Etelä-Karjalan kirjastojen kokoelmakartoitus, kevät 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan kirjastojen kokoelmakartoitus, kevät 2013"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kirjastojen kokoelmakartoitus, kevät 2013 Teemu Salohalme

2 Sisältö JOHDANTO MIKÄ ON HEILI HEHKEÄKSI?... 4 I TEOREETTISTA TAUSTAA AINEISTON HANKINTA JA KOKOELMANHALLINTA Hankinnat laatusuosituksen valossa Hankinnat ja kokoelmahallinta kirjastokimpassa Kirjastokimpan logistiset ratkaisut AINEISTON POISTO Mistä tarve aineistopoistoille syntyy? Aineistopoiston hyödyt Aineiston poisto miten? Sisällöllisesti vanhentuneen teoksen arviointi miten muut sen tekevät? Milloin aineistoa lainataan riittävästi? Teoksen merkitys paikalliselle asiakaskunnalle mistä sen tietää? Varastoon vai ei? Poistoprosessi Poistokirjamyynti verkossa? II AINEISTOANALYYSI Etelä-Karjalan kirjastojen kokoelmat ja niiden tunnusluvut Kokoelmien koko Hankinnat Määrärahat eri kunnissa Teoshankinnat Lehtihankinnat eli luetaanko Pelit-lehteä? Poistot Aineiston ikä (vs. kävijämäärät) Lainaus

3 Kirjallisuus DVD:t ja BluRayt Musiikkikokoelmat ja niiden tulevaisuus kirjastoissa Luokkakohtainen analyysi Lappeenrannassa, Savitaipaleella ja Taipalsaarella Otostutkimukset Imatran pääkirjaston kaunokirjallisuuden varasto Varastoaineiston ikä Varastoaineiston lainausmäärät Lappeenrannan kaupunginkirjaston musiikkiosasto Lappeenrannan kaupunginkirjaston lastenosasto III KIRJASTO MUUTTUU? IV SUOSITUKSET LÄHTEET

4 JOHDANTO MIKÄ ON HEILI HEHKEÄKSI? Etelä-Karjalan 10 kirjastoa ovat tähän asti toimineet kukin oman itsenäisen tietokannan alla lukuun ottamatta Imatran, Joutsenon (nyk. Lappeenranta), Rautjärven ja Ruokolahden kirjastoja, jotka ovat keskenään muodostaneet yhteisen Priima-kimpan. Priima-kimpassa aineistot ovat näkyneet yhteisessä aineistotietokannassa ja aineisto on kulkenut sujuvasti alueen kirjastojen välillä. Kukin Priima-kimpan kirjasto on kuitenkin tehnyt omaa, pääosin muista riippumatonta, kokoelmatyötään Syksyllä 2013 Etelä-Karjalan kirjastot Suomenniemeä ja Luumäkeä lukuun ottamatta siirtyvät uuteen yhteiseen tietojärjestelmään, joka yhdistää kaikkien kahdeksan kirjaston aineistot yhdeksi noin teosta käsittäväksi kokonaisuudeksi. Aineistorekisterien yhdistymisestä seuraa myös siirtyminen yhteiseen kokoelmapolitiikkaan, jonka tarkoituksena on paitsi yhtenäistää alueen kirjastojen aineistojen valintaperiaatteita, myös selkeyttää varastointi- ja poistotapoja sekä kotiseutukokoelmien keräys- ja lainauskäytäntöjä. Tämän tammikuussa 2013 käynnistyneen Heili Hehkeäksi hankkeen tarkoituksena on suorittaa alueella aineiston arviointityö, jossa perehdytään mm. aineiston ikään ja rakenteeseen, alueella tehtävien hankintojen määrään ja perusteisiin, varastointiin ja lainauskiertonopeuteen. Suoritetun tutkimuksen pohjalta kirjastot tekevät tarvittavat poistotoimenpiteet Etelä-Karjalan kirjastojen kokoelman laadun parantamiseksi poistamalla ikääntynyttä ja lainaamattomana seisovaa aineistoa sekä kokoelmassa esiintyvää tarpeetonta päällekkäisyyttä. Tämän seurauksena Etelä-Karjalan kirjastoilla toivotaan olevan laadukas ja ajantasainen, tehokkaasti käytetty kokoelma, jossa aineisto kiertää asiakkaalta toiselle sen sijaan että odottaa hyllyssä lainaajaansa. Heili hehkeäksi -hankkeeseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoitusta vuosille

5 I TEOREETTISTA TAUSTAA 1. AINEISTON HANKINTA JA KOKOELMANHALLINTA 1.1. Hankinnat laatusuosituksen valossa Kansainvälisten suositusten mukaan tuoreen, alle viisi vuotta vanhan aineiston osuuden avokokoelmassa tulisi olla 40 % niteistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010, 51.) Vaikka kirjaluokan ikä onkin laskettavissa joko tietokantaan kohdistuvilla hauilla jos järjestelmä sellaisen haun mahdollistaa (kts. sivu 26) tai relatiivisella haulla (Salmen, 2002, 28) jossa kirjaluokan koon prosentuaalinen osuus koko kokoelmasta täytyisi olla suurin piirtein sama kuin kyseisen kirjaluokan lainausmäärä prosentuaalisesti kaikista lainauksista, on ikäkartoitusta kuitenkin selkeintä tehdä manuaalisesti kirjan Lehdet: vähintään 15 kansista löytyvään julkaisuvuoteen perustuen. vuosikertaa / 1000 asukasta, Kirjahankintojen osalta Opetus- ja kulttuuriministeriön siten että pienessäkin suositus on, että kirjastoihin hankitaan vuosittain teosta kirjastossa eri vuosikertoja jokaista tuhatta asukasta kohti. Lehtien osalta hankintasuositus yhteensä vähintään 45. on 15 vuosikertaa jokaista tuhatta asukasta kohti siten, että Kirjat: teosta / 1000 kokonaisuudessaan pienessäkin kirjastossa on eri vuosikertoja asukasta. yhteensä vähintään 45 (2010, ) Lastenkirjat: vähintään 1 Sivulta 20 alkaa selvitys siitä, miten hyvin maakunnan lastenkirja / alle 15-vuotias. kirjastojen hankinnat vastaavat laatusuosituksen lukuja. Nuortenkirjat: vähintään 1 nuortenkirja / alle 15- Hyvän ja onnistuneen hankinnan merkkinä ei kuitenkaan vuotias. voi pitää vain sitä, että kirjastoon saadaan joka vuosi tietty määrä kirjoja, jotka ovat määrällisesti laatusuosituksen antamissa puitteissa. Hankinnoissa olisi useassa kirjastossa syytä käyttää aiempaa enemmän harkintaa, jottei hyllyyn oteta tuoreena kirjallisuutena aineistoa, jonka tietää jo etukäteen olevan kiertämätöntä. Osa ongelmaa ovat BTJ:n listat, joiden kuvausten perusteella hoitajat joutuvat 5

6 useimmiten tekemään tilauksena tietämättä, onko teokselle kysyntää vai ei, jolloin vaarana on, että hankintaa määrittelee enemmän markkinatalous kuin todellinen tarve. Toinen ongelma ovat klassikkoteokset, joita hankitaan kirjastoihin niiden relevanssia sen enempää kyselemättä. Klassikoita on tietenkin oltava, mutta esimerkiksi Lappeenrantaan oli vuonna 2012 hankittu kolmeakappaletta James Joycen Odysseusta ja myös pari kappaletta teoksen uudempaa käännöstä Ulyssesta. Ottaen huomioon, että Joycen eepos on 49 vuotta vanha ja että sitä pidetään yhtenä korkeimman korkeakirjallisuuden perusteoksena, voi jo olettaa, etteivät teoksen lainausluvut tule olemaan huimia. Teosten lainauslukuja tarkastelemalla selvisi, että yhdelläkin kappaleella olisi pärjännyt etenkin kun teosta on saatavilla lähikunnista mielin määrin. Kyseisen yksittäisen teoksen faktisten lainauslukujen sijaan pointti on se, että hankkimalla runsaasti Odysseuksen kaltaisia teoksia niiden subjektiivisen kirjallisen arvon perusteella, hyllytila on poissa muulta kirjallisuudelta tai vain esille pantavalta kirjallisuudelta Hankinnat ja kokoelmahallinta kirjastokimpassa Mitä pidemmälle kirjastot etenevät integraatiokehityksessä, sitä tärkeämmäksi muodostuu myös kirjastojen välinen hankintayhteistyö (Pajunen-Muhonen, Laukala ja Löfgren, 2004, ) Samaisessa Pajunen-Muhosen ym. laatimassa Liikenne- ja viestintäministeriön raportissa todetaan, että kirjastokimpan keskeinen hankintayhteistyö on hyvä aloittaa esimerkiksi kimpan yhteiskilpailutuksilla ja hankinnoilla (ibid., 27). Etelä-Karjalassa yhteiskilpailutusta on tehty kirjastojen kesken jo useamman vuoden ajan. Kimpassa hankintatoiminta tähtää yhteisesti ohjeistettuun toimintatapaan ja prosesseihin, sekä perustuu kimpan yhteiseen kokoelmapolitiikkaan ja valintaperusteisiin. Tällaisen kimpan sisäisen yhteisen hankintapolitiikan tavoitteena on samalla tasolla oleva aineistomääräraha kaikissa kimpan kunnissa; määräraha-asiaan voi vaikuttaa myös se, että kimpan tehdessä hankintayhteistyötä hankintavolyymit kasvavat ja näin saavutetaan parempi ostoneuvotteluvoima, mikä johtaa säästöihin. (ibid., 46). Hankintayhteistyön seurauksena yksittäisten kirjastojen valikoimat voivat poiketa toisistaan huomattavasti, mitä kautta kirjastot voivat keskittyä tiettyihin teemoihin ja aihealueisiin. Hyöty näkyy erityisesti vähän kiertävän aineiston ollessa kyseessä. (ibid., 27). Katso esimerkki erikoistumisesta Lappeenrannan, Savitaipaleen ja Taipalsaaren osalta sivulta 34. 6

7 Kirjastokimpan yhteinen kokoelmienhallinta perustuu näkemykseen aineiston määrällisestä ja laadullisesta vahvuudesta, aineiston senhetkisestä hankintatasosta ja siitä tasosta, johon tähdätään sekä aineiston lainauslukujen mukaiseen luokitteluun. Nimekkeiden lainauslukuihin perustuvalla seurannalla voidaan tunnistaa vähän kiertävä aineisto, jolloin sen kappalemääriä voidaan järkiperäistää ja määrärahat kohdistaa monipuolisemman valikoiman luomiseen. (ibid., 47). Koko hankintatoiminta ja kokoelmienhallinta on keskitetty yhteisen ohjauksen alle, jolloin samoilla aineistomäärärahoilla on mahdollista luoda nykyistä kattavampia ja monipuolisempia kokonaisuuksia (ibid. 47) Kirjastokimpan logistiset ratkaisut Kirjastokimpan logistiikkajärjestelmä perustuu yhteiseen, keskitetysti organisoituun ja ohjattuun kokonaisuuteen. Ensimmäisessä vaiheessa kimpalla on kuljetusjärjestelmä, joka mahdollistaa aineiston tehokkaan kuljettamisen kuntien välillä. Toisessa vaiheessa mukaan tulee ainakin aineiston käsittely, lajittelu ja jakelu kimpan yhteisessä logistiikkakeskuksessa. (Pajunen-Muhonen ym., 2004, 46.) Logistiikkakeskuksen funktio on tehostaa kuntien välisiä aineistokuljetuksia sekä taata tehokkaan aineiston käsittelyn ja lajittelun, minkä lisäksi sitä kautta voidaan tarjota lisäpalveluja, kuten keskitettyä kirjojen muovitusta ja merkkaamista. Keskus myös mahdollistaa kaukopalvelulainaustoiminnan tehostamisen sekä saapuvan että lähtevän aineiston osalta. (ibid.) Osana logistisen keskuksen luontevaa ja sujuvaa toimintaa on kimpan kirjastojen keskusvarasto, joka sijaitsee logistiikkakeskuksessa. (ibid.) Tässä keskusvarastossa säilytetään paitsi huonosti kiertävää aineistoa, myös kausikirjallisuutta. Heili-kimpassa keskusvaraston sijoituspaikaksi on käytännössä kaksi mahdollista vaihtoehtoa: joko Imatra tai Lappeenranta. Imatralla varastohyllymetrejä on noin 1200 ja Lappeenrannassa noin Lappeenrannan puolesta puhuu sijainti, joka on Imatraa keskeisempi. Imatran eduksi on kuitenkin laskettava Lappeenrannan pääkirjaston varastoa huomattavasti tilavampi, avarampi ja ennen kaikkea huomattavasti paremmin ilmastoitu varasto kysymys ilmastoinnista nousee keskeiseen osaan, mikäli keskusvarastoon siirrytään, siellä kun tullaan viettämään entistä enemmän aikaa. Lisäksi Imatralla pystytään vapauttamaan varastosta huomattavasti lisätilaa, jos sinne sijoitettu poistokirjamyynti siirretään toisaalle. 7

8 Yksi vaihtoehto on perustaa Lappeenrantaan kurssikirjallisuuden varasto, siellä kun sitä enemmän tarvitaan, ja sijoittaa Imatralle loput. 2. AINEISTON POISTO 2.1. Mistä tarve aineistopoistoille syntyy? Kirjastojen lisääntyneelle poistotarpeelle on useita syitä. Keskeisimpiä näistä on Suomessa julkaistavien kaunokirjallisten teosten määrän nousu muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Hyllyt täyttyvät viime vuosina kiihtyvään tahtiin ilmestyneistä kotimaisista ja ulkomaisista uutuuksista ja kun kirjallisuutta julkaistaan aiempaa enemmän, täytyy myös poistojen olla aiempaa suurempia tai hyllytila katoaa Kuva 1. Suomessa julkaistu kaunokirjallisuus vuosina Lähde: Tilastokeskus

9 Vaikka kotimaisen kirjallisuuden julkaisussa näkyykin taite vuoden 2007 kohdalla, ulkomaista kirjallisuutta käännetään samaa tahtia kuin aiemmin, jopa hieman aiempaa enemmän. Taulukko 1. Maakunnan kirjastojen kävijämäärät Lisäksi 2000-luvulla massiivisella volyymilla julkaistu kaunokirjallisuus on edelleen monen kirjaston hyllyssä viemässä tilaa uudemmalta kirjallisuudelta. Tosin viime aikoina ja trendin voi uskoa jatkuvan ja voimistuvan on ollut nähtävissä kustantajien keskittyminen vain selkeästi myyvään kirjallisuuteen, mikä saattaa näkyä vuosittain julkaistavien nimekemäärien laskuna. Toinen syy poistotarpeelle on asiakaskunnan muuttuneet lukutottumukset, sähköiset kirjat ja Internet, jotka ovat olleet mukana vaikuttamassa kävijämäärien tasaiseen laskuun maakunnan kirjastoissa vuodesta toiseen: kuten taulukosta 1 näkyy, viimeisen viiden vuoden aikana melkein asiakasta. Vuodesta 2000 on maakunnan kirjastoista kadonnut asiakasta, minkä perusteella voi olettaa, että lasku ei ole tilapäistä, vaan se jatkuu etenkin, jos sähköisiin kirjoihin siirtyminen etenee sitä vauhtia kuin on oletettu. (Lisää kävijämääristä sivulla 23.) Kymenlaakso ,7% Lappi ,2 % Varsinais-Suomi ,8% Uusimaa ,7% Pohjois-Pohjanmaa ,5% Etelä-Savo ,3% Koko maa -6,7% Etelä-Pohjanmaa ,4% Kainuu ,3% Pohjois-Karjala ,2% Keski-Suomi ,1% Päijät-Häme ,1% Kanta-Häme ,0% Pirkanmaa ,0% Etelä-Karjala ,9% Pohjois-Savo ,6% Keski-Pohjanmaa ,6% Satakunta ,6% Pohjanmaa ,4 % 9

10 Joka tapauksessa loogisesti seuraa, että jos on vähemmän asiakkaita, tarvitaan vähemmän kirjoja. Ristiriita onkin siinä, että kirjoja julkaistaan enemmän kuin niillä on lukijoita; tosin julkaisualan viimeaikainen suuntaus osoittaa, että tilanne on havaittu myös kustantamoissa. Yksi mahdollinen selitys kävijämäärien laskulle löytyy ostovoimasta, joka on kasvanut vuodesta 1995 lähtien, minkä seurauksena ainakin osa lainaajista on saattanut siirtyä kirjakauppoihin, mutta vuoden 2010 jälkeen ostovoima on puolestaan tasaisesti laskenut (Taloussanomat, ) ja laskee edelleen vuonna 2013 kiristyvän verotuksen vuoksi (Suomen Kuvalehti, ). Kyse ei siis todennäköisesti ole siitä, että ihmiset hankkisivat luettavansa kirjakaupoista tai marketista kassan vierestä, vaan siitä, että lukemisharrastus on muuttunut. Olipa poistotarpeen syyt mitkä tahansa, on selvää että kirjastojen täytyy kierrättää aineistoaan pysyäkseen ajankohtaisena etenkin asiakkaiden mielestä. Tässä suhteessa Etelä-Karjala on maakunnittain tarkasteluna häntäjoukkoa poistojen määrässä: vuonna 2011 koko maan keskipoistomäärä oli 6,7% (viite: kirjastot.fi), kun Etelä-Karjalassa vastaava luku oli 5,9 prosenttia. Vaikka poistojen suuri määrä ei kuulu olla mikään periaatteellinen tavoite, viestii luku kuitenkin siitä, että Etelä-Karjalan kirjastoissa on vanhaa ja päällekkäistä aineistoa. Luvut eivät luonnollisesti paljasta syitä joidenkin maakuntien suurien poistolukujen takan, mutta poistovarasta ne kertovat, johtuipa se sitten Imatran lailla vaikka siitä, että vuosien varrella lakkautettujen sivukirjastojen aineisto on kuljetettu pääkirjastoon, jossa se tänäkin päivänä odottaa käsittelyään, tai Parikkalassa tehdyistä kuntaliitoksista. Taulukko 2. Kirjapoistot maakunnittain Kansainvälisesti suositeltu vuosittainen poistotaso on 8 % (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010, 49) tästä seuraa, että koska Etelä-Karjalan kokonaiskokoelma vuonna 2011 oli suuruudeltaan kappaletta, suosituksen mukainen poistomäärä samaisena vuonna olisi ollut kappaletta eli kappaletta enemmän kuin mitä todellisuudessa poistettiin Aineistopoiston hyödyt Kirjastolain toisen pykälän mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää väestön mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Edistäminen viittaa muutokseen, eteenpäin viemiseen, mitä ei tapahdu, mikäli aineisto pysyy vuodesta toiseen samana tai uutta tuodaan vain vanhan viereen häviämään aineistopaljouteen: kun vanhaa laitetaan pois, uutta sopii tilalle. 10

11 Kokoelman karsimisen keskeisiä etuja on auttaa Poistoista aiheutuvat hyödyt: asiakkaita löytämään kiinnostavaa lukemista etenkin sen Uutta aineistoa sopii tilalle asiakasryhmän, jonka Katariina Saarinen nimeää gradussaan Asiakkaat löytävät Hyvän kirjan merkki (Tampereen yliopisto, 2011, 10) Kaisa helpommin lukemista Hypéniä seuraten samoojiksi : asiakkaiksi, jotka kiertävät Kokoelmasta tulee siistimpi hyllyjen välissä kunnes silmiin osuu jotain mielenkiintoista. ja houkuttelevampi Saaren mukaan poistot vapauttavat hyllyistä tilaa asettaa Hyllyihin tulee ilmavuutta kirjoja kansipuoli näkyville, jolloin teos tulee Kokoelman tuntemus todennäköisemmin huomatuksi (myös Janhonen & paranee Savolainen, 2010.) Lainaus- ja kiertoluvut Kirjojen näkyviksi tekemistä on ajateltu myös paranevat vastakeinoksi väheneville kävijämäärille: poistojen myötä hyllytila lisääntyy, minkä seurauksena hyllyjen yleisilmeen kohentuessa kokoelmasta tulee houkuttelevampi. Lisäksi kirjaston henkilökunnan on mahdollista tuntea oman kirjaston kokoelma aiempaa paremmin, kun hyllyissä on vähemmän tavaraa. Näiden seurauksena lainaus- ja kiertolukujen on todettu parantuvan. (Huttunen, 2011, 43). Poistot vapauttavat myös tilaa esimerkiksi työ- ja tietokonepisteille ja säästävät myös henkilökunnan aikaa, joka on aiemmin mennyt hyllytykseen ja kokoelman inventointiin (Sloate, Tässä: Bang, 2011, 4.) 2.3. Aineiston poisto miten? Aineistopoistoissa henkilökunta törmää monenlaisiin vaikeuksiin, joista ei ole vähäisin se, miten tietokirjallisuudessa tieto vanhenee eri nopeudella alasta riippuen (Huttunen, 2011, 39). Tämä edellyttää jo jonkinlaista alan asiantuntemusta aineistopoistoja tekevältä kirjastonhoitajalta. Suurin osa Pirkanmaalla tehtyyn tutkimukseen osallistuneista koki poistopäätösten teon vaikeaksi: tehtävä koettiin yleisesti hankalaksi, uusia painoksia ei ollut saatavilla ja hyväkuntoisista vain vähän kiertävistä kirjoista ei olisi raaskittu luopua. Lisäksi tulevaisuuden ennakointi koettiin vaikeaksi: entä jos jotain aineistoa tarvittaisiin myöhemmin? (Ibid., 40.) Rautjärven kirjastonjohtaja Kaisa Myllymäki totesi myös erään keskustelun yhteydessä, että poistopäätöstä voi hankaloittaa lisäksi se, jos harkintaa tekee henkilö, joka kirjan on alun perin kirjastoon hankkinut. Yhdeksi merkittäväksi ongelmaksi Huttusen tutkimuksessa koettiin mm. henkilökunnan vähäisyydestä johtuva ajanpuute poistojen kunnolliselle ja huolelliselle tekemiselle. Myös 11

12 kirjastohenkilökunnan ikä näyttäytyi yhtenä tekijänä: varsinkin pula-aikana eläneille työntekijöille poistaminen oli erityisen vaikeaa. (2011, 42.) Kirjastohenkilökunnan keski-ikä olikin Helsingin yliopiston kirjastossa 48 vuotta vuonna 2010, ja yli 15 prosenttia kirjaston vakituisesta henkilöstöstä täyttää 65 vuotta vuoteen 2016 mennessä (Järviö, Tässä: Verkkari), mutta sama lienee yleistettävissä koko Suomeen. Asenneongelmista esille nousi tutkimuksessa myös työntekijöiden turhautuminen siihen, että poistoja tehdään mahdollisesti vain kiertolukujen parantamiseksi (Huttunen, 2011, 42.) Tämä on kuitenkin virheellinen lähtökohta: kiertoluvut kertovat viimekädessä siitä, että asiakkaat löytävät lukemista ja lainaavat sitä kyse ei siis ole yksiselitteisesti vain kiertoluvuista ja tilastojen kaunistelemisesta, vaan hyvästä asiakaspalvelusta: siitä että teokset ja asiakkaat löytävät toisensa. Kirjastossa tehtävän poistotyön tulisi hyvin toimiakseen olla kausiluonteisuuden sijaan jatkuvaa muun työn ohessa tehtävää toimintaa. Siinä auttaa selvä kriteeristö, jonka perusteella aineistoa poistetaan sen sijaan, että päätös perustuu pelkästään poistoa tekevän henkilökunnan jäsenen subjektiiviseen arvioon, jonka seurauksena moni poistoon kuulunut teos saattaa palata hyllyyn tai varastoon. Tällaisia objektiivisia mittareita ovat Huttusen (2011, 31) mukaan: aineisto on huonokuntoista, aineisto on vanhentunutta sisällöllisesti, aineistoa ei lainata riittävästi. Muita tällaisia mittareita ovat kysymys teoksen kuulumisesta kirjaston ydinkokoelmaan sekä korvaavan kappaleen olemassaolo. Subjektiivisia kriteereitä ovat sisältö, ajantasaisuus sekä teoksen merkitys kirjaston paikalliselle asiakaskunnalle. (Savolainen & Janhonen, 2010, 9). Apulaisjohtaja Anna-Mari Soininvaara Helsingin kaupunginkirjastosta on sanonut, että aineistoa pystyy hankkimaan kuka tahansa, mutta poistoissa punnitaan kirjastonhoitajuus (ibid., 10.) Helsingin kaupunginkirjaston poistomittarit ovat kokoelman eri osien kiertoluvut, kokoelmien ikä, hankintojen ja poistojen suhde, lainassaololuku, että kokoelmassa on enintään 40 % yli kymmenen vuotta vanhaa aineistoa, uusiutumisprosentti, lainassaoloprosentti sekä nollalistat eli kuinka suuri prosenttiosuus ei ollut kertaakaan lainassa. Nollalistojen käyttö on Soininvaaran mukaan erityisen hyödyllistä uutta aineistoa tarkasteltaessa (ibid., 10). 12

13 Sisällöllisesti vanhentuneen teoksen arviointi miten muut sen tekevät? Tampereen yliopiston kirjaston osastonjohtajan Hannele Nurmisen (viite: puhelinkeskustelu ) mukaan teoksen sisällöllinen vanhentuminen on erittäin vaikea arvioitava. Yksinkertaisimmillaan tietokirjallisuuden poisto on Nurmisen mukaan silloin, kun teoksesta on käytettävissä uusi painos. Silloinkin on poistajalla kuitenkin edessään valtava työ tutkia, poikkeaako uudempi painos vanhemmasta miten merkittävästi, etenkin kun eri tieteenaloilla kirjallisuus vanhenee eri tahtia: vuoden 2000 paikkeilla Tampereen yliopiston kirjastossa poistettiin julkaisuvuoden perusteella kaikki yli 10 vuotta vanhat tietojärjestelmätieteiden teokset, koska tietotekninen kirjallisuus vanhenee nopeasti. Toisaalta Nurmisen mukaan voi katsoa kylmästi lainauslukuja, mutta poistoista päättäminen niiden perusteella voi johtaa siihen, että luovutaan alan klassikkoteoksesta. Siksi Tampereen yliopistossa tietokirjallisuuden poistoihin otetaan asiantuntijoiksi maisterintutkinnon käyneitä ihmisiä, joilla on mielellään opintoja poistoa koskevalta alalta. Tampereen yliopiston kirjastossa tehdäänkin poistokirjojen osalta sisältöanalyysia. Hannele Nurminen sanoo tekevänsä itse poistoja siinä mielessä huoletta, että teoksen voi aina laittaa Varastokirjastoon, josta sen saa koska tahansa takaisin, se ei katoa koskaan. Varastokirjan etu on Nurmisen mukaan myös se, että sieltä kirjan saa takaisin päivässä. Kirjastonhoitaja Säde Vainio Salon pääkirjastosta (viite: puhelinkeskustelu ) kertoo heidän hyödyntävän tietokirjallisuutta poistettaessa henkilökunnan asiantuntemusta: vaikka poistotyötä tekevätkin pääasiassa kirjastonhoitajat, myös aihealuetta tuntevat virkailijat voivat sitä tehdä. Salossa kirjastonhoitajat käyvät tietokirjallisuutta läpi Tietokirjallisuuden poistoon päivittäisenä työnään osasto ja kirja kerrallaan Vainion vaikuttavat: mukaan heidän etunsa on suuri henkilökunta, josta löytyy Ikä useimmiten asiantuntemusta aiheeseen kuin aiheeseen. Kierto Vainion mukaan he katsovat luonnollisesti myös teosten Kunto kiertoa, ikää ja kuntoa, ja jos hyllyssä on kymmenkunta samaa aihetta käsittelevää teosta, ainakin yksi laitetaan poistoon vaikka Henkilökunnan se olisi viimeinen kappale. asiantuntemus Salossa poistoa helpotti vuoden 2009 kuntaliitos, jossa Lähikirjastot voivat pääkirjasto sai yhdeksän sivukirjastoa. Vainio sanoo tämän luottaa pääkirjastoon vaikuttaneen lähikirjastojen politiikkaan siten, että nämä 13

14 saattoivat tehostaa omia poistojaan voidessaan luottaa, että teokset ovat saatavilla pääkirjastosta. Varsinais-Suomi, johon Salo kuuluu, olikin 2011 poistotilastoissa toisena. Kotkan kaupunginkirjaston aikuistenosaston johtajan Anne Ruonalan mukaan (viite: puhelinkeskustelu ) myös heillä arviointia tekevät sekä hoitajat että virkailijat riippuen kunkin harrastuneisuudesta. Päämäärittäjä heillä on kuitenkin lainausluvut: jos teos ei ole liikkunut kertaakaan kahteen tai kolmeen vuoteen, se poistetaan. Jos poistettavaa teosta ei ole Varastokirjastossa Kuopiossa, Ruonala sanoo teoksen lähtevän automaattisesti sinne. Kaunokirjallisuuden puolella Ruonala sanoo teoksella olevan elinikää keskimäärin 120 lainausta, minkä jälkeen kirja on poistokunnossa: tosin Ruonala sanoo, ettei koskaan poista kaunokirjallisuudessa viimeistä kappaletta, vaan siirtää sen kirjaston varastoon Milloin aineistoa lainataan riittävästi? Riittävän lainakerran aineiston säilyttämiseksi määrittelee jokainen kirjasto itse, mutta Helsingin kaupunginkirjastossa sopivaksi lainamääräksi kirjalle on annettu 5 lainaa/vuosi, äänitteille 8 lainaa/vuosi ja kuvatallenteille 30 lainaa/vuosi. Kyytikirjaston selvityksessä annettu suositus on yli viisi vuotta vanhan teoksen osalta vähintään kaksi lainakertaa per vuosi sitä vähemmän kiertäneellä teoksella täytyy olla hyvä syy pysyä kokoelmassa. (Bang, 2011, 8 ja 22) Teoksen merkitys paikalliselle asiakaskunnalle mistä sen tietää? Hankalimmin arvioitavia subjektiivisia kriteereitä on kysymys teoksen arvosta paikallisen asiakaskunnan näkökulmasta, etenkin kun kysymys ei ole paikallishistoriasta tai jonkun paikallisen tekemästä teoksesta. Tietokirjallisuuden tarvetta voidaan kuitenkin jollain tasolla arvioida maa- ja paikkakunnan koulutustasojen perusteella. Kuten oheisesta Tilastokeskuksen kaaviosta näkyy, Etelä-Karjalan osalta korkein koulutustaso on Lappeenrannan seutukunnassa. Koulutustasomittain kuvaa Kuva vuotta täyttäneen väestön koulutustaso Etelä- Karjalassa vuonna (Tilastokeskus.)

15 vuotta täyttäneen väestön perusasteen jälkeisen koulutuksen pituutta vuosina kerrottuna sadalla. Tietokirjallisuuden karsintoja (etenkin suhteessa alueella tehtävään korkeakoulutasoiseen tutkimukseen ja opintoihin) pohdittaessa maakunnan kirjastoissa on lisäksi syytä ottaa huomioon, että korkeakouluilla on omat alan kirjastonsa. Kurssikirjakokoelmia karsittaessa auttaa se, että kirjojen marc-tietueeseen on merkitty kirjan kurssikirjavaatimustieto (Savolainen & Janhonen, 2011, 12.) Kysymys onkin, pitäisikö tieto- ja kurssikirjallisuutta keskittää sinne, missä sitä selkeimmin tarvitaan ja käytetään? Varastoon vai ei? Helpoin ja varmasti tyypillisin ratkaisu avokokoelmaa siistittäessä on siirtää teoksia kirjaston omaan varastoon, josta se kokemuksen perusteella myöhemmin taas siirretään takaisin avokokoelmaan, kunnes sen on aika taas palata tilanpuutteen, huonokuntoisuuden tai huonojen lainauslukujen takia alakertaan. Tällainen pyörittäminen, paitsi että se vie aikaa ja resursseja, on myös turhaa. Perinteisesti varastoissa säilytetään aineistoa, joka ei enää juurikaan kierrä, joka ei mahdu avokokoelmaan tai joka on sisällöltään vanhentunutta mutta joka kelpaa uudemman painoksen puuttuessa viimeisessä tapauksessa varastoimisen sijaan oikea toimintatapa olisi poistaa sisällöllisesti vanhentunut kirja ja pistää tuoreempi painos joko hankintaan tai jos sellaista ei saa, varmistaa, että teos on saatavilla muualta: vanhentunut tietokirjallisuus ei palvele ketään. Lisäksi varastoissa on sesonkiaineistoa, kuten joulukirjoja, tuplakappaleita, huonokuntoisia teoksia, luetteloimatonta aineistoa ja poistomyyntiä odottavaa aineistoa (Huttunen, 2011, 83-84). Lisäksi varastoidaan perusopetuksen ja lukioiden äidinkielenopetuksessa käyttämiä kaunokirjallisia teoksia, joita perinteisesti ovat ainakin Tuntematon sotilas ja Seitsemän veljestä. Kuitenkin varastointi vain sen vuoksi, että joku saattaa joissain olosuhteissa teosta joskus lainata, on perusteena riittämätön: esimerkin vuoksi Imatran kaupunginkirjaston varastossa on pari kappaletta samaa kirjaa, joista toisen kokonaislainausmäärä on 45 ja toisen nolla; jos kiertämätöntä kirjaa ei ole lainattu koko sen varastossa viettämänä aikana, ei sitä luultavasti tulla lainaamaan jatkossakaan ellei jäädä odottamaan sitä katastrofia, joka tuhoaa kyseisen teoksen kaikki muut niteet Suomen kirjastoista. Toista kappaletta ei voi säilyttää myöskään sen varalta, että toinen menee huonokuntoiseksi ja siten lainaamiskelvottomaksi, koska rajanveto varakappaleiden suhteen on aika hankala paitsi teoksen merkittävyyden kannalta, myös mentäessä kysymykseen vara-vara-kappaleista. 15

16 Varastoiminen on myös taloudellisesti tarkasteluna säilytysongelmien kestoratkaisuna sopimaton: Pirkanmaalla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kulut yhtä luetteloitua varastokappaletta kohden vuodessa ovat 0,55 euroa (ibid., 84). Tuula Pihkala (1971) toteaakin, ettei kirjastojen kuulu olla kirjamuseoita, vaan varastoissakin on oltava vain kirjaston kokoelmia täydentäviä ja asiakkaiden tarpeita vastaavia teoksia ( , tässä: Sareslahti, 1986, 19.) Ylipäätään varastoimisen tarve tulee kyseenalaiseksi Huttusen saamien tutkimustulosten perusteella, kun 62 prosentissa tutkimusalueen kirjastoista varastoaineistoa haettiin asiakkaille keskimäärin nollasta kymmeneen kappaletta yhden viikon aikana; neljäsosassa varastoaineistoa haettiin kappaletta per viikko; kahdessa kirjastossa varastostahakumäärä oli kappaletta viikossa ja kahdessa muussa kappaletta. Yhdessä kirjastossa varastosta kerrottiin haettavan aineistoa yli 100 kappaletta viikossa. (2011, 84). Tulosten perusteella Huttunen joka tapauksessa toteaa, että kirjastojen omalla varastoaineistolla on melko vähän kysyntää omassa kirjastossa ja hyvin vähän kysyntää oman kirjaston ulkopuolella (ibid., 85.) Myöskään Itä-Suomen yliopiston kirjastonhoitajan Jarmo Saartin mukaan nykyisen kirjastokokoelman ihanne ei ole enää se, että kaikki relevantti tieto omistettaisiin itse fyysisinä kappaleina (Savolainen & Janhonen 2010). Ideaalitapauksessa kirjastokimpan ollessa kyseessä kimpalla on yksi yhteinen keskusvarasto tai erikoiskirjasto, kuten sitä Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä nimitetään johon siirretään keskitetysti kaikki huonosti kiertävä aineisto. Tämä mahdollistaa ministeriön selvityksen mukaan asiakkaille avoimen, paikallisen erikoiskirjaston/varaston käytön vähänkiertävän, päällekkäisen aineiston karsimisen kimpan muissa kirjastoissa harvinaisemman ja erikoisaineiston markkinoinnin asiakkaille: täältä löydät aineistoa, jota muualla ei ole. (Pajunen-Muhonen, Laukala ja Löfgren, 2004, 47). Tietenkään yhteinen keskitetty varasto ei ole mikään edellytys päällekkäisen aineiston karsimiselle. Muun muassa ajantasaisen kokoelman kartuttamiseksi ja rajallisen tilan vuoksi kirjastoissa olisikin hyvä siirtyä käytäntöön, jossa varastointi on vasta toissijainen vaihtoehto Poistoprosessi 16

17 Kun teosta ollaan siihen perehtymisen jälkeen harkitsemassa poistettavaksi, on Huttusen (2011, 32) mukaan selvitettävä onko kyseistä teosta saatavilla muissa kunnan- tai alueen kirjastoissa? onko teos saatavilla Varastokirjastosta? onko teos saatavilla kirjakaupasta? mitä varastointisäännöissä lukee kyseisen teoksen osalta? Sen jälkeen, kun poistopäätös teoksesta on tehty, on olemassa käytännössä kolme mahdollisuutta: hävittäminen, poistomyynti tai Varastokirjastoon lähettäminen jotkut kirjastot antavat kirjoja myös lahjoituksina. Kaikki suomalaiset kirjastot myyvät poistettua aineistoa. Myyntihinta vaihtelee keskimäärin 0 2 euron välillä, tyypillisimmillään aikuisten kirja-aineiston hinta on 0,50 euroa, lasten 0,20-1 euroa ja lehtien 0-0,20 euroa (Huttunen, 2011, 53.) Selvästi huonokuntoisten teosten osalta tilanne on selkein: roskiin. Jos (verrattain) hyväkuntoista teosta on muissa alueen kirjastoissa ja/tai saatavilla kirjakaupasta, se poistetaan: jos ei ole, selvitetään löytyykö sitä Varastokirjastosta ja jos ei löydy, teos lähetetään sinne. Mikäli kirjaa ei ole lähi- tai alueen muissa kirjastoissa eikä saatavilla kirjakaupasta, minkä lisäksi se löytyy Varastokirjastosta, poistopäätös perustuu poistoa tekevän henkilön asiantuntemukseen, joista tärkeimpänä on kysymys siitä, onko kirjaa lainattu? Onko se riittävän merkittävä, onko se klassikko tai löytyykö se joltain tärkeiden kirjojen listalta (esim. Tuhat vuotta, sata kirjaa lista)? Toisaalta, vaikka kirja olisi listojen tai yleisen arvostuksen perusteella miten merkittävä tahansa, jos sitä ei kukaan (paikkakunnalla) lainaa, voi kysyä, miten merkittävä kirja sitten todella on tavallisen kirjastonkäyttäjän näkökulmasta? Jos merkkiteosta lainataan muutaman kerran vaikkapa viidessä vuodessa, onko asiakkaan välttämätöntä saada se juuri silloin kun hän kirjastoon tulee vai voiko tämä odottaa päivän, kun teos pyydetään jostain muualta? On myös syytä varoa ylimääräisten kappaleiden säilyttämistä vain sillä perusteella, että toinen kappale vanhenee aikanaan; niin se vanhenee se varakappalekin tarvitseeko sekin varakappaleen? Poistokirjamyynti verkossa? Yksi vakavasti harkitsemisen arvoinen asia on poistokirjamyynnin järjestäminen internetissä. Tämä herättää taatusti vastustusta jo sen vuoksi, että myynnin järjestämisestä koituu lisätyötä, jolle ei välttämättä ole tekijöitä. Tarkastellaan tätä kysymystä tuonnempana. 17

18 Terhi Huttusen mukaan (2011, 47) verkkomyynnin hyviä puolia on, että tieto myytävänä olevista kirjoista leviää entistä suuremmalle yleisölle. Jos ajatellaan asiaa maakunnan tasolla, tällä hetkellä poistokirjoja ostavat vain ne, jotka kussakin kirjastossa sattuvat asioimaan ja jos käydään vieraassa kirjastossa, ei välttämättä tiedetä, missä siellä poistokirjat ovat. Verkkomyynnillä kaikki tulevan kimpan kahdeksan kirjaston poistokirjat olisivat kaikkien maakunnan asukkaiden ulottuvilla ja jonkin kirjan ostettuaan poistokirjat kulkisivat tarvittaessa muun aineiston mukana toivottuun toimipisteeseen. Vuonna 2012 tehdyn, satoja tuhansia käyttäjiä seuranneen tutkimuksen mukaan ihmisten ostaessa verkkokaupasta muutaman kerran näiden kynnys ostaa kyseisestä verkkokaupasta siellä seuraavan kerran vieraillessaan laskee (Nalchigar & Weber, 2012, ) Toisen, vuonna 2007 tehdyn Nielsen-tutkimuksen perusteella 85 % internetin käyttäjistä on ostanut jotain verkosta ja luku oli noussut kahdessa vuodessa 40 %; vuonna 2008 suomalaisista verkkokäyttäjistäkin yksi kolmasosa oli ostanut verkosta tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana (Mesiranta, 2009, 18-19). Internet-ostamiselle tyypillistä on myös hetken mielijohteesta ostaminen: Mesirannan tutkimuksen 234 kuluttajan otoksesta 41 % oli tutkimusta edeltäneen vuoden aikana tehnyt netistä impulsiivisia ostoksia (ibid., 60). Kuten kaikki uudet ajatukset, myös tämä tulee saamaan vastustusta, mutta asiaa objektiivisesti tarkastellessa useimmat voinevat myöntää, että tämä olisi looginen seuraava askel paitsi kirjasto 2.0:a ajatellen, myös kirjastojen verkostoitumisessa, näillä kun on useimmilla nykyään jo Facebooksivunsa ja bloginsa. Yhtenä ratkaisuna Huttunen esittelee Yhdysvalloissa käytössä olevia verkkomyyntimenetelmiä, joihin kuuluu että kirjastosta laitetaan kirjoja myyntiin julkisille huutokauppasivustoille kuten Amazoniin tai ebayhin. Toinen vaihtoehto on, että kirjasto lähettää kirjat ulkopuoliselle yritykselle, joka hoitaa kirjastojen verkkomyynnin ja tilittää sitten tuloja joko kirjastolle tai kirjaston valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle (2011, 47). Kun verkkomyynnin mahdollistava tekniikka tai sivusto on tehty (ellei käytä valmiita huutokauppoja, joita Suomessa ovat ainakin huuto.net ja keltainenporssi.fi), on suurin työ enää siirtää myytävät kirjat kertaalleen verkkokauppaan. Sen jälkeen kirjojen lisääminen tapahtuu nopeasti samalla, kun poistopäätös tehdään, missä yhteydessä kirjastonhoitaja lisää kirjan sivustolle poistaminen taas, kun asiakas ostaa kirjan. Rutinoitumisen tuloksena tämä ei todennäköisesti vaadi niin paljon työaikaa ja vaivaa kuin etukäteen uuden pelossa helposti kuvitellaan. Joka tapauksessa tämä vaihtoehto on selvittämisen arvoinen: jos tämän tuloksena päädytään johtopäätökseen, ettei verkkomyynti toimi, se on liian vaikea järjestää tai liian kallis ylläpitää, idea 18

19 on syytä hylätä. Mutta etukäteen sitä ei kannata tuomita toimimattomaksi, kuten ei mitään muitakaan uusia ideoita. Esimerkki kahdesta kirjojaan verkkokaupalla myyvästä kirjastosta: Gwinnet Country Library H0.aspx?AccountId= vAuPAAU The Indianapolis Public Library II AINEISTOANALYYSI 3. Etelä-Karjalan kirjastojen kokoelmat ja niiden tunnusluvut Tulevan kirjastokimpan jäseniä sekä Heili-järjestelmän käyttäjiä on kaikkiaan kahdeksan. Nämä kunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Luumäki ei osallistu kimppaan. Alue (asukasmäärä) Kokoelmat Kokoelmat / asukasluku Kokonaislainaus Kok. lainaus/ asukasluku Lainaus/ kokoelmat Poistot Poistot/ kokoelmat 19

20 Lappeenranta ( as.) Imatra ( as.) Parikkala (5 787 as.) Luumäki (5 147 as.) Rautjärvi (3 937 as.) Ruokolahti (5 668 as.) Savitaipale (3 863 as.) Lemi (3 064 as.) Taipalsaari (4 911 as.) Etelä-Karjala ( as.) (43 %) (21,5 %) (8,5 %) (5,3 %) (4,8 %) (4,6 %) (3,7 %) (3,7 %) (3,7 %) (100 %) 6, ,55 2, ,08 % 7, ,44 1, ,57 % 15, ,55 0, ,16 % 10, ,58 1, ,47 % 12, ,59 1, ,58 % 8, ,83 1, ,84 % 9, ,06 1, ,96 % 12, ,32 1, ,15 % 7, ,75 1, ,56 % 7, ,85 1, ,90 % Koko maa 7,35 18,22 2,47 6,67 % Taulukko 3. Aineiston tunnusluvut kunnittain Kokoelmien koko Aineiston tunnusluvut ovat suhteellisia ja niihin vaikuttavat monet eri asiat, mistä syystä niiden pohjalta ei voi tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Tästä huolimatta: jos luvut poikkeavat suuresti koko maan keskiarvosta, se kertoo siitä, että muutokselle on tarvetta. Selvimmin tämä näkyy Parikkalassa, jossa kokoelmien suhde asukaslukuun on huomattavan suuri verrattuna paitsi koko maan suhdelukuun, myös verrattuna muihin samankokoisiin kuntiin (Luumäki, Ruokolahti, Taipalsaari). Tämä yhdistettynä lainausten määrään suhteessa kokoelman kokoon viestii siitä, että hyllyissä on paljon kiertämätöntä aineistoa. Karkeasti arvioiden Parikkalan kokoelma joka sinne epäilemättä osin vuoden 2005 kuntaliitoksen seurauksena on kertynyt on kymmeniätuhansia käyttötarvetta suurempi. Lukujen perusteella tilanne saattaa olla samansuuntainen myös Lemillä ja Rautjärvellä. Selkeimmin koko maan keskiarvoa aineiston koossa vastaavat Imatra, Ruokolahti ja Taipalsaari. Lappeenrannan kokoelma vaikuttaa liian pieneltä kunnan kokoon nähden, ja kun huomioi vielä lähelle koko maan keskiarvoa sijoittuvat lainausluvut, voi esittää varovaisen 20

21 päätelmän ja sitä seuraavan kysymykseen siitä, että lainaajakantaa voisi olla enemmänkin, mutta puuttuuko kirjastosta lainaajia kiinnostavaa aineistoa? Kunta Aikuiset Lapset Musiikki DVD & BluRay Imatra 69 % 19 % 5 % 1 % Lappeenranta 59 % 25 % 7 % 2 % Lemi 56 % 33 % 4 % 2 % Luumäki 69 % 24 % 2 % 1 % Parikkala 65 % 27 % 3 % 1 % Rautjärvi 65 % 26 % 3 % 2 % Ruokolahti 69 % 22 % 2 % 3 % Savitaipale 63 % 27 % 3 % 2 % Taipalsaari 60 % 30 % 3 % 4 % Koko maa 62 % 26 % 6 % 2 % Taulukko 4. Kirjastojen osastokohtaiset aineistokoot suhteessa koko aineistoon Taulukossa 4 esitetyistä luvuista on huomautettava sen verran, että siinä näkyvät musiikkia ja elokuvia koskevat prosentuaaliset osuudet ovat kahdessa vuodessa vaihdelleet todennäköisesti kirjallisuutta enemmän. Musiikki- ja elokuva-aineistosta lisää alkaen sivulta Hankinnat Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen mukaan kirjastoihin tulisi hankkia vuosittain teosta jokaista tuhatta asukasta kohti, ja lehtiä 15 vuosikertaa jokaista tuhatta asukasta kohti siten, että kokonaisuudessaan eri vuosikertoja on kirjastossa vähintään 45 (OKM, 2010, ) Määrärahat eri kunnissa Hankintoihin vaikuttaa luonnollisesti se, millaiset määrärahat kirjastoilla on käytettävissään. Koska määrärahat ovat kuntakohtaisia, voi saman maakunnan sisällä kirjastojen hankintabudjeteissa olla suuriakin eroja, jotka saattavat osaltaan selittää paitsi tilastoja myös sitä, mikseivät jotkut kirjastot yllä laatusuosituksen mukaisiin hankintoihin tai miksi jotkut ylittävät sen reilusti. Alla olevassa taulukossa on vertailtu maakunnan kirjastojen määrärahoja suhteessa paitsi asukaslukuihin myös kävijämääriin. Kunta Asukasta kohden Suhteessa koko 21

22 ( ) aineistoon ( ) Imatra 5,60 0,70 Lappeenranta 7,80 1,30 Lemi 12,90 1,00 Luumäki 7,50 0,70 Parikkala 9,10 0,60 Rautjärvi 12,20 1,00 Ruokolahti 6,70 0,80 Savitaipale 10,60 1,10 Taipalsaari 11,20 0,70 Taulukko 5. Maakunnan kirjastojen määrärahat. Kävijämäärä- ja aineistoluvut perustuvat vuoden 2011 tilastoon, kun taas määrärahat ovat vuodelta 2013, mutta määrärahoissa on tuskin tapahtunut suurta heittoa kahden viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi Lemillä on käytössä paljon rahaa, mikä näkyy myös suurina hankintamäärinä ja paikkakunnan kokoon nähden liian suurena kokoelmana (kts. taulukko 3, sivu 18). Parikkalassa puolestaan kokoelman suuri koko vaikuttaa määrärahan suhde kokoelmaan luvun pienuuteen, kun taas Imatralla ja Ruokolahdella rahaa on liian vähän, tai ainakin selvästi vähemmän kuin muissa kunnissa Teoshankinnat Etelä-Karjalan kuntien kirjastosta Lappeenranta ja Ruokolahti osuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän laatusuosituksen haarukkaan teoshankinnoissaan (taulukko 7, seuraava sivu). Luumäellä, Taipalsaarella ja Savitaipaleella ollaan hankintojen tasolla joko tuntuvasti tai reilusti suositusten yläpuolella, mikä ei ole ongelma, jos poistotkin ovat sen mukaiset kuten Luumäellä (8,47 %) ja Taipalsaarella (12,56 %) onkin. Savitaipaleella saavutetut Etelä- Karjalan parhaat lainausluvut puhuvat puolestaan. Loput kunnista ovat vain hieman suosituksen yläpuolella. Kunta Asukasluku Suosituksen mukaiset Todellinen teoshankinnat Lappeenranta Imatra Parikkala Ruokolahti Luumäki* Taipalsaari Rautjärvi

23 Savitaipale Lemi Taulukko 7. Etelä-Karjalan kirjastojen teoshankinnat suhteessa laatusuositukseen. Etelä-Karjalan kunnista Imatra on ainoa, joka jää alle laatusuositusten mukaisten teoshankintojen, mikä johtuu osin Imatraa jo muutaman vuoden vaivanneesta hankintamäärärahavajeesta. Tämä yhdistettynä Imatran Etelä-Karjalan heikoimpiin poistolukuihin (3,57 %, taulukko 3, sivu 19) tarkoittaa sitä, että aineisto ei vaihdu suositusten mukaista tahtia. Kunta Aikuisten kirjat Lasten kirjat Musiikki DVD Imatra 62 % 21 % 6 % 6 % Lappeenranta 52 % 27 % 9 % 6 % Lemi 49 % 37 % 2 % 7 % Luumäki* 35 % 18 % 3 % 3 % Parikkala 59 % 25 % 6 % 8 % Rautjärvi 55 % 29 % 4 % 8 % Ruokolahti 58 % 27 % 1 % 10 % Savitaipale 59 % 30 % 2 % 6 % Taipalsaari 47 % 29 % 5 % 12 % Taulukko 8. Kirjastojen aineistohankintojen osuus kaikista hankinnoista vuonna * Luumäellä oli vuonna 2011 muita aineistohankintoja kaikkiaan 37 % kaikista hankinnoista. Kyse voi myös olla tilastointitavasta tai virheestä Lehtihankinnat eli luetaanko Pelit-lehteä? Lehtihankintojen tasolla Etelä-Karjalan kirjastoissa on nähty kovasti vaivaa, sillä viidessä yhdeksästä kirjastosta lehtien määrä on liki kaksinkertainen laatusuositukseen nähden, ja Lappeenrannassakin puolitoistakertainen. Ruokolahti on ainoana suosituksen puitteissa, kun taas Imatra raahaa perässä suositusta selvästi alhaisemmalla lehtimäärällä, mikä ei ole yksiselitteisesti huono juttu. Lehtihankintoihin nimittäin vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän internet, jonka kautta saman aineiston tavoittaa aiempaa helpommin ja monissa tapauksissa myös täysin ilmaiseksi jollei puhuta nimenomaan tietyistä lehtijutuista, vaan yleisimmin uutisoinnista. 23

24 Esimerkiksi tietotekniset uutiset (pelit, tekniikka jne.) löytyvät kädenkäänteessä netistä, josta niitä lukeva yleisö osaa ne työ- tai koulupäivän lomassa myös hakea. Jokaista lehtiryhmää olisikin syytä tarkastella yksityiskohtaisesti ja katsoa, luetaanko niitä sen sijaan, että pidetään laajaa lehtikokoelmaa vain siksi että kirjastossa on sellainen oltava. Luetaanko Pelit-lehteä kirjastossa todella? Entä muita harrastelehtiä vai tilataanko ne kotiin? Ja jos ei lueta, luettaisiinko digimuodossa ja jos ei lueta, mitä sitten? Kunta Asukasluku Suosituksen mukaiset lehtivuosikerrat Todellinen (2011) Lappeenranta Imatra Parikkala ~162 Ruokolahti ~82 Luumäki ~133 Taipalsaari ~127 Rautjärvi Savitaipale ~127 Lemi ~69 Taulukko 9. Etelä-Karjalan kirjastoihin hankitut lehtivuosikerrat laatusuosituksen valossa; ~ merkityt luvut ovat likimääräisiä. Sivuhuomautuksena todettakoon, että näkemystä muuttuvasta lukukulttuurista vahvistaa Manchesterin yliopistossa viisi vuotta sitten tehty tutkimus, jonka mukaan lehtien lukeminen näytti vähentyneen Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja USAssa vain Norja oli säästynyt (Southerton jne. 2007, tässä: Holmberg, Huvila jne., 2009, 115.) Niin ikään Tilastokeskuksen vuonna 2009 tekemän tutkimuksen lukeminen oli vähentynyt myös Suomessa: 1990-luvun alussa 90 % työttömistä ja opiskelijoita seurasi säännöllisesti sanomalehtiä, kun vuonna 2009 luku oli pudonnut 85 prosenttiin. Lisäksi tutkimuksen mukaan vuotiaista 83 prosenttia ja työttömistä 77 % luki uutisensa internetistä. (Tilastokeskus, Ajankäyttötutkimus 2009) Poistot Kansainvälisesti suositellun vuosittaisen poistotason 8 % (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010, 49) saavutti vuonna 2011 ainoastaan kolme kuntaa: Luumäki, Lemi ja Taipalsaari, joista kaksi viimeistä ylittivätkin sen reilusti. Mutta niin ylittivät myös hankinnoissa, joten kokoelman koko ei näissä kunnissa ole poistoista huolimatta ratkaisevasti pienentynyt. Kunta Poistot % 24

25 Kaikissa muissa kunnissa (Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale) ollaan vähän tai reilusti alle suosituspoistoprosentin. Tässä Imatran heikompi hankintaluku kääntyy kunnan eduksi (kts. taulukko 6, sivu 20), kun vähäisten hankintojen vuoksi kokoelma ei pääse paisumaan, vaikka poistot eivät suositusten mukaisia olekaan. Lappeenrannassa hankittiin kyllä suositustasossa, mutta poistettiin sen alle; sen sijaan kaikissa muissa Taipalsaari 12,56 % Lemi 10,15 % Luumäki 8,47 % Lappeenranta 6,08 % Savitaipale 5,96 % Ruokolahti 5,84 % Rautjärvi 5,58 % Parikkala 4,16 % Imatra 3,57 % Taulukko 10. Poistot maakunnittain. kunnissa Ruokolahtea lukuun ottamatta hankintamäärät ylittivät suositustason ja jos näissä tapauksissa jäädään poistosuositusten alle, siitä seuraa ettei kokoelma uusiudu se vain paisuu Aineiston ikä (vs. kävijämäärät) Tein niiden kirjastojen tietokannoista, joista sellainen haku onnistui, haun julkaisuvuoden perusteella. Toinen haku oli vuosina julkaistut teokset ja toinen vuosina Lappeenrannassa vähensin Carelica-kokoelman hakutuloksista. Samankokoiset ja -tyyppiset kunnat voivat yleistää saadut tulokset itseensä harkiten. Aineiston ikä voi vaikuttaa siihen, että lainaajat kokevat, ettei kirjastossa ole mielenkiintoista uutta aineistoa lainattavana, mikä taas puolestaan voi johtaa kävijämäärien laskuun. Vaikka kävijämäärät ovatkin laskeneet koko maan tasolla 11 prosenttia viiden vuoden takaisesta, Imatralla kirjaston kävijämäärät ovat pudonneet vuodesta 2006 vuoteen 2011 kaikkiaan 30 % ( asiakasta). Imatraakin voimakkaammin ne ovat laskeneet Parikkalassa ja Luumäellä, sekä Imatran tasoisesti myös Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Kunta Viisi vuotta ja sitä uudemman aineiston osuus kokoelmasta Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Kauno- ja tietokirjallisuus Savitaipale 32 % 45 % 38 % Lappeenranta 30 % 33 % 32 % Rautjärvi 23 % 27 % 25 % Ruokolahti 25 % 22 % 24 % Imatra 22 % 23 % 23 % Taulukko 11. Viisi vuotta ja sitä uudemman aineiston osuus kirjastojen kokoelmissa. 25

26 Mistä tämä johtuu? Yksi hyvä selitys (yksi monista, joihin voi liittyä väestön poismuuttoa, koulujen ja sivukirjastojen lakkauttamisia jne.) on nimenomaan aineiston ikä: kun Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Imatralla viisi vuotta ja sitä uudempaa aineistoa on vain noin 25 %, on kunnissa, joissa kävijämäärät ovat pysyneet koko maan tasolla tai selvästi sen alle, tuoretta aineistoa yli 30 %. Tätä tukee osaltaan juuri tilanne Lappeenrannassa ja Savitaipaleella, joissa kokoelman ikärakenne on kaikkein paras; se näkyy taulukossa 3 (sivu 19) kokonaislainauksen suhteessa asukaslukuun. Toisin sanoen se voi kertoa siitä, että kun aineisto on tuoreempaa, myös lainauksia (/kävijöitä) tulee enemmän. Aineiston tuoreus saattaa olla Savitaipaleen hyvien lainauslukujen takana, mutta muitakin muuttujia toki on. Kävijöitä ei tilastojen perusteella pysty kuitenkaan houkuttelemaan lehtikokoelmallakaan, sillä kuten taulukko 9 (sivu 23) osoittaa, vaikka Parikkalasta, Luumäeltä ja Rautjärveltä löytyy laatusuositukseen nähden lähes kaksinkertainen määrä lehtivuosikertoja, kävijät vähenevät silti. Sama koskee Ruokolahtea, jonka lehtien määrä on aikalailla suosituksen puitteissa, sekä Imatraa, jolla lehtivuosikertojen määrä liian alhainen. Tästä voi päätellä, että asiakaskato on lukusaliin sijoitettujen lehtien määrästä riippumaton: asiakkaat eivät tule kirjastoon luettavien lehtien perässä. Eikä oman kokemuksen perusteella esimerkiksi Imatran pääkirjaston lukusalissa ruuhkaa olekaan. Kunta Kävijämäärät vähentyneet Parikkala 37 % Luumäki 36 % Imatra 30 % Rautjärvi 29 % Ruokolahti 27 % Taipalsaari 17 % Savitaipale 16 % Lappeenranta 5 % Lemi 1 % 3.5. Lainaus Koko maa 11 % Taulukko 12. Kävijämäärien lasku kunnissa Kirjallisuus Vuonna 2011 koko kirja-aineiston lainaus kaikista lainoista oli Imatralla 74 %, Lappeenrannassa 73 %, Lemillä 74 %, Luumäellä 83 %, Parikkalassa 80 %, Rautjärvellä 83 % ja Ruokolahdella 75 %, Savitaipaleella 77 % ja Taipalsaarella 73 %. Tästä joukosta erottuvat selvästi Luumäki, Parikkala ja Rautjärvi, joissa kirja-aineiston lainaus oli parhaimmillaan seitsemän prosenttia keskiarvoa korkeampaa. Syy voi olla vaikkapa kunnan koulutustasossa (kuva 2, sivu 11) tai tietokirjallisuuden vanhentuneisuudessa (taulukko 11, sivu 25). Koska kaunokirjallisuus on kuitenkin yleisesti ottaen tietokirjallisuutta lainatumpaa ja 26

27 maaseudulla luetaan muutenkin enemmän kaunokirjallisuutta, on todennäköistä että ero näissä kolmessa kunnassa tulee nimenomaisen osaston korostuneesta lainauksesta. Siitä enemmän tuonnempana. Joka tapauksessa vähintään kuuden kunnan kirjallisuusaineiston lainausmäärät näyttäisivät olevan linjassa koko maan kirja-aineiston lainauslukujen kanssa, koko maan vastaava luku kun on 74 %. Kaunokirjallisuus Kunta Kaunok. / kirjallisuus Tietokirj. / kirjallisuus Kaunok. / kaikki Tietokirj. / kaikki Muut / kaikki Imatra 66 % 34 % 48 % 24 % 25 % Lappeenranta 66 % 34 % 47 % 24 % 27 % Lemi 77 % 23 % 56 % 16 % 27 % Luumäki 77 % 23 % 64 % 18 % 17 % Parikkala 74 % 26 % 59 % 21 % 20 % Rautjärvi 75 % 25 % 62 % 20 % 16 % Ruokolahti 77 % 23 % 57 % 17 % 25 % Savitaipale 75 % 25 % 56 % 19 % 23 % Taipalsaari 78 % 22 % 57 % 16 % 26 % Taulukko 13. /Kirjallisuus-sarakkeissa prosentit kertovat paljonko kauno- ja tietokirjallisuutta lainataan kaikesta kirjallisuusaineistosta. /Kaikki-sarakkeissa taas näkyy, mikä on kauno- ja tietokirjallisuuden lainausosuus kaikista lainauksista. Oikeassa reunassa on muun aineiston lainausosuus kaikista lainauksista. Kaunokirjallisuuden lainaus maakunnissa on odotettua eikä sisällä yllätyksiä. Tietokirjallisuus Tietokirjallisuutta lainataan siellä, missä ovat koulutkin eli Etelä-Karjalan tapauksessa Imatralla ja Lappeenrannassa. Koko maan tietokirjallisuuden lainausprosentti kaikista lainauksista on sama kuin Imatralla ja Lappeenrannassa eli 24 %. Kysymys kuuluukin, onko tilanteelle mitään tehtävissä maaseutukunnissa? Eikö tietokirjallisuutta lainata. olipa hyllyssä sitä millaisessa muodossa tahansa, vai pitäisikö maaseutukirjastojen miettiä, millaista olisi tietokirjallisuus, jota siellä luettaisiin? Kunta Tietokirjallisuutta Imatra 54 % Lappeenranta 46 % Parikkala 41 % Ruokolahti 39 % Savitaipale 38 % Lemi 37 % Luumäki 37 % Rautjärvi 37 % Taipalsaari 34 % Taulukko 14. Tietokirjallisuuden osuus kirjallisuusaineistosta kirjastoissa. 27

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien

Lisätiedot

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -hanke

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -hanke Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -hanke Kokoelmapäivä, Porin kaupunginkirjasto 19.1.2012 Aino Satama aino.satama@hamina.fi (Esitys perustuu projektityöntekijä Maria Bangin alkuperäisaineistoon) Kymenlaakson

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

Kirjastokokoelman kehittäminen

Kirjastokokoelman kehittäminen Kirjastokokoelman kehittäminen esimerkkeinä Espoon kaupunginkirjaston hankkeet Kuka minä olen? 1 Kuka minä olen? Jaakko Sannemann Espoon kaupunginkirjasto Keski-Espoon kirjasto Aikuisten suomenkielinen

Lisätiedot

Kokoelmapolitiikka Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokoelmatyöryhmä 2012

Kokoelmapolitiikka Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokoelmatyöryhmä 2012 politiikka Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto työryhmä 2012 Sisällysluettelo Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Johdanto t Käsikirjastot Poistot Pääkirjaston aikuisten osasto Poistot

Lisätiedot

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 LAPIN ELY-KESKUS Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 Kirjastoverkko ja sen muutokset Kuva: Hilkka Heikkinen. Lapin kunnissa oli vuonna 2012 yhteensä 43 kirjastoa, joista

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO- MAAKUNTAKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO- MAAKUNTAKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO- MAAKUNTAKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 TOIMIPISTEET, SAAVUTETTAVUUS JA KOKOELMAT 6 2.1 Pääkirjasto 7 2.2 Nurmon kirjasto 7 2.3 Peräseinäjoen

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANKIRJASTON KOKOELMATYÖN PERIAATTEET

TOHOLAMMIN KUNNANKIRJASTON KOKOELMATYÖN PERIAATTEET TOHOLAMMIN KUNNANKIRJASTON KOKOELMATYÖN PERIAATTEET Laatinut Satu Kinnari 1 JOHDANTO 3 2 TOHOLAMMIN KIRJASTO 3 3 AINEISTON VALINTA JA HANKINTA 4 3.1 Yleiset valinta- ja hankintaperiaatteet 4 3.2 Aikuisten

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Tietoa Hämeenlinnasta Asukkaita n. 68 000 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola (3500),

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla

YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla Erikoiskirjastonhoitaja Kati Vuontisjärvi Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Lappi lukuina 21 kuntaa

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015.

Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 4.9.2015. Helsingin kaupunginkirjasto logistiikkaprosessi: 2 Kierto 1 Hankinta 1.01 2 Kierto 2.01 3 Poisto Selitteet Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus. Toimenpide, prosessi tai yksittäinen työkokonaisuus.

Lisätiedot

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi Liite Lasten ja nuorten aineisto Syksy 2011 Susanna Venemies 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 LASTEN JA NUORTEN KOKOELMAT ELÄVIKSI 3 LASTEN JA NUORTEN AINEISTON ERITYISPIIRTEITÄ

Lisätiedot

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti asiakkaiden käyttöön

Lisätiedot

KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ. Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi

KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ. Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi 5.12.2012 Pirjo Tuomi 2 Kokoelmatyön ulottuvuuksia KIRJASTON TAVOITTEET JA VASTUU SÄILYTTÄMINEN VALINTA JA HANKINTA KOKOELMATYÖ POISTOT JA KARSINTA

Lisätiedot

- 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

- 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA - 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on aineiston hankinnan, varastoinnin ja poiston työkalu, joka päivitetään vuosittain. Kokoelmapolitiikan käytännön toteutukseen vaikuttaa

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Hämeenlinna

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Hämeenlinna Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-215 Aikasarjoihin sisältyvät kunnat Hauho 1999-28 (kunta lakkautettu 29) 1999-215 Kalvola 1999-28 (kunta lakkautettu 29) Lammi 1999-28 (kunta

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia. Antti Karhos

Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia. Antti Karhos Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia Antti Karhos Laatuprojektin tuloksia 1. Lukki-kirjastojen laatuprojekti Lukki-kirjastojen laadunarviointi toteutettiin vuosien 2011-12 aikana. Se jakautui kahteen

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 UUDENMAAN ELY-KESKUS Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011 Kauniasten kirjasto oli Etelä-Suomen laadukkaimpia vuonna 2011 (kuvaaja: Kaunaisten kirjasto) Tässä yhteenvedossa esitetään

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

JYK ja Varastokirjasto

JYK ja Varastokirjasto JYK ja Varastokirjasto Kaisa Saikkonen 17.2.2016 Periaatteet Noudatamme Varastokirjaston tarkennettua ohjeistusta Tarkistamme puutteet Vaarista/Melindasta Emme lähetä kotimaista aineistoa Emme pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Tilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna. Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti

Tilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna. Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti Tilastot kehittämis- ja strategiatyökaluna Porin ja Satakunnan kirjastot Asko Hursti 3.12.2013 Mihin tilastotietoja tarvitaan? Budjetin laadinta Kokoelmatyö Henkilöstön mitoitus Aukioloajat Maakunnallinen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Maakuntakirjastokokous 31.3.2011 Jyväskylä Marjariitta Viiri 1 Tilastot valmistumassa Ei suuria muutoksia verkossa Kirjaston palkkaamat htv:t

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 3.5.2016

Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 3.5.2016 Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 3.5.216 Etelä-Karjalan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Karjalan maakuntatalous Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT...4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut.0.05 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SISÄLTÖ Tutkimus sisälsi seuraavat aihekokonaisuudet: suomalaisten lukemiseen, musiikin kuunteluun ja lehtien lukemiseen käyttämä

Lisätiedot

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015

KIRJAKORI 2014 Lastenkirjainstituutti toukokuu 2015 KIRJAKORI 214 Lastenkirjainstituutti on asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Instituutin

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt 23.10.2012 Yhteistyössä HelMet kirjastot yhdessä ja erikseen kaupungeilla omat budjetit sisällöt jaetaan hankinta keskitetysti

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Hämeenlinnan lähikirjastojen kokoelmatyö ja yhteistyö BTJ:n kanssa. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Tampere

Hämeenlinnan lähikirjastojen kokoelmatyö ja yhteistyö BTJ:n kanssa. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Tampere Hämeenlinnan lähikirjastojen kokoelmatyö ja yhteistyö BTJ:n kanssa Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Tampere 9.5.2014 Hämeenlinnan kaupunki Asukkaita 67 800 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

E-kirjan lainaaminen ja lukeminen

E-kirjan lainaaminen ja lukeminen E-kirjan lainaaminen ja lukeminen Missä ne ovat LAKIA-KIRJASTOJEN E-KIRJAT OVAT ELLIBS-KIRJAKAUPAN SIVULLA. VOIT HAKEA NIITÄ KAHDELLA TAVALLA: 1. LAKIA-TIETOKANNASTA ETSIMÄLLÄ TIETTYÄ KIRJAA TAI KAIKKIA

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Unelmien kirjasto -kysely 2019

Unelmien kirjasto -kysely 2019 Unelmien kirjasto -kysely 2019 Maaliskuussa 2019 Kokkolan kaupunginkirjasto kysyi asiakkaiden mielipiteitä siitä, miten kirjaston tiloja ja palveluja pitäisi kehittää. Kyselyyn vastasi 259 asiakasta. Kyselyyn

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 Kuopion uusin kirjastoauto Aulis aloitti ajot vuoden 2013 alussa (Kuva: Jouni Nykänen) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Oripään kunnankirjaston kokoelmapolitiikka 2012

Oripään kunnankirjaston kokoelmapolitiikka 2012 Oripään kunnankirjaston kokoelmapolitiikka 2012 Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 17.11.2011 Päivitetty 13.8.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. KIRJASTO JA ASIAKKAAT... 1 3. NYKYINEN KOKOELMA...

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi Hankkeen loppuraportti 11.2.2011 Maria Bang 2 Sisällysluettelo Johdanto...3 1 Aineiston karsinta osana kokoelmatyötä...4 1.1 Miksi aineistoa pitää karsia?...4 1.2 Karsinnan

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

Asiakaskysely Jos valitsitte vaihtoehdon "En lainkaan", miksi? (Text) 1. Kuinka usein käytätte kirjastoauton palveluja?

Asiakaskysely Jos valitsitte vaihtoehdon En lainkaan, miksi? (Text) 1. Kuinka usein käytätte kirjastoauton palveluja? 1. Kuinka usein käytätte kirjastoauton palveluja? Asiakaskysely 2008 Kysymykseen vastanneet: 335 (ka: 0) En lainkaan 49% 164 Kerran viikossa 16,7% 56 2-3 kertaa kuukaudessa 20,3% 68 Harvemmin 14% 47 2.

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Jyväskylän kelluva kokoelma YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Kellutus Jyväskylässä Käytössä Jyväskylän maalaiskunnassa 1990-luvulta lähtien Lama-ajan innovaatio, vastaus määrärahojen vähyyteen

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä

Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Käytsä täällä usein? Käyttäjätutkimus Turun pääkirjaston käytöstä Yleisten kirjastojen neuvosto Inkeri Näätsaari 8.10.2012 Palaute, asiakaskyselyt, käyttäjätutkimukset Asiakaspalveluhenkilökunnan kokemukset

Lisätiedot

Lapin yleiset kirjastot 2014

Lapin yleiset kirjastot 2014 Lapin yleiset kirjastot 2014 Toimintakatsaus Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 3/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Aineistorahan seuranta Aurorassa

Aineistorahan seuranta Aurorassa Aineistorahan seuranta Aurorassa työpaja 25.4.2018 Maarit Helén 1 Aineistorahan budjetointi: Vuonna 2018 Tampereen kaupunginkirjaston aineistohankintaan on käytettävissä 1 475 000 euroa. Tästä summasta

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

KIRJASTOAINEISTON VALINTAPERIAATTEET

KIRJASTOAINEISTON VALINTAPERIAATTEET 1 1 KIRJASTOAINEISTON VALINTAPERIAATTEET Kirjaston tavoitteena on tukea kaikenikäisten kuntalaisten tiedon ja virkistyksen tarpeita ja luoda edellytykset tasa-arvoiselle tiedon ja elämysten välitykselle.

Lisätiedot