Työryhmien muistiinpanot. Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja Suomen Akatemia. RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmien muistiinpanot. Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja 10.10.2013 Suomen Akatemia. RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa"

Transkriptio

1 Työryhmien muistiinpanot Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja Suomen Akatemia Työpajaan kutsuttiin laajasti tutkijakuntaa, tiedon loppukäyttäjiä ja sidosryhmiä. Tilaisuuden tarkoitus oli käydä vuoropuhelua arktisesta tutkimuksesta, sen tilasta ja tietotarpeista. Työ tehtiin rinnakkaisissa työryhmissä. Tutkijakunnalta ja muilta kiinnostuneilta pyydettiin palautetta Akatemian laatimaan arktiseen tutkimusohjelmaaloitteeseen. Tilaisuudessa saatavaa palautetta ja tietotarpeiden identifiointia hyödynnetään myös myöhemmin ohjelman kuluessa, mm. kansainvälistä rahoitusyhteistyötä suunniteltaessa. Työryhmiä (Hyvä elämä pohjoisessa, Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa, Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Rajat ylittävä arktinen politiikka) pyydettiin pohtimaan mm. alla olevia kysymyksiä ja kirjaamaan esille nousseet keskeiset asiat lyhyesti. Alla on ryhmien keskustelumuistiinpanot. 1. Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? 2. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? 3. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? 4. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa Arktinen on maantieteellisesti moninainen ja laaja alue, mutta myös tieteellisen tiedon tarpeita on lukemattomia. Arktista tutkimusohjelmaa poikkileikkaavia teemoja ovat: yhtäältä ymmärrys Arktista aluetta koskettavien muutosten monitasoisuudesta ja erilaisista aikajänteistä. Toisaalta näihin liittyy ihmisen, ympäristön ja rakenteiden yhteenkietoutuneisuuden tunnistava systeeminen näkökulma. Tutkimusta ohjaa arktisen alueen ihmisten aktiivista toimijuutta korostava, osallistava tutkimusote. Tieteellistä tietoa tarvitaan tulevaisuusorientoituneesti muutoksen hallinnasta rinnan aluetta koskettavien muutosten historiallisista taustoista ja syistä. Historiallinen pohja voi antaa uutta perspektiiviä esimerkiksi kaivostoiminnan kehittämiseen arktisella alueella. Samalla on tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmiset arktisella alueella ja minkälaista pohjoisuutta tai arktisuutta erilaiset ratkaisut tuottavat. Lisäksi on hyvä tiedostaa arktisen alueen transkulttuurisuus ja esteettinen omaleimaisuus; ei ole olemassa yhtä arktista hyvää elämää vaan arktista elämää elävät hyvin eritaustaiset ihmiset ja yhteisöt (eri uskontokunnat, kulttuuriset kontekstit ja mentaliteetit). Suomalainen erityisosaaminen ja vahvuudet perustuvat esimerkiksi koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmiin. Nykyään koulutuksen erityisosaaminen kytkeytyy teknologisiin ratkaisuihin. Sen sijaan sosiaali- ja terveysalalla olisi potentiaalia tuottaa tietoa muun muassa alkuperäiskansojen perustilanteesta sekä kulttuurisensitiivisten palvelujen rakentamisesta. Suomessa on myös kokemusta erilaisten etnisten ryhmien rinnakkaiselosta pitkällä aikajänteellä, joskin tällä hetkellä korostuvat pikemminkin ongelmat ja haasteet. Positiiviset toimintamallit voisivat löytyä menneisyydestä ja niitä tulisi tarkastella holistisesti tilaaika-paikka ulottuvuuksilla. Arktisella alueella on erityistä ymmärrystä ihmisten luontosuhteesta. Tältä perustalta olisi mahdollista rakentaa malleja mm. kaivostoiminnan pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin osallistamalla paikallisia ihmisiä vaikutusten monitorointiin ja samalla circumpolaariseen vertailuun. Tutkimusohjelman vaikuttavuus perustuu lähtökohtien luomiselle arktisuutta koskevan informaation tuottamiseen ja tiedon saavutettavaksi tekemiseen. Arktinen tieto ja osaaminen on myös vietävä läpinäkyvästi

2 yhtäältä päätöstentekijöille ja toisaalta kansalaisille. Tiedon tuottaminen ja jakaminen tulisi tapahtua vuorovaikutuksellisesti eri sidosryhmien kanssa. Ihmiset arktisella alueella ovat sopeutuneet luonnon sykliseen muutokseen. Haasteita sen sijaan luovat inhimillisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna käsillä oleva ilmastonmuutos ei ole ainoa arktista aluetta muokannut tekijä. Jaettu ihmiskäsitys ja arvopohja ovat tutkimusohjelman kokonaisuutta rakentavia tekijöitä. Näihin kytkeytyvät tutkimusaiheen jäsentäminen ja subjektiviteetin tunnistaminen. Voidaan kysyä, nähdäänkö ohjelmassa arktisen alueen ihmiset muutokseen sopeutujina vai toimijoina? Nämä ovat ohjelman tärkeitä tutkimuseettisiä kannanottoja. - Tutkittavia ilmiöitä (muutosta) ei tarkastella stabiileina - Historiallinen, pitkän aikaväli perspektiivi rinnan tulevaisuusorientaation - Transkulttuurisuus ja moniäänisyys - Elämä arktisella alueella ei nähdä pelkästään muutokseen sopeutumisena - One health: ihmisen ja ympäristön moninaisuus - Kestävän kehityksen periaatteet kaikilla tasoilla - Koulutuspolitiikan näkökulma: tärkeää tuottaa tieteellistä tietoa, mutta tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmisen - Tietoon ja arktiseen informaation vuorovaikutuksellisuus - Ohjelman taustalla oleva ihmiskäsitys, subjektiviteetti ja tutkimusetiikka RYHMÄ B: Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Globaalisti ympäristötoimiala on nuori ja kehittyvä. Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvasti uusien osaamisten, teknologioiden ja menetelmien kehitystä. Regulaatio ohjaa vahvasti markkinoiden syntyä, tietopohjaa ja ennakointiosaamista on lisättävä. Arktisen alueen ympäristöllisesti kestävät ja vähäpäästöiset ratkaisut tarvitsevat tueksi uutta tieteellistä tietoa sekä kokeiluympäristöjä (mm. materiaalit, ICT, kylmäosaaminen). Tietoa on lisättävä kestävän taloudellisen toiminnan reunaehdoista, tavoitteena aikaansaada kestävää arktista toimintaa, joka sovittaa yhteen eri elinkeinot: talouden, luonnon ja ihmiset. Tiedon tarve liittyy kokonaisuuteen, jossa taloudellinen toiminta, ympäristö ja turvallisuus sekä kansainvälinen yhteistyö yhdistyy. Holistisen näkökulman ohella ihmisen roolin merkitys (työolot, hyvä elämä, vuorovaikutus jne.) nousi keskustelussa esille. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat luonnonvarojen (mm. öljy/kaasu, mineraalit) arvoon ja siten arktisten luonnonrikkauksien hyödyntämisen kannattavuuteen ja aikatauluun. Infrastruktuureihin liittyvät takaisinmaksuajat ovat voimakkaasti kytketty toiminnan volyymiin. Arktisen alueen teollisen toiminnan ympäristövaikutusten arviointiosaamista on edelleen kehitettävä. On lisättävä tietoa kuinka teollinen toiminta ja arktisen alueen elinkeinotoiminta (mm. poronhoito, matkailu) tukevat toisiaan talouden kasvua tukien. Uusiutuvien energiamuotojen mahdollistamasta muutoksesta tarvitaan lisää tieteellistä tietoa. Investointeihin liittyvät taloudelliset houkuttimet ja sujuvat prosessit (mm. regulaatio) on tunnistettava ja edistettävä arktisen osaamisen laajaa tietopohjaa koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tulevaisuuden kestävät ratkaisut ovat vasta kehitteillä. Tarvitaan ennakoivasti uutta tietoa ja osaamista mutta myös parempia valmiuksia jo kehitettyjen teknologioiden ja tutkimusosaamisten yhteensovittamisessa.

3 Arktinen ympäristö on erityisen herkkä, jonka osalta on vahvistettava turvallisuutta ennalta kehittäviä osaamisia ja tietopohjaa. Työryhmässä nousi esille luonnonvarojen inventointi, ympäristön monitoroinnin ja mallintamisen tietotarpeet (satelliittitietojen ja muiden havaintoaineistojen yhdistäminen). Turvallisuus ja riskit (vaatetus, matkailu, olosuhteet, teollinen toiminta, liikenne) on hallittava koko toiminnan elinkaaren aikana. Merien taloudelliseen hyödyntämiseen, logistiikkaan ja infrastruktuuriin liittyvää tietopohjaa ja osaamista on edelleen kehitettävä. Samoin tieteellistä ja taloudellista yhteistyötä Venäjän, Norjan ja muiden keskeisten arktisten maiden kesken tavoitteellisesti tehostettava. Myös Aasian maiden kanssa tehtävä pitkäjänteinen yhteistyö nousi esille. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? Suomalainen arktinen osaamisen voidaan jakaa olosuhdeosaamiseen ja ratkaisuosaamiseen. Yhden tutkimusalan valikoinnin sijaan Suomen vahvuus on arktisessa monikärkinen osaaminen ja verkottunut yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä. Suomi on arktisena maana kehittynyt maailman johtavaksi olosuhdeosaajaksi monissa yhteiskunnan toimintaan liittyvissä kysymyksissä, näistä esimerkkinä lumen hallinnan ratkaisut ja mallintaminen, kylmän ilmanalan työkoneet, toiminnalliset materiaalit, arktinen rakentaminen ja energiatehokkaat ratkaisut. Tälle osaamiselle on markkinoita maantieteellisesti määritetyn arktisen alueen ulkopuolellakin. Osaamisen vahvistamista ja ulkomaisia investointeja houkuttelemaan tarvitaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta merkittävää infrastruktuuria. Kestävää kehitystä edistävien osaamisten ja teknologisten ratkaisujen osalta ympäristöolosuhteiden seurannan ja havainnoinnin teknologiat, arktisten yhdyskuntien ympäristö- ja energiateknologiat, arktinen öljyntorjunta, biomassan hyödyntäminen, biotalouden suljetut kierrot, kestävä kaivostoiminta nousivat kommenttipuheenvuoroissa esille. Tieto- ja tietoliikenneteknologiaan perustuvat ratkaisut, kuten rakenteiden jatkuva monitorointi ja etähallinta, sensori- ja tiedonsiirtoteknologian kehitys ihmisen toimintakyvyn seurantaan, sähköiset terveyspalvelut ja etälääketieteen ratkaisut, satelliittipohjaiset palvelut (valvonta/kuvantaminen, paikannus, tiedonsiirto), pilvipalvelut ja isojen tietoaineistojen hallinta ovat osaamisia jotka eivät erityisesti ole kehitetty arktista varten mutta ovat hyödynnettävissä arktisten ratkaisujen toimittamisessa. Suomesta kehitettävä globaalisti merkittävin arktisen toiminnan kokeilu- ja kehitysympäristö? Olosuhdeosaaminen ja vahva simulointiosaaminen yhdessä voivat toimia alustana. Tarvitaan päivitys arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen rakenteiden suunnitteluohjeisiin, materiaalit ja käyttökohteet sekä lämpötilat ovat kehittyneet (mm. liikkuvien työkoneiden, laivojen kansilaitteiden ja näiden osajärjestelmät). Meillä on vahvaa osaamista energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla. Arktisena maana Suomessa hyvin kehittynyt ja toimintavarma infrastruktuuri, tähän liittyvässä osaamisessa on vientipotentiaalia. Luonnonvarojen osalta Suomi on rikas (metsät, puhdas vesi, rauta/kupari/sinkki, luontoarvot) ja tärkeää kasvattaa luonnonvarojen myynnin sijasta jalostusarvoa. Suomi voi menestyä esimerkiksi kestävällä kaivosteknologialla, meri- ja kylmäosaamisella ja arktisella rakentamisella. Vahvistusta kaivataan teollisuuden, matkailun ja paikallisesti toimivan elinkeinon (mm. porotalous, elintarviketuotanto) yhteensovittamisessa. Taloudellisen toiminnan tuottavuuteen ja investointien oikeaaikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. On myös ylläpidettävä hyviä suhteita alueen muihin maihin. Tavoitteena vahvistaa Suomen omaleimaista asemaa ja vaikuttavuutta kansainvälisessä politiikassa. Perinteikäs jäissä kulkevien alusten ja off-shore ratkaisujen suunnittelu ja tuotanto on jatkossakin Suomen arktisen toiminnan keskiössä. Tähän liittyvää arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja laivojen varustaminen

4 tutkimuslaitteistoilla nousi keskustelussa esille. Öljyntorjunta jäissä ja kemiallisten ratkaisujen yhdistäminen mekaaniseen öljyn keräämiseen nähtiin potentiaalisena osaamisena. Yleisesti meriturvallisuus (navigointi, liikenteen ohjaus, etäoperointi, jään liikkeen mallintaminen/ennustaminen, jään mekaniikka) korostui. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? Taloutta tukevaa poikkitieteellistä ja laaja-alaista tutkimusta on edelleen kannustettava ja tuettava esim. ohjelman puitteissa järjestettävillä tutkijoita, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämän edustajia kiinnostavilla verkostoitumistilaisuuksilla. Työpajassa jaettu Akatemian ylimääräinen hakuilmoitus taloudellista toimintaa tukevasta tutkimuksesta todettiin teemallisesti vastaavan hyvin, mutta kaipaavan lisää konkreettista linkkiä talouteen. Tiivis yhteistyö eri ohjelmalohkojen tutkimusryhmien sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille on välttämätöntä ohjelmallisen lisäarvon toteuttamiseksi. Yhteisen päämäärän kuvaaminen auttaisi, esimerkkeinä tästä Miten edistetään Pohjoisen merireitin käyttöönottoa, Sustainable Arctic Community. Kansainvälisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi kykyä toimia yhteistyössä muiden arktisten maiden kanssa on keskeistä ja sitä on edelleen kehitettävä (EU, Norja, Venäjä ). Ohjelman kytkentä muuhun arktiseen liittyvään koulutus- ja tutkimustoimintaan ja taloudellista toimintaa edistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja päätöksen tekijöihin tulisi varmistaa. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? Arktinen on Suomelle luonteista toimintaa, jonka vuoksi ohjelman on pystyttävä osoittamaan vaikuttavuus strategisten valintojen tekemisessä ja osaamista kehittävien panostusten suuntaamisessa. Tutkimuksen on tuotava lisäarvoa siten, että taloudellinen toiminta kehittyy ja olemme kiinnostava kumppani kansainvälisesti. Ennakointiosaamista toivottiin vahvistettavan. Innovaatiotoimintaa tulee katsoa kokonaisuutena. Tieteen on tuettava samanaikaista soveltavaa tutkimusta ja teollista kehittämistä on pyrittävä edistämään. Innovaatioketju ei ole lineaarinen vaan mahdollista tukea talouden kestävää kasvua samanaikaisella kehittämistoiminnalla. Tutkijoiden edellytettiin olemaan aktiivisia yrityksiin päin, sillä osaamista pidettiin teknologiateollisuuden kilpailutekijänä ja ratkaiseva viennin potentiaalin mahdollistamisessa. Vaikuttavuuden yhtenä mittarina pidettiin ulkopuolisen ja yksityisen rahoituksen saamista. Keskustelussa peräänkuulutettiin kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa tieteen tekijöiden ja yritysten yhteen saattamiseksi. Tutkimusohjelman ja siinä syntyvien tulosten kansainvälistä näkyvyyttä on merkittävästi parannettava aikaisemmista ohjelmista. Suomen osallistumista kansainvälisiin arktisiin foorumeihin pidettiin tärkeänä (IMO, EU, Arktinen neuvosto yhteistoimintaa mm. Venäjän kanssa lisättävä). Tarvitaan arktisen koulutuksen kytkemistä vahvemmin mukaan (kielet, kulttuurit). Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Geofysikaalinen osaaminen, toiminta tähtää öljy- ja kaasuvaroihin - Jamalin alueen maantiede, IL asema Jamalille - Merenpohjan kartoitus - Matkailussa varautuminen riskienhallintana - Satelliittipohjaiset menetelmät monitorointiin - ICT ja arktinen materia, älykäs arktinen, monitorointi, etähallinta - Olosuhteen ennustettavuus, ilmakehän mallintaminen - Metsien monitorointi ja mallinnus sekä ennustettavuus - Viranomaispäätösten ja regulaatioiden ennakoitavuus (logistiikka) - Materiaali ja tietovirtojen synergiat - Mitä Itä-Aasian maissa on tehty ja meriteknologian tarjoaminen

5 - Miten meri- ja jääteknologian edelläkävijyys säilytetään? - Uusiutuvat energiamuodot - Tietoa miten lisätä vaatetuksen älykkyyttä, vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta - Mitä infran käyttö ja suunnittelu edellyttää? Ennakointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö; kaivokset, vesi, monitorointi Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Vuototurvalliset järjestelmät - Matkailu on näkökulma ja kilpailukykytekijä - Matkailu: Vieraanvaraisuus, vastuullisuus, vuorovaikutus kaivostoiminta, saavutettavuus - Logistiikka: saavutettavuus/saatavuus, paikkatiedon hyödynnettävyys - Kasvukäytäväajattelu - IL: Puuttuu jäävuoriosaaminen (Ice management) - Routavauriot, tutkittava ilmiötä, asfaltista luopuminen - Ilmastokaasujen vapautuminen maaperän läpi - Arktinen meritekniikka ja jääosaaminen, herkän ympäristön suojeleminen - Porotalous, mallinnetaan olemassa olevaa, mitä luonnonvarojen hankkiminen merkitsee - Logistiikka luo mahdollisuuksia - Materiaalit ja vaatetus - Liiketoiminnallisten erityispiirteiden kuvaaminen? - Arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja osaaminen - Öljyntorjunta jäissä, laivat ja mekaaninen kerääminen, dispersantit - Merenkulun ja öljynporauksen riskit ja hallinta (trafic management) - Meriturvallisuus, viranomaisyhteistyö, navigointi ja paikantaminen - Tutkimusinfran osaaminen ympäristön havainnointiin verkkoina ja satelliitteilla - Yhteistoiminta arktisella alueella (verkottuminen) - Elinkaarimallinnus laite / Laitostasolla - Puhdas laadukas elintarviketuotanto, funktionaaliset elintarvikkeet Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Sustainable arctic community - Miten voidaan edistää pohjoisen merireitin käyttöönottoa? - Aluekehityksen ja aluesuunnittelun näkökulma - OM ohjelma- ja koulutustoiminta - Kylmän ilmanalan laboratoriot (synergia), - Meri ja kaivosteollisuuden yhteinen rajapinta? - LNG, rannikoille tulee terminaaleja - Koulutus rekrytointiväylänä ja osaajien hankkijana - Pohjoisen reitin käyttömahdollisuuksien edistäminen Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Suomalainen läsnäolo - Tulevaisuuden tutkimus - Kylmän ilmanalan tuulivoiman rakentaminen - Ohjelmat selkokielelle - Mikä on kielellinen ja kulttuurillinen osaaminen hyödyntämiseen - Mikä on Arktisen tietokeskuksen rooli? - Kansainvälinen verkottuminen tutkimuksessa (kaikki käy) - Suomella erityisasema Venäjällä tutkimuslaitoksissa

6 - Akateemiset aktiivisiksi yrityksiin päin - Tekes ja Akatemia hynttyyt yhteen; osaajat tieteestä ja busineksesta - Tutkimuksen elinkaari hankkeisiin - Mittari: Saadaanko rahaa ulkopuolelta? Vaikuttavuus! - Eri foorumeilla mukana - Arktinen on Suomelle luontaista toimintaa - Viennin potentiaali ratkaisevaa - Miten Suomi voi olla mukana ei merivaltiona arktiksessa? - Miten arktisuudesta saadaan aineettoman arvon kuvaaja - Teknologiateollisuuden kilpailukykytekijä - Mitä osaaminen loppujen lopuksi on? - Tutkimuksen tuotava lisäarvoa siten, että olemme kiinnostava kumppani RYHMÄ C: Pohjoinen ilmasto ja ympäristö Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Arktisen ympäristön ekosysteemi ja siihen vaikuttavat tekijät: - Arktisten ekosysteemien rakenne ja toiminta; arktisten ekosysteemien mosaiikkisuus ja heterogeenisuus - Fysikaalisen ympäristön muutoksen vaikutus ekosysteemeihin - Ilmaston ja ekologisten vuorovaikutusten tutkimus integroidusti; myös feedback-mekanismit ekosysteemeistä ilmastoon - Ilmaston lämpenemisen perimmäiset syyt ja miksi Arktis on sille herkkä - Ilmakehän ja lähiavaruuden vuorovaikutus - Merijään kokonaismerkitys biodiversiteetistä prosesseihin - Biodiversiteetti; maaperän mikrobiprosessi (menetelmäkehitys/lajisto, kaasujen vaihto) Pitkäaikaisdynamiikka ja muutosten arviointi: - Vaihtelurajojen ymmärtäminen - Pitkäaikaissarjojen käyttö; horisontaaliyhteistyö tieteen alojen välillä ja eri maiden aikasarja-aineistojen hyödyntäminen - Ilmastohistoria ja myös merijään historia/kairaukset - Pohjoisen tutkimusasemaverkoston käyttö pitkäjänteisesti - Mallien yhdistäminen Valuma-alueet ja hiilen kierto - Arktisten valuma-alueiden käsittely kokonaisuutena - Hiilen kierto; mitä, missä & kuinka paljon - Metaanipäästöt - Ikiroudan sulaminen ja maankäyttö johtaa hiilivarastojen mobilisaatioon; liuenneen hiilen vuo ja vaikutus - Metaani/hiilidioksididynamiikka; kenttähavaintojen ja prosessien yhdistäminen (kaukokartoituksesta maaperään) Katse ihmiseen - Riskien hallinta ja ennakointi - Luonnonympäristön kestävyysaspektin arviointi - Arktisen ja keskileveyksien vuorovaikutukset muuttuvassa ilmastossa - Säämalliosaaminen; kasvillisuuden ja merijään vaikutusten säähän - Operatiivisten ennustemallien kehittäminen - Nopeiden muutosten vaikutusten arvio (mm. onnettomuudet)

7 - ihmisen toiminta (esim. kaivostoiminta) ja sen ympäristövaikutukset; mukana ihmisten terveys - Arktisen biodiversiteetin hyödyntäminen bioteknologiassa Mikä Suomessa on vahvaa, mutta voidaan edelleen vahvistaa? - Mallinnusosaaminen - Uniikit pitkäaikaisaikasarjat ja tutkimusaineistot - Satelliittikuvateknologiat - Big data - Laajojen ja yhdistettyjen tutkimusaineistojen analysointi - Mahdollinen Arktinen datakeskus esim. metadatatasolla; tieteen tietoaineistot TTA-hanke - Projektiaineistojen käytön vahvistaminen Tutkimusohjelman suhde Venäjä-yhteistyöhön? - Neuvottelut osapuolien välillä; Suomen Akatemia ja Venäjän Tiedeakatemia - IL:llä aloite laajasta tutkimusyhteistyöstä Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Ilmasto, ekosysteemi ja pitkäaikaisaineistot - Ekosysteemitoiminnot ja palvelut tarkastelussa; linkitys yhteiskuntaan - Rajojen ylittäminen - Epäortodoksisten toimintatapojen miettiminen ohjelmalle - Teemojen yhdistäminen on hyvinkin mahdollista, sillä yhteisiä piirteitä löytyy Arktiksessa (esim. A+C: terveys, hyvinvointi, B+C: tekniikka ja infrastruktuuri, C+D: maankäyttö ja käytön hallinta sekä governance) - Luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan arviointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö ja konfliktit; ml. alkuperäiskansojen näkökulma Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus; erityisesti viimeksi mainittu vaatii loppukäyttäjien mukaan ottoa varhaisessa vaiheessa - Politiikkaohjelmien käyttö ja synergian hakeminen - Uudet teknologiat - Suomen Arktisen strategian tukeminen ympäristönäkökulmasta; ympäristöriskit, niiden todennäköisyys ja varautuminen sekä torjunta - Taloudellisen toiminnan eri kehitysvaihtoehtojen arviointi (ilmasto, ympäristö, elinkeinot ja yhteiskunta) - Ihmistä lähellä oleva hyöty (ympäristöriskien arviointi; ympäristöterveys); terve alkuperäisluonto sinänsä resurssina RYHMÄ D: Rajat ylittävä arktinen politiikka / Arktinen politiikka Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Sekä poliittisessa että tieteellisessä keskustelussa tarvitaan monimuotoista ja ymmärrystä ja tietoa arktisesta alueesta ja sen tutkimuksesta. Tällä hetkellä arktinen politiikka nähdään erillisenä saarekkeena, vaikka se liittyy laajasti globaaliin talouteen, kansainväliseen politiikkaan, ilmastonmuutokseen ja toisaalta globaali talous, kansainvälinen politiikka ja ilmastonmuutos liittyvät laajasti arktiseen jne.

8 - Arktinen tuleva, tulevan muutoksen tila, on mielikuvissa, tulevaisuudessa ja politiikassa. Siksi arktisen politiikan tutkiminen on tärkeää, sillä se on olemassa ja se ohjaa keskustelua. - Ylirajaisista sopimuksista on tietoa. Lisäksi tarvitaan tietoa, mitä poliittisia ja oikeudellisia keinoja on eri intressien yhteensovittamiseen ja konfliktien ratkaisemiseen. Liittyy siis ylirajaiseen arktiseen politiikkaan. - Arktista politiikkaa tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jotta sen rakentumisen, nykyisen kokemustilan ja tulevaisuuden odotushorisontin ymmärtää. - Tietoa arktisista instituutioista, niiden toimintaperiaatteista, taloudesta ja yritysten yhteiskuntavastuusta on paljon, mutta miten ne saadaan kommunikoimaan keskenään. Nyt on kommunikaatio-ongelma eri tutkimustraditioiden välillä. - Mekanismit ja hyvät käytännöt, joilla kestävää kehitystä voidaan toteuttaa. - Miten toimia tilanteessa, jossa meillä on potentiaalinen resurssi, missä on toiminnan rajat. - Paikallisen, alueellisen ja globaalin hallinnon ja politiikan vuorovaikutuksesta tarvitaan lisää tietoa. - Turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, security ja safety. - Demokratiaa ja tasa-arvoa on tutkittava alkuperäiskansat, sukupuolet ja alueen valtaväestö huomioiden. - Eritasoiset ja eri alojen toimijat, esim. pienyritykset, suuryritykset, yksityiset ja julkiset toimijat on huomioitava. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Arktinen neuvosto, Barentsin alue, alkuperäiskansojen oikeudet ja tila, kestävän kehityksen politiikka, oikeustieteellinen ja poliittinen tutkimus ovat vahvaa osaamista. - Venäjän tutkimuksessa on paljon osaamista, mutta myös kehittämistä. - Suomen asema globaalissa maailmassa on vahvistettavia aloja. - Läpileikkaavat teemat, sukupuoli ja ikääntyminen, pitäisi vahvistaa. - Arktisen tutkimuksen monikerroksisuuden tunnistamista on vahvistettava. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Pitää kuvata tiedon tarve. Tiedepoliittisena tavoitteena on päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. - Huom. nyt ohjelmamuistioluonnoksessa kolonialistinen sävy: pitää kääntää näkökulmaa alhaalta ylös, ei ylhäältä alas (vrt. tieteellinen arroganssi) - Teemoja ei eroteta saarekkeiksi, nelikenttään, erillisiksi kategorioiksi. Tavoitteena on aito monitieteinen tutkimusyhteistyö. - Ei pakoteta tutkijoita kokonaisvaltaisuuteen, jotta ei kadoteta tutkimuksen syvyyttä. - Tutkimussuunnitelman linkittäminen suotavaa myös uuteen, ei vain jo olemassa oleviin tutkimusideoihin. - Kestävän politiikan näkökulma voisi yhdistää kaikkia osa-alueita, mutta samalla tarvitaan kriittinen näkökulma kestävän kehityksen diskurssiin. - Arktisen käsitteen avaaminen niin, että tutkijat tunnistavat työnsä arktisen ulottuvuuden. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Monitieteisen osaamisen tarve on olemassa, tiedolle kysyntää. Keinoja voisivat olla foorumit tutkijoille, foorumit tutkijoille ja toimijoille, tutkimuksen tulosten esittäminen yleisölle. - Tutkas tutkijoiden ja kansanedustajien seura

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja napajään mahdollinen sulaminen avaavat Jäämerelle uuden merireitin ja samalla

Lisätiedot

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA

Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio SUOMEN AKATEMIA Tutkimusohjelmat: Mitä Akatemia toivoo tutkimusohjelmilta? Arja Kallio 1 Tutkimusohjelmien strateginen suunnittelu - Akatemian strategia 2012 - laatu, kansainvälisyys, vaikuttavuus -Tutkimusohjelmastrategiat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Päijät-Hämeen liitto Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Tulevaisuus 2016-2040 Päijät-Häme 2040 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kenen tuotosta? Kolme maakuntahallitusta ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat EVE-tutkijatyöpaja. 14.2.2013 Projekti kalvot / kysymykset niistä 1/x Tubridi / Lehmuspelto Ebussi / Lajunen Sisältääkö mallinnus ympäristöä (temp / jäähdytys puhallin)

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Juha Korkeila Rahoituspäällikkö 24.10.2013 Tekesin strategian mukaiset sisällölliset painopisteet Kuusi

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot