HANKKEESSA TESTATTUJEN VÄLINEIDEN LAADULLINEN ARVIOINTI JA SUOSITUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HANKKEESSA TESTATTUJEN VÄLINEIDEN LAADULLINEN ARVIOINTI JA SUOSITUKSET"

Transkriptio

1 HANKKEESSA TESTATTUJEN VÄLINEIDEN LAADULLINEN ARVIOINTI JA SUOSITUKSET Taustaa ja tavoite Kansainvälisen osaamisen palvelut -hankkeen yhtenä tavoitteena on testata uutta opetusteknologiaa ja kehittää menetelmiä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja tavoitteellisen suomen kielen opiskelun työn ohessa. Hankkeen toimikauden ( ) aikana on TAKKin toimesta kokeiltu ja kehitetty monenlaisia kielen oppimiseen liittyviä menetelmiä. Tämän arvioinnin tavoitteena on koota yhteen ja analysoida verkkopedagogisesta ja S2-näkökulmasta hankkeen pilottikoulutusten ja -tuotteiden onnistumista laaja-alaisesti, erityisesti työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutuksiin liittyen. Tätä raporttia lukiessa on hyvä kuitenkin muistaa, että tässä esitetyt johtopäätökset ja arvioinnit perustuvat varsin pieneen määrään palautteita ja ovat allekirjoittaneen näkemys asioista. Kuvaus ja arviointi eri koulutuskokeiluista ja välineistä 1. Keskusteluryhmä (TYPA) Hankkeessa TYPAn asiakkaille luokkaopetuksen rinnalle järjestetty keskustelukurssi oli arvokas lisä kyseiselle ryhmälle ja hyödyllinen tuki muodolliselle luokkaopetukselle, mutta ei tuonut uutta suomen kielen opetukseen eikä sisältänyt verkkovälineiden käyttöä. Hankkeessa järjestettiin kuntarahan vastineena työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) maahanmuuttaja-asiakkaille suomen kielen muodollisen luokkaopetuksen tukena keskustelukurssi, joka kesti 20 viikkoa syyskuusta 2013 maaliskuuhun Ryhmä kokoontui kerran viikossa puoli päivää keskustelemaan kouluttajan johdolla erilaisista teemoista. Osalle ryhmän opiskelijoista tyypillistä oli kielen oppimisen pysähtyminen pitkästä maassaoloajasta ja lukuisista kursseista/työkokeiluista huolimatta. Keskusteluryhmä koettiin hyödylliseksi lisäksi luokkaopetukselle. Opiskelijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun teemoista, jotka koskettivat heidän elämäänsä. Teemat valittiin opiskelijoiden toiveista muokaten. Ryhmä oli hyvin heterogeeninen ja opiskelijat vaihtuivat, mikä asetti haasteita kouluttajalle. Häneltä vaadittiin huolellista valmistautumista sekä hyviä keskusteluja vuorovaikutustaitoja, jotta keskustelussa pitäydyttiin aiheessa, mutta voitiin keskustella rennosti ja vapaasti. Kokeilu oli kyseiselle kohderyhmälle onnistunut, koska hitaasti etenevät opiskelijat tarvitsivat kasvokkaisia tapaamisia ja jopa tukea arkiseen elämäänsä Suomessa. Opiskelijapalautteiden perusteella erityisesti puhuminen on osa-alue, jonka kehittäminen työkokeilupaikoilla ja tavallisella kurssilla on haastavaa. Moni toivoi keskusteluryhmän jatkumista, vaikka formaalin kielenoppimisen kannalta sen anti jäikin melko suppeaksi. 1

2 Keskusteluryhmä ei sinänsä tuo uutta suomen kielen opetukseen, sillä monilla kielikursseilla keskustellaan melko paljon nykyiselläänkin, ja toisaalta se vaatii runsaasti resursseja, erityisesti ryhmäkoon ollessa riittävän pieni. TYPAlle kokeilu oli varmasti arvokas lisä luokkaopetuksen rinnalle, mutta kuten erillisen raportin jatkotoimenpiteissä esitetään, vastuu tämän tyyppisten keskusteluryhmien järjestämisestä olisi hyvin siirrettävissä varsinaisen koulutustoiminnan ulkopuolellekin, esimerkiksi järjestöille tai yhteisöille kuten SPR:lle. 2. Moodle bonus -tehtävät (TYPA) Suomen kielen Moodle-tehtävät tarjosivat työelämään liittyvää lisämateriaalia TYPAn nopeille opiskelijoille. Moodle on monissa oppilaitoksissa käytössä ja sopii hyvin opettajajohtoiseen opiskeluun ja kirjallisiin tehtäviin. Mahdollisuudet interaktiivisuuteen ja samanaikaiseen kommunikointiin ovat kuitenkin rajalliset ja avuksi ääni- ja neuvottelupuheluihin tarvitaankin esimerkiksi Skype. Pienelle ryhmälle Sataedun nopeita TYPAn suomen kielen opiskelijoita järjestettiin lähinnä työelämään liittyvää lisämateriaalia luokkaopetuksen lisäksi Moodle-oppimisympäristöön. Kokeilu tehtiin syksyllä Sen aloitti viisi vapaaehtoista opiskelijaa, joista kolme opiskelijaa oli mukana aktiivisesti loppuun asti. Opiskelijan työpanos verkkokurssiin oli keskimäärin 3-6h/vko, mikä koettiin työmäärältään sopivaksi. Tehtävät olivat riittävän haasteellisia, mutta kirjoittaminen (verkkoympäristössä) koettiin vaikeaksi. Moodle opiskelun välineenä on nykyään hyvin tavallinen monissa oppilaitoksissa ja sitä on hyödynnetty pilottiverkkokurssilla kotoutumiskoulutuksessa TAKKissa. Oppimisesta verkkokursseilla, samoin kuin yleisestikin, voidaan todeta, että aktiivisesti osallistumalla ja tekemällä oppii, mutta passiivisesti seuraamalla ei saavuta tuloksia. Opiskelu Moodlessa vaatii melko hyviä tietoteknisiä taitoja sekä itseohjautuvuutta. Tämän ryhmän opiskelijat olisivat toivoneet enemmän vaihtoehtoisia tehtäviä ja interaktiivisuutta kurssilla. Ohjauksen resurssit olivat kuitenkin rajalliset, ja toisaalta opiskelijat toivoivat myös kommunikointia opiskelukavereiden kanssa. Oppimisympäristönä Moodle ei ole paras mahdollinen yhteisöllisen oppimisen väline, vaan toimii paremmin perinteisessä opettajajohtoisessa opetuksessa. Selvästi yhteisöllisempiä oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi Elgg ja itslearning. Moodle on myös varsin kirjoituspainotteinen oppimisympäristö, ja suulliseen viestintään onkin olemassa muita parempia välineitä, kuten hankkeessa testattu oppimisympäristö itslearning tai videoneuvotteluihin käytettävät Skype, Lync tai Adobe Connect. 3. Työkirja ja e-työkirja Eki Hankkeessa kehitetty ja julkaistu e-työkirja Eki suomen kielen opiskeluun työ(harjoittelu)n ohessa löytyy osoitteesta ja on maksutta kaikkien hyödynnettävissä, myös mobiililaitteilla. Eki on suunnattu taitotasosta A2.2. ylöspäin ja sisältää monipuolisia ammattialasta riippumattomia tehtäviä, jotka työssäoppija tekee ja joita työpaikkaohjaaja kommentoi. 2

3 Hankkeessa kehitetyn työkirjan tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajan työ- tai harjoittelupaikalla tapahtuvaa käytännön kielitaidon suuntaamista, ohjaamista ja syventämistä. Työkirjasta kehitettiin ensin (syksystä 2013 lähtien) paperiversio ja syksyllä 2014 julkaistiin e- työkirja Eki, joka on käytettävissä netissä tietokoneella, tabletilla tai matkapuhelimella. Eki löytyy osoitteesta ja on kaikkien vapaasti käytettävissä (merkitty kansainvälisellä Creative Commons -lisenssillä CC BY-NC-ND). Tampereen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö TYPA ylläpitää sitä vuosina Lopullinen e-työkirja Eki sisältää monikanavaisia tehtäviä 10 eri aihealueeseen ja teemaan liittyen. Tehtävät ovat e-asiointiin, aktiiviseen kansalaisuuteen ja tiedonhakuun kannustavia. Työkirja on kehitetty yhdessä S2-kouluttajien kanssa, ja se on ammattialasta riippumaton. Sen tavoitteena on kielitaidon nostaminen peruskielitaitotasolta (A2) keskitasolle (B1). Eki vaatii sitoutumista sekä harjoittelijalta että ohjaajalta, mutta aktiivisesti yhdessä käytettynä se tarjoaa hyvän työkalun yhteisille keskusteluille ja muun muassa puhekielen ja ammattislangin oppimiselle. Tehtävät voidaan tehdä missä järjestyksessä tahansa, ja ne mukautuvat eri ammattialoille. Opiskelija tekee kirjallisen tehtävän, ja ohjaaja kommentoi sitä kirjallisesti tai suullisesti. Osa tehtävistä on keskustelutehtäviä. Opiskelun aluksi ja lopuksi on tarkoitus arvioida oppijan kielitaitoa eri osaalueilla yhdessä ohjaajan kanssa. Loppuarvioinnin jälkeen voi nähdä, miten kielitaito on kehittynyt harjoittelujakson aikana. Paperista printtityökirjaa testasivat TYPAn asiakkaat sekä TAKKin suomen kielen opiskelijat, jotka olivat työharjoittelussa työssäoppimispaikoilla. Saadun palautteen perusteella tehtävät olivat hyödyllisiä, mutta melko vaativia. Opiskelijat kokivat puhekieleen ja slangisanoihin liittyvät tehtävät tarpeellisiksi, mutta vastausten kirjoittamisen vaikeaksi. Suurin ongelma oli työpaikkaohjaajan ajanpuute ja heikko sitoutuminen tehtävien tekemiseen yhdessä opiskelijan kanssa sekä niiden kommentointiin. Tämä nousi esiin erityisesti harjoittelupaikoilla, joissa työkirjan käytöstä ei oltu oppilaitoksen edustajan kanssa riittävän hyvin sovittu etukäteen. Onkin ensisijaisen tärkeää, että alkuvaiheessa työpaikkaohjaaja ja työssäoppija yhdessä perehtyvät työkirjan käyttöön ja sopivat, miten paljon aikaa siihen käytetään. Ne ohjaajat, jotka sitoutuivat käyttämään työkirjaa, kokivat sen oivaksi avuksi opiskelijan ohjaamisessa. Myös työyhteisöille suunnatut ohjeet ja taustatiedot työkirjassa nousivat tärkeään rooliin. Kehittämisehdotuksina toivottiin työkirjan suuntaamista eri ammattialoille ja kuvien lisäämistä. Tässä hankkeessa tuotetun työkirjan idea kuitenkin on juuri siinä, että se on ammattialasta riippumaton. E-työkirja Ekiä testasivat syksyllä 2014 työharjoittelussa olleet eritasoiset suomen kielen opiskelijat työpaikkaohjaajineen. Kolmelta opiskelijalta saadun palautteen perusteella Ekin käyttö on helppoa. Opiskelijat antoivat hyvää palautetta siitä, että sitä voi käyttää työssä, kotona tai jopa työmatkalla. Tehtävät koettiin sopiviksi tai liian vaikeiksi opiskelijan lähtötasosta riippuen. Erityyppisistä tehtävistä kuuntelu, kirjoittaminen ja lukeminen tulivat valituiksi parasta tehtävää kysyttäessä. Jotkin tehtävät/kysymykset ja puhekielen osio mainittiin vaikeimmiksi. Kolmen ohjaajan palautteet erosivat toisistaan melkoisesti. Yksi ohjaajista koki Ekin hyödylliseksi omalla alallaan ja oli tehnyt tehtäviä yhdessä opiskelijan kanssa. Hänen mukaansa puutteena oli se, että tietoa tehtävien palautuksista ei tullut hänelle järjestelmästä, mikä on sittemmin korjattu. Toisen ohjaajan mielestä Eki ei tällaisenaan soveltunut teollisuuden alalle ja tehtävät olivat liian koulumaisia. Hänen mielestään työpaikkaohjaajan tehtävänä ei ole olla tehtävien tarkistaja. Hän 3

4 piti Ekiä hyvänä ajatuksena, mutta toivoi sitä kehitettävän edelleen. Hyvää palautetta hän antoi INFO-osiosta. Kolmannen ohjaajan opiskelija oli paljon poissa harjoittelusta eikä tehtäviä tehty. Ohjaaja pohti kielitaidon riittävyyttä tehtävien tekemiseen ja motivointiin, mutta koki tehtävät sinänsä mielekkäiksi. E-työkirja Eki näyttäisi olevan ainoa laatuaan. Jonkin verran suomen kielen itseopiskelumateriaalia maahanmuuttajien työ(harjoittelu)n aikana käytettäväksi on kehitetty, mutta ne perustuvat oppijan itsenäiseen, itseohjautuvaan ja motivoituneeseen opiskeluun. Myös erilaisia perehdytysohjeita maahanmuuttajien työpaikkaohjaajille löytyy. E-työkirja Eki tarjoaa uuden ja erilaisen tavan ohjata työssäoppijaa työpaikkasuomen maailmaan ja juuri siihen kieleen, jota kyseisellä työpaikalla käytetään. Ohjaajan ja opiskelijan yhteistyö syventää ja lähentää heitä, auttaa työssäoppijaa suoriutumaan paremmin työtehtävistään ja ohjaajaa ymmärtämään oppijan taustoja ja haasteita suomen kielessä. Sähköisessä muodossa oleva ja mobiililaitteillakin toimiva Eki on paikasta ja ajasta riippumaton, jolloin sen tehtäviä voidaan tehdä vaikkapa bussissa matkalla työhön. Työkirjan käyttö edellyttää motivaatiota ja sitoutumista sekä ajallisia resursseja tehtävien tekemiseen sekä opiskelijalta että ohjaajalta. Kaikkia työkirjan tehtäviä ei kuitenkaan ole pakko tehdä, ja tehtäviä voi tehdä vapaassa järjestyksessä, joten se on muokattavissa jokaisen tarpeiden mukaan. E-työkirja Eki tukee hyvin työperäisen maahanmuuttajan suomen kielen oppimista siinä vaiheessa, kun hän on oppinut kielen perusteet ja haluaa kehittää erityisesti omalla työpaikallaan tarvittavaa kielitaitoa ammatti- ja slangisanoineen. Ekin auttaa maahanmuuttajaa ja ohjaajaa myös tutustumaan paremmin toisiinsa tarjoamalla monenlaisia keskustelunaiheita ja teemoja käsiteltäviksi. 4. WordDive WordDive on maksullinen sanaston opiskeluun kehitetty ohjelma, jolla opiskelija voi harjoitella ääntämistä, oikeinkirjoitusta ja sanaston hallintaa. Ohjelma ei yksinään edistä funktionaalista kielitaitoa, joten se sopii parhaiten suomen kielen kurssin tueksi tai itsenäiseen harjoitteluun ja kielitaidon syventämiseen esimerkiksi työharjoittelun aikana. Maksullisena verkkopalveluna toimiva WordDive mainostaa olevansa nopein tapa oppia uutta kieltä. Ohjelma hyödyntää eri aisteja ja harjoittaa pääasiassa ääntämistä, oikeinkirjoitusta ja sanastoa. Sitä voi käyttää useiden eri kielten opiskeluun, mutta hankkeen kokeilussa oli kohderyhmän mukaisesti valittuna suomen kieli. Ohjelma toimii parhaiten kurssimuotoisen kielikoulutuksen tukena, jos opiskelija haluaa laajentaa ja vahvistaa sanavarastoaan. Ohjelma tarjoaa toistettavaksi myös joitakin fraaseja ja lyhyitä lauseita, vaikka pääpaino on sanastossa. WordDiveä kokeilivat espanjalaiset sairaanhoitajat, jotka tulivat työhön Suomeen, sekä Tampereen Yliopiston suomen kielen opiskelijat, jotka olivat mukana myös hankkeen järjestämällä 3D-kurssilla. Ohjelma näyttää koosteena opiskelijoiden käyttämän ajan sekä opitut sanat jaoteltuina kolmeen luokkaan: 1) sanat, joiden opiskelu on vasta aloitettu, 2) sanat, joihin on vastannut oikein, mutta eivät ole pysyvässä muistissa ja 3) sanat, jotka ovat pysyvässä muistissa. 4

5 Tulosten perusteella voidaan todeta, että ensinnäkin on tärkeää valita itselleen sopiva taso ohjelmasta, jolloin opiskelu on mielekästä eivätkä opeteltavat sanat ennestään tuttuja ja liian helppoja. Toiseksi oppimiseen näyttää pätevän sama sääntö kuin kielen oppimiseen yleisestikin: käytetty aika korreloi saatujen tulosten suhteen. Ne, jotka ovat käyttäneet suhteellisen paljon aikaa ohjelmalla opiskeluun (30-50 tuntia jakson aikana), ovat ohjelman mukaan oppineet jopa sanaa pysyvästi. Muutaman tunnin panostuksella oppimistulokset ovat keskimäärin noin sanaa. Yksilölliset erot oppijoiden välillä tulevat esiin: toiset tarvitsevat kauemmin aikaa ja enemmän toistoja uuden oppimiseen kuin toiset. Ohjelma ei huomioi koosteessa sen kummemmin lähtötasoa, joten mikäli sanat ovat oppijalle jo entuudestaan tuttuja, tulos näyttää tietysti paremmalta kuin se todellisuudessa on. Kaikki oppijat saivat mahdollisuuden suorittaa eritasoisia suomen kielen kursseja ohjelman avulla (6 eri kurssia) ja selvästi suosituin kurssi käytetyn kokonaisajan perusteella oli Comprehensive Finnish, jota oli käytetty noin 300 tuntia. Muihin kursseihin käytetty aika vaihteli 8 tunnista 21 tuntiin. Aikaan on siis laskettu kaikkien opiskelijoiden kyseiseen kurssiin käyttämä aika. Keskimäärin suosituimmalla kurssilla aikaa käytettiin 21h 32min / opiskelija. WordDive vaikuttaisi olevan mahdollinen lisä suomen kielen opiskeluun, mikäli sen toimintatapa sopii opiskelijalle. Se vaatii oppijalta motivaatiota ja aikaa itsenäiseen ja tietotekniikkapohjaiseen opiskeluun. Se voi tukea kurssimuotoista opiskelua ja soveltua kielitaidon (lähinnä sanaston) syventämiseen itsenäisesti myös työperäisille maahanmuuttajille, mutta ei yksistään ole avain onneen. Funktionaalisen kielitaidon oppiminen tapahtuu tehokkaammin vuorovaikutuksessa muiden kanssa: kielikurssilla ja/tai työpaikalla. 5. Virtuaalinen 3D-oppimisympäristö realxtend Kolme kokeilukurssia virtuaalisessa 3D-oppimisympäristössä realxtendissä osoittautuivat teknisesti haasteellisiksi muun muassa ääniongelmien takia, mutta antoivat samalla opiskelijoille elämyksellisiä ja jopa voimaannuttavia kokemuksia suomen kielen oppimisesta avattaren avulla. Pelillisyys koukuttaa aikuisopiskelijoitakin, ja etäopetus virtuaaliympäristöissä voisi periaatteessa olla mahdollista yhdistää jopa lähtömaakoulutuksiin, jos koulutuksen toteuttamiseen varataan riittävästi resursseja. Hankkeessa tehtiin kolme kokeilua suomen kielen opettamisesta virtuaalisessa 3Doppimisympäristössä (realxtend). Kurssit kestivät kukin 4-6 viikkoa ja kohderyhminä olivat eritasoiset S2-opiskelijat erilaisilta kursseilta. Ensimmäinen neljän viikon kokeilu toteutettiin heterogeeniselle ryhmälle työllistymisen kynnyksellä olevia TAKKin suomen kielen opiskelijoita. Opiskelu tapahtui 3D-ympäristössä sekä luokassa että etänä. Kurssi oli suunniteltu elinkeinoelämän ympärille. Haasteita kurssille asettivat runsaat tekniset haasteet, opiskelijaryhmän heterogeenisuus ja kielitaidon riittämättömyys sekä kouluttajien puutteellinen S2-osaaminen. Ne opiskelijoista, jotka suorittivat kurssin loppuun, antoivat jokseenkin hyvää palautetta sekä sisällöstä että uuden tekniikan tarjoamista elämyksellisistä oppimiskokemuksista, vaikkakin kokivat ohjelman käytön vaikeaksi ja hetkittäin turhauttavaksi käytettyjen kielten (suomi, englanti) sekä esiintyneiden teknisten ongelmien vuoksi. 5

6 Toinen kuuden viikon kurssi järjestettiin kymmenelle Tampereen yliopistojen akateemiselle työntekijälle/jatko-opiskelijalle, jotka tulivat valituiksi kurssille perusteellisen valintaprosessin tuloksena. Osallistujien henkilöllisyydet peitettiin anonyymien avattarien avulla. Kurssin aikana tehtiin harjoituksia opettajan johdolla ja pareittain 3D-ympäristössä. RealXtend-ympäristön lisäksi käytettiin Moodlea, josta löytyi kaikki kurssiin liittyvä materiaali ja tieto. Ympäristön tekniset ongelmat jatkuivat ja erityisesti äänen kanssa oli vaikeuksia, mikä toi runsaasti haasteita, koska ääni luonnollisesti on tärkein kanava suomen kielen puhumisen harjoittelussa. Teknisistä ongelmista huolimatta kurssi sai opiskelijoilta positiivista palautetta varsinkin anonyymina toimimisesta, mikä mahdollisti rohkeamman osallistumisen keskusteluun nolostumatta virheistä, sekä pelillisyydestä. Kestoltaan kurssi koettiin lyhyeksi ja motivaatiota pidempäänkin opiskeluun olisi ollut. Kolmas kokeilujakso järjestettiin Suomeen puoli vuotta aikaisemmin rekrytoiduille espanjalaisille sairaanhoitajille, ja sitä varten teetettiin realxtendiin sairaalaympäristö mahdollisimman funktionaalisine suomen kielen tehtävineen ja materiaaleineen. Tässä pyrittiin hyödyntämään hieman enemmän pelillisyyttä teleporttien ja labyrinttiin sijoitettujen tehtävien muodossa. Tukena oli kurssin yhteinen blogi sekä Skype. Opiskelijoiden kielitaitotaso ja tietotekniset taidot olivat vaihtelevat, mutta motivaatio opiskelemiseen oli hyvä, mikä auttoi kaikkia selviämään kokeilujakson loppuun asti. Näiden kokeilujen ja saadun palautteen perusteella voisi todeta, että virtuaalimaailmoissa on potentiaalia suomen kielen opetus- ja oppimisympäristöiksi. Opetus 3D-virtuaalimaailmassa ja siihen liittyvä pelillisyys tarjoaa parhaimmillaan aikuisopiskelijalle elämyksellisiä ja voimaannuttavia kokemuksia (ammatti)suomen parissa. Se mahdollistaisi esimerkiksi suomenkielisen autenttisen kieliympäristön viemisen työperäisten maahanmuuttajien lähtömaakoulutukseen, joko osana tai myöhemmin vaikka kokonaan. Kuitenkin tässä vaiheessa ainakin tämän ympäristön laitevaatimukset ovat kovat, toiminta silti epävakaata ja teknisiä ongelmia paljon. Laajemman ja toimivan kurssin toteuttamiseksi vaaditaan paljon resursseja sekä tekniseen että S2-pedagogiseen osaamiseen. Valmista kielenoppimiseen sopivaa ympäristöä ei ole olemassa, vaan sellainen joudutaan luomaan (=ostamaan) itse. Kielen opetuksessa tulee edetä pedagogiikka edellä, joten kouluttajalta vaaditaan kykyä suunnitella juuri virtuaaliympäristössä toimiva opiskeltava kokonaisuus halutun käsiteltävän aihepiirin ympärille. Luokkaopetuksessa tai perinteisessä verkko-opetuksessa käytettyä materiaalia ei voi suoraan siirtää virtuaaliympäristöön, vaan se vaatii kokonaan uuden lähestymistavan. Kouluttajan tueksi koko prosessin ajaksi tarvitaan tekniikasta vastaava henkilö. Tulee myös huomioida, että ympäristön hallinta ja käyttö vaatii jatkuvaa ylläpitoa, mihin pitää varata riittävästi resursseja. Pelillisyys on kiistämättä tekijä, joka houkuttaa, aktivoi ja motivoi monia niitäkin aikuisopiskelijoita, joille passiivinen luokassa istuminen on haastavaa. Opiskelu 3D-virtuaaliympäristössä on parhaimmillaan kaikkia oppimistyylejä ja -kanavia hyödyntävää, monipuolista ja motivoivaa sekä tehokasta. Opiskelijalta vaaditaan melko hyvää tietoteknistä ja kielellistä (vähintään apukieli englannin) osaamista, jotta opiskelu sujuu. Myös opiskelijavalintaan ja homogeenisen ryhmän muodostamiseen kannattaa suunnata riittävästi resursseja, mikä todettiin näissäkin kokeiluissa. 6

7 Tällä hetkellä 3D-virtuaaliopetus ei ole nopeasti tarjottavissa oleva vaihtoehto S2-opetukseen, mutta vähitellen siellä voisi järjestää ensin osia kurssista etäopetuksena, myöhemmin jopa kokonaisia koulutuksia. Kuitenkin ensin pitää saada tekniikka (erityisesti äänet) luotettavasti toimimaan, sillä ilman niitä ei voida harjoitella suullista viestintää ollenkaan. Tosin tähän liittyen kannattaa ottaa selvää myös muiden (avointen ja kaupallisten) virtuaaliympäristöjen kuin tässä kokeillun realxtendin mahdollisuuksista. 6. ItsLearning Itslearning on pilvipohjainen oppimisympäristö, joka mahdollistaa sekä perinteisen opettajajohtoisen opetuksen että oppijakeskeisen yhteisöllisen oppimisen. Ympäristön sisällä on mahdollista käyttää pienen ryhmän kesken videoneuvotteluja, ja ääni ja videokuva ovat käytössä myös monissa tehtävätyypeissä. Ympäristö on selkeä ja helppokäyttöinen ja sopii hyvin etäopetukseen. Se tarjoaa monipuoliset työkalut suomen kielen oppimiseen sekä kirjallisesti että suullisesti. Oppimisympäristö itslearning on verkossa toimiva, pilvipohjainen ympäristö, johon voidaan tuoda sisältöjä myös ympäristön ulkopuolelta ja se voidaan integroida moniin oppilastietojärjestelmiin ja koulun ohjelmistoihin. Itslearning on norjalainen, kaupallinen yritys, joka kehittää ja markkinoi palvelujaan useissa eri maissa tällä hetkellä. Ympäristössä on käytettävissä paljon erilaisia monikanavaisia tehtävätyyppejä. Esimerkiksi videoiden ja äänitiedostojen tallentaminen ja näyttäminen suoraan ympäristössä onnistuu, ja näitä voidaan hyödyntää tehtävien palautuksissa ja palautteen antamisessa. Lisäksi oppijalla on käytössään oma e-portfolio, johon voidaan sisällyttää sisältöä eri aihealueilta ja kursseilta sekä esimerkiksi oma blogi ja joka on mahdollista jakaa myös ympäristön ulkopuolelle. Tehtävien ja kurssien arviointi, läsnäolot ja muut hallinnolliset asiat voidaan myös toteuttaa ympäristössä. Itslearning mahdollistaa sekä opettajajohtoisen että opiskelijalähtöisen työskentelyn. Yhteisöllistä oppimista tukevat erilaiset projektityökalut, joiden avulla voidaan pitää esimerkiksi ryhmän sisäisiä kokouksia ja työstää yhteisiä dokumentteja. Myös palautteen anto (anonyymisti tai omalla nimellä) on mahdollista sekä vertaispalautteena että opettajan palautteena. Tällä hetkellä itslearning toimii osittain mobiililaitteilla ja kevään 2015 aikana tullaan ennakkotietojen mukaan julkaisemaan mobiilisovellus, joka parantaa käyttöä esimerkiksi kännykällä. Itslearningia testattiin hankkeessa Sataedun toimesta mentorointiohjelman yhteydessä syksyllä Kurssille valittiin viisi suomen kielen opiskelijaa, joista kolme osallistui kurssiin aktiivisesti. Kurssi kesti 6 viikkoa. Erilaisia tehtäviä opettajan johdolla tehtiin kahdesti viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. Tehtävät painottuivat suomen kielen taidon kehittämiseen keskustellen, kuunnellen ja kirjoittaen, ja niissä käsiteltiin erilaisia teemoja suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin liittyen sekä kerrattiin kielioppiasioita. Kurssi sisälsi myös itsenäisiä kotitehtäviä, jotka tehtiin ympäristössä tai valmistautuen seuraavaan oppituntiin. Kurssilla hyödynnettiin itslearningin erilaisia tehtävätyökaluja monipuolisesti. Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella kurssi oli sopivan mittainen, mielenkiintoinen ja tehokas tapa oppia suomea. Ympäristön käyttö koettiin helpoksi ja selkeäksi. Ympäristön todettiin 7

8 sopivan hyvin etäopetukseen suoran videoyhteyden ansiosta, mutta tekniset ongelmat ääni- ja videoyhteyksissä haittasivat välillä opiskelua. Jälkikäteen selvisi, että nämä ongelmat olisi voitu korjata käyttämällä headset-kuulokkeita, joita yhdellä opiskelijalla ei ollut. Opiskelijat kokeilivat erilaisia tehtävätyyppejä, joista tehokkaimmiksi oman oppimisen kannalta mainittiin Tehtävän palautus (teksti tai ääni/video), Koe ja Kuuntele/katso video ja vastaa kysymyksiin. Pelit (hirsipuu ja sanaristikko) koettiin hauskoiksi lisätehtäviksi. Parasta kurssissa oli opiskelijoiden mielestä suomen puhuminen sekä hyödylliset teemat, kuten työnhaku. Kouluttajapalautteen ja kerättyjen kokemusten perusteella itslearning sopii hyvin etäopetukseen ja itsenäisten tehtävien tekemiseen. Joitakin pieniä teknisiä haasteita uusien tehtävien lisäämiseen liittyen kouluttajan näkökulmasta löytyi, mutta kokemuksen myötä ne vähenivät. Videoneuvottelutyökalu on hyvä pienryhmätyöskentelyssä, mutta ei sovellu suurempien ryhmien live-opetukseen, koska siinä voi olla videoyhteydessä vain neljä henkilöä eikä sen avulla pysty jakamaan materiaalia tai näyttämään esimerkiksi diasarjoja. Näin ollen varsinaisiin opetustilanteisiin olisi hyvä varata jokin toinen videoneuvotteluohjelma. Itslearning oppimisympäristönä yhdistää monien yleisesti käytössä olevien ympäristöjen hyvät puolet. Se toimii perinteisessä opettajalähtöisessä opetuksessa, mutta on parhaimmillaan oppijakeskeisessä tavassa opiskella asioita. Se muistuttaa toimintaperiaatteiltaan sosiaalisesta mediasta tuttuja välineitä ja mahdollistaa aktiivisen vuorovaikutuksen sekä kirjallisesti että suullisesti kouluttajan ja opiskelijoiden välillä. Koska ympäristö tarjoaa myös video- ja kokouspuhelumahdollisuudet, sen tueksi ei välttämättä tarvita muuta ohjelmaa, kuten Skypeä, jota paljon käytetään esimerkiksi Moodlen, Elggin tai Optiman rinnalla. Ennen opiskelun aloittamista tulee kuitenkin edellyttää, että kaikilla osallistujilla on käytössään asianmukaiset kuulokkeet ja mikrofoni. Aikuiselle maahanmuuttajaopiskelijalle ympäristö voisi toimia hyvin funktionaalisen kielitaidon kehittämisessä joko osittain tai jopa kokonaan etäopetuksena. Suomen kielen opetukseen se tarjoaa monipuoliset työkalut sekä kirjallisen että suullisen viestinnän harjoitteluun. Työperäisille maahanmuuttajille ympäristö voisi olla paitsi väline kielen ja kulttuurin oppimiseen, myös mahdollinen paikka koota ja julkaista omaa ammatillistakin osaamisportfoliotaan. On vain kouluttajan ja oppijan mielikuvituksesta (ja resursseista) kiinni, millaisia ja minkä laajuisia kokonaisuuksia ympäristöön rakentaa. 7. Oppimispelit ja pelillisyys maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksessa Suomen kielen oppimispelejä aikuisille ei juurikaan ole tarjolla. Pelillisyyttä kielenoppimisessa hyödynnetään vielä niukasti ja tehtävät ovat usein perinteisiä ristikkoja yms. KOP-hankkeessa TAKKin kouluttaja Henna-Riikka Ahvenjärvi selvitteli pelien ja pelillisyyden merkitystä tämän hetken suomen kielen opetuksessa ja oppimisessa. Ahvenjärven mukaan tällä hetkellä oppimateriaali painottuu sähköisessäkin muodossa samantyyppisiin tehtäviin kuin vanhat luokassa tehdyt paperitehtävät. Pelillisyyttä on hyödynnetty kielenoppimisen eri osa-alueiden harjoittelussa monilla sivuilla ja sovelluksissa, mutta se on pitkälti perinteisten pelimoottoreiden avulla toteutettua, kuten esimerkiksi raahaustehtäviä, ristikkotehtäviä ja muistipelejä. Monet 8

9 tehtävät painottuvat kielioppiin tai sanastoon. Ahvenjärvi toteaa, että jotta pelit ja pelaaminen yleistyisivät, edellytetään kieli- ja oppimiskäsitysten muuttumista sekä entistä laajempien kokonaisuuksien ja teemojen hyödyntämistä kielenoppimisessa. Koska työllistyminen on koulutusten ja työharjoittelujen tavoitteena, pitäisi oppimateriaalin (myös pelien) olla työelämälähtöistä ja toiminnallista. Ahvenjärven selvityksen lisäksi hankkeessa myös etsittiin tietoa ja tutustuttiin lisätyn todellisuuden (augmented reality) mahdollisuuksiin, mutta käytännön kokeiluja opetuksessa siitä ei tehty. Muualla (Suomessakin) lisättyä todellisuutta ja siihen liittyviä sovelluksia on käytetty kokeiluluontoisesti opetuksessa ja niitä on ollut esillä alan foorumeilla esimerkiksi ITK2013- seminaarissa. S2-näkökulmasta sekä pelit että lisätty todellisuus voisi olla mukava lisä opetukseen, mutta toistaiseksi vaikuttaisi siltä, että käytännössä materiaalin tuottaminen vaatii paljon aikaa ja osaamista suhteessa opetettavan asian merkittävyyteen. 8. Mobiililaitteet/tabletit koulutuksissa Hankkeessa kokeiltiin ipadien käyttöä suomen kielen kursseilla hyvin kokemuksin. Hyvin valitut ja helpot sovellukset sopivat eritasoisille kielenoppijoille, ja niiden käyttö voi olla jopa voimaannuttava kokemus maahanmuuttajalle. Hankkeen aikana kokeiltiin mobiililaitteiden (ipad-tablettien) käyttöä suomen kielen kotoutumiskoulutuksissa sekä pilvipalvelujen ja erilaisten laitteeseen ladattavien sovellusten (apps) hyödyntämistä. ipadeilla toteutettiin pienimuotoisia kokeilevia oppimiskokonaisuuksia suomen kielen kursseilla, ja hanke tutustui laitteiden opetuskäyttöön lontoolaisessa koulussa. Eritasoiset suomen kielen ryhmät kokeilivat kouluttajan johdolla QR-koodien käyttöä kaupunkisuunnistuksessa, kameran käyttöä, Pages-ohjelmalla julkaisemista sekä monikanavaista Voice-sovellusta ääni- ja kuvaesityksen luomiseen. Kokemukset olivat positiivisia ja kannustavia. Opiskelijat oppivat laitteiden ja sovellusten käytön nopeasti ja pitivät oppimistehtävistä. Kouluttajan haasteena olivat resurssit uusien tehtävien valmisteluun sekä tekniset ongelmat, joita kaikkia ei osattu ennakoida, mutta kokonaisuutena kouluttajankin kokemukset olivat positiivisia. Tabletit sopivat intuitiivisuutensa ja visuaalisuutensa vuoksi hyvin kaiken tasoisille oppijoille, myös niin sanotuille pajaopiskelijoille (luku- ja kirjoitustaidon opetukseen). Hyvin valittujen sovellusten käyttö on helppoa ja jopa voimaannuttavaa eikä edellytä ennakko-osaamista tablettien tai sovellusten käytöstä. Hankkeessa tutustuttiin myös BYOD-ajatteluun (bring your own device tuo oma laitteesi), sen hyviin ja huonoihin puoliin. BYOD yhdistetään useimmiten myös ajatukseen pilvipalvelujen käytöstä, jolloin tietoa ei käsitellä eikä säilytetä päätelaitteessa vaan pilvipalveluissa. Malli oman laitteen hyödyntämisestä opiskelussa sekä pilvipalvelujen käyttö voisivat toimia aikuisopetuksessa, mikäli tasavertaisuus opiskelijoiden kesken pystytään takaamaan. S2-näkökulmasta haasteena ovat yhä opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat tietoteknisten välineiden ja sovellusten käyttöön ja niiden omistamiseen, mutta toisaalta näiden ollessa entistä enemmän jokaisen Suomessa asuvan arkipäivää ja saatavilla, tässä mallissa voisi olla realistisiakin mahdollisuuksia hyödyntää sekä 9

10 suomen kielen kursseilla että työssäoppimisen yhteydessä. Tässä vaiheessa kannattaa vähintäänkin seurata, mitä tällä saralla maailmalla tapahtuu. 9. Case Espanja - työhön Suomeen Hanke oli mukana rekrytoimassa espanjalaisia sairaanhoitajia Sastamalaan. Espanjalaiset osallistuivat monenlaisiin koulutuksiin ja koulutuskokeiluihin, kuten esimerkiksi lähtömaakoulutukseen, perinteisille kielikursseille, 3D-virtuaalikurssille, WordDive-kokeiluun, monikulttuurisuuskoulutukseen sekä mentorointiohjelmaan. Heille myös räätälöitiin oma sote-alan kielitesti, jolla mitattiin alalla vaadittavaa kielitaitoa ja sen kehittymistä. Hanke oli myös aktiivisesti kehittämässä edelleen ja avaamassa keskusteluja sote-alalla vaadittavasta kielitaidosta ja sen mittaamisesta. Hanke auttoi rekrytoimaan ja kouluttamaan 4 espanjalaista sairaanhoitajaa ja yhden lääkäripuolison Suomeen keväästä 2013 lähtien. Espanjassa järjestettiin lähtömaakoulutusta, johon kuului kieliopintoja, kotoutumista tukevaa tietoa Suomesta, Pirkanmaasta ja työpaikasta sekä kuvausta tulevista työtehtävistä. Suomessa työnantajalla oli aktiivinen rooli kotoutumisessa. Hanke järjesti kielikoulutuksen (intensiivinen alku ja säännöllinen jatko) Suomessa. Lisänä oli ystäväperhetoimintaa, kansalaisopiston kurssia, hankkeen toteuttama 3D-virtuaalikurssi, lisenssi WordDive-ohjelmaan itsenäistä opiskelua varten sekä kesäyliopiston lyhyt kurssi opintosetelirahalla. Heillä oli myös erillinen koulutus KELA-asioista. Työyhteisössä järjestettiin kaikille yhteisiä monikulttuurisuuskoulutuksia kolmen session jatkumona. Aiemmin hanke oli kustantanut esimiehille ja vastaanottaville työyhteisöille oman valmennuksensa. Espanjalaiset osallistuivat myös mentorointiohjelmaan. Suomeen tulleilla sairaanhoitajilla oli hyvä motivaatio ja sitoutuneisuus kielen oppimiseen, koska tavoitteena oli sairaanhoitajan pätevyyden saaminen ja pysyvä työpaikka Suomessa. Kielitaidon kehittyessä työyhteisössä törmättiin kysymykseen riittävän hyvästä kielitaidosta, josta tuntui olevan monenlaisia näkemyksiä. Tämän vuoksi hankkeessa tilattiin terveydenhuollon tehtäviin räätälöity kaksivaiheinen kielitesti espanjalaisille. Kielitestin järjesti Amiedu, ja siinä mitattiin kielitaidon eri osa-alueiden (puheen ymmärtäminen, puhuminen, tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen) hallintaa nimenomaan hoiva-alalle suunnattujen tehtävien avulla. Testi toteutettiin kaksi kertaa, helmikuussa ja toukokuussa Opiskelijat saivat palautteen testeistä ja erityisesti ensimmäisellä kerralla vinkkejä kielitaidon kehittämiseen. Kaikkien opiskelijoiden kielitaidon todettiin kehittyneen välissä kuluneen kolmen kuukauden aikana, mikä oli hyvä ja toiveita antava tulos sekä opiskelijoille itselleen että hankkeelle. Hanke järjesti myös Matto-tukirakenteen Sote-mitta -kokouksen kielitaitokysymykseen liittyen, koska hanke haluaa edistää sote-alan läpinäkyviä, demokraattisia kielitaitovaatimuksia ja määrittelykeinoja myös kansallisella tasolla. Kokouksessa todettiin, että nykytilanne ei ole riittävä, vaan yhteisiä raameja kielitaidon testaamiselle ja vaadittavan tason määrittelylle tarvitaan tasaarvon ja selkeyden takaamiseksi. Espanjalaisten kielikoulutuksissa haasteita asettivat vaihtuvat kouluttajat ja menetelmät sekä lisäksi kotoutumisen ja työsuhteen jatkumiseen liittyvät epävarmuustekijät. Kerätyn palautteen 10

11 perusteella espanjalaiset ovat keskimäärin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen erilaisilla kursseilla. WordDivea käyttäneet opiskelijat kokivat oppineensa sen avulla uusia sanoja, mutta ajan löytäminen siihen oli haastavaa. 3D-virtuaalikurssi ja perinteisemmät suomen kielen kurssit saivat numeerisesti lähes yhtä hyvän palautteen. Lähtömaakoulutus Espanjassa sai keskiarvoltaan (60/100) hieman heikomman palautteen kuin Sataedun ja Kesäyliopiston suomen kielen kurssit (79/100), 3D-virtuaalikurssi (71/100) sekä TAKKin ja Sotesin yhteishankintakurssi (68/100). Avoimessa palautteessa korostuu opettajapersoonan merkitys oppimiseen ja viihtymiseen kurssilla: Oppettaja oli tosi hauska, me nauramme paljon, Minä en pidää Xxxx oppettaja (huono), Laatu opettaja. Kielitestien perusteella espanjalaisten kielitaito on 1,5 vuodessa kehittynyt ummikosta keskimäärin tasolle B1, yhdellä vähän alle tämän ja yhdellä jopa osittain tasolle B2. Kolme sairaanhoitajaa on työssä Sastamalassa, yksi lähtenyt kotimaahan henkilökohtaisista syistä ja lääkäri tekee keikkatöitä. Kahdella sairaanhoitajalla on LOVE-testi suoritettuna ja kielitaito riittävä vastuuhoitajan tehtäviin. Tavoite vastuusairaanhoitajaksi työllistymisestä on siis osalla täyttynyt ja osalla varsin lähellä täyttymistä, kunhan kielitaito vielä syvenee. Kaikilla oli myös mahdollisuus jatkaa täydellä palkalla avustavissa tehtävissä niin halutessaan. Näiden hankkeessa saatujen kokemusten ja kokeilujen perusteella suomen kielen opiskelu näyttäisi toimivan työperäisillä maahanmuuttajilla sekä perinteisenä lähiopiskeluna että myös verkkoa hyödyntäen (oppimisympäristöt ja/tai virtuaaliympäristöt). Tärkeää palautteidenkin perusteella on hyvä kokonaisuuden etukäteissuunnittelu ja kouluttajien pysyvyys ja ammattitaito kursseilla. Myös opiskeluun käytettävän ajan erityisen tehokas käyttö koetaan tärkeäksi, kun kyseessä on motivoitunut ja työelämään tähtäävä ryhmä opiskelijoita. Yhteenveto Hankkeen aikana on kokeiltu laajasti erilaisten verkkovälineiden ja -ympäristöjen käyttöä työperäisten maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksissa. Tämän arvioinnin koosteena esitän viimeiseltä sivulta löytyvän kaaviokuvan, joka kuvaa välineiden vahvuuksia ja heikkouksia eri arviointikriteerien suhteen esitettyinä. Lyhyesti voisin todeta, että näiden kokemusten, palautteiden ja arvioinnin perusteella uusista välineistä WordDive sopii motivoituneelle opiskelijalle itsenäiseen sanaston harjoitteluun, mutta on parhaimmillaan kurssin tai työ(harjoittelu)n tukena, koska ei yksinään vahvista funktionaalista kielitaitoa. Mobiililaitteillakin toimiva e-työkirja Eki kehitettiin hankkeen aikana ja vaikuttaa varsin sopivalta ja kaivatulta tuelta työ(harjoittelu)ssa tapahtuvan kielitaidon kehittämiseen sekä opiskelijalle että ohjaajalle. Itslearning-oppimisympäristö tukee perinteistä Moodlea paremmin oppijalähtöistä opiskelua ja mahdollistaa hyvin eri oppimistyylien hyödyntämisen. 3Doppimisympäristö realxtend vaatii paljon resursseja ja riittävän tehokkaan tietokoneen oppijalta, mutta on toimiessaan elämyksellinen (immersiivinen) ja innovatiivinen tapa oppia suomen kieltä eri oppimistyylejä hyödyntäen. 11

12 12

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OSA 2 HUOMIOITA YKSITTÄISISTÄ MATERIAALEISTA

OSA 2 HUOMIOITA YKSITTÄISISTÄ MATERIAALEISTA Aikis-materiaalin arviointia Jari Sjölund 26.10.2009 OSA 2 HUOMIOITA YKSITTÄISISTÄ MATERIAALEISTA Useimmat suunnitelmat ovat vielä varsin varhaisessa vaiheessa. Arviointi tässä vaiheessa on vielä hyvin

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Alustuksen aiheita Mitä sosiaalinen media on ja kenellä on edellytyksiä hyödyntää sosiaalista

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille

VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille VERSOT Verkkosuomea maahanmuuttajille 1.5.2009 31.10.2013 Hankkeen tarve ja kysyntälähtöisyys maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajan aiemman

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi WellWorks Oy www.wellworks.fi Perustettu 1995 (konsultointi, valmennus, ohjaus) vuodesta 2003 pääpaino HR sovelluksissa ja mobiilioppimisessa patentti etaitavan käyttöliittymälle 2007 vuonna 2007 Suomen

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Vaihtoehto luokkaopetukselle. Englanti

Vaihtoehto luokkaopetukselle. Englanti Vaihtoehto luokkaopetukselle Englanti osaa hakea ja soveltaa tietoa monipuolisesti sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti, mm. osaa kertoa itsestään, omasta alastaan ja koulutuksestaan ja tulevasta

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

EDUBOX opetusvideopalvelu

EDUBOX opetusvideopalvelu KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio MAOL syyskoulutuspäivät 5.10.2013 Ipadit opetuksessa ja johtamisessa Aki Puustinen FM (historia, yhteiskuntaoppi ja yrittäjyys) Muuramen lukion rehtori Tiimitehdas Oy toimitusjohtaja Y-love Yrittäjyyslukioverkoston

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Homma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu?

Homma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu? Homma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu? Mitä? Koulutuksen kansainvälistymisen ja työelämän globalisoitumisen myötä myös kansainvälisen harjoittelun merkitys opiskelijoiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Turun VIRTA-hanke V I R T U A A L I S E T A L U E R E S U R S S I T Turun VIRTA-hanke Oppimisympäristöhanke Toiminta-aika 2008-2012 Rahoittajina

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

TEKNOLOGIA OPPIMISEN TUKENA. Apuvälineitä ja sovelluksia

TEKNOLOGIA OPPIMISEN TUKENA. Apuvälineitä ja sovelluksia TEKNOLOGIA OPPIMISEN TUKENA Apuvälineitä ja sovelluksia TEKNOLOGIAN OPPIMISEN TUKENA Erilaiset oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa lukemista, kirjoittamista, vieraiden kielten oppimista ja matematiikkaa.

Lisätiedot

Tervetuloa kursseillemme! Kursseista tietoa myös verkkosivulla lastukirjastot.fi/ajankohtaista

Tervetuloa kursseillemme! Kursseista tietoa myös verkkosivulla lastukirjastot.fi/ajankohtaista Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Kurssiohjelma Loka-joulukuu 2015 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM KOULUTUSSUUNNITELMA Tietotekniikan vertaisohjaajakoulutus järjestöille ja yhdistyksille Kohderyhmä/pääsyvaatimukset Koulutus on tarkoitettu

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot