1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta"

Transkriptio

1 Nuorten EU-julistus Marraskuussa 2007 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry kutsui nuoria ympäri Suomen yhteen Espoon Korpilammelle keskustelemaan Euroopan unionin nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Kuudessa eri komiteassa käsiteltiin teemoja kuten työllisyys ja hyvinvointi, koulutus, integraation tulevaisuus ja kehitysyhteistyö. Näiden komiteoiden esityksistä syntyi asiakirja, joka sai koko konventin hyväksynnän loppukokouksessa, jota johti eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen. Hanke rahoitettiin Euroopan komission tuella. Käsissäsi on nyt eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen julistus, jossa nuoret asettavat yhteisiä tavoitteita sekä heidän itsensä että päättäjien yhdessä toteutettaviksi. Siinä nuorten ääni kuuluu selvästi aina päättäjien korviin asti. Kansallista nuorisokonventtia olivat suunnittelemassa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n jaostoaktiivit Johan Ekman, Anna Ranki, Elina Kiiski, Kyösti Hagert, Jaakko Weuro ja Marianne Muona. 1

2 1. Perusoikeuksien ja Euroopan unionin integraation tulevaisuudesta Euroopan unioni on vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien sekä kestävän taloudellisen- ja sosiaalisen kehityksen edistäjä maailmassa. EU:n tulee puhua yhtenäisellä äänellä edistäessään edellä mainittuja arvoja. EU:n rakenteiden on toimittava sen periaatteen pohjalta, että kaikki eurooppalaiset valtiot, jotka täyttävät jäsenkriteerit, voivat liittyä unioniin. Euroopan unionin päätöksenteon pitää pohjautua kansalaisten tahtoon niin, että EU:n kansalaisten tahdonilmaisulle annetaan entistä paremmat kanavat niin institutionaalisen päätöksenteon kuin suoran kansanvallan kautta. EU:n tulee saada entistä suurempi päätöksentekovalta erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan, ilmastopolitiikan, koulutuspolitiikan, nuorisopolitiikan, sosiaalipolitiikan sekä työllisyyspolitiikan suhteen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta olisi tärkeää, että EU kykenisi tulevaisuudessa nopeasti reagoimaan ja toimimaan Euroopassa tai sen lähialueilla puhkeaviin kriiseihin. EU:n integraation tulee toteutua siten, että EU:hun haluavien maiden on täytettävä kaikki jäsenkriteerit, jos on intoa päästä jäseneksi. Päätökset integraation syvenemisestä tulisi tehdä siten, että yksi tai useampi jäsenvaltio ei perusteettomasti hidasta sitä. Tämän saavuttamiseksi EU tarvitsee perustuslain tai perustuslaillisen sopimuksen, jonka välttämätön osa on EUkansalaisten perusoikeudet. Pyritään lisäämään EU-tietoutta kansalaisten keskuudessa esimerkiksi EU-opetuksen sisällyttämisellä opetussuunnitelmaan ja kehittämällä toukokuista EU-päivää Parlamentin pitää olla kaksikamarinen. Sen alahuoneessa ovat edustettuna EU:n kansalaiset ja ylähuoneessa kansallisvaltiot eri ministerikokoonpanoissa käsiteltävien asioiden mukaan. Parlamentin valtaa tulee lisätä muun muassa antamalla alahuoneelle aloiteoikeus. Parlamenttivaaleissa äänestetään Europuolueiden ehdokkaita kansallisten puolueiden ehdokkaiden sijaan. Komission poliittista vastuuta on lisättävä niin, että se on vastuussa toiminnastaan parlamentille. Euroopan parlamentin tulee nimittää sekä komission puheenjohtaja että komissio kokonaisuudessaan. Komission kokoonpanon tulee heijastaa eurovaalien tulosta. Komission tehostamiseksi komissaarien määrä tulee rajoittaa kahteenkymmeneen. Parlamentin aloitteesta voidaan järjestää euroopanlaajuisia kansanäänestyksiä. EU:n ulkosuhteista vastaa Komission ulkosuhteista vastaava komissaari, eli EU:n ulkoministeri. EU tarvitsee yhteisen pysyvän edustajan YK:n turvallisuusneuvostoon yksittäisten jäsenvaltioiden edustuksen sijaan EU tarvitsee perustuslain tai perustuslaillisen sopimuksen, jotta esittämämme tavoitteet voivat toteutua. Sen laatimiseksi kutsutaan koolle valmistelukunta, johon kuuluu edustajia kansallisista parlamenteista, hallituksista, Euroopan parlamentista ja kansalaisjärjestöistä sekä eri alojen asiantuntijoita. Prosessi on alusta asti avoin kansalaiskeskustelulle, ja sen kulkuun voi ottaa kantaa esim. internetin kautta. 2

3 2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuren linjan määrittää rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian kannattaminen. EU:n tulee olla aidosti vahva ja uskottava globaali toimija. EU:n ulkopolitiikkaa on tärkeää tehdä yhdessä, jotta se olisi vaikuttavaa, tehokasta ja demokraattista. EU:n tulee tukea YK-keskeistä maailmanjärjestystä ja alueellisia organisaatioita, esim. Afrikan unionia. YK:n pitkä historia sekä aidosti monenkeskinen ja globaali rooli luo järjestön toiminnalle oikeutuksen ja vakuuttavuutta. EU:n tulee ensisijaisesti olla diplomatian keinoin rauhaa kannattava tekijä maailmassa. Balkanin tilanteen kärjistyminen ja sodan puhkeaminen 1990-luvulla kuitenkin todisti, että EU: lla pitää olla yhtenäisemmät keinot reagoida erityisesti lähialueiden kriiseihin. EU:n laajentuminen on ollut ja on yhä sekä taloudellinen, sosiaalinen että turvallisuuspoliittinen projekti. EU:n suhteessa lähinaapureihinsa on tärkeää huomioida, että monen kerroksen EU on todellisuutta jo tänä päivänä Schengen- ja euroalueen myötä. Monen tason integraatio viitoittaa tietä myös EU:n laajentumisissa uusiin jäsenmaihin tulevaisuudessa. Euroopalle on historian ja kulttuurin valossa vaikea vetää yksiselitteisiä rajoja. Jäsenyydelle on ja tulee olla ihmisoikeudellisia, hallinnollisia ja taloudellisia kriteerejä, jotka ovat kaikille samat. YK:n turvallisuusneuvostossa EU:lla tulisi olla oma pysyvä paikka. Ennen tämän saavuttamista EU:n tulisi koordinoida linjaansa erityisesti Ranskan ja Yhdistyneiden kansakuntien kautta. EU:n tulee ajaa kokonaisvaltaista YK:n turvallisuusneuvoston kokoonpanon uudistamista. Paikkajaon tulisi olla tasapuolisempi suhteessa väestöön ja maiden kokoon. Pysyväisjäsenten veto-oikeudesta on luovuttava. EU:n ulkopolitiikan tulee olla avointa ja demokraattista. Kaikkien jäsenmaiden ääntä on kuultava, mutta tiukasta yksimielisyysvaatimuksesta on luovuttava, siirryttävä esim. malliin, jossa päätöksiin tarvitaan 80 % maista ja 80 % kansalaisista. Ulkopolitiikan toimivallanjaosta EU:n ja kansallisen tason välillä pitää sopia nykyistä tarkemmin. Niillä aloilla, joilla yhteistä ulkopolitiikkaa päätetään tehdä yhdessä, tulee olla riittävät yhteiset resurssit sen toteuttamiseen. EU:lla tulisi olla ulkoministeri ja ulkoministeriö, jotta politiikka todella on koordinoitua ja resursseja käytetään tehokkaasti. Ulkoministerin tulisi olla henkilö, joka ajaa unionin yleistä etua, ja jonka tulee nauttia jäsenmaiden ja EU-parlamentin luottamusta. EU:n integraatio ja tiiviit kauppasuhteet tarkoittavat myös sitä, että alueemme turvallisuutta ja puolustusta tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti. Turvatakuut ovat askel oikeaan suuntaan. EU:lla pitää olla nykyistä yhtenäisemmät puolustuskeinot. EU ei kuitenkaan ole sotilasliitto, eikä EU:ta pitäisi kehittää siihen suuntaan. Euroopan unionin on säilyttävä rauhanomaisena yhteistyöelimenä. EU:n nopean toiminnan joukkojen pitää keskittyä rauhanturvaamiseen ja siviilikriisinhallintaan. Painopisteen tulee olla rauhan vaalimisessa, diplomatiassa ja konfliktien ennakoinnissa. Joukkojen pitäisi olla nopeasti mobilisoitavissa, mutta EU:n johdolla pitää olla korkea kynnys käyttää niitä. EU:n naapuruuspolitiikan pitää olla aktiivista, jotta EU:n ulkorajoille ei syntyisi elintasokuiluja. Sen pitää auttaa lähialueita kehittymään ja ottaa ne osaksi tukirahasto-ohjelmiinsa. Naapuruuspolitiikka voi olla myös laajenemisen esiaste ympäröivät maat voivat pikkuhiljaa tulla yhteistyöhön mukaan ja samalla kehittyä. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa myös lähialueiden maiden EU jäsenyyteen, mikäli ne täyttävät kriteerit. EU:ssa pitää olla tasapaino laajentumisten ja sisäinen vakauden välillä pitää keskittyä myös integraatioon, ettei laajentuminen vaaranna yhtenäisyyttä. Balkanin maat on EU:n laajentumisen seuraava askel. Kosovon tilanteen ratkeaminen on tärkeä asia Balkanin vakauden ja EU:n laajentumisen kannalta. EU:n tulee lisätä työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa. EU:n rajoja on avattava esimerkiksi kumppanuusohjelmien kautta kolmansien maiden työntekijöille ja opiskelijoille. Viisumipolitiikan ja Schengen-alueen pitää pysyä itsenäisenä suhteessa EU:hun. 3

4 3. Euroopan unionin koulutuspolitiikasta Tasa-arvon toteutuminen on yksi Euroopan unionin koulutuspolitiikan suurimpia haasteita. Suvaitsevaisuus on osa kansainvälisyyttä ja tukee sen toteutumista. Kansainvälisyys avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön ja verkostoitumiseen koulutuksen saralla. Euroopan Unionin kansalaisia on jatkossakin kannustettava elinikäiseen oppimiseen esimerkiksi helpottamalla koulutukseen pääsyä ja parantamalla koulutuksen laatua. EU:n on oltava houkutteleva koulutetulle työvoimalle. Unionista on löydyttävä koulutusta vastaavia työpaikkoja, jotta koulutuksesta saadaan täysi hyöty. Eurooppalaisen koulutuksen on oltava houkuttelevaa. Kouluttautumismahdollisuudet houkuttelevat unioniin opiskelijoita, jotka osaltaan vetävät puoleensa uutta elinkeinoelämää ja synnyttävät uusia innovaatioita. Euroopan kannalta on tärkeää saada osaavia yksilöitä osaksi työmarkkinoita. Unionin rajojen ei tule luoda esteitä kansainvälistymiselle. Vaihto-ohjelmia on oltava kaikkien ulottuvilla. Niiden tehtävä on tukea ihmisten kansainvälistymistä, monikielisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Lisäksi ne madaltavat työvoiman liikkuvuuskynnystä. Vaihtoohjelmia tulee luoda myös elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Kaikilla koulutusasteilla on tunnustettava vaihdon aikana saavutettu osaaminen. Taloudellinen tai kulttuurillinen tausta ei saa vaikuttaa mahdollisuuteen osallistua vaihto-ohjelmaan. Koulutuksen on toteuduttava ja oltava saatavilla tasa-arvoisesti. Sosioekonominen status, kulttuurinen tausta tai sukupuoli ei saa vaikuttaa kouluttautumismahdollisuuksiin. Kaikille tulee taata mahdollisuus lukukausimaksuttomaan opetukseen. Toisen asteen koulutuksesta ei saa koitua opiskelijalle ylitsepääsemättömiä kuluja. Julkisen sektorin tarjoaman koulutuksen on oltava kilpailukykyistä suhteessa yksityisiin kouluihin. Maahanmuuttajien kouluttautumista on tuettava. Kaikkia maahanmuuttajia tulee tukea hankkimaan itselleen toisen asteen koulutus, koska se parantaa maahanmuuttajien sopeutumista yhteiskuntaan. Maasta toiseen muuttavien opiskelijoiden on saatava halutessaan koululta tukea uuteen kulttuuriin sopeutumiseen esimerkiksi kieli- tai kulttuurikurssilla. Unionin jäsenmaiden on kampanjoitava maahanmuuttajiin kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opettajan kykyyn kohdata maahanmuuttajia. 4

5 4. Euroopan unioni globaalina toimijana Euroopan unioni on oltava nykyistä uskottavampi globaali toimija ja tärkeä neuvottelijaosapuoli. Euroopan unioni on maailman merkittävin kehitysmaiden kumppani kehitysavun, kauppavaihdon ja suorien investointien määrällä mitattuna. Unioni on myös toiminut suunnannäyttäjänä ilmastopolitiikassa ja näin on oltava myös tulevaisuudessa. Kauppapolitiikassa EU on suurvalta, ja sen intressit ovat maailmanlaajuiset. EU:n on toteuttava uskottavaa ilmasto-, kehitys-, kauppa-, maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen on myös tulevaisuudessa toimittava rauhaa ja demokratiaa rakentavana, sekä ihmisoikeuksia kunnioittavana ja hyvinvointia tukevana, kestävän kehityksen kaikki osa-alueet huomioivana globaalina toimijana. Euroopan unionin tulee toiminnassaan edistää tasa-arvoa. Sen on oltava johdonmukainen politiikoissaan, niin EU:ssa sisäisesti kuin ulkosuhteissaan. Kehittyneiden teollisuusmaiden tulee kantaa vastuuta koko maapallon hyvinvoinnista. Me vaadimme Euroopan unionilta radikaaleja, nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä. EU:n on toimittava edelläkävijänä taisteltaessa ilmaston muutosta vastaan. EU:n tulee käyttää vaikutusvaltaansa saadakseen kaikki maat sitoutumaan kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. EU:n on luotava yhteiset toimintaperiaatteet jätteiden kierrätykseen ja käsittelyyn. EU:n jäsenmaiden tulee vähentää päästöjä panostamalla joukkoliikenteeseen, uuden teknologian ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja tukemalla ympäristöystävällistä tuotantoa. Jäsenmaat voivat ohjata kulutusta esimerkiksi haittaveroilla. EU:n tulee kehittää päästökauppaa laajentamalla sitä uusille sektoreille, kiristää myöntämisperusteita ja huutokaupata osa oikeuksista. EU:n tulee huolehtia ympäristön ja biodiversiteetin säilymisestä tuleville sukupolville. EU:n tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota mm. Itämeren suojeluun. EU:n tulee turvata puhtaan veden saaminen. EU:lla tulee olla merkittävä rooli ympäristökasvattajana sekä ympäristötiedonantajana. EU:n tulee kehittää omaa ympäristömerkkijärjestelmäänsä ja tämän järjestelmän tulee korvata jäsenmaiden omat järjestelmät. EU:n tulee perustaa mikrolainoitusjärjestelmä. EU:n pitää vaikuttaa vahvasti Maailmanpankin lainojen ehtoihin. Kehitysmaiden epäreilut velat tulee antaa anteeksi. EU:n pitää kehitysyhteistyöllään tukea verojärjestelmien kehitystä ja tarjota asiantuntija-apua. EU:n tulee tukea syntymärekisterin ja väestölaskennan kehittämistä kehitysmaissa. YK:n Vuosituhattavoitteet tulee toteuttaa. Kehityspolitiikan johdonmukaisuus toteutuu, kun muiden politiikkalohkojen toiminta tukee tai ei ainakaan heikennä pyrkimystä kestävään kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen. EU:n tulisi löytää yhteinen agenda ja toimia esimerkkinä kestävässä kehityksessä. Maatalouden vientituet tulee poistaa lupausten mukaisesti vuoteen 2013 mennessä EU:n julkisissa hankinnoissa tulisi toteuttaa eettisiä periaatteita. Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita tulisi suosia EU:n toiminnassa. Trip-sopimusta pitää uudelleen tarkastella siten, että elävät organismit, lääkkeet ja ohjelmistot huomioidaan sopimuksessa. EU voi kauppapolitiikkansa kautta vaikuttaa kumppanimaidensa mm. ihmisoikeustilanteeseen ja korruption vähentämiseen. WTO:n sopimuksissa tulee huomioida kaupan ulkopuoliset tekijät kuten työelämä ja ympäristö. EU:n maahanmuuttopolitiikan kriteereitä tulee muuttaa siten että mahdollisimman monelle tarjotaan laillinen väylä tulla EU:hun. 5

6 5. Euroopan unionin työmarkkinapolitiikasta Työmarkkinapolitiikan kehittäminen muodostaa yhden EU:n keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Työmarkkinapolitiikan suhteen pitää puuttua työaikaa, palkkausta, syrjimistä, liikkuvuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Työaika ei määrity nykyisen lain mukaan, ja työelämän paineet ovat luoneet harmaan työajan käsitteen. Palkkojen suhteen on huomioitava kuilut erityisesti sukupuolten sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Liikkuvuutta on myös edistettävä sillä tällä hetkellä työllisyystarve ja työvoima eivät kohtaa riittävän hyvin. On luotava ylityökorvausmuoto, jossa palkka maksetaan myös varsinaisen työajan ulkopuolella tehdystä työstä (varalla olo /ylityö /päivystystyö) Työmarkkinatietoisuutta tulisi lisätä kaikilla opintoasteilla lisäämällä opetussuunnitelmaan tietoutta työmarkkinoista, ja käyttämällä lisäksi apuna julkista mainontaa, kampanjointia ym. Työaikavalvontaa tulisi tehostaa sekä ammattiliittojen että työsuojelutarkastajien taholta. Palkkaepätasa-arvon syihin on puututtava. Kaikkien palkkaukseen vaikuttavien tahojen tulisi tehdä yhteistyötä, neuvotella, olla tietoisia palkkauksesta ja tähdätä palkkatasa-arvoon Ihmisellä tulee olla oikeus työhön kaikissa elämänvaiheissa. Elämänvaiheiden siirtymäjaksot pitää ottaa huomioon. Nuoria tulisi sisäänajaa työhön tukemalla nuorten työllistämistä vanhempainvapaalta työelämään palaamisen tulisi olla helpompaa ja sitä tulisi tukea Elinikäistä oppimista tulisi tukea kaikissa työvaiheissa. Työntekijöiden osaaminen tulisi ottaa huomioon kaikissa työuran vaiheissa Maantieteellisestä siirtymisestä tulisi tehdä houkuttelevampaa työntekijöille, ja työnantajia tulisi tukea siirtymisessä heikommille työllisyysalueille EU-maiden välistä työnohjausta tulisi tehostaa madaltamalla byrokraattisia seikkoja ja helpottaa siirtymisprosessia kotouttamalla työntekijöitä Työnantajan tulee edesauttaa työhyvinvointia maksamalla palkkaa oikein, valvomalla työtunteja ja työtehtävien määrää, huolehtimalla fyysisestä työturvallisuudesta, kehittämällä työtä mielekkääksi, kannustaa työntekijöiden elinikäistä oppimista sekä turvaamalla mahdollisuuden positiiviseen ilmapiiriin korjaamalla epäkohdat. Työn tuottavuus lisääntyy siinä suhteessa kuin työntekijän hyvinvointi vahvistuu On luotava kannustinjärjestelmä ketjutettujen määräaikaisten työsuhteiden kokoaikaistamiseksi. 6

7 6. Demokratia ja osallisuus Euroopan unionin sisällä Tällä hetkellä Euroopan unionissa suurin osa ihmisistä ei koe ensisijaisesti olevansa Euroopan kansalaisia, vaan eurooppalaisuus nähdään oman kansallisuuden poissulkevana tekijänä. Erityisesti keskusteltaessa perustuslaillisesta sopimuksesta on pohdittu Euroopan unionin laajuisia kansanäänestyksiä. Euroopan unionin valtioiden kansalaisilla on tunne, etteivät he pääse riittävästi vaikuttamaan unionin päätöksentekoon parlamenttivaalien välillä. Kansalaisjärjestöjen ja aktiivisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia tulisi lisätä, jotta Euroopan unionista saataisiin aidosti myös eurooppalaisten ihmisten näköinen. Euroopan unionin on kiinnitettävä huomiota eurooppalaisen identiteetin kehittymiseen, sekä kielen merkitykseen osana mahdollisuutta osallistua yhteisiin asioihin sekä EU:n demokratian kehityksen tukemiseen. Eurooppalaisuus on kuitenkin ennen kaikkea moninaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä, ei samaksi tulemista. Eurooppalaista identiteettiä ei tulisi nähdä paikallisen tai kansallisen identiteetin poissulkevana tekijänä. EU:n alueella tulisi toimia eurooppalaiset tv- ja radiokanavat, jotka välittäisivät ajankohtaisia eurooppalaisia uutisia, mutta myös viihdettä, asiaohjelmia, elokuvia sekä sarjoja monipuolisesti kaikista jäsenvaltioista. Uudistuneen eurooppalaisen yleisradioyhtiön ohjelmat olisivat alkuperäiskielellä ja tekstitettyinä. Tämä media voisi toimia myös poliittisen julkisuuden areenana. Kouluissa tulisi olla enemmän demokratiakasvatusta, joka antaa paremmat valmiudet käsitellä aktiivista kansalaisuutta eri näkökulmista. EU-opetusta tulee uudistaa ja se tulee sisällyttää luontevasti kaikkeen opetukseen ja oppisisältöihin. EU:n tulee luoda jäsennelty foorumi, jolla kansalaiset voivat käydä keskustelua eri teemoista liittyen EU:hun. Lisäksi sama sivusto olisi se foorumi, jolla kansanaloitteet olisivat siellä olisi myös tunnistusjärjestelmä varmentamiseksi henkilön. Erityisesti kansalaisjärjestöjä tulisi rohkaista käyttämään tätä toimintansa työkaluna. Kansanäänestys on mahdollinen osallistumiskeino, jota tulisi kuitenkin käyttää harkiten. Kansanäänestykset olisivat luonteeltaan neuvoa antavia. Jotta kansanäänestyksen tulos olisi validi, päätökset tulee tehdä kaksoisenemmistöllä. 7

8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry järjesti marraskuussa 2007 Kansallisen Nuorisokonventin Espoon Korpilammella. Muutaman kokouspäivän aikana kymmenet nuoret eri puolilta Suomea keskustelivat aktiivisesti Euroopan ja Euroopan Unionin tulevaisuuden haasteista jäsennellyn dialogin mukaisesti. Päivien tuloksena on käsissäsi tämä Nuorten EU-julistus. Konventti ja julistus ovat ensimmäisiä laatuaan Euroopassa liittyen jäsenneltyyn dialogiin. Korpilammella tehtiin jälleen kerran historiaa. Konventin tulokset olivat erinomaisia niin osallistujien kuin järjestäjien näkökulmasta. Päivien aikana käytiin paljon monipuolisia ja mielenkiintoisia keskusteluita, joiden tuloksena syntyi innostavia ehdotuksia. Konventin osallistujat osoittivat jälleen kerran, että nuorilla on näkemystä ja halua ottaa asioihin kantaa ja olla osaltaan muakana rakentamassa yhteistä tulevaisuutta. Kokemus oli niin rohkaiseva, että Allianssin tavoitteena on jatkaa prosessia tulevina vuosina. Allianssille konventin järjestäminen oli mielenkiintoinen kokemus ja keino tavoittaa ja ottaa toimintaan mukaan sellaisia nuoria, jotka eivät ole välttämättä kokeneita järjestötoimijoita. Allianssi tulee viemään ehdotuksia eteenpäin päättäjien suuntaan tarmokkaasti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suosittelemme lämpimästi muitakin maita järjestämään vastaavia tilaisuuksia. Nuorten äänen pitää kuulua läpi koko Euroopan! Ossi Heinänen, puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Tämä projekti on saanut rahoitusta Euroopan komissiolta. Tämän julkaisun mielipiteet ovat täysin nuorisokonventissa olleiden nuorten omia eikä komissiota voida pitää vastuussa tässä julkaisussa esitetyistä asioista. 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. on suomalaisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön etu- ja palvelujärjestö. Allianssi on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää osallistumista päätöksentekoon ja nuorten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Lisätietoa

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2016 COM(2016) 649 final 2016/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 13645/1/16 REV 1 SPORT 72 FREMP 170 RELEX 884 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/2149(INI) 23.6.2017 TARKISTUKSET 1-13 Franz Obermayr (PE602.824v01-00) perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2008-00136 LPY Murto Risto 30.04.2008 Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Viite Asia EU; liikenne; Komisssion suositus neuvostolle komission

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO 9.6.2011 Euroopan unionin virallinen lehti C 169/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) PÄÄTÖSLAUSELMAT NEUVOSTO Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.7.2017 COM(2017) 374 final 2017/0156 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU Turkki-assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta maataloustuotteiden kauppajärjestelmästä

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa

Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa EUROOPPANUORTEN POLIITTINEN LINJA Hyväksytty Eurooppanuorten liittokokouksessa 2-3.12.2017 1. Eurooppanuorten federalismi Eurooppanuorten federalismi on tavoitteellista ja käytännöllistä. Eurooppanuorten

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot