Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle. Velho-hankkeen puitteissa Markku Hirvenoja Auranmaan Aluetietoverkko oy

Transkriptio

1 Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle Velho-hankkeen puitteissa Markku Hirvenoja Auranmaan Aluetietoverkko oy

2 Tässä esiselvityksessä etsitään ja tarkastellaan Paimionjoen valuma-alueelta olemassa olevia avoimia sähköisiä kartta-aineistoja ja mahdollisuuksia niiden kokoamiseksi yhdeksi monitasoiseksi tietopaketiksi, jota voisi käyttää selaimella ja tarvittaessa tulostaa myös paperille. Digitaalisen kartan tuottaminen on yksinkertaistettuna kaksiosainen prosessi. Toisena osana on paikkatietokanta, joka sisältää kartan tiedot, ja toinen osa on käyttöliittymä (yleensä karttaliittymä), jolla paikkatietoa käytetään. Käytännössä paikkatietokantaan liittyvät keskeisesti myös työkalut paikkatietoaineiston tuottamiseen ja hallinnointiin. Yleistilanne Netissä on tarjolla valtakunnallisia ja kunnallisia paikkatietoaineistoja eri tahojen toteuttamilla alustoilla ja erilaisilla karttapohjilla. Hyvin pieni osa tiedosta on varsinaisissa paikkatietosovelluksissa. Yksittäiset toimijat käyttävät kuvatiedostoina olevia karttoja tai esim. Google Mapsia tai Fonectan karttoja sijaintinsa ilmoittamiseen. Tekijänoikeussyistä käytetään usein itse piirrettyjä karttakuvia tai joissakin tapauksissa maanmittauslaitoksen karttapohjakuvia alueellisten toimintojen kuvaamiseen. Google Earth on jo enemmän paikkatietosovellus. Näiden lisäksi on olemassa useita varsinaisia paikkatieto-ohjelmistoja sekä puhtaasti kaupallisina että avoimen lähdekoodin periaatteilla toteuttettuna. Avoimen lähdekoodin käyttö yleensä edellyttää, että myös sen räätälöimiseksi tehty koodi on samalla tavoin avointa. Paikkatiedon käyttö siirtyy nettiin Paikkatiedon tuottamiseen ja käyttöön on nykyisin olemassa useita nettiselainpohjaisia pilviratkaisuja, kun aiemmin varsinkin tuottamiseen käytettiin työasemasovelluksia. Tämän hankkeen kannalta tärkein ratkaistava asia on käyttöliittymät, joilla aineistoa tuotetaan ja joilla siihen päästään käsiksi. Jotta jokamiehen paikkatietoa saadaan tuotetuksi, on sen vienti paikkatietokantaan oltava hyvin yksinkertaista (matala kynnys) mutta toisaalta on otettava huomioon mahdollinen tiedon arkaluonteisuus eli vaikutukset yksityisyyteen. Näin ollen jonkinlainen tarkastus ennen tiedon avausta on mielestäni tarpeen. Oman mobiilisijainnin ilmoittaminen ei yleensä luo uhkaa muiden yksityisyydelle. Käyttäjän kannalta on tärkeää, että hän saa juuri haluamansa tiedot seulotuksi pilvestä tehokkaasti ja yksinkertaisesti ja haluamallaan päätelaitteella, käytännössä myös käyttäjän kulloiseenkin sijaintiin sidonnaisena. INSPIRE Viranomaisten paikkatietoaineistoille annetaan EU:n INSPIRE-direktiivissä standardimuoto ja standardirajapinnat. Paikkatietojen julkaisuvaatimus sitoo hyvin suurta osaa viranomaisista, mutta käytännön toteutus on vielä täysin kesken; alue- ja kuntataso ottaa ensiaskeliaan valtakunnallisten aineistojen ollessa jo pitkälti saatavilla. Periaatteessa koko direktiivin mukaisen aineiston käyttöönotto on yksinkertaista, valmistamalla rajapintaa hyödyntävä sovellus tietokoneelle tai älypuhelimelle. Tuntuisi järkevältä käyttää samaa tietomuotoa muussakin paikkatiedossa. Liika popularisointi saattaa johtaa yksityisyyden suojan vaarantumiseen, jos tietylle alueelle halutaan tuottaa häiriötä merkitsemällä se paikkatietoaineistoon tietyllä tavalla. Navigointi ja paikkatieto Teknisesti ajatellen tämä toteutetaan niin, että käyttäjä saa valita, mitä tietoja hänen paikannuslaitteensa karttapohjalla näytetään. Älylaitteet ovat tässä suhteessa joustavampia kuin varsinaiset navigaattorit; niihin voi ladata minkä tahansa sovelluksen, kun navigaattorit on yleensä tehty pyörittämään omaa järjestelmäänsä. Tähän voidaan ajatella liitettäväksi älypuhelinten paikannukseen yhdistettyä mainostamista vastaava teknologia, mutta sovellus kertoisi epäkaupallisista kohteista käyttäjän ympärillä. Perinteinen lähestymistapa paikkatietoon on raskas, eli on aina toteutettava sekä aineisto, että sen tarkasteluun sopiva työkalu. Kehitys lähtisi vauhtiin, mikäli homma voitaisiin toteuttaa siten, että paikkatiedon haltijat keskittyisivät standardimuotoisen paikkatiedon tuottamiseen ja toisaalta käyttäjäpuoli käyttäjälähtöisten selaustyökalujen tuottamiseen. 2 Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle

3 Paimionjoen valuma-alueelta olemassa olevat sähköiset kartta- ja tietoaineistot ja palveluntarjoajat Paikkatietoikkuna paikkatietoikkuna.fi Julkaisija Maanmittauslaitos Paikkatietoikkuna perustuu EU:n INSPIRE-direktiiviin (Directive 2007/2/EC of the European Parliament and of the Council of 14 March 2007 establishing an Infrastructure for Spatial Information in the European Community (INSPIRE)) julkisen hallinnon paikkatietoaineistojen ja -palvelujen saatavuudesta. Se on tarkoitettu näiden aineistojen visualisointiin ja yksinkertaistamaan niiden esillepanoa. Palvelu sisältää tällä hetkellä lähes 200 karttatasoa eri organisaatioilta. Se on kokonaisuudessaan kehitysvaiheessa, ja direktiiviin liittyvät tietotuotemäärittelytkin ovat vielä luonnosvaiheessa. Palvelun on oltava normaalien kansallisten aineistojen osalta täysin toimintakunnossa mennessä; tässä vaiheessa ei vielä edellytetä aineistoilta täyttä INSPI- RE-muotoa. Tiivistelmä asetuksesta: rary/get_file?uuid=5ad751c9-3f43-44b6-91d7- adae51cc514d&groupid= Käyttöehdot: Paikkatietoikkuna tarjoaa rekisteröityneelle käyttäjälle mahdollisuuden julkaista palvelusta irrotettu karttaikkuna julkisilla maksuttomilla verkkosivuilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Julkaistun karttaikkunan käyttöä koskevat samat Karttapalvelun käyttöehdot kuin Paikkatietoikkunaa. Paikkatietoikkunassa on mahdollista koostaa vapaavalintainen tietotasopaketti valinnaisella karttapohjalla ja julkaista se omalla sivustolla Paikkatietoikkunan tuottaman lähdekoodin avulla. Palvelu ei tarjoa irrallista dataa, mutta sinne on koottu eri viranomaistahojen paikkatietoaineistot EU:n vaatimien standardien mukaisessa muodossa. Avoin paikkatieto -osioon on listattu avointen ja epäkaupallisesti jaettavissa olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen sekä joidenkin kuntien julkaisemien aineistojen rajapinnat. Direktiivin mukaan paikkatietoaineistojen jakamiseen velvoitetut viranomaiset Valtakunnallisesti velvoitetut viranomaiset: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) Energiamarkkinavirasto (emv) Geologian tutkimuskeskus (GTK) Helsingin yliopisto / Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) Ilmatieteen laitos Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Maanmittauslaitos (MML) Maaseutuvirasto (Mavi) Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (MMM Tike) Museovirasto Puolustusvoimat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Väestörekisterikeskus (VRK) Alueellisesti ja paikallisesti velvoitetut viranomaiset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) (15) maakuntaliitot (20) kunnat (320) metsäkeskukset (13) Kuntien osalta Inspiren piiriin kuuluvia paikkatietoja ovat aineistoluettelon mukaan seuraavat: Opaskartta osoitekartta Kiinteistörekisteri (yhdessä MML:n kanssa) Ajantasa-asemakaava Rakennukset Yleiskaavat Pilaantuneet maa-alueet Tulvariskialueet Ilmanlaadun mittauspisteet Rakennuskiellot Suunnittelutarvealueet Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle 3

4 Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi koota itselleen sopivan karttanäkymän. Käyttökelpoisuus Paikkatietoikkuna toimii pitkälti tässä VELHOhankkeessa esitettyjen toiveiden mukaisesti. Tietoa ja tasoja on paljon, ja tämän projektin puitteissa suurin osa tiedosta on tarpeetonta. Yksittäiseen alueeseen, kuten Paimionjokeen liittyvän tiedon seulominen on erittäin työlästä, joten Paikkatietoikkuna ei sellaisenaan ole kuitenkaan ratkaisu tämän projektin tarpeisiin. Voisi kuitenkin tutkia ja kokeilla tästä itse koottavan tietopaketin käyttökelpoisuutta. ja julkaisemista Paimionjokiyhdistyksen sivustolla. Paikkatietoikkuna on tällä hetkellä vauhdilla kehittyvä alusta. Koordinaattori Jani Kylmäaho Maanmittauslaitoksen Paikkatietoinfra-tiimistä sanoi puhelinkeskustelussa, että paikkatietoikkunaa kehitetään yleiskäyttöiseksi paikkatiedon julkaisukanavaksi, ja että siitä on tarkoitus tehdä tämänkin hankkeen tyyppisiin tarpeisiin vastaava alusta. Paikkatietoikkuna perustuu tarjottujen rajapintojen kautta julkaistavan aineiston esittämiseen, joten hän esitti sellaista ratkaisumallia, että hankkeen aineistoa kootaan ja ylläpidetään vaikkapa Lounaispaikassa, ja esimerkiksi Digiroad-projektissa tehdyistä ylläpitotyökaluista voisi suhteellisen helposti muokata sopivat työkalut myös tällaisen aineiston ylläpitoon. Rajapintojen kautta aineisto voidaan tarjota tasoksi paikkatietoikkunassa. Paikkatietoikkuna on toteutettu kokonaan avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja sitä varten räätälöidyt osat ovat ladattavissa kehitysympäristön sivustolta osoitteesta Tämän esiselvityksen aikana palvelu ei vielä toiminut mobiilioptimoidusti eikä vakaasti ainakaan iphonen Safarissa, mutta osasi kuitenkin sijoittaa käyttäjän sijainnin kartalle. Pöytäkoneessa se toimii paremmin, mutta saattaa aiheuttaa ongelmia. Paikannus tapahtuu liittymäoperaattorin tietojen perusteella, jos koneeseen ei ole kytketty paikannuslaitetta. Rekisteröitynyt käyttäjä voi luoda omaa aineistoa lisäämällä karttapohjaan piste-, viiva- ja alueelementtejä, joille voidaan antaa nimi, URL-osoite ja kuvaus. Maaliskuun alun tilanteessa käyttäjä ei voinut toistaiseksi julkaista omia karttatasojaan. Käyttöehtojen mukaan oman aineiston voi julkaista interaktiivisena karttaikkunana haluamiensa paikkatietotasojen kanssa. Joidenkin tasojen julkaisu käyttäjän ikkunassa on kielletty aineiston julkaisijan taholta (esim. kiinteistörekisteri). 4 Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle

5 Lounaispaikka Lounaispaikka on siirtymässä käyttämään Oskarin ohjelmistopakettia, eli sinne tulee jatkossa samat toiminnot kuin paikkatietoikkunaan. Lisäksi tarjotaan palvelintilaa, jota paikkatietoikkunassa ei ole. Lounaispaikan koordinaattori Kaisa Savola oli myös hyvin kiinnostunut yhteistyöstä, jos kehitetään uusia avoimen lähdekoodin toiminnallisuuksia. Paikkatietokannan saa Lounaispaikkaan veloituksetta, ja kertaluonteinen aineistojen muokkaus ja noin kerran vuodessa tapahtuva tietokannan päivitys on siellä myös ilmainen. Eri asia sitten on, jos järjestelmämme alkaa vaatia enemmän päivitystyötä. Silloin voidaan sopia jonkinlaisesta korvauksesta. Kaisa Savola piti avoimen lähdekoodin alustaa merkittävästi joustavampana ja enemmän mahdollisuuksia tarjoavana kuin kaupalliset ohjelmistopaketit. Kuntien julkiset paikkatietoaineistot Kuntien kartta-aineistot eivät yleensä ole paikkatietomuodossa, vaan pdf-tiedostoja tai muita paperimateriaalia vastaavia tuotoksia. Näin ollen niitä ei nykymuodossa saada mukaan sähköiseen paikkatietoon. Aineiston käyttöönotto vaatii melkoisesti työtä. Työmäärää ei voi tarkkaan arvioida ellei tarkastele aineistoa yksityiskohtaisesti. Aikaa saattaa kulua useista päivistä viikkoihin. Seuraavia tietoja löytyi kuntakohtaisilla hauilla: Somero: - Häntälän notkot (luontopolku), oma sivunsa kyläyhdistyksen sivustolla ( Yksinkertainen kartta, ei paikkatietoa. - matkailijoille tarkoitettu somerolle.fi-portaali - ulkoilu- ja tonttikartta yhteinen Forssan seudun kanssa; ladut, pururadat ja kevyen liikenteen väylät sekä myytävät tontit (toteutus Tekla). Koski: - Latukarttoja vaihtelevilla menetelmillä; kuvia sivuilla sekä linkitettyjä skannattuja kuvia. - Kunnasta muuten lähinnä osoitekarttoja, ei löydy mitään koottua karttaa eri toiminnoista. Tarvasjoen osoitekartta kuvakaappauksena kunnan nettisivulta, paperilta skannattu pdf-tiedosto. Ei tällaisena mahdolista palveluiden kehittämistä kartan ympärille. Marttila: - Ottolapsena Turun seudun karttapalvelussa (toteutus Tekla), josta löytyy oikeastaan ainoana mielenkiintoisena asiana pyörätiet ja keskustan kuntorata. Karttapohja Turun kiinteistöliikelaitoksen omaisuutta. Turun seudun karttapalvelun laajempia tasoja näyttää käyttävän vain Turun kaupunki. Muut kunnat eivät edes näy muilla kuin opaskartta-, bussireitti- ja ulkoilureittitasoilla, eikä näilläkään ole juuri tietoa. - Osoitekartta löytyy suttuisena ja karkeana paperiskannauksena. - Heikolan kyläseuralla on kartta Marttilan Korven eräreitistöstä (heikolankylaseura.com). Tarvasjoki: - Yleiskaava pdf-tiedostona - Opaskartta ottolapsena Turun seudun karttapalvelussa (toteutus Tekla) - Papereista skannattuja kaava-alueiden karttoja Paimio: - Ottolapsena Turun seudun karttapalvelussa (toteutus Tekla) - Kaavakartat PDF-tiedostoina Pöytyä: - Jonkinlainen paikkatietopalvelin olemassa, palveli- Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle 5

6 melta löytyvät alueelliset kaavakartat Airix Ympäristön (FMC Group) toteuttamina. Käytännössä kartat ovat PDF-dokumentteja. - Kunnan osoitekarttapalvelu rakennettu Google Mapsin varaan - Pisimmällä paikkatiedon sähköistämisessä, mutta ei mikään edelläkävijä. Google Maps on simppeli ratkaisu informaation kustannuksella; sinne laitetun tiedon näkyvyys on riippuvaista Googlen politiikasta. VIRGIS-tietokanta (SYKE) Kunnat ja luontopalvelualueet tuottavat aineiston, jonka SYKE muokkaa vakiomuotoon. Sisältää tietoja virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntapaikoista. Aineiston kuvaus: fi/feelthenature-store/osm/virkistysosaalueet.pdf Koko Suomen kattava vektorimuotoinen paikkatietokanta luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksista (Virgis). Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksilla tarkoitetaan virkistysalueita, ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. Virkistysmahdollisuuksia järjestävät kansalaisille pääasiassa kunnat, valtio, virkistysalueyhdistykset, seurat ja yhdistykset sekä osin myös yksityiset. Virgis-aineisto koostuu ulkoilureiteistä (kävelyreitit, koiravaljakkoreitit, kuntoreitit, latureitit (perinteinen ja vapaa), lumikenkäreitit, luontopolut, moottorikelkkailureitit, moottorikelkkailu-urat, poroajelureitit, pyöräilyreitit, pyörätuolireitit, ratsastusreitit, retkeilyreitit, rullasuksi- ja -luistelureitit, veneilyreitit, vesiretkeilyreitit ja muut reitit) virkistysalueista ja virkistyspalveluista. Aineisto ei ole sellaisenaan yleisölle käyttökelpoista, koska LAPIO-palvelun karttaliittymästä näkee pelkän sijainnin ilman selitteitä ja ladattu aineisto on taulukkomuotoista tietoa. Paikkatieto-ohjelmistoon tuotuna siitä voidaan tuottaa haluttua karttatietoa. Muita jo olemassa olevia aineistoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kala-atlas atlas.rktl.fi Valtakunnallinen ruutupohjainen kartta, jossa voidaan valita listasta näkyviin eri saaliskalojen esiintymisalueet. Koottu RKTL:n levinneisyystiedoista, SYKEn valuma-alueaineistoista ja MML:n taustakartoista. VELHO-hankkeelle hyvin mielenkiintoinen osa on tuo kalojen levinneisyysaineisto. kalaatlas@rktl.fi Suomen riistakeskus VELHO-hankkeen kannalta rajatapaus; sivusto, jossa metsästäjät voivat tarjota alueitaan vaihtometsästysperiaatteella ja toisaalta sivustolla on tarjolla myös kaupallisia metsästyselämyspalveluita. 6 Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle

7 Käytettävissä olevat tai kehitettävät tekniset ratkaisut karttapalvelun toteuttamiselle ja niiden käyttö- ja päivityskustannusarviot vuosikustannuksina arvioituna Teknisessä mielessä on olemassa kahdenlaisia ratkaisuja; valmiita kaupallisia sovelluksia ja puolivalmiita avoimeen lähdekoodiin perustuvia kehitysympäristöjä. Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa. Valmis kaupallinen ratkaisu on heti käyttövalmis ja siinä on yleensä mukana runsaasti tukevaa materiaalia (karttoja, työkalusettejä yms) sekä käyttäjäkoulutusta lisähintaan. Peruspaketille on selvä hinta. Paketin ohjelmistoja ei asiakkaalla ole oikeutta muokata. Paketilla voi tuottaa standardia paikkatietopalvelua. Jos innovoidaan jotain palvelua, jolle ei valmiissa paketissa ole elementtejä, niitä ei silloin ole käytettävissä eikä niitä voi siihen itse lisätä. Eikä valmistajakaan niitä ryhdy lisäämään, ellei niille ole globaalia kysyntää. Puolivalmis avoimen lähdekoodin paketti sisältää myös jokseenkin kaiken perustoimintoihin tarvittavan, mutta jonkun on osattava koota siitä toimiva kokonaisuus. Jos halutaan muokata alkuperäisiä ohjelmia tai tarvitaan jotain lisää, se on täysin mahdollista, koska käytettävissä on sovellusten ohjelmakoodit ja sosiaalinen tuki niiden muokkaamiselle. Tässä voidaan käyttää hyväksi paikallista osaamista. Paketin hinta on sopimus- ja rajauskysymys. Avoimen lähdekoodin lisenssit eivät välttämättä ole ilmaisia, hinta riippuu käyttäjästä ja käyttökohteesta. Kaupalliset tietokantaohjelmistot Näissä ohjelmistoissa lisenssi on yleensä enemmän tai vähemmän voimakkaasti sidottu tiettyyn työasemaan (paitsi pilvisovellukset) joko siirrettävällä fyysisellä avaimella tai sitten kerta kaikkiaan siirtokelvottomuudella; sovellus toimii vain siinä tietokoneessa, johon se on alunperin hankittu Molemmat ratkaisut on keksitty jo 1980-luvulla ja jo silloin erittäin hankaliksi todettu. TNT MIPS ( paikkatieto-ohjelmistojen pioneereja. - työasemat MacOS, Windows; ei mobiiliversioita - kolme lisenssitasoa; rajoituksia lähinnä aineiston laajuudessa ja monimutkaisuudessa ( microimages.com/products/tntmipsbasic/index.php) Nettikauppa, ohjelmistolla ei näytä olevan nykyisin edustajaa Suomessa. Yhden käyttäjän hinnat; 5 käyttäjästä alkaen alennuksia: - free: maksuton kevytversio - basic 200 US$ (lukittu yhteen koneeseen, ei voi siirtää) - pro: eri vaihtoehtoja - avain, jonka voi siirtää koneesta toiseen 6000 US$ - lisenssipalvelin, ohjelmistoa voi käyttää 1 koneella kerrallaan 7200 US$ - vuosiylläpito 1000 US$ Nettihinnasto: nonnafta.htm ArcGIS ( toinen alan pioneereista, tunnettiin aiemmin nimellä ArcINFO - työasemat Windows-alustalle, serverit myös Linuxille - mobiilialustat ios, Android ja Windows Phone - ArcGIS kotikäyttöön 100 /vuosi +ALV (epäkaupallinen käyttö) - ei käyttörajoituksia, jokseenkin kaikki työkalut käytettävissä - työasemalla pyörivä sovellus - 3 lisenssitasoa työasemalle ja mobiilikäyttöön Basic-tason lisenssi ALV, ylläpito ALV. Hinta riippuu lisenssin laadusta, eli onko se kiinteä vai kelluva, koneesta toiseen siirrettävä. Myyjä arvioi tämän riittävän, mutta totesi, ettei tietoa ole ihan tarpeeksi ja suositteli tätä Online-palvelun tueksi. ArcGIS Online hoitaa tiedon jakamisen ja hallinnan pilvipalveluna. - 5 käyttäjän lisenssi noin 4000 /vuosi, rajoitettu palvelintila, jota voi laajentaa tarvittaessa. - Story maps, Collector-app tiedonkeruuseen kentällä Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle 7

8 Demoja; Story Maps tavallisen virkistyskartan tueksi: 10 minuutissa tehty esimerkkikartta: (hain kokeeksi mukaan GTK:n geologisista rajapintapalvelusta WMS-maaperäineiston, ja sehän onnistui parilla klikkauksella ja osoitteen linkkaamisella. -Markku) esimerkkiapplikaatio kartasta: basicviewer/index.html?appid= cd a a5abe221ee5560d Esri Finland Yhteyshenkilö Teemu Lainiola TEKLA Kotimainen ohjelmisto (tosin omistajana nykyisin Trimble) julkishallinnon paikkatietotarpeisiin. On toteuttanut mm. Turun ja Forssan ratkaisut, joista näkyviä osia ovat opaskartat. Toteamus oli, että todennäköisesti pystyvät toimittamaan tarvittavat työkalut, mutta speksaus ei ole riittävän tarkka hinnan antamiseen. Toimintamalli olisi SaaS (Software as a Service), jossa TEKLA vastaa ohjelmistosta pilvenä ja myös sitä käyttävistä laitteista kokonaan tai osittain. Demo: Palaute-esimerkkejä: Yhteyshenkilö Katariina Nyman. MapInfo Niin ikään ohjelmien veteraanisarjaa. Lähinnä analysointi- ja markkinointityökalu. Vain MS Windows-alustalle Kelluva 12 kk lisenssi (1 käyttäjä kerrallaan) 7 476,00 ALV 0%, päivitykset edellisestä versiosta 995,00 ALV 0%. ERDAS IMAGINE Paikkatietoaineiston ja kuvien visualisointiin IMAGINE/ERDASIMAGINE/Details.aspx Google Earth Googlen vastaus paikkatiedon popularisointiin. ArcGIS Onlinessa toteutettu karttademo. 8 Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle

9 Avoimen lähdekoodin sovellukset Näillä työkaluilla on mahdollista rakentaa omia innovatiivisia sovelluksia mielikuvitus rajana. Vaikkapa liittää mukaan aplikaatioita, jotka käynnistyvät kuvaamalla älypuhelimella maastossa opastauluun liitetty QR-koodi tai luomalla käyttäjäyhteisö, jonka liikkumisia voi seurata kartalla reaaliaikaisesti ja saada raportteja ja keskustelua jne. Tai liittää mukaan epästandardeja asioita. Tällä tavoin saadaan aikaan paikallinen ratkaisu, jolla on oma sydän ja identiteetti. Toteutuksessa voidaan hyödyntää paikallisia toimijoita. Yleensä tällaiset ratkaisut toteutetaan ketterin menetelmin pätkissä; määritellään tarpeet ja ryhdytään toimiin. Osan valmistuttua tarkastellaan tilannetta uudelleen ja arvioidaan matkan varrella syntyneiden ideoiden toteuttamiskelpoisuus. Niinpä kukaan ei voi suoraan sanoa kokonaisratkaisun hintaa eikä tarkasti edes aloituskokoonpanon pystytyksen hintaa ennen kuin on määritelty yksityiskohtaisesti, mitä siihen otetaan mukaan. Toisaalta kaikkea ei tarvitse tehdä ja maksaa kerralla. Määrittelyjen tekoon menee muutamia työpäiviä, samoin järjestelmän kokoamiseen ja käyttöliittymän tekoon. Käytännössä järjestelmän rakentamisen hinnaksi voidaan arvioida euroa ja jatkossa vuosittaiseen jatkokehitykseen muutamia tuhansia euroja. Hintaan vaikuttaa todennäköisesti myös yhteistyökumppanien kanssa solmittava sopimus tuloksen hyödyntämisestä ja mukaan otettavilta yrityksiltä saatavat tuotot. Jos Lounaispaikka tarjoaa veloituksetta aineiston muokkauksen ja palvelintilan, siinä säästetään jonkin verran. Olen käynyt näistä asioista keskustelua Matti Pyykkösen (Kehitystaito tmi, digitila.fi, puh , kanssa. Hänellä on kokemusta innovatiivisista paikkatietoratkaisuista ensimmäisistä metsäyhtiöiden puunkorjuusovelluksista alkaen sekä myös erilaisten teknisten työkalujen liittämisestä paikkatietojärjestelmiin. Hän on myös hyvin kiinnostunut tämän projektin mahdollisuuksista. Kehitystyön hintaa arvioi myös oma koodarimme Tero Avéllan. OSGeo ( OSGeo on erittäin laaja kokoelma paikkatietotyökaluja, joita on kehitetty maailmanlaajuisesti eri tarpeisiin opaskartoista kriisianalyyseihin. Kokoelman vapaaista osista on myös tehty helposti asennettava tutustumispaketti. - osat saatavilla yleensä kattavasti eri alustoille - räätälöinti voidaan tehdä itse - käyttäjätuki sosiaalista, käyttäjät voivat toisaalta vaikuttaa ja antaa omaa panostaan suoraan ohjelmiston kehitykseen. - Karttakeskus on ryhtynyt OSGeon sponsoriksi ja sitä kautta on hallintapuolelle luvattu myös suomenkielisiä käyttöliittymiä. OSGeo-projektit Web Mapping deegree palikat erimuotoisten paikkatietoaineistojen hallintaan geomajas serverillä olevan paikkatietoaineiston hallinta-asiakas GeoMoose jaetun karttatiedon käyttöohjelma GeoServer serveri paikkatiedon jakamiseen Mapbender MapBuilder MapFish MapGuide Open Source MapServer OpenLayers ZOO-Project Desktop Applications GRASS GIS Quantum GIS gvsig Opticks Geospatial Libraries FDO GDAL/OGR GEOS GeoTools MetaCRS OSSIM PostGIS rasdaman Metadata Catalog GeoNetwork Other Projects Public Geospatial Data Education and Curriculum OSGeo Live Xubuntu-pohjainen buuttaava tai virtuaalikonemuotoinen vapaista ohjelmista koostettu vapaasti jaettava tutustumispaketti OSGeon sisältöön. Ohjelmat on esikonfiguroitu, jotta kokeilun aloittaminen olisi helppoa. Sisältää myös Mac- ja Windows-asennusohjelmat. Paketti tuli jakeluun ilmeisesti viikolla 14, joten olen ladannut sen, mutta en ole ehtinyt Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle 9

10 Paimionjoen karttaan tarvittavat perusaineistot (karttapohjat, ympäristötiedot jne) ovat varsin hyvin ja pääosin vapaasti saatavilla tietojen avoimuusperiaatteen mukaisesti. Kuntien aineistot ovat sen sijaan sellaisenaan käyttökelvottomissa muodoissa, joten niiden mukaan ottamiseen tarvitaan viikkojen työpanos. Oman paikkatietokannan ylläpito on ratkaistava tavalla tai toisella. Koko järjestelmän voi ostaa pilvipalveluna, hankkia työpöytäohjelmiston ja palvelintilan tai rakentaa räätälöidyn kokoonpanon avoimen lähdekoodin komponenteista. Yksinkertaisin ratkaisu on käyttää Paikkatietoikkunan kartanpiirto-ominaisuuksia, mutta sillä ei mitään kovin laajoja asioita kannata ryhtyä toteuttamaan. Paikkatietoikkuna on tarkoitettu tietojen kokoamis- ja edelleenjakelupisteeksi ja palvelee sellaisena päivä päivältä paremmin. Sitä kannattaa hyödyntää ainakin tarjoamalla rajapintaa julkaistavaksi, koska kyseessä on todennäköisesti runsaasti käyttäjiä keräävä palvelu. Riippuen käyttöönotettavasta järjestelmästä sitä voisi käyttää myös lopputuotteen kokoamispaikkana. Kaupalliset paikkatieto-ohjelmistot on suunniteltu yleiskäyttöisiksi viranomaistyökaluiksi ja niihin saa laajennuksia tutkimukseen, tuotannon tehostamiseen, merenkulkuun ja sotilaalliseen käyttöön. Niillä pystyy tekemään tehokkaasti karttoja ja selvityksiä asiasta kuin asiasta. Jos halutaan tuottaa sosiaalinen, elävä palveluympäristö alueen käyttäjille, näiden valmiiden pakettien rajat tulevat nopeasti vastaan. Vuorovaikutteisuus tapahtuu yleensä byrokraattisesti palautelomakkeen kautta. Valmis kaupallinen paikkatieto-ohjelmisto palvelintiloineen maksaa vuodessa euroa, josta kertyy 5 vuodessa euroa. Avoimen lähdekoodin sovelluksia käytettäessä tämä summa voidaan käyttää palvelun kehittämiseen. Erityisesti kaikkein suurimmat sovellukset toteutetaan yleensä avoimen lähdekoodin työkaluilla, koska niiden räätälöitävyys on aivan omaa luokkaansa; ei tarvitse tyytyä laatikosta löytyviin ratkaisuihin, vaan voidaan tehdä tai teettää juuri tarpeisiin sopiva työkalu. Tämä on myös käytännössä ainoa mahdollisuus, jos halutaan luoda jokin täysin uudentyyppinen palvelu. Verkostosta löytyy tekijöitä erilaisiin tarpeisiin. Paperisten karttojen tuottamiseen tarvitaan oma työkalu, koska siistin paperitulosteen vaatima resotutkia ohjelmistoja. Paketti näyttää kuitenkin varsin kattavalta; ylläolevasta listasta ei kovin montaa puutu. Verkossa jaettavissa avoimen lähdekoodin moduleissa on erilaisia lisensointitapoja, kukin moduli on tarkasteltava erikseen. Tietoa avoimen lähdekoodin lisensseistä suomeksi löytyy osoitteesta Mobiilisovellukset Älypuhelimiin on tarjolla vähintään kymmeniä GIS-liitteellä varustettuja kartoitusohjelmia. Useimmat niistä on tehty tiedon tuottamisen apuvälineiksi joko yleisesti tai sitten jonkin paikkatieto-ohjelmiston mobiilityökaluksi (esim. ESRIllä on useita mobiiliapplikaatioita kartoituksesta kuntoiluun). Joukossa on kuitenkin myös sovelluksia, jotka väittävät olevansa itsenäisiä paikkatieto-ohjelmistoja (esim. GIS Pro, 269,99 ). Näiden lisäksi on kuluttajille tarkoitettuja paikallisia karttasovelluksia; Pocket Guide-brändin alla on oppaita suuriin kaupunkeihin Euroopassa. Niillä voi myös toteuttaa oman matkakertomuksen. Myös esimerkiksi Thessalonikista toteutettu oma karttaapplikaatio turisteille. Myös Egyptistä on Digital Egypt-sovellus. Näin voidaan tuoda esille halutuin painotuksin halutut asiat ja antaa käyttäjälle halutut työkalut aineiston käyttöön. Yhteenveto 10 Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle

11 luutio on vähintään nelinkertainen verrattuna näytöltä katseltavaan tuotteeseen. Näytön tulostaminen toki onnistuu tavalla tai toisella, mutta siitä ei karttalakanaa napinpainalluksella saada. Esim. ArcGIS Online ei sisällä paperikarttatyökaluja eikä niistä kovin helposti löydy tietoa; ne ovat enemmän karttapainojen kalustoa ja homma onnistunee yksinkertaisimmin tekemällä yhteistyötä karttoja painavan laitoksen kanssa. Jatkotoimenpiteet Avoimia kysymyksiä: - hankkeen aikataulu - koordinaattorin valinta hankkeelle - aineiston oikeuksien määrittely - yhteistyökumppanien valinta - tietokannan hallinnointi ja sijoitus - hallinnointityökalut - tehdäänkö oma loppukäyttäjäliittymä vai tyydytäänkö markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin (tämä on avainkysymys; oma käyttöliittymä antaa vapauden toteuttaa mitä tahansa palveluita tietokannan ympärille) Ratkaisuehdotus Tekemäni esiselvityksen perusteella minusta paras toimintamalli olisi seuraava: Karttapalvelun kehittäminen on suuri työ; käytännössä tuloksia saadaan puolen vuoden tai vuoden kuluessa, mutta innovointi- ja kehitystyö on jatkuva prosessi. Esitän, että aikajänteeksi otetaan heti vähintään 3 vuotta; työn ei tarvitse alkuvaiheen jälkeen olla yhtä intensiivistä, mutta tuotetta on päivitettävä vuosittain ja esiin nousevat ideat tarkastettava ja hyödynnettävä. Ala kehittyy hyvin nopeasti. Hankkeessa koottava paikkatietokanta sijoitetaan Lounaispaikkaan, jossa on valmis osaaminen kuntien nykyisen aineiston vientiin paikkatietojärjestelmään sekä INSPIRE-direktiivin mukaiset palvelut. Hankitaan hankkeelle työkalut ja oikeudet paikkatietokannan ylläpitoon; tehdään Lounaispaikan kanssa yhteishuoltajuussopimus, jolloin sieltä saadaan tarvittaessa tukea, vaikka tietokantaa päivitettäisiin omin voimin. Näin varmistetaan tietokannan ketteryys ja mahdollisuus kokeilla nopeasti erilaisia asioita kehitettäessä palvelua eteenpäin. Lähdetään kehittämään sosiaalisia tukipalveluita Paimionjoen virkistyskäyttäjille avoimen lähdekoo- Paikkatieto-ohjelmistoratkaisujen hankintahinnat. Kaupalliset ohjelmistot perustuvat siihen, että aineiston muokkaus tehdään maksullisilla sovelluksilla ja tiedot voidaan jakaa halutulla tavalla vapaasti. Avoimen lähdekoodin sovelluksissa ei ole maksullisia käyttäjälisenssejä ja kaikki ominaisuudet ovat käyttäjän muokattavissa. Näin ei ole mitään estettä loppukäyttäjän tuottaman tiedon suoralle sisäänotolle. Kaikilla ratkaisuilla voidaan toteuttaa paikkatietojärjestelmään perustuva sähköinen kartta. Tehokas kaksisuuntainen sosiaalinen paikkatietoratkaisu omaperäisine ideoineen voidaan toteuttaa käytännössä vain avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Hinnat ALV 0% Kaupalliset Avoimen lähdekoodin ohjelmistopaketti (OSGeo Live) hankintahinta Pilvisovellus (ArcGis Online) 4000 /5 käyttäjää Työasemasovellus (ArcGis / MapInfo / TNT Mips) Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle Voidaan toteuttaa joko pilveen tai työasemalle / 1 kelluva ei käyttäjäkohtaisia lisenssimaksuja vuotuinen ylläpito käyttöjärjestelmät nettiselain Win / Win / Win, OSX Win, OSX, Linux palvelintila sisältyy, pilvi ei sisälly ei sisälly lisäominaisuudet lisähintaan lisähintaan saatavilla, hinta riippuu ohjelmiston lisenssistä räätälöidyt ominaisuudet, käyttäjien tekemät lisäykset (valokuvat, kommentit jne) ei ei voidaan toteuttaa ohjelmoimalla ja sopivalla käyttöliittymällä 11

12 din ohjelmistoilla ja verkostoperiaatteella käyttäen hyväksi olemassaolevia ratkaisuja. Nämä palvelut voidaan toteuttaa jonkin muun palveluntarjoajan alustalla (esim. Aumanet) tai sitten Lounaispaikan järjestelmän liitännäisenä. Valinnat riippuvat jatkoneuvottelujen tuloksista ja työnjaosta. Aumanet voi tarjota työryhmäohjelmiston pilvipalvelut kehitysryhmälle sekä alustan prototyyppirakentamiselle. Turun Yliopistosta saadaan suunnitteluapua käyttöliittymän tekoon. -> muussa tapauksessa, so. jos rahoitusta ei löydetä, Paimionjoki tutuksi -hankkeessa opiskelijan palkkaan varatusta summasta osoitetaan tarpeellinen määrä varoja 2-4 konsultointikertaan -> esimmäisen vaiheen valmistuttua tarkastellaan tilannetta uudelleen ja suunnitellaan seuraava askel. Hyödyt kunnille Syntynyt ohjelmisto ja sen osat ovat hyödynnettävissä kuntien soveltuviin tarpeisiin. Projektin mukana kuntiin voi siirtyä myös paikkatieto-osaamista, jota vaaditaan INSPIRE-direktiivin vaatimusten täyttämiseen. Tämä vaatii tosin aktiivista otetta ja jonkin verran resursointia, sillä nykyisin pienissä kunnissa ei paikkatieto-osaamista juurikaan ole. Hankkeen eteneminen Tarkoituksenmukaisin vaihtoehto edetä on seuraava: -> aloitamme noin 2,5 kuukautta kestävän karttaprosessin (esim. aikavälillä ) -> neuvottelemme sopivan tahon kanssa sopimuksen paikkatietokannan sijoituksesta, aineiston käsittelystä ja ylläpidosta sekä esisopimuksen mahdollisesta kehitysyhteistyöstä -> palkkaamme Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta (jo valmistunut opiskelija, tohtorinväitöskirjaa valmisteleva) henkilön noin 2,5 kuukaudeksi Paimionjoki tutuksi -hankkeessa tähän tarkoitukseen varatuin varoin (yht. 4000,- + sivukulut) tehtävänään valmistella käytännössä Paimionjoen pohjakartta kartan tulevaa pitkäjänteisempää suunnittelua ja toteutusta varten ja kuitenkin niin, että kartta perustasolla pystyy jo palvelemaan ensikäden hakuja -> palkkaamme hankkeeseen tämän yllä mainitun opiskelijan tutoriksi ja projektin tekniseksi asiantuntijaksi esiselvityksen laatija Markku Hirvenojan 32 h / kk à 40 / h + ALV, yhteensä ALV, sillä edellytyksellä, että tälle palkalle on löydettävissä rahoitus 12 Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle

13 Yhteystietoja Jani Kylmäaho Koordinaattori, Paikkatietoikkuna Maanmittauslaitoksen Paikkatietoinfra-tiimi, Teemu Lainiola Account Manager Esri Finland Sinikalliontie 3 B, Espoo Finland Tel: +358 (0) Dir: Web: teemu.lainiola@esri.fi Katariina Nyman Account Manager Tekla Oy Infra & Energy, Julkishallinto Metsänpojankuja Espoo Puhelin: katariina.nyman@tekla.com Aumanet: Esa Heinonen Toimitusjohtaja Auranmaan Aluetietoverkko oy puh esa.heinonen@aumanet.fi Markku Hirvenoja Tekninen asiantuntija Auranmaan aluetietoverkko oy Yrittäjä Graafinen toimisto Poronoro Puh markku@poronoro.fi Tero Avéllan Ohjelmistoasiantuntija Auranmaan Aluetietoverkko oy tero.avellan@aumanet.fi Matti Pyykkönen Innovaattori Kehitystaito tmi, puh matti.pyykkonen@digitila.fi Kaisa Savola paikkatietoyhteistyön koordinaattori (Sanna Jokelan äitiyslomasijainen ) Lounais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi puh kaisa.savola@varsinais-suomi.fi Esiselvitys selainpohjaisen kartan tuottamiseksi Paimionjoelle 13