haastoiuudet mobiiliratkaisut Digitalisoidaan kaikki mahdollinen mobiiliratkaisut digitalisoidaan Paula Risikko Rakenteet rohkeasti uusiksi

Transkriptio

1 RATKAISU CGI:N ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI Paula Risikko Rakenteet rohkeasti uusiksi s. 16 Harri Karjalainen Robert Robert Andersson Andersson Hanna Hanna Nikkilä Nikkilä L&T L&T haastoi haastoiuudet uudet mobiiliratkaisut mobiiliratkaisut Mikä on digitali soi tavissa, Teknologia Teknologia uusien Digitalisoidaan vievieuusien digitalisoidaan ratkaisujen äärelle kaikki mahdollinen ratkaisujen äärelle

2 Antti kirves 8 Espoon bittivirrat kuntoon! 10 Nuoria osaajia 12 Työaikatieto tehostaa toimintaa L&T:llä 16 Paras aika uudistua Ministeri Paula Risikon mukaan Suomen pitäisi entistä enemmän uskaltaa hyödyntää osaamistaan 20 Uudistuminen vaatii rohkeutta 22 Digitalisaatio on hyödynnettävä Robert Andersson, TeliaSonera 24 Sote-uudistus tarvitsee teknoloogiaa 26 Kestävän kehityksen muutosvoimat 28 Ura uudistui Mutkat veivät oikeaan suuntaan 26 Vakiot 4 Ajassa Uutisia meiltä ja maailmalta 7 Q&A Kohti kokonaisterveyttä Heikki Aatola 31 Näkökulma Digitaalisuus kaipaa uusia johtoajatuksia Veli-Matti Kiviranta Lassila & Tikanoja pentti hokkanen CGI on globaali IT-palveluyritys, jonka palveluksessa on asiantuntijaa yli 40 maassa. Ratkaisu on CGI:n asiakas lehti Suomessa. Lisätietoja cgi.com, cgi.fi Päätoimittaja Jarkko Virtanen, jarkko.virtanen@cgi.com Toimitus yhteistyössä Legendium Oy:n kanssa. Osoitteenmuutokset: info.nalli.fi@cgi.com Kansikuva Valtioneuvoston kanslia / Janne Suhonen ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN X (Verkkojulkaisu) 2 RATKAISU

3 Rohkeus uudistua Partnerointi on yhdistelmä luottamusta, uuden luomista ja riskinottokykyä. Näin totesi TeliaSoneran Euroopan alueen johtaja Robert Andersson, kun häntä haastateltiin tähän vuoden ensimmäiseen lehteemme. pääkirjoitus HEIKKI NIKKU, toimitusjohtaja, CGI Tuttujen toimintamallien haastaminen ja tarvittaessa valmius luopua vanhasta vie meitä eteenpäin. Rohkeus uudistumiseen on meille ensiarvoisen tärkeää. Tietotekniikka on kehittynyt valtavalla nopeudella, ja kehitys on luonut uusia liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia jo vuosikymmeniä. Moni myös miettii, kuinka kauan nopea teknologinen kehitys voi jatkua milloin rajat tulevat vastaan? Tietotekniikan hyödyntäminen liiketoiminnan vauhdittajana ei varmaankaan pysähdy tai hidastu, päinvastoin. Internet of everything, big data, mobiliteetti ja pilvipalvelut luovat alustan digitaaliselle muutokselle, jonka potentiaalista on nähty vasta ensimmäisen aalto. CGI on luonut ratkaisuja, joiden avulla muun muassa perinteinen valmistava teollisuus kykenee nopeuttamaan logistisia toimitusketjuja, optimoimaan tuotantoa tai hallinnoimaan globaalisti toimitettuja järjestelmiä yhdestä valvontakeskuksesta verkon yli, analytiikkaa, paikkatietoa ja pilvipalvelualustoja hyödyntäen. Olemme luoneet järjestelmiä, joilla julkisen liikenteen sujuvuutta voidaan varmistaa älykkään ohjausjärjestelmän avulla. Ratkaisuja, joilla mahdollistamme liikkuvan henkilöstön hallinnoinnin, raportoinnin ja työajanhallinnan älypuhelimilla tai tableteilla. Korkea teknologioiden hyödynnettävyys ja innovointikyky luovat uutta kasvua ja hyvinvointia. Rohkeus uudistumiseen lähtee itsensä, ympäristönsä, liiketoiminnan ja perinteisten toimintamallien haastamisesta. Kysy voisiko toimintaamme tehdä toisin: asiakaslähtöisemmin, nopeammin, monipuolisemmin, kustannustehokkaammin? Teknologioita voi valjastaa hyödyksemme mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Tarvitsemme sekä vision että rohkeutta toteuttaa tulevaisuuden ratkaisut nyt. Tehdään se yhdessä. RATKAISU

4 Ajassa Kysy lisää Kaisa Sirén Neste Oilille uusi myynnin toiminnanohjausjärjestelmä Neste Oilin Öljyn vähittäismyynti on ottanut käyttöön CGI:n toteuttaman myynnin toiminnanohjausjärjestelmän. Se yhtenäistää myyntiprosesseja ja parantaa kustannustehokkuutta Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neste Oil halusi myynnin toiminnanohjausjärjestelmän tukemaan Öljyn vähittäismyynnin uudistusprojektia, joka tähtää asiakkuushallinnan parantamiseen, asiakashinnoittelun hallinnan tehostamiseen ja prosessien yhtenäistämiseen. ERP-järjestelmän käyttöönotto on tärkeä askel Öljyn vähittäismyynnin liiketoimintaprosessin kehittämisessä. Järjestelmä tekee muutoksista konkreettisia päivittäisessä työssä, sanoo Neste Oilin tietohallintojohtaja Tommi Tuovila. CGI:n asiakkuusjohtaja Petri Litmanen kertoo Microsoft Dynamics AX :n tarjoavan asiakkaalle hyvän perusratkaisumallin ja joustavan käyttöönoton. Myynnin toiminnanohjausjärjestelmää hyödyntävät Neste Oilin Öljyn vähittäismyynnin hankinta, varastohallinta, myynti ja laskutus sekä ulkopuoliset kumppanit. Järjestelmä otettiin käyttöön Virossa vuoden 2013 alussa, Suomessa valtaosin vuoden 2014 toukokuussa. Koko laajuudessaan se on käytössä vuoden 2015 aikana. Neste Oil ja CGI voivat olla tyytyväisiä, kun mittava kehityshanke pääsee onnistuneesti maaliin, Tuovila toteaa. Neste Oilin Öljyn vähittäismyynti markkinoi ja myy liikennepolttoaineita, lämmitysöljyä, teollisuuden ja liikenteen voiteluaineita sekä nestekaasua. Sillä on Itämeren alueella yli asemaa ja Suomessa noin suora-asiakasta kotitalouksista suuryrityksiin. CGI on jo pitkään toiminut Neste Oilin IT-kumppanina. CGI tarjoaa Neste Oilille myös kattavat IT-infrastruktuurin ulkoistuspalvelut yli 10 maassa. CGI:llä on pitkä kokemus vaativista Microsoft Dynamics AX -toimituksista. Vantaa ulkoistaa IT-peruSPALVelunsa CGI:lle Vantaan kaupunki ja CGI ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vantaan it-palveluiden ulkoistamisesta. Sopimuksen myötä kaikki Vantaan tietotekniikan tuki-, kehitys- ja ylläpitopalvelut siirtyvät CGI:n vastuulle. Samalla Vantaan kaupungilta siirtyy CGI:lle 11 henkilöä vanhoina työntekijöinä. Yhteistyö lähtee liikkeelle käyttöönottoprojektilla, jossa henkilöstön ja palveluiden sujuvan siirron lisäksi käydään mahdolliset muutokset loppukäyttäjien kanssa läpi. Vantaalaisille it-palveluiden muutokset eivät näy. Juju ei ole ulkoistuksessa, vaan kyvykkään ja innovatiivisen ratkaisutoimittajan löytämisessä, Vantaan kaupungin tietojohtaja Antti Ylä-Jarkko sanoo. Perustietotekniikan ulkoistaminen on selvä trendi myös julkisella puolella, sillä sen hyödyt ovat niin selvät. Esimerkiksi kriittisten, ympäri vuorokauden valvontaa vaativien järjestelmien ylläpito on Vantaan kaupungin tietotekniikan peruspalvelut kattavat noin loppukäyttäjän tuen, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien lisäksi tablettia ja työasemaa sekä noin 200 palvelinta. Palveluita käyttävät myös noin opetusverkon käyttäjää työasemaa 200 palvelinta vaikeaa ja kallista toteuttaa omin voimin. Kustannustehokkuuden lisäksi usein myös palvelun laatu paranee, kun ulkoistuskumppanin kanssa lyödään lukkoon tarkat palvelutasot ja selvät sanktiot niistä lipsumiselle, kertoo CGI:n Pohjoismaiden infrapalveluista vastaava johtaja Leena- Mari Lähteenmaa. 4 RATKAISU

5 Korkean tietoturvan privaattipilvipalvelua ja CGI ovat solmineet monivuotisen SOK sopimuksen konesali- ja kapasiteettipalveluista. Sopimuksen myötä SOK modernisoi infrastruktuuripalveluitaan mahdollistaen myös erittäin korkeaa tietoturvaa vaativien PCI DSS -ympäristöjen käytön. Merkittävässä osassa liiketoimintaamme käsitellään arkaluonteista, luottokorttitietoihin liittyvää dataa. Siksi tietoturva on meille kriittinen osa-alue. CGI pystyy tarjoamaan joustavasti korkean tietoturvaprofiilin konesali- ja kapasiteettipalveluita, SOK:n infrastruktuuripalveluiden tietohallintojohtaja Marko Myllyniemi kertoo. CGI:llä on vankka kokemus moderneista pilviteknologioista sekä ohjelmistojen, sovellusalustan ja infrastruktuurin tarjoamisesta palveluna. Asiakkaillamme on myös mahdollisuus hyödyntää yksityisen ja julkisen pilven yhdistävää hybridipilvipalvelua. Vähittäiskaupan ala on murroksessa, joten joustavuus ja ketteryys ovat nyt kaikille toimijoille tärkeitä, CGI:n myyntijohtaja Jussi Partanen sanoo. SOK:n konesali- ja kapasiteettipalveluiden uudistaminen ja ylläpito siirtyvät CGI:lle toiselta palveluntarjoajalta. Kapasiteettipalveluiden rakentaminen aloitetaan välittömästi. Satamaoperaattorin HR-raportointi reaaliaikaiseksi Suomen johtava satamaoperaattori Steveco ja CGI kehittävät yhdessä uudenlaista ratkaisua nopeampaan ja ketterämpään HR-raportointiin. Tavoitteena on, että tärkeimmistä tiedoista saisi tilannekuvan käytännössä reaaliajassa. Kehityshankkeessa otetaan käyttöön Stevecon tietojärjestelmiin kytkeytyvä CGI:n HC Analytics -lisäosa, jolla henkilöstötiedoista ja palkanlaskennasta saadaan tuotettua nopeampia ja ajantasaisempia raportteja. Perinteisesti raportteja on koostettu työmäärän vuoksi vain harvakseltaan, eikä reaaliaikaiseen kuvaan ole ollut mahdollisuutta. Reaaliaikainen raportointi on pinnalla vähän joka alalla. HR-puolella tyypillisesti tuotetaan kaikki raportit raskaasti käsityönä, ja siihen kaivataan helpotusta. CGI on meille jo muutenkin tuttu kumppani, joten lähdimme innolla tähän pilottiin mukaan, Stevecon henkilöstöpäällikkö Rauli Pohjola kertoo. Ratkaisuja ja ajatuksia CGI:n asiantuntijoilta CGI Suomen blogi Asiakastyytyväisyys on laadun tärkein mittari Kansainvälinen Intertek auditoi marraskuussa CGI:n Suomen ja Viron liiketoiminnot ja vahvisti niiden edelleen täyttävän ISO standardin mukaiset kriteerit. Intertek antoi kiitosta erityisesti kahdesta toimintamallista, terveystarkastuksista ja asiakastyytyväisyysmittauksista, joiden avulla toimitusten laatua on voitu edelleen kehittää. Terveystarkastusten avulla CGI arvioi ja ennakoi hankkeiden riskit mahdollisimman objektiivisesti toimituksen aikana. Asiakastyytyväisyys puolestaan on laadun tärkein mittari. Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään Suomessa säännöllisesti joka kuukausi kasvotusten asiakkaiden kanssa. Jos aihetta on, päätökset korjaavista toimista tehdään välittömästi. CGI:n tavoitteena on, että toimitukset tehdään 95-prosenttisesti sovitun budjetin ja aikataulun mukaan. Asiakastyytyväisyydessä tavoittelemme asteikolla 1 10 kiitettävää yhdeksikköä, toteaa laadusta ja prosesseista vastaava johtaja Heikki Tiihonen. tiedolla johtaminen ICT-johtaminen pilvipalvelut asiakaskokemus innovaatiot kybertyrvallisuus laatu digitalisaatio hyvinvointi Lue lisää netistä: RATKAISU

6 Ajassa Kysy lisää kyberuhkien valvontakeskus CGI avaa Etelä-Walesin Readingsissa kyberuhkien valvontaan ja analysointiin keskittyvän tietoturvan valvontakeskuksen, joka tarjoaa ympärivuorokautista reaaliaikaista monitorointia asiakkaiden omissa tiloissa tai pilvessä toimiville järjestelmille. Nyt avattava valvontakeskus on CGI:n ensimmäinen Isossa- Britanniassa ja yksi kymmenestä, eri puolilla maailmaa toimivista tietoturvan valvontakeskuksista. Keskukset käsittelevät päivittäin asiakkaidensa puolesta yli 74 miljoonaa tietoturvatapahtumaa. Valvontakeskuksen kautta dataa kerätään monista eri lähteistä, joihin kuuluvat tunkeutumisen havaitsemisjärjestelmät, tunkeutumisen estojärjestelmät, Rakennamme yhdessä kestävää tulevaisuutta palomuurit ja sovelluspalomuurit, virustentorjuntajärjestelmät sekä asiakkaiden omista tiloista ja pilvestä toimivat sovellukset. Valvontakeskus lähettää asiakkaille sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia koskevat hälytykset, jolloin asiakkaalla on välittömästi mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tärkeiden järjestelmiensä ja tietojen suojelemiseksi. CGI:n globaaleista kyberturvallisuuspalveluista vastaavan johtajan John Proctorin mukaan kyberuhat ovat yhä globaalimpia ja kehittyneempiä. Isoon-Britanniaan sijoitetut valvonta- ja analyysipalvelumme vahvistavat globaalilla tasolla asiakkaillemme tarjottavia tietoturvapalveluita. Annoimme asiakkaamme äänestää neljästä eri hyväntekeväisyyskohteesta, joihin jaoimme yhteensä euroa. Kiitos kaikille äänestäjille! Helsinki liittyi Potilastiedon arkistoon Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään kansallista Potilastiedon arkistoa, joka tunnetaan myös nimellä Kanta. Helsingin kaupunki liittyi maan suurimpana Pegasos-potilastietojärjestelmää käyttävänä organisaationa Kantaan viime vuoden lopulla. Lääkärit ja muut terveydenhuollon työntekijät kirjaavat CGI:n toimittamaan Pegasos-potilastietojärjestelmään tietoja asiakkaan terveydentilasta ja hoidosta. Potilastiedon arkistoon näistä ammattilaisten kirjaamista tiedoista siirtyvät seuraavat tiedot: lääkärikäynti- ja hoitojaksotiedot, potilaskertomustekstit, diagnoosit, laboratoriotutkimukset, röntgentutkimuksien lausunnot, kriittiset riskitiedot ja henkilötiedot. Täysi-ikäiset henkilöt pääsevät katsomaan omia terveystietojaan Omakantapalvelussa, jonne he kirjautuvat verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Kukin terveydenhuollon palveluntarjoaja voi käyttää lähtökohtaisesti vain niitä Potilastiedon arkiston tietoja, jotka sen henkilökunta on tallentanut arkistoon. Muiden palveluntarjoajien tallentamia tietoja ei voi katsoa ilman potilaan suostumusta. Helsingin kaupungille Kantaan liittyminen edellytti uuden Pegasos-potilaskertomusohjelmiston käyttöönottoa ja uusien kansallisten toimintamallien koulutusta koko henkilökunnalle. Baltic Sea Action Group Kehitysvammaisten tukiliitto ry Naisten Pankki (Kirkon ulkomaanapu) Suomen nuorten ja lasten säätiö 18 % (172 ääntä) 15 % (139 ääntä) 21 % (203 ääntä) 46 % (436 ääntä) Ääniä yhteensä 950 Getty Images 6 RATKAISU

7 Kohti kokonaisterveyttä Terveydenhuolto sähköistyy, kun järjestelmiä kehitetään ihmisiä varten. Teksti Jaakko Liikanen KuVA Ari Ijäs Mikä terveydenhuoltoa mullistaa? Terveydenhuoltoa mullistaa ainakin kaksi asiaa. Tekniikan kehittyminen ja uudet sovellukset mahdollistavat sen, että meistä tulee passiivisten potilaiden sijaan aktiivisia toimijoita. Olemme laajentamassa toimintaa potilaiden sairauksien hoidosta kansalaisten terveyden ylläpitämiseen. Toinen terveydenhoitoa mullistava asia on väestön ikääntyminen. Iän myötä tautiprosessit muuttuvat, ja se on huomioitava hoidon suunnittelussa. Eikö järjestelmäkehittämisen keskittäminen ihmisiin tulisi olla itsestäänselvyys? Kyllä, mutta sen merkitys korostuu nyt kun ihmistä ei nähdä vain hoidon kohteena olevana potilaana vaan aktiivisena toimijana. Miten sote-uudistus vaikuttaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin? Vaikuttaa siltä, että uudistus selkeyttää kokonaistilannetta. Jos sote-alueen sisälle saadaan yhtenäinen järjestelmä, niin tiedonkulku eri toimintayksiköiden välillä helpottuu. Tästä hyötyvät kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat. Miksi järjestelmätoimittajaksi kannattaisi valita CGI? CGI:llä on osaamista suomalaisen sote-järjestelmän kaikilta tasoilta; avovastaanotosta yliopistosairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Se on luonteva perusta toimittaa sote-alueen laajuista järjestelmää. Itse olen ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Uranuksen uutta ammattilaisen työpöytä -käyttöliittymää, joka on helppo muokata sopimaan erilaisiin työtehtäviin. Miten digitalisoituminen vaikuttaa? Minulle lääkärinä se tarkoittaa sitä, että saatavilla olevan tiedon määrä yksittäisen potilaan terveydentilasta lisääntyy. Tiedosta on pystyttävä poimimaan olennainen. Tähän on onneksi tarjolla myös päätöksen tuki -palvelua, josta esimerkkinä voi mainita Uranukseen integroitavissa olevan Duodecimin palvelun. Yksittäisen potilaan näkökulmasta sähköisiin palveluihin siirtyminen korostaa hänen omaa rooliaan. Potilas voi itse tuottaa tietoa terveydentilastaan, esimerkiksi verenpaineen ja verensokerin kotimittauksilla tai elämänlaatu-mittareilla. Lisäksi osa vastaanottokäynneistä voidaan korvata etäkontakteilla. Jotta kaikki edellä mainittu toteutuu, eri järjestelmien pitää toimia yhtenäisemmin kuin aiemmin. Siinä on haastetta järjestelmätoimittajille. Erikoislääkäri LT Heikki Aatola työskentelee kliinisen työn ohella osa-aikaisesti CGI:n asiantuntijalääkärinä. RATKAISU

8 Loppukäyttäjäpalvelut Bittivirrat kuntoon! Huhtikuusta alkaen CGI on vastannut Espoon kaupungin perustietotekniikan loppukäyttäjäpalveluista. Erikoisuutena on lähituen oma palvelupiste, missä ratkotaan ICT-ongelmia sekä autetaan uusien laitteiden käyttöönotossa. Teksti Ari Rytsy KuVA jari härkönen Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon kaupungin lähituen palvelupiste tarjoaa apua kaikissa tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. CGI:n lähitukihenkilöt huolehtivat myös työntekijöille osoitettujen älypuhelinten käyttöönottovalmisteluista. Palvelun ansiosta uutta laitetta noutavan ei tarvitse kuluttaa aikaa yhteysasetusten tekemiseen. Palvelupistekonsepti syntyi vuonna 2007 liikkuvaa työtä tekevien tarpeeseen. Nämä henkilöt viettävät vähän aikaa varsinaisissa työpisteissään. Tällä tavalla heidät saadaan paremmin lähituen piiriin, kertoo palvelupäällikkö Alice Ristell Espoon kaupungin tietotekniikkapalveluista. CGI:n lähitukihenkilöiden asiantuntemus säästää työntekijöiden aikaa heidän varsinaisen työnsä tekemiseen. Tehokkuusaspektista huolimatta lähituen asiakaspalvelu toteutetaan loppukäyttäjien ehdoilla. Esimerkiksi läppäriongelmasta kärsivä voi käyntinsä yhteydessä saada opastusta Excelin käyttöön. Toisinaan vierailu on ohi minuutissa, joskus taas monimutkaisempi ongelma vaatii CGI:n lähitukihenkilöiltä pidemmän työrupeaman. Tarvittaessa työntekijä saa palvelupisteestä lainaan kannettavan Loppukäyttäjäpalvelut Loppukäyttäjäpalvelut sisältävät työasemaympäristön ja käyttäjien hallintaan ja tukeen tarvittavat palvelutoiminnot kokonaisvaltaisena palvelupakettina. Palveluiden avulla varmistetaan asiakkaan työasemaympäristön hallinta ja tukeminen tehokkaasti ja hyvällä palvelulaadulla. Lisätietoa: Juha Nieminen, tietokoneen tai puhelimen, kunnes oma laite on kunnossa. Kuluneen ajan sijaan Ristell laittaa painoa toiminnan palveluhenkisyydelle ja korkealle laadulle, mikä takaa sen, että työntekijöillä on tarvittavat ja toimivat työvälineet käytössään. Nopeus ei ole hyvä mittari asiakaspalvelulle. Lisäksi on muistettava, että palvelupisteen kävijämäärät vaihtelevat merkittävästi. Kävijämäärät nousevat esimerkiksi silloin, kun uusia laitteita otetaan käyttöön, hän muistuttaa. Dataa toiminnan kehittämiseen Palvelupisteessä työskentelevät CGI:n lähitukihenkilöt ovat jo saaneet loppukäyttäjiltä positiivista palautetta. Sateisena syysaamuna paikalle saapunut museomestari Lasse Naukkarinen hoiti samalla kertaa sekä omia että kollegan matkapuhelinasioita. Oma työpuhelimeni häipyy aika ajoin verkosta. Sen takia siihen vaihdettiin uusi SIM-kortti. Työkaverini puhelin oli puolestaan palautunut huollosta, joten otin sen samalla kerralla mukaani, kertoo Naukkarinen. Näyttelyrakentaminen vie Naukkarista välillä ympäri Espoota, joten palvelupiste on kiireen keskellä helpoin tapa hoitaa puhelin- ja ICT-ongelmat. Kiitosta saavat erityisesti keskeinen sijainti, hyvät pysäköintimahdollisuudet sekä palvelualtis ja osaava henkilöstö. Täällä on aina joku paikalla auttamassa. Tällä kertaa asiat hoituivat kymmenessä minuutissa, kiittelee Naukkarinen. Palvelupisteessä suoritettava lähituki on vain yksi osa CGI:n perustietotekniikan loppukäyttäjäpalvelua, johon kuuluvat Espoon kaupungin toimipisteissä kiertävä CGI:n lähitukitiimi sekä 24/7 puhelimitse auttava CGI:n HelpDesk. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna loppukäyttäjien tyytyväisyys palveluihin on iso asia, mutta niin on myös kaikista 8 RATKAISU

9 Tavoitteena on tehdä ratkaisukeskeisesti oikeita asioita. tukipyynnöistä kertyvä data, jonka avulla Espoon kaupunki pystyy täydentämään ohjeistustaan sekä arvioimaan henkilöstön koulutustarvetta. Tarkasti kohdennetuilla toimenpiteillä on suuri merkitys yli työaseman ja työntekijän organisaation tehokkuudelle. Loppukäyttäjäpalveluissa on kyse muustakin kuin pelkästä työvälineiden kuntoon laittamisesta. Tavoitteena on tehdä ratkaisukeskeisesti oikeita asioita, summaa Ristell. Koordinointivastuuta ja uusia palveluja CGI:n ja Espoon kaupungin solmima sopimus kattaa lähituen lisäksi sovellusasennukset, tulostuspalvelut, lisenssienhallinnan sekä laitteiden elinkaaripalvelut. Niiden ohella CGI vastaa esimerkiksi muuttojen yhteydessä tapahtuvasta tietotekniikkaasioiden koordinoinnista. Monitoimittajaympäristössä kaikkien lankojen on oltava osaavissa käsissä. Espoossa remontoidaan ja lakkautetaan vanhoja toimipaikkoja sekä rakennetaan uusia. Niihin liittyvien muuttojen yhteydessä on tehtävä monia tietotekniikkaan liittyviä toimenpiteitä. Haasteena on järjestää kaikki asiat niin, että tarvittavat tietoliikenneyhteydet työasemineen ja palveluineen toimivat heti ensimmäisestä muuttopäivästä lähtien, sanoo Ristell. Viime syksynä CGI pilotoi Espoon kaupungille FastPass-itsepalvelua salasanojen resetointiin. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöstön käyttöön tarkoitettu ratkaisu mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan toimintamallin salasanojen uusimiseen. Samalla vähennetään tietoturvallisuuteen kohdistuvia riskejä. FastPassin avulla henkilöllisyyden varmistaminen helpottuu ja uusi salasana on käytettävissä heti. Pitkän tähtäimen tavoitteena on laajentaa kyseistä palvelua, Ristell kiteyttää. Lasse Naukkarinen (oik.) saa matkapuhelimensa helposti kuntoon Espoon palvelupisteessä. Lähitukihenkilönä CGI:n Mikko Salminen. RATKAISU

10 Harjoittelun KAUTTA vakitöihin Jukka Helenius, Elina Bergman ja Toni Eronen luottavat tiimityön voimaan. 10 RATKAISU

11 Tietoliikenne tarvitsee nuoria osaajia. Jos asenne on oikea, työkokemuskaan ei aina ole vaatimus. Viihtyvyys ja hyvät työkaverit sen sijaan ovat. teksti Antti Kirves KuVA ANTTI KIRVES V iime syksynä CGI:n tietoliikennetiimistä oli jäämässä kolme kokenutta työntekijää eläkkeelle. Heidän osaamistaan haluttiin pitää talossa ja samalla työllistää vastavalmistuneita nuoria, joiden työnsaanti ilman kokemusta on vaikeaa. Kolme pari-kolmekymppistä tietoliikenneinsinööriä otettiin puolen vuoden määräaikaisella sopimuksella harjoitteluun, joka sisälsi koulutusputken mentorointeineen. Kaikki kolme, Toni Eronen, Elina Bergman ja Jukka Helenius, vakinaistettiin harjoittelun päätteeksi. Eronen ja Bergman ovat valmistuneet Metropoliasta, Helenius Turun AMK:sta. Lähtökohdat olivat kolmikolle jokseenkin samat, mikä on osaltaan auttanut hitsaamaan heistä tiiviin tiimin. Muista on tullut hyviä kavereita. Heihin pystyy tukeutumaan jos on jossain asiassa epävarma. Ainahan työ on työtä, mutta jos on hyvät työkaverit, pääsee eteenpäin vaikeammissakin tilanteissa. Fiilis on ollut erittäin hyvä, Eronen kehuu. Koulutukseen kuului tietoliikennesuunnittelijoiden ja -asiantuntijoiden antamaa suunniteltua koulutusta, ulkoista koulutusta ja parityöskentelyä kokeneen asiantuntijan kanssa. Loppuvaiheessa nuoret pääsivät kokeneemman ohjauksessa osallistumaan asiakastuotantoon. Eroselle kokeneempien mukanaolo on ollut iso juttu. Päädyin CGI:hin lähinnä siksi, että täällä luvattiin vanhempien työntekijöi den antamaa mentorointia ja koulutusta. Kun aloittaa uudessa paikassa, aina tarvitaan joku kouluttamaan, mutta tietoliikennepuolella varsinkin. Oli hyvin tärkeää että kokeneemmat opastivat kun omaa kokemusta ei alussa vielä ollut. Haaveita ja haasteita Bergmania tietoliikenne kiinnosti jo perintönä vanhemmilta. Ei pääse tylsistymään kun pitää pysyä ajan hermolla koko ajan. Odotan että opin vielä paremmin nämä hommat ja erikoistun johonkin tiettyyn osa-alueeseen. En vielä tiedä mikä se voisi olla, mutta eiköhän se tässä kirkastu, Bergman nauraa. Hän sanoo viihtyvänsä hyvin. Isossa kansainvälisessä yrityksessä prosessit joskus vähän hidastavat asioita, mutta toisaalta mahdollisuuksia kehittyä ja edetä uralla tarjotaan paljon. Tulevaisuus näyttää hyvältä, Bergman sanoo. Helenius haki CGI:lle, kun edellinen alan työ oli loppumassa. Töitä on paljon, mutta se myös tuo uutta haastetta. Parasta on hyvät työkaverit. Oma joukko, jonka kanssa ratkotaan ongelmia eikä hautauduta yksin töiden alle, Helenius sanoo. Jos muut ovatkin vaatimattomia tulevaisuuden pohdinnoissaan, Helenius ei ujostele haasteiden edessä. Tietoliikennesuunnittelijaksi varmaan tähtään. Se on se äärimmäinen haaste, vaikka siihen on vielä pitkä matka. Ala kehittyy ja aina on uutta opittavaa. Koskaan ei tiedä kaikkea. Ei tässä työssä tule ikinä valmiiksi. Nuoret juurtuvat Suomen CGI:llä on jo muutaman vuoden toiminut monimuotoinen YES (Young Excellence Society) -yhteisö verkosto-ohjelma. Yhtiö tarjoaa puitteet ja tuen, mutta aktiivinen YES-ryhmä suunnittelee ja järjestää ohjelmansa itse. Tarjontaa on koulutuksista vapaa-ajan toimintaan. Nuoret johtavat itse itseään, ottavat vastuuta ja kasvavat roolissaan. Se kehittää heidän ammatillista kehitystään ja tukee meidän liiketoimintamme tavoitteita, sanoo CGI:n HR-johtaja Saara Lamberg. YES-ohjelman taustalla on Lambergin mukaan yhtiön halu auttaa nuoria kehittymään urallaan ja verkottumaan. Vahvoja verkostoja tarvitaan, sillä yhtiö toimii 17 paikkakunnalla Suomessa. Kun väkeä jää eläkkeelle, otamme hallitusti nuoria töihin jotta valtava osaaminen ei häviä kertaheitolla. Mentorointiohjelman avulla saadaan sitä tietoa siirretyksi nuoremmalle työntekijälle. CGI:n missiossa painotetaan yrittäjyyttä ja omistajuutta, minkä toivotaan houkuttelevan nuoria taloon. Koko henkilöstölle suunnattu osakeohjelma vahvistaa tunnetta siitä, että tämä on minun firmani. Seuraamme onnistumisia ja lähtövaihtuvuutta, ja ne luvut ovat meillä tosi hyvät. Meille juurrutaan, Lamberg sanoo. Jos on hyvät työkaverit, pääsee eteenpäin vaikeammissakin tilanteissa. Katso video netistä. Nuorten haastattelu: harjoittelun-kautta-vakitoihin RATKAISU

12 Mobiili Oma muutoskyky kenttätestiin Lassila & Tikanoja aloitti mittavan kulttuurimuutoksen ja valtakunnallisen kehitysohjelman uudistamalla tuhansien liikkuvien työntekijöidensä työaikatiedon käsittelyn. Ketterien testausmenetelmien avulla yhtiö haastoi uudet mobiiliratkaisut. Tiukkaan happotestiin päätyi myös organisaation oma muutoskyky. Teksti Sari Lehikoinen Kuvat juha rahkonen ja Lassila & Tikanoja 12 RATKAISU

13 Työaikatiedon käsittelyn ja toteumatiedon raportoinnin automatisointi on keskeinen osa Lassila & Tikanojan työvoiman hallintaan liittyvää laajamittaista kehitysohjelmaa. Päämääränä on varmistaa, että yhtiöllä on oikea määrä osaavaa henkilökuntaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeaan hintaan. Potentiaalisen ratkaisun ympärille syntyi kiinnostava liiketoimintamalli, jota L&T halusi nopeas ti ja perinteistä projektia kevyemmin lähteä tutkimaan kenttäolosuhteissa. Uusille näkökulmille ja mahdollisuuksille haluttiin jättää riittävästi tilaa. Samalla L&T pääsi käytännössä testaamaan kahden vaihtoehtoisen palvelutoimittajan yhteistyökykyä, sitoutuneisuutta ja asiantuntemusta. Suunnittele-tee-reagoi-opi Proof of concept eli ns. POC-malli on hyvä tapa testata syvemmin hankittavan ratkaisun todellista tarvetta ja soveltuvuutta oikeassa käyttöympäristössä. L&T käynnisti yhdessä CGI:n kanssa kymmenen viikon intensiivisen projektin, jonka aikana testaustiimi arvioi ja katselmoi ratkaisun sopivuutta organisaation ja loppukäyttäjien tarpeisiin. Ketterän mallin mukaisesti jokaisella iteraatiokierroksella työryhmät kehittivät ja tehostivat toimintatapojaan. Samalla oli mahdollisuus reagoida nopeasti oman organisaation esteisiin ja kentältä saatuun palautteeseen. Jo ensimmäisenä testipäivänä saatiin tärkeitä signaaleja omalta väeltä. Tärkeimmät panostuskohteet valikoituivat projektin edetessä ja ymmärryksen kasvaessa. Ei kukaan voi olla niin viisas, että pystyisi suunnittelemaan kaiken alusta lähtien. Perinteisessä, niin sanotussa vesiputousmallissa, jossa on sel keät suunnittelu-, määrittely- ja käyttöönottovaiheet, viisaus pitäisi olla jo alussa ja kerralla pitäisi onnistua. Monen ison projektin lopussa voi olla hirvittävä jälkiviisastelu siitä, että miten tässä nyt näin kävi, Lassila & Tikanojan tietohallintojohtaja Harri Karjalainen pohtii. Asioita voi pyrkiä suunnittelemaan hyvinkin tarkasti etukäteen, mutta POC:in idea on Karjalaisen mielestä nimenomaan se, että se antaa erinomaisen Lassila & Tikanoja / Petri artturi asikainen Kun suunnittelutyö oli tehty huolella, oli varsinainen käyttöönotto sujuvaa ja todella nopeaa. RATKAISU

14 juha rahkonen Lassila & Tikanoja / Vesa-Matti Vaara suunnittele-tee-reagoi-opi-mallin, jonka kautta voi jatkuvasti oppia lisää. Oma muutoskyky koetuksella Tarkoitus oli testata ratkaisua, joka tulisi tuhansien siivoustyöntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi keventämään hallinnollista työtä kentällä. Testaustiimi löysi itse asiassa jotain vielä arvokkaampaa. Se, että todellisuus ja mutu-tuntuma ovat niin kaukana toisistaan, oli suuri yllätys. Helposti keskitytään siihen, mikä systeemi sopisi meille parhaiten. Tärkein juttu meille oli kuitenkin testata oman organisaatiomme muutoskyvykkyyttä. Koko ketjun kaikkien portaiden sitouttaminen oli edellytys, jotta pääsimme eteenpäin, Karjalainen toteaa. Harri Karjalainen sanoo L&T:n pyrkivän muuttamaan kulutusyhteiskunta tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Yhtiö on panostanut aikaisempaa enemmän muutosjohtamiseen, viestintään ja loppukäyttäjien tukeen. Kun kyse on toimintatapojen muuttamisesta ja yhtenäistämisestä, ei mikään tapahdu hetkessä. Huolella testattu, puoliksi toteutettu Testivaiheessa luotiin oppimisen kautta hyvä ymmärrys todellisista tarpeista, sopivista työvälineistä sekä tarvittavista tukitoimista. Kun suunnittelutyö oli tehty huolella, oli varsinainen käyttöönotto sujuvaa ja todella nopeaa. CGI toimitti neljäntuhannen loppukäyttäjän ratkaisun vauhdikkaassa tahdissa neljässä kuukaudessa. Ilman POC-projektia emme olisi voineet olla niin määrätietoisia käyttöönottovaiheessa, Karjalainen toteaa. Myös liiketoiminta alkoi saada nopeammin hyötyjä, kun palvelu otettiin siivouspalveluissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Tarkoitus oli testata ratkaisua, joka tulisi tuhansien siivoustyöntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi keventämään hallinnollista työtä kentällä. IT:n ja liiketoiminnan kumppanuus Ison projektin onnistumisesta Harri Karjalainen kiittää myös IT:n, henkilöstöhallinnon ja liiketoiminnan yhteistyöstä. Usein sanotaan, että IT- ja liiketoiminta väen välille pitäisi rakentaa hyvä silta, jotta yhteinen ymmärrys ja kumppanuus voisi löytyä. Me poistimme koko joen! Projektitiimissä töitä tehtiin aidosti yhdessä me-hengessä riippumatta siitä mistäpäin organisaatiota kukin tuli. Meillä oli yksi yhteinen 14 RATKAISU

15 Työvuoron aluksi ja lopuksi siivooja kirjautuu matkapuhelimellaan kohteeseen NFCtunnisteen avulla. Lassila & Tikanoja / Vesa-Matti Vaara päämäärä, ja itse IT-ratkaisun toteuttamisen sijaan puhuimmekin enemmän business casesta ja tavoitteista. Työaikailmoituksesta palkanmaksuun Laki velvoittaa työnantajaa kirjaamaan työntekijöiden työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset. Keskeistä oli luoda automatisoitu ja selkeä prosessi työajan ja lisien ilmoituksesta palkanmaksuun. Manuaalinen työajankirjaus ja paperiset tuntilistat jäivät historiaan, kun siivouspalvelun työntekijät saivat vuoden 2014 alussa modernit työkalut, älypuhelimen ja helppokäyttöisen mobiilisovelluksen, Mobilogin. L&T on ristinyt järjestelmän SIMOksi eli siivouksen mobiiliksi työajankeruuksi. Siivooja saa matkapuhelimeensa työmääräykset ja muut tarvittavat tiedot kullekin päivälle. Työvuoron aluksi ja lopuksi siivooja kirjautuu matkapuhelimellaan kohteeseen NFC-tunnisteen avulla. Ja kun tulevaisuudessa Mobilog-sovelluksen avulla ilmoitetut tunnit siirtyvät suoraan myös palkkahallintoon, virheiden määrä vähenee ja tiedonkulku nopeutuu entisestään. Järjestelmän työnohjaussovelluksen avulla muutostilanteisiin reagoiminen, työn jakaminen ja työkuorman tasaaminen on entistä helpompaa. Työnjohtajien ja työntekijöiden tarvitsee käyttää huomattavasti vähemmän aikaa puhelimessa, kun he pystyvät viestimään toisilleen järjestelmän avulla. Lisäksi palvelutasoja voidaan seurata reaaliaikaisesti. Mobilog Mobilog on helppokäyttöinen mobiili toiminnanohjausratkaisu, jonka avulla liikkuvat työntekijät voivat raportoida työnsä. Mobilog on myös monipuolinen suunnittelutyökalu työnjohtajille. Lisätietoa: Esa Satola, esa.satola@cgi.com Noin kaksikolmasosaa kustannuksista on meillä henkilösidonnaisia. Hakemamme ratkaisu ei ole meille vain nice to have, vaan liiketoiminnan ja kannattavuuden kannalta todella kriittinen järjestelmä, Karjalainen toteaa. Työvoimavaltaisella siivous-, kiinteistö- ja ympäristöhuoltoalalla paineet toiminnan laadun ja tuottavuuden ohjaamiseen ja mittaamiseen kasvavat jatkuvasti. Hallinnolliset työt valmiiksi kentältä Siivouspalveluiden lisäksi yhtiö pohtii Mobilogin hyödyntämistä myös muille käyttäjäryhmille, kuten jätehuollon ja ympäristöpalveluiden väelle. Isona tavoitteena meillä on automatisoida koko hallinnollinen prosessi niin, että valtaosa rutiineista voitaisiin tehdä kentältä laskutusvalmiiksi, Harri Karjalainen visioi. RATKAISU

16 Sähköisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta. Paras aika Valtioneuvosto / Laura Kotila Tiukan paikan tullen Suomi on aina pystynyt uudistumaan. Niin nytkin, kunhan vain taas rohkeutta riittää. Kysyimme ministeri Paula Risikolta evästyksiä eteenpäin. Millaista rohkeutta Suomessa nyt tarvitaan? Tarvitsemme entistä enemmän rohkeutta kokeilla ja joskus epäonnistua. Ylipäätään meidän pitäisi entistä enemmän uskaltaa hyödyntää osaamistamme. Huomiota ja satsauksia vaativat niin digitalisaation mahdollisuudet kuin avoin tieto ja sen tehokas käyttö kunnissa ja valtiolla. Rohkeutta ovat osoittaneet kiitettävästi ainakin yrittäjät. Myös valtion sisäisissä uudistuksissa olemme olleet rohkeita. Perustietotekniikan kokoaminen Valtori-palvelukeskukseen etenee hyvää vauhtia. 16 RATKAISU

17 Teksti Vesa Ville Mattila KuVAt VAStAVALO / Dominique Wendelin, Valtioneuvosto / Laura Kotila ja STR / LEHTIKUVA / Timo Heikkala uudistua Se merkitsee melkoista myllerrystä ja vastaliikettä 1990-luvun alussa alkaneelle hajautuksen kaudelle. Sen sijaan hallinnon sisäisten prosessien ja sähköisten palveluiden kehittämiseen tarvitsemme lisää uskallusta. Hallinnostamme puuttuvat sellaiset uudistukset, joita on jo tehty yksityisellä puolella. Emme esimerkiksi ole vielä nostaneet sähköistä palvelua ensisijaiseksi palvelutavaksi. Kansallinen palveluarkkitehtuuri sähköisten palveluiden kokoaminen yhden asiointipisteen taakse on kuitenkin hyvin rohkaiseva hallinnon prosessien kehittämishanke. Siinä palveluita katsotaan kansalaisten näkökulmasta ja tietoja hyödynnetään kansalaisten tarvitsemalla tavalla. Ikääntyvän väestön vaikutukset, julkisten palvelujen tehokkuusvaatimukset sekä kuntien ja valtion talouspaineet muodostavat haastavan yhtälön. Mitä muutoksia täytyy tehdä, jotta kokonaisuus pystytään ratkaisemaan kestävästi? Mielestäni on kolme suurta muutostarvetta. Julkisen hallinnon rakenteet täytyy uudistaa ja kuntien tehtäviä vähentää; valtion ja kuntien tuottavuutta pitää parantaa tehostamalla prosesseja ja digitalisaatiota; kustannusvaikuttavuus vaatii kehittämistä. Valtiota ja kuntia tulee ohjata kokonaisuutena niin, että aikaansaamme selkeät rakenteet. Tähän sisältyvät sekä valtion keskus- ja aluehallintouudistus että kunta- ja palvelurakenteen uudistukset. Hyvinvointipalvelujen kustannusvaikuttavuuden lisääminen edellyttää uudistuksia palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Niiden myötä kun RATKAISU

18 Vain helposti saavutettavat ja käyttäjäystävälliset palvelut aikaansaavat kysyntää ja tuottavuutta. Rohkeille uusille ideoille on tilaa, sanoo ministeri Paula Risikko. STR / LEHTIKUVA / Timo Heikkala nan rooli ja asema palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoittamisessa muuttuvat. Samalla on syytä varmistaa, ettei kunnan toiminta pirstoudu sektorikohtaisesti ja että kunnat ohjaavat myös ylikunnallisia organisaatioita säilyttäen riittävän taloudellisen liikkumavaransa. Siltä osin kuin palvelurakenne esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut erkaantuvat kuntarakenteesta, valtiovarainministeriön tulee osallistua tehtävien siirtoa koskevaan valmisteluun ja vastata osaltaan uusien kunta- ja palvelurakenteiden luomisesta. Julkisen hallinnon digitalisaation nopeuttaminen edellyttää sähköisten palvelujen laajaa käyttöönottoa valtion ja kuntien palveluissa. Valtion ja kuntien ICT-ratkaisujen nykyinen hajanaisuus on merkittävä kansantaloudellinen ongelma ja este sähköisten palvelujen toteuttamiselle. Julkisen hallinnon pitää jatkossa pystyä muotoilemaan asiakaslähtöisiä palveluita yhdessä asiakkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Valtion ja kuntien julkisen hallinnon käyntiasiointi uudistuu ja organisoituu yhteiseksi toiminnaksi vuosina Etäpalvelu vakiinnutetaan uudeksi palvelukanavaksi julkisen hallinnon asiointipisteissä ja kotikäytössä vuodesta 2016 alkaen. Kuinka uudistusten onnistuminen voidaan varmistaa? Päätöksenteossa tarvitsemme tietoa, järkeä ja tunnetta. Muutosvastarinta syntyy useimmiten tiedon puutteesta ja epätietoisuudesta. Miksi muutos tai uudistus pitää tehdä, mitä se tarkoittaa, mihin se vaikuttaa ja johtaa? Meidän pitää siis pystyä parantamaan tiedolla johtamista. Valtion ja kuntien tuottavuuden parantaminen vaatii tieto- ja tilastopohjan vahvistamista sekä mahdollisuuksia arvioida tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Uudistettu julkisen talouden ohjausjärjestelmä eli julkisen talouden tavoitteiden seuranta edellyttääkin luotettavaa ja vertailukelpoista arviointitietoa valtion ja kuntien tuottavuus-, tuloksellisuus- ja vaikuttavuuskehityksestä. 18 RATKAISU

19 Lisäksi päätöksentekijät tarvitsevat jatkossa yhteistä näkemystä tuottavuudesta ja sen tavoitteista. Valtion ja kuntien rakenteiden uudistamisessa valtiovarainministeriöllä on ohjaava rooli. Yhteistyö eri hallinnonalojen sekä valtion ja kuntasektorin välillä vaatii vielä kehittämistä. Mitkä ovat tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet julkisten ja kunnallisten palveluiden tuottamisessa? Miten valtio voi tukea kuntien tietotekniikkavalmiuksia? Tieto- ja viestintätekniikka on avainasemassa vastattaessa julkisen hallinnon tuottavuuspaineisiin. Digitalisointi ja automatisointi auttavat luopumaan tarpeettomista työvaiheista ja hyödyntämään tietojen vaihtoa. Tarvittavien säästöjen ja rakennemuutosten toteutuminen saadaan varmistettua edistämällä järjestelmien yhteentoimivuutta. Sähköinen asiointi tehostaa työn tuottavuutta kaikissa palvelutuotantoprosessin vaiheissa. Palveluja ei kuitenkaan pidä mekaanisesti muuttaa sähköisiksi. Julkisen hallinnon tuottavuus paranee parhaiten, kun palveluprosessit mietitään kokonaisuutena uudelleen ottamalla monipuolisesti huo mioon tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet. Hallitus odottaa paljon kuntasektorin tuottavuuden edistämiseltä ja on osaltaan käynnistänyt kuntasektorin tuottavuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Tuottavuus edellyttää ennakkoluulotonta rakenteiden muuttamista, palveluprosessien muokkaamista sekä avointa vuoropuhelua palvelujen käyttäjien, kuntien ja valtion henkilöstön kanssa. Tärkeintä on suunnitella uudet palvelut käyttäjälähtöisesti. Mitä pidätte suomalaisen tietotekniikkaosaamisen vahvuuksina? Mitkä julkiset ja kunnalliset palvelut tarvitsevat suomalaista tietotekniikan palvelutuotantoa? Digimurros mahdollistaa uusia tapoja tuottaa palveluja, mutta samalla se tekee palvelutuotannosta yhä globaalimpaa. Suomalaisen tietotekniikkaosaamisen vahvuutena on korkeatasoinen koulutus yhdistettynä lainsäädäntömme sekä hallinto- ja palvelujärjestelmämme tuntemukseen. Kannattaa myös muistaa, että suomalaiset tietovarannot ovat laadukkaita ja oikeasisältöisiä. Julkisen hallinnon avaamat aineistot tarjoavat erinomaista raaka-ainetta ja mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia digitaalisia palveluita. Tarvitsemme kansalaisten elämää helpottavia arkipäivän sovelluksia muun muassa liikenteessä, energiahuollossa, sääpalveluissa ja ympäristönhoidossa. Erityisen arvokkaita ovat terveydenhoitoa ja esimerkiksi ikääntyvien elämää helpottavat käyttäjäkeskeiset tietotekniikkaratkaisut. Hallinnon sujuvoittaminen ja ammattihenkilöiden työn tukeminen vaativat tehokkaita ja yhteentoimivia tietojärjestelmiä. Voiko terveydenhuollon teknologiaosaamisesta tulla vienti valttimme? Miten valtio pystyy auttamaan tällaisen vientiteollisuuden vahvistumista? Suomessa on pitkät perinteet tietotekniikan hyödyntämisestä terveydenhuollon palvelutuotannossa. Terveydenhuollon teknologiaosaamisesta voisi syntyä uusi tai ainakin nykyistä huomattavampi vientiteollisuuden haara Suomelle. Tästä näkyi merkkejä myös viimekertaisessa Slush-tapahtumassa. Osaamisemme ja kehityspotentiaalimme muun muassa lääketieteellisessä ja terveystieteellisessä tutkimuksessa, terveysteknologiassa, terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä terveysalan palveluinnovaatioissa on kansainvälisesti kilpailukykyistä. Terveydenhuollon teknologiaosaamisessa olemme olleet edelläkävijöitä muun muassa kehon toimintojen mittaamisessa ja ihmisten hyvinvointia parantavassa teknologiakehityksessä (ehealth ja health apps). Ne voivat tarjota tulevaisuuden liiketoimintaa monille yrityksille. Useilla terveydenhoitoalan palveluihin perehtyneillä uusilla yrityksillä on jo valmius testata innovaatioitaan. Niiden haasteena on päästä sairaalan kaltaiseen aitoon ympäristöön, jossa todellisuudessa nähdään hoitoprosessit, niiden tehostamismahdollisuudet ja edellytykset luoda uusia käytäntöjä. Meneillään olevaan sote-uudistukseen voidaan liittää erilaisia kehittämistoimenpiteitä edistämään samanaikaisesti suomalaisten hyvinvointia, yritysten vientiä ja yhteiskuntamme elinvoimaa. Tärkeintä on suunnitella uudet palvelut käyttäjälähtöisesti. RATKAISU

20 Uudistuminen vaatii rohkeutta Digitalisoituva maailma, moderni teknologia sekä asiakkaiden odotukset ovat osa globaalia muutostarvetta. Edelläkävijäyritykset marssivat rohkeasti kohti uusia mahdollisuuksia. Teksti Ari Rytsy Digitalisaatio mullistaa liiketoimintamalleja 1 Asiakkuudenhallintaratkaisuihin ja pilvipalveluihin erikoistuneen Salesforcen Pohjoismaiden myyntijohtaja Baman Motivala pitää liiketoiminnan digitalisoitumista väistämättömänä megatrendinä, jonka muutosvoimina toimivat pilvipalveluiden ja nopeiden verkkoyhteyksien yleistyminen. Älypuhelinten kaltaisten uusien laitteiden ansiosta yritykset pystyvät olemaan yhteydessä asiakkaisiinsa missä ja milloin tahansa. Suomalaisista yrityksistä digitalisaation edelläkävijöiksi ovat osoittautuneet muun muassa Rovio ja F-Secure sekä perinteisen teollisuuden vahvat toimijat kuten esimerkiksi Kone, UPM ja Ruukki. Näissä organisaatioissa uuden teknologian mahdollisuuksiin on tartuttu vakavissaan, sanoo Motivala. Kaikkien yritysten on olennaista oppia ymmärtämään mobiiliteknologiaa hyödyntävän asiakkaan tarpeita ja odotuksia. Digitalisaation myötä myös eri toimialojen väliset erot kapenevat. Digitaalisessa toimintaympäristössä samat lainalaisuudet pätevät niin kirjojen kuin teräksen kauppaan. Näitä näkemyksiä vahvistaa konsulttiyritys McKinsey & Companyn julkaisema artikkeli, missä puhutaan kaksinopeuksisen IT-arkkitehtuurin merkityksestä digitaaliselle liiketoiminnalle. Kyseisessä mallissa korostuvat nopeus, joustavuus ja monikanavaisuus, jota asiakkaitaan palvelevan yrityksen on kehitettävä herkeämättä. Salesforcen oma toiminta perustuu huippuluokan core-osaamiseen sekä kattavien kumppanuusverkostojen jatkuvaan vahvistamiseen. Uskomme, että tietotekniikka ja siihen liittyvät ratkaisut leviävät kaikkialle. Siksi pyrimme muodostamaan vahvoja kumppanuuksia CGI:n kaltaisten yhteistyöyritysten sekä myös omien asiakkaidemme kanssa, Motivala toteaa. salesfore Baman Motivala Pohjoismaiden myyntijohtaja Salesforce 20 RATKAISU