Pasi Hujasen lähetysrengas

Transkriptio

1 Pasi Hujasen lähetysrengas Kirje 9/2013, c/o Pasi Hujanen, SLEY, PL 184, Helsinki Tämän renkaan yhdyshenkilönä toimii Pasi Hujanen, osoite: Sley, PL 184, Helsinki. Hänelle tulee ilmoittaa osoitteenmuutokset jne. Pankkisiirron viitenumero pysyy koko ajan samana, eli voit käyttää samaa pankkisiirtoa useamman kerran, jos maksat esimerkiksi automaatilla tai internetin kautta. Mikäli tarvitset viitenumeroa, ota yhteys Anna Poukkaan, puh Uudenmallisten yhteiseurooppalaisten tilinumeroiden mukaan Sleyn lahjoitustilin muoto on: IBAN: FI BIC:DABAFIHH Lähetyskannatus Pasi Hujasen työn tukemiseksi Sleyn tilille IBAN: FI tiedonannolla Pasi Hujasen lähetysrengas ja oma seurakuntasi tai - Pasi Hujasen yleisviitenumerolla tai - henkilökohtaisella viitenumerolla, jolloin kannatuksesi näkyy automaattisesti myös seurakuntasi lähetyskannatuksena. Henkilökohtaisen viitenumeron saat Sleyn toimistosta Anna Poukalta puh tai sähköpostitse anna.poukka@sley.fi Mikäli haluat renkaan jäseneksi, ota yhteys Pasi Hujaseen, tiedot yllä. Mikäli taas haluat avustaa diakoniatyötä, on vuonna 2013:kin koko vuoden kestävä keräys diakonia-avun saamiseksi Inkerin kirkon seurakuntiin. Jos haluat antaa lahjasi tähän tarkoitukseen, käytä tiliä: IBAN: FI viite Keräyslupa 2020/2010/3611 Poliisihallitus on myöntänyt keräysluvan 2020/2012/361 Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle kerätä varoja koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla. Käytä viitettä, se takaa, että raha menee oikeaan kohteeseen, lisäksi se vähentää työtä ja kuluja Sleyn Keskustoimistolla. Terveisin Pasi Hujanen Edellisen kirjeen jälkeen tapahtunutta 1. Pipo päässä Narvassa Narvan toisen jumalanpalveluksen aikaan syyskuun lopulla sattui olemaan kylmä ajanjakso. Kaupungin lämmitys jo toimi, mutta pappilassa ei säästösyistä lämmitystä oltu vielä pantu päälle. Oli tosi kylmä! Kävimme Vladimirin kanssa penkomassa kellarin Yhdysvalloista tulleita avustustavaroita ja löysimme pipon. Nukuin pipo päässä nyt se on pappilassa odottamassa minua makuusäkin ja tohveleiden kanssa. Narvan jumalanpalvelus oli lauantaina. Sunnuntaina Puškinissakin oli kylmä: henki höyrysi alttarilla. Siellä on sama ongelma: ei ole rahaa lämmittämiseen. Ikävä kyllä minun tukkamuotini muutaman millin sänki ei ole kovin hyvä näissä kylmissä kirkoissa. Onneksi olen aika hyvä sietämään kylmää en pane albaa päällystakin päälle, kuten Vladimir usein teki Narvassa, kun kirkko aikaisemmin oli usein tosi kylmä. Suomessakin seurakunnilla on talousongelmia, mutta yleensä rahat ovat vielä riittäneet lämmitykseen. 2. Suuri ero Olin Etelä-Ranskassa lomalla syyskuun puolivälin jälkeen ja palasin Suomeen juuri, kun tuo syyskuun lopun kylmä jakso alkoi. Kun Ranskassa oli lämpömittareissa +31, +33, +34, niin Suomen radiossa

2 kerrottiin, kuinka ensilumi oli jo satanut ja poliisi antoi luvan laittaa talvirenkaat autoihin. Kun menin Pietariin, Viipurin ja Pietarin välillä oli yöllä kylmimmillään vain +1. Alkoi miettiä, mikä muinaisia suomalaisia vaivasi, kun asettuivat asumaan tänne. Olivatko he ensimmäisen talven jälkeen niin heikkoja nälästä ja vilusta, että eivät enää jaksaneet lähteä lämpimimmille maille 3. Pahoja kolareita Syyskuussa näin useitakin pahoja kolareita. Mm. Nevan rantakadulla oli ollut kolmen auton kolari, jossa keskimmäinen oli kutistunut noin puoleen alkuperäisestä mitasta. Tuskinpa kukaan oli selvinnyt hengissä. Hieman ihmetytti, kuinka moinen kolari oli onnistuttu ajamaan kadulla, jolla on 60 km/h-nopeusrajoitus. Käytännössä ajetaan noin 80 km/h, mutta välillä näkee sankareita, jotka kiitävät lähempänä 200 km/h kuin 100 km/h. Erityisesti illalla ja yöllä kaahareita piisaa. Päivällä ruuhkat yleensä rajoittavat nopeutta. Ikävä kyllä Venäjällä hinausautoilla on tapa pitää vilkkuvaloja aina päällä: kun näet keltaiset vilkut, et tiedä, onko todella onnettomuus vai hinausauto ajaa ihan normaalisti. Kuten vanha viisaus sanoo: Kun tarpeeksi monta kertaa turhaan huudetaan ilman syytä Susi tulee!, sitten kukaan ei usko, kun susi todella tulee. 4. Kaikki palaa Muutenkin venäläiset autoilijat ovat hyvin suurpiirteisiä valojen käytössä. Sumuvalot edessä ja takaa palavat käytännössä aina ja valojen suuntaus on mitä sattuu jostain syystä se lähes aina on puiden latvoihin: ei se mitään, jos muut häikäistyvät, kunhan minä näen. Mennessäni Narvaan pitämään jumalanpalvelusta, aloin laskea, kuinka monta autoa menee, ennen kuin tulee auto, jonka valot eivät ole kunnossa. Oli iltapäivä, eli laskin vain sammuneet valot ja turhat sumuvalot. Usein pääsin kahteen tai kolmeen. Paras oli 14: vasta viidestoista auto oli valovikainen. Kerroin kokeestani Vladimir Batuhtinille, joka ollessaan katsastusfirmassa töissä myös katsasti autoja. Hän korjasi ennustettani : yhdenkään auton valot eivät ole kunnossa ainakaan hänen katsastamiinsa sellaisia ei osunut. Mutta nykyään katsastuksesta selviää rahalla. Edes autoa ei tarvitse viedä katsastukseen. Ja niin valot ovat mitä sattuu. Käännetään puukkoa haavassa Surullisen kuuluisa autoni sähköinen käsijarruvaijeri katkesi toisen kerran. Nyt se ei kestänyt edes kahta vuotta. Hintaa vaihdolle tuli noin 1500 euroa. Laskin, että käsijarru tuli maksamaan noin 2.5 euroa päivä ja jos lasketaan vain ajopäivät, noin 3.5 euroa päivältä eli vanhassa rahassa noin 20 markkaa päivä. Valitin asiasta edellisen vaihdon yhteydessä Kuluttajariitalautakuntaan, josta tuli päätös: Kulut ovat tavanomaisia ja kohtuullisia. Meinasin soittaa käsittelijälle ja kysyä, olisiko laskun pitänyt olla euroa, että se olisi kohtuuton! Ehkä valituksellani oli jotain vaikutusta, koska nyt käsijarrun hinta oli laskenut 190 euroa. Mutta noin 1200 euroa osasta ja yli 300 euron työt on silti kohtuutonta, sanoivat viisaat mitä hyvänsä. Ilmainen neuvo: jos olet ostamassa autoa, jossa on sähköinen käsijarru, kysy, mitä vaijerin vaihto maksaa. Eräs varaosamyyjä kertoi, että Renault Sceniciin saa erillisen vaijerin, mutta halvempaan Renault Meganeen pitää vaihtaa koko jarru, joka maksaa reilun 1200 euroa+työt. Itse en osta enää koskaan autoa, jossa on sähköinen käsijarru, jos siihen ei saa erillistä vaijeria. Mercedes-Benz asensi jokunen vuosi sitten tiettyihin malleihin kokonaan sähköiset jarrut. Pian huomattiin, että ne eivät toimi. En tiedä, mitä autoille tapahtui. Tuskin Mercedes otti niitä takaisin, vaikka joutuikin myöntämään, että jarrut eivät toimi kunnolla eikä niitä saada korjattua kelvollisiksi. Kun kävin vakiokorjaamollani, varaosapäällikkö kertoi, että nyt Valeo tekee korvaussarjaa autoni kytkin/vauhtipyöräpakettiin. On ilmeisesti nähty, että tuo kaksimassainen vauhtipyörä ei toimi lumessa. Uusi kytkimeni kärysi heti, kun pyörät luistivat vähänkään. Uudessa sarjassa on vanhanmallinen vauhtipyörä mutta se tuli markkinoille vasta vähän kytkimeni vaihdon jälkeen. Ja on varmaan paljon halvempikin kuin minun hieno uusi systeemini. Jätin korjaamatta peilini rikkoutuneen ulkokuoren. Pienen lasten leikkiämpärin kokoinen muovi olisi maksanut 215 euroa ja maalauksen. Valmistuskustannukset ovat varmaan suunnilleen samat kuin noissa leikkiämpäreissä. Sain hieman lohtua murheisiini, kun Vladimir kertoi, että hänen Nissanissaan oli sama vika kuin minulla: vetonivel oli kulunut ja naputti. Minulla se kesti kilometriä, Vladimirin autolla ei ole ajettu edes

3 sataatuhatta. Eräs Tuutarin seurakuntalainen kertoi vaihtaneensa Hyundai Getzin etuiskunvaimentimet, vaikka autolla on ajettu paljon alle Minun etujousituselementtini hikoilevat eli niistä vuotaa hieman hydrauliöljyä, mutta korjaamo totesi, että vielä ei tarvitse vaihtaa. Muistaakseni elementit vaihdettiin takuun aikana, mutta on niillä ajettu ainakin kilometriä Venäjän kuoppaisia teitä. Eli kuten aikanaan pappi lohduttautui: Ei ole herätystä metodisteillakaan! Eivät nuo kestävyydestään kuuluisat japanilaiset ja korealaiset autot näytä kestävän edes sitä, mitä Citroën on kestänyt, vaikka Venäjällä onkin ohje: Kun ostat auton, vältä kolmea F:ää: Fiat, Ford ja kaikki ranskalaiset (venäjäksi ranskalainen-sana alkaa f:llä). Uskoisin, että kahden ensimmäisen takana voi olla sekin, että niitä tehdään Venäjällä: vanha Lada on oikeastaan Fiat 124 ja Ford avasi ensimmäisenä kokoonpanotehtaan Venäjällä eli suurin osa Venäjällä myytävistä Fordeista on tehty Venäjällä. Elän toivossa, että isommat remontit olisivat vähäksi aikaa ohi. Vain muutaman kerran olen auton takia joutunut muuttamaan aikataulujani. Toivottavasti jatkossakin auto palvelee sen verran hyvin, että työ ei kärsi siitä. Muita tekniikkamurheita Kaksikorttinen Nokian kännykkäni hajosi. Ja hajotti venäläisen SIM-korttini. Ajattelin, että Nokian tuotekehitys on tarkkaa porukkaa, kun kännykkä kesti vuoden ja kolme päivää. Mutta yllätyksekseni siinä olikin kahden vuoden takuu. Mutta huollon palvelu oli aika heikkoa. Heti ilmoitettiin, että todennäköisesti pitää asentaa uusi ohjelma ja sen takia kaikki puhelinnumerot, tekstiviestit yms. katoavat. Niin oli tehty. Kun kysyin, eikö toisesta puhelimestani voida kopioida puhelinluetteloa korjauksen jälkeen, vastaus oli: Laskutamme siitä 45 euroa! Eli jos auton polttoainejärjestelmässä on vikaa ja polttoainetankki pitää tyhjentää, tietysti korjaamo kaataa bensan asentajan auton tankkiin ja laskuttaa omistajalta uuden tankkauksen! Eikö ole systeemiä, jolla tiedot saadaan talteen? Tai jos ei ole, silloin kopioinnin pitäisi olla ilmainen. Sen sijaan venäläinen GSM-operaattorini antoi ilmaiseksi uuden kortin, vaikka vika oli puhelimessa eikä heidän kortissaan. Uusimmat numerot menivät huollon yhteydessä onneksi vanhassa puhelimessani oli 515 vanhempaa numeroa muistissa. Kaiken huipuksi uusi ohjelma on paljon huonompi kuin vanha. Sen tekijä ei ole tajunnut koko kaksikorttipuhelimen ideaa. Vanhassa ohjelmassa, kun halusi soittaa tai lähettää tekstiviestin, näytössä oli korttien nimet. Nyt näkyy verkko, jota kortti käyttää. Eli esimerkiksi Venäjällä minulla usein on molemmissa MegaFon, koska Saunalahtikin käyttää sitä. Eli minun pitää muistaa, kumpi kortti on venäläinen ja kumpi suomalainen. Suomalaisen kortin käyttö Venäjällä on todella kallista. Sama kuin autokoulunopettaja sanoisi oppilaalle: Paina jarrua tai kaasua molemmista nopeus muuttuu, mitä väliä, mihin suuntaan! Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun Nokian ohjelmoijat ovat tehneet kummallisia sammakoita. Enpä ihmettele firman vaikeuksia, jos ei kerran ymmärretä, mitä ollaan tekemässä. Lontoon tietokonekin alkaa hajota. Aluksi se ei suostunut aukaisemaan ohjelmia lainkaan. Kun lopulta sain ohjelmat auki, ajattelin, että ehkä koneessa on virus ja päätin ajaa antivirusohjelman. Onneksi laitoin sen pyörimään yöllä, sillä tarkastus kesti vaatimattomat 14 tuntia. Välillä kone toimii normaalisti, välillä kaikki hidastelee. En haluaisi kuljettaa uutta työkannettavaani Lontooseen, mutta ei taida muu auttaa. Muita murheita Yhdestä takahampaastani irtosi iso pala. Jostain syystä hampaani ovat hyvin pehmeitä ja paikat kyllä kestävät, mutta itse hampaat hajoavat paikkojen vierestä. Kansakoulussa kävin yhden kerran hammaslääkärissä; vastaanotto oli koulun viereisessä talossa. Seuraava käynti olikin sitten armeijassa ja sekin oli pelkkä tarkastus. Vasta opiskeluaikana hampaita alettiin paikata ja muutenkin hoitaa. Reikiähän silloin jo oli aika lailla, kun en ollut enkä ole mikään ahkera hampaiden pesijä. Onneksi hampaitani ei hevin kivistä. En koskaan anna puuduttaa paikkauksen yhteydessä kun hammaslääkärini vaihtui (vanha lähti jatko-opiskelijaksi), uusi lääkäri ei aluksi uskonut, että puudutusta ei todellakaan käytetä.

4 Nytkin jo tunnen, että vastapäisellä puolella on ongelmia: nyt pitää paikata vasemmalta alhaalta hammas, seuraavaksi oikealta ylhäältä. Olen ehdottanut, että takahampaat voisi poistaa ne alkavat olla pelkkää paikkaa, mutta nykyhammaslääkärit eivät siihen helpolla suostu. Muistutus siitä, että nuoruuden synnit kantavat hedelmää myöhemmin. Onneksi nykyään lasten hammashoitoon panostetaan toisella tavalla kuin minun lapsuudessani. Muistan kyllä kansakoulussa lahjaksi saadun hammasmukin, jossa oli teksti: Harjaa hampaat, huuhdo suu, hammaspeikko lannistuu, mutta ohje jäi hiukan huonolle seuraamiselle. Kenen pää pelaa? Puškinissa on seurakuntalainen, jolla on ikää jo yli 90 vuotta. Hänellä on todella hyvä Raamatun tuntemus, mutta nyt ovat erilaiset vaivat vieneet kunnon siihen malliin, että kirkkoon ei enää pääse. Soitin hänelle monena päivää, mutta ei vastausta. Arvasin, että hän oli joutunut sairaalaan. Kännykkää hänellä ei ole, joten piti vain jatkaa yrittämistä. Lopulta sain hänet langan päähän. Hän kertoi olleensa 20 päivää sairaalassa. Se on merkki siitä, että terveyspalvelut toimivat nyt paremmin kuin muutamia vuosia sitten, jolloin vanhoja ihmisiä ei haluttu ottaa lainkaan sairaalaan. Oli ollut aivoverenvuoto ja vasen puoli oli halvaantunut. Kun menin katsomaan häntä, hän oli jo paljon paremmassa kunnossa, käveli ja puheessakin oli vain pieni merkki insultista (kuten aivoverenvuotoa inkeriläisittäin kutsutaan; sydänkohtaus on taas infarkti). Pian minun jälkeeni tuli myös hänen poikansa. Hän kertoi, että pojalta meni kuulo armeijassa jonkin onnettomuuden seurauksena. Juttelimme vähän ja sanoin: Anna minulle pojan puhelinnumero, niin soitan hänelle ja saan tietää, jos olet joutunut uudelleen sairaalaan! Hän vastasi: Eihän se mitään auta. Poikahan on kuuro!! Meinasin sanoa, että kummanhan aivot toimivat paremmin KUA:n tuki loppuu Kirkon Ulkomaanavun tuki Inkerin kirkolle loppuu tämän vuoden lopussa. Kyse on melkoisesta summasta. Asia vaikuttaa erityisesti Kelton Teologisen instituutin ja Kirkon Keskustoimiston talouteen. Kyse ei ole mistään protestista yms. KUA ilmoitti kai jo viisi vuotta sitten, että se keskittää avustuksensa Afrikkaan, Keski- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan. Euroopan avustukset ajetaan alas. Linjaus on ymmärrettävä. Mutta ei poista sitä tosiasiaa, että se tuo melkoiset vaikeudet Inkerin kirkolle. Viime vuosina muutkin ulkomaiset avustajat ovat vähentäneet tukeaan. Sleyn tuki kirkolle on ollut hyvin pientä, meidän koko Venäjän budjetti ei ole yhtä paljon kuin jotkut järjestöt ovat aikaisempina vuosina antaneet tukea Inkerin kirkon joihinkin rakennusprojekteihin yms. Kirkon pitäisi kasvattaa omavaraisuuttaan. Mutta se on vaikeaa. Nyt suunnitellaan, että osa Pietarin keskustassa olevista toimistotiloista vuokrataan se toisi säännöllistä tuloa. Mutta mistä löytää hyvä, luotettava vuokralainen. Onneksi nämä eivät ole minun murheitani. Kirjoitan tästä lähinnä siksi, että ei lähde liikkeelle huhuja, että KUA protestoi tai rankaisee Inkerin kirkkoa. Asia on ollut pitkään tiedossa, mutta valitettavasti kirkko ei ole löytänyt näinä vuosina muita tuloja poistuvien KUA:n avustusten sijaan. Tilannetta pahentaa se, että palkat ovat nousseet Venäjällä melko reipasta tahtia. Muistan, että laskin reilu kymmenen vuotta sitten, että minun palkkakuluni olivat lähes yhtä paljon kuin koko Kirkon Keskustoimiston palkkakulut. Nyt minun palkkani ei riittäisi alkuunkaan. Konserttikiertue pyhäinpäivän aikaan Svetlana Musina on tulossa konsertoimaan en enää edes muista, monesko kerta tämä on, veikkaisin, että 14. Tällä kertaa vierailemme muutamissa uusissa paikoissa, mm. Mäntsälä ja Vantaankoski, jotka ovat Skuoritsan ystävyysseurakuntia. Molempien konserttien lähtölaukaus oli se, kun noista seurakunnista tullut ryhmä kuunteli Svetlanaa Skuoritsan kirkossa.

5 Säestäjänä on Jelizaveta Pantzenko, joka soittaa myös urkuja. Kun ortodoksikirkoissa ei ole urkuja, kovin monet muusikot Venäjällä eivät erikoistu urkujen soittoon. Konsertit ovat ilmaisia, keräämme niissä kolehdit Inkerin seurakunnissa jaettavien joulupakettien kustannuksiin. Ohjelmaan on tullut sellainen muutos, että säestäjänä on Irina Vavilova, joka oli kesään asti Puškinin seurakunnan kanttori, mutta aloitti syksyllä urkujensoiton opiskelun Sibelius-Akatemiassa. Hän teki Svetlanan kanssa CD:n Pyhän Sydämen kappelissa. Irina soittaa myös Pyhän Sydämen kappelin jumalanpalveluksissa, hän on kanttorina 2.11., kun olen saarnaamassa ja Svetlana ja Jelizaveta avustavat jumalanpalveluksessa. CD:llä on 17 klassisen musiikin laulua ja kiertueella CD:tä on myynnissä (15 euroa). Puškinin kirkkoherra Fjodor Tulynin on todella taitava tietokoneiden kanssa ja hän teki itse levyn, kuten Svetlanan neljä aikaisempaakin levyä. Nyt levylle saatiin mukaan laulujen nimet eli ne näkyvät esimerkiksi minun autoradiossani. Konserttipaikat ja -ajat ovat: Perjantai kello Perniön kirkko, Salo Sunnuntai kello Jumalanpalvelus, Vähäkyrö kello Kurikka, Kirkkotie Ilosanoman iltapäivä kello Kuortaneen kirkko Maanantai kello Lohtajan rukoushuone Tiistai kello Vetelin kirkko Keskiviikko kello Purmojärven rukoushuone, Kortesjärvi Torstai kello Hyvinkään Vanha kirkko Lauantai , pyhäinpäivä kello Jumalanpalvelus, Pyhän Sydämen kappeli, Helsinki kello Konsertti, Myyrmäen kirkko, Vantaankoski Sunnuntai kello Jumalanpalvelus, Heinolan kirkko kello Konsertti, Mäntsälän kirkko kello Konsertti, Riihimäen keskuskirkko Huumori on välttämätöntä Edelliseen liittyen: Naapurini kuuntelevat aina hyvää musiikkia! Halusivat tai eivät! Venäläisissä taloissa varsinkin Neuvostoliiton aikana rakennetuissa kerrostaloissa on usein hyvin huono äänieristys. Tällä hetkellä ei ole erityisiä toiveita. Tavaraa kaivataan Venäläisiä erikoisuuksia Venäläinen kulttuuri on kristillisen uskon läpäisemää. Kerrotaan, että joidenkin Neuvostoliiton kommunistijohtajienkin puheet vilisivät kristillistä ainesta. Yksi kauneimpia esimerkkejä on hyvästi, joka venäjäksi on prošai/prošaite (yksikkö/monikko). Sana tulee anteeksiantamista tarkoittavasta venäjän sanasta. Hieman selittävä käännös olisi: Kun emme enää tapaa, anna kaikki anteeksi! Näkemiin on aika lailla sama kuin suomeksikin eli do svidanija, tapaamisiin. Ortodoksikirkossa on talvella anteeksiantamisen päivä, jolloin ihmiset pyytävät toisiltaan anteeksi vuoden aikana tekemiään rikkomuksia. Olen joskus ihmetellyt sitä, että kommunistit eivät vaihtaneet sunnuntain nimeä, koska se on venäjäksi voskresenje eli ylösnousemus. Suomen kielen viikonpäivät tulevat lähinnä pakanallisista jumalista, esimerkiksi torstai on Torin päivä nehän ovat lainaa Skandinaviasta.

6 Pieni opetuksen sana Kiertääkseen Edomin maan israelilaiset lähtivät Horinvuoren luota Kaislamerelle vievää reittiä. Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi puhua Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Miksi te toitte meidät pois Egyptistä tänne autiomaahan kuolemaan? Täällä ei ole leipää eikä vettä. Aina vain tätä samaa kurjaa ruokaa!" Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia. Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: "Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta." Mooses rukoili kansan puolesta, ja Herra sanoi Moosekselle: "Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon." Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon. (4 Moos 21:4-9, KR-1992) Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi. Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan." Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. (4 Moos 21:4-9, KR-1933) Yllä on tarkoituksella sama teksti nykyisestä ja edellisestä Kirkkoraamatusta. Itse vaski/pronssikäärme olisi hyvin mielenkiintoinen, onhan se yksi syvimpiä esikuvia Kristuksen Golgatalla tuomasta pelastuksesta. Olen muistaakseni siitä jo aiemmin kirjoittanutkin. Mutta tällä kertaa haluan puuttua kertomuksen alkuun. Edellinen Kirkkoraamattu aloittaa Senjälkeen, KR kiertääkseen. Muistan, kuinka opiskeluaikana yksi opettajistamme, joka oli myös Raamatunkäännöskomitean jäsen, sanoi, että erilaisia pikkusanoja jätetään kääntämättä: sitten, sen jälkeen jne. Ne koettiin vain välimerkeiksi Raamatun alkutekstissä ei ole ei hepreassa eikä kreikassa pilkkuja, kysymysmerkkejä jne. Itse asiassa Uuden testamentin kreikankielinen alkuteksti on lectio continuaa eli siinä ei ole edes sanavälejä. Eli nykyisen Kirkkoraamatun kääntäjät ajattelivat, että nuo pikkusanat ovat turhia. Mutta usein ne ovat kaikkea muuta kuin turhia. Niin tässäkin: Senjälkeen vie meidät tutkimaan, mitä oli tapahtunut edellä. Luvun alussa on kerrottu ensimmäinen voitto kanaanilaista. Kansa oli voitontunnossa eikä halunnut lähteä kiertämään sukulaiskansan, Edomin aluetta. Kyllä me Edomkin voitettaisiin Pitkä kiertotie tuntui turhalta. Kuin menisi Helsingin Länsi-satamaan ja kuulisi, että Tallinnan-lautta on rikki ja pitäisi lähteä kiertämään Vaalimaan, Pietarin ja Narvan kautta (noin 780 kilometriä) Tallinnaan. Ketäpä sellainen miellyttäisi! Mutta Jumala oli kieltänyt taistelemasta sukulaiskansan kanssa. Eivätkä edomilaiset ymmärrettävää kyllä antaneet lupaa kulkea maansa läpi. Olen sanonut, että yksi tärkeimmistä sanoista Raamatussa on mutta. Kuuluisa englantilainen hengellisten laulujen tekijä John Newton (mm. Ihmeinen armo, Siionin Kannel 220) on sanonut: En ole sitä, mitä minun pitäisi olla. Mutta en ole sitäkään, mitä kerran olin. Kristuksen armosta olen, mitä olen! Newton oli ennen kääntymistään kristityksi orjalaivan kapteeni, joka haaksirikon uhatessa lupasi Jumalalle, että muuttaa elämänsä, jos Jumala hänet pelastaa. Niin hänestä tuli pappi ja hengellisten laulujen tekijä. Ei pidä katsoa vain sitä, mitä olen, vaan myös sitä, mitä Jumala on ja mitä hän on tehnyt. Silloin tulee suuri MUTTA Rukousaiheita: - terveys. Vanha nivelvaiva näyttäisi palanneen. Välillä pahempana, välillä kaikki on ihan OK. - Auton pysyminen kunnossa. Kertaakaan en ole vielä jäänyt tien päälle. - Inkerin kirkon talouden puolesta. Vladimir kävi tapaamassa piispaa Kirkon Keskustoimistolla ja kertoi ikäviä uutisia myös seurakuntien talousvaikeuksista.