Työryhmien muistiinpanot. Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja Suomen Akatemia. RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa
|
|
- Irma Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmien muistiinpanot Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja Suomen Akatemia Työpajaan kutsuttiin laajasti tutkijakuntaa, tiedon loppukäyttäjiä ja sidosryhmiä. Tilaisuuden tarkoitus oli käydä vuoropuhelua arktisesta tutkimuksesta, sen tilasta ja tietotarpeista. Työ tehtiin rinnakkaisissa työryhmissä. Tutkijakunnalta ja muilta kiinnostuneilta pyydettiin palautetta Akatemian laatimaan arktiseen tutkimusohjelmaaloitteeseen. Tilaisuudessa saatavaa palautetta ja tietotarpeiden identifiointia hyödynnetään myös myöhemmin ohjelman kuluessa, mm. kansainvälistä rahoitusyhteistyötä suunniteltaessa. Työryhmiä (Hyvä elämä pohjoisessa, Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa, Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Rajat ylittävä arktinen politiikka) pyydettiin pohtimaan mm. alla olevia kysymyksiä ja kirjaamaan esille nousseet keskeiset asiat lyhyesti. Alla on ryhmien keskustelumuistiinpanot. 1. Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? 2. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? 3. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? 4. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa Arktinen on maantieteellisesti moninainen ja laaja alue, mutta myös tieteellisen tiedon tarpeita on lukemattomia. Arktista tutkimusohjelmaa poikkileikkaavia teemoja ovat: yhtäältä ymmärrys Arktista aluetta koskettavien muutosten monitasoisuudesta ja erilaisista aikajänteistä. Toisaalta näihin liittyy ihmisen, ympäristön ja rakenteiden yhteenkietoutuneisuuden tunnistava systeeminen näkökulma. Tutkimusta ohjaa arktisen alueen ihmisten aktiivista toimijuutta korostava, osallistava tutkimusote. Tieteellistä tietoa tarvitaan tulevaisuusorientoituneesti muutoksen hallinnasta rinnan aluetta koskettavien muutosten historiallisista taustoista ja syistä. Historiallinen pohja voi antaa uutta perspektiiviä esimerkiksi kaivostoiminnan kehittämiseen arktisella alueella. Samalla on tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmiset arktisella alueella ja minkälaista pohjoisuutta tai arktisuutta erilaiset ratkaisut tuottavat. Lisäksi on hyvä tiedostaa arktisen alueen transkulttuurisuus ja esteettinen omaleimaisuus; ei ole olemassa yhtä arktista hyvää elämää vaan arktista elämää elävät hyvin eritaustaiset ihmiset ja yhteisöt (eri uskontokunnat, kulttuuriset kontekstit ja mentaliteetit). Suomalainen erityisosaaminen ja vahvuudet perustuvat esimerkiksi koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmiin. Nykyään koulutuksen erityisosaaminen kytkeytyy teknologisiin ratkaisuihin. Sen sijaan sosiaali- ja terveysalalla olisi potentiaalia tuottaa tietoa muun muassa alkuperäiskansojen perustilanteesta sekä kulttuurisensitiivisten palvelujen rakentamisesta. Suomessa on myös kokemusta erilaisten etnisten ryhmien rinnakkaiselosta pitkällä aikajänteellä, joskin tällä hetkellä korostuvat pikemminkin ongelmat ja haasteet. Positiiviset toimintamallit voisivat löytyä menneisyydestä ja niitä tulisi tarkastella holistisesti tilaaika-paikka ulottuvuuksilla. Arktisella alueella on erityistä ymmärrystä ihmisten luontosuhteesta. Tältä perustalta olisi mahdollista rakentaa malleja mm. kaivostoiminnan pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin osallistamalla paikallisia ihmisiä vaikutusten monitorointiin ja samalla circumpolaariseen vertailuun. Tutkimusohjelman vaikuttavuus perustuu lähtökohtien luomiselle arktisuutta koskevan informaation tuottamiseen ja tiedon saavutettavaksi tekemiseen. Arktinen tieto ja osaaminen on myös vietävä läpinäkyvästi
2 yhtäältä päätöstentekijöille ja toisaalta kansalaisille. Tiedon tuottaminen ja jakaminen tulisi tapahtua vuorovaikutuksellisesti eri sidosryhmien kanssa. Ihmiset arktisella alueella ovat sopeutuneet luonnon sykliseen muutokseen. Haasteita sen sijaan luovat inhimillisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna käsillä oleva ilmastonmuutos ei ole ainoa arktista aluetta muokannut tekijä. Jaettu ihmiskäsitys ja arvopohja ovat tutkimusohjelman kokonaisuutta rakentavia tekijöitä. Näihin kytkeytyvät tutkimusaiheen jäsentäminen ja subjektiviteetin tunnistaminen. Voidaan kysyä, nähdäänkö ohjelmassa arktisen alueen ihmiset muutokseen sopeutujina vai toimijoina? Nämä ovat ohjelman tärkeitä tutkimuseettisiä kannanottoja. - Tutkittavia ilmiöitä (muutosta) ei tarkastella stabiileina - Historiallinen, pitkän aikaväli perspektiivi rinnan tulevaisuusorientaation - Transkulttuurisuus ja moniäänisyys - Elämä arktisella alueella ei nähdä pelkästään muutokseen sopeutumisena - One health: ihmisen ja ympäristön moninaisuus - Kestävän kehityksen periaatteet kaikilla tasoilla - Koulutuspolitiikan näkökulma: tärkeää tuottaa tieteellistä tietoa, mutta tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmisen - Tietoon ja arktiseen informaation vuorovaikutuksellisuus - Ohjelman taustalla oleva ihmiskäsitys, subjektiviteetti ja tutkimusetiikka RYHMÄ B: Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Globaalisti ympäristötoimiala on nuori ja kehittyvä. Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvasti uusien osaamisten, teknologioiden ja menetelmien kehitystä. Regulaatio ohjaa vahvasti markkinoiden syntyä, tietopohjaa ja ennakointiosaamista on lisättävä. Arktisen alueen ympäristöllisesti kestävät ja vähäpäästöiset ratkaisut tarvitsevat tueksi uutta tieteellistä tietoa sekä kokeiluympäristöjä (mm. materiaalit, ICT, kylmäosaaminen). Tietoa on lisättävä kestävän taloudellisen toiminnan reunaehdoista, tavoitteena aikaansaada kestävää arktista toimintaa, joka sovittaa yhteen eri elinkeinot: talouden, luonnon ja ihmiset. Tiedon tarve liittyy kokonaisuuteen, jossa taloudellinen toiminta, ympäristö ja turvallisuus sekä kansainvälinen yhteistyö yhdistyy. Holistisen näkökulman ohella ihmisen roolin merkitys (työolot, hyvä elämä, vuorovaikutus jne.) nousi keskustelussa esille. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat luonnonvarojen (mm. öljy/kaasu, mineraalit) arvoon ja siten arktisten luonnonrikkauksien hyödyntämisen kannattavuuteen ja aikatauluun. Infrastruktuureihin liittyvät takaisinmaksuajat ovat voimakkaasti kytketty toiminnan volyymiin. Arktisen alueen teollisen toiminnan ympäristövaikutusten arviointiosaamista on edelleen kehitettävä. On lisättävä tietoa kuinka teollinen toiminta ja arktisen alueen elinkeinotoiminta (mm. poronhoito, matkailu) tukevat toisiaan talouden kasvua tukien. Uusiutuvien energiamuotojen mahdollistamasta muutoksesta tarvitaan lisää tieteellistä tietoa. Investointeihin liittyvät taloudelliset houkuttimet ja sujuvat prosessit (mm. regulaatio) on tunnistettava ja edistettävä arktisen osaamisen laajaa tietopohjaa koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tulevaisuuden kestävät ratkaisut ovat vasta kehitteillä. Tarvitaan ennakoivasti uutta tietoa ja osaamista mutta myös parempia valmiuksia jo kehitettyjen teknologioiden ja tutkimusosaamisten yhteensovittamisessa.
3 Arktinen ympäristö on erityisen herkkä, jonka osalta on vahvistettava turvallisuutta ennalta kehittäviä osaamisia ja tietopohjaa. Työryhmässä nousi esille luonnonvarojen inventointi, ympäristön monitoroinnin ja mallintamisen tietotarpeet (satelliittitietojen ja muiden havaintoaineistojen yhdistäminen). Turvallisuus ja riskit (vaatetus, matkailu, olosuhteet, teollinen toiminta, liikenne) on hallittava koko toiminnan elinkaaren aikana. Merien taloudelliseen hyödyntämiseen, logistiikkaan ja infrastruktuuriin liittyvää tietopohjaa ja osaamista on edelleen kehitettävä. Samoin tieteellistä ja taloudellista yhteistyötä Venäjän, Norjan ja muiden keskeisten arktisten maiden kesken tavoitteellisesti tehostettava. Myös Aasian maiden kanssa tehtävä pitkäjänteinen yhteistyö nousi esille. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? Suomalainen arktinen osaamisen voidaan jakaa olosuhdeosaamiseen ja ratkaisuosaamiseen. Yhden tutkimusalan valikoinnin sijaan Suomen vahvuus on arktisessa monikärkinen osaaminen ja verkottunut yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä. Suomi on arktisena maana kehittynyt maailman johtavaksi olosuhdeosaajaksi monissa yhteiskunnan toimintaan liittyvissä kysymyksissä, näistä esimerkkinä lumen hallinnan ratkaisut ja mallintaminen, kylmän ilmanalan työkoneet, toiminnalliset materiaalit, arktinen rakentaminen ja energiatehokkaat ratkaisut. Tälle osaamiselle on markkinoita maantieteellisesti määritetyn arktisen alueen ulkopuolellakin. Osaamisen vahvistamista ja ulkomaisia investointeja houkuttelemaan tarvitaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta merkittävää infrastruktuuria. Kestävää kehitystä edistävien osaamisten ja teknologisten ratkaisujen osalta ympäristöolosuhteiden seurannan ja havainnoinnin teknologiat, arktisten yhdyskuntien ympäristö- ja energiateknologiat, arktinen öljyntorjunta, biomassan hyödyntäminen, biotalouden suljetut kierrot, kestävä kaivostoiminta nousivat kommenttipuheenvuoroissa esille. Tieto- ja tietoliikenneteknologiaan perustuvat ratkaisut, kuten rakenteiden jatkuva monitorointi ja etähallinta, sensori- ja tiedonsiirtoteknologian kehitys ihmisen toimintakyvyn seurantaan, sähköiset terveyspalvelut ja etälääketieteen ratkaisut, satelliittipohjaiset palvelut (valvonta/kuvantaminen, paikannus, tiedonsiirto), pilvipalvelut ja isojen tietoaineistojen hallinta ovat osaamisia jotka eivät erityisesti ole kehitetty arktista varten mutta ovat hyödynnettävissä arktisten ratkaisujen toimittamisessa. Suomesta kehitettävä globaalisti merkittävin arktisen toiminnan kokeilu- ja kehitysympäristö? Olosuhdeosaaminen ja vahva simulointiosaaminen yhdessä voivat toimia alustana. Tarvitaan päivitys arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen rakenteiden suunnitteluohjeisiin, materiaalit ja käyttökohteet sekä lämpötilat ovat kehittyneet (mm. liikkuvien työkoneiden, laivojen kansilaitteiden ja näiden osajärjestelmät). Meillä on vahvaa osaamista energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla. Arktisena maana Suomessa hyvin kehittynyt ja toimintavarma infrastruktuuri, tähän liittyvässä osaamisessa on vientipotentiaalia. Luonnonvarojen osalta Suomi on rikas (metsät, puhdas vesi, rauta/kupari/sinkki, luontoarvot) ja tärkeää kasvattaa luonnonvarojen myynnin sijasta jalostusarvoa. Suomi voi menestyä esimerkiksi kestävällä kaivosteknologialla, meri- ja kylmäosaamisella ja arktisella rakentamisella. Vahvistusta kaivataan teollisuuden, matkailun ja paikallisesti toimivan elinkeinon (mm. porotalous, elintarviketuotanto) yhteensovittamisessa. Taloudellisen toiminnan tuottavuuteen ja investointien oikeaaikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. On myös ylläpidettävä hyviä suhteita alueen muihin maihin. Tavoitteena vahvistaa Suomen omaleimaista asemaa ja vaikuttavuutta kansainvälisessä politiikassa. Perinteikäs jäissä kulkevien alusten ja off-shore ratkaisujen suunnittelu ja tuotanto on jatkossakin Suomen arktisen toiminnan keskiössä. Tähän liittyvää arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja laivojen varustaminen
4 tutkimuslaitteistoilla nousi keskustelussa esille. Öljyntorjunta jäissä ja kemiallisten ratkaisujen yhdistäminen mekaaniseen öljyn keräämiseen nähtiin potentiaalisena osaamisena. Yleisesti meriturvallisuus (navigointi, liikenteen ohjaus, etäoperointi, jään liikkeen mallintaminen/ennustaminen, jään mekaniikka) korostui. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? Taloutta tukevaa poikkitieteellistä ja laaja-alaista tutkimusta on edelleen kannustettava ja tuettava esim. ohjelman puitteissa järjestettävillä tutkijoita, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämän edustajia kiinnostavilla verkostoitumistilaisuuksilla. Työpajassa jaettu Akatemian ylimääräinen hakuilmoitus taloudellista toimintaa tukevasta tutkimuksesta todettiin teemallisesti vastaavan hyvin, mutta kaipaavan lisää konkreettista linkkiä talouteen. Tiivis yhteistyö eri ohjelmalohkojen tutkimusryhmien sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille on välttämätöntä ohjelmallisen lisäarvon toteuttamiseksi. Yhteisen päämäärän kuvaaminen auttaisi, esimerkkeinä tästä Miten edistetään Pohjoisen merireitin käyttöönottoa, Sustainable Arctic Community. Kansainvälisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi kykyä toimia yhteistyössä muiden arktisten maiden kanssa on keskeistä ja sitä on edelleen kehitettävä (EU, Norja, Venäjä ). Ohjelman kytkentä muuhun arktiseen liittyvään koulutus- ja tutkimustoimintaan ja taloudellista toimintaa edistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja päätöksen tekijöihin tulisi varmistaa. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? Arktinen on Suomelle luonteista toimintaa, jonka vuoksi ohjelman on pystyttävä osoittamaan vaikuttavuus strategisten valintojen tekemisessä ja osaamista kehittävien panostusten suuntaamisessa. Tutkimuksen on tuotava lisäarvoa siten, että taloudellinen toiminta kehittyy ja olemme kiinnostava kumppani kansainvälisesti. Ennakointiosaamista toivottiin vahvistettavan. Innovaatiotoimintaa tulee katsoa kokonaisuutena. Tieteen on tuettava samanaikaista soveltavaa tutkimusta ja teollista kehittämistä on pyrittävä edistämään. Innovaatioketju ei ole lineaarinen vaan mahdollista tukea talouden kestävää kasvua samanaikaisella kehittämistoiminnalla. Tutkijoiden edellytettiin olemaan aktiivisia yrityksiin päin, sillä osaamista pidettiin teknologiateollisuuden kilpailutekijänä ja ratkaiseva viennin potentiaalin mahdollistamisessa. Vaikuttavuuden yhtenä mittarina pidettiin ulkopuolisen ja yksityisen rahoituksen saamista. Keskustelussa peräänkuulutettiin kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa tieteen tekijöiden ja yritysten yhteen saattamiseksi. Tutkimusohjelman ja siinä syntyvien tulosten kansainvälistä näkyvyyttä on merkittävästi parannettava aikaisemmista ohjelmista. Suomen osallistumista kansainvälisiin arktisiin foorumeihin pidettiin tärkeänä (IMO, EU, Arktinen neuvosto yhteistoimintaa mm. Venäjän kanssa lisättävä). Tarvitaan arktisen koulutuksen kytkemistä vahvemmin mukaan (kielet, kulttuurit). Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Geofysikaalinen osaaminen, toiminta tähtää öljy- ja kaasuvaroihin - Jamalin alueen maantiede, IL asema Jamalille - Merenpohjan kartoitus - Matkailussa varautuminen riskienhallintana - Satelliittipohjaiset menetelmät monitorointiin - ICT ja arktinen materia, älykäs arktinen, monitorointi, etähallinta - Olosuhteen ennustettavuus, ilmakehän mallintaminen - Metsien monitorointi ja mallinnus sekä ennustettavuus - Viranomaispäätösten ja regulaatioiden ennakoitavuus (logistiikka) - Materiaali ja tietovirtojen synergiat - Mitä Itä-Aasian maissa on tehty ja meriteknologian tarjoaminen
5 - Miten meri- ja jääteknologian edelläkävijyys säilytetään? - Uusiutuvat energiamuodot - Tietoa miten lisätä vaatetuksen älykkyyttä, vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta - Mitä infran käyttö ja suunnittelu edellyttää? Ennakointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö; kaivokset, vesi, monitorointi Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Vuototurvalliset järjestelmät - Matkailu on näkökulma ja kilpailukykytekijä - Matkailu: Vieraanvaraisuus, vastuullisuus, vuorovaikutus kaivostoiminta, saavutettavuus - Logistiikka: saavutettavuus/saatavuus, paikkatiedon hyödynnettävyys - Kasvukäytäväajattelu - IL: Puuttuu jäävuoriosaaminen (Ice management) - Routavauriot, tutkittava ilmiötä, asfaltista luopuminen - Ilmastokaasujen vapautuminen maaperän läpi - Arktinen meritekniikka ja jääosaaminen, herkän ympäristön suojeleminen - Porotalous, mallinnetaan olemassa olevaa, mitä luonnonvarojen hankkiminen merkitsee - Logistiikka luo mahdollisuuksia - Materiaalit ja vaatetus - Liiketoiminnallisten erityispiirteiden kuvaaminen? - Arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja osaaminen - Öljyntorjunta jäissä, laivat ja mekaaninen kerääminen, dispersantit - Merenkulun ja öljynporauksen riskit ja hallinta (trafic management) - Meriturvallisuus, viranomaisyhteistyö, navigointi ja paikantaminen - Tutkimusinfran osaaminen ympäristön havainnointiin verkkoina ja satelliitteilla - Yhteistoiminta arktisella alueella (verkottuminen) - Elinkaarimallinnus laite / Laitostasolla - Puhdas laadukas elintarviketuotanto, funktionaaliset elintarvikkeet Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Sustainable arctic community - Miten voidaan edistää pohjoisen merireitin käyttöönottoa? - Aluekehityksen ja aluesuunnittelun näkökulma - OM ohjelma- ja koulutustoiminta - Kylmän ilmanalan laboratoriot (synergia), - Meri ja kaivosteollisuuden yhteinen rajapinta? - LNG, rannikoille tulee terminaaleja - Koulutus rekrytointiväylänä ja osaajien hankkijana - Pohjoisen reitin käyttömahdollisuuksien edistäminen Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Suomalainen läsnäolo - Tulevaisuuden tutkimus - Kylmän ilmanalan tuulivoiman rakentaminen - Ohjelmat selkokielelle - Mikä on kielellinen ja kulttuurillinen osaaminen hyödyntämiseen - Mikä on Arktisen tietokeskuksen rooli? - Kansainvälinen verkottuminen tutkimuksessa (kaikki käy) - Suomella erityisasema Venäjällä tutkimuslaitoksissa
6 - Akateemiset aktiivisiksi yrityksiin päin - Tekes ja Akatemia hynttyyt yhteen; osaajat tieteestä ja busineksesta - Tutkimuksen elinkaari hankkeisiin - Mittari: Saadaanko rahaa ulkopuolelta? Vaikuttavuus! - Eri foorumeilla mukana - Arktinen on Suomelle luontaista toimintaa - Viennin potentiaali ratkaisevaa - Miten Suomi voi olla mukana ei merivaltiona arktiksessa? - Miten arktisuudesta saadaan aineettoman arvon kuvaaja - Teknologiateollisuuden kilpailukykytekijä - Mitä osaaminen loppujen lopuksi on? - Tutkimuksen tuotava lisäarvoa siten, että olemme kiinnostava kumppani RYHMÄ C: Pohjoinen ilmasto ja ympäristö Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Arktisen ympäristön ekosysteemi ja siihen vaikuttavat tekijät: - Arktisten ekosysteemien rakenne ja toiminta; arktisten ekosysteemien mosaiikkisuus ja heterogeenisuus - Fysikaalisen ympäristön muutoksen vaikutus ekosysteemeihin - Ilmaston ja ekologisten vuorovaikutusten tutkimus integroidusti; myös feedback-mekanismit ekosysteemeistä ilmastoon - Ilmaston lämpenemisen perimmäiset syyt ja miksi Arktis on sille herkkä - Ilmakehän ja lähiavaruuden vuorovaikutus - Merijään kokonaismerkitys biodiversiteetistä prosesseihin - Biodiversiteetti; maaperän mikrobiprosessi (menetelmäkehitys/lajisto, kaasujen vaihto) Pitkäaikaisdynamiikka ja muutosten arviointi: - Vaihtelurajojen ymmärtäminen - Pitkäaikaissarjojen käyttö; horisontaaliyhteistyö tieteen alojen välillä ja eri maiden aikasarja-aineistojen hyödyntäminen - Ilmastohistoria ja myös merijään historia/kairaukset - Pohjoisen tutkimusasemaverkoston käyttö pitkäjänteisesti - Mallien yhdistäminen Valuma-alueet ja hiilen kierto - Arktisten valuma-alueiden käsittely kokonaisuutena - Hiilen kierto; mitä, missä & kuinka paljon - Metaanipäästöt - Ikiroudan sulaminen ja maankäyttö johtaa hiilivarastojen mobilisaatioon; liuenneen hiilen vuo ja vaikutus - Metaani/hiilidioksididynamiikka; kenttähavaintojen ja prosessien yhdistäminen (kaukokartoituksesta maaperään) Katse ihmiseen - Riskien hallinta ja ennakointi - Luonnonympäristön kestävyysaspektin arviointi - Arktisen ja keskileveyksien vuorovaikutukset muuttuvassa ilmastossa - Säämalliosaaminen; kasvillisuuden ja merijään vaikutusten säähän - Operatiivisten ennustemallien kehittäminen - Nopeiden muutosten vaikutusten arvio (mm. onnettomuudet)
7 - ihmisen toiminta (esim. kaivostoiminta) ja sen ympäristövaikutukset; mukana ihmisten terveys - Arktisen biodiversiteetin hyödyntäminen bioteknologiassa Mikä Suomessa on vahvaa, mutta voidaan edelleen vahvistaa? - Mallinnusosaaminen - Uniikit pitkäaikaisaikasarjat ja tutkimusaineistot - Satelliittikuvateknologiat - Big data - Laajojen ja yhdistettyjen tutkimusaineistojen analysointi - Mahdollinen Arktinen datakeskus esim. metadatatasolla; tieteen tietoaineistot TTA-hanke - Projektiaineistojen käytön vahvistaminen Tutkimusohjelman suhde Venäjä-yhteistyöhön? - Neuvottelut osapuolien välillä; Suomen Akatemia ja Venäjän Tiedeakatemia - IL:llä aloite laajasta tutkimusyhteistyöstä Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Ilmasto, ekosysteemi ja pitkäaikaisaineistot - Ekosysteemitoiminnot ja palvelut tarkastelussa; linkitys yhteiskuntaan - Rajojen ylittäminen - Epäortodoksisten toimintatapojen miettiminen ohjelmalle - Teemojen yhdistäminen on hyvinkin mahdollista, sillä yhteisiä piirteitä löytyy Arktiksessa (esim. A+C: terveys, hyvinvointi, B+C: tekniikka ja infrastruktuuri, C+D: maankäyttö ja käytön hallinta sekä governance) - Luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan arviointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö ja konfliktit; ml. alkuperäiskansojen näkökulma Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus; erityisesti viimeksi mainittu vaatii loppukäyttäjien mukaan ottoa varhaisessa vaiheessa - Politiikkaohjelmien käyttö ja synergian hakeminen - Uudet teknologiat - Suomen Arktisen strategian tukeminen ympäristönäkökulmasta; ympäristöriskit, niiden todennäköisyys ja varautuminen sekä torjunta - Taloudellisen toiminnan eri kehitysvaihtoehtojen arviointi (ilmasto, ympäristö, elinkeinot ja yhteiskunta) - Ihmistä lähellä oleva hyöty (ympäristöriskien arviointi; ympäristöterveys); terve alkuperäisluonto sinänsä resurssina RYHMÄ D: Rajat ylittävä arktinen politiikka / Arktinen politiikka Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Sekä poliittisessa että tieteellisessä keskustelussa tarvitaan monimuotoista ja ymmärrystä ja tietoa arktisesta alueesta ja sen tutkimuksesta. Tällä hetkellä arktinen politiikka nähdään erillisenä saarekkeena, vaikka se liittyy laajasti globaaliin talouteen, kansainväliseen politiikkaan, ilmastonmuutokseen ja toisaalta globaali talous, kansainvälinen politiikka ja ilmastonmuutos liittyvät laajasti arktiseen jne.
8 - Arktinen tuleva, tulevan muutoksen tila, on mielikuvissa, tulevaisuudessa ja politiikassa. Siksi arktisen politiikan tutkiminen on tärkeää, sillä se on olemassa ja se ohjaa keskustelua. - Ylirajaisista sopimuksista on tietoa. Lisäksi tarvitaan tietoa, mitä poliittisia ja oikeudellisia keinoja on eri intressien yhteensovittamiseen ja konfliktien ratkaisemiseen. Liittyy siis ylirajaiseen arktiseen politiikkaan. - Arktista politiikkaa tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jotta sen rakentumisen, nykyisen kokemustilan ja tulevaisuuden odotushorisontin ymmärtää. - Tietoa arktisista instituutioista, niiden toimintaperiaatteista, taloudesta ja yritysten yhteiskuntavastuusta on paljon, mutta miten ne saadaan kommunikoimaan keskenään. Nyt on kommunikaatio-ongelma eri tutkimustraditioiden välillä. - Mekanismit ja hyvät käytännöt, joilla kestävää kehitystä voidaan toteuttaa. - Miten toimia tilanteessa, jossa meillä on potentiaalinen resurssi, missä on toiminnan rajat. - Paikallisen, alueellisen ja globaalin hallinnon ja politiikan vuorovaikutuksesta tarvitaan lisää tietoa. - Turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, security ja safety. - Demokratiaa ja tasa-arvoa on tutkittava alkuperäiskansat, sukupuolet ja alueen valtaväestö huomioiden. - Eritasoiset ja eri alojen toimijat, esim. pienyritykset, suuryritykset, yksityiset ja julkiset toimijat on huomioitava. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Arktinen neuvosto, Barentsin alue, alkuperäiskansojen oikeudet ja tila, kestävän kehityksen politiikka, oikeustieteellinen ja poliittinen tutkimus ovat vahvaa osaamista. - Venäjän tutkimuksessa on paljon osaamista, mutta myös kehittämistä. - Suomen asema globaalissa maailmassa on vahvistettavia aloja. - Läpileikkaavat teemat, sukupuoli ja ikääntyminen, pitäisi vahvistaa. - Arktisen tutkimuksen monikerroksisuuden tunnistamista on vahvistettava. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Pitää kuvata tiedon tarve. Tiedepoliittisena tavoitteena on päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. - Huom. nyt ohjelmamuistioluonnoksessa kolonialistinen sävy: pitää kääntää näkökulmaa alhaalta ylös, ei ylhäältä alas (vrt. tieteellinen arroganssi) - Teemoja ei eroteta saarekkeiksi, nelikenttään, erillisiksi kategorioiksi. Tavoitteena on aito monitieteinen tutkimusyhteistyö. - Ei pakoteta tutkijoita kokonaisvaltaisuuteen, jotta ei kadoteta tutkimuksen syvyyttä. - Tutkimussuunnitelman linkittäminen suotavaa myös uuteen, ei vain jo olemassa oleviin tutkimusideoihin. - Kestävän politiikan näkökulma voisi yhdistää kaikkia osa-alueita, mutta samalla tarvitaan kriittinen näkökulma kestävän kehityksen diskurssiin. - Arktisen käsitteen avaaminen niin, että tutkijat tunnistavat työnsä arktisen ulottuvuuden. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Monitieteisen osaamisen tarve on olemassa, tiedolle kysyntää. Keinoja voisivat olla foorumit tutkijoille, foorumit tutkijoille ja toimijoille, tutkimuksen tulosten esittäminen yleisölle. - Tutkas tutkijoiden ja kansanedustajien seura
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotKestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina Arktinen kestävä matkailudestinaatio seminaari 8.10.2018 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi sanna@visitrovaniemi.fi #visitrovaniemi
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotSuomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
LisätiedotStarttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula
Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotTutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA
Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio 1 Tutkimusohjelmien strateginen suunnittelu - Akatemian strategia 2012 - laatu, kansainvälisyys, vaikuttavuus -Tutkimusohjelmastrategiat
LisätiedotArktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä
Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja napajään mahdollinen sulaminen avaavat Jäämerelle uuden merireitin ja samalla
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotPyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun
Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitus
Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotIlmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä
MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM
LisätiedotBio- ja ympäristökysymykset
Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotFintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta
Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10
LisätiedotElinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto
Elinkeinot murroksessa -pilotti Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO Katja Sukuvaara, Kainuun liitto 1 ELMO pilotti: Mikä se on? Euroopan komissio hakee uusia toimintatapoja aluekehittämisen tueksi vastaamaan teolliseen
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotKriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi
1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio Ulla Heinonen Gaia Consulting Gaian taustaselvitys Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan suuntaamiseksi Määrittelyt & Tavoitteet
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotAluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotRound table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg
Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotBarentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu?
Seminaari 15.12.2016 Kuparisali, Kuparitalo Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu? Monica Tennberg, tutkimusprofessori Suomen sopeutuminen Suomi varautuu ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutuksiin
Lisätiedotosaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /
Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotLuonnonympäristön suojelu arktisella alueella
Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun
LisätiedotBio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere
Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa 13.6.2019 Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere Kiertotalouden tiekartta 2.0 Sitran julkistama päivitetty kansallinen kiertotalouden tiekartta 2.0 Kriittinen
LisätiedotKIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä
KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä Riikka Leskinen, toimialapäällikkö 1.2.2018 Miksi alueellinen tarkastelu? Materiaalien käytön vähentäminen vaatii laaja-alaista tarkastelua ja systeemitason
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotPohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman
Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotIlmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten
LisätiedotKILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?
KILPA2020 Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys? Sidosryhmäseminaari 27.8.2019 Merja Saarinen, erikoistutkija
LisätiedotYhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1
Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään
LisätiedotSähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.
Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut
LisätiedotMAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA
MAISEMADIAGRAMMI VIHREÄN TALOUDEN VESIHUOLLOSTA TkT Jarmo HUKKA, dosentti (vesialan tulevaisuudentutkimus) Vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmä CADWES Rakennustekniikka/Rakentamistuotanto- ja talous (TTY)
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotKulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen
Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotSuomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita
Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita Liisa Kokkarinen Visit Finland Ähtäri 20 maaliskuuta 2019 HALLITUKSEN LINJAUS ARKTISEN STRATEGIAN PÄIVITYKSEN PAINOPISTEISTÄ Suomen arktinen osaaminen
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotMatkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli
LisätiedotLapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA
Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotArktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes
Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotAsiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014
Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä
LisätiedotPäijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula
Päijät-Hämeen liitto Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Tulevaisuus 2016-2040 Päijät-Häme 2040 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kenen tuotosta? Kolme maakuntahallitusta ja Päijät-Hämeen
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotEU:n raja-alueyhteistyöohjelmat
EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)
LisätiedotSuuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT
VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotLiikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä
Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT
Lisätiedot