Lahden kaupungin talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Lahden kaupungin talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

2 A Lahden kaupungin talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Yleistä

3 Sisällys Kaupunginjohtajalta A Yleistä 1 Strategia 1.1 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki 2 Väestö 3 Käyttötalous Investoinnit suunnitelmakaudella Tärkeimpiä investointeja 5 Henkilöstö B Konsernihallinto 1 Konsernihallinto 1.1 Toiminnan painopistealueet 1.2 Konsernihallinto määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Konsernipalvelut 2.1 Toiminnan painopistealueet 2.2 Konsernipalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 3 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet 3.1 Elinkeinotoimi 3.2 Korkeakoulutoiminta 3.3 Lahden Yliopistokampuksen suunnitelmakauden kehittämiskohteet 3.4 Strategiset kehittämispanostukset 3.5 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4 Tukityöllistäminen 4.1 Työttömyys 4.2 Toiminnan painopistealueet 4.3 Tukityöllistäminen sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus C Sosiaali- ja terveystoimiala Toimitus: Heini Moisio Graafinen suunnittelu: Schick Toikka Painopaikka: Erweko Lahden Kaupunki 2014 ISBN 1 Sosiaali- ja terveystoimiala 1.1 Sote-uudistus 1.2 Toiminnan painopistealueet 1.3 Sosiaali- ja terveystoimiala sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 1.4 Esikunta ja palvelukeskus, Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus sekä Hyvinvointipalvelut yhteensä sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 2 Terveyspalvelut 2.1 Avohoito 2.2 Suun terveydenhuolto 2.3 Terveyspalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 3 Vanhustenpalvelut ja kuntoutus 3.1 Vanhusten avopalvelut 3.2 Vanhusten palvelut ja kuntoutus sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 4 5

4 4 Hyvinvointipalvelut 4.1 Vammaispalvelut 4.2 Hyvinvointipalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus 5 Päijät-Hämeen perheneuvola 5.1 Päijät-Hämeen perheneuvola 5.2 Päijät-Hämeen perheneuvola määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 6 Toimeentuloturva 6.1 Toimeentuloturva määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 7 Erikoissairaanhoito 7.1 Erikoissairaanhoito määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus D Sivistystoimiala 1 Sivistystoimiala 1.1 Toiminnan painopistealueet 1.2 UNICEF 1.3 Sivistyslautakunnan jaettavat avustukset 1.4 Sivistystoimiala määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Lasten ja nuorten kasvu 2.1 Lasten ja nuorten kasvu sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2.2 Varhaiskasvatus 2.3 Varhaiskasvatus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2.4 Perusopetus 2.5 Perusopetus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2.6 Nuorisopalvelut 2.7 Nuorisopalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3 Elinvoima ja osaaminen 3.1 Elinvoima ja osaamisen sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.2 Lukiokoulutus 3.3 Lukiokoulutus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.4 Kirjasto- ja tietopalvelut 3.5 Kirjasto- ja tietopalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.6 Wellamo-opisto 3.7 Wellamo-opisto määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4 Liikunta ja kulttuuri 4.1 Kulttuurikeskus 4.2 Liikuntapalvelut 4.3 Liikuntapalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4.4 Kansainväliset urheilutapahtumat 4.5 Liikunta ja kulttuuri sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4.6 Kaupunginmuseo 4.7 Kaupunginmuseo määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus E Tekninen ja ympäristötoimiala 1 Tekninen ja ympäristötoimiala 1.1 Toiminnan painopistealueet 1.2 Hallinto, Kunnallistekniikka ja Maankäyttö sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Kunnallistekniikka 2.1 Vuoden 2014 määrärahoilla toteutettavia hankkeita 1.2 Kunnallistekniikka määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3 Maankäyttö 3.1 Maankäyttö määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4 Lahden seudun ympäristöpalvelut 4.1 Lahden seudun ympäristöpalvelut määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 5 Lahden seudun rakennusvalvonta 5.1 Lahden seudun rakennusvalvonta määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 6 Joukkoliikenne 6.1 Joukkoliikenne määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus F Taseyksiköt 1 Lahden Tilakeskus 2 Lahden Ateria 3 Lahden Siivouspalvelu 4 Lahden Tietotekniikka 5 Lahden kaupunginorkesteri 6 Lahden kaupunginteatteri Taulukot T1 Lahden kaupungin strategia T2 Väestön määrän kehitys Lahdessa T3 Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot T4 Bruttoinvestoinnit ryhmittäin T5 Lahden kaupungin tuloslaskelma (1 000 ) T6 Lahden kaupungin rahoituslaskelma ( ) T7 Kaupungin organisaatiokaavio T8 Lahden Työttömyys

5 Kaupunginjohtajalta Lahden kaupungin taloussuunnitelman lähtökohtana on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen toimintatapoja uudistamalla. Joiltakin osin palveluiden tarve kasvaa, ja tähän on pystyttävä vastaamaan myös kiristyvän julkisen talouden oloissa. Palvelut on kohdistettava oikein ja vaikuttavasti samalla, kun toimintoja tehostetaan ja mm. erillisiä palvelupisteitä joudutaan karsimaan ja palvelutasoa tarkistamaan. Valtuuston huhtikuussa 2013 hyväksymän strategian mukaan Lahden visio on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Kaupungin kestävän kasvun ja vahvistuvan elinkeinoelämän tavoitteista on taloussuunnitelmassa pyritty pitämään kiinni. Strategiassa kaupungin toiminnan läpäisee ympäristölähtöinen ja resurssitehokas toiminta, joka yhdistyy vahvaan ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä elinkeinoelämän ja käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämiseen. Lapsiystävällisen kaupungin tavoitetta täydentää Lahden toimiminen vuonna 2014 Suomen UNICEF-kaupunkina. Kaupunginhallituksen asettama talous- ja toimintaorganisaatiotoimikunta on edellyttänyt talouden tasapainottamista vuosina Tasapainotusohjelmassa keskeistä on toimintatapojen kehittäminen, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä asiakaslähtöinen panostaminen kaupunkilaisten kannalta tärkeimpiin palveluihin. Erityisiä painopisteitä ovat muutokset terveydenhuollon avopalveluissa ja vanhusten palveluissa sekä vastaaminen päivähoidon kasvavaan kysyntään. Henkilöstö otetaan laajasti mukaan talouden sopeuttamistoimiin ja rakenteellisia muutoksia suunnitellaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Lahden kaupungin vuotuiset investoinnit ovat vuosina 2014 ja 2015 noin 90 milj. euroa, mikä on aivan poikkeuksellisen korkea investointitaso. Vuonna 2016 investoinnit laskevat noin 68 milj. euroon, mikä on lähellä viime vuosien investointitasoa. Taloussuunnittelmakaudella valmistuvat Jalkarannan ja Liipolan uudet monitoimitalot, useita päiväkoteja, sosiaali- ja terveystoimen rakennemuutosten edellyttämä uusi pääterveysasema sekä lukuisia peruskorjauksia ja keskustan kunnallistekniikan suuret investoinnit. Palvelujen ja talouden perustan vahvistaminen Lahti panostaa kaupungin kasvuun tukemalla elinkeinoelämää ja osaamispohjaa uusien työpaikkojen luomiseksi, mahdollistaa kasvun kaavoittamalla ja lisäämällä kaupungin vetovoimaa. Kaupungin keskustan kehittämisen hankkeet, Ranta-Kartanon alue, torinaluspysäköinti sekä kävelykatu- ja liikennejärjestelyt etenevät; samoin radan varren ja koko asemanseudun kehittäminen. Eteläisen kehätien suunnittelu, jota kaupunki osaksi rahoittaa, siirtyi kuluvalta vuodelta talousarviovuodelle. Talousarviossa on huomioitu painopisteenä myös lähiöiden kehitys. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat julkisen talouden heikkenemisen vuoksi vahvasti taloutta sopeuttavia. Samalla, kun tasapainoa haetaan veroja korottamalla ja menoja karsimalla, pitkäjänteisen tasapainon kannalta on ensiarvoisen tärkeää turvata kaupungin kasvun ja elinkeinoelämän monipuolistumisen tuoma tulopohjan vahvistuminen. Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Työllisyyden parantaminen vaatii Lahdessa erityishuomiota. Valtakunnallinen pitkäaikaistyöttömyyden torjunnan kuntakokeilu jatkuu ja nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettu tukityöllistämisen ja nuorisopalveluiden määrärahassa. 8 9

6 A Yleistä 10 11

7 A 12 Yleistä 13

8 A 1 T1 Lahden kaupungin strategia Taloussuunnittelun lähtökohtia Yhdyskunta ja elinvoima Asukas Kaupunkikonserni Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva asukkaan kasvukeskus. Metropolialueella sijaitsevassa Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö A Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen B Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille C Kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristölähtöisesti viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen. 1.1 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki Lahden kaupungin strategia määrittelee koko kaupunkikonsernin keskeiset tavoitteet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian huhtikuussa 2013, ja sitä noudatetaan kaikessa kaupungin toiminnassa. Se sitoo yksittäiset päätökset ja toimenpiteet osaksi pitkän aikavälin kehittämistä. Strategian keskeiset elementit ovat visio, sitä tarkentavat strategiset päämäärät ja menestystekijät sekä niihin liittyvät arviointikriteerit. Lahden kaupungin visiona on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Kaupunki hakee vahvaa kasvua kehittämällä D Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä A1 Kehitetään Lahden kaupunkiseutua kansainvälisesti merkittävänä, ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan erikoistuneena innovaatio- ja elinkeinokeskittymänä A2 Tuetaan yritysten perustamista ja kasvua sekä sijoittumista Lahden kaupunkiseudulle A3 Vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa B1 Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä B2 Palveluissa lisätään asukkaan omaa vastuuta ja omatoimisuutta B3 Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä C1 Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa C2 Kehitetään suunnitelmallisesti johtamisosaamista C3 Parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kestävä ja resurssitehokas toiminta yhdistyy ympäristö- ja muotoiluosaamiseen sekä elinkeinoelämän ja käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämiseen. Lapsiystävällinen kaupunkikehitys ja työikäisen väestön houkutteleminen Lahteen ovat keskeisiä teemoja. Lahti haluaa uudistaa ennakkoluulottomasti palveluverkkoa ja palvelujen tuotantotapoja. Kaupunki keskittyy ydintehtäviin, lisää ennaltaehkäisevää palvelua ja kuntalaisten omavastuuta. Samalla kaupunki tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia osallistua palvelujen ja oman elinympäristön suunnitteluun. 1.2 Talouden tasapainottamisohjelma E Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä A4 Tiivistetään yhteistyötä metropolin ydinalueen ja Lahden kaupunkiseudun kuntien kanssa A5 Vahvistetaan keskusta-alueen vetovoimaa ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja A6 Vahvistetaan kaupungin viestintää, kaupunkimarkkinointia ja maineen hallintaa B4 Otetaan käyttöön uusia osallistumistapoja sekä kannustetaan asukkaita osallistumaan käyttämiensä palveluiden ja ympäristönsä kehittämiseen B5 Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kaupunki Talousarvion yhteyteen on laadittu talouden tasapainottamisohjelma. Yleinen talouden kehitys on heikentänyt Lahden kaupungin taloustilannetta poikkeuksellisen rajusti. On välttämätöntä pystyä sopeuttamaan kaupungin palvelut ja toimintatavat olosuhteisiin niin, että voidaan samanaikaisesti turvata välttämättömät palvelut sekä kaupungin vetovoima ja kasvu. Olennaista on pystyä leikkaamaan kiinteitä kustannuksia ja kehittää toimintaa joustavammaksi ja nopeammin reagoivammaksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuosiksi Ohjelman toteuttamista seurataan neljännesvuosittain. Ohjelmaan voi tutustua kaupungin verkkosivuilla osoitteessa F Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki A7 Kehitetään tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta sekä toteutetaan erinomainen julkisen ja kevyenliikenteen järjestelmä A8 Konserni edistää ekologisen, resurssitehokkaan rakennetun ympäristön sekä siihen liittyvien edelläkävijäalueiden ja -kohteiden syntymistä B6 Konserni tukee ja auttaa asukkaita tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja C4 Konserni toimii ympäristölähtöisesti. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa 14 Yleistä 15

9 A 2 Väestö 3 Käyttötalous Lahden väkiluku on jatkanut tasaista kasvuaan. Pääkaupunkiseudun väestöpaine on aikaisemmin purkautunut lähinnä Helsingin ympäryskuntiin. Nyt maassamuutto vaikuttaa positiivisesti myös Lahdessa. Vuoden 2012 lopussa väkiluku oli jo eli lisäystä 719 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Väestömäärän kasvu on aikaisempina vuosina ollut varsin pientä eli n. 0,1 0,5 % vuosittain. Viime vuosina kasvu on kuitenkin noussut yli 0,7 prosentin ja myönteinen kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Lahtelaisten tulotaso on koko maan keskiarvoa alhaisempi johtuen koulutustasosta ja työttömyydestä. Henkilöä kohden laskettuna veronalaiset tulot olivat vuonna 2010 noin euroa, kun koko maassa tulonsaajien keskitulot olivat euroa. Lahden kaupunginvaltuusto teki keväällä 2013 valtuustosopimuksen, jossa poliittiset ryhmät sitoutuivat yhteisiin tavoitteisiin kaupungin kasvun, toiminnan ja talouden osalta. Toukokuussa päätettiin talousarviokehys ja veroprosentit. Veroprosentti on talousarviovuodesta 2014 eteenpäin 20,25. Kesän ja syksyn aikana kansantalouden näkymät ovat heikentyneet ja asetettujen taloustavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Kaupungin on parannettava tuottavuutta ja tehtävä mittavia rakenteellisia sopeuttamistoimenpiteitä. Taloustaantuman jatkuminen luo aikaisempaa suurempaa epävarmuutta vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman toteutumiselle. Talousarviossa on huomioitu arvioitua suurempia menopaineita erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuudessa, toimeentuloturvassa ja joukkoliikennejärjestelyissä. Käyttötalousmenojen arvioidaan kasvavan talousarviovuonna 2,6 % ja tulojen 16,3 % verrattaessa vuoden 2013 toteutumaennusteeseen. Suuren kasvun vuoksi toimintakate kääntyy negatiiviseksi 2,5 prosenttia, vaikka tuloarvioon sisältyy konsernin sisäisiä kauppoja. Veronkorotuksen ansiosta verotulojen arvioidaan kasvavan 3,6 %. Talousarvion vuosikate, 32,7 milj. euroa, on tavoiteltua heikompi. Vuosikate antaa investoinneille vain noin 35 prosentin rahoituksen, jolloin velkarahoituksen osuus tulee olemaan 59 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0,9 milj. euroa negatiivinen. Suomen kansantalouden ennakoidaan kasvavan aiempaa hitaammin. Suunnitelmavuosi 2015 sisältää 5 milj. euron suuruisen kiinteistöveronkorotuksen, jolloin tilikauden tulos on 0,5 milj. euroa positiivinen. Suunnitelmavuoden 2016 arvioitu tilikauden tulos on 2,8 milj. euroa. T2 Väestön määrän kehitys Lahdessa T3 Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot Investoinnit Milj. Poistot Vuosikate TP 2012 ENN 2013 TA 2014 TS 2015 TS Yleistä 17

10 A 4 Investoinnit suunnitelmakaudella Investointimenot ovat suunnitelmakaudella ennätyksellisen korkeat yhteensä 254,3 milj. euroa. Vuosina rakennusinvestoinnit ovat yhteensä 187,3 milj. euroa. Vasta suunnitelmavuonna 2016 palataan aiempien vuosien investointitasolle, 67 milj. euroon. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan vuosina kattaa keskimäärin 44 % investoinneista. 4.1 Tärkeimpiä investointeja Sivistystoimialan investointeja Jalkarannan ja Liipolan monitoimitalot Kärpäsen koulun perusparannus ja Lyseon muutostyöt 2014 Metsäkankaan koulun muutostyö ja Launeen koulun korjaustyöt Päiväkotien, Lahden uimahallin, urheilukeskuksen korjaustyöt Riihelän, Humpulan ja Sipuran päiväkodit Korkeat investointimenot johtuvat mittavista rakennusten peruskorjaustarpeista. Investoinneista noin puolet on toimitilojen peruskorjauksia ja muita korvausinvestointeja. Julkinen käyttöomaisuus (kadut, valaistus, satamat jne.) on noin viidesosa suunnitelmakauden bruttoinvestoinneista. Terveyspalvelujen tärkein investointi Kaupunginsairaalan uudisrakennus ja muutostyöt Infrastruktuuri-investoinnit Kadunrakennuksen kohteissa perusparannukset mm. Tuomiojan alueella, liikennejärjestelyiden parantaminen mm. Moisionkadulla, Tapparankadulla ja Patomäentiellä Keskeneräisten väylien ja alueiden laajentamisen työkohteita mm. Kaarlaaksossa, Kytölässä, ja Purolaaksossa Asunto- ja tuotantoalueiden laajentamista Karistossa ja Näkkimistössä Keskustan kehittämisessä painopisteinä vuonna ovat Matkakeskus ja Aleksin ja torin kehittäminen sekä Rantakartano Konserniyhtiöiden suurimmat investoinnit 2014 (~84 M ) Osaamiskiinteistöt Niemenkatu 73, Paavolan pääpelastusasema, Lahden Asuntojen perusparannukset, Päijät-Hämeen Jätehuollon laitosten perusparannukset, Lahden Pysäköinnin toriparkki, Lahti Aquan vedenottamo, Lahden palveluasumisen Lehtiojan palvelukeskus ja Apilakadun asumispalvelut. T4 Bruttoinvestoinnit ryhmittäin Maanhankinta ja muut investoinnit Irtain omaisuus Julkinenn käyttöomaisuus Talonrakennus Milj Vuosikate 0 TP 2011 TP 2012 TA 2013 ENN TA 2014 TS 2015 TS LTA 18 Yleistä 19

11 A T5 Lahden kaupungin tuloslaskelma (1 000 ) T6 Lahden kaupungin rahoituslaskelma ( ) TA+LTA 13 Muutos(%) TA 14 Muutos(%) TS 15 Muutos(%) TS 16 Muutos(%) TP 12 TA+LTA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Toimintatuotot , , , ,5 Toiminnan rahavirta Myyntituotot , , , ,0 Vuosikate Maksutuotot , , , ,9 Tulorahoituksen korjauserät Vuokratuotot , , , ,4 Tuet ja avustukset , , , ,7 Investointien rahavirta Muut toimintatuotot , , , ,7 Investointimenot Valmistus omaan käyttöön , , , ,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys. vast. hyödykkeiden luovutustulot Toimintakulut , , , ,5 Henkilöstökulut , , , ,6 Toiminn. ja investoint. rahavirta Palkat ja palkkiot , , , ,9 Henkilösivukulut , , , ,2 Antolainauksen muutokset Eläkekulut , , , ,3 Antolainasaamisten lisäys Muut henkilösivukulut , , , ,3 Antolainasaamisten vähennys Palvelujen ostot , , , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,7 Lainakannan muutokset Avustukset , , , ,9 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Muut toimintakulut , , , ,9 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Toimintakate , , , ,1 Muut maksuvalmiuden muutokse Verotulot , , , ,5 Valtionosuudet , , , ,5 Rahoituksen rahavirta Rahoitustuotot ja kulut , , , ,8 Korkotuotot , , , ,5 Rahavarojen muutos Muut rahoitustuotot , , , ,3 Korkokulut , , , ,8 Tunnusluvut Muut rahoituskulut , , , ,0 Investointien omahankintameno (milj. ) 51,5 62,8 92,4 94,2 66,9 Investointien tulorahoitus (%) 66,9 20,6 35,4 37,6 58,2 Vuosikate , , , ,9 Pääomamenojen tulorahoitus (%) 112,5 36,2 100,4 99,3 98,3 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,5 Asukasmäärä Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,5 Arvonalentumiset 0 100, Tilikauden tulos , , , ,2 Poistoeron lisäys tai vähennys , , ,8 Rahastojen lisäys tai vähennys 0 57, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,2 Tunnusluvut Ylijäämä taseessa (milj. ) 105,1 104,4 105,1 108,0 Toimintatuotot/-kulut (%) 27,7 30,5 29,4 29,7 Vuosikate/poistot (%) 38,5 97,4 101,5 107,7 Vuosikate /asukas Asukasmäärä Yleistä 21

12 A 5 T7 Kaupungin organisaatiokaavio Henkilöstö Lahden kaupungin strategia korostaa organisaation, palveluverkon ja palvelujen tuotantotapojen ennakkoluulotonta uudistamista. Toimintayksiköitä on yhdistettävä ja tuottavuutta parannettava. Kaupunki keskittyy ydintehtäviin ja pyrkii järjestämään palvelut uudella tavalla, Konsernipalvelut Konsernipalvelujohtaja Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Tarkastustoimisto ja varautuu myös palvelujen karsimiseen tai laatutason laskuun. Koko toimintaorganisaatiossa toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa mittavia rakenteellisia uudistuksia. Keskeinen tavoite on, ettei henkilöstön kokonaismäärä kasva suunnitelmakaudella, vaan väestönkasvusta ja ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvuun vastataan valtaosin tuottavuutta nostamalla. Henkilöstötavoite kirjataan henkilöstösuunnitelmaan. Lähtökohtana on, että talouden tasapainottaminen toteutetaan ilman lomautuksia ja irtisanomisia. Talouden tasapainottamiseksi otetaan käyttöön vapaaehtoiset talkoovapaat lomarahojen vapaaksi vaihtamisen rinnalle. Palkattomilla talkoovapailla tavoitellaan miljoonan euron säästöä vuodessa. Talous- ja kehityspalvelut Konsernipalvelujohtaja Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja Yhteyspalvelut Yhteysjohtaja Hallintopalvelut Kaupunginsihteeri Lakipalvelut Kaupunginlakimies Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Sisäinen tarkastaja Tilintarkastaja Taseyksiköiden johtokunta Lahden Ateria Lahden Siivouspalvelu Lahden Tietotekniikka Lahden Tilakeskus Jos rakenteelliset uudistukset, tuottavuuden nosto, palvelutason lasku tai muut toimenpiteet eivät riittävästi tasapainota taloutta, joudutaan tarkastelemaan lomautuksia ja irtisanomisia. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristölähtöisesti. Toiminnan tuottavuutta Sivistystoimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tekninen- ja ympäristötoimiala parannetaan koko organisaatiossa, johtamisosaamista kehitetään suunnitelmallisesti sekä parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Toimialajohtaja Toimialan hallinto ja tukipalvelut Toimialajohtaja Esikunta ja palvelukeskus Toimialajohtaja Hallinto Kaupungin talouden tasapainottamistoimet edellyttävät henkilöstöltä uudistumiskykyä, joustavuutta ja osaamisen monipuolistamista. Esimiestyössä tämä tarkoittaa jatkuvaa henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista, esimerkiksi urapolkujen käyttöä, tehtäväkierron lisäämistä ja tehtävien kohdentamista uudelleen henkilöstön vaihtuessa. Kaupungin houkuttelevuutta työnantajana vahvistetaan mm. osaamisen johtamisella, urasuunnittelulla ja urapolkujen rakentamisella, esimiestyön laadulla sekä suunnitelmallisella työyhteisöviestinnällä, yhtenäisellä rekrytointi-ilmeellä ja yleisellä kaupunkimarkkinoinnilla. Sivistyslautakunta Lasten ja nuorten kasvun vastuualue Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorisopalvelut Elinvoiman ja osaamisen vastuualue Lukiokoulutus Kirjasto- ja tietopalvelut Wellamo-opisto Wella-opiston johtokunta Liikunta- ja Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvointipalvelut Lastensuojelupalvelut Psykososiaaliset palvelut Päijät Hämeen perheneuvola Sosiaalipalvelut Terveysneuvontapalvelut Vammaispalvelut Terveyspalvelut Avohoito Suun terveydenhoito Kliiniset tukipalvelut: sairaala-apteekki, röntgen, laboratorio Tekninen lautakunta Kunnallistekniikka Maankäyttö Lahden seudun joukkoliikennelautakunta Julkisen liikenteen luvat Lahden seudun rakennuslautakunta Rakennusvalvonta kulttuurilautakunta Vanhusten palvelut Liikunnan ja kulttuurin vastuualue Liikuntapalvelut Kaupunginorkesteri Kaupunginteatteri Kaupunginmuseo Kulttuurikeskus ja kuntoutus Lahden kaupunginsairaala Lääkinnällinen kuntoutus Vanhusten avopalvelut Lahden seudun Ympäristölautakunta Lahden seudun ympäristöpalvelut Päijät-Hämeen jätelautakunta 22 Yleistä 23

13 24 Yleistä 25

14 B Konsernihallinto 26 27

15 28 Konsernihallinto 29

16 B 1 2 Konsernihallinto Konsernipalvelut Lahden kaupungin konsernihallinnon muodostavat yleishallinto, tarkastustoimi, konsernipalvelut, elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet sekä tukityöllistäminen. 1.1 Toiminnan painopistealueet Yleishallinto käsittää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan sekä sisäisen tarkastuksen toiminnan. Tehtäväalueelle on keskitetty myös koko kaupunkia koskevia määrärahavarauksia, kuten avustukset, jäsenmaksut ja pelastuslaitoksen maksuosuus sekä hankerahoitus kaupungin toiminnan tuottavuuden parantamiseksi (0,7 milj. euroa). Tarkastustoimi yhdessä tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien kanssa vastaa kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta. Konsernipalvelut toimii päätöksenteon ja toimeenpanon valmistelijana sekä tuottaa tukipalveluita toimialoille ja kaupunkikonsernille. Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet tehtäväalueella koordinoidaan alueen elinkeinotointa, korkeakoulutoimintaa ja strategisia kehittämishankkeita. Tukityöllistämisen tehtävänä on edistää alueen työllistämistoimintaa, ehkäistä syrjäytymistä sekä tarjota erilaisia aktivointitoimia. 1.2 Konsernihallinto määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Menot Tulot Konsernipalvelut tukee kaupungin ja konserniyhtiöiden strategista johtamista ja demokraattista päätöksentekoa. Konsernipalveluissa toimii kolme palveluyksikköä: henkilöstöpalvelut, talous- ja kehityspalvelut sekä yhteyspalvelut ja kaksi toimintayksikköä: hallintopalvelut ja lakipalvelut. 2.1 Toiminnan painopistealueet Henkilöstöpalvelut SAP HR-järjestelmän käyttöönotto ja henkilöstön koulutus Henkilöstöpoliittisten linjausten modernisointi Syrjäytymisen ehkäisy ja uusien työllisyystoimenpiteiden käyttöönotto osana kuntakokeilua Talous- ja kehityspalvelut Kaupunkitasoisen palvelukonseptityön eteenpäin vieminen Tietohallintolain mukaisen kokonaisarkkitehtuurityön edistäminen Taloushallinnon ja kustannuslaskennan kaupunkitasoinen kehittäminen Omistajaohjauksen vahvistaminen ja kaupunkikonsernin seurannan tehostaminen Yhteyspalvelut Viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin vahvistaminen Uusien osallistumis- ja vuorovaikutustapojen kehittäminen kuntalaisten osallistamiseksi ja yhteisöllisyyden tukemiseksi Valtion ja Lahden kaupunkiseudun välisessä kasvusopimuksessa sekä Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistäminen Netto Hallintopalvelut Konsernipalveluiden toimistotyön keskittämisen onnistumisen varmistaminen Kaupunkitasoisen päätösvalmistelutyön keskittäminen Lakipalvelut Tytäryhteisölaskutuksen käyttöönotto Juridisen koulutuksen järjestäminen toimialoille ja tytäryhteisöille 2.2 Konsernipalvelut sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot Tulot Netto Konsernihallinto 31

17 B 3 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet Tehtäväalueen määräraha kohdentuu kolmeen vastuualueeseen, joilla kehitetään kaupungin elinkeinoelämää, vahvistetaan osaamis- ja koulutuspohjaa sekä uusia strategisia kärkihankkeita. 3.1 Elinkeinotoimi Lahden seudun kehitys LADEC Oy on Lahden, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan yhteinen elinkeinoyhtiö. Yhtiön tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän edellytyksiä ja vahvistaa kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Elinkeinoyhtiön palvelut kattavat yritysten elinkaaren kaikki vaiheet ja vahvuutena ovat verkostoituminen ja kansainvälistyminen. Osaamiskärkinä ovat cleantechin ja teollisen muotoilun hyödyntäminen kilpailukykytekijöinä sekä käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Asiakaslähtöinen liiketoiminnan kehittäminen perustuu vahvoihin kumppanuuksiin. Lahti Region Oy vastaa seudun (Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki) asumisen ja matkailun markkinoinnista. Yhtiön toiminta-ajatuksen pohjana ovat Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia, maakunnallinen matkailu- ja tapahtumastrategia sekä markkinointistrategia. Suurtapahtumien hankintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Yhtiö keskittyy matkailun ja asumisen markkinointiin ja seudulliseen imagomarkkinointiin. Yhtiön tehtävänä on matkailupalveluiden myynti, uusien kotimaisten ja kansainvälisten tapahtumien hankinta sekä matkailun kehittäminen. Vuoden 2014 alusta alkaen Helsingin yliopiston Lahden toiminnot kootaan monitieteiseksi tutkimus- ja opetusverkostoksi. Se profiloituu kestävän kehityksen näkökulmasta kaupunkiympäristön luonnontieteellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen kysymysten ratkaisuhakuiseen tutkimukseen ja tutkimustiedolle perustuvaan opetukseen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston uutena avauksena on ympäristötekniikan toiminnan laajentaminen Lahteen. Aalto-yliopiston tavoitteena on toimintamalli, jolla yliopisto voi omalta osaltaan tukea alueen strategisten kärkien vahvistamista. 3.3 Lahden Yliopistokampuksen suunnitelmakauden kehittämiskohteet Kampuksesta kestävän ja innovatiivisen yhteistyön toiminta-alusta Living Lab -ajattelun tehokas hyödyntäminen toiminnassa Kansainvälisyyden edistäminen tavoitteena alueen houkuttelevuuden lisääminen Rahoituspohjan laajentaminen ja resurssien optimaalinen suuntaaminen Ammattikorkeakouluyhteistyön maksimaalinen hyödyntäminen 3.4 Strategiset kehittämispanostukset Vastuualueelle on varattu euron osamääräraha sellaiseen kehittämis- ja projektitoimintaan, jolla edistetään kaupungin strategian ja elinkeinostrategian mukaisten hankkeiden toteutumista. Rahoitusta suunnataan kaupungin kannalta merkittäviin korkeakoulu- ja innovaatiotoimintaa edistäviin toimenpiteisiin sekä muihin kehittämistoimenpiteisiin. 3.5 Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 3.2 Korkeakoulutoiminta Menot Lahden Yliopistokampus on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston muodostama yhteenliittymä. Se perustuu yhteistyösopimukseen, jossa sopijaosapuolena on yliopistojen lisäksi Lahden kaupunki. Kampus tarkoittaa ensisijaisesti toimintaa eli tutkimusta, opetusta ja alueellista vaikuttavuutta. Lahden Yliopistokampuksella on pyrkimyksenä keskittää toimintojaan entistä enemmän Niemenkatu 73:een, näin saavutetaan synergiaetuja ja lisätään yhteistyötä muiden Niemen kampuksen toimijoiden, erityisesti Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Tulot Netto Konsernihallinto 33

18 B 4 Tukityöllistäminen Tukityöllistäminen edistää ennen kaikkea vaikeasti työllistyvien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 4.1 Työttömyys Lahden työttömyystilanne on ollut vaikea 90-luvun alusta alkaen. Työttömien osuus työvoimasta on pysynyt koko ajan yli kymmenessä prosentissa. Vuonna 2010 työttömyys lähti hitaaseen laskuun ja tilanne parani 2012 alkuun asti. Huhtikuussa 2012 työttömyys nousi jälleen yleisen taloustilanteen heikkenemisen takia. Työttömyysaste oli 2013 elokuun lopussa 15,8 %, mikä on 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Koko maassa vastaava työttömyysaste oli 11,1 %, joka on 2,0 prosenttiyksikköä vuoden takaista suurempi. ennaltaehkäisyä (nuorisotakuu) sekä pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa (työllisyyden kuntakokeilu). Tavoitteena on saada mahdollisimman moni lahtelainen työtön aktiivisen työllistämistoiminnan tai koulutuksen piiriin. Työllisyydenhoidossa tärkeää toimialayhteistyötä painotetaan erityisesti kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi kaupungin omana toimintana ostopalveluiden sijaan. 4.3 Tukityöllistäminen sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot Tulot Lahdessa työttömyys on edelleen noin 5 prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella. Elokuun 2013 lopussa Lahdessa oli työttömiä työnhakijoita 7 776, joka on 15,8 % työvoimasta. Rakenteellinen työttömyys ja korkealla tasolla pysyttelevä pitkäaikaistyöttömyys ovat suurimpia ongelmia. Elokuun 2013 lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli Lahdessa henkilöä, lähes kolmannes lahtelaisista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Nuorten työttömyys on nousussa, sillä alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuussa 1 085, noin neljännes enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso, keskimääräisten työttömyysjaksojen piteneminen ja kokonaistyöttömyyden vaikea rakenne sekä nuorten kasvava syrjäytymiskehitys vaikuttavat suoraan kaupungin maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuun ja toimeentulotuen menoihin. Lisäksi vuoden 2015 alusta suunniteltu muutos työmarkkinatuen maksuosuuksiin tulee merkittävästi lisäämään kuntien taloudellista vastuuta, jos työttömyys pysyy nykytasolla. Netto T8 Lahden Työttömyys Vuoden 2013 alusta alkanut työllisyyden kuntakokeilu kestää Lahdessa 2015 loppuun saakka. Kuntakokeilun määräraha on Lahden osalta euroa, ja valtion vastinraha euroa vuodessa. Kokeilun tavoitteena on valtion ja kuntien välisen työnjaon selkiyttäminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan vuoden 2013 alusta. Nuorisotakuun toteuttamiseen kaupungin työllisyysvaroissa on vuoteen 2013 verrattuna noin euron lisäys. Prosenttia Toiminnan painopistealueet 13 Kaupungin työllisyystoimet kohdistuvat nuorisotyöttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen. Vuoden 2014 toiminnassa painotetaan nuorison syrjäytymiskehityksen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Konsernihallinto 35

19 36 Konsernihallinto 37

20 C Sosiaalija terveystoimiala Kustannus/asukas v Terveyspalvelu 347 Vanhustenpalvelut ja kuntoutus 932 Hyvinvointipalvelut 812 Päijät-Hämeen perheneuvola

21 C 40 Sosiaali- ja terveystoimiala 41

22 C 1.4 Esikunta ja palvelukeskus, Terveyspalvelut, 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala edistää lahtelaisten terveyttä ja hyvinvointia, ehkäisee terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja. Toimiala järjestää lahtelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Vanhusten palvelut ja kuntoutus sekä Hyvinvointipalvelut yhteensä sitova määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen. Sote toimenpideohjelmassa sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstön eläköityminen, väestön ikääntyminen ja kuntalaisten valinnanvapauden kasvu yhdistettynä rajallisiin resursseihin tuo esille erittäin haasteellisen tulevaisuudenkuvan. 1.2 Toiminnan painopistealueet Terveysasematoiminnassa siirrytään klinikkamalliin ja laboratoriotoiminta liitetään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän liikelaitokseen Vanhustenpalveluissa ja kuntoutuksessa kehitetään ikääntyneiden keskitettyä asiakasohjausta, ja siirrytään laitoshoidosta palveluasumiseen, kun Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelutalot valmistuvat. Samalla luovutaan kaupunginsairaalan Harjukadun pitkäaikaisosastoista. Erikoissairaanhoidossa otetaan käyttöön uusia työnjakoratkaisuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. Yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikeuttaa toimeentulotukimenojen budjetointia. Talousarviossa vuoden 2014 toimeentulotukimenot ovat vielä voimakkaassa kasvussa ja tasaantuvat vasta suunnitelmavuosina Sosiaali- ja terveystoimiala määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Tulot Netto Terveyspalvelut Toiminnan painopisteenä on terveyspalvelujen saatavuus ja joustava asiointi. Palvelurakenneuudistus käynnistyy vuoden alusta uudella klinikkamallilla. Terveysneuvon rooli ensimmäisenä yhteydenottopisteenä tulee kasvamaan. Vuoden 2014 alusta siirrytään yhden palvelunumeron toimintamalliin, jossa puhelimeen vastaa aina sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, joka voi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin välittömästi. Keskustan terveyskioskin merkitys koko sote-toimialan palvelupisteenä tulee myös kasvamaan. 2.1 Avohoito Asiakas valitsee, vaikuttaa ja voi hyvin. Avohoito ohjaa, neuvoo ja tukee asukkaita oman terveytensä ylläpidossa ja sairaanhoidossa. Palvelut ovat helposti saatavilla ja laadukkaita. Avohoidossa lisätään erikoislääkäreiden vastaanottoja ja otetaan käyttöön työparimalli pitkäaikaissairaiden hoidossa. E-terveyskioskin palveluja kehitetään ja sähköistä ajanvarausta lisätään. Uuden pääterveysaseman suunnittelu jatkuu tiiviinä. Avohoidon palvelujen tuottavuutta kehitetään ja tuotteistus otetaan käyttöön. TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Lääkärikäynnit Hoitajakäynnit Menot Tulot Netto Sosiaali- ja terveystoimiala 43

23 C 2.2 Suun terveydenhuolto Mahdollisimman monella lahtelaisella on terve suu ja ehjät hampaat. Suun terveydenhuollossa kehitetään ennaltaehkäisevää työtä, palvelujen suunnittelua ja hoitoa yhdessä asukkaiden ja osaavan henkilökunnan kanssa. TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Lääkärikäynnit Suuhygienisti/ hoitajakäynnit Terveyspalvelut määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot Vanhustenpalvelut ja kuntoutus Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käynnistetty palvelurakenteen muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ikääntyneen hoito järjestetään laitoksessa jatkossa vain silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista. Jos hoito ei onnistu ikääntyneen kotona, järjestään se aktiivista elämää tukevassa palvelutalossa. Palvelurakenteen muutos laitoshoidosta palveluasumiseen mahdollistuu, kun Lehtiojan palvelutalo valmistuu vuoden 2013 lopussa ja Onnelanpolun palvelutalo kesällä Samalla luovutaan kaupunginsairaalan Harjukadun pitkäaikaisosastoista. Vanhustenpalvelussa ja kuntoutuksessa on painopisteenä myös keskitetty asiakasohjaus ikääntyneille. 3.1 Vanhusten avopalvelut Kotihoidon käynnit ja asiakasmäärä kasvavat siirryttäessä laitospainotteisesta hoidosta koti- ja palvelutalohoitoon. Tulot TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Netto Kotihoidon käynnit Säännölliset kotihoidon asiakkaat Vanhusten palvelut ja kuntoutus määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot Tulot Netto Sosiaali- ja terveystoimiala 45

24 C 4 Hyvinvointipalvelut 5 Päijät-Hämeen perheneuvola Hyvinvointipalvelut tukee lasten, nuorten ja perheiden omaa vastuunottoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ylläpitää ja edistää kuntalaisten sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta. Hyvinvointipalvelussa kehitetään ehkäiseviä toimintamalleja ja painotetaan avopalveluja. Hyvinvointipalvelut järjestää terveysneuvontaa, psykososiaalisia palveluja, sosiaalipalveluja sekä lastensuojelua ja vammaispalveluja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Seudullisesti järjestettyjä palveluja ovat mm. talous- ja velkaneuvonta, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaalipäivystys, lastensuojelun perhehoito ja perheasioiden hoito sekä perheneuvola. Syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen on hyvinvointipalvelujen keskeinen painopistealue. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn vaikutetaan erityisen tuen tarpeen tunnistamisella ja kehittämällä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä nuorten sosiaalipalveluja. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa painotetaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen järjestämisessä kiinnitetään huomiota koko perheen hyvinvointiin ja asiakkaiden osallistumiseen. Päijät-Hämeen perheneuvolassa on kasvatus- ja perheneuvontapalveluja ja perheasioiden sovittelua. Perheneuvola tukee lasten puheenkehitystä ja antaa puheterapiaa. Perheneuvolan toiminta-alueella on noin asukasta. 5.1 Päijät-Hämeen perheneuvola TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Asiakassuoritteet Asiakkaiden määrä Päijät-Hämeen perheneuvola sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 4.1 Vammaispalvelut Menot Vammaispalvelujen tavoitteena on luoda kehitysvammaisille ja vammaisille henkilöille mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään omien kykyjensä, tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti, turvata heidän omatoimisuutensa, itsemääräämisoikeutensa ja valinnanvapautensa ja mahdollistaa yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kanssa. Tulot Netto Hyvinvointipalvelut määräraha ja tuloarvio, nettositovuus Menot Tulot Netto Sosiaali- ja terveystoimiala 47

25 C 6 Toimeentuloturva 7 Erikoissairaanhoito Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen vähintään välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikeuttaa toimeentulotukimenojen arviointia. Talousarviossa vuoden 2014 toimeentulotukimenot ovat vielä voimakkaassa kasvussa ja tasaantuvat vasta suunnitelmavuosina Erikoissairaanhoidon osalta seurataan ja valvotaan tuottavuustoimenpiteitten toteutumista ja otetaan käyttöön uusia työnjakoratkaisuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken. 7.1 Erikoissairaanhoito sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus TP 2012 TA 2013 TAE 2014 TS 2015 TS 2016 Toimeentulotukea saaneet taloudet Menot Tulot Toimeentuloturva sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Netto Menot Tulot Netto Sosiaali- ja terveystoimiala 49

26 50 Sosiaali- ja terveystoimiala 51

27 D Sivistystoimiala Kustannus/asukas v Varhaiskasvatuspalvelut 532 Perusopetus 734 Nuorisopalvelut 43 Lukiokoulutus 108 Kirjasto- ja tietopalvelut 66 Wellamo-opisto 3 Kulttuurikeskus 9 Liikuntapalvelut 110 Kaupunginmuseo

28 D 54 Sivistystoimiala 55

29 D 1.2 UNICEF 1 Sivistystoimiala Lahden kaupungin sivistystoimiala vastaa opetus-, kasvatus-, kulttuurija liikuntapalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä niihin liittyvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Sivistystoimiala edistää lahtelaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta. Lahden kaupunki on solminut Suomen UNICEFin kanssa sopimuksen UNICEF kaupunkikumppanuudesta vuodelle Tavoitteena on kasvattaa lapsimyönteisyyttä ja globaalin vastuun kantamista lisäämällä tietoa maailman lasten tilanteesta ja lasten oikeuksista. Vuoden aikana kerätään varoja UNICEFin Schools for Asia -ohjelmaan. 1.3 Sivistyslautakunnan jaettavat avustukset Toiminnan painopistealueet Lahden Musiikkiopisto Oy/Lahden Konservatorio Toimialan organisaation muodostavat toiminnasta ja taloudesta vastaavat vastuualueet, palveluyksiköt, toimintayksiköt sekä toimialan hallinto- ja tukipalvelut. Lahden Musiikkikoulun kannatusyhdistys Taide- ja muotoilukoulu Taika Sivistystoimiala on ottanut vastuun Lahden kaupungin strategiasta erityisesti kolmesta menestystekijästä: vahvistetaan ja profiloidaan vetovoimaa luovia vapaa-aika, kulttuuri- ja urheilupalveluja ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yritystoimintaa. Ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista sekä tuetaan suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisyyttä ja tehdään Lahdesta lapsiystävällinen kaupunki. Sivistystoimiala jatkaa laatutyötä myös vuonna Tavoitteena on juurruttaa laatuajattelu osaksi arkipäivän toimintaa ja mieltää hyvin toimivat prosessit olennaiseksi osaksi toimialan tuottavuustyötä. Sivistystoimialan tuottavuustoimenpiteet liittyvät palvelurakenteen uudistamiseen, varhais-kasvatuksen palvelutuotannon ohjaukseen sekä kulttuurin ja liikunnan hyvinvointiarvioinnin kehittämiseen. Palvelurakenteen uudistamisessa tarkastelun kohteena ovat mm. päivähoidon keskittäminen suurempiin yksiköihin, esi- ja alkuopetuksen yhteistyön tiivistäminen ja kirjaston tilojen hyödyntäminen monitoimi- ja yhteiskäyttötiloina, Lasten ja nuorten hyvinvointityössä kehitetään tukea tarvitsevien lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyjä yhteistyössä varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukiokoulutus- ja nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimus-koulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisopalvelut on ottanut vastuun nuorten sijoittumisen seurannasta, tiedonsiirron toimintamalli on luotu ja toiminnassa. Taiteen perusopetus (määräraha jaetaan taiteenperusopetusta antaville oappilaitoksille lautakunnan vahvistamien jakoperusteiden mukaisesti) Päijät-Hämeen Urheiluakatemia Lahden Kansanopisto Lahden Tanssiopisto Päijät-Hämeen tutkimusseura ry Yhteensä Sivistystoimiala määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Menot Tulot Netto Sivistystoimiala 57

30 D 2.3 Varhaiskasvatus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus 2 Lasten ja nuorten kasvu Vastuualueella on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden palveluyksiköiden toiminta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan. Kaikissa kouluissa on aktiivinen oppilaskunta ja alueellista toimintaa kehitetään. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita vastuualueen toimintayksiköissä. Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten kasvu -vastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimus-koulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuu vuosina Esi- ja alkuopetuksen yhteisiä toiminta- ja tilajärjestelyjä jatketaan ja laajennetaan. Joustavia opetusjärjestelyjä esi- ja alkuopetuksessa kehitetään osana opetussuunnitelmauudistusta. Menot Tulot Netto Perusopetus Perusopetuspalvelut vastaa peruskoulujen opetustyön järjestämisestä, ohjaamisesta, tukemisesta ja kehittämisestä, koulujen oppilashuollosta, oppilaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä erityisopetuksen ja kieli- ja kulttuuriryhmien opetuspalvelujen järjestämisestä. Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan vuosina Tavoitteena on, että yhteistoiminnallisen ja vuorovaikutteisen prosessin kautta koulujen toimintatavat uusiutuvat. Opetushenkilöstöllä ja jokaisella koululaisella on käytössään virtuaalinen oppimisympäristö ja opetushenkilöstön täydennyskoulutus oppimisympäristöhankkeessa jatkuu. Perusopetuspalvelujen ja Lahden teknisen ja ympäristötoimialan yhteistä Ekopaku -ympäristöhanketta jatketaan. Kestävän kehityksen mukainen toimintamalli on käytössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden toiminnassa. Jokaisella toimintayksiköllä on oma toimintasuunnitelmaan sisältyvä kehittämistavoitteensa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Koulujen kielitarjonta säilytetään entisellään. A1-kielenä voi valita englannin, saksan, ruotsin, ranskan tai venäjän kielen. Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta sekä suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään kysyntää vastaavasti. 2.1 Lasten ja nuorten kasvu sitova määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Menot Oppilasmäärä Vuosiviikkotuntia TP 2012 TA+LTA:t 2013 TA 2014 TS 2015 TS Tulot Perusopetus määräraha- ja tuloarvio, nettositovuus Netto Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelut vastaa lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä, yksityisen päivähoidon valvonnasta sekä yksityisen hoidon ja lasten kotihoidon tuesta sekä muista erikseen määrätyistä tehtävistä. Toimintayksiköitä ovat päiväkodit. Menot Tulot Netto Kunnallisen päivähoidossa vuonna 2013 päiväkodeissa oli 91 % ja perhepäivähoidossa 9 % lapsista. Päiväkodeissa olevista päivähoito- ja esiopetuspaikoista kunnallisia on 92 % ja ostopalvelupaikkoja 8 %. 58 Sivistystoimiala 59