kilpailu Taiteile omannäköinen teksti Tiimiydy projektiporukkaan Yritys Hyvä 30 vuotta! näytelmä tai kuvaa dokumentti!

Transkriptio

1 2015 Peruskouluun ja toiselle asteelle kilpailu Yritys Hyvä 30 vuotta! Tarjolla luovan kirjoittamisen ja projektioppimisen työpajoja Taiteile omannäköinen teksti Tiimiydy projektiporukkaan Toteuta näytelmä tai kuvaa dokumentti! K i l p a i l u s s a huikeat rahapalkinnot!

2 K i l p a iluaika on Sisällys 03 Yritys Hyvä Ohjeistus Tehtävät 06 Sarja 1 Yrityskylä 08 Sarja 2 9. luokka 08 Sarja 3 Lukio 08 Sarja 4 Ammatillinen oppilaitos 10 Sarja 5 Ryhmätyö Aineistot 12 Nuori ja vapaa yrittämään 14 Takaiskusta syntyi bisnes 16 Polkupyörähuollosta tuli sivutoimi 17 Neuvoja aloittelevalle yrittäjälle 18 Toimitusjohtaja Elastinen kirstunvartijana 20 Elokuvat myyvät verkossa 2014 Voittajat 22 Palkittuja kirjoituksia ja ryhmätöitä 38 Kuvat voittajista Yritys Hyvä 30 vuotta! Toimittajat Anne Helttunen, Annika Jokinen, Riikka Kuusisto, Tiina Rytkölä, Annamari Saure, Elise Tarkoma Taitto Ilove Creative Oy Kustantaja Yksityisyrittäjäin Säätiö Julkaisija Kehittämiskeskus Opinkirjo Paino Forssan Kirjapaino Oy, 2014 Lisätietoja Kehittämiskeskus Opinkirjo, p yrityshyva@opinkirjo.fi, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Mariankatu 15 A 11, Helsinki YRITYS HYVÄ -KILPAILU Yritys Hyvä on vuodesta 1985 käynnissä ollut valtakunnallinen kilpailu, joka on suunnattu peruskoulun 6.luokkalaisille, luokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille niin lukiolaisille kuin ammattiin opiskelevillekin. Kilpailun tavoitteena Palkinnot tuotelahjat kaikille loppukilpailuun osallistuneille! on innostaa lapsia ja nuoria yrittämään. Kilpailussa saa rohkeasti ideoida, heitellä villejä ajatuksia ja käyttää mielikuvitusta! Kirjoitussarjoissa jokainen saa tilaa omille pohdinnoilleen sekä mahdollisuuden kertoa, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys juuri itselle merkitsevät. Ideoita voi lähteä toteuttamaan myös yhdessä osallistumalla ryhmätyösarjaan yrittäjyysaiheisella portfoliolla. Yritys Hyvä -kilpailua järjestävät Kehittämiskeskus Opinkirjo ja Yksityisyrittäjäin Säätiö yhteistyössä Opetushallituksen ja Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Yritys Hyvä -kilpailu viettää 30 -vuotisjuhlavuottaan! Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme sekä oppilaille että opettajille kilpailuun liittyviä työpajoja. Peruskoulun 9. luokkalaisille suunnatut luovan kirjoittamisen työpajat ovat kestoltaan 2 tuntia ja ne järjestetään tammikuussa Työpajoja ohjaa innostava kirjallisuuden ammattilainen koulun äidinkielenopettajan kanssa. Pajoja tarjotaan maksuttomasti viidelle eri koululle. Myös opettajille on luvassa erityistä: projektioppimisen koulutukset järjestetään lukuvuonna viidellä eri paikkakunnalla. Miten toteutan yrittäjyysaiheisen projektin? -koulutukset tukevat uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa ja kilpailun ryhmätyösarjaan osallistumista. Tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia. Katso tarkemmat tiedot työpajoista sekä haku- ja ilmoittautumisohjeet osoitteesta Haku- ja ilmoittautumisaika työpajoihin on syyskuun 2014 loppuun saakka. MAKSUTTOMIA KIRJOITTAMISEN JA PROJEKTIOPPIMISEN TYÖPAJOJA KOULUILLE! 2 3

3 Ohjeistus 2015 Kilpailusarjat KILPAILUUN OSALLISTUMINEN Kilpailusarjoja on viisi, joista neljä ovat kirjoitussarjoja ja viides ryhmätyösarja. Osallistua voi myös ruotsinkielellä. Sarja 1 Yrityskylä, 6.luokka Peruskoulun 6. luokkalaisille, jotka osallistuvat Yrityskylä-oppimisympäristöön. Osallistua voi kirjoittamalla. Sarjasta palkitaan 3 5 työtä 100 euron rahapalkinnoilla. Tehtävät löytyvät sivuilta 6 7. Sarja 2 9.luokka Osallistua voi kirjoituksella. Sarjasta palkitaan 10 työtä 500 euron rahapalkinnoilla. Tehtävät löytyvät sivuilta 8 9. Sarja 3 lukio Osallistua voi kirjoituksella. Sarjasta palkitaan 2 5 työtä 500 euron rahapalkinnoilla. Tehtävät löytyvät sivuilta 8 9. Sarja 4 ammatillinen oppilaitos Osallistua voi kirjoituksella. Sarjasta palkitaan 2 5 työtä 500 euron rahapalkinnoilla. Tehtävät löytyvät sivuilta 8 9. Sarja 5 ryhmätyö Peruskoulun 7.-9.luokkien, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaryhmille. Osallistua voi yrittäjyysaiheisella portfoliolla (vähintään kolme henkeä/ryhmä). Sarjasta palkitaan 1 3 työtä 1000 euron rahapalkinnoilla. Ohjeistus löytyy sivuilta KILPAILUN TEEMAT Kilpailusarjojen tehtävissä (s.6 11) on erilaisia teemoja, joista voit valita työsi aiheen. Teemoja ovat: Sarja 1 Yrityskylä 6. luokka Lähdetään yrityskylään Yrityskylän jälkeen Sarja luokka, lukio & ammatillinen oppilaitos Rohkeasti yrittämään Yritystoiminnan jatkaminen Yrittäjänä työllistän itseni Yrittäjänä verkossa Sarja 5 ryhmätyö Kouluyhteisön yrittäjämäinen toimintatapa Verkot vesillä yrittäjyys koulussa Erikoisteema: Yritys Hyvä 30 vuotta KILPAILUN tehtävät & AINEISTOT Sarjassa 1 (Yrityskylä, 6 luokka) aineistona toimii erillinen Yrityskylän oppilaan tehtävävihko. Sarjoihin 2-4 (kirjoitussarjat) on koottu oma aineisto, joka löytyy tästä tehtävävihosta (s.12 21). Tutustu aineistoon, ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan omaa tekstiäsi. Tehtävissä on kerrottu, mikä aineiston artikkeli toivotaan tehtävän virikkeeksi luettavan. Aineiston lisäksi voit hankkia lisätietoa esimerkiksi haastattelemalla yrittäjiä ja tutustumalla yritysten kotisivuihin ja yrittäjien blogeihin. Jos käytät omassa tekstissäsi aineistoa, muista mainita mihin viittaat. Jos käytät tehtävävihon aineistoa vain virikkeenä, siihen ei tarvitse erikseen viitata. Muut käytetyt lähteet on hyvä merkitä lukijalle tekstin loppuun. Sarjassa 5 (ryhmätyö) voitte käyttää tehtävävihon aineistoa ryhmän haluamalla tavalla. PALKINNOT Jokaisen sarjan voittajat palkitaan rahapalkinnoin ( ). Kaikki loppukilpailuun lähetettyjen töiden tekijät opettajineen palkitaan tuotelahjoilla. Voittajille opettajineen järjestetään palkintojenjakotilaisuus Helsingissä Matkat ja mahdollinen majoitus kustannetaan voittajalle ja opettajalle. Ryhmätyösarjasta korvataan kolmen ryhmän jäsenen sekä opettajan matkat tilaisuuteen mahdollisine majoituksineen. osallistumisohjeet Opettaja voi lähettää loppukilpailuun jokaiselta luokalta tai jokaisesta opetusryhmästä 1 5 työtä valintansa mukaan. Työt lähetetään sähköisellä lomakkeella osoitteessa www. opinkirjo.fi/yrityshyva Ryhmätyöt voi lähettää myös postitse osoitteeseen Kehittämiskeskus Opinkirjo, Mariankatu 15 A 11, Helsinki. Valmiiksi maksettuja pakettikortteja voi tilata osoitteesta yrityshyva@opinkirjo.fi tai p Myös postitse lähetettävien töiden tiedot tulee käydä lähettämässä sähköisellä lomakkeella osoitteessa Kaikkiin lähetettäviin kilpailutöihin tulee merkitä selkeästi Koulun nimi Opettajan nimi ja sähköpostiosoite Työn tekijän nimi/nimet Sarja, johon työ osallistuu Kilpailuaika päättyy , jolloin töiden tulee olla viimeistään perillä. Sarjojen 1 4 töitä ei palauteta, sarjan 5 työt palautetaan pyydettäessä. Järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden käyttää kilpailuun lähetettäviä töitä tai niiden osia korvauksetta kilpailun tiedottamiseen, tutkimustoimintaan ja omiin julkaisuihin. 4 5

4 kirjoitussarjat Sarja 1 Yrityskylä, 6.luokka Lähdetään Yrityskylään! 1 Mitä on työ ja miten sitä haetaan? (Oppilaan tehtäväkirjan sivut ) Tutustu tehtäväkirjan tehtäviin. Kirjoita tämän jälkeen työhakemus haluamaasi ammattiin Yritys kylässä. Kerro hakemuksessasi, miksi haet juuri tätä työtä. Kerro omat vahvuutesi, eli mistä asioista olet kiinnostunut, ja mitä osaamista sinulla on esimerkiksi harrastusten kautta. Kerro lisäksi, millainen työyhteisön jäsen ja työkaveri olisit. Kuvaile esimerkiksi, miksi on tärkeää tulla toimeen muiden kanssa, ja miten ottaisit huomioon työyhteisön, kuten työkaverit. Voit liittää halutessasi mukaan valokuvan ja ansioluettelon (lisätietoja tehtäväkirjan sivulta 35). Ota otsikoksi Tiimipelaaja etsii työtä tai otsikoi itse. 3 Jäätelökioskipeli (Oppilaan tehtäväkirjan aukeama ) Tämä sarja toteutetaan yhteistyössä Taloudellisen Tiedotustoimiston (TAT) Yrityskylän kanssa. Yrityskylä on oppimisympäristö, joka on tarkoitettu kaikille 6.luokan oppilaille. Tähän sarjaan voivat osallistua ne koulut ja oppilaat, jotka vierailevat Yrityskylässä lukuvuonna Lisätietoja Yrityskylästä Olet menossa Yrityskylään luokkasi kanssa ja valmistaudut päivään erilaisten tehtävien avulla. Kirjoita asioista, jotka liittyvät valmistautumiseen. Jäätelökioskipelissä hoidat omaa yritystäsi kuukauden ajan. Olet pelannut peliä yksin tai yhdessä parin kanssa. Pohdi pelin pelaamisen jälkeen, millaista yrittäminen on. Kirjoita teksti tai kertomus omasta yrityksestäsi. Voit käyttää yrityksenä jäätelökioskia tai keksiä ihan uuden yrityksen. Kerro, mistä yrityksestä on kyse (vaikkapa jäätelökioski, eläinkauppa, autokorjaamo, tietokoneiden huoltopalvelu ), millaisia taitoja valitsemasi yrityksen hoitaminen vaatii, toimitko yksin vai yhdessä toisen kanssa, miten yksin tekeminen eroaa yhdessä tekemisestä sekä vertaile yksin ja yhdessä tekemisen hyviä ja huonoja puolia. Keksi oma otsikko. 2 Voit tehdä myös lehtihaastattelun muotoisen kirjoituksen luokkakaveristasi yrittäjänä. Minä osana yhteisöä (Oppilaan tehtäväkirjan sivut ) Tutustu tehtäväkirjan sivun 16 johdantotekstiin, sanastoon, sekä aiheesta löytyviin tehtäviin. Tämän jälkeen aiemmin ehkä vaikealtakin kuulostavat sanat kuten yhteisö, työyhteisö, oikeudet ja vastuut ovat sinulle tuttuja. Esimerkiksi luokkasi on yhteisö. Myös Yrityskylä, johon luokkasi kanssa lähdet, on yhteisö, jossa on oikeuksia, vastuita ja sääntöjä. a) Kirjoita, millainen on hyvä luokka. Millaisia sääntöjä siellä on, entä millaisia oikeuksia ja vastuita oppilailla on? Kerro myös, mistä hyvä luokkahenki muodostuu? Voit tehdä aiheesta kirjoituksen, puheen tai vaikka runon. Keksi itse otsikko. Voit toteuttaa tämän tehtävän myös blogina: seuraa luokkasi toimintaa yhden kouluviikon ajan ja pidä blogia havainnoistasi. Millaisia oikeuksia ja vastuita eri päivinä eteenne tulee? Mitä sellaista teitte, mikä paransi luokkahenkeä? Miksi ja missä luokkanne on hyvä? Kirjoita yksi lyhyt blogi päivitys jokaiselta päivältä. Voit liittää mukaan myös kuvia. b) Kirjoita, millainen on sinun mielestäsi hyvä työyhteisö. Millaisia sääntöjä siellä on, millaisia oikeuksia jokaisella työntekijällä on, entä vastuita? Voit esimerkiksi pohtia, millaisessa työyhteisössä itse haluaisit työskennellä tulevaisuudessa. Ota otsikoksi Minun unelmatyöyhteisöni tai otsikoi itse. Yrityskylän jälkeen Päivä Yrityskylässä on nyt takana. Tutustuit erilaisiin ammatteihin, kävit töissä, osallistuit kansalaisena ja kuluttajana. Opit varmasti paljon uusia asioita ja olet nyt kokemusta rikkaampi. Kirjoita ja kerro päivästäsi! 1 Yrityskylässä opittiin Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, jossa tärkeää on tehdä yhteistyötä. Kirjoita nyt käynnin jälkeen, mitä kaikkea opit Yrityskylässä. Pohdi esimerkiksi, miten Yrityskylässä oppimasi asiat ovat auttaneet sinua Yrityskylän ulkopuolella, kun olet toiminut yhteistyössä muiden kanssa. Voit kuvailla esimerkiksi jotain sinulle sattunutta tosielämän tilannetta, jossa olet ymmärtänyt yhteistyön tai vaikkapa asiakaspalvelun merkityksen Yrityskylässä oppimasi pohjalta. Ota otsikoksi Yrityskylässä oppii uutta / kaikenlaista / oikeaa elämää tai otsikoi itse. 2 Yrityskylässä tehtiin töitä Yrityskylässä toimit päivän jossain tietyssä ammatissa ja yrityksessä. Sinulla oli tukenasi yrityksesi työyhteisö. Kirjoita, millainen työntekijä sinä olit. Kerro mitä teit. Pohdi, millaista osaamista työntekijänä tarvitsit, mitä opit ja mitä olisit vielä halunnut kokeilla tai tehdä. Pohdi myös, millainen työyhteisösi jäsen sinä olit ja mitä opit työyhteisössä toimimisesta. Ota otsikoksi Päiväni toimitusjohtajana / asiakasneuvojana / metsäkoneenkuljettajana / tai Minä osana työyhteisöä. Voit myös otsikoida itse. 3 Tämän tehtävän voit kirjoittaa myös työhakemukseksi kuvitteellista työtehtävää varten. Voit liittää halutessasi mukaan valokuvan ja ansioluettelon (lisätietoja tehtäväkirjan sivulta 35). Ota otsikoksi Työhakemus tehtävään (Alleviivattuun kohtaan mihin tehtävään haet, esim. asiakasneuvojan). Yrityskylässä yritettiin yhdessä Yrityskylässä pyörititte yritystä yhden päivän ajan. Kirjoita, millaista oman yrityksen pyörittäminen oli. Mitä kaikkea teitte, millaisia taitoja yrittämisessä tarvitaan, missä kaikessa onnistuitte ja tuliko epäonnistumisia. Pohdi myös yhteistyön merkitystä. Ota otsikoksi Yritetään yhdessä tai otsikoi itse. Tehtävät Arviointi / Sarja 1 Tässä sarjassa aineistonasi on Yrityskylän tehtäväkirja, joka jaetaan kaikille Yrityskylään lähteville oppilaille. Yrityskylän jälkeen toteutettavissa tehtävissä hyödynnät myös kokemustasi Yrityskyläoppimisympäristöstä. Sarjaan toivotaan lähetettävän mahdollisimman monenlaisia kirjallisia tuotoksia. Osallistua voi muun muassa ainekirjoituksella, työhakemuksella, haastattelulla, mielipidekirjoituksella tai blogilla. Opettaja voi lähettää halutessaan myös muita kuin tehtävänannon tekstityyppejä. Kirjoitukset arvioidaan kielellisten ja sisällöllisten ansioiden mukaan. Oma pohdinta, ideointi, asioiden perustelu ja mielenkiintoiset esitystavat katsotaan eduksi. 6 Tehtävät 7

5 kirjoitussarjat Tehtävät tehtävät Sarjat luokka, lukio & ammatillinen oppilaitos Taiteile omannäköinen teksti 1 Rohkeasti yrittämään Lue artikkeli Nuori ja vapaa yrittämään (s. 12). Pohdi, uskaltaisitko ryhtyä yrittäjäksi pienin askelin kuten artikkelin nuoret. Kirjoita elämästäsi nuorena yrittäjänä muutaman vuoden päästä. Ota otsikoksi Rohkenen yrittää. 2 Arviointi / sarjat 2 4 Lue artikkelin Takaiskuista syntyi bisnes katkelma (s. 14). Kirjoita kuvitteellinen lehtiartikkeli tai monologi, jossa ihmisestä on tullut menestyvä yrittäjä jonkin häntä elämässä kohdanneen vaikeuden ansiosta. Ota otsikoksi joko sama otsikko kuin lähdeartikkelilla eli Takaiskuista syntyi bisnes tai keksi otsikko itse. Kirjoitussarjoihin toivotaan lähetettävän mahdollisimman monenlaisia kirjoituksia. Kirjoitus voi olla asiateksti, pohdiskeleva esseetyyppinen kirjoitelma, kertova ja kuvaileva teksti, raportti, lehtiartikkeli, blogikirjoitus, mielipidekirjoitus, mainosteksti tai vaikka kriittinen pakina. Kirjoitukset voi kirjoittaa koulussa ja/tai kotona. Kirjoitukset arvioidaan kielellisten ansioiden lisäksi sisällön, aiheen mielenkiintoisen esitystavan ja uusien näkökulmien mukaan. Esitystapaan ja sisältöön liittyvät ennakkoluulottomat ratkaisut katsotaan eduksi. Yritystoiminnan jatkaminen Lue artikkeli Polkupyörähuollosta tuli sivutoimi (s. 16). Kuvittele itsesi artikkelissa esitellyn yrityksen seuraavaksi 1 jatkajaksi. Kirjoita, miten yritystoiminta nyt jatkuu, muuttuu ja kehittyy. Otsikoi itse. 2 Jos perheelläsi tai suvullasi on yritys, esittele sitä ja pohdi, millaista yrityksen jatkaminen olisi. Haluaisitko jatkaa yritystä ja miten kehittäisit sitä? Voit haastatella kirjoitusta varten myös perheesi jäseniä, jotka ovat mukana tässä yritystoiminnassa. Millaisia ohjeita he sinulle antavat? Otsikoi itse. 3 Kerro kuvitteellinen kahden sukupolven yritystarina. Kerro yrityksen perustamisesta ja toiminnasta sekä sen siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle. Kirjoita aiheesta artikkeli tai kertova teksti. Otsikoi itse. 4 Kuvittele, että lapsenlapsenlapsesi jatkaa perustamaasi yritystä. Minkälaiseksi yritys on kehittynyt ja minkälaisessa yhteiskunnassa yritys toimii? Minkälaiseksi maailma on muuttunut? Kirjoita asiatyylinen teksti tulevaisuuden yrityksestä tai anna lapsenlapsenlapsesi kertoa itse. Otsikoi itse tai ota otsikoksi Tulevaisuuden yritys. 5 Kirjoita kokeneen yrittäjän kirje seuraajalleen. Ota otsikoksi: Hiljainen tieto ei katoa. Yrittäjänä työllistän itseni Ideoi yritys, jossa hyödynnät 1 omia erityistaitojasi. Ota otsikoksi: Tämän minä osaan! 2 Lue Neuvoja aloittelevalle yrittäjälle (s. 17). Kerro kuvitteellisen nuoren yrittäjän alkutaipaleesta, jolla hän ottaa vaarin annetuista vinkeistä. Ota otsikoksi: Työläs unelma. 3 Lue Toimitusjohtaja Elastinen kirstunvartijana (s. 18) ja Neuvoja aloittelevalle yrittäjälle (s. 17) sekä yrittäjien blogeja internetistä. Kuvittele olevasi yrittäjä, joka kertoo yrityksensä arjesta blogissa. Kirjoita muutamia blogipäivityksiä, joista tulee ilmi yrittäjän tavallista elämää. Keksi blogille nimi ja ota se otsikoksi. 4 Kuvittele, että mikä vain on mahdollista ja kerro mielikuvituksellisen yrityksen perustamisesta. Ota jokin seuraavista otsikoista tai keksi otsikko itse: Siivet selkään ja lentämään Matkoja ajassa ja avaruudessa Elämänmuutosklinikkani Unelmatehdas Ajanhidastuskello 1 Yrittäjänä verkossa Lue artikkelit Elokuvat myyvät verkossa (s. 20) ja Polkupyörähuollosta tuli sivutoimi (s. 16). Ideoi jonkin jo toimiva yritys, joka jostain syystä vähitellen siirtyy verkkoon, kun nuori yrittäjä ottaa sen haltuunsa. Otsikoi itse tai ota otsikoksi: Verkkomyynti kannattaa. 2 Lue artikkeli Elokuvat myyvät verkossa (s. 20). a) Kirjoita pohtiva teksti verkkomyynnin hyvistä ja huonoista puolista. Otsikoi itse niin, että otsikosta ilmenee oma näkökantasi. b) Esittele omia kokemuksiasi verkkokaupasta ostajan näkökulmasta. Mieti, mitä etua ja mitä haittaa verkossa asioimisesta asiakkaalle on. Miten toivoisit yritysten kehittävän verkkomyyntiä? Otsikoi: Asiakkaana verkkokaupassa. c) Kehittele oma yritys, joka toimii vain verkossa. Pohdi, millainen yritys menestyisi nimenomaan verkossa ja miten verkossa toimivaa yritystä markkinoisit. Otsikoi: Yritykseni menestyy verkossa. 3 Tutki erilaisia blogeja, joista itsessään on kehittynyt yrityksiä (esimerkiksi a) Ideoi blogi jostakin aiheesta ja suunnittele, miten saat blogiisi lukijoita ja mainostajia. Keksi blogillesi vetävä nimi ja ota se myös otsikoksesi. b) Kirjoita blogia ja keksi siihen myös mainoksia. Kehittele jokin sellainen aihe, josta arvelisit syntyvän niin kiinnostava blogi, että sitä pitämällä voisi jopa vähitellen ansaita elantonsa. 8 Tehtävät 9

6 ryhmätyösarja Ryhmätyö toteutetaan projektina, josta koostettu portfolio lähetetään kilpailuun. Projekti toteutetaan vähintään kolmen hengen ryhmissä. Tehtävät Sarja 5 Ryhmätyö Yrittäjyysaiheinen projekti 7.-9.luokat, lukio & ammatillinen oppilaitos Teemat Ryhmätyösarjassa on kolme erillistä teemaa, joista yhteen kilpailuun lähetettävän työn tulee liittyä. Ryhmä voi itse päättää tarkemman aiheen ja sisällön kilpailutyölleen. Tärkeää on, että ryhmä tuo esiin ja perustelee, mihin teemaan toteutettu projekti liittyy. Teema 1 Kouluyhteisön yrittäjämäinen toimintatapa Ideoikaa ja toteuttakaa kouluyhteisössä jokin tapahtuma, teemapäivä tai vastaava pitkä tai lyhyt projekti, joka rakentaa koulussa yhteisöllistä hyvää. Minkälaisia aktiviteetteja oppilaista ja opiskelijoista itsestään kumpuaa? Miten oppilaskunta voisi olla suunnittelemassa ja koordinoimassa oppilaitoksen yhteistä yrittäjämäistä toimintatapaa? Esitelkää portfoliossa omia ideoita ja myös toteutuksen vastuualueita. Teema 2 Verkot vesillä Yrittäjyys koulussa Kokeilkaa koulussa harjoitusyritystoimintaa tai kontaktoikaa koulun ulkopuolinen kumppani yhteistyöhön. Kumppani voi olla esimerkiksi yritys tai järjestö. Vaihtoehtoisesti voitte laajentaa oppimisympäristöänne ja toteuttaa yhteistyöprojektin koulutilojen ulkopuolella. Toteuttamistapa Projekti toteutetaan vähintään kolmen hengen ryhmissä. Ryhmän voi muodostaa myös koko opetusryhmästä. Projektista kootaan ryhmän yhteinen näytekansio eli portfolio, joka toimii kilpailutyönä. Valmiin portfolion toteutustapa on vapaa, esimerkiksi sosiaalista mediaa voi hyödyntää. Olennaista on se, että valmis tuotos on tekijöidensä näköinen. Erikoisteema 3 Yritys Hyvä 30 vuotta Miten yrittäminen ja yritteliäisyys ovat muuttuneet 30, 50 tai 100 vuodessa? Millaista yritystoiminta oli ennen ja millaista nyt? Löytyykö nuorista tänä päivänä yritteliäisyyttä? a) Suunnitelkaa ryhmänne kanssa näytelmä liittyen yrittämiseen. Näytelmän tarkemman teeman saatte rajata itse ja sen voi toteuttaa vaikkapa käsinukeilla! Osallistukaa kilpailuun näytelmästä kuvatulla videolla sekä portfoliolla, josta käy ilmi projektin tarkempi kulku (idea, suunnittelu, valmistelu, toteutus, työnjaot, itsearvionti...). b) Tuottakaa ryhmässänne dokumentti, joka kertoo yrittämisen historiasta ja/tai yrittämisestä nykypäivänä. Voitte esimerkiksi haastatella nuoria ja vanhoja yrittäjiä tai järjestää keskustelutuokion aiheesta. Osallistukaa kilpailuun dokumentin videolla sekä portfoliolla, josta käy ilmi projektin tarkempi kulku (idea, suunnittelu, valmistelu, toteutus, työnjaot, itsearvionti...). Tiimiydy projektiporukkaan! Kilpailuun lähetettävän portfolion rakenne Portfolioon kootaan projektin aikana syntyneitä tuotoksia: suunnitelmia, luonnoksia ja valmiita töitä. Myös keskeneräisellä projektilla voi osallistua kilpailuun, mikäli portfolioon kyetään keräämään kattavasti erilaisia prosessin aikana syntyneitä materiaaleja ja lopputuloksesta voidaan raportoida jotain jo ennakkoon. Loppukilpailuun lähetettävään portfolioon tulee liittää myös arvioin ti (tekijöiden omaa ja yhteistä väli- ja loppuarviointia onnistumisista ja haasteista). Projektia tulee dokumentoida sen eri vaiheissa: suunnittelussa toteuttamisessa lopputuloksen arvioinnissa. Portfolioon voi valita erilaisia dokumentteja, kuten: oppimispäiväkirjoja, miellekarttoja, muistiinpanoja, luonnoksia piirroksia, mainoksia, valokuvia sähköpostiviestintää blogikirjoituksia videoklippejä Tutustu vuoden 2014 kilpailun voittajatöihin sivuilla 22 37! Arviointi / Sarja 5 Ryhmätyö toteutetaan projektina, josta koostettu portfolio lähetetään kilpailuun. Portfolio arvioidaan monipuolisen sisällön ja esitystavan mukaan. Siinä tulee näkyä yrittäjyys ja yritteliäisyys sekä ryhmän yhteistoiminta. Lisäansioiksi luetaan oppiainerajoja ja aihekokonaisuuksia yhdistelevät teemat. Ideatasolle jääneiden tai keskeneräisten projektien arvioinnissa huomioidaan toteuttamiskelpoisuus. Projektin aihevalinta on valitun teeman sisällä vapaa. Onnistuneen projektin takana on usein toteutettava idea, hyvä suunnittelu, ryhmähenki, innostus ja luovuus. Lopulta harva projekti on täydellinen, mutta yleensä kaikki huikeita oppimisprosesseja. Projektin toteutuksessa on hyvä huomioida kaikki vaiheet ja antaa niille kaikille tarpeeksi aikaa: 1 Suunnitteluvaihe: projektin tavoite, perustelut aiheen valinnalle, toteuttamisaikataulu, mukana olevat henkilöt ja tehtäväjako, budjetti 2 3 Yrittäjyysaiheisen projektin muistilista oppijalähtöisyys, opettaja mahdollistaa ja toimii taustalla opiskelijat valitsevat itse aiheen toiminnallisuus työskennellään ja toteutetaan yhdessä tunnistetaan ja hyödynnetään erilaista osaamista rohkeus ja kokeileminen uudet ideat, uudet toteuttamismallit aiheen kytkeminen ympäröivään yhteiskuntaan yhteistyökumppaneiden etsiminen & hyödyntäminen idean tuotteistaminen jatkuva arviointi ja kehittämisideoiden pohdinta Projektin sisältö Toteutusvaihe: mitä tehtiin, toteutuneen projektin esittely Arviointivaihe: projektin lopputuloksen onnistuminen, ryhmätyös- Arvioinnissa huomioidaan: aiheen valinta (idea) ja toteuttamisen onnistuminen (saavutettiinko tavoitteet) kentely, oma ja ryhmän oppiminen, jatkotoimenpiteet kuten kehittämisideointi, raportoinnin monipuolisuus: portfolioon on koottu Ryhmän erilaista osaamista, luovuutta ja kattavasti ja monipuolisesti projektin eri vaiheita innovatiivisuutta kannattaa hyödyntää! ryhmän arviointi toteutuneesta loppu tuloksesta tuotteistamismahdollisuudet (onnistumiset, haasteet, kehittämiskohteet, jatkotoimenpiteet) 10 Tehtävät ryhmätoiminta 11

7 Nuori ja vapaa yrittämään (Aviisi 3/2013) Teksti Juho Mäkelä Kuva Samuli Huttunen Aineistot Nuorisotutkimusseuran julkaisun mukaan suomalaisnuoret pitävät yrittäjyyttä riskialttiina valintana. 30-vuotias kielenkääntäjä Emmi Seppänen, 26-vuotias pelifirman toimitusjohtaja Mariina Hallikainen ja 22-vuotias videokuvaaja Mikael Hautala kumoavat harhaluulon, että suomalaisnuori ei voisi pärjätä yrittäjänä. Hallikainen johtaa yhdeksänhenkistä Colossal Order -pelistudiota, Hautala perusti opiskelujen lomassa Kuvastinnimisen videotoimiston ja Seppäsellä on oma käännös- ja oikolukupalvelu Babel Koi. Yrittäjyyskulttuurin nihkeys näyttäytyy suomalaisnuorten laimeana yrittäjäintona. Hallikaisen mielestä taustalla on epäonnistumisen pelko. Yrittäminen vaatii paljon töitä, eikä omia rajoja haluta lähteä edes kokeilemaan. Yrittämisessä on aina riskejä, ja suomalaiset ovat luonteeltaan varovaisia. Asenteiden muuttaminen on kansallisella tasolla vaikeaa. Vanhempien pitäisi tukea enemmän nuoria, Hallikainen kehottaa. 12 aineistot Nuoret tamperelaiset yrittäjät kannustavat opiskelijoita kokeilemaan rohkeasti siipiään yrittäjinä ja jättämään epäilijöiden kritiikin omaan arvoonsa. Nuori ja vapaa yrittämään Mikael Hautala sai kipinän valokuvausyrityksen perustamiseen lukion matematiikan tunnilla. Häntä ärsytti, että kesätöiden tienestit jäivät niin pieniksi. Nykyään hän tekee lähinnä videokuvauksia. Suomalaisnuoret kokevat yrittäjyyskulttuurin epäonnistumisia ja riskejä korostavana. Hallikainenkin sai ensimmäisen pelin suunnittelun aikaan ristiriitaista palautetta. Perhe ja lähipiiri tukivat yrittäjäksi ryhtymistä, mutta epäilijöitä riitti. Eräs totesi, että ei se haittaa vaikka yrität, firma menee kuitenkin konkurssiin. Seppästä pelottaisi, jos hänen olisi pakko tehdä käännöksiä elääkseen. Tuskin Suomessa voi kuitenkaan nälkään kuolla. Minulla on turvallinen tilanne, kun yrityksen lisäksi olen päivätöissä levykaupan myyjänä. Seppäsen käännöstoimisto on toiminimi, joka on kevyin mahdollinen yritysmuoto. Toiminimen perustaminen maksoi 75 euroa. Minun ei tarvitse maksaa työeläkemaksuja, koska tulot ovat jääneet niin pieniksi. Hautalan mielestä yrittäjäksi ryhtyminen on helpompaa kuin monet kuvittelevat. Valokuvaaja pärjää aluksi pelkällä järjestelmäkameralla. Kaikkeen bisnekseen ei tarvitse puolen miljoonan euron lainaa Finnveralta. Se riittää aluksi, että yrityksellä on nettisivut ja käyntikortti. Hänen mukaansa aloittavan yrittäjän ei kannata lukea lakipykäliä. Kirjanpitokustannukset ovat euroa vuodessa, mutta Hautala hoitaa kirjanpidon itse. Yritykseni ainoat kiinteät kulut ovat 30 euroa vuodessa nettisivuihin. Hautalan mielestä yrittäjän pitää olla kunnianhimoinen ja sitkeä. Lisäksi tarvitaan sosiaalista mieltä, koska yrittäjä on samalla myyjä. Yrittäjän on pystyttävä puhumaan ostajat ympäri. Tuppisuun on vaikea saada uusia asiakkaita. Hallikainen korostaa rohkeuden ja pitkäjänteisyyden merkitystä, koska yrittäjä ei voi välttyä vastoinkäymisiltä. Yrittäjältä vaaditaan suunnitelmallisuutta, taloudellista järkeä ja henkistä voimaa. Nuorten yrittäjien mielestä raskaassa ammatissa on paljon positiivisia puolia. Kaikki pitävät tärkeänä yrittämiseen liittyvää vapautta ja itsenäisyyttä. Saan päättää itse omista aikatauluista ja suunnitella kaikki käännöstyöt vapaasti, Seppänen tuumii. Hautalan mukaan yrittäjä voi ottaa vapaata milloin haluaa kysymättä keneltäkään lupaa. Viime vuonna hän ajoi kolme ja puoli kuukautta autolla Nepaliin. Se on kivaa, että ei tarvitse olla Siwan kassalla neljää tuntia illassa. Tuntipalkka on yrittäjänä kohdillaan. Hallikainen muistuttaa, että yrittäjä menestyy vain omien päätöstensä ansiosta. Onnistumiset palkitsevat. Hän kehuu pelifirmansa loistavaa tiimiä, jonka kanssa on mukavaa tehdä töitä. Yritystä perustaessa saimme kuulla kommentteja, että pc-pelaaminen on kuollut ja teette pelin, jota kukaan ei osta. Nyt on mukava huomata, että olimme oikeassa ja epäilijät väärässä. Yrittäjän ei tarvitse välttämättä hikoilla kaikkia iltoja ja viikonloppuja töissä. Colossal Orderissa oli alusta asti linjaus, että kaikkien työpäivä kestää vain seitsemän ja puoli tuntia. Työntekijät pysyvät tuotteliaina, kun he eivät polta itseään loppuun ja vapaa-ajalla on muita harrastuksia. Ihmiset tulevat aamulla henkisesti levänneinä töihin. Hautalan päivät venyvät pitkiksi, koska hän tekee töitä opiskelujen ohessa. Hän painottaa, että työpäivien pituus on omista valinnoista kiinni. Valokuvauskeikkojen aikaan työpäivät venyvät jopa 16-tuntisiksi. Leikin supermiestä, kun teen samaan aikaan töitä ja kouluhommia. Seppänen raivaa harrastuksille tilaa pitämällä töiden määrän kohtuudessa. Hautalan mielestä yrittäminen on tehty Suomessa liian vaikeaksi, vaikka ilmapiiri on muuttunut viime vuosina kannustavammaksi. Suomen monimutkainen verotusjärjestelmä pitää yrittäjän kovilla. Kynnys työntekijän palkkaamiseen on Suomessa äärimmäisen korkea. Jos joku haluaa tehdä kanssani yhteistyötä, neuvon perustamaan yrityksen. Hautalan mukaan työtä saatetaan verottaa Suomessa jopa 80 prosenttia. Hän ei aio palkata yritykseensä ikinä ketään ulkopuolista työntekijää. Pohjoismaiden ulkopuolella ihmetellään, miten teillä on edes työntekijöitä tällä systeemillä, Hautala naurahtaa. Hallikainen neuvoo yrityskoplaa huolehtimaan siitä, että joukossa on ihminen, joka ymmärtää hallinto- ja talouspuolta. Yrityksessä on hyvä olla myös organisoijatyyppi, joka pitää paketin kasassa. Hänestä yrittämisestä pitää kertoa koulussa realistisesti, eikä sitä saa kuorruttaa liialla sokerilla. Hallikainen uskoo, että menestyneet esimerkit saavat nuoret innostumaan yrittämisestä. Alku on aina vaikeaa jokaisella yrittäjällä. Mekin söimme makaronia ensimmäiset puolitoista vuotta. Hallikainen kiteyttää, että yrittäminen on raskasta ja vaikeaa, mutta samalla hauskaa ja palkitsevaa. Hautalan mielestä koulujen yrittäjyyskasvatuksen pitäisi olla käytännönläheisempää.hänestä kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla oma firma pöytälaatikossa. Jos menet esimerkiksi laulamaan häihin, täti maksaa kunnolla, kun sinulla on oma toiminimi. Et saa vain kahtakymppiä. Seppänen ei pidä mahdottomana, että hän ryhtyisi tulevaisuudessa kokopäivätoimiseksi yrittäjäksi. Yrittäjänä voisin säädellä työmäärääni. Minun ei tarvitsisi tehdä välttämättä kahdeksan tunnin työpäiviä. Mikael Hautala 22-vuotias tamperelainen yrittäjä. Omistaa Kuvastin-nimisen videotoimiston. Opiskelee diplomi-insinööriksi TTY:llä. Perusti ensimmäisen yrityksensä lukiossa vuonna Keskittyi aluksi valokuvaamaan häitä, valmistujaisia ja vanhojen tansseja. Siirtynyt vähitellen valokuvauksesta videokuvaukseen, koska alalla on vähemmän kilpailua. Tekee lyhyitä haastattelu-, asunto- ja tapahtumavideoita nettiin. Emmi Seppänen 30-vuotias Seppänen perusti vuonna 2011 käännös- ja oikolukupalvelu Babel Koin. Käännökset englannista suomeen ja toisin päin. Eniten kokemusta on kulttuurialan käännöksistä ja oikoluvuista (elokuvat ja sarjakuvat). Kääntänyt kokonaisen väitöskirjan. Päivätöissä Swamp Music -levykaupassa. Mariina Hallikainen 26-vuotias tamperelainen yrittäjä. Vuonna 2009 perustetun pelistudio Colossal Orderin toimitusjohtaja. Opiskellut TTY:ssä teollisuustaloutta. Colossal Order on yhdeksän hengen pelifirma, joka kehittää simulaatio- ja strategiapelejä PC- ja Mac-pohjalle. Cities in Motion -liikennesimulaattori tuli markkinoille vuonna

8 Takaiskusta syntyi bisnes (Helsingin Sanomat ) Teksti Anna Tommola Kuva Tuomas Marttila Aineistot Takaiskuista syntyi bisnes Kun tytär syntyi keskosena, avioliitto kariutui ja työkin meni alta, jotain oli pakko kokeilla. Nyt Nina Ignatius on rankattu yhdeksi maailman luovimmista naisista. Vuonna 2009 Nina Ignatiuksella ei ollut mitään menetettävää. Kansainvälistä uraa mainosmaailmassa tehnyt nainen oli palannut Suomeen rakkauden vuoksi. Sitten tulikin rankka avioero yhteisen lapsen ollessa vielä ihan pieni. Samaan aikaan graafikon paikka, johon Ninan piti palata äitiyslomalta, lakkautettiin. Keskosena syntynyt tytär sairasteli paljon, ja hetkittäin kaikki tuntui liiankin vaikealta. Nina oli työtön, eronnut ja lähes romahduspisteessä jo toisen kerran elämässään. Romahtamisen sijaan hän aloitti vauvanvaatebisneksen. Millä voimilla se oikein kävi? Jollain perkeleen voimalla. Suo, kuokka ja Jussi, Nina, 43, puuskahtaa ja pyörittää sormea ohimollaan. Olihan se vähän hullua ryhtyä yksin alalle, josta ei tiedä mitään. Mutta oli pakko kokeilla. BEIBAMBOO-YRITYKSEN toimitusjohtajan ensimmäinen kysymys kotitoimiston eteisessä kertoo siitä, millaista elämä tällä hetkellä on: Sopiiko, että lakkaan samalla kynnet? Yleensä ne eivät koskaan ehdi kuivua. Ninasta tuntuu, että juuri nyt tapahtuu paljon, vuosien puurtamisen jälkeen. Hirveä draivi. Joka päivä tulee joku meili tai kontakti, joka voi olla käänteentekevä. Rahilla Ninan jaloissa loikoo minikokoisen tiikerin näköinen kissa nimeltä Obi-Wan Kenobi. Prinsessa Leia ei ole kotona, mutta Nina esittelee puhelimesta hänen kuviaan. Valkeassa mekossa ja Leia-nutturat korvilla poseeraava Stella, 6, on äidin silmäterä ja perimmäinen syy siihen, mitä Nina nyt tekee. Stella syntyi kaksi kuukautta etuajassa, vain gramman painoisena. Viettäessään aikaa sairaalassa pikkuruisen, letkujen peittämän tyttärensä vierellä Nina tunsi itsensä avuttomaksi. Hän ihmetteli, miksei keskosvauvoille ollut edes mukavampia ja kätevämpiä vaatteita. Jonkun pitäisi suunnitella sellaisia. Siis hänen. Ajatuksen kypsyessä liikeideaksi Nina tutki tarkkaan kauppojen lastenvaatevalikoimat. Ompelusta ja materiaaleista hän joutui opettelemaan perusasiat alusta. Bisnespuolikin tuotti päänvaivaa. Sekunnin ajan kaduin sitä, etten ollut isän pyynnöistä huolimatta lähtenyt Hankenille, Nina myöntää. Taloudellisesti yritys ei ole toistaiseksi ollut kultakaivos, eikä Nina tälläkään hetkellä nosta itselleen palkkaa. Viimevuotinen joukkorahoitushanke toi kuitenkin yli 80 uutta piensijoittajaa. Antibakteerisesta bambusta valmistettuja, vähäsaumaisia ja säädettäviä vaatteita on käytössä kuudessa keskolassa Suomessa, ja lähiaikoina Nina on menossa esittelemään niitä Tukholman Karoliiniseen instituuttiin. Hoitajilta on tullut kiitosta: helppokäyttöisten vaatteiden ansiosta vanhemmat voivat osallistua enemmän. Heidän läsnäolonsa nopeuttaa vauvojen toipumista. Vuonna 2012 Beibamboo sai Vuoden designteko -palkinnon, ja viime kesänä Nina Ignatius rankattiin yhdysvaltalaislistalla maailman 40 luovimman yli nelikymppisen naisen joukkoon. Tästä kaikesta tulee sellainen olo, että kyllä minä jotenkin oikeilla jäljillä olen. Nina Ignatius KUKA? Lastenvaatteita valmistavan Beibamboon perustaja ja toimitusjohtaja, 43-vuotias. Opiskeli graafista suunnittelua Pariisissa. Työskennellyt Tokiossa, Lontoossa, Sydneyssä ja Edinburghissa. Asuu Helsingin Töölössä 6-vuotiaan tyttärensä kanssa. MISTÄ TUNNETAAN? Nostettiin maailman 40 innovatiivisimman yli nelikymppisen naisen listalle (40 Women To Watch Over 40) kesällä MISTÄ EI TUNNETA? Oli jo teininä kesätöissä mainostoimistossa, jossa uudistettiin Havi-kynttilätehtaan logoa, ja sai omankin ideansa näkyviin sen i:n pisteeseen. On esiintynyt rock- ja jazzlaulajana coverbändeissä ja laulanut esimerkiksi livenä Clint Eastwoodille Ranskassa. 14 aineistot 15

9 Polkupyörähuollosta tuli sivutoimi (Turun Sanomat, ) Teksti & kuvat Anne Savolainen Aineistot Loimaan Pyörähuollon uusi omistaja löytyi samasta perheestä. Nyt Risto Heinonen siirtää vuosikymmenien varrella kertynyttä erikoisosaamistaan pojalleen Mauri Heinoselle ja aikaa jää paremmin erikoisempien kulkupelien luomiseen. Polkupyörähuollosta tuli sivutoimi Loimaan ainoan polkupyörähuoltoliikkeen tulevaisuus oli viime syksynä vaarassa. Liikettä vuodesta 1987 lähtien pyörittänyt Risto Heinonen tiesi, ettei omin voimin jakseta enää pitkään. Pelastus löytyi lopulta läheltä. Oma poika, Mauri Heinonen päätti ostaa isänsä varastot ja ryhtyä jatkajaksi. Alalla on tulevaisuutta, koska ihmiset ovat oppineet huollattamaan pyöriään. Eikä kaupunkilaisilla ole omaa pihaa, missä tehdä tai välineitä tekemiseen, Mauri Heinonen miettii samalla kun korjaa asiakkaan pyörän särkyneitä vaihteita. Päätyönään Mauri Heinonen toimii palomiehenä Varsinais- Suomen pelastuslaitoksen Loimaan toimipisteessä, mutta lisätulo on tervetullutta. Ja muutakin on hyvä tehdä kuin palohommia. Onhan tämä leppoisampaa tekemistä kuin tulipalojen sammuttaminen. Varsinainen sukupolvenvaihdos sujui helposti, sillä nuoremmalla Heinosella oli jo ennestään firma. Pyörähuollon Satakunnantiellä sijaitsevista toimitiloista tehtiin vuokrasopimus ja toimiala viilattiin sopivaksi. Minä olen tässä 2 3 päivänä viikossa, isä pyörii apuna joka päivä. Isä opetti pinnaamaan Risto Heinoselle oman pojan saaminen jatkajaksi oli mukava asia. Hänelle ei ole tullut moitteita siitä, että sekaantuisi poikansa tekemisiin liiaksi. Jaettuna hiljainen tieto ei katoa. Polkupyörässä on paljon erilaisia asioita ja konsteja, miten korjaukset kannattaa tehdä. Isä opetti perusasiat polkupyöristä pojalleen jo tämän ollessa teini-iässä. Hän taisi olla 13, kun opetin hänet pinnaamaan, Risto Heinonen muistelee ja huomauttaa, että pinnaamisella ei ole polkupyöräalalla mitään tekemistä lintsaamisen kanssa. Pinnaamalla pyörän pinnat, napa ja vanne yhdistetään toisiinsa. Joutilaana tulee puuhattua aina jotain. Palopyörän tein viime talvena Velo-lehdessä olleen kuvan pohjalta, eläkkeelle palomiehen hommista 2007 jäänyt Risto Heinonen kertoo. Iloisia ilmeitä hän kerää juorupyörällä, jolla kaverukset voivat ajaa yhdessä ja jutella. Hän kertoo, että tyttärentyttären kanssa ajellessa vastaan tulee vain hymyileviä ihmisiä. Hyvän todistuksen tekijän hilpeästä mielenlaadusta antaa tandem-pyörä, jossa voi istua pyllyt vastakkain, polkea tavalliseen tapaan ja edetä silti yhteen suuntaan. Heinonen vaihtoi ketjujen suuntaa keskirattaan kohdalla ja pidensi napavaijeria. Se sopii kulkupeliksi niillekin, jotka ovat riidoissa, Risto Heinonen naurahtaa. Jaettuna hiljainen tieto ei katoa. Neuvoja aloittelevalle yrittäjälle 1Testaa ideaasi erilaisilla ihmisillä. Parhaat kaverit usein komppaavat, mutta ulkopuolelta voi tulla avartavia näkemyksiä. 2Varaa puskurirahaa alkuvaiheen elantoon. Tavarantoimittajille voi joutua alussa maksamaan enemmän ennakkoon. Hävikkiäkin syntyy, ennen kuin oppii arvioimaan kulutuksen. 3Budjetoi itsellesi aikaa. Vaikka joutuisit tekemään pitkiä päiviä, tarvitset aikaa myös suunnitteluun. 4Hyödynnä lähipiirisi osaamista missä vain voit. Laita puskaradio toimimaan. Juorupyörällä iloa ympärille Kun poika otti vetovastuun yrityksestä, isälle jäi enemmän aikaa harrastuksille. Loputtoman luova ja huumorintajuinen mies kokoaa muun muassa mäkiautoja, joiden alustana voi olla lumilapio, selkänojana vaateliikkeen vaateteline ja etumaskina lasten pesuallas. 5Pidä kirjaa suunnitelmien toteutumisesta ja ole valmis suunnanmuutoksiin, jos jossain mennään pieleen. Vinkit antoi YritysHelsingin yritysneuvoja Ari Seppänen. Julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa aineistot 17

10 Toimitusjohtaja Elastinen kirstunvartijana (Helsingin Sanomat ) Kuva Sabrina Bqain Aineistot Toimitusjohtaja Elastinen kirstunvahtina Elastinen toteutti unelmansa omasta levy-yhtiöstä. Sibeliuslukiosta hän ei saanut eväitä palkanlaskentaan, mutta onneksi yhtiökumppani auttaa. Rap-artisti, toimitusjohtaja Kimmo Laiho, 33, eli Elastinen istuu valtakunnassaan, levyyhtiö Rähinä Recordsin kokoushuoneessa. Kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen levy-yhtiö seisoo tukevasti jaloillaan ja on saavuttanut vakiintuneen paikan musiikkialalla. Kaikki alkoi kuitenkin paljon aikaisemmin. Ensimmäisen rap-biisin teimme kaverien kanssa vuonna 1996, mutta musiikkia olen harrastanut pienestä asti. Unelma omasta levy-yhtiöstä syttyi varhain. Kaikilla esikuvilla oli omat levymerkit ja yhtiöt. Toimitusjohtaja valmistui vuonna 2000 ylioppilaaksi Sibelius-lukion tanssilinjalta. Jatkokoulutus jäi, kun Laiho lähti kiertueelle Fintelligensin kanssa. Tanssin aktiivisesti hip hopia IMC:ssä ja Savage Feetissä Tein myös keikkoja Bomfunk MC sin taustatanssijana. Sitä kautta olen tavallaan tullut hip hop-maailmaan. Kun rap-ura alkoi, tanssi jäi harrastukseksi. Laiho on itseoppinut musiikin tekijä. Kouluaineista äidinkieli kiinnosti eniten. Hän kertoo lukevansa paljon. Räpissä juttu perustuu kuitenkin enemmän suomen kielen pahoinpitelyyn, hän nauraa. Ensimmäinen levy Vapaa tyyli / Finvasion julkaistiin omakustanteena vuonna Levy-yhtiöiden mielenkiinto heräsi heti. Kun Sony nappasi Fintelligensin vuonna 1999, se tuntui absurdilta. Ei me Iso H:n kanssa ajateltu, että joku muu kuin omat kaverit olisi kiinnostunut meistä. Fintelligens myi jo ensimmäisenä vuonna kultaa. Kukaan ei valmistanut siihen. Kaikille artisteille, joille tulee pikamenestys, se hulahtaa jossain vaiheessa päähän, tunnistan sen itsestänikin, hän myöntää. Isossa levy-yhtiössä Laiho pääsi näkemään alan toimintaa, mutta ajatus omasta levy-yhtiöstä ei hävinnyt. Vuonna 2003 kaverien bändi Kapasiteettiyksikkö pääsi irti Warnerin levytyssopimuksesta, ja silloin se konkretisoitui: haluttiin niiden levy jouluksi kauppaan. Meillä oli studio ja tietotaito ja Sony suostui jakelemaan levyt. Samana iltana, kun Rähinän paperit saapuivat Patentti- ja rekisterihallituksesta, Laiho oli kertomassa siitä iltauutisissa. Toimitusjohtajan työpäivä alkaa yleensä kotona sähköpostien lukemisella. Siellä on nytkin parisataa sähköpostia odottamassa, Laiho huokaisee. Musiikki on edelleen se, mitä Laiho tekee parhaiten ja mieluiten. Jotta siihen jää aikaa, pitää osata delegoida. En vieläkään osaa esimerkiksi palkanmaksuja ja verotusasioita. Olen aina käyttänyt apua niihin asioihin, joissa en itse ole hyvä. Apua on löytynyt onneksi läheltä. Kollega Anders Westerholmilla eli Kapasiteettiyksikön Andulla on monta ravintolaa ja viinin maahantuontifirma. Rähinä Recordsin toimitusjohtaja Kimmo Laiho eli Elastinen tuottaa musiikkia. Mieluiten hän kuitenkin keikkailee, käytännössä joka viikonloppu. Jos artistiuraa ei olisi ollut, Laiho uskoo, että olisi hankkinut koulutusta. Mitään vakavampia suunnitelmia en ehtinyt tehdä: ajattelin että pidän välivuoden ja mietin, mitä olisi kiva opiskella. Välivuosi venähti, kun musiikkiura vei. Eikä hän voisi musiikkia jättää. Artistiura tuo edelleen suurimman osan rahasta pöytään. Jos olisin alusta asti heittäytynyt pelkäksi toimariksi, usko, paukut ja fyrkat olisi loppunut aika lyhyeen. Yrittäjyys yllätti nuoren miehen. Kaikesta tulee aina jättiläismäiset kulut. Siinä mielessä isolla levy-yhtiöllä oli turvallista olla. Nyt joutuu olemaan kirstunvartijana. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin. Hirveitä yllätyksiä ei ole ollut. Enemmän se on yllättänyt, miten yksinkertaista kaikki on loppujen lopuksi ollut, kun on ollut hyvä idea ja hyvä tiimi. Monen nuoren yrittäjän tapaan Laihon on vaikea erottaa työ- ja vapaa-aikaa. Hän on töissä yleensä kuusi ja puoli päivää viikossa. Tai töissä ja töissä yrittäjänä se on häilyvää. Kaikki kyselee, että miten jaksan tehdä niin paljon, mutta itse ajattelen, että voisin tehdä enemmänkin. Jaksaminen vaatii onnistumisia: hyvän biisin tai uuden asian, joka onnistuu. Mutta eikö menestynyt levy-yhtiöpomo voisi jo astua taka-alalle ja ottaa omaa aikaa? En. Teen edelleen oikeastaan kaikki keikat, mitä on. Suomiräpissä ei ollut pitkään varaa kieltäytyä. Teen keikkaa vuodessa. Käytännössä keikkailen kaikki viikonloput. Onneksi Laiho viihtyy töissä. Keikkailu on paljon hauskempaa kuin perus baari-ilta. Hän ei tiedä, mitä tekee kymmenen vuoden päästä. Sen tiedän, että olen edelleen yrittäjä. Se on mun juttu. 18 aineistot 19

11 Elokuvat myyvät verkossa (Helsingin Sanomat ) Teksti Minna Nalbantoglu Kuva Aku Isotalo Ann Helen Päivinen valitsi elokuvia Makuunivuokraamossa Helsingin Kampissa. Tunnen olevani vähän out, mutta en ota siitä liikaa paineita, hän nauroi. Aineistot WDC-hankkeeseen liittyvä pop-up -kauppa Helsingin Katajanokalla. Elokuvat myyvät verkossa Sisällön lataaminen internetistä lisääntyy nopeasti, liikkeissä vuokraaminen vähentyy. Kotimatkallaan dvd-vuokraamo Makuuniin piipahtanut Ann Helen Päivinen myöntää elävänsä hieman old school -meiningillä. Draamasta ja tieteistarinoista kiinnostunut Päivinen tuli hakemaan elokuvia Gravity ja My Life with Liberace. Olen kyllä hiffannut, että nämä ovat katoamassa, Päivinen sanoo dvd-vuokraamoista. Yhdysvalloissahan Blockbuster kaatui. Blockbuster-vuokraamoketju ilmoitti lopettavansa toimintansa viime vuoden lopulla pitkälti sen vuoksi, että kysyntä oli siirtynyt verkkoon. Makuuni ei ole kaatumassa, mutta yhä suurempi osa myös suomalaisista lataa elokuvia, sarjoja ja muuta sisältöä suoraan verkosta. Maanantaina julkaistun verkkokauppatilaston mukaan sisältöjen lataaminen verkosta lisääntyi viime vuonna yli kolmanneksen verrattuna edellisvuoteen. TNS GALLUPIN mukaan esimerkiksi suoratoistopalvelu Netflixiä katsovien määrä Suomessa on enemmän kuin kaksinkertaistunut: nykyisin 13 prosenttia internetin käyttäjistä katsoo Netflixiä. Soneralla ohjelmakirjastojen myynti on nelinkertaistunut, kertoo tv-liiketoiminnasta vastaava Tuija Kinnunen. Ohjelmakirjastot ovat kanavapaketteja, joita voi katsoa itse valitsemaansa aikaan ja joissa on esimerkiksi kokonaisia sarjojen tuotantokausia. Kansainvälisten mediakonseptien rantautuminen Suomeen on saanut suomalaiset innostumaan ondemand-tv-palveluista, arvioi verkkokauppatilaston tehneen TNS Gallupin digital-yksikön johtaja Ville Wikström. Makuunissa kehitys näkyy niin, että nettivuokraamo Makuuni 24h:n käyttö kasvaa tasaisesti, sanoo toimitusjohtaja Hans Ehrnrooth. Liikkeissä vuokrausmäärät ovat sen sijaan vähentyneet. Muiden kuin megahittien kysyntä on hiipunut oleellisesti, Ehrnrooth kertoo. Megahiteillä riittää kuitenkin kysyntää vuokraamoissakin. Ne ovat uusia, suosittuja elokuvia sellaisia kuin Ann Helen Päivisenkin nappaama astronauttitarina Gravity, joka voitti seitsemän Oscaria. KAIKKIAAN verkkokauppa kasvoi viime vuonna vajaat yhdeksän prosenttia, 10,5 miljardiin euroon. Vaikka sisältöjen myynti paisui nopeimmin, se on silti pientä verrattuna tavaroiden ja palvelujen verkkokauppaan. Pelkästään matkailuun liittyvien palvelujen myynti on 36 prosenttia koko verkkokaupasta. Sisällöt jäävät vaivaiseen prosenttiin. Soneran Kinnunen uskoo kuitenkin vahvasti kasvuun. On uusi trendi, että tv-palveluita halutaan käyttää silloin kun itselle sopii, hän sanoo. Tämä on vasta alussa, ja uskomme, että vuoden aikana se tulee vielä hurjasti kasvamaan. TRENDI näkyy myös dvd- ja bluray- myynnissä. Viime vuonna tukkumyynnin arvo väheni Elokuvatoimistojen liiton tilaston mukaan noin 12 prosenttia. Mutta kauppaa tehdään edelleen. Paniikkiin ei ole syytä, vakuuttaa liiton toiminnanjohtaja Tero Koistinen. Hänen mukaansa dvd- ja bluray-tukkukaupan arvo on yhä yli 45 miljoonaa euroa. Elokuvasisältöjä ladattiin verkosta TNS Gallupin mukaan kuuden miljoonan euron arvosta. MAINOSTAMASTAAN vanhanaikaisuudesta huolimatta Ann Helen Päivinen tekee paljon ostoksia verkossa. Hän hankkii vaatteita, kirjoja ja elokuvia. Kirjat hän ostaa kuitenkin paperilla ja elokuvat dvd-muodossa. Kotona hänellä ei ole tietokonetta. Katson tietokonetta duunissa koko päivän. En enää kotona jaksa vaivautua, hän perustelee. Verkkokauppa Suurimmat tuoteryhmät % Matkailu 10 % Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka 9 % Rahapelit 6 % Pukeutuminen (sis. urheiluvaatteet) 6 % Moottoriajoneuvot, veneet (sis. tarvikkeet) 5 % Asuminen ja energia 5 % Rahoitus 2 % Pääsy- ja elokuvaliput 2 % Sisustaminen ja puutarha 2 % Musiikki ja elokuvat 16 % Muut tuoteryhmät ja palvelut JH HS, lähde: Verkkokauppatilasto aineistot 21

12 Vuoden 2014 kilpailussa palkitut kirjoitukset ja ryhmätyöt Palkitut 2014 Ellei luokkasi ole joku superluokka Henkiä on monenlaisia. Pullonhenkiä, lampunhenkiä, henkiä muuten vain ja luokkahenkiä. Ne luokkahenget ovat melkein samanlaisia kuin pullonhenget, ne ilmestyvät jos hieroo pulpetin oikeaa kylkeä ja kysyvät kolmen toivomuksen sijasta viittä. Ei vaan. Luokkahenki on termi luokan kyvylle puhaltaa yhteen henkeen. (Vaikka se hiilessä kytevä kipinä kyllä ennemmin sammuu kuin syttyy liekkiin jos kaksikymmentäseitsemän oppilasta puhaltaa siihen samaan aikaan.) Hyvän luokkahengen vaikutuksen alaisena oleva luokka on kivasti toimeen tuleva. Niin kuin maito ja kaakaojauhe. Erilaisia osia, aluksi vierastavat toisiaan ja lopulta sekoittuvat ja kaakaosta tulee maittava. Ellei maito lämpene liian kuumaksi jolloin sinne ilmestyy ylimääräisiä klimppejä jotka eivät sopeudu joukkoon. Ne klimpit edellisessä vertauksessa olivat niitä liian erilaisia tyttöjä tai poikia. Vaikka suuri osa sanoo, että erilaisuus on rikkaus, he jättävät ne kulta-aarteet poimimatta ja yksinäiset erilaiset jäävät odottamaan että joku huomaa hopeakolikon tienreunassa. Hauska, monin osuvin ja kekseliäin vertauksin maustettu teksti luokkahengen olemuksesta. Mikään luokka ei ole täydellinen, mutta voi parhaimmillaan tulla toimeen oikein hyvin. Ja tästä johtuu, että erilaiset itse kerääntyvät muiden erilaisten luo, jolloin he eivät enää ole erilaisia, ja muodostavat vastaryhmän ja luokassa on pieni tai suuri sisällissota muutaman tai muutaman kymmenen henkilön välillä. Sota on hiljainen kuin pankkiryöstö niitäkin on niin paljon erilaisia ja opettaja ei välttämättä huomaa mitään. Ja nyt kun opettajista tuli puhe, niin kaikissa luokissahan on opettaja. Ja jokaisessa luokassa on yhteishenki, jossa on myös särojä, eli lause kukaan ei ole täydellinen pitää paikkaansa myös luokkahenkien kohdalla. Koska yleensä luokka ei ole täynnä kilttejä, kuuliaisia, ahkeria, ystävällisiä ja ihania ihmisiä (tai vaihtoehtoisesti vain yhtä sellaista joka on vain kloonattu parikymmentä kertaa) se ei ole täydellinen. Ellei luokkasi ole joku superluokka. Hanna Hämäläinen Nuolialan koulu, Pirkkala palkittu sarjassa 1 / 6.luokka Palkinto 100 e Yrittäjän omakuva Olen jo pienestä asti ollut selvä yrittäjäpersoona. Olen aina tuntenut merkillisen vahvaa vastustusta sellaista ajatusta kohtaan, että olisin jonkun toisen ohjattavana ja sinne tänne liikuteltavana. Kun olen kasvanut isommaksi, olen alkanut vakavasti miettiä ajatusta. Kuinka kauan olisin työelämässä, 40 vuotta? Ja koko sen ajan olisin toisten heittopussina? Ei, ei, ajatuskin on ikävä. Eräs nimeltä mainitsematon henkilö kertoo näin uravalinnastaan. Yläkoulun päätyttyä olin ikään kuin tyhjän päällä, minne ihmeeseen hakisin? Olin kuitenkin suhteellisen hyvin koulussa menestynyt ja todennäköisesti pääsisin, minne vain haluaisin. Pitkän, tylsän ja tähän asti kivisen opintopolun jatkaminen ei kuitenkaan houkutellut. En suoraan sanottuna halunnut lukioon tai mihinkään pitkään koulutusputkeen, jonka toisesta päästä pullahtaisin jo väsyneenä, ilman ideoita ja mielikuvitusta, valmiina urautumaan tietylle alalle eläkkeeseen asti. Halusin yrittäjäksi. No huh, näin selviä suunnitelmia ei jokaisella ole! Tämä henkilö saa kiittää ominaisuuksistaan. Mutta tarina jatkuu. Hain kuitenkin lukioon, suunnitelmana käydä se läpi ja sen jälkeen perustaa kenties oma yritys. Ei ole varmaankaan tarpeen kertoa enempää lukionkäynnistäni. Kerron sen verran, etten jaksanut keskittyä kovinkaan moneen aineeseen ensimmäisen vuoden jälkeen. Loppuvaiheessa päässäni oli vain yksi ajatus: Kunhan pääsisi pois! Kirjoitukset, joihin olin kuitenkin onnistunut panostamaan todella hyvin, menivät Kekseliäästi rakennettu tarina nuoresta henkilöstä, josta kehittyy menestyvän vakokuvausliikkeen omistaja. Eloisan kuvauksen lisäksi kirjoittaja pohtii yrittäjyyttä ja oman tien löytämistä sekä ammatissa että elämässä. koulunkäyntiini nähden ihan kelvollisesti. Kesäloman pitkät päivät menivät töissä käydessä, illat kavereiden kanssa ollessa ja joskus tulevaisuutta miettiessä. Se oli todella hyvä kesä! Ajokortin olin saanut, ja porukalla kävimme pitkillä reissuilla ympäri Suomea. Todellisuushan se sitten pomppasi silmien eteen jossain vaiheessa. Mitä ihmettä tekisin? Minulla ei ollut juurikaan ideoita yrityksestäni, ja jatkoon en ollut hakenut mihinkään.. Tilanne oli sanalla sanottuna ikävä. Jaaha, loppuukohan hänen yrittämisensä ennen, kuin on ehtinyt alkaakaan? Paha tilanne... Annetaanpa hänen jatkaa. Siinä vaiheessa kuvaan astui kaikista rakkain harrastukseni, valokuvaus. Niin, miksipä ihmeessä en käyttäisi energiaani ja taitojani sellaisessa asiassa, josta todella pidän? Aloin vakavasti miettiä asiaa. Olin jo useamman vuoden, ysiluokalta lähtien pitänyt kuva-aiheista blogia, josta olin saanut yllättävän paljon kiitosta ja ihailua osakseni. Olin myös osallistunut moniin kilpailuihin ja joissain kohtalaisesti menestynytkin. Olihan minulta monen monta kertaa kysytty, aionko ammattivalokuvaajaksi.. No, olin vastannut useimmiten siihen tyyliin, että saapa nähdä ja aika näyttää. Haaveilin usein olevani kuuluisa luontokuvaaja, kuten Hannu Hautala. Niinpä päätin perustaa oman kuvatoimiston. Ei, eihän se tietenkään noin kivuttomasti käynyt, päinvastoin! Kuukaudet olivat vierineet tuskaillessa ja miettiessä. Kävin töissä isäni firmassa (hän oli yrittäjä) ja tein pitkää päivää. Iltaisin ja viikonloppuisin yritin rentoutua ja unohtaa työnteon. Mutta mahdotontahan se oli, yrittäjälle. 22 Palkitut

13 Vuoden 2014 kilpailussa palkitut kirjoitukset ja ryhmätyöt Palkitut 2014 Yrittäjyys lähtee lapsuuden unelmista Täytyihän minun toki myöntää se tosiasia, että valokuvaus ei ollut mikään kultakaivos. Saisinko yritystäni tuottamaan riittävästi edes kattaakseni kulut? Osaisinko pyörittää sen taloutta mallikkaasti? Ennen kaikkea, jaksaisinko pistää itseäni täysillä likoon tässä sopassa? Näitä miettiessä syksy kului, joulukuu vaihtui tammikuuksi ja vuosikin vaihtui. Tammikuussa lähdin ulkomaanreissulle muutaman kaverini kanssa. Olimme suunnitelleet reissua pitkään ja huolellisesti, ja olihan se todellakin kaiken sen arvoinen! Suuntasimme Aurinkorannikolle, Benalmadena Costaan, jossa olinkin käynyt pikkupoikana perheeni kanssa. Kamera kulki mukanani kaikkialla ympäri Espanjaa, pikkukaupungeissa, idyllisissä valkotaloisissa kylissä, suurissa kaupungeissa, kuten Sevillassa ja Malagassa, ja upeissa vuoristomaisemissa. Espanjan ihmiset ja nähtävyydet, Sevillan katedraalin kultaiset seinät ja korkeat holvit syöpyivät mieleeni. Palasin lomalta reilusti ruskettuneena, täynnä upeita muistoja ja suurenmoisen rentoutuneena ja innostuneena. Kamera, kuvat, niiden taide, ne olivat juuri sitä, mitä halusin tehdä. Olin päättänyt perustaa oman yrityksen! Tämä on hieno tarina, ja loppu onkin sitten historiaa. Kyseinen, jo hieman vanhentunut yrittäjä on nykyisin laajan valokuvausliikeketjun omistaja ja arvostettu valokuvaaja. Yritys on saanut monia palkintoja ja kunnianosoituksia innostuneen, innovatiivisen ja asialleen omistautuneen henkensä ansiosta. Se on palkittu monta kertaa Vuoden positiivisimmaksi yritykseksi Suomessa, ja se kuuluu korkeimpaan luottoluokitusluokkaan AAA. Tämä yritys on suurenmoinen malliesimerkki siitä, mitä yrittäminen merkitsee. Sinnikästä puurtamista, rakkautta ja omistautumista työlleen, epäonnistumisten ja vaikeuksien yli kahlaamista, inspiraatiota, elämäntapaa, elämää itse! Yrittäjyys on omaa itseään. Jos tuntee, että työtä tehdessään saa toteuttaa omaa itseään, käyttää kaikkea tahtoaan, osaamistaan ja haluaan, on onniteltava itseään isolla kädellä; veikkoseni, olet oikealla tiellä! Yrittäminen on kovaa, vaikeaa, raskasta, vastuullista ja kaikkea muuta. Sen lisäksi se on kerrassaan upea elämäntapa, harrastus ja asia, mihin itseään käyttää. Yrittäjyys ei toki ole jotain, mihin kannattaa ryhtyä vain, jos osaa homman täydellisesti. Kas, nimestähän sen jo huomaat! Yrittäjyydessä pelaa sama sääntö kuin missä tahansa muussakin: Kukaan ei ole seppä syntyessään. Siihen ja siinä KASVETAAN. Siis rohkeasti yrittämään! Johan Myllynen Tenetin koulu, Vuokatti palkittu sarjassa 2 / 9.luokka Koulun käytävät täyttyvät oikeaa luokkaa etsivistä nuorista, joidenka kasvot loistavat intoa. Tänään tapaamme eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajia, pääsemme askeleen lähemmäksi tulevaisuutta. Jokaisella tuntuu olevan jotakin mielessä, jopa niillä joille lukio oli äidin painostuksen alla valittu b- vaihtoehto, vihdoin tämä alkaa kannattaa! Harvempi meistä kuitenkaan sinä päivänä vielä tajuaa, miten itsestäänselvyytenä otamme tulevaisuuden mahdollinen jatkokoulutus, check! aviopuoliso ja ihanat häät, joissa koira kantaa suussaan sormusta tartuttamatta siihen tippaakaan kuolaa, check! Omakotitalo, jonka ulkopinnan maali on vielä paljon raikkaamman valkoinen kuin kenelläkään muulla ja kaksi ihanaa lasta jotka käyvät samaa koulua kuin äitinsä (mitä siitä, että äidin koulu on eri paikkakunnalla ja purku-uhan alla; kyllä se järjestyy), check! Mutta entä kun ei järjestykään? Kun sunnuntaiaamuna selaan päivän lehteä, ja silmään pistää isolla printillä luku 20 %. Se on nimittäin nuorten työttömyysaste kesäkuussa Eihän minulle tätä kerrottu, kun hakeuduin näihin opintoihin? Syrjäytyminen ja työttömyys kulkevat usein käsi kädessä. Joskus onkin vaikeaa erottaa kumpi alkaa ensin. Nuoret näkevät ohjelmia erilaisista perheistä, joiden arkea on elää valtion avustuksilla, ja toisaalta jo valmistuneet kaverit nostavan hyviä tukia jääpähän enemmän aikaa pelata. Toisessa ääripäässä on ne menestyjät, jotka jatkavat suoraan koulusta työelämään ja etenevät jo vauhdilla. Nuoressa herää helposti kysymys; olenko minä sitten huonompi, kun valmistuin samaan aikaan, mutten ole vielä edes työllistynyt? Todistetusti ihminen pyrkii suojelemaan itseään, ja se halu onnistua ja tehdä töitä tavoitteiden- Nuorten uravalintoja ja tulevaisuutta pohtiva asiallinen ja kannusta teksti. Kirjoittaja tiedostaa nuorten haasteet, mutta näkee myös paljon hyvää sekä nuorissa itsessään että heidän mahdollisuuksissaan luoda parempaa tulevaisuutta. sa eteen sammuu välittömästi, kun itsesuojeluvaisto kehottaa olemaan yrittämättä; silloin epäonnistumista voi selittää itselleen edes yrityksen puutteella. Työnantajat vaativat koulutuksen lisäksi työkokemusta, mitä vastavalmistunut harvemmin omaa. Yritykset supistavat henkilöstöä, ja samoihin työtehtäviin nuorten kanssa hakevat vanhemmat, kokeneemmat alan osaajat. Nuorisotakuun kaltaiset projektit toki edesauttavat nuoria työllistymään, mutta entä kun tämän hetkinen taloustilanne ei anna myöten? Päivän vierailijat ovat lähteneet ja istumme rivissä portailla. Keskustelu on laantumassa, yliopistojen vertailussa kaikki seisovat edelleen oman suosikkinsa takana, joten se päätetään lopettaa. Ajaudumme puhumaan lapsuuden haaveista. Joku kertoo unelmoineensa olevansa lentäjä, toinen taas lentoemäntä. Keskustelu lähtee välittömästi uuteen nousuun, kun pieni tunne, sitä lapsuuden viatonta innostusta, herää meissä kaikissa. Loppupäivän kävelemme hymyissä suin, vaikkakaan syy ei ole ammattikorkeakoulun aikaisemmin jakamat nimikkolusikat. Amerikassa jo suuren suosion saavuttanut Job Shadowing -tekniikka saapui Suomeen viime keväänä, ja sitä kokeilivat pääkaupunkiseutulaiset koulut. Kyse on Päivä Johtajana -projektista, jossa muutama nuori pääsee tutustumaan työelämään oman alansa rautaisen osaajan kanssa; nämä johtajat eivät olekaan mitään pikkutekijöitä, vaan Johtajia, isoissa yrityksissä työskenteleviä henkilöitä, alaisinaan satoja. Voisiko tämä olla avain onneen? Kun me kasvamme, me monesti jätämme taakse ne lapsuuden haaveet. Olen liian lyhyt lentoemännäksi, en näe tarpeeksi hyvin lentäjäksi. Individualismi jyllää, on vaikeaa säilyttää sitä kunnianhimoa ja kipinää kun ulkopuolelta tulevat paineet käyvät liian koviksi. 24 Palkitut

14 Vuoden 2014 kilpailussa palkitut kirjoitukset ja ryhmätyöt Palkitut 2014 Me emme tue toisiamme, vaan vaadimme enemmän tulosta ja työpanosta! Mutta mitä jos voisimme kasvaa uskaltamaan ja kokeilemaan? Kavereiden kanssa pohdittuja ideoita pääsisi kokeilemaan todellisuudessa. Nyt tuntuu, että yrittäjyys ja onnistuminen ovat asioita, joihin meillä tavallisilla nuorilla ei ole mitään jakoa. Toki 4-vuotiaan Jarkon unelma työstä suklaa possuja kasvattavana farmarina ei tietyistä käytännön syistä varmaan tulekaan toteutumaan, mutta mitä jos kasvun myötä haaveiden annettaisiin muuttua, mutta myös pysyä muuttumattomina? Nuorilta löytyy innovatiivista ajattelua, ideoita ja omalaatuisia näkökulmia, jotka eroavat varmasti paljonkin tämän hetkisten tärkeiden henkilöiden, Johtajien, ajatusmaailmasta. Jos yhteiskuntamme rohkaisisi meitä yrittämään, pystyisimme varmasti tarjoamaan jotain uutta. Jos Jarkon vanhemmat eivät vetäisi esiin lukuja, veroja ja konkursseja pojan yrittäessä kertoa ajatuksestaan ainoana suklaapossuja leipovana kondiittorina koko maailmassa, söisimmekö kaikki nyt suklaa herkkuja? Me pystymme tekemään muutoksen, mutta vain jos olemme kaikki siinä mukana. Meissä nuorissa on potentiaalia ja unelmia, mutta me tarvitsemme lisää rohkaisua ja tukea. Toki kuulemme koulussa mahdollisuuksista, ja rahallista tukea on mahdollista saada. Mutta kynnys lähteä ratkomaan omaa työttömyyttään yrittäjyydellä on edelleen liian suuri. Me tarvitsemme konkreettisia esimerkkejä, Johtajia, näyttämään meille oma tavallisuutensa, ja luomaan niitä ahaa-elämyksiä: Hei toihan on ihan huipputyyppi, ja päässyt kovalla työllä noinkin pitkälle ihan itse! Nuorille ei pitäisi tyrkyttää vain valmiita ammatteja ja työtarjouksia omalta alalta, vaan myös pysähtyä kysymään, mitä nuori tekisi, jos olisi taas se 4-vuotias suklaapossujen kasvattaja. Veera Koskinen Kuopion Lyseon lukio palkittu sarjassa 3 / lukio Tilan laajennus Itse olen ajatellut laajentaa vanhaa kotitilaamme tehokkaammaksi ja paremmin tuottavaksi. Tällä hetkellä tilalla on vähän päälle 20 lypsävää ja jonkun verran nuorta karjaa. Teoreettisesti tilan laajennus on jo aloitettu pellon raivauksen muodolla. Peltomaata on ostettu runsaasti ja metsää on kaadettu paljon, mutta sitä on vielä paljon jäljelläkin. Raivaamisen voisi aloittaa ostamalla kaivurin ja miettimällä, kannattaisiko palkata jo silloin työ mies. Siinä samalla, kun on palkattu työmies ja hommattu kaivuri, niin kannattaisi rakentaa jo se oma pajakin. Paja rakennettaisiin konekatokseen ns. lego palikoista eli valmiselementeistä. Samalla tehtäisiin myös hakelämpölaitos. Pellon raivauksen ohessa pitäisi alkaa suunnittelemaan navettaa. Tekisikö sen lähelle taloa vai mahdollisimman kauas talosta? Entäs sitten lypsy? Valmis robotti, joka hoitaa homman itsestään, mutta soittelee yöllä? Asema minne pitäisi aina sitten mennä, mutta homma olisi sillä selvä? No, joka tapauksessa navetta varmaankin tehtäisiin tuvan lähelle tien toiselle puolelle, mistä se olisi jopa periaatteessa mahdollinen myydä. Navettaan tulisi aluksi lehmää, mutta se rakennetaan niin, että sitä on helppo laajentaa, jos siltä tuntuu. Tässä laajennustapauksessahan lypsy-asema olisi erinomainen. Navetan valmistuttua hiljalleen eläimet siirrettäisiin uuteen navettaan ja vanha hiehokasvattamo muutettaisiin kenties lihakasvattamoksi. Uuteen navettaan pitäisi myös hankkia uutta karjaa vanhan ollessa aika huonotuottoisia. Paremmin lypsävät ja terveemmät eläimet maksaisivat navetan huomattavasti nopeammin takaisin. Eläinmäärän karttuessa lähemmäksi 40 pitäisi alkaa suunnittelemaan rehun tuotantoketjuakin. Pohdiskeleva teksti maatilayrityksen tulevaisuudesta. Kirjoittaja miettii oman kotitilansa kehittämistä nykyaikaiseksi maitotilaksi, muuttuvassa maailmassakin tarvitaan maatilojen tuottamaa ruokaa. Miten tehdä mahdollisimman halpaa ja hyvää rehua? Urakoitsija voisi olla helpoin, mutta se ei ole aina paikalla kun tarvitsee. Noukinvaunut voisivat olla kätevimmät, koska pellot ovat aika hyvin 5-6 km säteellä. Aumaa tampattaisiin oman kaivurin lisäksi painavalla EKtraktorilla tai vuokra pyörä-kuormaajalla. Kauimmaisia peltoja varten säilytettäisiin nykyinen vanha paalikalusto. Eläinmäärän kasvaessa, myös lantaa on alkanut syntyä, minkä puolesta peltoa olisi taas mahdollista laajentaa, koska lanta on hyvää lannoitetta. Peltomäärän kasvaessa alettaisiin panostaa myös omavaraiseen viljantuotantoon. Raivioilla kasvaisi kauraa, ohraa ja jonkin verran kevätvehnää. Viljoja varten hommattaisiin kuivaavasiilo, millä saataisiin myös viljat sekaisin ja kuivattua taloudellisesti. Sadon-korjuukin olisi mahdollista tehdä nopeammin kuivaavaan siiloon kuin kuivuriin. Kuivaavansiilon saisi myös toimimaan omalla hakelämmöllä, milloin kustannukset pysyisivät pieninä. Vaikka maatalouden kannattavuus on laskussa, niin sen kysyntä on nousussa. Tällä hetkelläkään maailma ei pysty näköjänsä ruokkimaan 7miljardiakaan ihmistä. Kymmenen vuoden päästä väkiluku voi olla jo miljardin enemmän, mutta ruokaa ei paljoa enempää tuoteta. Silloin meitä tuottajia tarvitaan ja homma on toivottavasti kannattavampaa. Juho Myllykangas Ilmajoen maatalousoppilaitos Sedu palkittu sarjassa 4 / ammatillinen oppilaitos 26 Palkitut

15 Vuoden 2014 kilpailussa palkitut kirjoitukset ja ryhmätyöt Palkitut 2014 Kooste kilpailuun lähetetystä portfoliosta: oli kirjoittaa lapsille satukirja. Halusimme houkutella lapsia kirjojen ja satujen pariin. Samalla pyrimme tutustumaan eskari-ikäisten maailmaan ajatuksiin. Tavoitteenamme oli myös opetella PäiväunisatujaTavoitteenamme ryhmätyöskentelyä sekä omassa kirjoittamisen ryhmässä että eskareiden parissa. Halusimme tulla myös rohkeammiksi esiintyjiksi. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä tavoitteena oli opetella yritysmaailmaa ja rahankäyttöä. 28 Palkitut 2014 Päiväunisatuja -portfoliokansio sisälsi kokonaisuudessaan projektin esittelyn, toteutuksen kaikkien vaiheineen, päiväkirjamerkintöjä, käsitekarttoja, suunnitelmia, päiväkotilaisille jaetun diplomin, rahan keräämiseen liittyviä asiakirjoja, kirjan kansikuvan luonnoksia, sähköpostiviestejä, paikkalislehden tekemän uutisen, valokuvia päiväkotivierailuilta sekä itse valmiin painotuotteen eli Päiväunisatuja -kirjan. Työskentelyymme kuului ensin päiväkotivierailun suunnittelu ja toteutus. Vierailun jälkeen pidensimme ja muokkasimme eskareiden satuja sekä kirjoitimme omiakin satuja. Aloimme myös kerätä kirjaa varten rahaa myymällä Kakkutukun tuotteita ja hommaamalla sponsoreita. Kaiken tämän jälkeen kirja meni painoon. Kirjaa painettiin yhteensä 116 kappaletta. Kun kirja tuli painosta, aloimme myydä sitä. Menimme myös uudelleen vierailulle päiväkotiin. Pidimme eskareille juhlat ja jaoimme kaikille eskareille ja heidän opettajilleen kirjat. Kävimme myös jakamassa kirjat kaikille sponsoreille ja mm. kirjastoon ja varhaiskasvatustyön johtajalle. Panimme yhden kirjan kiertämään kaikissa Siilinjärven päiväkodeissa. Opimme kirjoittamaan entistä monipuolisemmin. Opimme myös ryhmätyötaitoja ja sen, että eskareiden kanssa puuhastelu on hauskaa, kun itse menee heidän pariinsa ennakkoluulottomin mielin. Meistä tuli myös entistä rohkeampia (tätä harjoiteltiin myös sponsoreita kohdattaessa). Opimme hyviä käytöstapoja ja mm. sen, miten sponsoreita olisi hyvä lähestyä. Opimme paljon myös kirjan tekemisestä: miten päässä olevasta ideasta saadaan painettu kirja. Oli yllättävää, miten paljon saimme uutta tietoa yrittäjyydestä ja bisneksen teosta. Joku oivalsikin, että mehän olemme melkein kuin yritys! Opimme liiketalouden taitoja: mainostamista ja markkinointia, myyntityötä, tuloslaskelman tekoa jne. Kaikista eniten tämä projekti opetti meille kuitenkin sinnikkyyttä ja järjestelmällisyyttä. Piti tehdä monia asioita yhtä aikaa, ja vaikka väsytti ja kyllästyttikin, ei saanut antaa periksi. Varmaan sinnikkyys ja järjestelmällisyys ovat oikeassakin yritysmaailmassa erittäin tarpeellisia piirteitä. Jatkossa myymme jäljellä olevia kirjoja ja lahjoitamme kirjojen tuoton päiväkotiin. Käymme myös juhlistamassa projektin upeaa tulosta jossakin ruokaravintolassa. Jäämme muistelemaan tätä opettavaista ja ikimuistoista kokemusta. Olipa kerran Ahmon koulun 8. luokan luovan kirjoittamisen ryhmä. Ryhmässä on 11 innokasta kirjoittamisen oppilasta ja yksi innokas opettaja. Ryhmällä on luovaa kirjoitusta tunti viikossa. Syyskuussa 2013 ryhmä alkoi miettiä, millä projektilla se voisi osallistua Yritys hyvä -kilpailuun. Yksi ehdotti satukirjaa, ja siitä kaikki innostuivat. Yhden oppilaan äiti on päiväkodin johtaja, ja ryhmä miettikin, että olisi jännää tehdä satukirja yhdessä pienten lasten kanssa. Tavoitteena oli heti alusta alkaen oikea, painettu satukirja. 4. syyskuuta 2013 Kaikilla ryhmän jäsenillä on paljon intoa ja ideoita. Viime kerralla oli vielä aika paljon alkukankeutta, eikä juuri kukaan vielä uskaltanut suutaan avata, hyvä että sitä edellisellä kerralla hengittää. Tunnelma muuttuu melko varmasti vielä tätäkin paljon rennommaksi, kunhan ryhmässä tutustumme toisiimme paremmin. Päiväkodin johtaja ilmoitti, että päiväkoti ryhtyy ilomielin yhteistyöhön. Ryhmä alkoi suunnitella vierailua päiväkodin kahteen eskariryhmään. Ideana oli, että oppilaat ovat yhden aamupäivän päiväkodissa ja lukevat ja kirjoittavat satuja eskarilaisten kanssa. Syyskuun ja lokakuun alun luovan kirjoittamisen tunnit menivätkin päiväkotivierailua suunnitellessa. Vierailun konkreettisena tavoitteena oli se, että lapset kertoisivat ja piirtäisivät satuja, joita ryhmä käyttäisi myöhemmin satukirjan aineistona. Vierailun suunnittelu oli erittäin opettavaista, ja suunnitelmat muuttuivat monta kertaa. Ei ollut helppo miettiä, kuinka kauan eskari-ikäiset jaksavat yhtäjaksoisesti saduttaa. Keksivätkö he aiheita tuosta vaan, ja jos eivät keksi, miten saada heidät keksimään? Ja eihän kukaan ole samanlainen kuin toinen, joten vierailussa tuli olla mahdollisimman monimuotoista ohjelmaa, jotta ryhmä välttäisi tilanteet, joissa yksi esikoululainen nukkuu pitkästyneenä tuolilla ja toinen riippuu verhoista laipiossa. 29

16 Palkitut 2014 Päiväunisatuja 18. syyskuuta 2013 On älyttömästi vaihtoehtoja, mitä voitaisiin siellä vaahtosammuttimien luona tehdä. Mistään ei meinaa ottaa tolkkua ja opettajakin sekos pahasti kaikista ehdotuksista. Tunnin jälkeen minä ja kaksi muuta ryhmäläistä jäätiin vielä open kanssa setvimään asioita. Tulihan siitä sitten edes jonkinlainen tolkku. Tehtävää on paljon ja aikataulu on kireä, mutta näillä eväillä mennään ja toivotaan ettei ne eskarit meitä ihan täysinä hulluina pidä. Tässä vaiheessa opettaja pyysi neuvoja päiväkodin johtajalta, ja johtajalta tulikin pal jon apua. Hän kertoi, mitkä jutut toimisivat ja mitkä eivät. Lisäksi ryhmä oppi sen, että lapset eivät jaksa kovin kauan yhtäjaksoisesti pelkkää sadutusta, vaan välissä pitää olla myös leikkejä. Lisäksi johtaja kertoi, että joukossa on hyvinkin arkoja lapsia, ja tehtäväksi tulikin miettiä, miten saada heidät avautumaan ja vapautumaan. Vierailun suunnittelu vei ryhmältä yllättävän paljon aikaa. Ryhmä meni Pöljän päiväkotiin Siellä se jakaantui kahteen eri porukkaan ennalta sovitun jaon mukaisesti ja rohkeasti sukelsi kohti seikkailua. Etukäteen oli sovittu, kuka oppilaista esittelee ryhmän ja kertoo taustaa, kuka kertoo minkin tehtävänannon jne. Vierailu alkoi leikillä Kapteeni käskee, ja se toimi niin hyvin, että lapset eivät olisi malttaneet lopettaa. Hienoa oli nähdä, että lapset olivat iloisia ja suhtautuivat nuoriin ennakkoluulottomasti. Nauru raikui jo heti alussa, ja tunnelma oli vapautunut. Ensimmäisen leikin jälkeen ohjelmassa oli satujen kertomista (ryhmänä ja yksin), satujen kuvittamista sekä leikkejä. Vierailun lopuksi ryhmä jakoi kaikille lapsille diplomit muistoksi satuseikkailusta. Ryhmälle vierailusta jäi paitsi paljon hyviä muistoja myös lasten kirjoittamat sadut ja niihin liittyvät piirustukset. 9. lokakuuta 2013 Huuh! Menihän se eilinen eskarireissu ihan hyvin. Ei pienillä tullu edes mitään kiukkukohtauksia. Pirteinä osallistuivat kaikkeen ja lopuksi annettiin diplomit Satuseikkailuun osallistumisesta. Ryhmämme sisällä yhteishenki hieman parantui entisestä. Ryhmässä on muutama, jotka eivät uskalla missään nimessä esiintyä suurelle porukalle. Yhden heistä oli alun perin tarkoitus ohjeistaa eskareille tilaisuus, jossa he piirtävät satujen kuvia isolle paperille. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska hän ei sitten uskaltanutkaan lapsien suuren määrän takia. Tästä ei aiheutunut mitään ongelmaa. Hänen tilalleen löytyi nopeasti sijainen, eikä kukaan pakottanut ujoa esiintymään. Oli ihana nähdä tyttöjen toimivan niin auttavasti ja vapaaehtoisesti. Tänään käytiin yhdessä läpi niitä eskarien tekemiä satuja ja vähän sensuroitiin hurjimpia tarinoita. Entisestä koulusta tutun Lotan kanssa olemme pikkuhiljaa tutustumassa uudelleen toisiimme kolmen vuoden tauon jälkeen. Vierailun jälkeen työtä oli kokonainen vuori. Piti alkaa kirjoittaa eskarilaisten satuja puhtaaksi ja myös hieman muokata ja pidentää osaa niistä. Ryhmä sopi myös, että jokainen yrittää kirjoittaa omiakin satuja. Koska tavoitteena oli oikea kirja, piti ruveta keräämään rahaakin. Ryhmä tilasi Kakkutukusta keksejä ja karkkeja ja aloitti niiden myynnin. Jokaisen piti myös yrittää hankkia sponsori hankkeelle. Luovaa kirjoittamista oli todellakin vain tunti viikossa, joten paljon oli käytettävä omaa aikaa. 6. marraskuuta 2013 Kyhjöttelyä koneen ääressä ja tarinaa tulemaan vaan. Ollaan jo jonkin verran saatu aikaankin. Kunhan on reissulta saadut sadut kirjoitettu, pitää vielä 1 2 satua kirjoittaa omin päin. Ryhmähenki viriää jo hyvällä alulla, muttei ole vielä kovin yhtenäinen. Mukavaa on silti ollut. Keksien ja karkkien myynti oli yllättävän helppoa, ja ryhmä sai myytyä niitä paljon jo pelkästään muille Ahmon koululaisille. Omalla myyntityöllä ryhmä sai tuottoa noin 400 euroa. Sponsoreiden hankkiminen ei ollut ihan yhtä helppoa. Aika moni yrittäjä kieltäytyi vedoten synkkään taloustilanteeseen. Toisaalta oli sellaisiakin yrityksiä, joissa oli meneillään Yt-neuvottelut, mutta silti yritys halusi tukea hyvää hanketta. Lopulta ryhmä sai hankkeelleen kymmenen sponsoria, joilta rahaa tuli noin 1000 euroa. Suuri ponnistus palkittiin. 20. marraskuuta 2013 Mjahah, tänään ei ollu tuntia, koska pitää yrittää sponsoreita hankkia, myydä viimeisiä keksejä ja kirjottaa omia satuja omalla ajalla. Ihan hyvä järjestely ainakin minusta. On hauska huomata yksi seikka tästä projektista. Alun perin kirjan kirjoittaminen ei ollut lainkaan Yrityshyvän teemoihin liittyvä. En ole varma, oliko joku muukin ryhmästä huomannut sen, mutta ei siltä vaikuta. Mutta mitäs? Innostimme huomaamattamme uutta sukupolvea yrittämään (=kävimme Pöljän päiväkodilla), toimimme yrityksen työntekijöinä (=myimme Kakkutukun keksejä) ja mehän olemme nyt kuin yritys, joka pyrkii yhteistyöhön toisten yritysten kanssa (=hankimme sponsoreita kirjan kustantamista varten). Olen ymmälläni huomatessani, että mehän olemme yritys. Joulukuussa luovan kirjoittamisen ryhmä ei kokenut joulun ihmettä vaan suuren alamäen: ryhmän opettaja joutui sairaslomalle. Oppilaat olivat vailla suuntaa, ja mieliala laski jonkin verran. Osa ryhmästä alkoi ajatella mahdollisuutta, että ei tästä voi tulla mitään. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kirja piti saada myyntiin joulumarkkinoille, mutta tästä aikataulusta jouduttiin luopumaan. Luovan kirjoittamisen ryhmä yhdisti voimansa läheisen päiväkodin lasten kanssa ja lopputuloksena syntyi persoonallinen satukirja myyntiin. Lasten ja nuorten yhteistyö välittyy lämpimänä projektin portfoliosta ja itse lopputuotos, Päiväunisatuja -kirja, on ammattimaisesti toteutettu. 13. joulukuuta 2013 Kirjan tekeminen ei olekaan niin helppoa. Koko homma seisoo paikallaan eikä liiku mihinkään suuntaan, tai no ehkä hitaasti ja epävarmasti eteenpäin. Kaikki tämä hankaluus johtuu projektille merkittävän henkilön puutteesta ja tietämättömistä sijaisista. Ei tästä tule oikein mitään! Meidän piti valita vastuuhenkilöitä yms. projektille, ja se oli aika hankalaa, koska ei kukaan oikein halunnut siihen hommaan ryhtyä. Ei tunnu oikeesti, että tää edistyis pätkän vertaa! Tarinat on kyllä kirjoitettu ja keksirasiat pääasiassa myyty (tai no oikeastaan meille tuli pieni ongelma liiallisen piparimäärän kanssa, mutta onneksi saatiin kaikki myytyä!) Seuraava vaihe olis kirjan julkaisu. Tuntuu vaan, että kaikki ei tee niin kovasti hommaa tän eteen vaan enimmäkseen juttelee tunneilla. Jos kaikki koittais kovasti saaha sen kirjan sinne painokoneeseen, pitäis olla enemmän mukana! Kyllä me silti vielä se toivottavasti sinne saahaan, vaikka tuntuu aika kaukaselta pidellä valmista kirjaa kädessä. Vitsi tää on hankalaa. Toivottavasti päästäs jo eteenpäin tässä hommassa, koska ainakin mua tää alkaa jo tympimään! 18. joulukuuta 2013 Uupumus alkaa painaa, ja välillä on epätoivoinenkin olo, ettei valmista taida tullakaan. Toisaalta kun meillä on nyt ne sponsoritkin, pakko on jaksaa pusertaa loppuun asti. Huh, huh. 6. tammikuuta 2014 Yhä on vähän masisfiilinki. Viimeisin kirjoitustunti oli verrattavissa jälki-istuntoon, kun oli niin hiljasta. Rupee vähän kyrsimään tää homma. 8. tammikuuta 2014 Toinen viikko vuotta 2014 on nyt menossa, ja kaikilla on kiirettä pitänyt. Esipuhetta, kuvia ja yleisesti kaikkea kirjaamme liittyvää on valmisteltu kiireen kaupalla... Ja kaikki pitäisi tällä viikolla saada valmiiksi! Portfoliokin olisi hyvä saada valmiiksi Yritys hyvä -kilpailua varten... Toivon mukaan kaikki menee suunnitelmien mukaan! Vastoinkäymisten liisteristä onnistuttiin nousemaan opettajan palattua takaisin sairaslomalta. Työt jaettiin, saatiin tehtyä, ja kirja lähti painoon tammikuun loppupuolella. Alun perin oli tavoitteena kovakantinen kirja, mutta ryhmä joutui tyytymään pehmeäkantiseen, jotta budjetti ei ylity. Kirjaa painettiin 96 kappaletta, ja painotyön (ja taiton) hinnaksi tuli 1080 e. 17. tammikuuta 2014 Kirjasta taitaa sittenkin tulla totta! Oli kuitenkin yllätys, että painetuista kirjoista menee suoraan kuusi kappaletta jonnekin Suomen Vapaakirjastoon tai vastaavaan ja ihan ilmaiseksi. 31. tammikuuta 2014 Päiväkotivierailu, tarinoiden kirjoittaminen ja kuvittaminen, keksien myyminen, sponsoreiden hankkiminen ja kaikki muu ponnistelu on tuottanut tulosta! Viime tunnilla saatiin hyviä uutisia, että ens viikolla olis 90 valmista kirjaa koulus- 30 Palkitut

17 Vuoden 2014 kilpailussa palkitut kirjoitukset ja ryhmätyöt Palkitut 2014 Päiväunisatuja sa. Hienoa! Kirja näytti tosi hyvältä esikatselussa ja oman piirustuksen näkeminen kirjassa tuntui aika jännältä. Mä ootan ens viikon tuntia jo kovasti, koska haluun päästä näkemään sen, mitä varten me ollaan tehty kovasti töitä koko syksy, eli sen kirjan! Vielä ei kuitenkaan kaikki työ ole tehty, koska onhan meillä kirjoja myytävänä, 15 euroa kappale. Me ollaan myös menossa vielä päiväkotiin pitämään pikku juhlat helmikuussa. Projekti on kuitenkin jo loppusuoralla! Kirjan myynti alkoi niin hyvin, että piti alkaa miettiä lisäpainoksen painattamista. Kirjaa meni paljon pelkästään eskarilaisten ja luovan kirjoittamisen ryhmäläisten sukulaisille. Ryhmä painatti kirjaa lisää 20 kappaletta ja kävi sopimassa paikallisessa kirjakaupassa, että sekin myy kirjaa pienen erän. Ryhmä alkoi suunnitella päätösvierailua ja juhlia samaan päiväkotiin, jossa se oli käynyt syksyllä keräämässä satuja. Ryhmä päätti, että vierailua ei suunnitella etukäteen kovin tarkasti vaan tällä kertaa luotetaan improvisaatiokykyyn. Tärkeintä oli antaa eskarilaisille satukirjat ja juhlia heidän kanssaan yhdessä projektin onnistunutta lopputulosta. Opettaja kävi ostamassa kirjan myyntituotoilla hieman herkkuja ja juhlarekvisiittaa vietäväksi päiväkotiin. 12.helmikuuta 2014 Apua, apua, apua! Jännittää taas mennä sinne päiväkotiin. Entä jos luen sen sadun ihan väärin.. tai entä jos se toimittaja kysyy multa jotain mihin en osaa vastata. Toisaalta on ihanaa nähdä taas ne pienet lapset, jotka niin innoissaan keksi satuja. Ihania. Herkkuja on ostettu jo. Päästään koulusta pois joksikin aikaa syömään herkkuja ja leikkimään lasten kanssa. Vaihtelu virkistää :) Päiväkotivierailu oli onnistunut päätös projektille. Lapset olivat iloisia siitä, että kirja oli valmis ja heille pidettiin vielä juhlatkin. Yksi eskarilainen tokaisikin: Nyt meillä on pirskeet! Nuoret lukivat lapsille satuja Päiväunisatuja-kirjasta, lapset ja nuoret leikkivät muutaman leikin, ja lopuksi oli vuorossa herkuttelua. Paikallislehden toimittaja teki samalla lehteen jutun. 18. helmikuuta 2014 Aamulla noin kello 9.00 taksi lähti koulun pihasta kyydissään me kurssilaiset. Pian olimmekin jo eskarissa, jossa pitäisimme lapsille juhlat. Sillä aikaa, kun Oona ja Julia kertoivat lapsille vähän kirjoista ja projektista, me muut puhalsimme ilmapalloja. Luimme lapsille muutaman sadun ja vedimme muutaman leikin, ja siinä samalla koristelimme ja täytimme herkkupöytää. Sitten herkuttelimme kaikki. Liian pian vierailu olikin jo ohi, ja oli aika lähteä takaisin koululle. 18. helmikuuta 2014 Viime viikolla olimme kaikki saaneet omat kirjamme, ja tänään kävimme Pöljän päiväkodilla jakamassa kirjat myös meitä avustaneille lapsille. Lapset olivat innoissaan saadessaan omat kirjansa, ja omakin olo on varsin ylpeä, kun sain olla mukana tuossa projektissa. Kieltämättä olo tuntuu myös hieman helpottuneelta, kun urakka on ohi, olihan se kestänyt jo syksystä asti! Leena Iskanius, Riia Kärkkäinen, Sonja Lammi, Roosa Lappalainen, Emmi Lipponen, Elli Noropirtti, Julia Pyrrö, Eeva Tiihonen, Oona Tiikkainen, Jessica Vihervuori & Lotta Voutilainen Ahmon koulun 8.luokan luovan kirjoittamisen ryhmä, Siilinjärvi palkittu sarjassa 5 / ryhmätyö Palkinto 1000 e Iloa eläimistä! Tällä Iloa eläimistä! -portfoliolla me maatalousalan perustutkinnon, eläintenhoidon koulutusohjelman toisen vuosikurssin opiskelijat haluamme osallistua Yritys Hyvä kilpailun viidenteen, ryhmätöiden sarjaan. Toteutettu projekti liittyy sarjan ensimmäiseen teemaan, kouluyhteisön yrittäjämäiseen toimintatapaan. Ideoimme ja toteutimme päivän, jonka tavoitteena oli rakentaa yhteisöllistä hyvää: toimia hyvän tahdon eleenä sekä tuottaa iloa. Luokkamme päätti järjestää naapurikoulumme eka- ja tokaluokkalaisille tutustumispäivän koulumme eläintiloihin. Tarkoituksena oli esitellä koulumme eläimiä ja vastailla niihin liittyviin kysymyksiin. Tämä oli oiva tilaisuus saada koulujemme välille jo aiemmin harkittua yhteistyötä. Samalla saimme myös harjoitella asiakaspalvelua, jota kuuluu paljon tulevaan ammattiimme. Yhteisöllistä hyvää oli tavoitteena aikaansaada niin oman ryhmän ja koulun tasolla kuin eri koulujen ammatillisen oppilaitoksen ja peruskoulun välillä. Portfolioon on koottu projektin vaiheet suunnittelusta aina toteutukseen ja jälkitunnelmiin asti. Se sisältää erilaisia tunnelmia, ajatuksia ja mietteitä koko projektin ajalta. Eteneminen portfoliossa tapahtuu kronologisesti ja oppimispäiväkirjamerkintöjä, sähköpostiviestintää sekä muuta kirjallista dokumentointia tuodaan esille läpi portfolion. Mukana on myös videokooste päivästä. Toivomme, että portfoliomme tuo esille monipuolisen kuvan yrittäjyysaiheisen projektimme suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tarjoaa lukijalleen iloisia ja elämyksellisiäkin hetkiä! Eläintenhoidon opiskelijat keksivät jakaa oppinsa ja tietonsa naapurikoulun pienten oppilaiden kanssa ja tuloksena oli opettavainen ja toiminnallinen lasten vierailu nuorten oppilaitokseen eläimiin tutustumaan. Päivä oli suunnitelmallisesti ja organisoidusti toteutettu ja sisälsi paljon tietoa lapsille. Hienona päätöksenä järjestäjät saivat puolestaan kutsun alakoulun puolelle tutustumaan oppilaiden vierailun pohjalta tekemiin eläintutkimuksiin. Suunnitteluvaihe Tutustuimme ensimmäisellä yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon tunnilla Yritys Hyvä kilpailuun ja sen sääntöihin. Mietimme, mikä voisi olla se meidän juttu. Rupesimme alustavasti suunnittelemaan, että voisimme esitellä viereisen ala-asteen oppilaille koulumme eläimiä ja kertoa heille niiden hoidosta. Mietimme kuitenkin vielä kilpailuun osallistumista. Seuraavalla tunnilla päätimme osallistua kilpailuun ja aloimme suunnitella toteutusta. Mietimme, minkä ikäiset koululaiset kutsumme ja päätimme kutsua ykkös- ja kakkosluokkalaiset. Jaoimme ryhmämme neljään osaan. Päätimme, ketkä ovat esittelemässä jyrsijöitä, matelijoita, poneja ja navetalla lehmiä valmistelimme sähköpostia naapurikoulun rehtorille. Yhteyshenkilömme lähetti sähköpostin koululle 3.2. Saimme myöntävän vastauksen jo seuraavana päivänä! Seuraavalla tunnilla 7.2. jatkoimme suunnittelua ja valmisteluja, jotta kaikki olisi valmista, kun saisimme tietää, milloin koululaiset ovat tulossa. Ohessa vielä otteita suunnitteluajalta oppimispäiväkirjastamme, jota pidimme koko projektin ajan: Perjantai Suunnitelmissa oli osallistua Yritys hyvä- kilpailuun Suunnittelimme ja pohdimme, mikä olisi aihe. Tämä olikin mielenkiintoista, emme saaneet kasaan ensimmäisten minuuttien aikana yhtään ideaa. Hetken kuluttua ajatussuonet aukesivat, mikä synnytti erilaisia ideoita. 32 Palkitut

18 Palkitut 2014 Iloa eläimistä! Tavoitteena oli kuitenkin miettiä sellainen idea, joka hyödyttäisi molempia osapuolia opillisesti sekä toimisi hyväntahdon eleenä. Tämän oli kuitenkin liityttävä jollain tavalla eläimiin, koska olemme eläintenhoitajaopiskelijoita. Ensimmäisenä ajatuksena syntyi tarve auttaa jollain tavalla kodittomia eläimiä, mutta tämä tuntui liian hankalalta toteuttaa, koska oli vain rajallinen aika idean suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toinen ajatus oli pystyttää päiväksi koirien hoitopäivä eli ideana oli, että ihmiset olisivat saaneet tuoda koiriaan hoitotoimenpiteisiin mm. kynsienleikkuuseen, tassukarvojen siistintään tai turkin harjaukseen. Idea kuitenkin tyssäsi jälleen kerran rajalliseen aikatauluun. Olisi ollut myös todella hankala ilmoittaa kyseisestä päivästä ihmisille. Kolmas idea oli kaverikoiratyyppinen käynti vanhainkodissa, mutta idea tyssäsi koirien puutteelliseen määrään sekä siihen, että kyseinen kaverikoiratoiminta on jokseenkin virallista ja tällaiseen toimintaan osallistuvan koiran olisi pitänyt läpäistä Kennelliiton Kaverikoiratesti. Viimeisempänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, syntyi idea, joka pystyttiin toteuttamaan juuri aikataulussa. Ideana oli yhteistyön lisääminen viereisen alakoulun kanssa heidän toiveestaan. Tämä oli oiva tilaisuus siihen. Tarkoituksena oli siis kierrättää eka- ja tokaluokkalaisia pieneläintiloissamme, navetassa sekä tallissa kertoen eläinten hoidosta ja ruokinnasta Perjantai Aloitimme päivän pohtimalla, mitä kaikkea lasten kanssa voisimme puuhata ja mitä he ehkä haluaisivat tietää ja kuinka paljon lapset jaksaisivat keskittyä kuuntelemaan. Halusimme opettaa lapsille, miten eläinten kanssa tulee toimia sekä kertoa niiden tarpeista ja päivittäisestä hoidosta. Lapsille annetaan myös mahdollisuus silittää eläimiä ja pitää marsua sylissä. Navetalla lapset saavat kokeilla muoviutareiden lypsyä. Tallilla lapset saavat harjata ja silitellä poneja. Laadimme eläinten esittelyä varten seuraavanlaiset muistiinpanot esiteltävistä eläimistä: Matelijat Pieneläinhuoneen matelijoista kerrotaan yleistä pientä tietoa sekä kerrotaan hoidosta, ruokinnasta jne. Mahdollisesti Eerika parta-agamaa voisi silittää. Jos aikaa runsaasti, voisivat lapset valvottuna sumutella matelijoiden terraarioita Jyrsijät ja kanit Esitellään eläimet ja kerrotaan hoidosta, ruokinnasta jne. Ruokitaan ja vaihdetaan vedet, jos aikaa Eläinten silitystä Ponit Nappula (poni) pesupaikalle Harjaamista ja silittelyä Elma (hevonen) ja Nopsa (poni) karsinassa Lattian lakaisua, heinien punnitsemista, karsinan putsausta Navetta Kerrotaan, missä on lehmät, vasikat, lypsyasema Mitä lehmä syö Lehmärodut Lehmän päivärytmi Lehmän vuosi Termien selitys (hieho, vasikka, lehmä, sonni yms.) Lapset saavat kokeilla lehmän käsinlypsyä tekoutareilla Pohdimme myös, mitä tulisi etukäteen selvittää mahdollisilta vierailijoilta: Saavatko vierailijat tehdä töitä tallissa (siivota karsinoita, punnita heiniä)? Saavatko vierailijat olla kosketuksissa eläimiin? Saako kuvata? Maanantai Valmistelimme koululle sähköpostin, jossa ehdotimme vierailua sekä sille suunniteltua aikataulua sekä kerroimme homman idean Maanantai Korppu on yhteyshenkilömme koululle. Hän lähetti tänään sähköpostin Saaren koulun rehtorille. Tervehdys Olemme toisen vuoden eläintenhoitajaopiskelijoita tästä Saaren kartanolta. Luokkamme on suunnitellut pientä mahdollista yhteistyöprojektia koulujemme välillä. Ajatuksemme oli, että me eläintenhoitajat voisimme vastaanottaa koulultanne yhden luokkaryhmän tutustumaan eläimiin pieneläinhuoneellamme. Koska kyseessä olisi kokeilu, ottaisimme alkuun vain yhden luokkaryhmän, mutta mikäli innostusta ja halukkuutta riittäisi, voisimme myöhemmin vastaanottaa lisääkin pieniä vierailijoita. Ideana olisi, että vieraileva luokka pääsisi tutustumaan eläimiin ja niiden hoitoon lähietäisyydeltä. Eläimiä saisi silitellä ja niiden hoitotoimenpiteitä kokeilla, samalla kun opiskelijamme kertoisivat hoidettavista eläimistä ja niiden hoidosta. Pieneläinten (jyrsijät ja matelijat) lisäksi koulullamme on kaksi ponia ja yksi hevonen, joita niitäkin pääsisi hoitamaan. Visiitti navetan tarkkailuparvelle olisi myös mahdollista järjestää. Tarkoituksena olisi jakaa oppilaat pieniin ryhmiin. Pienemmissä ryhmissä eläinten hoito on helpompaa, ja kaikki pääsevät kokeilemaan kaikkea. Luokkamme on sen verran iso, että jokaiselle ryhmälle riittää useampi opastaja. Vierailun ajankohdaksi kävisi jokin tuleva viikko, kuitenkin mieluiten ennen viikkoa 8, joka on meillä talvilomaviikko. Päivistä torstait olisivat lukujärjestyksemme puolesta kaikkein otollisimpia, mutta toki muutkin ajankohdat ovat järjesteltävissä. Vierailun kesto voisi olla esimerkiksi yhden aamupäivän, vaikka koulupäivän alusta ruokatuntiin. Miltä tämä kuulostaisi? Löytyykö kiinnostusta tällaisen kokeilun toteuttamiseen? Olisiko jokin tietty luokka, jolla olisi erityistä kiinnostusta tulla tutustumisvierailulle? Ystävällisin terveisin, toisen vuoden eläintenhoidon opiskelijat Keskiviikko Saaren koululta oli tullut myöntävä vastaus. Viestittely jatkuu ja ajankohta on vielä auki. (Toim. huom. Portfolio sisälsi tässä kohtaa lisää sähköpostiviestittelyä koulujen välillä, joissa saatiin käytännön asiat sovittua.) Toteutusvaihe Sitten pääsimmekin jo itse toteutusvaiheeseen, jonka aluksi ote päiväkirjastamme: Keskiviikko Aamu alkoi 8.15 navetalla jossa aloimme työryhmissämme hoitamaan omia pisteitämme kuntoon. Kello 9.30 luokka saapui koululle ja aloitimme heti eläinten esittelyn. Päivämme lähti käyntiin pieneläinhuoneen siivouksella ja viimeistelyllä kunnes lapset saapuivat ja jakauduimme omiin ryhmiimme -> Navetta, jyrsijä, ponit ja matelijat. Tarkoituksenamme oli kierrättää lapsia n minuutin välein pisteeltä pisteelle, mutta välillä aikaväli venyi. Kerroimme lapsille koulumme eläimistä perustietoja, jotta lapset oppisivat tuntemaan yleisimpien ja hieman harvinaisempienkin eläinten hoitoa ja käsittelyä. Otimme myös kaikenlaisia kysymyksiä ja toteamuksia vastaan, kuten puhekuplista voi huomata. Saimme myös kuulla lapsilta kaikenlaisia juttuja heidän tai naapuriensa eläimistä ja niiden kommelluksista. Lapset saivat myös mahdollisuuden pitää marsua sylis- 34 Palkitut

19 Palkitut 2014 Iloa eläimistä! sä, silittää kania, hamstereita ja poneja. Lapset olisivat halunneet pitää pienempiä jyrsijöitä ja parta-agamaa sylissä, mutta pienuuden ja salmonellavaaran vuoksi se ei ollut mahdollista. Lapset tykkäsivät navetalla olleesta käsin lypsettävästä tekoutareesta. Tallissa lapset pääsivät katselemaan poneja ja niiden varusteita sekä harjaamaan Nappula- ponia, joka selvästi nautti saamastaan huomiosta. Nappulan sisko Nopsa sekä Elma-hevonen olivat näytillä omissa karsinoissaan. Lapset olivat kiinnostuneita ja kyselivät paljon, mutta jo pelkkä hevosen näkeminen niin läheltä oli monelle uusi ja ihmeellinen juttu. Ennen talliin menoa, jokaiselle ryhmälle kerrottiin tallin säännöt, sillä turvallisuutta ajatellen on myös tärkeää, että he tietävät, miten hevosten kanssa käyttäydytään. Tarkoituksenamme oli kierrättää lapsia n minuutin välein pisteeltä pisteelle, mutta välillä aikaväli venyi. Kokonaisuudessaan päivä sujui kuitenkin hyvin Ryhmämme opiskelija Ida K. on taitava videontekijä, joten teillä on mahdollisuus tutustua projektimme toteutukseen eli päivän kulkuun seuraavaa linkkiä napsauttamalla ja katsomalla videokooste päivästämme: (video ei ole kuitenkaan YouTubessa julkisesti esillä) jouylo1poo&feature=youtu.be Arviointi Perjantaina laitoimme portfolion kasaan. Viimeinen ote päiväkirjastamme: Perjantai Puolet luokkamme oppilaista oli poissa, joten portfoliota jouduttiin aloittamaan vain seitsemän oppilaan turvin. Opettaja jakoi meille työtehtävät ja kasaaminen lähti hyvin käyntiin. Delegoimme osan portfolion kasaustehtävistä poissaolijoille. Pyrimme kirjoittamaan arviointia pitkin matkaa. Seuraavaksi hieman väliarviointia ja sitten loppuarviointia. Projektin edetessä tehdyn arvioinnin mukaan työskentely on sujunut hyvin ja suunnittelu edennyt hyvin. Välillä on tullut eripuraa toiminnasta ja työtehtävien jaosta. Korppu on ollut yhteydessä ala-asteelle, ja he ovat olleet iloisia tästä yhteistyöstä. Sitten vielä loppuarviointiin. Mikä onnistui? Vierailupäivä sujui ihan hyvin. Hyvin suunnitellusta työstä ei ilmennyt suurempia ongelmia. Ryhmätyöskentely ison ryhmän voimin sujui hyvin. Mitä opimme? Päivästä oppi jonkin verran siitä, miten lasten kanssa toimitaan. Myös tapahtuman järjestäminen, suunnittelu ja suunnittelun vaiheet tulivat tutuiksi. Moni huomasi, että rohkeni puhumaan yleisölle ja teki parhaansa viihdyttääkseen vierailijoita ja saadakseen heidät mukaan. Melkein kahdenkymmenen opiskelijan ryhmässä kaikki eivät aina saa suunvuoroa, mutta tässä tilanteessa myös hiljaisemmat pääsivät ääneen. Huomasimme, että jokaisen työpanos on tärkeä. Jokainen oppi päivästä varmasti jotain, joten se oli myös kasvattavaa meille. Projekti vaati yritteliäisyyttä ja yrittäjähenkisyyttä, ja sitähän eläintenhoitaja työssään tarvitsee. Eläintenhoitaja saattaa perustaa oman koirahoitolan, eläinlääkäriaseman, ruokakaupan tai lemmikkikaupan. Yrittäjyyttä tarvitaan myös messuilla, joilla yrittäjät kertovat yrityksestään ja yrittävät saada lisää asiakkaita. Mitä voisi parantaa? Vaikka vierailu meni hyvin, parantamisen varaakin jäi. Aikataulutus oli pieni ongelma, sillä toiset ryhmät olivat ennen toisia valmiit, jolloin lapset joutuivat odottamaan. Tämäkin tosin osattiin toisissa paikoissa hyödyntää juttelemalla lapsille. Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällainen tapahtuma järjestettiin, oli ymmärrettävää, että kaikkeen ei osattu varautua sataprosenttisesti. Jos tällainen tapahtuma järjestetään uudestaan, pyritään tämä asia korjaamaan. Jokainen olisi voinut myös osallistua enemmän puhumiseen. Täytyy toki huomioida oppilaiden eri vahvuudet: toiset ovat sosiaalisempia kuin toiset, mutta juuri tuollaiset tilanteet kannattaa hyödyntää harjoitellessa sosiaalisia taitoja. Mikäs sen ihanampi tilanne olisi, kun saa puhua pienille ihmisille pienessä ryhmässä! Vierailupäivään ei varmaan olisi tarvittu niin montaa ihmistä yhdelle pisteelle kertomaan eläimistä, koska silloin olisi varmaan sujunut ryhmätyö paremmin ja kaikki olisivat olleet enemmän äänessä. Toisaalta olisi myös ollut mahdollista jakaa vierailijat jokaisella pisteellä vielä ryhmiin, ja jokaisella miniryhmällä olisi ollut oma(t) esittelijänsä. Mikä oli projektissa parasta? Parasta projektissa oli yhdessä luokan kanssa tekeminen lasten kanssa oleminen huomata, että lapset olivat oikeasti kiinnostuneita vierailusta, halusivat tietää eläimistä kaikenlaista ja heillä oli hauskaa lapset saivat varmasti positiivisen kokemuksen eläimistä ja eläintenhoitajan työstä eläimet totta kai! Myös alakoululta sähköpostitse tullut palaute oli positiivista: Hei! Kiitos mukavasta tutustumiskäynnistä. Lapset alkoivat heti tekemään tutkimusta haluamastaan teillä näkemästään eläimestä. Rehtori M Eläinaiheiset tutkimukset ovat kuulemma nyt valmiita ja alakoululla esillä, ja meidän olisi mahdollista vierailla puolestamme siellä katsomassa, millaisia niistä tuli. Olisi ollut mukava liittää portfolioonkin kuvia näistä tutkimuksista. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan enää ehdi mukaan, sillä Yritys Hyvä kilpailuajan päättyminen on käsillä ja portfolio on palautettava. Totta kai yhteistyö alakoulun kanssa jatkuu ja menemme mielellämme vierailemaan naapurikouluun muun muassa näitä tutkimuksia katsomaan. Miten ideaa voisi kehittää jatkossa? Tapahtuman voisi järjestää useammin, vaikka eri kohderyhmille. On ollutkin puhettakin siitä, että tämän kokeilun jälkeen alakoulusta voisi tulla joku muukin ryhmä tai useampia vierailemaan, esimerkiksi vuorotellen eri luokka-asteiden oppilaat. Loppusanat Yritys Hyvä kilpailun myötä saimme idean, jonka toteuttamalla saimme luotua yhteisöllistä hyvää, opimme paljon yrittäjyydestä ja josta on ollut iloa tänä keväänä niin meille itsellemme kuin viereisen koulun pienille oppilaillekin! Idea voi jatkossa antaa iloa myös seuraaville eläintenhoitajaopiskelijoille ja uusille pienille vierailijoille. Oli mukava huomata, että kokemus oli kaikille antoisa ja toi iloa, innostusta ja väriä koulutyöhön! Yhteistyötä tehdään varmasti siis jatkossakin. Amanda Aho, Susanne Bergholm, Veera Heino, Riina Hämäläinen, Pia Hyttinen, Janita Kautio, Ida Kojo, Anna Lappalainen, Minka Laukkanen, Rita Mäensivu, Ida Nevalainen, Satu Nisula, Minna Reijonen, Karoliina Rekola, Julia Rissanen, Silja Salo, Ronja Similä, Noora Sinervo & Tiina Stirkkinen Keudan ammattiopisto, Mäntsälä palkittu sarjassa 5 / ryhmätyö Palkinto 1000 e 36 Palkitut

20 KuvaT Heidi-Hanna Karhu Kunkin sarjan voittajat lueteltu aakkosjärjestyksessä. Voittajat 2014 SARJA 1 / YRITYSKYLÄ, 6.luokka palkinnot 100 Hanna Hämäläinen, Nuolialan koulu, Pirkkala Petteri Linnero, Aleksanterin koulu, Tampere Leia Piippo, Nuolialan koulu, Pirkkala Milja Rantala, Suoraman koulu, Kangasala Paula Servanto, Raunistulan koulu, Turku SARJA 4 / ammatillinen oppilaitos palkinnot 500 Eija Liimatainen, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Toivala Jarmo Malinen, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Juho Myllykangas, Ilmajoen maatalousoppilaitos Sedu SARJA 5 / ryhmätyöt palkinnot 1000 Lastenjuhlat Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulun yrittäjyysluokka 7F Kuvassa: Kaisa Käkelä, Assi Saarinen & Veera Tolonen Muut ryhmän jäsenet: Vilma Ahonen, Lasse Heikkinen, Niklas Hintasala, Henri Jokelainen, Vilja Kalermo, Juho Kinnunen, Bertta Lampela, Andreas Luokkala, Linnea Luokkanen, Juho Mäkelä, Elli Määttä, Leevi Pasma, Emmi Pulkkinen, Joonas Raatikainen, Niina Sallinen, Ulriikka Tahkola, Saga Tervamäki & Karoliina Tolonen SARJA 5 / ryhmätyöt palkinnot voittajat 2014 SARJA 3 / lukio palkinnot 500 SARJA 2 / 9.luokka palkinnot 500 Riikka Hellgren, Nissnikun koulu, Masala Kalle Jokelainen, Lyseotien koulu, Sonkajärvi Aliisa Klemetti, Tenetin koulu, Vuokatti Venla Laitinen, Ahmon koulu, Siilinjärvi Said Muse, Pohjois-Hervannan koulu, Tampere Johan Myllynen, Tenetin koulu, Vuokatti Anna Pasonen, Olarin koulu, Espoo Milla Rinne, Salinkallion peruskoulu, Lahti Heidi Routama, Olarin koulu, Espoo Niko Virkkunen, Lyseotien koulu, Sonkajärvi Roosa Heinonen, Oulun normaalikoulun lukio (ei kuvassa) Veera Koskinen, Kuopion Lyseon lukio Heli Raittonen, Rautalammin lukio Päiväunisatuja Ahmon koulun 8.luokan luovan kirjoittamisen ryhmä Kuvassa: Riia Kärkkäinen, Sonja Lammi, Eeva Tiihonen, Oona Tiikkainen & Lotta Voutilainen Muut ryhmän jäsenet: Leena Iskanius, Roosa Lappalainen, Emmi Lipponen, Elli Noropirtti, Julia Pyrrö & Jessica Vihervuori SARJA 5 / ryhmätyöt palkinnot 1000 Iloa eläimistä! Keudan ammattiopisto, Mäntsälä Kuvassa: Ida Kojo, Ida Nevalainen & Silja Salo, Muut ryhmän jäsenet: Amanda Aho, Susanne Bergholm, Veera Heino, Riina Hämäläinen, Pia Hyttinen, Janita Kautio, Anna Lappalainen, Minka Laukkanen, Rita Mäensivu, Ida Nevalainen, Satu Nisula, Minna Reijonen, Karoliina Rekola, Julia Rissanen, Ronja Similä, Noora Sinervo & Tiina Stirkkinen 39