2. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut 13

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Henkilöstön määrä ja muutokset Jyväskylän talouden kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitase Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitaseen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Ylittyneet määrärahat ja alittuneet tuloarviot 69

2 2 9. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat Kunnan konsernitilinpäätöksen liitetiedot 95

3 3 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Vuonna 2000 lähes kahdella tuhannella asukkaalla kasvanut Jyväskylän seutu on yksi neljästä Suomen kasvukeskuksesta. Kasvu ei ole syntynyt itsestään. Se on määrätietoisen kehittämispolitiikan tulos. Itseään vahvistava kasvu voi joissakin tapauksissa päästä käyntiin nopeastikin, jos pystytään hyödyntämään alueella oleva erikoisosaaminen ja yhdistämään alueen vahvuudet. Näin on tapahtunut Jyväskylän seudulla. Sitaatti löytyy Talousneuvoston vuoden 2000 lokakuussa julkistamasta alueellista kehitystä ja aluepolitiikkaa Suomessa tutkineen työryhmän julkaisusta. Jyväskylän kaupunkistrategian Osaavaan Jyväskylään yhteisen kasvun kautta lähtökohtana on, että kaupungin sisäisen suorituskyvyn rinnalle menestystekijäksi nousee yhdyskunnan kyvykkyys osua nopeasti oikeaan. Se puolestaan edellyttää toimivaa kumppanuuspolitiikkaa ja jatkuvaan uudistumiseen tähtäävää johtamista. Uudessa johtamismallissa seudun kuntarajat ovat ensimmäinen ylitettävä este. Jyväskylän kaupungin aloitteesta kesällä 2000 käynnistettiin seutustrategian laatiminen. Jyväskylän kaupunki ja kaupunkiseutu ovat nousseet 1990-luvun lamasta uudistuneina ja entistä ehompina. Sitä osoittavat mm. viime vuosina yleistyneet kaupunkien vertailut. Tuoreissa vertailututkimuksissa Jyväskylä on poikkeuksetta nimetty kolmen neljän menestyjän joukkoon. Keskuskaupungin imagon myönteinen muutos on kaupunkiseudun kuntien yhteinen etu. Jyväskylä on saanut myönteistä palautetta houkuttelevuudesta niin tavallisilta suomalaisilta kuin vaikuttajiltakin. Syksyllä 1999 Jyväskylä nimettiin Kunnat kunniaan -kilpailussa parhaaksi kaupungiksi Suomessa sarjassa elinkeinopolitiikan kehittäminen. Keväällä 2000 Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen mukaan suomalaisten halutuimmat muuttokohteet olivat Tampere, Jyväskylä ja Turku. Syksyllä 2000 Jyväskylä valittiin parhaaksi Kunnat kunniaan -kilpailussa sarjassa Imagon kehittäminen. Jyväskylä on viimeisillä tutkimuskerroilla vakiinnuttanut yleisarvosanan, joka tällä kertaa oli 8.20, kärkikuntien joukkoon. Valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että yleisarvosana kävi aikaisemmin alempana mutta näyttää nyt pysyvämmin palautuneen huipputasolle. Muuttoliiketilastojen mukaan väestönkasvu keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seuduille. Uudelle vuosituhannelle lähdettäessä asukasluvun kasvu realisoituu myös työvoimana: Jyväskylä ja Jyväskylän seutu pystyvät jatkossa tarjoamaan erityisesti vahvassa kasvussa olevan informaatioteknologia alueen työpaikkoja jopa enemmän kuin paikallisista oppilaitoksista valmistuu osaajia. Työpaikkakasvu yksin Jyväskylän kaupungissa oli vuosina kymmenen tuhatta. Jyväskylän seudun kehittämistyössä lähtöoletuksena on se, että askeltaminen kohti päämäärää on menestyksellistä ainoastaan onnistuneen voimien koonnin kautta. Kokoavana konseptina voidaan pitää tunnusta vuorovaikutuksella yhteisymmärrykseen.

4 4 Osaamisen huippualueita kuten teollisuuden rakennemuutostakin tuetaan määrätietoisesti EU:n tavoite 2 kehittämisohjelmalla. Elinkeinopoliittisten EU-hankkeiden paikallinen panostus hoidetaan Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön kautta, jota Jyväskylän seudun kunnat rahoittavat 38 miljoonalla markalla vuonna Kasvavaan toimitilakysyntään vastaavat osaltaan Jykes Kiinteistöt Oy sekä teknologiakeskuksen toimitilayhtiö JSP Facilities Oy. Vasta pari vuotta toimittuaan jälkimmäinen tarjoaa vuoden 2001 lopulla toimitilat jo työntekijälle Jyväskylässä aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneet Lopettaneet Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnallisvaalit Lokakuun kunnallisvaaleissa valittiin uusi kaupunginvaltuusto vuosiksi Vaalien tulos muodostui seuraavaksi: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 20 valtuutettua Kansallinen Kokoomus 12 valtuutettua Suomen Keskusta 10 valtuutettua Vihreä liitto 7 valtuutettua Vasemmistoliitto 5 valtuutettua Kristillinen Liitto 4 valtuutettua Suomen Kommunistinen Puolue 1 valtuutettua Suomen Keskustan valtuutetuista yksi on eronnut ryhmästä ja muodostanut oman Nuorten Ääni - valtuustoryhmän. Äänestysprosentti jäi valitettavan alhaiseksi ollen 50,8. Kaupunginvaltuusto Vuonna 2000 tuli kuluneeksi 125 vuotta kaupunginvaltuuston perustamisesta. Juhlakokous pidettiin Juhlapäätöksessään kaupunginvaltuusto halusi painottaa lasten ja nuorten merkitystä, kansainvälisyyttä ja eettisiä arvoja myöntämällä erityisen määrärahan nuorityön strategian toteuttamiseen ja Unicef rahastoon.

5 5 Kaupunginvaltuuston toiminnassa painottuivat talouteen, kaavoitukseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman, vuoden 1999 tilinpäätöksen ja vuoden 2001 talousarvion. Valtuusto hyväksyi myös Sippulanniemen virkistysalueen osayleiskaavan ja Laukaantien alueen asemakaavan muutokset sekä tonttivarannon kannalta tärkeän Mustalammen alueen asemakaavan. Elinkenoelämän kannalta tärkeitä asemakaavan muutoksia oli useita mm. keskustan, Lutakon ja Seppälän alueilla. Samoin valtuusto päätti matkakeskuksen toteuttamiseksi tarvittavista maanluovutussopimuksista VR Yhtymä Oy:n ja ratahallintokeskuksen kanssa. Uusi rakennusjärjestys tuli voimaan marraskuun puolivälissä. Valtuusto päätti myös esiopetuksen järjestämisestä, hyväksyi sosiaalitoimen valmiussuunnitelman sekä lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon ja päätti teatteritoiminnan siirtämisestä kaupungin toiminnaksi. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Marja-Leena Viljamaa (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Juha Karpio (KOK) ja toisena varapuheenjohtajana Erkki Lampinen (KESK). Kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 206 asiaa. Kokousten lisäksi pidettiin kolme valtuustoseminaaria. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus keskittyi kaupunkiyhteisön kokonaisjohtamiseen sekä hallintokuntien ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Seudullisen elinvoiman vahvistamiseksi kaupunginhallitus teki muille Jyväskylän Seudun kunnille aloitteen yhteisen seutustrategian laatimisesta. Erityisesti kaupunginhallitus paneutui aktiivisen elinkeinopolitiikan hoitoon yhdessä kaupungin yhtiöiden ja eri yritysten kanssa. Esimerkkeinä tästä on mm. Lutakon alueen kehittäminen ja Terässampo - hanke. Kaavoituksen resursseja lisättiin tavoitteena sopivien tonttien saaminen yritysten ja asukkaiden käyttöön. Kaupunginhallitus myös valmisteli valtuuston käsiteltäväksi Seppälänkankaan alueen osayleiskaavan ja täydennysrakentamisen osayleiskaavan. Kaupunginhallitus hyväksyi nuorisotoimikunnan esityksen nuorisotoimen strategioista ja päätti anoa kaupunkiin IB-lukiota. Myös Tikan koulun laajennuksen hankesuunnitelma sai kaupunginhallituksen hyväksymisen. Kaupunginhallitus kokoontui 39 kertaa ja käsitteli 733 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 18 ja niissä käsiteltiin 21 asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Erkki Ikonen (KOK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Matti Ojala (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Arvi Hakkarainen (VAS). Toimielimet Kaupunginvaltuusto on lisäksi valinnut jäsenet seuraaviin toimielimiin: - Kaavoituslautakunta - Opetuslautakunta - Kulttuurilautakunta - Kunnan keskusvaalilautakunta - Liikuntalautakunta - Rakennuslautakunta - Sosiaali- ja terveyslautakunta - Tarkastuslautakunta - Tekninen lautakunta - Ympäristölautakunta - Kuntayhtymien yhtymävaltuustot

6 6 1.3 Henkilöstön määrä ja muutokset Vuoden 2000 lopussa kaupungin vakinaisten palvelussuhteiden määrä oli Kaupunki vakinaisti määräaikaisia palvelussuhteita vuoden aikana 113 henkilön kohdalla ja palkkasi ulkopuolelta 50 uutta henkilöä. Kun lähtövaihtuvuus otetaan huomioon, palvelussuhteiden määrä kasvoi 30 kappaletta. Alla oleva taulukko kertoo palkallisen henkilöstövahvuuden joulukuussa Samana ajankohtana oli 298 vakinaista henkilöä palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla. Taulukon keskeisin muutos koskee kaupunginhallituksen alaisia toimintayksikköjä, kun sosiaali- ja terveystoimesta ja opetustoimesta ruokapalvelut siirrettiin omaksi toimintayksikökseen kaupunginhallituksen alaisuuteen lukien. Muutoin muutoslukuihin vaikuttivat palkattomien lomien ja määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö, työllistäminen sekä tulo- ja lähtövaihtuvuus. Tarkemmin kaupungin henkilöstöstä sen määrästä, rakenteesta, vaihtuvuudesta, työpanoksesta, työajan käytöstä, pätevyydestä, kehittämisestä, työkyvystä ja hyvinvoinnista sekä henkilöstökustannuksista kerrotaan henkilöstötilinpäätöksessä. Toimialoittain palkkaa saaneiden määrä ja muutos 1999/2000 Toimielin Vakinaiset Ei-vakinaiset. Työllistetyt Yhteensä Muutos 99/00 Kh:n alaiset yksiköt Keskushallinto Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Sos.- ja terveystoimi Opetustoimi Kulttuuritoimi Liikuntapalvelut Tekninen toimi Yhteensä Jyväskylän talouden kehitys Kaupungin taloudellinen tila on edelleen tyydyttävä. Vuosikate toteutui budjetoitua heikompana ja oli 75,8 miljoonaa. Vuosikate kattoi poistoista 69,5 %, joten kaupungin talous ei ole tasapainossa. Velkaantuminen jatkui ja lainojen määrä kasvoi 95 miljoonaa eli markkaa / asukas. Vuosikate heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 13,8 miljoonaa. Vuosikate oli 24,2 miljoonaa talousarviossa ennakoitua pienempi. Käyttötulot kasvoivat 37,1 miljoonaa ja käyttömenot 93,8 miljoonaa joten käyttötalouden nettomenojen kasvu oli 56,8 miljoonaa. Verotulot kasvoivat yhteensä 43,3 miljoonaa. Kunnallisverotulot laskivat edelliseen vuoteen nähden 4,3 miljoonaa. Yhteisöverot sitä vastoin kasvoivat 42,1 miljoonaa ja kiinteistöverot 5,5 miljoonaa markkaa.

7 7 Kunnallisverojen lasku oli seurausta verojen tilitysjärjestelmästä. Vuoden 1999 valmistuneen verotuksen perusteella laskettu tilitysten oikaisu kohdistui poikkeuksellisesti jo vuoteen Maaomaisuuden laskennallisia myyntivoittoja kirjattiin kaikkiaan 28,2 miljoonaa markkaa eli 8,7 miljoonaa enemmän kuin vuonna Hallintokunnat pysyivät pääsääntöisesti hyvin talousarvioissaan. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittyivät kuitenkin 28,6 miljoonalla. Muissa menoissa syntyi säästöjä niin, että käyttötalouden nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 19,2 miljoonalla. Menojen ylittyminen pystyttiin ennakoimaan ja ottamaan huomioon talousarvion muutoksina vuoden aikana. Valtionosuuksien määrä kasvoi vuoteen 1999 verrattuna 11,5 miljoonalla, mistä 6,7 miljoonaa oli seurausta verotulotasauksen pienenemisestä. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 609,6 miljoonaa eli markkaa asukasta kohti. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Investointien määrä oli kaikkiaan 220,6 miljoonaa. Suurimmat investointikohteet olivat Vesilinnan peruskorjaus, Kumppanuustalon peruskorjaus ja Suomen käsityömuseon tilojen kunnostaminen. Vesilaitoksen investoinnit olivat vuoden aikana valmistuneen Vuonteen tekopohjavesihankkeen seurauksena 50,9 miljoonaa markkaa. Yhdyskuntarakentamisen investoinnit olivat 75 miljoonaa eli 20 miljoonaa enemmän kuin vuonna Vuoden 2000 alijäämä oli 29,5 miljoonaa markkaa. Koska aikaisempien vuosien alijäämät olivat yhteensä 14 miljoonaa, yhteenlaskettuina alijäämät ovat vuoden 2000 lopussa 43,6 miljoonaa. Tilinpäätöksen yhteydessä esitettävän talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2001 vuosikatetavoite on edelleen 120 miljoonaa. Vuonna 2002 vuosikate on tarkoitus nostaa pysyvästi yli poistojen määrän. Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa markkaa 240, ,8 202,7 209,4 210,0 180,0 202,9 200,0 200, ,0 92,1 104,9 105,4 96,4 176,6 89,7 100,7 109,0 150,0 120,0 110,9 113,8 115,9 116,9 117, ,6 75, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate

8 1.5 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 8 Rakennusvalvontavirasto Rakennuslupia myönnettiin vuonna 2000 yhteensä 691 kappaletta ( kappaletta). Rakennuslupien määrä lisääntyi edellisvuodesta 10 prosenttia. Rakennusvalvonnan tuloja kertyi 1,05 miljoonaa markkaa ennakoitua enemmän. Vuoden 2000 alussa voimaan tullut rakennuslainsäädännön kokonaisuudistus työllisti virastoa monella tavalla; uuden lainsäädännön mukaisten käytäntöjen omaksuminen, kouluttaminen, tavanomaista laajempi opastus- ja neuvontatoiminta sekä lomakkeiston ja ohjeiston uusiminen. Kokonaisuudistukseen liittyi myös rakennusjärjestyksen uusiminen. Jyväskylän kaupungin uusi rakennusjärjestys tuli voimaan ja siinä korostuvat kestävän kehityksen periaatteet. Samalla kevennettiin pientalotontteja koskevien toimenpiteiden luvanvaraisuutta. Kaupungin asuntopoliittinen tavoite oli 850 asunnon valmistuminen vuodessa. Asuntoja valmistui 961 kappaletta. Lupia myönnettiin 998 asunnon rakentamiseen, joista kerrostaloasuntoja oli 845 kappaletta (vuonna asunnon rakentamiseen, joista kerrostaloasuntoja oli 894 kappaletta). Rakennusvalvontavirasto arvioi rakentamisen määrän vähenevän joissain määrin vuonna 2001 verrattuna vuoteen Rakennusvalvontataksaa on päätetty korottaa alkaen noin viisi prosenttia, mikä lisää jonkin verran viraston tuloja. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön hanke alkoi keväällä ja esiopetus aloitettiin 39:ssä päiväkodissa ja opetustoimen puolella viidessä koulussa. Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma valmistui keväällä. Vuoden 2001 alusta voimaan tullut organisaatiotarkistus hyväksyttiin joulukuussa. Vuoden 2001 talousarvioon kirjattiin, että erikoissairaanhoidon palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen omat palvelut säilytetään nykyisellä tasolla. Niiden edellyttämät lisäresurssit selvitetään mennessä ja otetaan huomioon lisätalousarvion yhteydessä. Erikoissairaanhoitoon vuodeksi 2001 varattu 246 miljoonaa markkaa ei riitä, koska erikoissairaanhoidon menot jo vuonna 2000 olivat 257 miljoonaa markkaa. Vuoden 2001 sopimusneuvottelujen ja talousarviovalmistelussa esillä olleiden laskelmien perusteella näyttää siltä, että palvelutason säilyttäminen vuoden 2000 tasolla edellyttää vähintään 25 miljoonan markan lisäystä vuoden 2001 talousarvioon. Lääkäreitä koskevan palkkaratkaisun vaikutus selviää kun uusi virkaehtosopimus on saatu aikaan. Uusia toimintoja, esimerkiksi kunnallisen hammashuollon laajenemista, ei ole vuoden 2001 talousarviossa otettu huomioon. Lautakunta esittää, että Jyväskylä käyttäisi lain salliman enimmäisajan laajennuksen toteuttamiseen. Ruokapalvelu siirtyi vuoden 2000 alussa keskusvirastoon.

9 9 Opetustoimi Vuoden 2000 aikana keskeisimmiksi toiminnassa näkyviksi muutoksiksi nousivat esiopetuksen käynnistyminen 6-vuotiaille ja päätös yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisesta alueellisen mallin mukaisesti. Jyväskylässä kunnan vastuulla oleva esiopetuksen järjestäminen päätettiin toteuttaa kahden vuoden koeajalla siten, että pääosa esiopetuksesta toimii päivähoidon puolella ja osa opetustoimessa. Kaikkiaan viidellä koululla käynnistyi esiopetusryhmä. Vuoden 1999 alusta voimassa olleen perusopetuslain mukaan kunta voi entistä vapaammin järjestää perusopetuksensa oppivelvollisuusikäisille. Jyväskylässä on aloitettu alueellinen toiminta siten, että perusopetuksen koulut on jaettu kuuteen alueeseen, joiden yhteistyötä edistää vastuurehtori. Alueyhteistyö käynnistyy alueen koulujen opetussuunnitelmien arvopohjan rakentamisella. Kulttuuritoimi Suomen käsityön museon uudet tilat valmistuvat Kauppakatu 25:een ja Kilpisenkatu 12:een. Kuvataidekoulu ja käsityökoulu hyväksyttiin tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin ja kutsuttiin valmistelemaan valtakunnallista laajaa opetussuunnitelmaa omilla taiteenaloillaan. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaupunginteatterin muuttamisesta kunnalliseksi nettoyksiköksi alkaen. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen Tanssikoulu Sara Oy:n toiminnan siirtämisestä Suomalaisen konservatorion toiminnaksi alkaen. Kulttuurin kääntöpiirin julkaisu ja nettisivut ilmestyivät ja projekti päättyi Tekninen palvelukeskus Toiminta noudatti vakiintuneita linjoja. Kunnallistekniikan investoinnit kasvoivat merkittävästi, koska kaupungin oli vastattava elinkeinoelämän kasvun toimiin haasteisiin. Henkilöstöä ei lisätty, vaan tarvittava kapasiteetti hankittiin kaupungin ulkopuolisilta tahoilta. Tuotannon tukipalveluiden organisointi saatiin päätökseen ja Total Kiinteistöpalvelu siirtyi pois teknisestä palvelukeskuksesta. Hankintatoimi järjestettiin uudelleen siten, että hankintakeskus siirtyi keskusvirastoon, putkivarasto vesilaitokselle ja keskusvarasto Totaliin. Kunnallistekniikan investointien kasvu jatkuu. Tämän vuoksi on tehty organisaatio- ja henkilöjärjestelyjä katu- ja puisto-osastolla ja rakennuttamista on vahvistettu. Keskeisiä kehittämishankkeita ovat raportoinnin luotettavuuden parantaminen, laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä työyhteisön toimivuus. Käyttötalouden niukkuus haittaa edelleen katujen ja puistojen hoidon parantamista. Talouden tasapainottamiseen tullaan kiinnittämään huomiota, jotta myönnettyihin talousarviomäärärahoihin tullaan pääsemään. Rakentajan tietojärjestelmäprojekti on käynnistynyt teknisessä palvelukeskuksessa vuoden 2000 lopulla.

10 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Tilinpäätöksen perusteella ei ole välitöntä tarvetta vuoden 2001 talousarvion muuttamiseen. Kuluvan vuoden vuosikatetavoitteena oleva 120 miljoonaa markkaa on tilinpäätöksen perusteella arvioiden edelleen realistinen mutta haastava tavoite. Talonrakennushankkeiden toteutumatta jäänyt osuus ( mk) budjetoidaan uudelleen vuodelle Uudelleenbudjetointia edellyttää lisäksi kaupunginvaltuuston juhlapäätös nuorisotoimen rahoituksesta, josta jäi vuonna 2000 toteutumatta markkaa. Vuoden 2001 talousarvion Sosiaali- ja terveystointa koskevissa toiminnallisissa tavoitteissa todetaan, että Erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen omat palvelut säilytetään nykyisellä tasolla. Niiden edellyttämät lisäresurssit selvitetään mennessä ja huomioidaan lisätalousarvion yhteydessä. Tavoitteen toteuttaminen merkinnee miljoonan markan lisäystä Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoihin. Kunnallisveron viimeisessä vuoden 2000 tilityksessä korjattiin veronsaajaryhmien jakoosuuksia. Tämän seurauksena kaupungin saamien verotilitysten määrä laski noin 25 miljoonaa markkaa. Tämä nostaa vastaavasti vuoden 2001 kunnallisveron tilityksiä. Kuntaliiton koko maata koskevaan arvioon perustuva ennuste Jyväskylän tilityksistä vuonna 2001 näyttää tilinpäätöksen valmisteluhetkellä kuitenkin siltä, että kunnallisverotulot jäävät talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Yhteisöveron jako-osuudet muuttuivat vuoden 2000 lopussa. Jyväskylän jako-osuus osuus nousi hieman. Tämän perusteella voidaan olettaa vuoden 2000 yhteisöveron tilitysten kasvavan talousarvioon merkitystä 194,4 miljoonasta noin 15 miljoonalla edellyttäen että Kuntaliiton arvio koko maan tilityksistä pitää paikkansa. Uudet jako-osuudet laskettiin vuoden 1999 verotustietojen perusteella. Lopullinen vuoden 2000 yhteisövero selviää vuoden 2001 lopussa tai vuoden 2002 alussa vuoden 2000 verotuksen valmistuttua. Vuoden 2000 tietojen perusteella tuleva tilitysten oikaisu tulee kirjanpitolautakunnan kuntajaoston muuttuneiden ohjeiden mukaan kirjata vuoden 2001 tuloksi. Jyväskylän jako-osuus saattaa tällöin kasvaa merkittävästikin, sillä kaupungin alueella toimivien yhteisöveron kannalta merkittävien yritysten tulokset / henkilöstömäärät ovat kasvaneet vuoteen 1999 verrattuna. Talousarvion toteutumista seurataan touko- ja syyskuussa annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Hallituksen lisäksi kolmannesvuosiraportti ja tilinpäätösennuste annetaan myös kaupunginvaltuustolle. Rahoitustilanteesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain.

11 2. Tilikauden tuloksen muodostuminen 2.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelmaan on yhdistelty riveittäin liikelaitosten tiedot ja eliminoitu sisäiset tapahtumat Muutos Muutos Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk % Toimintatuotot 370,4 370,5 370,2 400,4 30,2 8,2 % Valmistus omaan käyttöön 85,6 64,1 70,1 77,0 6,9 9,8 % Toimintakulut , , , ,8-93,9 5,9 % Toimintakate , , , ,4-56,8 5,0 % Verotulot 956, , , ,8 43,3 3,9 % Valtionosuudet 205,8 184,3 175,1 186,6 11,5 6,6 % Arvonlisäveron takaisinperintä -59,8-65,5-67,9-72,6-4,7 6,9 % Rahoitustuotot ja -kulut: -2,9 7,1 25,6 18,4-7,2-28,1 % Korkotuotot 35,1 33,5 35,6 32,6-3,0-8,4 % Muut rahoitustuotot 4,3 16,5 14,7 13,8-0,9-6,1 % Korkokulut -28,7-24,7-22,2-27,3-5,1 23,0 % Muut rahoituskulut -13,6-18,2-2,5-0,7 1,8-72,0 % Vuosikate 20,6 104,9 89,7 75,8-13,9-15,5 % Poistot ja arvonalentumiset -92,1-94,1-100,7-109,0-8,3 8,2 % Satunnaiset tuotot 15,1 48,4 17,9 0,8-17,1-95,5 % Satunnaiset kulut -1,5-23,6-4,8-18,7-13,9 289,6 % Tilikauden tulos -57,9 35,6 2,1-51,1-53,2-2533,3 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0-2,4-15,4 0,8 16,2-105,2 % Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 3,4 2,4 15,4 0,0-15,4-100,0 % Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,3 2,3 0,1 20,8 20, ,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -54,2 37,9 2,2-29,5-31,7-1440,9 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate/Poistot, % 22,4 % 111,5 % 89,1 % 69,5 % -19,5 % Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,6 % 25,5 % 24,5 % 25,1 % 0,6 % Vuosikate, mk/asukas 270 mk mk mk 960 mk -192 mk -16,7 % Asukasmäärä ,4 % Toimintatulot olivat 400,4 Mmk mikä on 30,2 Mmk enemmän kuin vuonna Toimintamenojen määrä oli 1.674,8 Mmk eli 93,9 Mmk edellistä vuotta suurempi. Toimintakate heikkeni 56,8 Mmk. Tulojen ja menojen määrään vaikuttivat mm. toteutetut organisatoriset ja toiminnalliset muutokset, joista suurimpia olivat: kauppaoppilaitoksen siirto ammattikorkeakoululle sekä kaupunginorkesterin siirto kaupungin toiminnaksi. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 43,3 Mmk eli 3,9 prosenttia. Kunnallisverotulot laskivat edelliseen vuoteen nähden 4,3 miljoonaa, yhteisöverot kasvoivat 42,0 miljoonaa ja kiinteistöverot 5,5 miljoonaa markkaa. Kunnallisverojen lasku oli osin seurausta verojen tilitysjärjestelmästä, jonka seurauksena vuoden 1999 valmistuneen verotuksen mukainen tilitys kohdistui jo vuodelle Yhteisöveron tuotto kasvoi koko maan poikkeuksellisten ja ennakkoarviot ylittäneiden tilitysten seurauksena.

12 12 Valtionosuuksien 11,5 Mmk kasvusta 6,7 Mmk oli seurausta verotulotasauksen pienenemisestä. Lisäksi valtionosuuksien määrään vaikutti Kauppaoppilaitoksen siirtyminen Ammattikorkeakoulun toiminnaksi vuonna 1999, Jyväskylän kaupunginorkesterin siirtyminen kaupungin toiminnaksi vuonna 2000 ja musiikkiopiston toiminnan laajentuminen. Valtionosuuksien määrää lisäsi kaupungin asukasluvun kasvu sekä opettajien eläkevakuutusmaksuun saatava valtionosuus. Vuonna 2000 arvonlisäveron takaisinperintä oli kaikkiaan 72,6 Mmk, mikä oli 4,7 Mmk enemmän kuin vuonna Arvonlisäveron palautuksia saatiin 53,6 miljoonaa joten palautusten suhde takaisinperintään oli 73,8 %. Rahoitustuottojen ja -kulujen määrä laski 7,2 miljoonaa. Tästä 5,4 miljoonaa oli seurausta kaupungin lainoista maksettujen korkojen kasvusta. Kaupungin vuosikate oli yhteensä 75,8 Mmk. Vuosikatteen perusteella kaupungin talouden ei voida arvioida olevan tasapainossa, sillä vuosikate kattoi poistot 69 prosenttisesti. Vuoteen 1999 verrattuna vuosikate laski 13,9 miljoonalla markalla. Satunnaisia tuottoja kirjattiin kaikkiaan 0,8 Mmk ja satunnaisia kuluja 18,7 Mmk. Satunnaisena kuluna kirjattiin Vesilaitoksen käyttöomaisuuden vähennys ja vastaavasti purettiin Vesilaitoksen liittymismaksurahasto. Kirjaus tehtiin satunnaisiin kuluihin koska näin poistojen vertailukelpoisuus eri vuosien välillä säilyy. Tilikauden tulos ennen varauksia ja rahastosiirtoja on 51,1 Mmk. Tulosta heikensi 18,7 miljoonaa Vesilaitoksen liittymismaksurahaston käsittelytavan muutos. Alijäämään tällä ei ollut vaikutusta koska rahastosta tuloutettiin vastaava summa. Vuoden 2000 alijäämäksi muodostuu 29,5 miljoonaa markkaa Verotulot Miljoonaa markkaa E2001 Kunnallisverot Kiinteistöverot Yhteisöverot

13 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli vuoden 2000 tilinpäätöksen mukaan 25,1 prosenttia eli toimintakuluista hieman yli neljännes katettiin myynti- ja maksutuotoilla. Verotuloilla ja valtionosuuksilla toimintakuluista jäi rahoitettavaksi siten 74,9 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä. Vuosikate asukasta kohti oli 960 markkaa. Kuntien välisissä vertailuissa ei tulisi käyttää tätä tunnuslukua, sillä se riippuu ratkaisevasti kunnan toimintojen organisoinnista. Vuosikate kattoi poistoista 69,5 prosenttia, vuonna 1999 vastaava luku oli 89,1 %. Tulorahoituksen riittävyyden kannalta arvioiden kaupungin talouden ei voida siten katsoa olleen vuonna 2000 tasapainossa vaan tulorahoitus oli alijäämäinen. Tulorahoituksen pysyvä tasapaino edellyttää tulojen kattavan menot useamman tilikauden tarkastelujaksolla. Vuosien yhteenlaskettu alijäämä on 43,6 miljoonaa. Taloussuunnitelman mukaan tasapaino saavutetaan vuonna 2002.

14 14 KÄYTTÖMENOT markkaa TP TP Muutos TOIMIELIN Mmk % Konsernihallinto ,9 % Rakennusvalvonta ,6 % Ympäristötoimi ,8 % Sosiaali- ja terveystoimi ,8 % Opetustoimi ,1 % Kulttuuritoimi ,2 % Liikuntahallinto ,4 % Tekninen palvelukeskus ,0 % Käyttötalousmenot ,8 % Konsernihallinto + Ruokapalvelu/Sotepa Ruokapalvelu/Opetustoimi ,9 % Sosiaali- ja terveystoimi - Ruokapalvelu/Konsernihallinto ,7 % Opetustoimi - Ruokapalvelu/Konsernihallinto Kauppaoppilaitos ,1 % Kulttuuritoimi + Orkesteri ,5 % Liikuntahallinto + Liikuntapaikkojen hoito ,1 % Tekninen palvelukeskus - Liikuntapaikkojen hoito ,6 %

15 15 KÄYTTÖTULOT markkaa TP TP Muutos TOIMIELIN Mmk % Konsernihallinto ,4 % Rakennusvalvonta ,1 % Ympäristötoimi ,1 % Sosiaali- ja terveystoimi ,8 % Opetustoimi ,4 % Kulttuuritoimi ,6 % Liikuntahallinto ,7 % Tekninen palvelukeskus ,8 % TEKPA / Myyntivoitot % Käyttötaloustulot ,1 % Konsernihallinto + Ruokapalvelu/Sotepa Ruokapalvelu/Opetustoimi ,5 % Sosiaali- ja terveystoimi - Ruokapalvelu/Konsernihallinto ,0 % Opetustoimi - Ruokapalvelu/Konsernihallinto Kauppaoppilaitos ,1 % Kulttuuritoimi + Orkesteri ,8 %

16 16 KÄYTTÖTALOUS NETTO markkaa TP TP Muutos TOIMIELIN Mmk % Konsernihallinto ,2 % Rakennusvalvonta ,0 % Ympäristötoimi ,6 % Sosiaali- ja terveystoimi ,5 % Opetustoimi ,9 % Kulttuuritoimi ,9 % Liikuntahallinto ,2 % Tekninen palvelukeskus ,6 % TEKPA / Myyntivoitot % Käyttötalousnetto ,8 % Konsernihallinto + Ruokapalvelu/Sotepa Ruokapalvelu/Opetustoimi ,6 % Sosiaali- ja terveystoimi - Ruokapalvelu/Konsernihallinto ,3 % Opetustoimi - Ruokapalvelu/Konsernihallinto Kauppaoppilaitos ,4 % Kulttuuritoimi + Orkesteri ,6 % Liikuntahallinto + Liikuntapaikkojen hoito ,7 % Tekninen palvelukeskus - Liikuntapaikkojen hoito ,8 %

17 3. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmaan on yhdistelty riveittäin liikelaitosten tiedot ja eliminoitu sisäiset tapahtumat Muutos Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus 36,3 84,4 59,0 40,5-18,5 Vuosikate 20,6 104,9 89,7 75,8-13,9 Satunnaiset erät 15,1 27,2 13,1-17,9-31,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,6-47,7-43,8-17,4 26,4 Investoinnit -132,0-112,3-142,5-168,7-26,2 Käyttöomaisuusinvestoinnit -149,9-209,9-210,0-220,6-10,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 10,2 14,9 17,7 15,0-2,7 Käyttöomaisuuden myyntituotot 7,7 82,7 49,8 36,9-12,9 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -95,7-27,9-83,5-128,2-44,7 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset 19,6-2,9 3,2 0,3-2,9 Antolainasaamisten lisäykset -2,6-25,0-4,6-3,5 1,1 Antolainasaamisten vähennykset 22,2 22,1 7,8 3,8-4,0 Lainakannan muutokset -110,0-8,4 63,0 95,0 32,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 44,7 54,8 143,0 211,4 68,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -208,5-88,3-116,6-162,8-46,2 Lyhytaikaisten lainojen muutos 53,8 25,1 36,6 46,4 9,8 Oman pääoman muutokset 3,3 3,3 4,2 0,0-4,2 Muut maksuvalmiuden muutokset 179,9-19,9 17,7 30,6 12,9 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 92,8-27,9 88,1 125,9 37,8 Kassavarojen muutos -2,9-55,8 4,6-2,3-6,9 Kassavarat ,7 4,4-2,3 Kassavarat ,1 6,7 4,6 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 14,7 % 53,8 % 46,6 % 36,9 % -9,8 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 6,3 % 36,7 % 29,3 % 20,6 % -8,7 % Lainanhoitokate 0,2 1,1 0,8 0,5-0,3 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Tulorahoitus oli vuonna 2000 kaikkiaan 40,5 Mmk eli 18,5 Mmk vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lasku oli seurausta vuosikatteen heikkenemisestä ja satunnaisten tulojen määrän pienenemisestä Tulorahoitus (vuosikate + satunnaiset erät + pakollisten varausten muutos) kattoi noin kolmasosan nettoinvestoinneista (investointimenot - rahoitusosuudet - myyntitulot). Investointien kokonaismäärä oli yhteensä 220,6 Mmk josta 33,5 Mmk oli tilapalvelun, 50,9 Mmk Vesilaitoksen ja 75,1 yhdyskuntarakentamisen investointeja. Huomattavimmat talonrakennuksen investoinnit olivat Vesilinnan peruskorjaus (7,7 Mmk), luonnontieteellisen museon rakentaminen (5,8 Mmk), Kumppanuustalon tilojen korjaus (5,4 Mmk) sekä Suomen Käsityön museon tilojen kunnostaminen (4,6 Mmk).

18 18 Investointien valtionosuuksia kirjattiin 15,0 Mmk ja käyttöomaisuuden myyntituloja 36,9 Mmk. Antolainoja maksettiin kaupungille takaisin kaikkiaan 3,8 Mmk ja uutta antolainaa annettiin 3,5 Mmk. Antolainojen kokonaismäärä laski siten 0,3 Mmk. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 162,8 miljoonaa ja otettiin 211,4 Mmk. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 46,4 miljoonaa ja lainojen määrä kaikkiaan 95 miljoonaa. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat 30,6 Mmk josta 18,7 miljoonaa oli Oikeus- ja poliisitalon rahoituksesta valtiolta saatavaa korvausta Lainakanta Miljoonaa markkaa Asuntolainat Hankkeiden rahoitus Talousarviolainat Lyhytaikainen vieras pääoma

19 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno. Kaupungin investointien omahankintamenosta (205,7 Mmk) katettiin 36,9 % vuosikatteella (75,9 Mmk) ja loppuosa 63,1 % katettiin pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla ja toimintapääomalla. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainan lyhennykset). Kaupungin pääomamenoista katettiin 20,6 % vuosikatteella. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainan lyhennykset) kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kaupungin lainanhoitokate oli 0,5 eli tulorahoitus kattoi lainanhoitokuluista puolet. Kassavarat olivat vuoden 2000 lopussa 4,4 Mmk. Kaupungin maksuvalmius on voitu hoitaa sisäisen pankin ja lyhyen rahoituksen avulla. Kassan riittävyys oli vuoden 2000 lopun saldon mukaan laskien yksi päivä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Investointien rahoitus vuonna 2000 Yhteensä 220,6 miljoonaa Maa- ja vesialueet 8,8 Osakkeet 23,3 Irtaimisto 7,6 Talonrakennus 21,5 Tilapalvelu 33,5 Vesilaitos 50,9 Yhdyskuntarakentaminen 75,1 Investoinnit Lainanotto 95,0 Muut maksuv.muutokset 30,7 Tulorahoitus = vuosikate 75,9 Inv.tulot Rahoitus 16,5

20 4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase VASTAAVAA Muutos mmk mmk mmk mmk mmk PYSYVÄT VASTAAVAT 2.539, , , ,0 72,5 Aineettomat hyödykkeet 12,8 10,9 37,6 42,3 4,7 Aineettomat oikeudet 0,5 0,8 1,2 1,8 0,6 Muut pitkävaikuitteiset menot 12,3 10,1 36,4 40,5 4,1 Aineelliset hyödykkeet 1.573, , , ,5 46,8 Maa- ja vesialueet 336,1 360,3 364,3 368,5 4,2 Rakennukset 766,2 744,9 821,6 853,8 32,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 437,8 462,4 478,7 484,0 5,3 Koneet ja kalusto 20,3 19,4 20,8 21,6 0,8 Muut aineelliset hyödykkeet 0,4 0,3 0,2 2,2 2,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 12,2 43,0 14,1 16,4 2,3 Sijoitukset 954,0 907,5 892,2 913,2 21,0 Osakkeet ja osuudet 422,7 372,7 359,6 380,9 21,3 Joukkovelkakirjalainasaamiset 320,0 320,0 320,0 320,0 0,0 Muut lainasaamiset 210,9 214,7 212,6 212,3-0,3 Muut sijoitukset 0,4 0,1 0,0 0,0 0,0 ARVOSTUSERÄT 7,1 2,6 0,0 0,0 0,0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 120,8 87,6 58,3 43,0-15,3 Valtion toimeksiannot 120,6 87,5 55,6 42,9-12,7 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,2 0,1 0,1 0,1 0,0 Muut toimeksiantojen varat 0,0 0,0 2,6 0,0-2,6 VAIHTUVAT VASTAAVAT 156,4 158,2 160,4 132,0-28,4 Vaihto-omaisuus 58,6 6,5 12,1 8,9-3,2 Keskeneräiset tuotteet 50,7 0,0 3,8 0,0-3,8 Valmiit tuotteet/tavarat 7,9 6,5 8,3 8,9 0,6 Saamiset 97,8 151,7 148,3 123,1-25,2 Pitkäaikaiset saamiset 14,0 68,1 46,3 35,1-11,2 Myyntisaamiset 1,8 56,8 37,5 28,8-8,7 Muut saamiset 12,2 11,3 8,8 6,3-2,5 Lyhytaikaiset saamiset 73,1 81,5 95,3 83,6-11,7 Myyntisaamiset 24,1 24,0 45,3 45,9 0,6 Lainasaamiset 10,1 21,1 5,3 1,4-3,9 Muut saamiset 10,1 10,5 26,1 18,6-7,5 Siirtosaamiset 28,8 25,9 18,6 17,7-0,9 Rahoitusarvopaperit 4,2 0,0 3,8 0,0-3,8 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4,2 0,0 3,8 0,0-3,8 Rahat ja pankkisaamiset 6,5 2,1 2,9 4,4 1,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2.824, , , ,0 28,8

21 21 VASTATTAVAA Muutos mmk mmk mmk mmk mmk OMA PÄÄOMA 1.832, , , ,6-50,3 Peruspääoma 1.803, , , ,8 0,0 Liittymismaksurahasto 11,1 14,5 18,7 0,0-18,7 Muut omat rahastot 72,0 69,7 69,5 67,4-2,1 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,0-54,2-16,3-14,1 2,2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -54,2 37,9 2,2-29,5-31,7 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 19,5 15,5 15,4 14,7-0,7 Poistoero 0,0 0,0 15,4 14,7-0,7 Vapaaehtoiset varaukset 19,5 15,5 0,0 0,0 0,0 PAKOLLISET VARAUKSET 43,8 41,5 36,5 32,1-4,4 Eläkevaraukset 43,8 41,5 36,5 32,1-4,4 ARVOSTUSERÄT 5,1 0,0 0,0 0,0 0,0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 120,4 88,4 60,6 45,8-14,8 Valtion toimeksiannot 118,8 85,8 54,3 41,9-12,4 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,2 0,2 0,2 0,2 0,0 Muut toimeksiantojen pääomat 1,4 2,4 6,1 3,7-2,4 VIERAS PÄÄOMA 802,6 780,0 857,8 956,8 99,0 Pitkäaikainen 480,8 343,3 322,0 460,6 138,6 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 273,8 206,7 188,5 328,2 139,7 Lainat julkisyhteisöiltä 50,3 6,3 4,5 3,4-1,1 Lainat muilta luotonantajilta 7,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Saadut ennakot 16,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut velat 132,8 130,3 129,0 129,0 0,0 Lyhytaikainen 321,8 436,7 535,8 496,2-39,6 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 33,0 121,5 207,3 151,5-55,8 Lainat julkisyhteisöiltä 2,2 1,8 1,8 1,1-0,7 Lainat muilta luotonantajilta 96,5 115,3 112,6 125,4 12,8 Saadut ennakot 18,4 4,9 6,7 9,9 3,2 Ostovelat 64,6 61,8 90,1 83,9-6,2 Muut velat 16,3 17,2 18,8 17,6-1,2 Siirtovelat 90,8 114,2 98,5 106,8 8,3 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2.824, , , ,0 28,8 TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 66,4 % 67,6 % 66,6 % 64,3 % -2,3 % Rahoitusvarallisuus mk/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus 50,1 % 47,9 % 51,8 % 54,8 % 3,0 % Lainakanta mk Lainakanta mk/asukas Lainasaamiset mk Lainasaamiset mk/asukas Asukasluku

22 4.2 Taseen tunnusluvut 22 Kuntaliitto antoi vuonna 2000 suosituksen, jossa tarkistettiin eräitä tilinpäätöksen kohtia ja tunnuslukuja. Edellisvuosien taseet on oikaistu, jolloin taseet ovat vertailukelpoisia ja lukujen muutokset ja tunnusluvut tulevat oikein. Taseiden muutokset ovat seuraavat: - Sähkö- ja lämpöliittymien vanha kertymä 129 Mmk on siirretty omasta pääomasta vieraan pääoman erään Muut pitkäaikaiset velat. - Pysyvien vastaavien lainasaamisista on siirretty saamiset valtiolta ja urheiluseuroilta sekä kauppahintasaamiset vaihtuvien vastaavien myyntisaamisiin ja investointien valtionosuussaamiset muihin saamisiin. Liittymismaksut on käsitelty edellisvuodesta poikkeavalla tavalla: - Vesilaitoksen liittymismaksut käsitellään vuodesta 2000 alkaen investointien rahoitustulona. - Vuosina kerätty liittymämaksurahasto 18,7 Mmk on tuloutettu ja vesiverkostojen jäännösarvoon on tehty saman suuruinen arvon alennus. Tämä kirjattiin satunnaisiin kuluihin jotta poistojen luku säilyisi oikeana. Vuosien taseissa liittymämaksurahasto on jätetty oman pääoman eräksi, koska rahaston tuloutus on tilivuoden tapahtuma. Omavaraisuusaste = (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) mittaa kunnan vakavaraisuutta. Tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Taseen oikaisujen seurauksena vuoden 1999 tilinpäätöksen tunnusluku (70,6 %) aleni 4,0 % ja korjattu luku on 66,6 %. Jyväskylän kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2000 on 64,3 %. Omavaraisuusaste heikkeni 0,2 % rahaston tuloutuksen vuoksi ja 2,1 % lainakannan kasvun ja tilikauden alijäämän seurauksena. Rahoitusvarallisuus mk/asukas = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset - vieras pääoma + saadut ennakot) / asukasmäärä. Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntatalouden rahoitusvarallisuus on ollut viime vuosina mk/asukas negatiivinen. Jyväskylän rahoitusvarallisuus on mk/asukas. Tunnusluku heikkeni mk/asukas edellisvuodesta saamisten pienentymisen ja lainakannan kasvun seurauksena. Suhteellinen velkaantuneisuus = (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntasektorin luku on keskimäärin 30 %. Jyväskylän suhteellinen velkaisuus on 54,8 % (edellisvuonna 51,8 %). Tunnusluku heikkeni koska lainakannan kasvu oli selvästi suurempi kuin käyttötulojen kasvu. Lainakanta = vieras pääoma saadut ennakot ostovelat siirtovelat muut velat. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kaupungin lainakanta on 609,6 milj.mk (edellisvuonna 514,6 milj.mk). Lainakannan kasvu on 95,0 milj.mk. Lainat mk/asukas = lainakanta / asukasmäärä. Vuoden lopun asukasmäärä on asukasta ja lainakanta on mk/asukas (edellisvuonna mk/asukas). Kasvu on mk/asukas. Lainasaamiset = Kaupungin myöntämät antolainat. Lainasaamiset ovat 532,3 milj.mk (edellisvuonna 532,6 milj.mk). Lainasaamiset pienentyivät 0,3 milj.mk Lainasaamiset mk/asukas. Lainasaamiset ovat mk/asukas (edellisvuonna mk/asukas). Lainakanta on nyt hieman suurempi kuin lainasaamiset ja erotus on 934 mk/asukas.

23 23 Kaupungin taseen loppusumma on Mmk (edellisvuonna Mmk). Loppusumma kasvoi 29 Mmk eli 1 %. Taseen suurin nimike on rakennukset (854 Mmk), joka myös kasvoi eniten (32 Mmk eli 4 %). Toinen voimakkaasti kasvava nimike on kiinteät rakenteet (484 Mmk), jonka kasvu on 5 Mmk. Vesilaitoksen liittymämaksurahasto tuloutettiin ja ilman sitä kasvu olisi ollut 24 Mmk. Pysyvien vastaavien kasvu on yhteensä 72 Mmk (edellisvuonna 81 Mmk). Toimeksiantojen varat ja vaihtuvat vastaavat pienenivät 44 Mmk (edellisvuonna 27 Mmk), joten tase on yhä enemmän sidottu pysyviin vastaaviin. Pysyvien vastaavien osuus taseen loppusummasta on 94 % (edellisvuonna 92 %). Kaupungin likvidit kassavarat on tietoisesti pidetty minimissään konsernin sisäisen pankin ja kuntatodistusten avulla. Omaisuutta myytiin 36,9 Mmk summalla, josta kirjattiin myyntivoittoja 31,8 Mmk. Maaomaisuuden myyntitulot ovat 30,0 Mmk (voitto 28,2 Mmk) ja ostot ovat 8,8 Mmk. Osakkeiden myyntitulot ovat 0,8 Mmk ja osakkeisiin sijoitettiin 23,3 Mmk. Tilapalvelun omaisuuden myyntitulot ovat 5,0 Mmk (voitto 2,1 Mmk). Autoja, koneita ja kalusteita myytiin 0,8 Mmk summalla (voitto 0,7 Mmk). Myydyn omaisuuden kirjanpitoarvo on yhteensä 5,1 Mmk. Poistonalaisen omaisuuden lisäykset ovat 178,7 Mmk ja keskeneräisistä töistä valmistuneet kohteet ovat 7,9 Mmk, minkä seurauksena poistot kasvoivat 8,3 Mmk ja ovat 109,0 Mmk. Käyttöomaisuuden investoinnit ovat yhteensä 220,6 Mmk ja niihin saatiin rahoitusosuuksia 15,0 Mmk eli hieman alle 7 % koko määrästä. Investoinneissa voidaan aiempaa vähemmän tukeutua valtionosuuksiin joten rahoitus on hoidettava itse joko vuosikatteella, omaisuuden myyntituloilla tai lainoilla Vesilaitoksen investointivaraus 15,4 Mmk kirjattiin vuonna 1999 poistoeroksi, joka tuloutuu 20 vuoden kuluessa. Tämä kirjaus peruuttaa poistojen tulosvaikutusta 0,8 Mmk vuodessa vuosina Kaupungin tase loppusumma Mmk aineeton maaomaisuus rakennukset oma pääoma rakenteet sijoitukset vaihtuvat vastaavaa pitkä vieras lyhyt vieras vastattavaa

24 5. Kokonaistulot ja -menot 24 Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä TULOT mmk mmk Varsinainen toiminta Toimintatuotot 370,2 19,2 % 400,4 19,5 % Verotulot 1.097,5 57,0 % 1.140,8 55,6 % Valtionosuudet 175,1 9,1 % 186,6 9,1 % Korkotuotot 35,6 1,8 % 32,6 1,6 % Muut rahoitustuotot 14,7 0,8 % 13,8 0,7 % Satunnaiset tuotot 17,9 0,9 % 0,8 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät -43,8-2,3 % -36,1-1,8 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 17,7 0,9 % 15,0 0,7 % Käyttöomaisuuden myyntituotot 49,8 2,6 % 36,9 1,8 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 7,8 0,4 % 3,8 0,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 143,0 7,4 % 211,4 10,3 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 36,6 1,9 % 46,4 2,3 % Oman pääoman lisäykset 4,2 0,2 % 0,0 0,0 % Kokonaistulot yhteensä 1.926,3 100,0 % 2.052,4 100,0 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 1.580,9 81,5 % 1.674,7 80,3 % Valmistus omaan käyttöön -70,1-3,6 % -77,0-3,7 % Arvonlisäveron takaisinperintä 67,9 3,5 % 72,6 3,5 % Korkokulut 22,3 1,1 % 27,4 1,3 % Muut rahoituskulut 2,5 0,1 % 0,7 0,0 % Satunnaiset kulut 4,7 0,2 % 18,8 0,9 % Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 % -18,7-0,9 % Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 210,0 10,8 % 220,6 10,6 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 4,6 0,2 % 3,5 0,2 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 116,6 6,0 % 162,8 7,8 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Kokonaismenot yhteensä 1.939,4 100,0 % 2.085,4 100,0 %

25 25 6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Jyväskylän Pysäköintitalo Oy (100%) Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (100%) Jyväskylän Teatteri Oy (100%) Kiint. Oy Jyv Haapatie 5 (60%) Jyväskylän Orkesteri Oy (100%) As Oy Tuulenkylä (52%) Jyväskylän Energia Oy (100%) Kiint. Oy Salonhaka (51%) JE-Urakointi Oy (100%) Kiint. Oy Lehtis-Haka (51%) K-S Voimatukku Oy (80%) As Oy Vastatuuli (44%) K-S Energiavälitys Oy (49,5%) As Oy Rinnevaltteri (38%) Jyv. Energiantuotanto Oy (40%) As Oy Muurarinmäki (26+5%) As Oy Pehtorinharju (100%) As Oy Messuleijona (26%) Jyv. Musiikkikeskus Oy (100%) As Oy Tavinsato (26%) Jyv. Matkakeskus Oy (100%) As Oy Kuokkalan Kiila (24%) Jyv. Linja-autoas.kiint. Oy (65%) As Oy Messumuurari (24%) Kiint Oy Jyv Lääkäritalo (56+5%) As Oy Yrttitarha (24%) Jyväskylän Laajavuori Oy (44+40%) As Oy Kuokkalan Polttolinja (23%) Jyv. Seudun Puhdistamo Oy (70%) As Oy Muurarinpiha (22%) Jyv. Seud Keh.yhtiö Jykes Oy (58%) As Oy Puistonseutu (21%) Jykes Sankt Petersburg ZAO (100%) As Oy Saratie 6 (21%) Jyväskylään! Oy (43%) As Oy Jyv Puolukankukka (21%) Jyv. messu-kong.keskus Oy (29+12%) Halssilan Huolto Oy Jykes Kiinteistöt Oy (53%) Kuokkalan Huolto Oy Palokan Teollisuustalo Oy (100%) OSAKKUUSYHTIÖT Kiint. Oy Tietotaajama Palv.keskus (81%) Suomen Suotietokeskus Oy (50%) Varassaaren Teollisuuskiint. Oy (100%) K-S YH-rak.osuuskunta (40%) Kiint. Oy Tourulan Kivääritehdas (100%) Keljonkankaan Palv.keskus Oy (45%) Jyv. Ammattikorkeakoulu (55%) Jyv. Teknologiakeskus Oy (35+14%) Jyv. Teknillinen Oppilaitos Oy (100%) Huhtakeskus Oy (41%) Teollisuuden Oppimispaikka Oy (60%) Jyväskylän Messut Oy (28%) KUNTAYHTYMÄT Mustankorkea Oy (26%) Jyv koulutuskuntayhtymä (50,2%) Kiint. Oy Säynätsalon Palv.keskus (49%) K-S sairaanhoitopiirin kuntayht (35,5%) As Oy Jyväskylän Kuras (40%) Suojarinteen kuntayhtymä (21,4%) As Oy Jyv Löylykatu 10 (37%) Keski-Suomen liitto (32,8%) As Oy Pupusoppi (29%) SÄÄTIÖT Kiint. Oy Kauppakatu 10 (28%) Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö As Oy Rajakatu 26 (23%) Jyv. messu- ja kongressisäätiö As Oy Jyv Säästökeskus (26%) Kiint. Oy Kauppakatu 23 (25%) As Oy Säynätsato (25%) Konsernin muodostavat kaupunki ja sen tytäryhteisöt. Konsernitaseessa yhdistellään lisäksi kaupungin osuus kuntayhtymistä. Vuodesta 2000 alkaen osakkuusyhteisöt merkitään konsernitaseeseen vain sen hankintamenona osakkeissa sekä liitetietona.

26 6.2 Konsernitase 26 VASTAAVAA Muutos mmk mmk mmk mmk mmk PYSYVÄT VASTAAVAT 3.568, , , ,9 87,5 Aineettomat hyödykkeet 24,4 25,8 53,1 60,8 7,7 Aineettomat oikeudet 5,6 11,3 13,8 15,4 1,6 Muut pitkävaikuitteiset menot 18,8 14,5 39,3 45,4 6,1 Aineelliset hyödykkeet 3.258, , , ,0 89,5 Maa- ja vesialueet 348,3 374,4 383,2 386,4 3,2 Rakennukset 1.894, , , ,3 64,6 Kiinteät rakenteet ja laitteet 780,1 767,1 816,1 820,9 4,8 Koneet ja kalusto 89,7 101,1 103,0 108,3 5,3 Muut aineelliset hyödykkeet 30,1 4,3 5,1 7,4 2,3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 115,7 77,6 48,4 57,7 9,3 Sijoitukset 286,2 287,3 294,8 285,1-9,7 Osakkuusyhteisöosuudet 0,0 5,3 65,4 69,9 4,5 Muut osakkeet ja osuudet 187,2 185,0 129,8 127,1-2,7 Muut lainasaamiset 98,5 96,8 99,5 88,0-11,5 Muut saamiset 0,5 0,2 0,1 0,1 0,0 ARVOSTUSERÄT 8,3 3,6 0,0 0,0 0,0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 132,2 100,2 70,5 52,7-17,8 Valtion toimeksiannot 131,9 85,6 67,6 52,4-15,2 Muut toimeksiantojen varat 0,3 14,6 2,9 0,3-2,6 VAIHTUVAT VASTAAVAT 383,6 366,1 366,5 340,8-25,7 Vaihto-omaisuus 70,3 18,3 28,5 28,5 0,0 Aineet ja tarvikkeet 18,7 16,6 15,9 17,9 2,0 Keskeneräiset tuotteet 51,6 1,5 7,4 1,6-5,8 Valmiit tuotteet/tavarat 0,0 0,2 5,0 9,0 4,0 Ennakkomaksut 0,0 0,0 0,2 0,0-0,2 Saamiset 239,5 292,0 269,8 255,3-14,5 Pitkäaikaiset saamiset 14,0 68,1 51,9 52,2 0,3 Myyntisaamiset 1,8 56,8 37,5 28,8-8,7 Lainasaamiset 0,0 0,0 5,6 9,9 4,3 Muut saamiset 12,2 11,3 8,8 13,5 4,7 Lyhytaikaiset saamiset 225,5 223,9 217,9 203,1-14,8 Myyntisaamiset 111,0 110,6 120,2 131,9 11,7 Lainasaamiset 21,3 36,3 13,1 3,7-9,4 Muut saamiset 26,2 11,6 21,3 32,6 11,3 Siirtosaamiset 67,0 65,4 63,3 34,9-28,4 Rahoitusarvopaperit 5,0 12,1 25,3 18,8-6,5 Sijoitukset rahamarkkinainstr. 4,2 11,8 24,2 18,7-5,5 Muut arvopaperit 0,8 0,3 1,1 0,1-1,0 Rahat ja pankkisaamiset 68,8 43,7 42,9 38,2-4,7 VASTAAVAA YHTEENSÄ 4.092, , , ,4 44,0