Liitto kysyi mielipiteitä palkkakeskusteluista s. 11

Transkriptio

1 Veroväki ovirkailijain Liiton jäsenlehti 3/2008 NSO haastaa työnantajan dialogiin s. 5 Liitto kysyi mielipiteitä palkkakeskusteluista s. 11

2 P Ä Ä K I R J O I T U S Verovirkailijain Liiton Jäsenlehti, 28. vuosikerta Julkaisija Verovirkailijain Liitto ry Beskattningstjänstemannaförbundet rf Ratamestarinkatu Helsinki fax (09) Päätoimittaja Leena Tuikkanen puh. (09) leena.tuikkanen@verovl.fi Toimitussihteeri Kirsi Huhtamäki-Nasri puh. (09) kirsi.huhtamaki-nasri@verovl.fi Liiton toimisto Puheenjohtaja Leena Tuikkanen Tiedottaja Kirsi Huhtamäki-Nasri Pääluottamusmies Hannele Vartiainen puh. (09) hannele.vartiainen@verovl.fi Pardian Finanssitoimiala Asiamies Kristian Karrasch puh Jäsenrekisteriasiat rekisteri2@pardia.fi neuvonta puh klo Kannen kuva Kirsi Huhtamäki-Nasri Taitto Tommi Häti / Reaktio Paino Forssan Kirjapaino, Forssa Tanssiinkutsu Verohallintojen Pohjoismainen henkilöstöjärjestö NSO päätti kaksikymmenvuotisen yhteistyön kunniaksi pistää niin sanotusti pärinää pyttyyn. Jatkossa toiminta perustuu yhdessä linjattuun strategiapaperiin ja sen pohjalta jalkautettaviin käytännön toimiin. Ensi töikseen NSO tähyää entistä tiiviimpään ja säännölliseen dialogiin työnantajapuolen kanssa. Liekö omena jo kypsä, sillä myös verohallintojen ylin johto tekee paljon yhteistyötä keskenään. Hallinnonalan pohjoismaiselle yhteistyölle ominaista on kokemusten ja toimintojen vertailu parhaita käytäntöjä hakevalla benchmarkingilla. Työmuotona hyvä valinta, sillä samankaltaisia kysymyksiä pyöritellään paraikaa ympäri pohjolaa. Niin meillä kun naapurimaissakin on johdolla tekemistä tuotavuusvaatimuksiin, tukitoimien kasvavaan määrään, sekä sähköisiin verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä, joista vääjäämättä seuraa myös osaamisen kehittämiseen liittyviä haasteita. Henkilöstönäkökulmaa painottava benchmarking on ollut kova sana myös NSO:n yhteistyökuvioissa. Ei ihme, sillä yhteisistä haasteista ei ole pulaa, eikä toimintakulttuuritkaan liian merkittävästi eroa toisistaan. Yhä tärkeämmäksi on noussut myös tarve arvioida nopeasti muuttuvaa työelämää. Tulevaisuusluotauksen helpottamiseksi verohallintojen kehityssuuntauksia seurataan jatkossa yhteismitallisten seurantaindikaattoreiden avulla. Toivoa sopii, että työnantajapuoli hyväksyy NSO:n tanssiinkutsun. Taustalla lienee ajatus, että kun yhdessä tekemisen hyödyistä on todistettavaa näyttöä kotikentillä, niin laajennetussa kokoonpanossa saadaan aikaan vieläkin enemmän. Kävi miten kävi, mutta siitä ei ainakaan kannata jäädä kinaamaan kumpi vie ja kumpi vikisee. Hyvää syksyä Veroväki-lehden lukijoille, Kirsi Huhtamäki-Nasri tiedottaja Henkilöstöasioiden päätöksenteko yhtenäistyy Lakimuutos Verohallinnon uudesta organisaatiosta astui voimaan Uudistuksen myötä myös Verohallinnon yhteistoimintasopimukseen tuli muutoksia. Uusina yksiköinä sopimukseen kirjattiin esimerkiksi Veronkantokeskus, Hallintopalvelu ja Verohallitus. Uudessa sopimuksessa Verohallinnon rooli päätöksentekijänä korostuu. Uudistuksen myötä esimerkiksi Henkilöstöhallintoon liittyvät asiat päätetään Verohallinnossa pääjohtajan tai Hallintopalvelun päätöksellä ja ne koskevat kaikkia yksiköitä ja toimintayksiköitä. Enää ei siis esimerkiksi virastoissa voida päättää vaikkapa liukuvasta työajasta. Koko Verohallintoa kattavan yt-elimen rooli on muuttunut. Tähän mennessä päätökseen meneviä asioita on yt-käsittelyyn tullut suurelta osin työryhmien valmistelun kautta. Työryhmissä on ollut yksiköiden edustus erilaisia selvityksiä laadittaessa. Näin asioiden valmistelussa on ollut mukana laaja joukko eri näkökulmia esiin tuovia edustajia. Vaikka yhteistoimintaelin ei päätä asioita, tulee sen mielipiteet huomioida päätöstä tehtäessä. Näin tietysti periaatteessa, mutta onneksi tämä näyttää toimivan myös Verohallinnon käytännössä. On tärkeää saada yt:een tulevista asioista tietoa etukäteen. Näin ehdimme käyttämään omia kanaviamme henkilöstön mielipiteiden ja eri näkökulmien selville saamisille. Vaikka Verohallinnon yhteistoimintaelimen rooli onkin uudessa organisaatiossa korostunut, on yksiköiden ja toimintayksiköiden yhteistoiminnalla edelleen tärkeä merkitys oman alueen asioista keskustelevana kanavana. Myös henkilöstön rooli yhteistoimintakäsittelyyn aloitteita tekevänä ja kantaa ottavana osapuolena on edelleen tärkeä. Samalla on hyvä muistaa, että yhteistoimintaelin on myös työsuojelutoimikunta jolle kuuluu kaikki työhyvinvointiin liittyvät asiat. Beslutsfattandet i personalärenden förenhetligas Revideringen av lagen om skatteförvaltningens organisation steg i kraft den Tillika med organisationsreformen reviderandes även Skattestyrelsens samarbetsavtal. I avtalet infördes som nya enheter bl.a. Skatteuppbördsenheten, Förvaltningsenheten och Skattestyrelsen. I det förnyade avtalet understryker man Skatteförvaltningens roll som beslutstagare. Reformen betyder att Skattestyrelsens generaldirektör eller Förvaltningsenheten i fortsättningen besluter bl.a. om ärenden som hör till Personalförvaltningen och ansluter sig till personalen. Besluten berör alla enheter och verksamhetsenheter. Man kan inte i fortsättningen i ämbertsverken fatta beslut om t.ex. flexibel arbetstid. Rollen för samarbetsorganet som omfattar hela Skatteförvaltningen har förändrats. Ända till nu har ärenden som behandlats i samarbetsförfarande kommit främst via arbetsgrupperna. I arbetsgrupperna har varit representanter för enheterna. På så sätt har man vid beredandet av ärenden kunnat ta i beaktande olika synpunkter som de olika representanterna har företrätt. Fastän inte samarbetsorganet gör beslut i ärenden, bör dock dess ståndpunkt tas i beaktande vid beslutstagandet. Så in princip, men till all lycka ser det ut att ske så även i Skatteförvaltningens praxis. Det är viktigt att man i förväg får veta om ärenden som behandlas i samarbetsförfarande. Då hinner vi genom våra egna kanaler ännu få reda på personalens åsikter och synpunkter. Fastän man nu i den nya organisationen understryker rollen för samarbetsorganet inom Skatteförvaltningen, utgör samarbetet mellan enheterna och verksamhetsenheterna ännu en märkbar kanal i dialogen som berör enheternas egna områden. Det är själ att poängtera även personalens roll som initiativtagare och ställningstagare. Samtidigt är det bra att komma ihåg att även arbetarskyddskommissionen är ett samarbetsorgan, till vilket hör ärenden som ansluter sig till personalens välbefinnande i arbete. Leena Tuikkanen puheenjohtaja, ordförande 2 3

3 L U K I J A N U R K K A U S Monta vuotta asiaa seuranneena olen huomannut että hallinnon kesälomittajiksi palkataan aina vaan nuoria opiskelijoita. Ei siinä mitään, hekin tarvitsevat työkokemusta. Usein käy kuitenkin niin, että kun kesätyöntekijät palaavat koulunpenkille, me kiireiset vakituiset korjailemme töitä pitkään. Hoitoalalla ei pärjätä ilman kokeneita sijaisia, mutta eikö Verohallinnossakin voitaisi asiaa paremmin suunnitella? Korjailuun menevä aika on kaikesta muusta pois. nimimerkki Sirpa Tekstarit: Miksi palkkausjärjestelmien vertailulaskuri on poistettu liiton jäsensivuilta? nimim. närkästynyt Toimitus: Jorma Rontin laatima ja hiljattain päivittämä palkkalaskuri löytyy osoitteesta jasensivut/ palkkaus/palkan_rakenne/. Hyvä että lehdessä esitellään luottamushenkilöitä, mutta eikö tavallisia jäseniäkin voisi esitellä? nimim. kiinnostunut Toimitus: Aktiivitoimijoiden lisäksi jatkossa palstatilaa saavat myös jäsenistä kertovat artikkelit. Kirjoita tai tekstaa: Voit lähettää Veroväkilehdessä julkaistavaksi tarkoitettua lukijapalautetta, kysymyksiä ja lyhyitä kommentteja osoitteella Verovirkailijain Liitto ry, Ratamestarinkatu 11, Helsinki. Voit myös tekstata numeroon (kirjoita viestin alkuun sana VEROVÄKI). Viestin välittämisestä ei peritä erillistä palvelumaksua. Pohjoismaisen henkilöstöjärjestön toimintaa linjattiin Savonlinnassa: NSO haluaa panostaa vuoropuheluun T A R I N O I T A V E R O H A L L I N N O S T A Virkeä eläkeläisporukka tapailee Iisalmessa Iisalmelaiset Eila Kauhanen ja Ritva Roth ovat lähettäneet toimitukselle kirjeen, jossa he kertovat että entiset verohallintolaiset, nykyiset eläkeläiset ovat jatkaneet tiivistä yhteydenpitoa vuodesta 1993 lähtien. Kirjoittajien mukaan noin kymmenen hengen porukka on kokoontunut jo 153 kertaa. Lääninveroviraston säästötalkoot Iisalmelaiset muistelivat menneitä. Ennakontarkastaja Kalle oli antanut pilke silmäkulmassa Kaisa-apulaislle tehtävän viedä WC:n seinälle tiedotteen: Lääninverovirasto on lähettänyt kirjeen, jossa kehotetaan säästäväisyyteen. WC-paperi on käytettävä molemmin puolin. Verojohtaja. Pian syöksyi tuohtunut Tyyne verojohtajan pakeille pyytäen selvitystä asiaan. Päällikkö hämmästyi syytöksiä, mutta piankos jäljet johtivat sylttytehtaalle. Onneksi verojohtaja ei suuttunut, vaan asialle naurettiin porukalla. Uppiniskainen tilallinen Iisalmelaisilla oli myös monenkirjavia asiakkaita. Eräs isäntä ei uskonut torpparilain maan jakoon vielä 1950-luvullakaan. Hän kirjoitti veroilmoituksensa kaikki vaaleat kohdat täyteen, mm. että hänen maatilansa oli kaakaetunen ja vesikorpinen. Sitten hän kävi vaikertamassa henkilökohtaisesti, kuinka hänelle kuuluu enemmän maata. Toisinaan kävi niin, ettei miekkosta saatu suostuteltua ulos ja silloin piti turvautua poliisin apuun. Hyvä johtaminen ja avoin ja reilu toimintakulttuuri edistävät parhaiten työpaikan tavoitteiden saavuttamista, todettiin verohallintojen pohjoismaisen henkilöstöjärjestön NSO:n kesäkuussa pidetyssä vuosikokouksessa. 20-vuotisen järjestön tulevaisuuden toiminnassa yhdeksi tärkeimmäksi kehityksen kohteeksi asetettiin yhteistyön tiivistäminen verohallintojen ylimmän johdon kanssa. Vuoropuhelun vakiinnuttamiselle onkin tilaus, sillä osapuolten yhteisenä tavoitteena on edistää toimenpiteitä, joiden avulla verohallinnoista sukeutuu pohjolan julkisen hallinnon houkuttelevimpia työpaikkoja. teksti ja kuvat: Kirsi Huhtamäki-Nasri

4 Työpaikan haasteellisiin muutoksiin sitoutuminen edellyttää työntekijän aseman huomioimista ja henkilöstöedustajien mukaan ottamista suunnitteluvaiheista lähtien. Tämän jo tutuksi tulleen ajatuksen pohjalta NSO korostaa kaikkia osatekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän jaksamiseen ja motivointiin. Taustalla on usko siihen, että henkilöstönäkökulman huomioiminen edistää myös työnantajan strategisia tavoitteita, sillä yhdessä toimien ja osapuolia kuunnelleen vältytään usein myös kalliilta ja korjausliikkeisiin aikaa kuluttavilta virheiltä. NSO edellyttää että konkreettisia toimenpiteitä verohallinnoissa panostetaan: - työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen - työntekijöiden toiveiden huomioimiseen suunniteltaessa työajan sijoittamista toiminnan vaatimusten puitteisiin - työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen siten että työntekijä selviytyy organisaation muutosten edellyttämistä vaatimuksista - työntekijöiden palkka- ja työehtojen parantamiseen Kokouksessa kuultiin NSO:n asettaman työryhmän selvitys pohjoismaisten verohallintojen työyhteisöistä, jossa asiakysymyksinä painottuivat erityisesti hyvän johtamisen vaikutukset työyhteisölle, fyysisen ja psyykkisen työympäristön merkitys, sekä verohallintojen työntekijöiden stressitilanteen kartoitus. Toimeksiannolla haettiin myös kunkin maan kehityssuuntauksia ilmaisevia, yhteisiä indikaattoreita. Taitava johtaja luo hyviin suorituksiin kannustavan ilmapiirin Raportti korostaa johtajan ominaisuuksia työyhteisön tukijana ja sparraajana. Hyvän johtajan alaisuudessa on tyytyväisiä ja motivoituneita työntekijöitä jotka mielellään antavat työlle lisäpanosta. Tämä edellyttää että työlle asetetuista odotuksista sovitaan esimiehen ja työntekijän välillä etukäteen, sillä konkreettiset ja täsmällisesti määritellyt odotukset vähentävät tutkimusten mukaan stressiä ja vapauttavat energiaa työntekoon. Hyvin johdetun organisaation tunnusmerkkejä ovat myös alhainen poissaolojen määrä, johtamistoiminnan näkyvyys, yksilöllisiä taitoja ja voimavaroja tunnistava ja niitä kannustavalla tavalla arvottava, Verohallinnon Kent Gustafsson (ylh. oik.) piti mielenkiintoisen esitelmän pohjoismaisesta verohallintojen välisestä yhteistyöstä. sekä luottamusta herättävä toiminta. Raportissa korostetaan, ettei alaisten määrä yhdellä esimiehellä saisi kasvaa liian suureksi. Jokaisen työntekijän kanssa olisi ehdittävä keskustelemaan. Vahingollisella tavalla stressaantunut kokee riittämättömyyden tunnetta Raportissa selvitellään myös ns. vahingollisen stressin ilmenemistä verohallintojen työyhteisöissä, erityisesti callcentereissä ja asiakaspalvelupisteissä. Stressiä ilmentämään valittiin tässä yhteydessä määritelmä, jonka mukaan stressi on tila, jonka ihminen kokee, jos hänen voimavaransa eivät täytä ympäröivän maailman hänelle asettamia vaatimuksia. (Steffensen, 2004). Raporttiin työryhmä on kirjannut sattumanvaraisessa järjestyksessä olevan kymmenen käskyn -ohjelman, jota työyhteisöjen johto voi pitää eräänlaisena tarkistuslistana stressittömämpään työyhteisöön pyrkimisessä. Työssä viihtymisen TopTen: Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen otetaan huomioon kaikissa organisaatiomuutoksissa. Työvälineet ja it-järjestelmät ovat ajan tasalla ja toimivat. Organisaation viestit ja viestintäkanavat ovat tarkoituksenmukaisia ja oikein kohdennettuja. Viestit kulkevat oikea-aikaisesti. Työmenetelmiä testataan ja muokataan uusiin tilanteisiin sopiviksi. Kullekin työntekijälle varmistetaan riittävä ammatillinen koulutus. Työn suorittamiseen tarvittavat resurssit on mitoitettu oikein (johto vastuussa). Organisaation vuorovaikutustaitoihin ja luottamuksen ilmapiirin panostetaan. Organisaation arvopohja ja toiminnan tavoitteet avataan kullekin työntekijälle konkreettisin esimerkein. Kehityskeskustelukulttuuriin panostetaan ja käytyjä keskusteluja arvioidaan. Esimiesten työtaakka on mitoitettu niin, että esimiestyölle jää aikaa. Työyhteisöjen indikaattoripainotukset osoittavat kehityksen suuntaa Kokouksessa suunniteltiin myös keinoja, joilla hallinnonalan kehitysnäkymiä eri kohdemaissa voidaan jatkossa seurata. Asiaa selvittänyt työryhmä totesi, että konkreettisten mittauspisteiden puuttuminen asettaa arvioinnille omat haasteensa, mutta kehitystä voidaan seurata yhdessä sovittujen indikaattoreiden avulla, jotka helpottavat työelämäluotauksen vertailukelpoisuutta. NSO valitsi seuraavat indikaattorit kehityssuuntauksien seuraamiseksi kussakin jäsenmaassa: taloudelliset voimavarat henkilöstön määrä henkilöstön vaihtuvuus sairauspoissaolot Dialogilla edistetään yhteisiä tavoitteita NSO haastaa verohallintojen ylimmän johdon rakentavaan vuoropuheluun ja entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Ajankohtaisina dialogiteemoina NSO listaa: Pohjoismainen verovirkamiesjärjestö, Nordisk Skatte Organisation NSO pähkinänkuoressa: Perustettu: 1988 Jäsenmäärä: Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on n jäsentä. Puheenjohtaja: Jørn Rise Verkkosivut: Varapuheenjohtajat Nieminen ja Lähdesmäki. NSO:n henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajat. verohallintojen strategiset linjaukset verohallintojen työyhteisöjen kehittäminen julkishallinnon houkuttelevimmiksi työpaikoiksi hyvän johtajuuden merkitykset työyhteisölle. Jäsenjärjestöt: Suomi: Verovirkailijain Liitto ry Norja: NTL-Skatt, Skatteetatens Landsforbund Ruotsi: Fackförbundet ST inom Skatteverket Tanska: Dansk Told & Skatteforbund, HK skat

5 L u o t t a m u s m i e s l ä h e l l ä s i n u a Kantokeskuksen pääluottamusmies Tuija Mäkelä toivoo avointa vuorovaikutusta työpaikoille Sisä-Suomen perintäyksikössä velallistutkimuksia tekevästä Tuija Mäkelästä tuli toukokuun alussa perustetun Veronkantokeskuksen pääluottamusmies. Ensimmäisenä tehtävänä on ollut selvittää kuka kukin on uudessa organisaatiossa. Syksyn aikana Tuija on kiertänyt Veronkantokeskuksen eri toimipaikoissa tutustumassa luottamusmiehiin, jäseniin ja johtoon. Teksti ja kuvat: Kirsi Huhtamäki-Nasri Tuija Mäkelä aloitti keväällä uuden Veronkantokeskuksen pääluottamusmiehenä Pirteän oloinen Tuija kertoo olleensa aina järjestötoiminnasta kiinnostunut. Kun omassa yksikössä oltiin aktiivisia, hän huomasi löytäneensä hengenheimolaisia. Luottamusmiestehtävistä Tuijalla on kokemusta vuodesta 1999 alkaen. Hyvin olen tehtävässä viihtynyt. Kantokeskuksen pääluottamusmiestehtävä toi tietysti mukanaan uusia haasteita, mutta kyllä tämäkin homma saadaan toimimaan, Tuija vakuuttaa. Muutos toi paineita asiakaspalveluun ja sisäisiin toimintakulttuureihin Kantokeskuksen organisaatiomuutoksella on Tuijan mielestä ollut merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden arkeen. Osa vaihtoi töihin uudelle paikkakunnalle. Samalla kertaa saattoi vaihtua asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja esimies. Toimipaikkojen nimien lisäksi myös toimivalta muuttui. Esimerkiksi Tampereella asuva verovelvollinen ottaa yhteyttä perintään liittyvissä asioissa Sisä-Suomen perintäyksikköön ja maksuliikkeeseen liittyvissä asioissa Läntiseen veronkantoyksikköön. Tämän vuoksi uudistus luo paineita asiakaspalveluun kannossa ja perinnässä, mutta vaikuttaa varmasti myös muissa yksiköissä. Tuija kertoo, että muutos on otettu vastaan sekä riemuiten että pahoitellen. Osalle työpaikan vaihdos on merkinnyt lyhyempää työmatkaa, mutta kaikki eivät ole riemuissaan. Ongelmia syntyy aina kun erilaisista työkulttuureista tulevat alkavat muokata yhteistä toimintaa. Tuijan mielestä työnantaja on tehnyt siirtymisten osalta kuitenkin varsin maltillisia ratkaisuja ja kuullut asianomaisten mielipidettä. On hämmästyttävää, kuinka ihmiset jaksavat venyä Keskustelumme siirtyy valtiohallinnon tehokkuusvaatimuksia koskevaan teemaan ja puhumme myös työssä viihtymisestä. Kysyn Tuijalta, miten hän arvioisi tilannetta oman luottamustehtävänsä pohjalta; kuinka meillä jaksetaan? Yleisesti ottaen turvallisuutta luo se, ettei ketään irtisanota eikä palkka laske organisaatiomuutostilanteissa. Työ muuttuu kuitenkin entistä vaativammaksi, edellytetään jatkuvaa kouluttautumista ja tehokkuutta entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Organisaatiomuutoksen yhteydessä törmäsin siihen, ettei missään oteta huomioon sitä ylimääräistä työtä, jota organisaation perustaminen tuo tullessaan. Työntekijät opettelevat uusia työskentelytapoja, osallistuvat työryhmiin, perehdyttävät uusia työntekijöitä ja samalla tekevät omat virkatyönsä, Tuija luettelee. Usein hämmästelen sitä, kuinka ihmiset jaksavat venyä. Toisaalta me Veronkantokeskuslaiset olemme ylpeitä hienosti onnistuneesta muutosprosessista. Tuijan mukaan työssä viihtymistä ja muutokseen sopeutumista voidaan edistää avoimella vuorovaikutuksella. - Työssä ei aina tarvitse olla kivaa eikä kaikkien kanssa voi tulla toimeen. Kuitenkin kun keskustelemme asioista, voi niistä löytyä yhteinen ymmärrys ja opimme ymmärtämään erilaisia näkökantoja, uskootuija. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen ja luotettava, täydellinen ei tarvitse olla Hyvästä johtajuudesta puhutaan nykypäivän työelämässä entistä enemmän. Johtajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja, pelisilmää ja ihmistuntemusta. Tuija toteaa huvittuneena, että johtamistaidon oppikirjat ovat täynnä adjektiiviluetteloita, mutta ei esimiehen tarvitse olla superihminen. Pitkälle riittää se, että on tasapuolinen ja oikeudenmukainen, myös hyviä vuorovaikutustaitoja tarvitaan. Työntekijöiden luottamus täytyy saavuttaa. Suosikkijärjestelmää ei saa olla, eikä alaisten asioista sovi juoruilla. Inhimillisiä piirteitä on turha kitkeä. Ei esimiehen arvovaltaa alenna, vaikkei hän aina kaikkea tiedäkään. Kun reilusti tunnustaa, antaa luotettavamman kuvan. Tuija toivoo että Verohallinnossa kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota työntekijöiden hyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Johtajien roolissa ja koulutuksessa pitäisi enemmän korostua henkilöstöasioiden johtaminen. Panostusta pitäisi lisätä vuorovaikutustaitoihin ja tiedottamiseen. Työympäristössä tulisi ottaa enemmän huomioon työntekijöiden mielipide. Esimerkiksi avokonttorien osuus on lisääntynyt, mikä ei ole Tuijan mielestä välttämättä hyvä asia. Kiitokset Verohallinnolle liikuntasetelistä ja työaikapankista Verohallinto on kaiken kaikkiaan Tuijan mielestä hyvä työpaikka ja ansaitsee kiitoksen monissa asioissa. Hiljattain käyttöön otetut liikuntasetelit ja työaikapankki ovat hyviä uudistuksia. Toivoisin, että saisimme vielä kulttuurisetelin ja liikuntatunnin. Verohallinnossa on enenevissä määrin kiinnitetty huomiota jaksamiseen ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, joten tästäkin hallinto saa ruusuja. Veronkantokeskuksen henkilökunnalta Tuija toivoo aktiivista osallistumista uuden organisaation toiminnan suunnitteluun. Myös Verovirkailijain Liiton toiminnan kehittäminen tarjoaa kaikille jäsenille mahdollisuuden vaikuttaa. Olkaa aktiivisia, neuvoo Tuija perustettu Veronkantokeskus on valtakunnallinen yksikkö, joka vastaa veronkannon, perinnän ja tilittämisen tehtävistä. Veronkantokeskuksella on neljä veronkantoyksikköä ja seitsemän perintäyksikköä. Organisaatioon kuuluu myös Tietopalveluyksikkö. Yksikön ohjaus- ja kehittämistehtäviä hoidetaan Helsingissä. Henkilöstön kokonaismäärä tällä hetkellä on

6 Vastaako liitto uudistuvan työnantajaorganisaation haasteisiin? Kysymykseen vastausta on lähtenyt hakemaan Verovirkailijain Liiton hallitus, joka aloitti syksyllä 2007 organisaatiorakennetta koskevan uudistuksen valmistelutyöt. Kehittämishankkeen päätavoitteita ovat edunvalvonnan tehostaminen ja neuvotteluorganisaation tarkoituksenmukainen järjestäminen uudessa toimintaympäristössä. Teksti: Kirsi Huhtamäki-Nasri Jäsenkysely paljasti, mistä kenkä puristi Kysymys on ennen kaikkea siitä, että kun Verohallinto työnantajaorganisaationa muuttuu, toimiakseen tehokkaasti on myös ammattiyhdistyksen vastattava rakenteelliseen muutokseen, konkretisoi puheenjohtaja Tuikkanen. Hallituksen toimeksiannosta valmistelutyötä tekevä jäsentyöryhmä on evästetty siten, että lähtökohtana on toimintaperusteinen ajattelutapa, jossa tärkeimmät kriteerit ovat jäsenen aseman turvaaminen ja edunvalvonnan tehostaminen. Hankkeen sisäisinä muutosviesteinä korostuvat: Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemiseen panostaminen Ajatus että liitto on aidosti lähellä jäsentä Uudistuksessa huomioidaan tasapuolisesti hallinnon kaikkien toimialojen edustuksellisuus Lisäarvoa seuraa kaikille, kun yhdistysten hyvät käytännöt poimitaan talteen ja pannaan valtakunnallisen kierrätykseen Palvelut ja edut turvataan jäsenille yhteismitallisesti ja tasapuolisesti Muutoksen strategisia linjauksia: Henkilöjäsenet suoraan liiton jäseniä Toimintalähtöinen ajattelutapa (ei laatikkoleikkejä) Tärkein kriteeri jäsenen aseman turvaaminen, edunvalvonnan tehostaminen Vahva alueellinen toiminta Missä mennään nyt? Jäsentyöryhmän laatimien esittelymallien pohjalta hallitus päätti kesäkuussa 2008, että jatkotyöskentelyä valmistel laan ns. alueorganisaatiomallin pohjalta. Työryhmän tehtäväksi jäi syventää organisaatiomalliesitystä siten, että jäsenyyteen liittyvät edunvalvonnan tuotteet avataan prosessikuvauksilla. Liiton rakenneuudistukseen liittyvä keskustelu syventyy syksyn aikana jäsenyhdistysten hallituksissa ja yhdistysten ja liiton muissa tilaisuuksissa. Missä kuuluu jäsenen ääni ja tahto? Henkilöjäsen voi vaikuttaa organisaatiouudistukseen oman jäsenyhdistyksensä kautta. Jos olet kiinnostunut asiasta, tutustu ensin faktoihin: keskustele yhdistyksesi edustajan kanssa, joka on perillä asioista. Selvitä taustat, käy hallinnon ja liiton kotisivuilla. Esitä kysymyksiä ja anna palautetta! Konkreettisten kysymysten ja esimerkkien avulla edistät aiheesta käytävää vuoropuhelua. Kannattaa myös huomioida, että vaikka paljon selvitystyötä on jo tehty, kaikki ei voi olla vielä valmista. Kuka päättää ja koska? Rakennemuutosta koskeva lausuntokierros lähtee yhdistyksille 2009 alussa. Vastausten perusteella hallitus käsittelee lausunnot ja päättää, viedäänkö asia liittokokouksen käsiteltäväksi (10/2009) Mikäli hallitus tuo esityksen liittokokoukselle, liittokokous käsittelee asian ja tekee joko linjauksia tai päätöksiä. Liittokokouksessa päätösvaltaa käyttävät yhdistysten lähettämät viralliset edustajat. Verovirkailijain Liitto suoritti toukokuussa kaksiosaisen jäsenkyselyn, jonka tavoitteena oli koota arvioita ja kokemuksia Verohallinnossa tähän mennessä käydyistä palkkakeskusteluista. Kyselyn toisena tavoitteena oli mitata jäsentyytyväisyyttä ja kartoittaa jäsenyyteen liittyviä odotuksia. Kyselyn tuloksia ja johtopäätöksiä hyödynnetään liiton toiminnan suunnittelussa ja kehitystyössä. Sähköpostitse toimitettu Webropol-kysely suoritettiin 15 %:n satunnaisotantana jäsenrekisteristä, josta oli poisluettu eläkeläisjäsenet. Vastausprosentti oli 55 % yhteensä 313 vastausta, jonka perusteella tuloksista voidaan tehdä melko luotettavia johtopäätöksiä. Palkkausjärjestelmään on vielä panostettava Verohallinnossa käytössä olevan palkkausjärjestelmän tavoitteita ovat hyvään ja tulokselliseen työsuoritukseen kannustava, oikeudenmukainen, joustava ja kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä, joka motivoi vaativampiin tehtäviin hakeutumiseen. Työn vaativuutta korostamalla pyritään oikeudenmukaiseen palkkaukseen ja mielivaltaisten palkkaerojen kontrollointiin. Vastaajilta kysyttiin väittämien muodossa, kuinka hyvin he katsovat järjestelmän tavoitteiden toteutuvan tällä hetkellä. Järjestelmä kannustaa tulokselliseen työsuoritukseen väittämästä oli 46 prosenttia täysin tai melko eri mieltä. Täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa oli 35 prosenttia, neutraalilla kannalla 19 prosenttia. Järjestelmää sovelletaan oikeudenmukaisesti väittämästä 52 prosenttia oli täysin tai melko eri mieltä, täysin tai melko samaa kantaa edusti 24 ja neutraalia 24 prosenttia. Järjestelmä motivoi hakemaan vaativimpiin tehtäviin väittämän kanssa täysin tai melko samaa mieltä oli 38 prosenttia ja niin ikään 38 prosenttia oli asiasta täysin tai melko eri mieltä. Ei samaa, eikä eri mieltä oli 24 prosenttia. Järjestelmä on tasoittanut mielivaltaisia palkkauksen eroja väittämästä oli täysin tai melko eri mieltä 44 prosenttia, täysin tai melko samaa mieltä 30 ja ei samaa eikä eri mieltä 26 prosenttia. Viitetehtävien vääristymät ja hekojen keskiarvot vesittävät hyviä periaatteita Jatkokysymyksen avovastauksissa vastaajille tarjottiin mahdollisuus arvioida edellä esittämiensä tavoitteiden epäonnistumisen syitä. Useimpia mainintoja keränneet vastaukset luokiteltiin ja listattiin seuraavasti: Viitetehtävissä vääristymiä (15) Viraston keskiarvot henkilökohtaisen suorituksen arvioinneissa vievät pohjaa (14) Pärstäkerroin vaikuttaa (13) Esimies ei osaa soveltaa (11) Järjestelmä kannustaa tekemään huonoa jälkeä, määrää arvostetaan enemmän kuin laatua (7) Vaativampaa viitetehtävää tekevät saavat helpommin hyviä heko-arvioita (3) Takuupalkalla oleminen ei kannusta (3) Ei mahdollisuuksia palkan nousuun, kaikki uudet työt menevät ns. jouston sisään (2) 10 11

7 Saatujen tulosten perusteella yli puolet (52 %) vastaajista koki, ettei järjestelmän soveltaminen ole ollut oikeudenmukaista. Lisäksi lähes puolet (46 %) oli sitä mieltä, ettei palkkausjärjestelmä vakuuta tulokselliseen työsuoritukseen kannustamisessa. Johtopäätöksiä tehtäessä oikeudenmukaisuuden toteutumista koskevat tulokset eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteisiä kun niitä vertaa vastauksiin, joissa arvioitiin esimiehen taitoja järjestelmän soveltamisessa. 68 prosenttia katsoi, että esimies osasi soveltaa järjestelmää asiantuntevasti. Lisäksi 70 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa, että esimies osasi hyvin perustella näkemyksiään. Omaa palkkausjärjestelmän periaatteiden tuntemusta arvioi hyväksi 90 prosenttia, ennakkovalmistautumista keskusteluun piti hyvänä 80 ja esimiehen valmistatumista 78 prosenttia. 90 prosenttia ilmoitti, että oli tuonut oman kantansa esiin asioissa, joista oli eri mieltä esimiehen kanssa. Kehittämiseväitä: keskiarvot ja pärstäkertoimet pois, esimiehet koulutukseen Vastausten perusteella erimielisyystilanteeseen päättyvistä keskusteluista 55 prosenttia johtui henkilökohtaisen palkanosan arvioinnista ja 53 prosenttia vaativuustasoon sijoittamisesta. Heko-osassa erimielisyyden aiheutti aikaansaavuus ja työn laatu 47, laaja-alaisuus tai erityisosaaminen 42, vuorovaikutustaidot 27 ja aktiivisuus ja kehittämisote 18 prosentille vastaajista. Erimielisyysasiaan liittyvistä jatkotoimista 44 prosenttia ilmoitti, että oli esittänyt kantansa, mutta että ei vie asiaa eteenpäin. Luottamusmiestä pyysi avuksi 19 prosenttia ja jollain muulla tavoin asiaa lähti ratkomaan 29 prosenttia. Vastauksissa muina, usein ilmoitettuina ratkaisukeinoina esitettiin, että asia jätettiin pöydälle ja yhteinen näkemys syntyi myöhemmin, tai että yksikön päällikkö teki ratkaisun. Osa kertoi päätyneensä kompromissiin esimiehen kanssa. Ydintoimintoja ja perinteisiä jäsenetuja arvostetaan edelleen Palkkausjärjestelmän kehittämisehdotuksia ja kommentteja saatiin yhteensä 81 vastauksessa, joista luokiteltiin useimmin esiintyviä seuraavasti: KOMMENTIT MÄÄRÄ Keskiarvoista luovuttava heko-osan määräytymisessä 12 Pärstäkertoimista päästävä pois, esimiehiä koulutettava 11 Moniosaamisen näyttävä palkassa paremmin 9 Lisää viitetehtäviä 6 Vaativuustasot liian alhaiset, tai väärin sijoitettu 4 Erimielisyyspäätöksistä tieto ja perustelut työntekijälle 4 Verovirkailijain Liiton toiminnassa erittäin tärkeälle sijalle vastaajat arvioivat palkkaedunvalvontaan (90 %), palvelussuhteen ehtoihin (78 %) sekä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita (63,3 %). Muita erittäin tärkeitä asioita olivat tasa-arvoasiat (38 %), jäsenpalvelu (34 %) sekä jäsenetuihin liittyvät asiat (27 %). Jäsenten arvottamiin toimintamuotoihin toivottiin myös lisäpanostusta. Kysyttäessä, mihin jäsenen mielestä Verovirkailijain Liiton tulisi jatkossa panostaa, vastauksien kolmen kärjessä ilmoitettiin palkkaus, palvelussuhteen ehdot ja työsuojeluasiat. Jäsenenetujen ykköskastia työttömyysturva, luottamusmiespalvelut ja jäsenvakuutukset Tärkeimpänä jäsenetuna piti työttömyysturvaa 84, luottamusmiespalveluja 50 ja jäsenvakuutuksia 44 prosenttia vastaajista. Erittäin tärkeäksi arvioitiin myös jäsenviestintä, lomaedut ja kuntoremontit, sekä jäsenyhdistysten tarjoamat edut. Verovirkailijain Liiton omista liittymiseduistakin osataan iloita, erittäin tärkeänä niitä piti 12 prosenttia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin tietyt väitteet kuvaavat liiton ja jäsenyhdistysten palvelun tasoa. Palvelu on erittäin tai melko ystävällistä 79 ja asiantuntevuus 77 prosentin mukaan. Jäsenyyteen ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväinen 76 prosenttia. Kysyvä ei tieltä eksy Järjestötoimijoiden viestintätaitoja pidettiin melko hyvinä, sillä 72 prosenttia ilmoitti, että palvelu on ollut erittäin tai melko selkeäkielistä. Riittävästi tietoa liitolta ilmoitti saavansa 90 prosenttia vastaajista. Palkkaus- ja työsuhteen ehtoihin liittyviin kysymyksiin vastausta luottamusmieheltä ilmoitti kysyneensä 58 prosenttia, lähimmän työtoverin kanssa pulmaa on ratkonut 28 prosenttia. Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat kysyneensä apua joltakin järjestötehtävissä toimivilta, selkeän vastauksen ilmoitti saaneensa 85 prosenttia. Neuvonta-apua toivotaan järjestöaktiiveilta mieluiten sähköpostilla (44 %) tai puhelimitse (34 %). Kasvokkain asioista haluaisi keskustella 22 prosenttia. Kysymyksellä selvitettiin myös eri luottamustehtävissä toimivien tunnettuutta. Oman luottamusmiehen nimen ilmoitti tietävänsä 93 prosenttia vastanneista, työsuojeluvaltuutetun hieman harvempi, 88 prosenttia

8 Verovirkailijain Liiton neuvottelutavoite toteutui: Päätoimiselle päätyösuojeluvaltuutetulle oli kysyntää Palkkausjärjestelmät ja hallinnonalan näkymät esillä Finanssialan seminaarissa Toukokuussa järjestetty Pardian Finanssitoimialan seminaari kiteytyi palkkausjärjestelmien vertailuun. Tavoitteena oli ryhmätöiden avulla löytää Vero- ja Tullihallinnon palkkausjärjestelmistä toisiaan vastaavia tehtävätasoja, samantasoisten tehtävien palkkauksellisia vastaavuuksia ja ideoita palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Toisena pääaiheena oli alivaltiosihteeri Juhani Turusen esitelmä Valtiovarainministeriön uudistuneesta hallinnonalasta ja sen strategioista. Palkkausjärjestelmävertailu osoitti yhtäläisyydet ja erot Palkkausjärjestelmiä arvioitaessa tuli selväksi että Finanssitoimialan järjestelmissä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Yhteneväistä on mm. se että, palkka- ja kehityskeskustelut käydään pääsääntöisesti kerran vuodessa. Eroavaisuuksina nähtiin sisällöltään erilaiset olosuhdelisät. Henkilökohtaisen palkan osalta molempien järjestelmien käytännön toteutuksessa ongelmaksi on koettu ns. tavoitekeskiarvot, jolloin pelivara on kaventunut liikaa ja skaalaa on myös käytetty ehkä hieman virheellisesti. Erimielisyysasioiden käsittelyyn oli sekä Vero- että Tullihallinnossa oma järjestelmänsä. Tapauksien ratkomisessa tuntui olevan se käsitys että Verohallinnossa käsittely olisi nopeampaa kuin Tullilla. Seminaariin osallistuvat olivat sitä mieltä, että Verovirkailijain Liiton ja Tullivirkamiesliiton palkkausjärjestelmävertailuja olisi hyvä tehdä säännöllisesti. U u s i a tule- via erikoistehtävä pe- rustettaessa olisi hyvä peilata toiseen virastoon ja tehdä konkreettisia vertailuja suunnilleen samanlaisista työtehtävistä palkkojenosalta. Vertailusta saattaisi olla apua molemmille järjestelmiä kehiteltäessä ja tasojen korottamisvaatimuksissa. VM :n visioissa katse suunnataan 25 vuoden päähän Turunen esitteli Valtiovarainministeriön tapahtuneen organisaatiomuutoksen vaikutuksia. Valtiovarainministeriön visiossa katse on 25 vuoden päähän. Siinä Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jossa on tehokas ja laadukas julkinen sektori. Tähän visioon liittyy konkreettisesti ALKU-hanke. Tähän hankkeeseen liittyy myös selvitystyö Verohallinnon ja Tullin tehtävien keskittämisestä. Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, tarkoittavat Turusen mukaan sitä, että julkista taloutta ja hallintoa johdetaan ja kehitetään kokonaisuutena. Verotulot tulee käyttää taloudellisesti ja tuottavasti. Turunen korosti vielä, että vastatakseen tuleviin haasteisiin, tärkeää on henkilöstöjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Teksti: Mikko Niemi lisätietoa Valtiovarainministeriön Alku-hankkeesta: Verohallinnon työsuojeluasioiden edistämisessä tehtiin keväällä historiaa, kun hallintoon perustettiin päätoimisen päätyösuojeluvaltuutetun toimi. Vaikka työsuojeluvaltuutettu edustaa aina koko henkilöstöä eikä pelkästään tietyn ammattijärjestön jäseniä, on Verovirkailijain Liitolla ja sen puheenjohtajalla ollut aloitteen tekijänä asiassa merkittävä rooli. Päätoimisesta päätyösuojeluvaltuutetusta on keskusteltua käyty jo noin viisi vuotta. Tarve tuli siitä, että hallinnosta puuttui työsuojeluasioiden osalta yhteneväisiä käytäntöjä ja neuvotteluapua. Pääluottamusmiehen myötähän edunvalvontaan on saatu jo selvä vahvistus, mutta tilanne oli auki vielä työsuojelupuolella. Järjestelmässä oli myös se heikkous, ettei hallinnon yt: ssä ollut näihin päiviin saakka työsuojeluvaltuutettua, vaikka yt toimii myös työsuojelutoimikuntana, perustelee puheenjohtaja LeenaTuikkanen. Maija Jokisesta tuli ladun avaaja Ensimmäiseksi päätoimiseksi päätyösuojeluvaltuutetuksi toukokuun alussa valittu Vammalalainen Maija Jokinen on syksyn aikana syventynyt uusiin tehtäviinsä. Aika on kulunut eri henkilöitä tavatessa ja taustamateriaaleihin tutustuessa. Olen saanut ohjausta ja tietoa Hallintopalvelusta, työsuojeluvaltuutetuilta ja eri ammattijärjestöjen edustajilta, luettele Jokinen. Varainverottajana toimineelle Jokiselle työsuojelu- ja työhyvinvointiasiat ovat tulleet tutuiksi 90-luvulta lukien. Jokinen aloitti Pirkanmaan verotoimiston ja Vammalan työsuojeluvaltuutettuna ja toimi sittemmin Länsi-Pirkanmaan tyhy-ryhmän puheenjohtajana sekä Sisä-Suomen veroviraston päätyösuojeluvaltuutettuna. Erityiskokemusta on kertynyt erityisesti työsuojelutarkastuksiin ja remonttihankkeisiin sekä niiden selvitystyöhön. Uusissa tehtävissään päätoiminen päätyösuojeluvaltuutettu on merkityksellisessä ladun avaajan roolissa. Jokinen onkin käyttänyt aikaa tehtäväkentän kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Hän arvostaa verkostoitumista ja näkee tärkeänä, että muissakin kuin työsuojelu- rooleissa toimivat tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehtävän haltuunotto lisää matkakilometrejä Lähikuukausien aikana käyn tapaamassa yksikköjen päätyösuojeluvaltuutettuja. Näin saan tietoa ja toiveita tarpeista joita työsuojelurintamalla tällä hetkellä on. Jokinen paljastaa myös, että jatkossa päätyösuojeluvaltuutetuille tullaan järjestämään yhteisiä neuvottelupäiviä pari kertaa vuodessa. - Lisäksi työnantajan kanssa on sovittu yksiköiden päätyösuojeluvaltuutettujen osallistumisesta Työ- ja elämänkaari -hankkeen koulutuksiin. Jokinen on varautunut siihen, että matkapäivät ainakin ensimmäisten vuosien aikana lisääntyvät merkittävästi. Matkustamiseen kannattaa kuitenkin panostaa, sillä yksikkövierailut eri puolilla maata helpottavat tehtävän haltuunottoa. Varsinainen virkapaikka Jokisella on edelleen Vammalassa Pirkanmaan verotoimiston toimipisteessä. teksti ja kuva: Kirsi Huhtamäki-Nasri Päätoiminen päätyösuojeluvaltuutettu Maija Jokinen kävi tutustumiskäynnillä liiton toimistossa

9 Kevään luottamusmiespäivillä tuhti paketti ajankohtaisasiaa Leena luotti vihreään palloon. teksti ja kuvat: Kirsi Huhtamäki-Nasri Luottamusmiesten nelivuotiskauden ensimmäisille neuvottelupäiville Hämeenlinnaan kerääntyi kuutisenkymmentä luottamusmiestä, mukana hyvä joukko uusia kasvoja. Tilaisuuden ajankohtaisteemoissa päärooleja esittivät Verohallinnon organisaatiouudistukseen liittyvät ajankohtaisasiat ja uudistuneet luottamusmies, yt- ja työsuojelusopimukset. Johtaja Kari Huhtala esitteli puheenvuorossaan myös Verohallinnon henkilöstömääriin ja palkkauskysymyksiin ja virastojen vakanssirakenteeseen liittyviä tilastotietoja ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Peruskauraa ja suunnittelueväitä Liiton päätoiminen pääluottamusmies Hannele Vartiainen kävi katsauksessaan läpi luottamusmiehen perustehtäviä, neuvotteluorganisaatiota ja palkkausjärjestelmään liittyvän kehittämistyön etenemistä eri organisaatioportaissa. Sekä uudet että pitempään tehtävässä toimineet luottamusmiehet saivat eväitä tehtävän suunnitteluun ja ajankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Vinkkejä viestintään Luottamusmiestehtävässä tarvitaan neuvottelu- ja kuuntelutaitoa ja kykyä viedä asioita eteenpäin rakentavalla tavalla. Tiedottaja Kirsi Huhtamäki-Nasri antoi vinkkejä luottamusmiesviestintään. Jokapäiväisen tiedonvälityksen lisäksi huomiota kiinnitettiin viestintävastuisiin, muutosviestintään ja tiedonvälityksen kanavavalikoimaan. Aina ei luottamusmiehellä ole vastaanottajalle pelkästään mieluista kerrottavaa. Sen vuoksi käytiin läpi myös asioita, joita viestin kohdistamisessa ja tilanteeseen valmistautumisessa kannattaa ennakkoon ottaa huomioon. Virkamieslautakunnasta selkokielellä Pardian vastaavan lakimiehen Ari Komulaisen mielenkiintoista luentoa olisi moni kuunnellut pitempäänkin. Virkamieslautakunta ja virkasuhteen päättyminen oikeuskäytännön valossa oli selkokielinen esitys, joka herätteli yleisön vilkkaaseen vuorovaikutukseen. Eila ja Pirjo keskittyvät. Liiton toimisto VS Päve: Kampissa nähtiin komeita kaatoja ja leuhkoja liukuja Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen (kuva oikealla) luennoi aiheesta virkamieslautakunta ja virkasuhteeen päättyminen oikeuskäytäntöjen valossa. Otoskeskuksen sisääntuloaulassa vastaan lehahtaa kosmetiikkaosaston, kahvin ja tuoreen leivonnaisten tuoksut. Pikkuista vaille kymmenen rullaportailta ylös liukuu vain yksittäisiä asiakkaita. Neloskerroksessakin on hiljaista lukuun ottamatta pitsa-automaatin sisällä kolistelevaa korjaajaa. Keilahallin oven edustalla odottelevat jo kaksi haasteeseen tarttunutta. Toinen on pääkaupunkiseudun verotoimiston verojohtaja Eila Routama ja toinen pääluottamusmies Pirjo Lahikainen. Kättelemme ja tervehdimme reippaasti, kuten suuren urheilutapahtuman edellä kuuluukin. Päivän ensimmäisille asiakkaille oikean kokoisia kenkiä on hyvin saatavilla. Kauniin oranssin, roosan ja vihreän värisiä keilapalloja siirtyy ykkös- ja kakkosradan käyttöön. Pikakartoituksen jälkeen selviää, että puheenjohtaja Tuikkanen asioi keilahallissa viimeksi kahdeksankymmentäluvun puolivälissä, Eila Routama, Pirjo Lahikainen ja tiedottaja Kirsi Huhtamäki-Nasri kaikki ilmoituksensa mukaan satunnaisesti viimeisen vuoden sisällä. Tuumasta toimeen. Pian keilakoneet kolisevat ja yliastuttujen heittovuorojen summeriäänet sirisevät. Taisi joku lähtea muutamia kertoja liian leuhkaan liukuun. Kilpasiskoni Pirjon tyyli on 16 17

10 railakas; pallo lähtee kovaa ja korkealta ja kumahtaa äänekkäästi parkettiin. Tiedottajalla sujuu alkuun. Sulla on hieno ja pehmeä liuku, kehuu Pirjo. Naapuriradalla Leena availee ensimmäistä heittovuoroaan ja arvelee, että pian ränni laulaa. Eila on rauhallinen ja katse päättäväinen. Ensimmäiset heitot lähtevät hieman hapuillen, mutta kertojen edetessä ja askelluksen osuessa nappiin, aina vaan rennommin. Tulee ensimmäinen kaato ja tulosmonitorin animaatiohahmot kiljuvat Melko komea kaato! Tiedottajan pallo hakeutuu kuin magneetin vetämänä oikeaan ränniin. Sitten Pirjo tuulettaa täyskaatoa ja monitorissa vilkkuu kannustustekstinä - Koko hoito nurin! Nyt on pakko tsempata ja saan kuin saankin ensimmäisen kaadon. Ilo on lyhytvaikutteista, seuraavan heiton jälkeen monitoriveijarit nauraa jäkättävät kaksin kerroin: Tähtää hieman keskemmälle, neuvotaan. Naapuriradallakin ränni kolisee, mutta Leenan asenne on oikea ja vapautunut nauru raikuu. Määräajan lähestyessä loppuaan alkaa olla selvää, ketkä ovat voittajia ja ketkä altavastaajia. Pirjo on löytänyt hyvän heittoasennon ja kaatoja satelee. Monitori-raatikin viisastelee, että päätit sitten tähdätä. Eilan heitot hioutuvat matkan varrella ja loppumetreillä Pirjon olo alkaa käydä jo hieman tukalaksi. Tunnin keilaturnauksen päätteeksi luvut näyttävät seuraavilta: Pirjo 313 Eila 279 Kirsi 220 Leena 161 Pirjo Lahikainen ja Eila Routama uskovat avoimeen keskustelukulttuuriin Pävessä panostetaan yhteistilaisuuksiin ja iloitaan toimivista yhteistyökanavista Verojohtaja Eila Routama ja pääluottamusmies Pirjo Lahikainen kertoivat Veroväkilehdelle Päven kuulumisista ja yhteistyöstä, joka nykyisissä tehtävissä on jatkunut noin neljän vuoden ajan. Molemmilla on takana pitkä ura Verohallinnon palveluksessa. - Ajankohtaisasioista ensimmäiseksi mieleen nousee taloon liittyvät rakenteelliset ongelmat. Hajuhaitoista on jo onneksi päästy, mutta ilmastointi on epätasaista. Toisaalla on kylmää, toisaalla kuumaa tai vetoista, kertoo Eila. Kiinteistön omistaja tekee kyllä korjauksia, mutta toimenpiteet vievät henkilöstön näkökulmasta ikävän paljon aikaa. Vaikka työntekijöitä on jonkin verran pystytty uudelleen sijoittamaan eri puolille taloa, se on hieman laiha lohtu. Tämä ilmastointiasia tuli esille vahvasti myös Päven infotilaisuudessa, nyökkäilee Pirjo. Info-tilaisuuksissa sana on vapaa Info-tilaisuuksia Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Pävessä pidetään noin kerran kuussa. Yleensä pidämme kaksi samansisältöistä tilaisuutta, jotta kaikki varmasti mahtuvat paikalle. Tilaisuuden alussa kerron työtilanteeseen tai muuhun henkilöstön kannalta tärkeään teemaan liittyvistä asioista. Katsauksen jälkeen pidetään vielä johdon kyselytunti, jonka aikana kuka tahansa voi esittää ajankohtaisia tai mieltä askarruttavia kysymyksiä, selostaa Eila. Hän toivoisi henkilöstöltä nykyistä enemmän suoria yhteydenottoja ja vinkkejä asioista, joita info-tilaisuuksien aikana voitaisiin käsitellä. Leena Tuikkanen näkee hyvänä, että suuressa talossa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. On aina tehokkaampaa koota väkeä paikan päälle keskustelemaan, kuin että viestejä lähetetään esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Yhteiset tilaisuudet lisäävät vuorovaikutusta ja yhteishengen tuntua. Eila kertoo että info-tilaisuuksissa on kevään aikana käsitelty mm. Verohallinnon yhtenäisiin liukuma-aikoihin siirtymistä. Pirjo lisää että Pävessä yhdenmukaiset liukumat kiristävät hiukan perjantai- ja maanantai-liukumien nykyistä käytäntöä. Toisaalta parannusta tuo se, että aaton aattoina voi juhlapyhiä lähteä viettämään iltapäivällä puoli kahdesta alkaen. Eila kertoo, että viimeksi järjestetyssä info-tilaisuudessa liukumat eivät enää nousseet esille, joten vaikuttaa siltä, että ajatukseen Verohallinnon yhtenäiseen käytäntöön siirtymisestä on jo ehditty totutella. Leena muistuttaa, että tarvittaessa on esimiehen kanssa edelleen mahdollista sopia myös muistakin liukumajärjestelyistä. yleensä poikkeamista sovitaan perustelluista syistä ja määräajaksi. Luottoryhmästä hyötyy koko työyhteisö Johtamisen työkaluksi Eila on ottanut käyttöönsä myös niin sanotun luottoryhmän kokoontumiset. Luottoryhmä on epävirallinen keskustelukanava, johon verojohtaja kutsuu luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja varat, päihdetyöhenkilön sekä henkilöstöpäällikön. Kokoonnumme noin neljä-viisi kertaa vuodessa keskustelemaan jokaisen sektorin ajankohtaisista asioista, kuvailee Eila. Aluksi pelkäsimme että sana luottoryhmä herättää kysymyksiä työntekijöiden keskuudessa. Nimestä ei ole kuitenkaan syytä vetää vääriä johtopäätöksiä, vaan se muodostuu kokoonpanon perusteella. Sekä verojohtaja että pääluottamusmies ovat samaa mieltä siitä, että luottoryhmä on hyvä yhteistoimintakanava, joka on jo poikinut aloitteita. Luottoryhmä on sopivan pieni porukka. Saamme toisiltamme tehtävässä toimimisen kannalta hyödyllisiä tietoja puolin ja toisin, kuvailee Pirjo. Eila lisää että joitakin asioita on viety luottoryhmän keskustelun johdosta myös yt:n käsiteltäviksi. Leenasta luottoryhmä ajatuksena on hyvä. Liittona korostamme aina, että luottamusmiehen tulisi käydä säännöllisesti keskusteluja johdon kanssa. Tästä laajennetusta kokoonpanosta on varmasti paljon hyötyä kaikille toimijoille. Leena pitää tärkeänä että työyhteisöissä muodostetaan yhteistyökanavia eri henkilöstöedustajien ja johdon kesken. Eila on Pirjon mielestä hyvä kuuntelija ja keskustelukumppani Pirjo Lahikainen toimii Pääkaupunkiseudun verotoimiston pääluottamusmiestehtävän lisäksi Uudenmaan veroviraston varapääluottamusmiehenä, Päven yt:n puheenjohtajana ja viraston yt:n jäsenenä. Siviilissä Pirjo on kahden nuoren aikuisen äiti ja dalmatialaisrotuisen Pimula-koiran emäntä. Veroväki: Mikä on luottamusmiehelle haasteellisinta tänä päivänä? Ajan tasalla pysyminen. Ajalle ominaista on, että asiat ovat laajoja ja niitä on paljon. Ei riitä että tuntee oman työpaikan asiat, koko hallinnon asioista on ymmärrettävä aina vaan enemmän. Suuren työyhteisön luottamusmiehenä haasteeksi koen sen, etten tunne kaikkia jäseniä henkilökohtaisesti. Veroväki: Mistä saat voimia ja inspiraatiota? Jäsenten yhteyden ottoja tulee paljon. Se antaa virtaa ja tulee sellainen tunne, että tekee tärkeää työtä, on luottamuksen arvoinen. Veroväki: Olet tehnyt lähes viisi vuotta yhteistyötä Eila Routaman kanssa. Kerro missä Eila on hyvä? Eila on hyvä kuuntelija. Hän antaa tilaa keskustelulle, niin että hänen kanssaan on helppoa keskustella asiasta kuin asiasta. Aina emme ole samaa mieltä, mutta keskustelu sujuu myönteisessä hengessä. Pirjo on Eilan mielestä monipuolisesti asioita luotaava asiantuntija Eila Routama on toiminut Pääkaupunkiseudun verotoimiston verojohtajana vuodesta Perheeseen kuuluu mies ja kaksi poikaa. Kaikki insinöörejä, lisää Eila nauraen. Vapaa-ajalla Eilan harrastuksiin kuuluu tenniksen peluu ja mökkeily. Veroväki: Mikä on johtajuudessa haasteellisinta tänä päivänä? Se että saa viestittyä oikeita asioita oikeaan aikaan riittävästi. Ongelmia syntyy isossa työyhteisössä helposti kun viestit kulkevat monia eri kanavia pitkin ja vääristyvät helposti matkalla. Tällä hetkellä askarruttaa myös se, kuinka saisimme työpaikan fyysiset olosuhteet kohdalleen, niin että työnteko sujuisi terveellisessä ja miellyttävässä ympäristössä. Veroväki: Mistä saat voimia ja inspiraatiota? Työni on mielenkiintoista ja monipuolista, itsessään inspiroivaa. Hyvät suhteet läheisiin työtovereihin merkitsevät paljon. Vapaa-aikana on tärkeää irrottautua työasioista. Tähän mennessä olen onnistunut pyhittämään lomat ja viikonloput itselleni ja perheelle. Veroväki: Missä Pirjo on hyvä? Pirjo osaa ottaa asioiden eri näkökulmia monipuolisesti huomioon. Luottamusmiehenä hän on asiantuntija, joka osaa kiinnittää huomion oleelliseen

11 Y H D I S T Y K S I S S Ä T A P A H T U U Sisä-Suomalaiset virkistyivät kartanokierroksella Kehitys- ja palkkakeskusteluun kannattaa panostaa Sisä-Suomen Verovirkailijat ry järjesti keväällä jäsenilleen kartanokierroksen, jonka teemana oli Romantiikkaa Hämäläisissä kartanoissa. Bussikierroksella tutustuttiin Ylikartanoon, Hahkialan kartanoon, Kirstulan kartanoon sekä Aulangon kylpylään. Samalla osallistujilla oli mahdollisuus ostosten tekemiseen Iloisen Puutyön tehtaanmyymälässä. Sisä-Suomen Verovirkailijat ry: n vuosikokous järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Vuosikokouksen jälkeen jäsenille tarjotaan päivällinen ravintola Iso-Huvilassa. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus osallistua Vexi Salmen elämästä kertovaan musikaalinäytökseen Villit vuodet. Suomen Verotarkastajat SVT ry:n ja Aikakausjulkaisu Verotuksen perinteiset Vero-Opintopäivät järjestetään Finlandia-talossa Järjestyksessä jo 41. kertaa järjestettävät Vero-Opintopäivät kutsuvat Verohallinnon väkeä osallistumaan edulliseen ja laadukkaaseen ammattialan koulutukseen. Sisä-Suomalaiset tutustuivat kartanoromantiikkaan Verohallinto haluaa satsata työpaikoilla loka-joulukuun aikana käytävään kehitys- ja palkkakeskustelukierrokseen. Valmistautumista helpottamaan tarjotaan koko henkilöstölle koulutusta, jonka myötä tutustutaan uusittuun keskusteluohjeeseen ja keskustelulomakkeeseen. Tavoitteena on myös luoda Verohallinnon kehitys- ja palkkakeskusteluille yhteinen sisältö ja aikataulu. Koulutuskierros käynnistyy siten, että kehitys- ja palkkakeskustelutyöryhmän laatiman aineiston pohjalta koulutetaan ensi vaiheessa yksiköiden kouluttajat, jotka sitten kouluttavat koko muun henkilöstön. Monipuolisiin aiheisiin on syytä valmistautua etukäteen Esimiehen kanssa käytävässä keskustelussa käsitellään monia asioita. Ensin katsahdetaan menneeseen ja arvioidaan saatuja työtuloksia ja sitä, kuinka annetuista tehtävistä on suoriuduttu. Seuraavaksi käydään läpi nykyinen viitetehtävä ja tarkistetaan, onko tehtäviin mahdollisesti tulossa muutoksia lähitulevaisuudessa. Jos on, niin on hyvä pohtia, minkälaista tukea ja koulutusta uusien tehtävien tai uudistuvien työmenetelmien johdosta tarvitaan. Tehtävämuutoksissa on syytä keskustella myös siitä, mikä on muutosten mahdollinen vaikutus nykyiseen viitetehtävään. Keskustelujen myötä syntyy tehtävän vaativuuden arvio ja henkilökohtaisen suorituksen arvio, sekä käsitys tuen ja kehittämisen tarpeesta. Samalla arvioidaan myös työhyvinvoinnin tilaa työpaikalla, sekä yleisesti, että yksilötasolla. Tilanteessa käydään siis läpi melkoinen luotaus työelämän eri osa-alueisiin, joten asioiden pohtimiseen etukäteen kannattaa varata aikaa. Keskustelu on myös strategian profilointia Tästä keskustelukierroksesta lähtien Verohallinto korostaa yksittäisen työntekijän merkitystä asetettuihin päämääriin pyrkimisessä. Sen vuoksi hallinnon jokaisella työntekijällä on oltava käsitys siitä, mitä nämä päämäärät ovat ja kuinka omassa tehtävässä niitä voi edistää. Ennen henkilökohtaisia kehityskeskusteluja käydään koko yksikön tai ryhmän kanssa keskustelu johdon valitsemista sisäisistä viesteistä, jotka ovat: Kartoitamme järjestelmällisesti asiakkaiden tarpeita ja tunnistamme uudet ilmiöt sekä reagoimme niihin. Reagoimme nopeasti asiakasyhteyksissä havaitsemiimme asiakasryhmien tarpeisiin. Toimimme ennakoivasti siten, että asiakkaan yhteydenottokertojen määrä on mahdollisimman vähäinen. Markkinoimme verkkopalveluja. Teemme Verohallinnon organisaatioyksiköiden kesken aktiivisesti yhteistyötä. Osallistu infoihin, ole aktiivinen ja tee kysymyksiä Työpaikkojen yhteisissä infoissa on syytä olla tarkkana ja esittää kysymyksiä jos jokin asia on jäänyt vaivaamaan. Varaa riittävästi aikaa ennen varsinaista keskustelua. Hahmota oma tilanteesi ja muodosta kuva omista toiveistasi keskustelua varten. Edesauta osaltasi hyvän ja luottamuksellisen keskusteluilmapiirin syntymistä. Ohjelmassa käsitellään Verolainsäädännön ja Verohallinnon ajankohtaiskatsausten lisäksi mm. seuraavia aihealueita: Verotuksen sopeuttaminen IFRS:ään ja osakeyhtiölakiin Tilinpäätös ja verotus Yritysjärjestelyjen ajankohtaisia kysymyksiä Lähdeverolain muutokset Tulolähdejako ja sen merkitys verotuksessa Poistojen ongelma-alueita Sukupolvenvaihdoshuojennuksen uudistaminen Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Kouluttajina tilaisuudessa luennoivat Suomen arvostetuimmat vero-asiantuntijat. Katso tarkempi ohjelma verkkosivuilta: tai Osallistumismaksusta (512,40 ) Verohallinnon henkilöstö saa erillisen alennuksen viraston osallistujamäärästä riippuen. Yhdistyksen jäsenet osallistuvat edullisen jäsenhintaan. Kehitys- ja palkkakeskustelutyöryhmän raportti löytyy Apajasta. Raportin nimi on palkka- ja kehityskeskustelun kehittäminen. Tutustu myös keskusteluohjeeseen liiton jäsensivuilla:

12 p ä ä l u o t t a m u s m i e s Teemana työhyvinvointi Tänä vuonna Verovirkailijain Liiton teemana on työhyvinvointi. Tästä teemasta voisi tehdä pysyvän. On se sen verran tärkeä ja aina ajankohtainen: Oma ja kaverin jaksaminen mietityttävät organisaation-, töiden ja työmenetelmien muuttuessa. Verohallinnon keski-ikä on 48 vuotta, ja se nousee yhä mm. tiukkojen henkilöstökehysten vuoksi. Näyttää myös siltä, että henkilöstörakenteen oikaisua ei voida perustaa eläkepoistuman tai uusrekrytoinnin varaan. Käsiini osui sattuvasti Antti Aron pieni kirjanen nimeltä On niin kiire ettei ehdi tehdä mitään. Aron mukaan keskeinen henkilöstön työkykyyn liittyvä ongelma tänä päivänä on burnout, joka kehittyy kun ihmisen ja työn välillä oleva epäsuhtatilanne on pitkäaikainen. Aro painottaa, että työuupumuksen ehkäisy on pitkäjännitteistä toimintaa ja se edellyttää ehkäisystrategian laatimista, jonka ei tule olla muusta organisaation toiminnasta irrallinen asia, vaan sen tulisi perustua organisaation henkilöstöstrategiaan. On huomattava, että burnoutin ehkäisy ei ole vain erityisryhmiä, esimerkiksi jo oireilevia työntekijöitä, koskeva asia, vaan se koskee kaikkia organisaation jäseniä. Vastuu strategian laadinnasta ja toteutumisesta kuuluu henkilöstöjohdolle. Verohallinto on huomannut ajan haasteen. Alkavat Työ- ja elämänkaarihankekoulutukset pyrkivät etsimään omalta osaltaan keinoja tukea henkilöstön työhyvinvointia ja muutosjohtamista. Myös Verovirkailijain Liiton edustajat olivat mukana suunnittelemassa hankkeen toteuttamista. Hankkeen toimintamuotoina on mm. käytettävissä olevan tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön toiminnassa, eri esimiestasoille suunnattava valmennus, toiminnan kehittämisvälineiden käytännön soveltaminen ja konsulttituen antaminen toimintayksiköille. Työntekijät pääsevät mukaan hankkeeseen osallistumalla esimiesten kanssa työyhteisössä tehtäviin välitehtäviin. Myös Kaiku-kehittäjät ja yksiköiden työsuojeluvaltuutetut osallistuvat koulutukseen ja toimivat tukena työhyvinvoinnin edistämisessä. Toivon, että hanke onnistuu ja antaa vastauksia työelämän tarpeisiin. Muistathan myös pysähtyä pohtimaan, sitä mitä voit itse tehdä oman hyvinvointisi eteen? Työuupumus ei tule ihmiselle yllätyksenä, koska työuupumusta edeltävä työpaine ja stressi on usein pitkäaikainen. Siinä vaiheessa kun itsensä huomaa väsyneeksi on vielä mahdollista estää väsymyksen kehittyminen uupumukseksi. Opetellaan pitämään huolta itsestämme ja omasta palautumisestamme! Pirteitä syyspäiviä Hannele: toivottaa Hannele Vartiainen, plm Muistathan pysähtyä pohtimaan, mitä itse voit tehdä hyvinvointisi eteen? Päven "kirjastonhoitaja" Sini Hurmerinta ja lainaaja Hannu Vornanen. Pävestä löytyy 1650 niteen lukukeidas Kun Helsingin verovirasto muutti vuoden 1975 alussa uuteen toimitilaansa Merihakaan, alimmasta kerroksesta oli varattu kolme huonetta henkilökunnan kerhotiloiksi. Jo pohjapiirustuksessa yksi huoneista oli nimetty kirjastoksi. Sen perusteella silloinen arkistonhoitaja kirjoitti Helsingin Veroviraston virkailijat HVV r.y:lle laajan esityksen kirjaston perustamisesta. Esitys pohjautui osittain myös henkilökunnan joukossa tehtyyn gallupiin, jonka mukaan virkailijat lainaisivat mieluiten kirjastosta ammattikirjallisuutta ja heti sen jälkeen tietokirjoja. Kirjastolle haettiin ja saatiin alkupääomaksi 3000 markkaa. Kirjoja päätettiin hankkia antikvariaateista, joka jo esityksessä todettiin hankalaksi mutta halvimmaksi tavaksi saada kirjavalikoima, jota asiakkaat ovat oikeutettuja vaatimaan. Kirja numero yksi on Tapaaminen Korfussa Kyselyn perusteella ei ehkä olisi arvannut, että kirjaston ensimmäiset kirjat olivat kaunokirjallisuutta. Numerolla yksi kirjaluettelosta löytyy Stewart Mary, Tapaaminen Korfussa. Steinbeckin, Dumasin ja Christien jälkeen sijalta 15 löytyy ensimmäinen tietokirja Yhdistyksen ja säätiön kirjanpito (Nurminen) ja sen jälkeen luettelo jatkuukin taas jo tutulla Christiellä, Linnalla ja todella monella Burroughsin Tarzanilla. Toki listalta löytyy pitkä rivi myös ammatti- ja tietokirjallisuutta. Alun perin kirjasto toimi kuten kaupunginkirjastotkin. Mikäli laina-aika venyi yli sallitun ajan, kirjastonhoitaja lähetti asiakkaalle virallisen huomautuskirjeen. Ehkä kohteliaisuussyistä vai lieneekö kirjastonhoitaja ollut joskus huolimaton, kirjelapussa oli myös kommentti, että kyseessä saattaa myös olla hänen virhemerkintänsä. Sakkoa ei peritty, vaikka virhe olisi ollut asiakkaankin. Nykyään ei ole enää virallista kirjettäkään, vaan kirjastonhoitaja lempeästi huomauttaa, että olisikohan jo aika palauttaa kirjat. Ahkera kirjastonhoitaja on lukenut jo puolet romaaneista Nyt noin 1650 kirjan kirjasto muutti alkuperäisestä tilastaan 2005 Myyrmäkeen Pääkaupunkiseudun verotoimiston tiloihin. Kirjasto on ihastuttava pieni lukunurkka keskellä jättimäistä taloa. Sinne ovat tervetulleita lukemaan ja lainaamaan kirjoja kaikki Pävessä työskentelevät Verovirkailijain Liiton jäsenet. Tällä hetkellä eniten lainataan dekkareita ja rakkausromaaneja. Vaikka Myyrmäkeen muuton yhteydessä poislahjoitetut 200 kirjaa menivät kuin kuumille kiville, lainauksien määrä on kutistunut. Innokkaan alun, noin 600 kappaleen vuosilainauksien jälkeen lainamäärä on ollut noin 200 lainaa vuodessa 2000-luvun alkuvuosien 400 lainauksen piikkiä lukuun ottamatta. Ehkä nykyinen työelämän vauhdikkuus, elokuvat ja edulliset pokkarit yhdessä ovat vähentäneet intoa käydä kirjastossa. Mutta ainakin kirjaston nykyisellä hoitajalla on kunnianhimoinen tavoite tuntea kirjastonsa ja lukea kirjaston kaikki romaanit. Tavoitteesta puuttuu vielä noin 800 kirjaa! teksti: Sini Hurmerinta kuva: Eija Sundvik 22 23

13 Tempaistaan kimpassa, luodaan uutta yhdessä! Tempaistaan Kimpassa, luodaan uutta Yhdessä! Verovirkailijain Liitto juhlistaa Työhyvinvointi -teemavuotta kutsumalla kaikki työssä käyvät jäsenet puhuttelevan viihteellisiin jäsentapahtumiin. Juonessa mukana ovat Hidas Oy:n työelämäja vuorovaikutusvalmennuksen käsikirjoittajat. Pääosassa kuvat, sanat ja ennen kaikkea musiikki. Työyhteisövalmennuksiin uusia luovia ajatuksia rutiininomaisten ratkaisujen vastapainoksi tuovat tunnetut suomalaiset artistit Mikko Kuustonen, Iiro Rantala, Jukka Perko, Kai Hyttinen, Susanna Haavisto, Timo Kämäräinen ja juontaja Jouko Paananen. Jäsentilaisuudet alkavat klo ja päättyvät klo Verovirkailijain Liitto vastaa osallistujien matkakustannuksista ja tarjoaa lounaan ja iltapäiväkahvin. Lisätietoa käytännön järjestelyistä ja ilmoittautumisesta saat VeroVL: n tiedotteista, jäsensivuilta ja omalta yhdistykseltäsi. Tule mukaan avoimin mielin! Tempaistaan Kimpassa -jäsentapahtumat 2008: Jäsenyhdistys Aika Paikka Pohjois-Karjalan verovirkailijat ry Koli Pohjanmaan Verovirkailijat ry Härmän kuntokeskus Lapin läänin Verovirkailijat ry Rukahovi Oulun ja Kainuun Verovirkailijat ry Sisä-Suomen Verovirkailijat ry HimosAreena Keski-Suomen Verovirkailijat ry Kaakkois-Suomen Verovirkailijat ry Anttolanhovi Lounais-Suomen Verovirkailijat ry Ellivuori Uudenmaan Verovirkailijat ry Rantasipi Hyvinkää Helsingin veroviraston Virkailijat ry Verohallituksen Virkailijayhdistys ry Lapin läänin Verovirkailijat ry Levi Oulun ja Kainuun Verovirkailijat ry * Huom: Suomen Verotarkastajat SVT:n jäsenet osallistuvat omalla alueella järjestettävään tapahtumaan. Jäsenpalautetta Kolin tilaisuudesta : Päivi Hämäläinen, Joensuu: Noin korkeatasoista iloisella tempolla esitettyä ja tehtyä musiikkia kuulee tällä leveysasteella harvoin. Kyllä oli ihana päivä, eikä yhtään harmittanut ettei juuri sinä päivänä päässyt marjaan ja sieneen. Minä olen hehkuttanut työpaikalla korkealta ja kovasti miten ihana päivä meillä oli liiton järjestämänä ja varmasti kaikki mukana olleet pitivät kuulemastaan ja näkemästään. Liisa Huttu, Nurmes: Esitystapa sekoittaa puhetta, kuvaa ja musiikkia oli uusi elämys minulle. Ja olin vaikuttunut. Maanantaina kerroin kokemaani työyhteisössäni, josta ei ollut muita osallistujia (heidän tappionsa!). Lisää tällaista!