiheet liittyvät johtamiseen ja erityisen kiinnostunut hän on johtamiskulttuureista. Erityisenä tehtävänään Laurean International Advisory Boardin jäsenenä professori Kozlov näkee laajan yhteistyön luomista Laurean, Moskovan National Nuclear Research Universityn ja Rosatom Corporate Academyn välillä. Suomen eduskunta on hyväksynyt Fennovoiman ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksen täydennyshakemuksen joulukuussa Fennovoima rakentaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalansa Pyhäjoelle. Valtioneuvosto edellyttää, että Fennovoima jättää rakentamislupahakemuksen kesäkuun loppuun 2015 mennessä. Laitoksen suunnittelutyö ja lupahakemuksen valmistelutyöt ovat käynnissä yhdessä laitostoimittaja Rusatom Overseasin kanssa. Luomalla yhteistyöverkoston venäläisten toimijoiden ja yliopistojen sekä Laurean välille voimme järjestää yhdessä seminaareja ja koulutusta atomivoimalaprojektiin osallistuville suomalaisille ja venäläisille yrityksille, suunnittelee tulevaa professori Viktor Kozlov. Viktor Kozlov Taloustieteiden tohtori, professori Plekhanov Russia University of Economicsissa vuodesta Atomienergia-alalla Vuodesta 1990 ensin Atomenergoexportin pääjohtaja ja vuodesta 1998 Atomstroiexportin pääjohtaja. Toimi vuodet Loviisan atomivoimalaprojektissa Atomstroiexportin edustuston johtajana Helsingissä. 20 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

12 Kansainvälistymistä Mäntsälän mallilla Mäntsälään on viime vuosien aikana asettunut monia suuri suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, kuten Tokmanni, Rexam ja Yandex. Yritysten sijoittautumisessa on auttanut Mäntsälän Yrityskehitys Oy. T okmanni-konsernin pääkonttori ja logistiikkakeskus valmistuivat Mäntsälään vuonna Vuonna 2013 kunnassa aloitti toimintansa englantilaisen Rexamin juomatölkkitehdas, joka valmistaa päivittäin noin 3 miljoonaa juomatölkkiä. Viimeisimpiä tulijoita on IT-konserni Yandex, joka ylläpitää Venäjän suurinta hakukonetta, Yandex.com-sivustoa. Yandexin datakeskuksen ensimmäinen osa on käynnistänyt toimintansa vuodenvaihteessa Mäntsälän Kapulin alueella. Datakeskuksen lisäksi alueelle nousee Yandexin toimisto sekä lämmön talteenottokeskus. Palvelinkeskuksen tuottamaa lämpöä hyödynnetään tulevaisuudessa mäntsäläläisten omakotitalojen ja teollisuuskiinteistöjen lämmityksessä. Mäntsälän mallilla hyviä tuloksia Mäntsälän vahvuuksia ovat hyvät yhteydet ja hyvä maine Mäntsälän Yrityskehityksessä emme pelkästään tarjoa yritysneuvontaa aloittaville ja jo olemassa oleville yrityksille. Tärkeänä tehtävänä meillä on saada kansainvälisiä yrityksiä sijoittautumaan Suomeen ja Mäntsälään, kertoo toimitusjohtaja Harri Kari. Kun suuri yritys pohtii sijoittautumisesta eri paikkakuntien välillä, vaakakupissa painavat monet asiat. Päätökseen vaikuttavat muun muassa logistiikka, osaavan työvoiman saatavuus, energian ja veden saatavuus, asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Eri yritykset painottavat erilaisia asioita. Esimerkiksi Rexam painotti alussa paljon työterveysasioita, kertoo Mäntsälän Yrityskehityksen markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho. Yandexin kohdalla taas energiaasiat olivat tärkein prioriteetti. Mäntsälän vahvuutena Harri Kari ja Yandexin datakeskuksen ensimmäinen osa on jo valmistunut Mäntsälän Kapulin alueelle moottoritien kupeeseen. Jyrki Teeriaho näkevät erityisesti logistisen sijainnin. Helsinki-Lahti moottoritie ja Oikorata pitävät huolen siitä, että tavarat ja ihmiset liikkuvat nopeasti. Mäntsälässä käydäänkin paljon töissä sekä pääkaupunkiseudulta että Lahden seudulta. Olemme myös huomanneet, että Mäntsälällä on yritysten suuntaan erinomainen maine, toimitusjohtaja Kari toteaa. Kierrän paljon maailmalla tapaamassa yritysten edustajia ja on mukava huomata, että Mäntsälä tunnetaan hyvin. Vaikka se kuinka hassulta kuulostaisikin, niin minulle on jopa Lontoossa sanottu, että ai, olette Mäntsälästä! Mihin Mäntsälän hyvä maine sitten perustuu? Harri Kari ja Jyrki Teeriaho puhuvat mielellään niin sanotusta Mäntsälän mallista. Mäntsälän malliin kuuluu, että yrityksille annetaan vastauksia hyvin nopeasti. Oli kyse sitten sähköön tai veteen, kaavoitukseen, tekniseen toimialaan tai mihin tahansa muuhun kunnan toimintoon liittyvästä asiasta, pyrkii Mäntsälän Yrityskehitys antamaan yritykselle vastauksen. Nopeus on meidän valttimme. Kyse ei ole kunnan pienuudesta tai suuruudesta, vaan koko organisaatio päättäjistä lähtien on sitoutunut tähän ajattelumalliin, Harri Kari tiivistää. Opiskelijat tuovat uusia näkökulmia Mäntsälän Yrityskehitys Oy ja Laurea ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2006 lähtien. Laurean opiskelijat ovat toteuttaneet opinnäytetöinä muun muassa tutkimukset Mäntsälän kunnan maineesta sekä suurten yritysten, kuten Yandexin, Tokmannin ja Rexamin, tarvitsemista B2B-palveluista. Nämä ovat esimerkkejä teemoista, joista olemme Mäntsälässä kaivanneet tarkempaa tietoa. Opiskelijat ovat sitten toteuttaneet tutkimukset ammattitaitoisesti, Harri Kari kertoo. Näin opiskelijat myös tietävät, että heidän tekemänsä tutkimus tulee oikeasti käyttöön ja osaksi meidän työtä täällä. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on sujunut hyvin ja Mäntsälän Yrityskehityksessä on oltu tyytyväisiä opiskelijoiden tekemiin töihin. Opiskelijat ovat avanneet uusia näkökulmia ja tuoneet näkemystä esimerkiksi sähköisten palveluiden ja sosiaalisen median käyttöön. Opinnäytetyöprosessissa oppii aina paljon itsekin. On palkitsevaa huomata, miten omakin ajatus kirkastuu, kun opiskelijan kanssa keskustellaan tietystä teemasta, markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho. Ulkopuolisen näkökulma saa myös huomaamaan asioita, joita ei ole itse tullut ajatelleeksikaan. Kansainvälistyminen tuo mielenkiintoisia projekteja Laurean opiskelijoille Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Harri Kari (vas.) ja markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho. Opinnäytetöiden ja tutkimusten lisäksi Laurea ja Mäntsälän Yrityskehitys ovat tehneet yhteistyötä erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Laurean opiskelijoiden muodostama projektityöryhmä on vastannut Mäntsälän Kesäkadun avajaisista yhdessä kunnan, Mäntsälän Yrittäjien ja Yrityskehityksen kanssa. Laurean ja Mäntsälän Yrityskehityksen yhteistyössä on alusta lähtien ollut mukana Laurean lehtori Petri Oikkonen. Hän kertoo, että kumppanuuden alkuvaiheessa keskiössä oli logistiikka. Viime vuosina entistä tärkeämmäksi on noussut kansainvälisyysnäkökulma, Oikkonen sanoo. Yandex kuvaa hyvin, miten kansainväliseksi Mäntsälän toiminta on hypännyt. Mäntsälä-yhteistyöstä on syntynyt monia mielenkiintoisia projekteja, joissa opiskelijat ovat päässeet aidosti mukaan Mäntsälän kunnan työhön. Työtä opinnäytetöiden ja muiden yhteisten projektien tiimoilla on tarkoitus tehdä tiiviisti myös jatkossa. Yksi tärkeä suunta seuraavissa projekteissa tulee olemaan Mäntsälän maineen tutkiminen, Petri Oikkonen kertoo. Tänä vuonna yhteistyö saa uuden muodon, kun Mäntsälässä järjestetään suomalaiselle talouselämälle tarkoitettu seminaari. Syksyllä 2015 järjestettävän seminaarin teemana on kansainvälisten yritysten sijoittautuminen Suomeen. 22 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

13 Haluatko tehdä yhteistyötä Laurean kanssa? Ota yhteyttä Laurean aluepalveluorganisaation yhteyshenkilöihin: Pääkaupunkiseutu: Pia Kiviharju, Espoo, puh Anssi Kuusela, Vantaa, puh Itäinen Uusimaa: Petri Tani, puh Keski- ja Pohjois-Uusimaa: Teemu Ylikoski, puh Läntinen Uusimaa: Mika Kortelainen, puh LbD-kirja ilmestynyt Uusia korkeakouluperinteitä Laureassa Syksyn 2014 aikana Laureassa otettiin käyttöön uusia korkeakouluperinteitä. Valmistujaisjuhlassa joulukuussa lanseerattiin täysin uudenlaisia valmistumiskäytänteitä Suomessa, joista näkyvimpiä oli Laurea-viitta. Valmistuvat opiskelijat pitivät juhlassa yllään viittaa tutkinnon suorittamisen merkkinä. Uusilla valmistumiskäytänteillä Laurea haluaa vahvistaa tutkinnon suorittamisen merkitystä ja rakentaa uutta ammattikorkeakouluperinnettä Suomessa yhdessä teidän opiskelijoiden kanssa, sanoi Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski puheessaan valmistuville. Laurea-viitat ovat lohjalaisen tekstiilialan perheyrityksen E. Laiho Oy:n käsialaa. Laurea-viitat ja yrityksen muu tuotanto on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Rehtorin käädyt Katariina Raij n toimittama Learning by Developing Action Model kirja on ilmestynyt. Kirjassa kuvaillaan kehittämispohjaisen oppimisen LbD-mallia pedagogisen kehittämisen prosessina Laureassa. Kirja koostuu vertaisarvioiduista artikkeleista, joissa esitellään LbD-mallin teoreettista taustaa sekä esimerkkejä mallin soveltamisesta erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Kirjoittajina kirjassa ovat Katariina Raij, Vesa Taatila, Outi Kallioinen, Pentti Rauhala, Jouni Koski ja Seija Mahlamäki Kultanen sekä tiiminä Outi Ahonen, Tarja Meristö, Liisa Ranta & Hanna Tuohimaa ja Teemu Rantanen, Eeva Soikkeli & Elsa Kolu. Elokuussa puolestaan Laurean rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski vastaanotti Laurean historian ensimmäiset Rehtorin käädyt. Käädyt ovat perinteinen korkeakoulun symboli ja rehtori tulee käyttämään niitä valmistujaisjuhlissa sekä muissa juhlavissa tilaisuuksissa. Laurean Rehtorin käätyjen suunnitteluprojekti toteutettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun korumuotoilun opiskelijoiden kanssa. Käädyt on suunnitellut korumuotoilun opiskelija Annea Lounatvuori. Laurean Rehtorin käätyjen nimi on Aura. Inspiraatio käätyihin on tullut saaristoluonnosta ja lintuauran dynaamisista siiveniskuista. Aurassa kuvastuvat laurealaiset arvot yhteisöllisyys ja luovuus sekä eteenpäin meneminen. Restonomi Eveliina Salmela ja valmistuvan opiskelijan Laurea-viitta. Laurea ja Amisto yhteistyöhön Laurea-ammattikorkeakoulu ja Porvoon ammattiopisto Amisto solmivat yhteistyösopimuksen tammikuussa. Kumppanuussopimuksen myötä Laurea ja Amisto tiivistävät yhteistyötään Itä-Uudellamaalla. Oppilaitokset alkavat yhteistyössä kehittää opintopolkumallia toisen asteen opinnoista ammattikorkeakouluun. Tätä varten toteutetaan pilottikokeilu Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi/ terveydenhoitajaksi opintopolku, joka käynnistyy syksyllä Tulevaisuudessa tätä väyläopintojen mallia on tarkoitus laajentaa myös muihin koulutuksiin Laureassa sekä muihin ammattioppilaitoksiin ja lukioihin. Opiskelijan näkökulmasta väyläopintojen tavoitteena on tuoda ammattikorkeakouluopintoja osaksi ammatillista tutkintoa ja kehittää opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksia. Toisen asteen opiskelijat saavat myös mahdollisuuden tutustua opiskeluun ammattikorkeakoulussa. Samalla Laureassa kehitetään menettelytapoja toisen asteen opinnoissa hankitun osaamisen tunnistamiseen ammattikorkeakoulututkintoa suoritettaessa. Laurean ja Amiston yhteistyösopimuksessa sovitaan myös oppilaitosten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön lisäämisestä alueella sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Laurea ratkomaan digiajan osaamishaasteita Laurea-ammattikorkeakoulu, Aaltoyliopisto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK toteuttavat vuoden 2015 aikana hankkeen, jossa kehitetään suomalaista korkeakouluopetusta digiaikaan vuoropuheluna yritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa testattavaksi uusia lähestymistapoja ja menetelmiä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän vuoropuhelulle. Tarkoituksena on kohdentaa yritysyhteistyötä yrityksille merkittäviin osaamishaasteisiin ja innostaa mukaan myös pk-sektorin yrityksiä. Näiden uusien lähestymistapojen ja niihin linkittyvän taustatutkimuksen avulla luodaan yhteistä käsitystä siitä, mitä osaamista digitalouden kehittyminen, ja mitä sen aiheuttama murros vaatii korkeakoulutetuilta. Osaamista luodataan tässä pilottivaiheessa viiden myöhemmin täsmentyvän esimerkkiammatin avulla. Kolmantena hankkeessa pohditaan, miten korkeakouluopetusta pitää uudistaa esimerkiksi reaaliaikaisen talouden, teollisen internetin, robotiikan, keinoälyn ja 3D-tulostuksen muuttaessa toimialoja, ammatteja ja osaamistarpeita. Hanke toteutetaan läheisessä yhteistyössä EK:n jäsenliittojen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Mhealth booster ja Toimiva sairaala hankkeet päätökseen Hyvinvointiteknologiaan liittyvät Laurean hankkeet mhealth booster ja Toimiva sairaala Living Lab tulivat päätökseen vuodenvaihteessa. Hankkeiden yhteinen loppuseminaari järjestettiin Tikkurilan kampuksella joulukuussa. mhealth booster -hankkeessa tutkittiin, kehitettiin, suunniteltiin ja tuotettiin asiakaslähtöisiä hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä kehitysympäristöjä. Samalla arvioitiin niiden tuomia mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja kotona selviytymisen mahdollisuuksia eri-ikäisten ihmisten tukemisessa. Osana hanketta perustettiin kolme hyvinvointiteknologian kokeilupistettä Espooseen ja Vantaalle. Kaikkiaan hankkeessa oli mukana 43 hyvinvointiteknologiaa ja palveluja tuottanutta yritystä. Hankkeen loppuraporttiin voi tutustua Laurean verkkosivuilla. Toimiva sairaala Living Lab oli Laurean ja Vantaan Sairaalapalveluiden yhteinen kehittämishanke vuosina Tarkoituksena hankkeessa oli luoda toimiva ja avoin ympäristö, jossa on mahdollista testata ja kehittää teknologiapohjaisia hyvinvointituotteita ja -innovaatioita. Toimiva sairaala kumppanuusverkostossa oli mukana Katriinan sairaala Peijaksen sairaalan Geriatrinen akuuttiyksikkö. Mukana oli myös CIDe Clusterin kautta useita terveysteknologiaa ja palveluita tuottavia yrityksiä. Lisätietoja kirjasta Laurean verkkosivuilta. 24 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

14 KOLUMNI Uutta ja uudistunutta Vuosi 2014 oli Laurea-ammattikorkeakoulussa muutoksen vuosi monella tapaa. Yksi isoista muutoksista oli keväällä alkanut organisaation muutosprosessi, joka oli Laurean historian suurimpia. Erillisistä yksiköistä siirryttiin entistä yhtenäisempään toimintatapaan. Tämän muutoksen aikana synnyi mm. tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava kehitysyksikkö. Osana tätä prosessia myös itse tulin mukaan Laurean uuteen organisaatioon. Kokemus on ollut erittäin hieno: olen tavannut, haastatellut ja haastanut Laurean henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä Laurean sidosryhmien edustajia - ja minua on haastettu. Vuoden 2015 alusta uusi organisaatio aloitti virallisesti toimintansa. Tavoitteena on parantaa Laurean TKI:n strategista johtamista tuomalla läpinäkyvyyttä ja yhtenäisempiä toimintatapoja Laurean TKI-toimintaan. Perusteet on nyt luotu toiminnalle ja työ jatkuu. Laurean visiona on olla metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä. Omalta osaltaan TKI-toiminta palvelee koko Laurean toimintakentän, Uudenmaan, aluetta. Tahtotilana on pystyä paremmin palvelemaan uudistuneella toimintatavalla Uudenmaan alueen eri toimijoiden: yritysten, kuntien, julkisorganisaatioiden sekä järjestöjen ja muiden sidosryhmien tarpeita. Enää ei riitä, että tiedämme tarpeet nyt, vaan meidän täytyy kyetä ennakoimaan myös sitä, mitä tarpeita on muutaman vuoden päästä. Laurean uudella aluepalveluorganisaatiolla ja TKI-toiminnalla, joka yhdistyy opetuksen jatkuvaan kehittämiseen, saadaan paremmin vastattua tähän tarpeeseen. TKI-toiminnassa kansainvälisyys on oltava aina mukana. Laurean valinta on olla kansainvälinen kehittäjä metropolialueella. Tämä tarkoittaa parhaiden - myös kansainvälisten toimintatapojen ja partnereiden - hyödyntämistä Uudenmaan hyväksi. Kansainvälisyys näkyy myös kansainvälisenä opiskelijavaihtona, henkilökunnan vaihtona sekä kansainvälisinä tutkimus- ja kehityshankkeina. Hyvänä esimerkkinä kansainvälisestä opiskelijayhteistyöstä yrittäjyydessä on Cambridgen yliopiston kanssa tehty yrittäjyysleiritoiminta. Laurean strategiset TKI-toiminnan valinnat ovat keskittyneet terveyden ja hyvinvoinnin, palveluliiketoimintaan ja turvallisuuden alueille. Laurean strategiakausi on päättymässä 2015, ja uusi strategiatyö on aloitettu viime vuonna ja työ jatkuu edelleen. Laurea siirtyi tässäkin työssä digitaalisuuteen kahdella rintamalla: ottamalla Laurea strategia-applikaation käyttöön henkilökunnan strategiatyössä ja kaikille avoimessa twitter-kampanjassa #Laurea2020. Nämä mahdollistavat sekä sidosryhmien että henkilökunnan uudenlaisen osallistumisen myös TKI-toiminnan strategiseen kehittämiseen. Kilpailu tiivistyy monella osa-alueella. Laurean isot rakenteelliset muutokset ovat takanapäin myös TKI-toiminnan osalta. Uskon, että yhä kiristyvässä kilpailussa Laurean kaikessa toiminnassa on valettuina nyt hyvät perustukset menestyksekkään toiminnan rakentamiselle. Kyösti Väkeväinen Vararehtori, TKI 26 Kehittäjä 1/2015 Kehittäjä 1/

15 Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa (09) Vanha maantie 9, Espoo Metsänpojankuja 3, Espoo Uudenmaankatu 22, Hyvinkää Keskikatu 3 a, Kerava Nummentie 6, Lohja Taidetehtaankatu 1, Porvoo REHTORAATTI Jouni Koski, rehtori ja toimitusjohtaja Kimmo Hannonen, vararehtori tukipalvelut Susanna Niinistö-Sivuranta, vararehtori opetus ja aluekehitys Kyösti Väkeväinen, vararehtori tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Markkinointi -ja Viestintäpalvelut Päivi Korhonen viestintäjohtaja (09) viestinta@laurea.fi markkinointi@laurea.fi facebook.com/laureauas youtube.com/laureauas pinterest.com/laureauas

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Hannele Niiniö, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle Sijoita SeAMKiin PARAS korkeakoulu opiskelijalle Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja yhteisöllinen ammattikorkeakoulu, jonka tavoitteena on olla paras korkeakoulu opiskelijalle (Visio 2020).

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto

etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto etwinning Opettajien eurooppalainen verkosto Tervetuloa mukaan! etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu opettajille ja päiväkotien henkilökunnalle. etwinning soveltuu kaikkiin koulumuotoihin

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Espoon Avoimen osallisuuden malli Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS 21.8.2019 Laurea on opiskelijakeskeinen, kansainvälinen ja uutta kehittävä ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Luovuus

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Luovuus Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Luovuus Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto (1/2) 4 491 Opiskelijaa 5 044 Aikuisopiskelijaa 638 Työntekijää 48 Professoria 8 Tutkimusprofessoria 10 Apulaisprofessoria 171 Dosenttia Vuoden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa? Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot