Yrityksen ulkoinen viestintä Case: Saimasoft & People
|
|
- Anna Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tero Hakkarainen ja Antti Savolainen Yrityksen ulkoinen viestintä Case: Saimasoft & People Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Lokakuu 2008
2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tero Hakkarainen Antti Savolainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma, henkilöstöhallinto Nimeke Yrityksen ulkoinen viestintä, Case: Saimasoft & People Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Saimasoft & People Oy:n ulkoisen viestinnän nykytilaa ja yksilöidä keinoja, joilla viestintää voitaisiin kehittää. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Määrällinen tutkimus toteutettiin , jolloin sähköinen kyselylomake lähetettiin 279:lle Saimasoft & People Oy:n asiakkaalle. Kyselyyn vastasi 53 henkilöä, joten vastausprosentiksi tuli noin 19. Laadullisessa tutkimuksessa haastattelimme Saimasoft & People Oy:n palvelupäällikköä saadaksemme selville yrityksen ulkoisen viestinnän nykytilan. Kyselylomakkeen tarkoituksena oli kartoittaa yrityksen asiakkaiden näkemys ulkoisen viestinnän tilasta. Tutkimus osoitti, että yritys on alkanut panostaa viime aikoina aiempaa enemmän ulkoiseen viestintään. Siinä on kuitenkin havaittavissa puutteita ja kehittämistarpeita. Myös yrityksen asiakkaat ovat sitä mieltä, että Saimasoft & People Oy:n ulkoisessa viestinnässä on kehittämisen varaa. Asiakkaat kokevat ulkoisen viestinnän tärkeäksi yritysten välisessä toiminnassa. Suurimpia parannuksia asiakkaat toivovat Saimasoft & People Oy:n tiedottamisen määrään, laatuun ja sisältöön. Vastaava tutkimus olisi hyvä toteuttaa yrityksessä tietyin väliajoin. Palvelualan yritys toimii asiakaslähtöisesti ja on tärkeää, että asiakkaat saavat tarpeensa mukaista tietoa. Tutkimuksen suorittaminen liian usein vaatii paljon resursseja, joten aktiivinen palautteen kerääminen nousee tärkeään asemaan. Asiasanat (avainsanat) viestintä, viestinnän tehtävät, tiedottaminen, kohderyhmä, ulkoinen viestintä, sidosryhmäviestintä, ulkoinen luotaus Sivumäärä Kieli URN 90 s. + liitteet 24 s. suomi URN:NBM:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä)
3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis October 17, 2008 Author(s) Tero Hakkarainen Antti Savolainen Degree programme and option Business Management Name of the bachelor's thesis Company s external communication, Case: Saimasoft & People Abstract The main purpose of the present study was to chart the current state and development opportunities of external communication at Saimasoft & People Oy. Both qualitative and quantitative methods were used in the investigation. The quantitative study was carried out by sending a web-based questionnaire to 279 customers of Saimasoft & People Oy in September The survey resulted in 53 responses and the response rate was 19 %. The qualitative study was carried out by interviewing the service manager of the company. All in all, the questionnaire aimed at finding out the customers opinions considering the quality of external communication, and the interview aimed at clarifying the current state of external communication. The study showed that the company had recently started to pay more attention to the issues of external communication. On the other hand, the study also sowed that there are some deficiencies in external communication. The customers felt that communication between companies was important and that Saimasoft & People Oy should develop it further. The customers proposed that the company should concentrate on the enhancement of the quality, quantity and content of external communication. Similar surveys should be executed at Saimasoft & People Oy on a regular basis. For a company operating in the service sector, it is vital to know the needs and opinions of its customers. On the other hand, collecting feedback directly from customers through surveys is not without problems, because the surveys require additional resources from the company. Subject headings, (keywords) communication, functions of communication, information, target group, external communication, interest group communication, external scanning Pages Language URN 90 p. + app. 24 p. Finnish URN:NBM:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Marja-Liisa Kakkonen Bachelor s thesis assigned by Saimasoft & People Oy
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VIESTINTÄ Miksi organisaatio viestii ja mitä sillä tarkoitetaan Viestinnän keskeiset periaatteet Viestinnän tehtävät Arkiviestintä Kiinnittäminen Informointi Profilointi, markkinointi ja vuorovaikutus Viestinnän tavoitteet Viestinnän vaikuttavuus, onnistuminen ja teho Viestinnän vaatimat resurssit Totuudenmukainen viestintä Tutkimus ja luotaus Viestinnän seuranta Viestinnän kehittäminen ULKOINEN VIESTINTÄ Ulkoinen tiedottaminen Ulkoisen tiedottamisen kohderyhmät ja kanavat Yhteistyö- ja kohderyhmien määritys Tiedottamisen pelisäännöt Mistä ja kenelle tiedotetaan Tiedottaminen ja yhteisökuva Profilointi ja sen kohderyhmät Mielikuvan syntyminen Mielikuvaan vaikuttaminen Sidosryhmäviestintä Yritysvierailut osana viestintää Sidosryhmäanalyysi Ulkoinen luotaus Muutoksen havaitseminen... 39
5 Luotauksen vaiheet Median ja yrityksen vuoropuhelu Kriisiviestintä SAIMAN ULKOISEN VIESTINNÄN EMPIIRINEN TUTKIMUS Haastattelututkimuksen tavoite ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoite ja toteutus HAASTATTELUTUTKIMUKSEN TULOKSET LOMAKEKYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET Ohjelmistoasiakkaiden vastaukset Taustatiedot Tiedotteet Avoimet kysymykset ja vastaukset Henkilöstöpalveluasiakkaiden vastaukset Taustatiedot Tiedotteet Avoimet kysymykset ja vastaukset Asiakasryhmien vastausten vertailu Taustatietojen vertailu Tiedotteiden vertailu Avointen vertailu Haastattelututkimuksen ja lomakekyselytutkimuksen tulosten vertailu YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten arviointi Kehittämisehdotukset PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET
6 1 JOHDANTO 1 Viestintä on tärkeä osa yrityksen toiminnallista kokonaisuutta. Myös toimeksiantajamme Saimasoft & People Oy on tiedostanut tilanteen, joten tämä opinnäytetyö sai alkunsa suoraan toimeksiantajan ulkoisen viestinnän kehittämistarpeesta. Saimasoft & People Oy on vuonna 2001 perustettu mikkeliläinen henkilöstöhallinnon palveluja ja ohjelmistotuotteita tarjoava yritys. Saimasoft & People Oy:stä käytetään yleisesti myös nimitystä SAIMA. Konsernin päätoimipiste sijaitsee Mikkelissä ja yritys palvelee asiakkaitaan valtakunnallisesti myös Vantaalla, Tampereella ja Oulussa sijaitsevissa toimipaikoissa. Konsernin liikevaihto vuonna 2007 päättyneellä tilikaudella oli 5,7 miljoonaa euroa. SAIMA:lla on nykyisin noin 25 työntekijää. SAIMA tarjoaa henkilöstöhallinnon ohjelmistoja sovellusvuokrattuina palveluna rekrytointiin ja osaamisenhallintaan, työvuorosuunnitteluun ja tuntikirjaukseen sekä henkilöstöpalveluyrityksen toiminnanohjaukseen. Yrityksen henkilöstöhallinnon palvelut kattavat suorarekrytoinnin sekä henkilöstön vuokrauksen ja osa- tai kokonaisresursoinnin. Tutkimuksemme tavoitteena oli kartoittaa SAIMA:n ulkoisen viestinnän nykytilaa. Tämä tapahtui vertailemalla keskenään SAIMA:n omaa ja heidän asiakkaidensa näkökulmia SAIMA:n ulkoisesta viestinnästä. Tarkoituksemme oli myös laatia SAIMA:n ulkoisen viestinnän kehittymisen kannalta konkreettisia ratkaisumalleja. Tutkimusongelmamme on: Mitkä tekijät sisältyvät yrityksen ulkoiseen viestintään?. Tutkimusmenetelminä käytimme sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Pohdimme empiiristen tutkimustulosten pohjalta myös sitä, miten yrityksen ulkoista viestintää voisi kehittää. Kyselyn kohderyhmänä olivat yrityksen asiakkaat. Heille lähetettiin syyskuussa 2008 kyselylomake, jonka sisältö muodostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Saadaksemme yleiskuvan SAIMA:n ulkoisen viestinnän nykyisistä käytännöistä haastattelimme yrityksen palvelupäällikköä helmikuussa Tutkielma rakentuu seuraavasti: Teoreettinen viitekehys esitetään luvuissa 2-3. Tarkastelemme ensin viestintää yleisellä tasolla luomalla katsauksen muun muassa viestinnän määritelmiin ja tehtäviin. Tämän jälkeen syvennymme ulkoiseen viestintään ja sen keskeiseen sisältöön. Empiirisen tutkimuksen asetelma esitellään luvussa 4. Tut-
7 kimustulokset raportoidaan luvuissa 5 ja 6. Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset esitetään luvussa 7 ja päätäntö luvussa 8. 2
8 2 VIESTINTÄ 3 Viestintä ja kommunikaatio ovat sanomien vaihdantaa ja välitystä lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Tiedonvälityksellä tarkoitetaan usein myös samaa. Laajasti ottaen viestinnällä tarkoitetaan kaikkea merkityksellistä informaation vaihtoa ihmisten, eläinten ja koneiden kesken eli viestien välityksellä tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä, joka toimii merkkien ja koodien varassa. (Ojanen 2003, ) 2.1 Miksi organisaatio viestii ja mitä sillä tarkoitetaan Organisaatioilla on aina ollut tarve viestittää. Viestintä on voinut olla ollut ulkoista tai sisäistä. Viestinnän lähtökohtana on idea siitä, mitä ja millä tavoin yritys tai muu organisaatio näkee tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kertoa itsestään. Tämän toiminnan kulku nähdään usein hyvin yksisuuntaisena, eli viestit lähtevät viestivän organisaation omasta tarpeesta. Nykyään on kuitenkin ymmärretty, että myös ympäristö on kiinnostunut organisaatioista: ne ovat jopa velvollisia kertomaan itsestään. Leif Åberg määrittelee viestinnän seuraavasti: Viestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksen antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta. (viitattu teoksessa Juholin 2001, ) Yhteisöllä on tarve kertoa itsestään sitä ympäröivälle ympäristölle. Sillä on myös tarve kuunnella ympäristön sille lähettämiä viestejä ja sitä, mitä ympäristö kertoo. Lisäksi yhteisöllä on tarve keskustella ja olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, joka voi avata näkökulmia ja ideoita, joita esimerkiksi yrityksen sisällä ei ole keksitty, tai suppeasta näkökulmasta johtuen ei olisi voitu keksiä. Tämän kaiken lisäksi ympäristöllä, joista esimerkkinä yhteistyökumppanit, voi olla halu vaikuttaa yhteisön asioihin. (Juholin 2001, ) Yrityksen viestintä on tavoitteellista ja säänneltyä. Yrityksen viestinnän tulee yksilötavoitteiden lisäksi tukea yrityksen tavoitteiden saavuttamista. Siksi tarvitaan sääntöjä ja sopimuksia siitä, mitä yrityksestä kerrotaan vaikkapa medioille tai asiakkaille. (Kortetjärvi Nurmi & Rosenström 1999, 9.)
9 4 Viestintä on arkista, aina vain vauhdikkaampaa, mutta myös harkintaa, tietoa ja taitoa vaativaa työtä. Viestinnän vaikutukset tuntuvat paitsi tässä ja nyt mutta myös pitkälle tulevaisuuteen. Viestinnästä vastaavien ja sitä toteuttavien henkilöiden tulee olla jatkuvasti valmiina kertomaan asioita niille henkilöille, joita ne koskevat. Yhteisöviestintä on jatkuva prosessi, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan. Edellisen tapahtuman on liityttävä kitkattomasti seuraavaan ja niin edelleen. (Ikävalko 1999, 9.) 2.2 Viestinnän keskeiset periaatteet Ensinnäkin viestintä toimii osana yritystoimintaa. Se vaikuttaa yrityksen menestymiseen samalla tavalla kuin muutkin yrityksen toiminnot, palvelut ja tuotteet. Viestintä on yrityksen yksi ominaisuus, erottamaton osa liiketoimintaa. Yritysviestinnän tehtävä on tehostaa tuloksentekoa ja toimintaa. Se on nähtävä voimavarana, johon pitää investoida. Viestintä kuuluu myös johtamisen keskeisiin työkaluihin ja alueisiin, jolla liiketoimintaa ohjataan. Se yhdistää muun maailman yritykseen ja yrityksen muuhun maailmaan. (Salin 2002, 18.) Toiseksi viestintä on lupaus, jolle pitää olla katetta. Asiaa voi pohtia niin, että kääntää oman tarkastelukulmansa yrityksestä ja itsestä niihin, jotka ovat yrityksen asiakkaita, jotka haluavat asiakkaiksi tai jotka vaikuttavat jollakin muulla tavalla yrityksen toimintaan. Viestejä, jotka yrityksestä lähtee maailmalle, tulee arvioida asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, rahoittajien tai muiden sidosryhmien näkökulmasta. Vastaako yrityksen toiminta lähetettyjä viestejä eli aiemmin annettuja lupauksia. Tämä on hyvä selvittää itselleen ilman kaunistelua ja toiveajattelua. (Salin 2002, 18.) 2.3 Viestinnän tehtävät Viestinnän tehtävä yrityksessä on lähtökohtaisesti tukea yrityksen toimintaa siten, että se kattaa myös yrityksen tavoitteet. Viestintä on aina läsnä yrityksen jokapäiväisissä asioissa kuten asiakaspalvelussa, myyntityössä, markkinoinnissa, tuotannossa kuin johtamisessakin. Toisaalta viestinnän tehtävä on tiedottaa eli pitää sidosryhmät, yhteistyökumppanit ja omat työntekijät tietoisina yrityksen tapahtumista ja asioista. Viestintä myös luo ja ylläpitää myönteistä mielikuvaa paitsi yrityksestä myös sen tuotteista. Tämän lisäksi viestinnällä on tärkeä tehtävä perehdyttämällä uudet työntekijät työhön
10 ja yritykseen sekä sitouttaa koko henkilöstö tekemään yhteistyötä yrityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Kortetjärvi Nurmi & Rosenström 1999, 9.) 5 Tunnetuilla ja hyväksytyllä yrityksellä on hyvät eväät menestymiseen. Yrityskuvaa rakennetaan antamalla oikea ja luotettava kuva yrityksestä sekä lisäämällä viestinnän avulla yrityksen tunnettuutta. Yrityskuvan rakentamisen taustana tulee olla terve yritys, jolla on toimivat palvelut ja hyvät tuotteet. Viestinnällä ei voida pimittää huonoista palveluista tai tuotteista aiheutuvia ongelmia. (Kortetjärvi Nurmi & Rosenström 1999, 10.) Yrityksen sisällä määritellään se, minkälainen kuva yrityksestä halutaan ulkopuolelle antaa, miltä yrityksen tulisi näyttää. Tämän kuvan mukaisia sanomia viestitään johdonmukaisesti eri sidosryhmille, erilaisia kanavia käyttäen. Sidosryhmien mielikuviin vaikuttavat: yrityksen oma viestintä, henkilön omat kokemukset ja muiden ihmisten kertomat kokemukset. (Kortetjärvi Nurmi & Rosenström 1999, 11.) Viestinnän tehtävät yrityksessä tai organisaatiossa voidaan jakaa moneen osaan. Näitä ovat perustoimintojen tuki, joka tunnetaan myös arkiviestintänä, kiinnittäminen, informointi, profilointi, markkinointi ja vuorovaikutustehtävät. Viestinnän tarkoitus on tukea yhteisön toimintaa ja olla mukana tuloksen tekemisessä. (Juholin 2001, 30.) Arkiviestintä Kuten otsikkokin sanoo, arkiviestintä on sitä viestintää, jonka avulla selvitään jokapäiväisistä arjen toiminnoista. Tätä viestinnän lajia voidaan pitää organisaation kannalta ehkä tärkeimpänä, koska se mahdollistaa työskentelyn ja samalla myös tukee sitä. Esimerkkinä arkiviestinnästä ovat kirjalliset ja suulliset työohjeet. Arkiviestintään luetaan myös yleisesti sovitut toimintatavat tietyissä tilanteissä. Arkiviestintään kuuluu myös oman henkilöstön informoiminen esimerkiksi uusista tuotteista ja palveluista ennen ulkoisia toimenpiteitä. Arkiviestintä ja työnjohtaminen käsitteinä ovat hyvin lähellä toisiaan. (Juholin 2001, ) Osa arkiviestinnästä on ulkoista ja osa sisäistä. Ulkoinen arkiviestintä käsittää suhteet muihin työyhteisöihin sekä markkinointiviestinnän. Markkinointiviestinnällä tarkoite-
11 6 taan mainontaa, henkilökohtaista myyntityötä ja myynninedistämistä. Esimerkkeinä suhteista muihin työyhteisöihin mainittakoon yhteydenpito alihankkijoihin ja viranomaisiin. Sisäiseen arkiviestintään luetaan käytännönläheinen työviestintä sekä sisäinen markkinointi. Työviestintä voidaan jakaa välilliseen ja suoraan viestintään. Välillisessä viestinnässä käytetään apuna esimerkiksi sähköpostia, kun suorassa yhteydenpidossa viestintä tapahtuu kasvokkain. Työviestinnän avulla työntekijät selviävät päivittäisistä työtehtävistään. Sisäisen markkinoinnin tehtävä on tukea ulkoista markkinointia antamalla henkilöstölle viestintään tarvittavat tiedot ja välineet. (Åberg 1997, ) Työviestinnän periaate esimiehen ja alaisen välillä on se, että esimies delegoi tehtäviä alaiselleen ja alainen raportoi esimiehelleen. Edellä mainittu tilanne on klassinen esimerkki suorasta tiedonvälityksestä esimiehen ja alaisen välillä, jonka tarkoitus on välttää tiedon vuotamista. (Klikauer 2007, ) Kiinnittäminen Kiinnittämisellä tarkoitetaan organisaatioon tai työhön sitouttamista. Sitouttamisen kohteena voivat olla esimerkiksi sidosryhmät ja oma henkilöstö. On tärkeää saada oma henkilöstö kiinnostumaan ja innostumaan omasta työstään, koska mitä enemmän ihmiset tietävät oman yrityksensä tilanteesta ja tulevista asioista, sitä paremmin he myös motivoituvat. Sitouttamisen alalajeja ovat esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttäminen työtehtäväänsä ja koko työyhteisön yhteisiin tavoitteisiin, arvoihin ja toimintatapoihin. (Juholin 2001, 30.) Ammattitaitoisen henkilön sitouttaminen omaan organisaatioon on erityisen tärkeä yrityksen tuloksen kannalta. Riippuu kuitenkin yrityksen luonteesta, miten sitoutunutta henkilöstöä se tarvitsee. Esimerkiksi työntekijä, jonka työtehtävä ei vaadi korkeaa ammatillista pätevyyttä, voidaan korvata helposti. Tilanne on täysin toinen asiantuntijaorganisaatiossa, jossa on hyvin tärkeää saada osaava ja ammattitaitoinen henkilö pysymään omassa organisaatiossa. (Lampikoski 2005, )
12 2.3.3 Informointi 7 Informointi tarkoittaa kaikkea suunnitelmallista viestintää organisaatiossa. Se on myös niin sanotusti neutraalia viestintää, joka tarkoittaa että sen tarkoitus on vain kertoa ajankohtaisista asioista, eikä pyrkiä esimerkiksi kauppaamaan mitään. Informointi siis viittaa toimintaan, jolla pyritään pitämään työyhteisö ja sidosryhmät ajan tasalla ja tarjota heille juuri heidän tarvitsemansa tieto. Informointi on tärkeä viestinnän muoto, mutta siinä on heikkoutensa. Koska informointi on yksipuolinen tapa viestiä, se voi helposti johtaa tiedon liialliseen tarjoamiseen, joka omalta osaltaan saattaa vaikuttaa viestinnän tehokkuuteen. Jos yritys viestii liikaa jokaisen mahdollisen kanavan kautta, vastaanottaja saattaa pitää saatavaa tietoa liian suurena ja lopettaa niiden seurannan kokonaan. (Juholin 2001, ) Informoinnissa pääpaino on uutisten kertomisessa, eli siinä mitä työyhteisössä tapahtuu ja siitä viestitään yhteisön sisä- ja ulkopuolella. Suuren yleisön informoimiseksi käytetään apuna ulkoista tiedottamista, esimerkiksi tiedotetta ja tiedotustilaisuutta. Kohderyhmän ollessa pieni, toimivampi keino on henkilökohtainen viestintä, eli yhteystoiminta. On olemassa sisäistä yhteystoimintaa, jonka pääkohde on yrityksen henkilöstö ja ulkoista, jonka kohteena ovat suurimmat ulkopuoliset vaikuttajat. (Åberg 1997, ) Profilointi, markkinointi ja vuorovaikutus Profiloinnilla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla yritys tai yhteisö pyrkii vaikuttamaan omaan mielikuvaansa. Profilointi on hyvin samanlaista ja se mielletään usein samaksi käsitteeksi kuin identiteetin, maineen ja imagon rakentaminen, mutta ne kuitenkin eroavat hiuksenhienosti toisistaan. Profilointi, eli yhteisökuvaviestintä on yleensä irrallaan organisaation muusta viestinnästä. Ehkä tärkeimmät profiloijat ovat itse yhteisö ja sen ihmiset. Yhteisön toimitilat, nettisivut, juhlat, yhteisön jäsenten autot, vaatteet ja käytöstavat kaikki viestivät, millaisesta yhteisöstä on kyse. (Juholin 2001, 33.) Viestinnän tehtäviksi luetaan myös markkinointi ja vuorovaikutus ympäristön kanssa. Markkinoinnilla viestinnän tehtävänä tarkoitetaan käytännössä markkinointiviestintää.
13 8 Markkinointiviestinnän tehtäviä ovat esimerkiksi julkistukset ja kampanjointi. Koska kaikki yritykset ovat jonkinasteisessa yhteistyössä ympäristönsä kanssa, sidosryhmäja yhteiskuntasuhteiden hoito on tärkeä osa-alue viestinnän tehtävissä. (Juholin 2001, ) 2.4 Viestinnän tavoitteet Kaikilla henkilöillä, jotka vaikuttavat yrityksessä viestinnän päätöksiin, saattaa olla oma näkemyksensä viestinnän tarkoituksesta ja tehtävästä. Markkinointipäällikölle se on markkinaosuuden kasvattaminen, myyntipäällikölle myynnin lisäys ja tuotepäällikölle tuotekuvan luominen. Tarkoitus ja tavoitteet muotoutuvat henkilön työtehtävän mukaan ja tavoitteet voivat olla moninaiset: yritys-, palvelu- tai tuotekuvan kehittäminen, välitön myynti, asenteiden muuttaminen tai tiedonvälitys. Tämä erilaisten tavoitteiden ja tehtävien kirjo on hämärtänyt kykyä nähdä viestintä ja sen tuomat mahdollisuudet kokonaisuutena. Perinteiset tavoitteet pätevät yhä, mutta ne tulisi nähdä aina laajemman viestintäkokonaisuuden osana, ei itsenäisenä tai erillisenä päämääränä. (Salin 2002, 19.) Nykypäivänä viestinnälle on tapana asettaa tavoitteita aivan kuin muillekin yrityksen tai yhteisön toiminnoille. Viestinnälle sopivia tavoitteita voivat olla yhteistyön parantaminen ja asenteiden sekä mielikuvien muuttaminen positiivisempaan suuntaan. Yleisesti ottaen viestinnälle ei voi määritellä niin sanottua universaalia tavoitetta, vaan jokaisen organisaation tai viestintää tarvitsevan ryhmän tulee määritellä omat tavoitteensa omien näkökulmiensa ja tarpeidensa mukaan. Tavoitteiden pohjalla voi olla yrityksen tunnettavuuden tai yrityskuvan parantaminen, sidosryhmien välisen tiedonkulun parantaminen sekä sidosryhmien tehokkaampi sitouttaminen yrityksen toimintaan. (Juholin 2001, ) Yrityksellä voi olla ongelmia tunnettavuuden kanssa. Vaikka yritys olisi todellisuudessa ominaisuuksiltaan kilpailijoidensa tasolla tai jopa heitä parempi, mutta huonon tunnettavuuden takia jäisi heidän jalkoihinsa, saattaa olla kyseessä viestinnän puutteellisuus tai toimimattomuus. Osittain samaan kategoriaan kuuluu myös yritys, joka haluaa parantaa yhteisökuvaansa. Näissä tilanteissa viestinnän tehtävä olisi tuoda yrityksen
14 mielikuva ja tunnettavuus samalla tasolle muiden ominaisuuksien kanssa. (Juholin 2001, 37.) 9 Tiedonkulku sidosryhmien välillä on asia, johon tulisi kiinnittää todella paljon huomiota. Tässäkin tilanteessa on hyvä muistaa, että määrä ei korvaa laatua. Erilaisille yhteistyöryhmille, kuten myös kohderyhmille, tulisi saada vain se tieto, mitä se oikeasti tarvitsee ja juuri oikeaan aikaan määrällisesti sopivana. Viestinnän tavoite tällaisessa tilanteessa olisi kyetä selvittämään ja saavuttamaan tasapaino viestinnän tarpeessa ja sen tarjonnassa sekä siinä, että viestit sisältäisivät juuri oikean tiedon, mitä kukin sidosryhmä tarvitsee tai haluaa. (Juholin 2001, 37.) Viestinnän tavoite voi olla myös kyky pystyä vaikuttamaan henkilöstön ja muiden sidosryhmien sitoutumiseen omaan organisaatioon. Kuten aikaisemmin on todettu, korkea-asteinen sitoutuminen organisaatioon on merkittävä voimavara. Sama pätee myös sidosryhmien tyytyväisyyden parantamiseen. Viestinnän laadun ja määrän on todettu vaikuttavan näihin asioihin. Tässä tilanteessa on kyse myös mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin: mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet on, sitä helpommin ja syvemmin ihminen sitoutuu organisaatioon ja sen tilanteen parantamiseen. (Juholin 2001, 37.) 2.5 Viestinnän vaikuttavuus, onnistuminen ja teho Milloin voidaan todeta, että viestintä on vaikuttanut? Tämä on ilmeisintä siinä tapauksessa, että viestinnän seurauksena vastaanottajassa on tapahtunut lähettäjän haluamia muutoksia. Voidaan myös pohtia, onko viestintä vaikuttanut silloin, kun vastaanottaja päättää, ettei hän missään nimessä halua toimia vastaanotetun sanoman mukaisesti. Siksi on syytä selvittää ero viestinnän vaikuttavuuden ja onnistumisen välillä. Viestintä on vaikuttunut siinä tapauksessa, kun se saa aikaan jonkun muutoksen viestin vastaanottajassa. Muutos voi tapahtua asenteissa, tiedoissa, mielipiteissä tai käyttäytymisessä. Tällainen muutos voi olla lähettäjän haluama, mutta se voi olla myös mikä tahansa muu muutos. Viestintä on onnistunut silloin, kun lähettäjän haluama muutos tapahtuu vastaanottajassa. (Åberg 2006, 134.)
15 10 Arvioitaessa viestinnän tehoa on otettava huomioon viestintään käytetty aika ja vaiva. Onnistunut viestintä on tavoitteena hyvä, mutta siihenkään ei kannata pyrkiä hinnalla millä hyvänsä. Viestinnän hyötysuhde on usein varsin heikko. Vain harvoin viestintä vaikuttaa täsmälleen niin kuin lähettäjä haluaa. Parhaimmillaan viestintä suuntaa toimintaa lähettäjän haluamaan suuntaan. Tällä ei tarkoiteta sitä, että lähettäjän ajatukset sellaisenaan siirtyisivät vastaanottajan ymmärrykseen. Lähettäjä voi toivoa myös, että muut viestinnän osapuolet hänen innoittamanaan tuottaisivat itse jotain uutta tai ainakin muuta kuin mitä lähettäjän omassa päässä liikkuu. (Åberg 2006, ) Lisäksi viestinnän teho riippuu vaikuttamisen kohteesta. Hetkellisesti on helpompaa vaikuttaa mielipiteisiin kuin pysyviin käyttäytymisen muutoksiin. Pääsääntönä on että, mitä vaikeammasta ja hankalammasta vaikuttamisen kohteesta on kyse, sitä järeämpiä viestinnän keinoja joudutaan käyttämään ja sitä pidempi on vaikutuksen aikaansaamiseen tarvittava aika. (Åberg 2006, 135.) Viestinnän täytyy olla tehokasta, jotta siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä. Tehokkaaseen viestintään pyritään varsinkin silloin, kun halutaan viestiä tärkeistä asioista, esimerkiksi määräyksistä ja ohjeista. Viestintää voidaan sanoa tehokkaaksi, kun vastaanottaja ymmärtää viestin ja viesti saa aikaan lähettäjän haluaman vaikutuksen. (Mistéil 2002, 42.) Miksi työyhteisössä tarvitaan tehokasta viestintää? Yksinkertaisesti sanottuna se on työelämän elinehto. Ilman tehokasta ja toimivaa viestintää työyhteisön toiminta heikkenee. Tehokas viestintä on usein itsestäänselvyys, mutta kun se puuttuu, sitä osataan arvostaa. Tulokset ovat viestinnän tärkein arviointimittari. Tehokkaan viestinnän tarkoitus on muuttaa toimintatapoja ja jakaa tietoa, ilman, että se on liian monimutkaista. (Mistéil 2002, ) Yhteisöviestintä elää reaaliajassa ja nykyään usein jopa etuajassa. Tämä tarkoittaa sitä, että asioista on kerrottava eteenpäin jo suunnitteluvaiheessa, usein jo silloin, vaikkei mitään konkreettista sanottavaa tuntuisi olevan. Tämä ei koske vain omaa henkilöstöä vaan myös ulkoiset ryhmät kuten asiakkaat, rahoittajat ja joukkoviestimet haluavat olla valmiudessa silloin, kun jotakin alkaa tapahtua. (Ikävalko 1999, 9.)
16 11 Tehokkaaseen tiedottamiseen tarvitaan osaamista, jota pitää päivittää säännöllisesti. Alan koulutuksen hankkiminen kannattaa. Tiedottamisniksejä ei voi tarpeen tullen kaivaa työpöydän alalaatikosta, vaan tiedottaminen vaatii oikeaa asennetta ja osaamista. Lehtien lukeminen kannattaa ja työympäristön asioista voi ideoida jutunaiheita. Täytyy olla vain aktiivinen. (Ojanen 2003, 15.) Tiedottaminen saattaa vaatia pitkääkin puurtamista, jonka hedelmät ei aina heti näy. Työn palkitsee lopulta julkisuus ja tunnettuuden lisääntyminen, joka on saavutettu omalla aktiivisuudella, ideoinnilla ja sinnikkäällä työllä. (Ojanen 2003, 15.) 2.6 Viestinnän vaatimat resurssit Resurssianalyysi tarkoittaa niiden asioiden määrittelyä, jotka ovat olennaisessa osassa viestintää suunniteltaessa. Resursseja voidaan tutkia eri näkökannoilta. Niitä voidaan tarkastella laadun ja määrän näkökannalta ja resurssien suhteesta aikaan ja tavoitteisiin. (Juholin 2001, 74.) Seuraavaksi käymme läpi viestinnän vaatimia resursseja. Ammatillinen osaaminen Viestinnän tärkeimpänä voimavarana ovat organisaation ihmiset sekä heidän ammatillinen osaamisensa. Joitain aikoja sitten elettiin käsityksessä, että yrityksessä tulee olla vain yksi tai korkeintaan muutama henkilö, joiden tulisi osata käyttää viestintää tehokkaasti, ammattimaisesti. Nykypäivän modernissa yrityksessä tiedetään, että viestintää tarvitaan jokaisessa yrityksen osassa. Viestinnän ammatillinen osaaminen voidaan jakaa karkeasti kahteen osa-alueeseen, strategiseen ja tekniseen osaan. Teknikon tehtäväkuvaan kuuluvat esimerkiksi kirjoittaminen, toimittaminen ja erilaisten avvälineiden tuottaminen. Toiseen kategoriaan kuuluvat yleensä johtavassa asemassa olevat henkilöt, joiden tehtävänä on suunnittelu, tutkimus ja arviointi. Esimiehille tärkeitä taitoja ovat vuorovaikutustaidot ja esimerkiksi asiantuntijoille kyky toimittaa tieto selkeästi yhteisön muille jäsenille sekä johtajille merkittävä kyky on saada ihmiset innostumaan ja motivoitumaan. (Juholin 2001, ) Osaaminen viestinnässä vaatii kahden voimavaran hallitsemista. Ensimmäinen on teknologinen osaaminen ja toinen työntekijän henkilökohtaiset taidot. Uusimman tekno-
17 12 logian hallitseminen on hyödytöntä, ellei henkilöstöllä ole riittäviä viestinnällisiä taitoja. Viestin tarkoitus on tulla ymmärretyksi. Organisaatio toimii sitä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, mitä paremmin henkilöstöllä on hallussa viestinnälliset taidot. Teknologia on kanava, mutta se joka käyttää teknologiaa, tekee viestin sisällön. (Puro 2004, ) Tieto ja raha Resursseja määriteltäessä tieto usein unohtuu, koska se on niin itsestään selvä asia. Viestijän kannalta katsottuna tieto viestinnän tarkoituksesta ja mahdollisista vaikutuksista on erittäin tarpeellinen. Mitä paremmat tiedot yrityksellä itsestään ja ympäristöstään on, sitä paremmin se pystyy vastaamaan ympäristön alati muuttuviin tarpeisiin. Tieto yhdistetään helposti suuresta ja kalliista tutkimuksesta saatuihin tuloksiin, mutta myös perustieto resurssina on hyvin tärkeä. (Juholin 2001, 75.) Raha on yksittäisistä resursseista se, jonka pohjalta määritellään muut resurssit. Budjetin luomisessa tarvitaan tarkkaa tietoa siitä, mitä resursseja oikeasti tarvitaan. (Juholin 2001, 75.) Teknologia ja kanavat Teknologian, erityisesti kännykkä- ja Internet-teknologian kehittyminen viime aikoina on mahdollistanut sen, että pienemmällä vaivalla pystytään tavoittamaan suurempi joukko sidosryhmiä. Viestiminen onnistuu helposti ajasta ja paikasta riippumatta. Internetin ja kännyköiden lisäksi tekniikkaan lukeutuvat esimerkiksi perinteiset faksit ja puhelimet. Viestintäteknologian kehittyminen luo suuret mahdollisuudet viestinnän kehittämiseen ja jokaisen yrityksen tai yhteisön tulee itse päättää, miten se pystyy sitä parhaiten hyödyntämään. (Juholin 2001, 76.) Kanavat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen perusteella tapahtuuko viestintä kasvokkain, painettuna vai sähköisenä. Esimerkkeinä kasvokkain tapahtuvasta viestinnästä ovat kokoukset ja palaverit. Painetun viestinnän mahdollisuuksia ovat tiedotteet ja lehdet ja sähköisestä esimerkkinä sähköposti ja Internet. Jokaiselle kanavalle tulisi määrittää, mihin tarkoitukseen sitä käytetään, pelkkä niiden olemassaolon tiedostami-
18 13 nen ei riitä. Kanavat muodostavat laajemman kokonaisuuden, joka tunnetaan nimellä viestintäjärjestelmä. Siihen lukeutuvat kanavien tietosisällöt ja sopimukset. (Juholin 2001, 76.) 2.7 Totuudenmukainen viestintä Arvot, eli ne asiat, jotka ovat yritykselle tärkeitä toimivat ohjenuorana yrityksen viestinnässä, kuten myös kaikessa sen toiminnassa. Yrityksillä tai yhteisöillä on erilaisia arvoja, vaikka niitä ei virallisesti olisikaan määritelty, koska ne muokkautuvat yrityksen toiminnan edetessä ja ovat kulttuurisidonnaisia. Arvot ohjaavat henkilöstöä erilaisissa arjen tilanteissa sekä toimivat johdon perustana. (Juholin, 1999, 210.) Viestinnän, oli se sitten suoraa tai välillistä, tulee aina perustua uskottavuuteen ja luottamukseen. Viestintä ei voi olla valheellista tai harhaanjohtavaa, koska se johtaa helposti julkiseen kasvojen menetykseen ja luottamuksen katoamiseen. Myös puolittaisten tai valikoitujen totuuksien kertominen oman edun saavuttamiseksi johtaa samaan lopputulokseen. Vilpittömyys on olennainen osa viestintää, kaikkien viestitettävien asioiden tulee olla totuudenmukaisia. (Karhu 1997, ) Yhteisö tai yritys tiedottaa, koska se haluaa kertoa avoimesti tapahtumistaan ja asioistaan. Tiedottamisen avoimuutta tarvitaan etenkin silloin kun työyhteisössä tai yrityksessä tapahtuu jotain ikävää. (Ojanen 2003, 13.) Useat yrittäjät, yhteisöt tai viranomaiset arkailevat ryhtyvänsä aktiiviseen tiedottamiseen. Ihmetystä on herättänyt se, miten joku voi päättäväisesti jättää käyttämättä julkisuuden, josta voisi olla suurta hyötyä omalle toiminnalle. Organisaatio, joka tiedottaa asioistaan järkevästi saa myönteistä näkyvyyttä ja lisää näin tunnettavuuttaan. (Ojanen 2003, 11.) 2.8 Tutkimus ja luotaus Yhteisöt arvioivat, suunnittelevat, toteuttavat ja parantavat viestintäänsä varsin usein vain omakohtaisten tuntemusten ja kokemusten perusteella. Kommentteja voidaan kysellä lähipiiristä, usein samaan tapaan ajattelevilta, mutta kauempana olevat yksilöt
19 14 ja sidosryhmät unohdetaan. Silloin voidaan tehdä vääriä asioita väärille kohderyhmille. Viestinnän tehokkuutta voidaan arvioida luotettavasti tutkimuksen avulla. Ellei yrityksen omat kyvyt ja resurssit riitä, tutkimuspalveluja voidaan ostaa tutkimuslaitoksilta tai ulkopuolisilta asiantuntijoilta. (Ikävalko 1999, 312.) Viestinnän tutkimus on tärkeä osa luotausta, sillä sen avulla selvitetään mitä organisaatiosta ajatellaan sen sisä- ja ulkopuolella. Tutkimustulosten perusteella viestintäsuunnitelman sekä kehittämisohjelman luominen on vakaalla ja perustetulla pohjalla. Tutkimus paljastaa paitsi ne alueet, jotka ovat jo kunnossa, myös ne jotka kaipaavat parantamista. Viestintätutkimuksella voidaan selvittää muun muassa yhteisön sisäisen viestinnän tehokkuutta ja tavoitettavuutta sekä ulkoista kuvaa eri sidosryhmien kesken. (Ikävalko 1999, 312.) Luotauksen avulla saadaan tietoa yhteisön sisältä ja sen ympäristöstä. Saadut tiedot auttavat pohdittaessa, onko tarvetta toimenpiteisiin ja miten ongelmallista tilannetta voidaan selkeyttää yhteisön sisällä. Ensiarvoisen tärkeää on se, että saadut tiedot ymmärretään oikein ja analysoidaan. Ulkoisessa luotauksessa keskeisessä osassa ovat esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimukset ja kilpailijoiden toiminnan ja viestinnän seuraaminen. (Juholin 2001, 256.) Muutokset, jotka yritys tai yhteisö haluaa luotaamalla pyrkiä havaitsemaan, voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Niitä ovat trendit, satunnaismuutokset ja muutokset, jotka koskevat vain omaa työyhteisöä. Trendit ovat suuria suuntauksia, jotka koskevat kaikkia alan toimijoita. Hyvä esimerkki trendistä on asiakkaiden ostovoiman muuttuminen. Satunnaismuutoksilla ei välttävättä ole kovinkaan suurta merkitystä, koska kyseessä on vain väliaikainen tila, esimerkiksi muoti-ilmiö. Omaa työyhteisöä koskevat muutokset ovat yleensä itse aiheutettuja ja omista toimenpiteistä johtuvia. Niistä voi seurata positiivisia tai negatiivisia asioita, esimerkiksi uuden markkina-aukon havaitseminen tai kilpailijan toiminnan tehostuminen. (Åberg 1997, 126.) 2.9 Viestinnän seuranta Viestinnän seuraaminen on tärkeä osa viestinnällistä kokonaisuutta, johon sen lisäksi kuuluvat perusmäärittely ja tavoitteiden asettaminen. Nämä kolme toimintoa ovat ket-
20 15 ju, jossa kaikki vaikuttavat toisiinsa. Viestinnän seuranta voidaan jakaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän tai tietyn viestinnän erityisalueen seurantaan. Jotta viestintää voidaan seurata, yrityksellä tai yhteisöllä täytyy olla asetetut tavoitteet viestinnän suhteen sekä niille määritellyt arviointikriteerit. Lisäksi viestinnän lähtötaso tulee olla tiedossa perusviestit ja kanavat mukaan lukien. Varsinaisten tavoitteiden seuraamista voidaan tarkastella neljältä suunnalta. Ensimmäiseksi seurataan, onko saatu aikaan jokin konkreettinen asia tai teko, esimerkiksi lehti tai palaveri. Periaatteessa selvitetään, onko sanojen ja tekojen suhde tasapainossa. Toiseksi tarkastellaan, mitä vaikutuksia viestinnällä on tai onko ilmenny mahdollisia muutoksia. Vaikutuksia ja muutoksia seuraamalla voidaan hahmottaa, kuinka kaukana tavoitteista ollaan, edellyttäen, että seurannan mittarit ovat olemassa. Kolmanneksi, palvelevatko saavutukset yhteisiä tavoitteita, eli onko tehty oikeita asioita ja viimeiseksi, miten viestintää on kehitetty. (Juholin 2001, ) Suunnittelu Toteutus Seuranta Palaute Arviointi Suunnittelu KUVIO 1. Viestinnän jatkuvuutta kuvaava kehä (Ikävalko 1999, 27) Kuvio 1 havainnollistaa käsitystä, jonka mukaan viestinnän seuraaminen ja palautteen kerääminen muodostavat alati jatkuvan ketjun. Ketju alkaa suunnittelusta ja se jatkuu toteutukseen, seurantaan, palautteen keräämiseen sekä arviointiin. Arvioinnissa selvi-
Mitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotJohdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko
Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotTiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius
Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotYleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotTiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä
Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotTervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!
Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä
LisätiedotYritysyhteenliittymän markkinointi
Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotTiedotejakelun trendit 2014!
Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotTiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät
TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotViestintäsuunnitelman laatiminen. A publication of
Viestintäsuunnitelman laatiminen A publication of Miksi? Suunta selvillä? Kun arjessa ja kiireessä toteutat organisaatiosi viestintää, viestintäsuunnitelma tukee sinua työssäsi. Voit katsoa suunnitelmasta,
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto
KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotHollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025
n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotUUSASIAKASHANKINTA. Johdanto
HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotDigipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain
Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien
LisätiedotOivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle
HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotMARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI
MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotHankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotMediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy
Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotViestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.
Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotKuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009
Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville
LisätiedotMarkkinointipsykologia
Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.
LisätiedotKyselyn tarkoitus. Rita Koivisto
Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotNivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:
2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotTyönantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold
Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotTapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy
Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.
LisätiedotTullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta
Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotFinanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi
Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015
KIRJASTO & MARKKINOINTI Kito 2015 24.8.2015 Helsingin kaupunginkirjasto 27.8.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä kirjastomarkkinoinnista
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotAsiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta
Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
Lisätiedot60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.
Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotTIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO
TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotMaking safety fun -viestintäsuunnitelma
Making safety fun -viestintäsuunnitelma 10.12.2018 suunnittelukokous Bonavassa: Tuija Lönnrot, Katja Salmi, Ahti Niskanen, Tommi Ahlberg. Poissa Veikko Nissilä. Turvallisuusryhmän viestintä tuija.lonnrot@bonava.com;
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA
LisätiedotTiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari
Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta
LisätiedotViesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:
Viesti kulkee! Viestinnällä luodaan vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, rekrytoidaan, motivoidaan, palkitaan, markkinoidaan ja hoidetaan yhteisöä sisäisesti. - Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotKuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain
Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
Lisätiedot