Työryhmien muistiinpanot. Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja Suomen Akatemia. RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmien muistiinpanot. Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja 10.10.2013 Suomen Akatemia. RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa"

Transkriptio

1 Työryhmien muistiinpanot Arktinen tutkimus, tutkiva työpaja Suomen Akatemia Työpajaan kutsuttiin laajasti tutkijakuntaa, tiedon loppukäyttäjiä ja sidosryhmiä. Tilaisuuden tarkoitus oli käydä vuoropuhelua arktisesta tutkimuksesta, sen tilasta ja tietotarpeista. Työ tehtiin rinnakkaisissa työryhmissä. Tutkijakunnalta ja muilta kiinnostuneilta pyydettiin palautetta Akatemian laatimaan arktiseen tutkimusohjelmaaloitteeseen. Tilaisuudessa saatavaa palautetta ja tietotarpeiden identifiointia hyödynnetään myös myöhemmin ohjelman kuluessa, mm. kansainvälistä rahoitusyhteistyötä suunniteltaessa. Työryhmiä (Hyvä elämä pohjoisessa, Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa, Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Rajat ylittävä arktinen politiikka) pyydettiin pohtimaan mm. alla olevia kysymyksiä ja kirjaamaan esille nousseet keskeiset asiat lyhyesti. Alla on ryhmien keskustelumuistiinpanot. 1. Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? 2. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? 3. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? 4. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? RYHMÄ A: Hyvä elämä pohjoisessa Arktinen on maantieteellisesti moninainen ja laaja alue, mutta myös tieteellisen tiedon tarpeita on lukemattomia. Arktista tutkimusohjelmaa poikkileikkaavia teemoja ovat: yhtäältä ymmärrys Arktista aluetta koskettavien muutosten monitasoisuudesta ja erilaisista aikajänteistä. Toisaalta näihin liittyy ihmisen, ympäristön ja rakenteiden yhteenkietoutuneisuuden tunnistava systeeminen näkökulma. Tutkimusta ohjaa arktisen alueen ihmisten aktiivista toimijuutta korostava, osallistava tutkimusote. Tieteellistä tietoa tarvitaan tulevaisuusorientoituneesti muutoksen hallinnasta rinnan aluetta koskettavien muutosten historiallisista taustoista ja syistä. Historiallinen pohja voi antaa uutta perspektiiviä esimerkiksi kaivostoiminnan kehittämiseen arktisella alueella. Samalla on tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmiset arktisella alueella ja minkälaista pohjoisuutta tai arktisuutta erilaiset ratkaisut tuottavat. Lisäksi on hyvä tiedostaa arktisen alueen transkulttuurisuus ja esteettinen omaleimaisuus; ei ole olemassa yhtä arktista hyvää elämää vaan arktista elämää elävät hyvin eritaustaiset ihmiset ja yhteisöt (eri uskontokunnat, kulttuuriset kontekstit ja mentaliteetit). Suomalainen erityisosaaminen ja vahvuudet perustuvat esimerkiksi koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmiin. Nykyään koulutuksen erityisosaaminen kytkeytyy teknologisiin ratkaisuihin. Sen sijaan sosiaali- ja terveysalalla olisi potentiaalia tuottaa tietoa muun muassa alkuperäiskansojen perustilanteesta sekä kulttuurisensitiivisten palvelujen rakentamisesta. Suomessa on myös kokemusta erilaisten etnisten ryhmien rinnakkaiselosta pitkällä aikajänteellä, joskin tällä hetkellä korostuvat pikemminkin ongelmat ja haasteet. Positiiviset toimintamallit voisivat löytyä menneisyydestä ja niitä tulisi tarkastella holistisesti tilaaika-paikka ulottuvuuksilla. Arktisella alueella on erityistä ymmärrystä ihmisten luontosuhteesta. Tältä perustalta olisi mahdollista rakentaa malleja mm. kaivostoiminnan pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin osallistamalla paikallisia ihmisiä vaikutusten monitorointiin ja samalla circumpolaariseen vertailuun. Tutkimusohjelman vaikuttavuus perustuu lähtökohtien luomiselle arktisuutta koskevan informaation tuottamiseen ja tiedon saavutettavaksi tekemiseen. Arktinen tieto ja osaaminen on myös vietävä läpinäkyvästi

2 yhtäältä päätöstentekijöille ja toisaalta kansalaisille. Tiedon tuottaminen ja jakaminen tulisi tapahtua vuorovaikutuksellisesti eri sidosryhmien kanssa. Ihmiset arktisella alueella ovat sopeutuneet luonnon sykliseen muutokseen. Haasteita sen sijaan luovat inhimillisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna käsillä oleva ilmastonmuutos ei ole ainoa arktista aluetta muokannut tekijä. Jaettu ihmiskäsitys ja arvopohja ovat tutkimusohjelman kokonaisuutta rakentavia tekijöitä. Näihin kytkeytyvät tutkimusaiheen jäsentäminen ja subjektiviteetin tunnistaminen. Voidaan kysyä, nähdäänkö ohjelmassa arktisen alueen ihmiset muutokseen sopeutujina vai toimijoina? Nämä ovat ohjelman tärkeitä tutkimuseettisiä kannanottoja. - Tutkittavia ilmiöitä (muutosta) ei tarkastella stabiileina - Historiallinen, pitkän aikaväli perspektiivi rinnan tulevaisuusorientaation - Transkulttuurisuus ja moniäänisyys - Elämä arktisella alueella ei nähdä pelkästään muutokseen sopeutumisena - One health: ihmisen ja ympäristön moninaisuus - Kestävän kehityksen periaatteet kaikilla tasoilla - Koulutuspolitiikan näkökulma: tärkeää tuottaa tieteellistä tietoa, mutta tärkeää käsitellä myös sitä, miten tieto kohtaa ihmisen - Tietoon ja arktiseen informaation vuorovaikutuksellisuus - Ohjelman taustalla oleva ihmiskäsitys, subjektiviteetti ja tutkimusetiikka RYHMÄ B: Taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Globaalisti ympäristötoimiala on nuori ja kehittyvä. Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvasti uusien osaamisten, teknologioiden ja menetelmien kehitystä. Regulaatio ohjaa vahvasti markkinoiden syntyä, tietopohjaa ja ennakointiosaamista on lisättävä. Arktisen alueen ympäristöllisesti kestävät ja vähäpäästöiset ratkaisut tarvitsevat tueksi uutta tieteellistä tietoa sekä kokeiluympäristöjä (mm. materiaalit, ICT, kylmäosaaminen). Tietoa on lisättävä kestävän taloudellisen toiminnan reunaehdoista, tavoitteena aikaansaada kestävää arktista toimintaa, joka sovittaa yhteen eri elinkeinot: talouden, luonnon ja ihmiset. Tiedon tarve liittyy kokonaisuuteen, jossa taloudellinen toiminta, ympäristö ja turvallisuus sekä kansainvälinen yhteistyö yhdistyy. Holistisen näkökulman ohella ihmisen roolin merkitys (työolot, hyvä elämä, vuorovaikutus jne.) nousi keskustelussa esille. Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat luonnonvarojen (mm. öljy/kaasu, mineraalit) arvoon ja siten arktisten luonnonrikkauksien hyödyntämisen kannattavuuteen ja aikatauluun. Infrastruktuureihin liittyvät takaisinmaksuajat ovat voimakkaasti kytketty toiminnan volyymiin. Arktisen alueen teollisen toiminnan ympäristövaikutusten arviointiosaamista on edelleen kehitettävä. On lisättävä tietoa kuinka teollinen toiminta ja arktisen alueen elinkeinotoiminta (mm. poronhoito, matkailu) tukevat toisiaan talouden kasvua tukien. Uusiutuvien energiamuotojen mahdollistamasta muutoksesta tarvitaan lisää tieteellistä tietoa. Investointeihin liittyvät taloudelliset houkuttimet ja sujuvat prosessit (mm. regulaatio) on tunnistettava ja edistettävä arktisen osaamisen laajaa tietopohjaa koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tulevaisuuden kestävät ratkaisut ovat vasta kehitteillä. Tarvitaan ennakoivasti uutta tietoa ja osaamista mutta myös parempia valmiuksia jo kehitettyjen teknologioiden ja tutkimusosaamisten yhteensovittamisessa.

3 Arktinen ympäristö on erityisen herkkä, jonka osalta on vahvistettava turvallisuutta ennalta kehittäviä osaamisia ja tietopohjaa. Työryhmässä nousi esille luonnonvarojen inventointi, ympäristön monitoroinnin ja mallintamisen tietotarpeet (satelliittitietojen ja muiden havaintoaineistojen yhdistäminen). Turvallisuus ja riskit (vaatetus, matkailu, olosuhteet, teollinen toiminta, liikenne) on hallittava koko toiminnan elinkaaren aikana. Merien taloudelliseen hyödyntämiseen, logistiikkaan ja infrastruktuuriin liittyvää tietopohjaa ja osaamista on edelleen kehitettävä. Samoin tieteellistä ja taloudellista yhteistyötä Venäjän, Norjan ja muiden keskeisten arktisten maiden kesken tavoitteellisesti tehostettava. Myös Aasian maiden kanssa tehtävä pitkäjänteinen yhteistyö nousi esille. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? Suomalainen arktinen osaamisen voidaan jakaa olosuhdeosaamiseen ja ratkaisuosaamiseen. Yhden tutkimusalan valikoinnin sijaan Suomen vahvuus on arktisessa monikärkinen osaaminen ja verkottunut yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä. Suomi on arktisena maana kehittynyt maailman johtavaksi olosuhdeosaajaksi monissa yhteiskunnan toimintaan liittyvissä kysymyksissä, näistä esimerkkinä lumen hallinnan ratkaisut ja mallintaminen, kylmän ilmanalan työkoneet, toiminnalliset materiaalit, arktinen rakentaminen ja energiatehokkaat ratkaisut. Tälle osaamiselle on markkinoita maantieteellisesti määritetyn arktisen alueen ulkopuolellakin. Osaamisen vahvistamista ja ulkomaisia investointeja houkuttelemaan tarvitaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta merkittävää infrastruktuuria. Kestävää kehitystä edistävien osaamisten ja teknologisten ratkaisujen osalta ympäristöolosuhteiden seurannan ja havainnoinnin teknologiat, arktisten yhdyskuntien ympäristö- ja energiateknologiat, arktinen öljyntorjunta, biomassan hyödyntäminen, biotalouden suljetut kierrot, kestävä kaivostoiminta nousivat kommenttipuheenvuoroissa esille. Tieto- ja tietoliikenneteknologiaan perustuvat ratkaisut, kuten rakenteiden jatkuva monitorointi ja etähallinta, sensori- ja tiedonsiirtoteknologian kehitys ihmisen toimintakyvyn seurantaan, sähköiset terveyspalvelut ja etälääketieteen ratkaisut, satelliittipohjaiset palvelut (valvonta/kuvantaminen, paikannus, tiedonsiirto), pilvipalvelut ja isojen tietoaineistojen hallinta ovat osaamisia jotka eivät erityisesti ole kehitetty arktista varten mutta ovat hyödynnettävissä arktisten ratkaisujen toimittamisessa. Suomesta kehitettävä globaalisti merkittävin arktisen toiminnan kokeilu- ja kehitysympäristö? Olosuhdeosaaminen ja vahva simulointiosaaminen yhdessä voivat toimia alustana. Tarvitaan päivitys arktisiin olosuhteisiin tarkoitettujen rakenteiden suunnitteluohjeisiin, materiaalit ja käyttökohteet sekä lämpötilat ovat kehittyneet (mm. liikkuvien työkoneiden, laivojen kansilaitteiden ja näiden osajärjestelmät). Meillä on vahvaa osaamista energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla. Arktisena maana Suomessa hyvin kehittynyt ja toimintavarma infrastruktuuri, tähän liittyvässä osaamisessa on vientipotentiaalia. Luonnonvarojen osalta Suomi on rikas (metsät, puhdas vesi, rauta/kupari/sinkki, luontoarvot) ja tärkeää kasvattaa luonnonvarojen myynnin sijasta jalostusarvoa. Suomi voi menestyä esimerkiksi kestävällä kaivosteknologialla, meri- ja kylmäosaamisella ja arktisella rakentamisella. Vahvistusta kaivataan teollisuuden, matkailun ja paikallisesti toimivan elinkeinon (mm. porotalous, elintarviketuotanto) yhteensovittamisessa. Taloudellisen toiminnan tuottavuuteen ja investointien oikeaaikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. On myös ylläpidettävä hyviä suhteita alueen muihin maihin. Tavoitteena vahvistaa Suomen omaleimaista asemaa ja vaikuttavuutta kansainvälisessä politiikassa. Perinteikäs jäissä kulkevien alusten ja off-shore ratkaisujen suunnittelu ja tuotanto on jatkossakin Suomen arktisen toiminnan keskiössä. Tähän liittyvää arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja laivojen varustaminen

4 tutkimuslaitteistoilla nousi keskustelussa esille. Öljyntorjunta jäissä ja kemiallisten ratkaisujen yhdistäminen mekaaniseen öljyn keräämiseen nähtiin potentiaalisena osaamisena. Yleisesti meriturvallisuus (navigointi, liikenteen ohjaus, etäoperointi, jään liikkeen mallintaminen/ennustaminen, jään mekaniikka) korostui. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? Taloutta tukevaa poikkitieteellistä ja laaja-alaista tutkimusta on edelleen kannustettava ja tuettava esim. ohjelman puitteissa järjestettävillä tutkijoita, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämän edustajia kiinnostavilla verkostoitumistilaisuuksilla. Työpajassa jaettu Akatemian ylimääräinen hakuilmoitus taloudellista toimintaa tukevasta tutkimuksesta todettiin teemallisesti vastaavan hyvin, mutta kaipaavan lisää konkreettista linkkiä talouteen. Tiivis yhteistyö eri ohjelmalohkojen tutkimusryhmien sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille on välttämätöntä ohjelmallisen lisäarvon toteuttamiseksi. Yhteisen päämäärän kuvaaminen auttaisi, esimerkkeinä tästä Miten edistetään Pohjoisen merireitin käyttöönottoa, Sustainable Arctic Community. Kansainvälisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi kykyä toimia yhteistyössä muiden arktisten maiden kanssa on keskeistä ja sitä on edelleen kehitettävä (EU, Norja, Venäjä ). Ohjelman kytkentä muuhun arktiseen liittyvään koulutus- ja tutkimustoimintaan ja taloudellista toimintaa edistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja päätöksen tekijöihin tulisi varmistaa. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? Arktinen on Suomelle luonteista toimintaa, jonka vuoksi ohjelman on pystyttävä osoittamaan vaikuttavuus strategisten valintojen tekemisessä ja osaamista kehittävien panostusten suuntaamisessa. Tutkimuksen on tuotava lisäarvoa siten, että taloudellinen toiminta kehittyy ja olemme kiinnostava kumppani kansainvälisesti. Ennakointiosaamista toivottiin vahvistettavan. Innovaatiotoimintaa tulee katsoa kokonaisuutena. Tieteen on tuettava samanaikaista soveltavaa tutkimusta ja teollista kehittämistä on pyrittävä edistämään. Innovaatioketju ei ole lineaarinen vaan mahdollista tukea talouden kestävää kasvua samanaikaisella kehittämistoiminnalla. Tutkijoiden edellytettiin olemaan aktiivisia yrityksiin päin, sillä osaamista pidettiin teknologiateollisuuden kilpailutekijänä ja ratkaiseva viennin potentiaalin mahdollistamisessa. Vaikuttavuuden yhtenä mittarina pidettiin ulkopuolisen ja yksityisen rahoituksen saamista. Keskustelussa peräänkuulutettiin kokonaisuuden hallintaa ja yhteistoimintaa tieteen tekijöiden ja yritysten yhteen saattamiseksi. Tutkimusohjelman ja siinä syntyvien tulosten kansainvälistä näkyvyyttä on merkittävästi parannettava aikaisemmista ohjelmista. Suomen osallistumista kansainvälisiin arktisiin foorumeihin pidettiin tärkeänä (IMO, EU, Arktinen neuvosto yhteistoimintaa mm. Venäjän kanssa lisättävä). Tarvitaan arktisen koulutuksen kytkemistä vahvemmin mukaan (kielet, kulttuurit). Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Geofysikaalinen osaaminen, toiminta tähtää öljy- ja kaasuvaroihin - Jamalin alueen maantiede, IL asema Jamalille - Merenpohjan kartoitus - Matkailussa varautuminen riskienhallintana - Satelliittipohjaiset menetelmät monitorointiin - ICT ja arktinen materia, älykäs arktinen, monitorointi, etähallinta - Olosuhteen ennustettavuus, ilmakehän mallintaminen - Metsien monitorointi ja mallinnus sekä ennustettavuus - Viranomaispäätösten ja regulaatioiden ennakoitavuus (logistiikka) - Materiaali ja tietovirtojen synergiat - Mitä Itä-Aasian maissa on tehty ja meriteknologian tarjoaminen

5 - Miten meri- ja jääteknologian edelläkävijyys säilytetään? - Uusiutuvat energiamuodot - Tietoa miten lisätä vaatetuksen älykkyyttä, vuorovaikutusta ja toiminnallisuutta - Mitä infran käyttö ja suunnittelu edellyttää? Ennakointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö; kaivokset, vesi, monitorointi Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Vuototurvalliset järjestelmät - Matkailu on näkökulma ja kilpailukykytekijä - Matkailu: Vieraanvaraisuus, vastuullisuus, vuorovaikutus kaivostoiminta, saavutettavuus - Logistiikka: saavutettavuus/saatavuus, paikkatiedon hyödynnettävyys - Kasvukäytäväajattelu - IL: Puuttuu jäävuoriosaaminen (Ice management) - Routavauriot, tutkittava ilmiötä, asfaltista luopuminen - Ilmastokaasujen vapautuminen maaperän läpi - Arktinen meritekniikka ja jääosaaminen, herkän ympäristön suojeleminen - Porotalous, mallinnetaan olemassa olevaa, mitä luonnonvarojen hankkiminen merkitsee - Logistiikka luo mahdollisuuksia - Materiaalit ja vaatetus - Liiketoiminnallisten erityispiirteiden kuvaaminen? - Arktisten tutkimusalusten kehittäminen ja osaaminen - Öljyntorjunta jäissä, laivat ja mekaaninen kerääminen, dispersantit - Merenkulun ja öljynporauksen riskit ja hallinta (trafic management) - Meriturvallisuus, viranomaisyhteistyö, navigointi ja paikantaminen - Tutkimusinfran osaaminen ympäristön havainnointiin verkkoina ja satelliitteilla - Yhteistoiminta arktisella alueella (verkottuminen) - Elinkaarimallinnus laite / Laitostasolla - Puhdas laadukas elintarviketuotanto, funktionaaliset elintarvikkeet Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Sustainable arctic community - Miten voidaan edistää pohjoisen merireitin käyttöönottoa? - Aluekehityksen ja aluesuunnittelun näkökulma - OM ohjelma- ja koulutustoiminta - Kylmän ilmanalan laboratoriot (synergia), - Meri ja kaivosteollisuuden yhteinen rajapinta? - LNG, rannikoille tulee terminaaleja - Koulutus rekrytointiväylänä ja osaajien hankkijana - Pohjoisen reitin käyttömahdollisuuksien edistäminen Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Suomalainen läsnäolo - Tulevaisuuden tutkimus - Kylmän ilmanalan tuulivoiman rakentaminen - Ohjelmat selkokielelle - Mikä on kielellinen ja kulttuurillinen osaaminen hyödyntämiseen - Mikä on Arktisen tietokeskuksen rooli? - Kansainvälinen verkottuminen tutkimuksessa (kaikki käy) - Suomella erityisasema Venäjällä tutkimuslaitoksissa

6 - Akateemiset aktiivisiksi yrityksiin päin - Tekes ja Akatemia hynttyyt yhteen; osaajat tieteestä ja busineksesta - Tutkimuksen elinkaari hankkeisiin - Mittari: Saadaanko rahaa ulkopuolelta? Vaikuttavuus! - Eri foorumeilla mukana - Arktinen on Suomelle luontaista toimintaa - Viennin potentiaali ratkaisevaa - Miten Suomi voi olla mukana ei merivaltiona arktiksessa? - Miten arktisuudesta saadaan aineettoman arvon kuvaaja - Teknologiateollisuuden kilpailukykytekijä - Mitä osaaminen loppujen lopuksi on? - Tutkimuksen tuotava lisäarvoa siten, että olemme kiinnostava kumppani RYHMÄ C: Pohjoinen ilmasto ja ympäristö Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? Arktisen ympäristön ekosysteemi ja siihen vaikuttavat tekijät: - Arktisten ekosysteemien rakenne ja toiminta; arktisten ekosysteemien mosaiikkisuus ja heterogeenisuus - Fysikaalisen ympäristön muutoksen vaikutus ekosysteemeihin - Ilmaston ja ekologisten vuorovaikutusten tutkimus integroidusti; myös feedback-mekanismit ekosysteemeistä ilmastoon - Ilmaston lämpenemisen perimmäiset syyt ja miksi Arktis on sille herkkä - Ilmakehän ja lähiavaruuden vuorovaikutus - Merijään kokonaismerkitys biodiversiteetistä prosesseihin - Biodiversiteetti; maaperän mikrobiprosessi (menetelmäkehitys/lajisto, kaasujen vaihto) Pitkäaikaisdynamiikka ja muutosten arviointi: - Vaihtelurajojen ymmärtäminen - Pitkäaikaissarjojen käyttö; horisontaaliyhteistyö tieteen alojen välillä ja eri maiden aikasarja-aineistojen hyödyntäminen - Ilmastohistoria ja myös merijään historia/kairaukset - Pohjoisen tutkimusasemaverkoston käyttö pitkäjänteisesti - Mallien yhdistäminen Valuma-alueet ja hiilen kierto - Arktisten valuma-alueiden käsittely kokonaisuutena - Hiilen kierto; mitä, missä & kuinka paljon - Metaanipäästöt - Ikiroudan sulaminen ja maankäyttö johtaa hiilivarastojen mobilisaatioon; liuenneen hiilen vuo ja vaikutus - Metaani/hiilidioksididynamiikka; kenttähavaintojen ja prosessien yhdistäminen (kaukokartoituksesta maaperään) Katse ihmiseen - Riskien hallinta ja ennakointi - Luonnonympäristön kestävyysaspektin arviointi - Arktisen ja keskileveyksien vuorovaikutukset muuttuvassa ilmastossa - Säämalliosaaminen; kasvillisuuden ja merijään vaikutusten säähän - Operatiivisten ennustemallien kehittäminen - Nopeiden muutosten vaikutusten arvio (mm. onnettomuudet)

7 - ihmisen toiminta (esim. kaivostoiminta) ja sen ympäristövaikutukset; mukana ihmisten terveys - Arktisen biodiversiteetin hyödyntäminen bioteknologiassa Mikä Suomessa on vahvaa, mutta voidaan edelleen vahvistaa? - Mallinnusosaaminen - Uniikit pitkäaikaisaikasarjat ja tutkimusaineistot - Satelliittikuvateknologiat - Big data - Laajojen ja yhdistettyjen tutkimusaineistojen analysointi - Mahdollinen Arktinen datakeskus esim. metadatatasolla; tieteen tietoaineistot TTA-hanke - Projektiaineistojen käytön vahvistaminen Tutkimusohjelman suhde Venäjä-yhteistyöhön? - Neuvottelut osapuolien välillä; Suomen Akatemia ja Venäjän Tiedeakatemia - IL:llä aloite laajasta tutkimusyhteistyöstä Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Ilmasto, ekosysteemi ja pitkäaikaisaineistot - Ekosysteemitoiminnot ja palvelut tarkastelussa; linkitys yhteiskuntaan - Rajojen ylittäminen - Epäortodoksisten toimintatapojen miettiminen ohjelmalle - Teemojen yhdistäminen on hyvinkin mahdollista, sillä yhteisiä piirteitä löytyy Arktiksessa (esim. A+C: terveys, hyvinvointi, B+C: tekniikka ja infrastruktuuri, C+D: maankäyttö ja käytön hallinta sekä governance) - Luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan arviointi - Luonnonvarojen kestävä käyttö ja konfliktit; ml. alkuperäiskansojen näkökulma Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus; erityisesti viimeksi mainittu vaatii loppukäyttäjien mukaan ottoa varhaisessa vaiheessa - Politiikkaohjelmien käyttö ja synergian hakeminen - Uudet teknologiat - Suomen Arktisen strategian tukeminen ympäristönäkökulmasta; ympäristöriskit, niiden todennäköisyys ja varautuminen sekä torjunta - Taloudellisen toiminnan eri kehitysvaihtoehtojen arviointi (ilmasto, ympäristö, elinkeinot ja yhteiskunta) - Ihmistä lähellä oleva hyöty (ympäristöriskien arviointi; ympäristöterveys); terve alkuperäisluonto sinänsä resurssina RYHMÄ D: Rajat ylittävä arktinen politiikka / Arktinen politiikka Millainen on aiheeseen liittyvä tieteellisen tiedon tarve? - Sekä poliittisessa että tieteellisessä keskustelussa tarvitaan monimuotoista ja ymmärrystä ja tietoa arktisesta alueesta ja sen tutkimuksesta. Tällä hetkellä arktinen politiikka nähdään erillisenä saarekkeena, vaikka se liittyy laajasti globaaliin talouteen, kansainväliseen politiikkaan, ilmastonmuutokseen ja toisaalta globaali talous, kansainvälinen politiikka ja ilmastonmuutos liittyvät laajasti arktiseen jne.

8 - Arktinen tuleva, tulevan muutoksen tila, on mielikuvissa, tulevaisuudessa ja politiikassa. Siksi arktisen politiikan tutkiminen on tärkeää, sillä se on olemassa ja se ohjaa keskustelua. - Ylirajaisista sopimuksista on tietoa. Lisäksi tarvitaan tietoa, mitä poliittisia ja oikeudellisia keinoja on eri intressien yhteensovittamiseen ja konfliktien ratkaisemiseen. Liittyy siis ylirajaiseen arktiseen politiikkaan. - Arktista politiikkaa tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jotta sen rakentumisen, nykyisen kokemustilan ja tulevaisuuden odotushorisontin ymmärtää. - Tietoa arktisista instituutioista, niiden toimintaperiaatteista, taloudesta ja yritysten yhteiskuntavastuusta on paljon, mutta miten ne saadaan kommunikoimaan keskenään. Nyt on kommunikaatio-ongelma eri tutkimustraditioiden välillä. - Mekanismit ja hyvät käytännöt, joilla kestävää kehitystä voidaan toteuttaa. - Miten toimia tilanteessa, jossa meillä on potentiaalinen resurssi, missä on toiminnan rajat. - Paikallisen, alueellisen ja globaalin hallinnon ja politiikan vuorovaikutuksesta tarvitaan lisää tietoa. - Turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, security ja safety. - Demokratiaa ja tasa-arvoa on tutkittava alkuperäiskansat, sukupuolet ja alueen valtaväestö huomioiden. - Eritasoiset ja eri alojen toimijat, esim. pienyritykset, suuryritykset, yksityiset ja julkiset toimijat on huomioitava. Missä on suomalaista erityisosaamista/vahvuuksia, joita voidaan edelleen vahvistaa (maailman eturiviin) ja missä vahvistusta kaivataan? - Arktinen neuvosto, Barentsin alue, alkuperäiskansojen oikeudet ja tila, kestävän kehityksen politiikka, oikeustieteellinen ja poliittinen tutkimus ovat vahvaa osaamista. - Venäjän tutkimuksessa on paljon osaamista, mutta myös kehittämistä. - Suomen asema globaalissa maailmassa on vahvistettavia aloja. - Läpileikkaavat teemat, sukupuoli ja ikääntyminen, pitäisi vahvistaa. - Arktisen tutkimuksen monikerroksisuuden tunnistamista on vahvistettava. Miten Arktisesta tutkimuksesta saadaan ohjelmallinen kokonaisuus eri teemojen aiheita yhdistäen? - Pitää kuvata tiedon tarve. Tiedepoliittisena tavoitteena on päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. - Huom. nyt ohjelmamuistioluonnoksessa kolonialistinen sävy: pitää kääntää näkökulmaa alhaalta ylös, ei ylhäältä alas (vrt. tieteellinen arroganssi) - Teemoja ei eroteta saarekkeiksi, nelikenttään, erillisiksi kategorioiksi. Tavoitteena on aito monitieteinen tutkimusyhteistyö. - Ei pakoteta tutkijoita kokonaisvaltaisuuteen, jotta ei kadoteta tutkimuksen syvyyttä. - Tutkimussuunnitelman linkittäminen suotavaa myös uuteen, ei vain jo olemassa oleviin tutkimusideoihin. - Kestävän politiikan näkökulma voisi yhdistää kaikkia osa-alueita, mutta samalla tarvitaan kriittinen näkökulma kestävän kehityksen diskurssiin. - Arktisen käsitteen avaaminen niin, että tutkijat tunnistavat työnsä arktisen ulottuvuuden. Miten tutkimusohjelmassa saadaan vaikuttavuutta ja miten voidaan edistää hyödynnettävyyttä? - Monitieteisen osaamisen tarve on olemassa, tiedolle kysyntää. Keinoja voisivat olla foorumit tutkijoille, foorumit tutkijoille ja toimijoille, tutkimuksen tulosten esittäminen yleisölle. - Tutkas tutkijoiden ja kansanedustajien seura

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /

osaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Päijät-Hämeen liitto Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula Tulevaisuus 2016-2040 Päijät-Häme 2040 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen liitto Kenen tuotosta? Kolme maakuntahallitusta ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu?

Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu? Seminaari 15.12.2016 Kuparisali, Kuparitalo Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu? Monica Tennberg, tutkimusprofessori Suomen sopeutuminen Suomi varautuu ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutuksiin

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle

Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle Ryhmätöiden tulokset / Kestävän kehityksen kohtaamo 1.2.2016 Ryhmätöiden aiheet 1. Työtavat kokouksissa ja niiden ulkopuolella 2. Kestävä kehitys

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot