Liitto kysyi mielipiteitä palkkakeskusteluista s. 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitto kysyi mielipiteitä palkkakeskusteluista s. 11"

Transkriptio

1 Veroväki ovirkailijain Liiton jäsenlehti 3/2008 NSO haastaa työnantajan dialogiin s. 5 Liitto kysyi mielipiteitä palkkakeskusteluista s. 11

2 P Ä Ä K I R J O I T U S Verovirkailijain Liiton Jäsenlehti, 28. vuosikerta Julkaisija Verovirkailijain Liitto ry Beskattningstjänstemannaförbundet rf Ratamestarinkatu Helsinki fax (09) Päätoimittaja Leena Tuikkanen puh. (09) Toimitussihteeri Kirsi Huhtamäki-Nasri puh. (09) Liiton toimisto Puheenjohtaja Leena Tuikkanen Tiedottaja Kirsi Huhtamäki-Nasri Pääluottamusmies Hannele Vartiainen puh. (09) Pardian Finanssitoimiala Asiamies Kristian Karrasch puh Jäsenrekisteriasiat neuvonta puh klo Kannen kuva Kirsi Huhtamäki-Nasri Taitto Tommi Häti / Reaktio Paino Forssan Kirjapaino, Forssa Tanssiinkutsu Verohallintojen Pohjoismainen henkilöstöjärjestö NSO päätti kaksikymmenvuotisen yhteistyön kunniaksi pistää niin sanotusti pärinää pyttyyn. Jatkossa toiminta perustuu yhdessä linjattuun strategiapaperiin ja sen pohjalta jalkautettaviin käytännön toimiin. Ensi töikseen NSO tähyää entistä tiiviimpään ja säännölliseen dialogiin työnantajapuolen kanssa. Liekö omena jo kypsä, sillä myös verohallintojen ylin johto tekee paljon yhteistyötä keskenään. Hallinnonalan pohjoismaiselle yhteistyölle ominaista on kokemusten ja toimintojen vertailu parhaita käytäntöjä hakevalla benchmarkingilla. Työmuotona hyvä valinta, sillä samankaltaisia kysymyksiä pyöritellään paraikaa ympäri pohjolaa. Niin meillä kun naapurimaissakin on johdolla tekemistä tuotavuusvaatimuksiin, tukitoimien kasvavaan määrään, sekä sähköisiin verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä, joista vääjäämättä seuraa myös osaamisen kehittämiseen liittyviä haasteita. Henkilöstönäkökulmaa painottava benchmarking on ollut kova sana myös NSO:n yhteistyökuvioissa. Ei ihme, sillä yhteisistä haasteista ei ole pulaa, eikä toimintakulttuuritkaan liian merkittävästi eroa toisistaan. Yhä tärkeämmäksi on noussut myös tarve arvioida nopeasti muuttuvaa työelämää. Tulevaisuusluotauksen helpottamiseksi verohallintojen kehityssuuntauksia seurataan jatkossa yhteismitallisten seurantaindikaattoreiden avulla. Toivoa sopii, että työnantajapuoli hyväksyy NSO:n tanssiinkutsun. Taustalla lienee ajatus, että kun yhdessä tekemisen hyödyistä on todistettavaa näyttöä kotikentillä, niin laajennetussa kokoonpanossa saadaan aikaan vieläkin enemmän. Kävi miten kävi, mutta siitä ei ainakaan kannata jäädä kinaamaan kumpi vie ja kumpi vikisee. Hyvää syksyä Veroväki-lehden lukijoille, Kirsi Huhtamäki-Nasri tiedottaja Henkilöstöasioiden päätöksenteko yhtenäistyy Lakimuutos Verohallinnon uudesta organisaatiosta astui voimaan Uudistuksen myötä myös Verohallinnon yhteistoimintasopimukseen tuli muutoksia. Uusina yksiköinä sopimukseen kirjattiin esimerkiksi Veronkantokeskus, Hallintopalvelu ja Verohallitus. Uudessa sopimuksessa Verohallinnon rooli päätöksentekijänä korostuu. Uudistuksen myötä esimerkiksi Henkilöstöhallintoon liittyvät asiat päätetään Verohallinnossa pääjohtajan tai Hallintopalvelun päätöksellä ja ne koskevat kaikkia yksiköitä ja toimintayksiköitä. Enää ei siis esimerkiksi virastoissa voida päättää vaikkapa liukuvasta työajasta. Koko Verohallintoa kattavan yt-elimen rooli on muuttunut. Tähän mennessä päätökseen meneviä asioita on yt-käsittelyyn tullut suurelta osin työryhmien valmistelun kautta. Työryhmissä on ollut yksiköiden edustus erilaisia selvityksiä laadittaessa. Näin asioiden valmistelussa on ollut mukana laaja joukko eri näkökulmia esiin tuovia edustajia. Vaikka yhteistoimintaelin ei päätä asioita, tulee sen mielipiteet huomioida päätöstä tehtäessä. Näin tietysti periaatteessa, mutta onneksi tämä näyttää toimivan myös Verohallinnon käytännössä. On tärkeää saada yt:een tulevista asioista tietoa etukäteen. Näin ehdimme käyttämään omia kanaviamme henkilöstön mielipiteiden ja eri näkökulmien selville saamisille. Vaikka Verohallinnon yhteistoimintaelimen rooli onkin uudessa organisaatiossa korostunut, on yksiköiden ja toimintayksiköiden yhteistoiminnalla edelleen tärkeä merkitys oman alueen asioista keskustelevana kanavana. Myös henkilöstön rooli yhteistoimintakäsittelyyn aloitteita tekevänä ja kantaa ottavana osapuolena on edelleen tärkeä. Samalla on hyvä muistaa, että yhteistoimintaelin on myös työsuojelutoimikunta jolle kuuluu kaikki työhyvinvointiin liittyvät asiat. Beslutsfattandet i personalärenden förenhetligas Revideringen av lagen om skatteförvaltningens organisation steg i kraft den Tillika med organisationsreformen reviderandes även Skattestyrelsens samarbetsavtal. I avtalet infördes som nya enheter bl.a. Skatteuppbördsenheten, Förvaltningsenheten och Skattestyrelsen. I det förnyade avtalet understryker man Skatteförvaltningens roll som beslutstagare. Reformen betyder att Skattestyrelsens generaldirektör eller Förvaltningsenheten i fortsättningen besluter bl.a. om ärenden som hör till Personalförvaltningen och ansluter sig till personalen. Besluten berör alla enheter och verksamhetsenheter. Man kan inte i fortsättningen i ämbertsverken fatta beslut om t.ex. flexibel arbetstid. Rollen för samarbetsorganet som omfattar hela Skatteförvaltningen har förändrats. Ända till nu har ärenden som behandlats i samarbetsförfarande kommit främst via arbetsgrupperna. I arbetsgrupperna har varit representanter för enheterna. På så sätt har man vid beredandet av ärenden kunnat ta i beaktande olika synpunkter som de olika representanterna har företrätt. Fastän inte samarbetsorganet gör beslut i ärenden, bör dock dess ståndpunkt tas i beaktande vid beslutstagandet. Så in princip, men till all lycka ser det ut att ske så även i Skatteförvaltningens praxis. Det är viktigt att man i förväg får veta om ärenden som behandlas i samarbetsförfarande. Då hinner vi genom våra egna kanaler ännu få reda på personalens åsikter och synpunkter. Fastän man nu i den nya organisationen understryker rollen för samarbetsorganet inom Skatteförvaltningen, utgör samarbetet mellan enheterna och verksamhetsenheterna ännu en märkbar kanal i dialogen som berör enheternas egna områden. Det är själ att poängtera även personalens roll som initiativtagare och ställningstagare. Samtidigt är det bra att komma ihåg att även arbetarskyddskommissionen är ett samarbetsorgan, till vilket hör ärenden som ansluter sig till personalens välbefinnande i arbete. Leena Tuikkanen puheenjohtaja, ordförande 2 3

3 L U K I J A N U R K K A U S Monta vuotta asiaa seuranneena olen huomannut että hallinnon kesälomittajiksi palkataan aina vaan nuoria opiskelijoita. Ei siinä mitään, hekin tarvitsevat työkokemusta. Usein käy kuitenkin niin, että kun kesätyöntekijät palaavat koulunpenkille, me kiireiset vakituiset korjailemme töitä pitkään. Hoitoalalla ei pärjätä ilman kokeneita sijaisia, mutta eikö Verohallinnossakin voitaisi asiaa paremmin suunnitella? Korjailuun menevä aika on kaikesta muusta pois. nimimerkki Sirpa Tekstarit: Miksi palkkausjärjestelmien vertailulaskuri on poistettu liiton jäsensivuilta? nimim. närkästynyt Toimitus: Jorma Rontin laatima ja hiljattain päivittämä palkkalaskuri löytyy osoitteesta jasensivut/ palkkaus/palkan_rakenne/. Hyvä että lehdessä esitellään luottamushenkilöitä, mutta eikö tavallisia jäseniäkin voisi esitellä? nimim. kiinnostunut Toimitus: Aktiivitoimijoiden lisäksi jatkossa palstatilaa saavat myös jäsenistä kertovat artikkelit. Kirjoita tai tekstaa: Voit lähettää Veroväkilehdessä julkaistavaksi tarkoitettua lukijapalautetta, kysymyksiä ja lyhyitä kommentteja osoitteella Verovirkailijain Liitto ry, Ratamestarinkatu 11, Helsinki. Voit myös tekstata numeroon (kirjoita viestin alkuun sana VEROVÄKI). Viestin välittämisestä ei peritä erillistä palvelumaksua. Pohjoismaisen henkilöstöjärjestön toimintaa linjattiin Savonlinnassa: NSO haluaa panostaa vuoropuheluun T A R I N O I T A V E R O H A L L I N N O S T A Virkeä eläkeläisporukka tapailee Iisalmessa Iisalmelaiset Eila Kauhanen ja Ritva Roth ovat lähettäneet toimitukselle kirjeen, jossa he kertovat että entiset verohallintolaiset, nykyiset eläkeläiset ovat jatkaneet tiivistä yhteydenpitoa vuodesta 1993 lähtien. Kirjoittajien mukaan noin kymmenen hengen porukka on kokoontunut jo 153 kertaa. Lääninveroviraston säästötalkoot Iisalmelaiset muistelivat menneitä. Ennakontarkastaja Kalle oli antanut pilke silmäkulmassa Kaisa-apulaislle tehtävän viedä WC:n seinälle tiedotteen: Lääninverovirasto on lähettänyt kirjeen, jossa kehotetaan säästäväisyyteen. WC-paperi on käytettävä molemmin puolin. Verojohtaja. Pian syöksyi tuohtunut Tyyne verojohtajan pakeille pyytäen selvitystä asiaan. Päällikkö hämmästyi syytöksiä, mutta piankos jäljet johtivat sylttytehtaalle. Onneksi verojohtaja ei suuttunut, vaan asialle naurettiin porukalla. Uppiniskainen tilallinen Iisalmelaisilla oli myös monenkirjavia asiakkaita. Eräs isäntä ei uskonut torpparilain maan jakoon vielä 1950-luvullakaan. Hän kirjoitti veroilmoituksensa kaikki vaaleat kohdat täyteen, mm. että hänen maatilansa oli kaakaetunen ja vesikorpinen. Sitten hän kävi vaikertamassa henkilökohtaisesti, kuinka hänelle kuuluu enemmän maata. Toisinaan kävi niin, ettei miekkosta saatu suostuteltua ulos ja silloin piti turvautua poliisin apuun. Hyvä johtaminen ja avoin ja reilu toimintakulttuuri edistävät parhaiten työpaikan tavoitteiden saavuttamista, todettiin verohallintojen pohjoismaisen henkilöstöjärjestön NSO:n kesäkuussa pidetyssä vuosikokouksessa. 20-vuotisen järjestön tulevaisuuden toiminnassa yhdeksi tärkeimmäksi kehityksen kohteeksi asetettiin yhteistyön tiivistäminen verohallintojen ylimmän johdon kanssa. Vuoropuhelun vakiinnuttamiselle onkin tilaus, sillä osapuolten yhteisenä tavoitteena on edistää toimenpiteitä, joiden avulla verohallinnoista sukeutuu pohjolan julkisen hallinnon houkuttelevimpia työpaikkoja. teksti ja kuvat: Kirsi Huhtamäki-Nasri

4 Työpaikan haasteellisiin muutoksiin sitoutuminen edellyttää työntekijän aseman huomioimista ja henkilöstöedustajien mukaan ottamista suunnitteluvaiheista lähtien. Tämän jo tutuksi tulleen ajatuksen pohjalta NSO korostaa kaikkia osatekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän jaksamiseen ja motivointiin. Taustalla on usko siihen, että henkilöstönäkökulman huomioiminen edistää myös työnantajan strategisia tavoitteita, sillä yhdessä toimien ja osapuolia kuunnelleen vältytään usein myös kalliilta ja korjausliikkeisiin aikaa kuluttavilta virheiltä. NSO edellyttää että konkreettisia toimenpiteitä verohallinnoissa panostetaan: - työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen - työntekijöiden toiveiden huomioimiseen suunniteltaessa työajan sijoittamista toiminnan vaatimusten puitteisiin - työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen siten että työntekijä selviytyy organisaation muutosten edellyttämistä vaatimuksista - työntekijöiden palkka- ja työehtojen parantamiseen Kokouksessa kuultiin NSO:n asettaman työryhmän selvitys pohjoismaisten verohallintojen työyhteisöistä, jossa asiakysymyksinä painottuivat erityisesti hyvän johtamisen vaikutukset työyhteisölle, fyysisen ja psyykkisen työympäristön merkitys, sekä verohallintojen työntekijöiden stressitilanteen kartoitus. Toimeksiannolla haettiin myös kunkin maan kehityssuuntauksia ilmaisevia, yhteisiä indikaattoreita. Taitava johtaja luo hyviin suorituksiin kannustavan ilmapiirin Raportti korostaa johtajan ominaisuuksia työyhteisön tukijana ja sparraajana. Hyvän johtajan alaisuudessa on tyytyväisiä ja motivoituneita työntekijöitä jotka mielellään antavat työlle lisäpanosta. Tämä edellyttää että työlle asetetuista odotuksista sovitaan esimiehen ja työntekijän välillä etukäteen, sillä konkreettiset ja täsmällisesti määritellyt odotukset vähentävät tutkimusten mukaan stressiä ja vapauttavat energiaa työntekoon. Hyvin johdetun organisaation tunnusmerkkejä ovat myös alhainen poissaolojen määrä, johtamistoiminnan näkyvyys, yksilöllisiä taitoja ja voimavaroja tunnistava ja niitä kannustavalla tavalla arvottava, Verohallinnon Kent Gustafsson (ylh. oik.) piti mielenkiintoisen esitelmän pohjoismaisesta verohallintojen välisestä yhteistyöstä. sekä luottamusta herättävä toiminta. Raportissa korostetaan, ettei alaisten määrä yhdellä esimiehellä saisi kasvaa liian suureksi. Jokaisen työntekijän kanssa olisi ehdittävä keskustelemaan. Vahingollisella tavalla stressaantunut kokee riittämättömyyden tunnetta Raportissa selvitellään myös ns. vahingollisen stressin ilmenemistä verohallintojen työyhteisöissä, erityisesti callcentereissä ja asiakaspalvelupisteissä. Stressiä ilmentämään valittiin tässä yhteydessä määritelmä, jonka mukaan stressi on tila, jonka ihminen kokee, jos hänen voimavaransa eivät täytä ympäröivän maailman hänelle asettamia vaatimuksia. (Steffensen, 2004). Raporttiin työryhmä on kirjannut sattumanvaraisessa järjestyksessä olevan kymmenen käskyn -ohjelman, jota työyhteisöjen johto voi pitää eräänlaisena tarkistuslistana stressittömämpään työyhteisöön pyrkimisessä. Työssä viihtymisen TopTen: Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen otetaan huomioon kaikissa organisaatiomuutoksissa. Työvälineet ja it-järjestelmät ovat ajan tasalla ja toimivat. Organisaation viestit ja viestintäkanavat ovat tarkoituksenmukaisia ja oikein kohdennettuja. Viestit kulkevat oikea-aikaisesti. Työmenetelmiä testataan ja muokataan uusiin tilanteisiin sopiviksi. Kullekin työntekijälle varmistetaan riittävä ammatillinen koulutus. Työn suorittamiseen tarvittavat resurssit on mitoitettu oikein (johto vastuussa). Organisaation vuorovaikutustaitoihin ja luottamuksen ilmapiirin panostetaan. Organisaation arvopohja ja toiminnan tavoitteet avataan kullekin työntekijälle konkreettisin esimerkein. Kehityskeskustelukulttuuriin panostetaan ja käytyjä keskusteluja arvioidaan. Esimiesten työtaakka on mitoitettu niin, että esimiestyölle jää aikaa. Työyhteisöjen indikaattoripainotukset osoittavat kehityksen suuntaa Kokouksessa suunniteltiin myös keinoja, joilla hallinnonalan kehitysnäkymiä eri kohdemaissa voidaan jatkossa seurata. Asiaa selvittänyt työryhmä totesi, että konkreettisten mittauspisteiden puuttuminen asettaa arvioinnille omat haasteensa, mutta kehitystä voidaan seurata yhdessä sovittujen indikaattoreiden avulla, jotka helpottavat työelämäluotauksen vertailukelpoisuutta. NSO valitsi seuraavat indikaattorit kehityssuuntauksien seuraamiseksi kussakin jäsenmaassa: taloudelliset voimavarat henkilöstön määrä henkilöstön vaihtuvuus sairauspoissaolot Dialogilla edistetään yhteisiä tavoitteita NSO haastaa verohallintojen ylimmän johdon rakentavaan vuoropuheluun ja entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Ajankohtaisina dialogiteemoina NSO listaa: Pohjoismainen verovirkamiesjärjestö, Nordisk Skatte Organisation NSO pähkinänkuoressa: Perustettu: 1988 Jäsenmäärä: Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on n jäsentä. Puheenjohtaja: Jørn Rise Verkkosivut: Varapuheenjohtajat Nieminen ja Lähdesmäki. NSO:n henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajat. verohallintojen strategiset linjaukset verohallintojen työyhteisöjen kehittäminen julkishallinnon houkuttelevimmiksi työpaikoiksi hyvän johtajuuden merkitykset työyhteisölle. Jäsenjärjestöt: Suomi: Verovirkailijain Liitto ry Norja: NTL-Skatt, Skatteetatens Landsforbund Ruotsi: Fackförbundet ST inom Skatteverket Tanska: Dansk Told & Skatteforbund, HK skat

5 L u o t t a m u s m i e s l ä h e l l ä s i n u a Kantokeskuksen pääluottamusmies Tuija Mäkelä toivoo avointa vuorovaikutusta työpaikoille Sisä-Suomen perintäyksikössä velallistutkimuksia tekevästä Tuija Mäkelästä tuli toukokuun alussa perustetun Veronkantokeskuksen pääluottamusmies. Ensimmäisenä tehtävänä on ollut selvittää kuka kukin on uudessa organisaatiossa. Syksyn aikana Tuija on kiertänyt Veronkantokeskuksen eri toimipaikoissa tutustumassa luottamusmiehiin, jäseniin ja johtoon. Teksti ja kuvat: Kirsi Huhtamäki-Nasri Tuija Mäkelä aloitti keväällä uuden Veronkantokeskuksen pääluottamusmiehenä Pirteän oloinen Tuija kertoo olleensa aina järjestötoiminnasta kiinnostunut. Kun omassa yksikössä oltiin aktiivisia, hän huomasi löytäneensä hengenheimolaisia. Luottamusmiestehtävistä Tuijalla on kokemusta vuodesta 1999 alkaen. Hyvin olen tehtävässä viihtynyt. Kantokeskuksen pääluottamusmiestehtävä toi tietysti mukanaan uusia haasteita, mutta kyllä tämäkin homma saadaan toimimaan, Tuija vakuuttaa. Muutos toi paineita asiakaspalveluun ja sisäisiin toimintakulttuureihin Kantokeskuksen organisaatiomuutoksella on Tuijan mielestä ollut merkittäviä vaikutuksia työntekijöiden arkeen. Osa vaihtoi töihin uudelle paikkakunnalle. Samalla kertaa saattoi vaihtua asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja esimies. Toimipaikkojen nimien lisäksi myös toimivalta muuttui. Esimerkiksi Tampereella asuva verovelvollinen ottaa yhteyttä perintään liittyvissä asioissa Sisä-Suomen perintäyksikköön ja maksuliikkeeseen liittyvissä asioissa Läntiseen veronkantoyksikköön. Tämän vuoksi uudistus luo paineita asiakaspalveluun kannossa ja perinnässä, mutta vaikuttaa varmasti myös muissa yksiköissä. Tuija kertoo, että muutos on otettu vastaan sekä riemuiten että pahoitellen. Osalle työpaikan vaihdos on merkinnyt lyhyempää työmatkaa, mutta kaikki eivät ole riemuissaan. Ongelmia syntyy aina kun erilaisista työkulttuureista tulevat alkavat muokata yhteistä toimintaa. Tuijan mielestä työnantaja on tehnyt siirtymisten osalta kuitenkin varsin maltillisia ratkaisuja ja kuullut asianomaisten mielipidettä. On hämmästyttävää, kuinka ihmiset jaksavat venyä Keskustelumme siirtyy valtiohallinnon tehokkuusvaatimuksia koskevaan teemaan ja puhumme myös työssä viihtymisestä. Kysyn Tuijalta, miten hän arvioisi tilannetta oman luottamustehtävänsä pohjalta; kuinka meillä jaksetaan? Yleisesti ottaen turvallisuutta luo se, ettei ketään irtisanota eikä palkka laske organisaatiomuutostilanteissa. Työ muuttuu kuitenkin entistä vaativammaksi, edellytetään jatkuvaa kouluttautumista ja tehokkuutta entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Organisaatiomuutoksen yhteydessä törmäsin siihen, ettei missään oteta huomioon sitä ylimääräistä työtä, jota organisaation perustaminen tuo tullessaan. Työntekijät opettelevat uusia työskentelytapoja, osallistuvat työryhmiin, perehdyttävät uusia työntekijöitä ja samalla tekevät omat virkatyönsä, Tuija luettelee. Usein hämmästelen sitä, kuinka ihmiset jaksavat venyä. Toisaalta me Veronkantokeskuslaiset olemme ylpeitä hienosti onnistuneesta muutosprosessista. Tuijan mukaan työssä viihtymistä ja muutokseen sopeutumista voidaan edistää avoimella vuorovaikutuksella. - Työssä ei aina tarvitse olla kivaa eikä kaikkien kanssa voi tulla toimeen. Kuitenkin kun keskustelemme asioista, voi niistä löytyä yhteinen ymmärrys ja opimme ymmärtämään erilaisia näkökantoja, uskootuija. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen ja luotettava, täydellinen ei tarvitse olla Hyvästä johtajuudesta puhutaan nykypäivän työelämässä entistä enemmän. Johtajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja, pelisilmää ja ihmistuntemusta. Tuija toteaa huvittuneena, että johtamistaidon oppikirjat ovat täynnä adjektiiviluetteloita, mutta ei esimiehen tarvitse olla superihminen. Pitkälle riittää se, että on tasapuolinen ja oikeudenmukainen, myös hyviä vuorovaikutustaitoja tarvitaan. Työntekijöiden luottamus täytyy saavuttaa. Suosikkijärjestelmää ei saa olla, eikä alaisten asioista sovi juoruilla. Inhimillisiä piirteitä on turha kitkeä. Ei esimiehen arvovaltaa alenna, vaikkei hän aina kaikkea tiedäkään. Kun reilusti tunnustaa, antaa luotettavamman kuvan. Tuija toivoo että Verohallinnossa kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota työntekijöiden hyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Johtajien roolissa ja koulutuksessa pitäisi enemmän korostua henkilöstöasioiden johtaminen. Panostusta pitäisi lisätä vuorovaikutustaitoihin ja tiedottamiseen. Työympäristössä tulisi ottaa enemmän huomioon työntekijöiden mielipide. Esimerkiksi avokonttorien osuus on lisääntynyt, mikä ei ole Tuijan mielestä välttämättä hyvä asia. Kiitokset Verohallinnolle liikuntasetelistä ja työaikapankista Verohallinto on kaiken kaikkiaan Tuijan mielestä hyvä työpaikka ja ansaitsee kiitoksen monissa asioissa. Hiljattain käyttöön otetut liikuntasetelit ja työaikapankki ovat hyviä uudistuksia. Toivoisin, että saisimme vielä kulttuurisetelin ja liikuntatunnin. Verohallinnossa on enenevissä määrin kiinnitetty huomiota jaksamiseen ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, joten tästäkin hallinto saa ruusuja. Veronkantokeskuksen henkilökunnalta Tuija toivoo aktiivista osallistumista uuden organisaation toiminnan suunnitteluun. Myös Verovirkailijain Liiton toiminnan kehittäminen tarjoaa kaikille jäsenille mahdollisuuden vaikuttaa. Olkaa aktiivisia, neuvoo Tuija perustettu Veronkantokeskus on valtakunnallinen yksikkö, joka vastaa veronkannon, perinnän ja tilittämisen tehtävistä. Veronkantokeskuksella on neljä veronkantoyksikköä ja seitsemän perintäyksikköä. Organisaatioon kuuluu myös Tietopalveluyksikkö. Yksikön ohjaus- ja kehittämistehtäviä hoidetaan Helsingissä. Henkilöstön kokonaismäärä tällä hetkellä on

6 Vastaako liitto uudistuvan työnantajaorganisaation haasteisiin? Kysymykseen vastausta on lähtenyt hakemaan Verovirkailijain Liiton hallitus, joka aloitti syksyllä 2007 organisaatiorakennetta koskevan uudistuksen valmistelutyöt. Kehittämishankkeen päätavoitteita ovat edunvalvonnan tehostaminen ja neuvotteluorganisaation tarkoituksenmukainen järjestäminen uudessa toimintaympäristössä. Teksti: Kirsi Huhtamäki-Nasri Jäsenkysely paljasti, mistä kenkä puristi Kysymys on ennen kaikkea siitä, että kun Verohallinto työnantajaorganisaationa muuttuu, toimiakseen tehokkaasti on myös ammattiyhdistyksen vastattava rakenteelliseen muutokseen, konkretisoi puheenjohtaja Tuikkanen. Hallituksen toimeksiannosta valmistelutyötä tekevä jäsentyöryhmä on evästetty siten, että lähtökohtana on toimintaperusteinen ajattelutapa, jossa tärkeimmät kriteerit ovat jäsenen aseman turvaaminen ja edunvalvonnan tehostaminen. Hankkeen sisäisinä muutosviesteinä korostuvat: Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemiseen panostaminen Ajatus että liitto on aidosti lähellä jäsentä Uudistuksessa huomioidaan tasapuolisesti hallinnon kaikkien toimialojen edustuksellisuus Lisäarvoa seuraa kaikille, kun yhdistysten hyvät käytännöt poimitaan talteen ja pannaan valtakunnallisen kierrätykseen Palvelut ja edut turvataan jäsenille yhteismitallisesti ja tasapuolisesti Muutoksen strategisia linjauksia: Henkilöjäsenet suoraan liiton jäseniä Toimintalähtöinen ajattelutapa (ei laatikkoleikkejä) Tärkein kriteeri jäsenen aseman turvaaminen, edunvalvonnan tehostaminen Vahva alueellinen toiminta Missä mennään nyt? Jäsentyöryhmän laatimien esittelymallien pohjalta hallitus päätti kesäkuussa 2008, että jatkotyöskentelyä valmistel laan ns. alueorganisaatiomallin pohjalta. Työryhmän tehtäväksi jäi syventää organisaatiomalliesitystä siten, että jäsenyyteen liittyvät edunvalvonnan tuotteet avataan prosessikuvauksilla. Liiton rakenneuudistukseen liittyvä keskustelu syventyy syksyn aikana jäsenyhdistysten hallituksissa ja yhdistysten ja liiton muissa tilaisuuksissa. Missä kuuluu jäsenen ääni ja tahto? Henkilöjäsen voi vaikuttaa organisaatiouudistukseen oman jäsenyhdistyksensä kautta. Jos olet kiinnostunut asiasta, tutustu ensin faktoihin: keskustele yhdistyksesi edustajan kanssa, joka on perillä asioista. Selvitä taustat, käy hallinnon ja liiton kotisivuilla. Esitä kysymyksiä ja anna palautetta! Konkreettisten kysymysten ja esimerkkien avulla edistät aiheesta käytävää vuoropuhelua. Kannattaa myös huomioida, että vaikka paljon selvitystyötä on jo tehty, kaikki ei voi olla vielä valmista. Kuka päättää ja koska? Rakennemuutosta koskeva lausuntokierros lähtee yhdistyksille 2009 alussa. Vastausten perusteella hallitus käsittelee lausunnot ja päättää, viedäänkö asia liittokokouksen käsiteltäväksi (10/2009) Mikäli hallitus tuo esityksen liittokokoukselle, liittokokous käsittelee asian ja tekee joko linjauksia tai päätöksiä. Liittokokouksessa päätösvaltaa käyttävät yhdistysten lähettämät viralliset edustajat. Verovirkailijain Liitto suoritti toukokuussa kaksiosaisen jäsenkyselyn, jonka tavoitteena oli koota arvioita ja kokemuksia Verohallinnossa tähän mennessä käydyistä palkkakeskusteluista. Kyselyn toisena tavoitteena oli mitata jäsentyytyväisyyttä ja kartoittaa jäsenyyteen liittyviä odotuksia. Kyselyn tuloksia ja johtopäätöksiä hyödynnetään liiton toiminnan suunnittelussa ja kehitystyössä. Sähköpostitse toimitettu Webropol-kysely suoritettiin 15 %:n satunnaisotantana jäsenrekisteristä, josta oli poisluettu eläkeläisjäsenet. Vastausprosentti oli 55 % yhteensä 313 vastausta, jonka perusteella tuloksista voidaan tehdä melko luotettavia johtopäätöksiä. Palkkausjärjestelmään on vielä panostettava Verohallinnossa käytössä olevan palkkausjärjestelmän tavoitteita ovat hyvään ja tulokselliseen työsuoritukseen kannustava, oikeudenmukainen, joustava ja kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä, joka motivoi vaativampiin tehtäviin hakeutumiseen. Työn vaativuutta korostamalla pyritään oikeudenmukaiseen palkkaukseen ja mielivaltaisten palkkaerojen kontrollointiin. Vastaajilta kysyttiin väittämien muodossa, kuinka hyvin he katsovat järjestelmän tavoitteiden toteutuvan tällä hetkellä. Järjestelmä kannustaa tulokselliseen työsuoritukseen väittämästä oli 46 prosenttia täysin tai melko eri mieltä. Täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa oli 35 prosenttia, neutraalilla kannalla 19 prosenttia. Järjestelmää sovelletaan oikeudenmukaisesti väittämästä 52 prosenttia oli täysin tai melko eri mieltä, täysin tai melko samaa kantaa edusti 24 ja neutraalia 24 prosenttia. Järjestelmä motivoi hakemaan vaativimpiin tehtäviin väittämän kanssa täysin tai melko samaa mieltä oli 38 prosenttia ja niin ikään 38 prosenttia oli asiasta täysin tai melko eri mieltä. Ei samaa, eikä eri mieltä oli 24 prosenttia. Järjestelmä on tasoittanut mielivaltaisia palkkauksen eroja väittämästä oli täysin tai melko eri mieltä 44 prosenttia, täysin tai melko samaa mieltä 30 ja ei samaa eikä eri mieltä 26 prosenttia. Viitetehtävien vääristymät ja hekojen keskiarvot vesittävät hyviä periaatteita Jatkokysymyksen avovastauksissa vastaajille tarjottiin mahdollisuus arvioida edellä esittämiensä tavoitteiden epäonnistumisen syitä. Useimpia mainintoja keränneet vastaukset luokiteltiin ja listattiin seuraavasti: Viitetehtävissä vääristymiä (15) Viraston keskiarvot henkilökohtaisen suorituksen arvioinneissa vievät pohjaa (14) Pärstäkerroin vaikuttaa (13) Esimies ei osaa soveltaa (11) Järjestelmä kannustaa tekemään huonoa jälkeä, määrää arvostetaan enemmän kuin laatua (7) Vaativampaa viitetehtävää tekevät saavat helpommin hyviä heko-arvioita (3) Takuupalkalla oleminen ei kannusta (3) Ei mahdollisuuksia palkan nousuun, kaikki uudet työt menevät ns. jouston sisään (2) 10 11

7 Saatujen tulosten perusteella yli puolet (52 %) vastaajista koki, ettei järjestelmän soveltaminen ole ollut oikeudenmukaista. Lisäksi lähes puolet (46 %) oli sitä mieltä, ettei palkkausjärjestelmä vakuuta tulokselliseen työsuoritukseen kannustamisessa. Johtopäätöksiä tehtäessä oikeudenmukaisuuden toteutumista koskevat tulokset eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteisiä kun niitä vertaa vastauksiin, joissa arvioitiin esimiehen taitoja järjestelmän soveltamisessa. 68 prosenttia katsoi, että esimies osasi soveltaa järjestelmää asiantuntevasti. Lisäksi 70 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa, että esimies osasi hyvin perustella näkemyksiään. Omaa palkkausjärjestelmän periaatteiden tuntemusta arvioi hyväksi 90 prosenttia, ennakkovalmistautumista keskusteluun piti hyvänä 80 ja esimiehen valmistatumista 78 prosenttia. 90 prosenttia ilmoitti, että oli tuonut oman kantansa esiin asioissa, joista oli eri mieltä esimiehen kanssa. Kehittämiseväitä: keskiarvot ja pärstäkertoimet pois, esimiehet koulutukseen Vastausten perusteella erimielisyystilanteeseen päättyvistä keskusteluista 55 prosenttia johtui henkilökohtaisen palkanosan arvioinnista ja 53 prosenttia vaativuustasoon sijoittamisesta. Heko-osassa erimielisyyden aiheutti aikaansaavuus ja työn laatu 47, laaja-alaisuus tai erityisosaaminen 42, vuorovaikutustaidot 27 ja aktiivisuus ja kehittämisote 18 prosentille vastaajista. Erimielisyysasiaan liittyvistä jatkotoimista 44 prosenttia ilmoitti, että oli esittänyt kantansa, mutta että ei vie asiaa eteenpäin. Luottamusmiestä pyysi avuksi 19 prosenttia ja jollain muulla tavoin asiaa lähti ratkomaan 29 prosenttia. Vastauksissa muina, usein ilmoitettuina ratkaisukeinoina esitettiin, että asia jätettiin pöydälle ja yhteinen näkemys syntyi myöhemmin, tai että yksikön päällikkö teki ratkaisun. Osa kertoi päätyneensä kompromissiin esimiehen kanssa. Ydintoimintoja ja perinteisiä jäsenetuja arvostetaan edelleen Palkkausjärjestelmän kehittämisehdotuksia ja kommentteja saatiin yhteensä 81 vastauksessa, joista luokiteltiin useimmin esiintyviä seuraavasti: KOMMENTIT MÄÄRÄ Keskiarvoista luovuttava heko-osan määräytymisessä 12 Pärstäkertoimista päästävä pois, esimiehiä koulutettava 11 Moniosaamisen näyttävä palkassa paremmin 9 Lisää viitetehtäviä 6 Vaativuustasot liian alhaiset, tai väärin sijoitettu 4 Erimielisyyspäätöksistä tieto ja perustelut työntekijälle 4 Verovirkailijain Liiton toiminnassa erittäin tärkeälle sijalle vastaajat arvioivat palkkaedunvalvontaan (90 %), palvelussuhteen ehtoihin (78 %) sekä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita (63,3 %). Muita erittäin tärkeitä asioita olivat tasa-arvoasiat (38 %), jäsenpalvelu (34 %) sekä jäsenetuihin liittyvät asiat (27 %). Jäsenten arvottamiin toimintamuotoihin toivottiin myös lisäpanostusta. Kysyttäessä, mihin jäsenen mielestä Verovirkailijain Liiton tulisi jatkossa panostaa, vastauksien kolmen kärjessä ilmoitettiin palkkaus, palvelussuhteen ehdot ja työsuojeluasiat. Jäsenenetujen ykköskastia työttömyysturva, luottamusmiespalvelut ja jäsenvakuutukset Tärkeimpänä jäsenetuna piti työttömyysturvaa 84, luottamusmiespalveluja 50 ja jäsenvakuutuksia 44 prosenttia vastaajista. Erittäin tärkeäksi arvioitiin myös jäsenviestintä, lomaedut ja kuntoremontit, sekä jäsenyhdistysten tarjoamat edut. Verovirkailijain Liiton omista liittymiseduistakin osataan iloita, erittäin tärkeänä niitä piti 12 prosenttia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin tietyt väitteet kuvaavat liiton ja jäsenyhdistysten palvelun tasoa. Palvelu on erittäin tai melko ystävällistä 79 ja asiantuntevuus 77 prosentin mukaan. Jäsenyyteen ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväinen 76 prosenttia. Kysyvä ei tieltä eksy Järjestötoimijoiden viestintätaitoja pidettiin melko hyvinä, sillä 72 prosenttia ilmoitti, että palvelu on ollut erittäin tai melko selkeäkielistä. Riittävästi tietoa liitolta ilmoitti saavansa 90 prosenttia vastaajista. Palkkaus- ja työsuhteen ehtoihin liittyviin kysymyksiin vastausta luottamusmieheltä ilmoitti kysyneensä 58 prosenttia, lähimmän työtoverin kanssa pulmaa on ratkonut 28 prosenttia. Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat kysyneensä apua joltakin järjestötehtävissä toimivilta, selkeän vastauksen ilmoitti saaneensa 85 prosenttia. Neuvonta-apua toivotaan järjestöaktiiveilta mieluiten sähköpostilla (44 %) tai puhelimitse (34 %). Kasvokkain asioista haluaisi keskustella 22 prosenttia. Kysymyksellä selvitettiin myös eri luottamustehtävissä toimivien tunnettuutta. Oman luottamusmiehen nimen ilmoitti tietävänsä 93 prosenttia vastanneista, työsuojeluvaltuutetun hieman harvempi, 88 prosenttia

8 Verovirkailijain Liiton neuvottelutavoite toteutui: Päätoimiselle päätyösuojeluvaltuutetulle oli kysyntää Palkkausjärjestelmät ja hallinnonalan näkymät esillä Finanssialan seminaarissa Toukokuussa järjestetty Pardian Finanssitoimialan seminaari kiteytyi palkkausjärjestelmien vertailuun. Tavoitteena oli ryhmätöiden avulla löytää Vero- ja Tullihallinnon palkkausjärjestelmistä toisiaan vastaavia tehtävätasoja, samantasoisten tehtävien palkkauksellisia vastaavuuksia ja ideoita palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Toisena pääaiheena oli alivaltiosihteeri Juhani Turusen esitelmä Valtiovarainministeriön uudistuneesta hallinnonalasta ja sen strategioista. Palkkausjärjestelmävertailu osoitti yhtäläisyydet ja erot Palkkausjärjestelmiä arvioitaessa tuli selväksi että Finanssitoimialan järjestelmissä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Yhteneväistä on mm. se että, palkka- ja kehityskeskustelut käydään pääsääntöisesti kerran vuodessa. Eroavaisuuksina nähtiin sisällöltään erilaiset olosuhdelisät. Henkilökohtaisen palkan osalta molempien järjestelmien käytännön toteutuksessa ongelmaksi on koettu ns. tavoitekeskiarvot, jolloin pelivara on kaventunut liikaa ja skaalaa on myös käytetty ehkä hieman virheellisesti. Erimielisyysasioiden käsittelyyn oli sekä Vero- että Tullihallinnossa oma järjestelmänsä. Tapauksien ratkomisessa tuntui olevan se käsitys että Verohallinnossa käsittely olisi nopeampaa kuin Tullilla. Seminaariin osallistuvat olivat sitä mieltä, että Verovirkailijain Liiton ja Tullivirkamiesliiton palkkausjärjestelmävertailuja olisi hyvä tehdä säännöllisesti. U u s i a tule- via erikoistehtävä pe- rustettaessa olisi hyvä peilata toiseen virastoon ja tehdä konkreettisia vertailuja suunnilleen samanlaisista työtehtävistä palkkojenosalta. Vertailusta saattaisi olla apua molemmille järjestelmiä kehiteltäessä ja tasojen korottamisvaatimuksissa. VM :n visioissa katse suunnataan 25 vuoden päähän Turunen esitteli Valtiovarainministeriön tapahtuneen organisaatiomuutoksen vaikutuksia. Valtiovarainministeriön visiossa katse on 25 vuoden päähän. Siinä Suomi on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jossa on tehokas ja laadukas julkinen sektori. Tähän visioon liittyy konkreettisesti ALKU-hanke. Tähän hankkeeseen liittyy myös selvitystyö Verohallinnon ja Tullin tehtävien keskittämisestä. Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, tarkoittavat Turusen mukaan sitä, että julkista taloutta ja hallintoa johdetaan ja kehitetään kokonaisuutena. Verotulot tulee käyttää taloudellisesti ja tuottavasti. Turunen korosti vielä, että vastatakseen tuleviin haasteisiin, tärkeää on henkilöstöjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Teksti: Mikko Niemi lisätietoa Valtiovarainministeriön Alku-hankkeesta: Verohallinnon työsuojeluasioiden edistämisessä tehtiin keväällä historiaa, kun hallintoon perustettiin päätoimisen päätyösuojeluvaltuutetun toimi. Vaikka työsuojeluvaltuutettu edustaa aina koko henkilöstöä eikä pelkästään tietyn ammattijärjestön jäseniä, on Verovirkailijain Liitolla ja sen puheenjohtajalla ollut aloitteen tekijänä asiassa merkittävä rooli. Päätoimisesta päätyösuojeluvaltuutetusta on keskusteltua käyty jo noin viisi vuotta. Tarve tuli siitä, että hallinnosta puuttui työsuojeluasioiden osalta yhteneväisiä käytäntöjä ja neuvotteluapua. Pääluottamusmiehen myötähän edunvalvontaan on saatu jo selvä vahvistus, mutta tilanne oli auki vielä työsuojelupuolella. Järjestelmässä oli myös se heikkous, ettei hallinnon yt: ssä ollut näihin päiviin saakka työsuojeluvaltuutettua, vaikka yt toimii myös työsuojelutoimikuntana, perustelee puheenjohtaja LeenaTuikkanen. Maija Jokisesta tuli ladun avaaja Ensimmäiseksi päätoimiseksi päätyösuojeluvaltuutetuksi toukokuun alussa valittu Vammalalainen Maija Jokinen on syksyn aikana syventynyt uusiin tehtäviinsä. Aika on kulunut eri henkilöitä tavatessa ja taustamateriaaleihin tutustuessa. Olen saanut ohjausta ja tietoa Hallintopalvelusta, työsuojeluvaltuutetuilta ja eri ammattijärjestöjen edustajilta, luettele Jokinen. Varainverottajana toimineelle Jokiselle työsuojelu- ja työhyvinvointiasiat ovat tulleet tutuiksi 90-luvulta lukien. Jokinen aloitti Pirkanmaan verotoimiston ja Vammalan työsuojeluvaltuutettuna ja toimi sittemmin Länsi-Pirkanmaan tyhy-ryhmän puheenjohtajana sekä Sisä-Suomen veroviraston päätyösuojeluvaltuutettuna. Erityiskokemusta on kertynyt erityisesti työsuojelutarkastuksiin ja remonttihankkeisiin sekä niiden selvitystyöhön. Uusissa tehtävissään päätoiminen päätyösuojeluvaltuutettu on merkityksellisessä ladun avaajan roolissa. Jokinen onkin käyttänyt aikaa tehtäväkentän kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Hän arvostaa verkostoitumista ja näkee tärkeänä, että muissakin kuin työsuojelu- rooleissa toimivat tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehtävän haltuunotto lisää matkakilometrejä Lähikuukausien aikana käyn tapaamassa yksikköjen päätyösuojeluvaltuutettuja. Näin saan tietoa ja toiveita tarpeista joita työsuojelurintamalla tällä hetkellä on. Jokinen paljastaa myös, että jatkossa päätyösuojeluvaltuutetuille tullaan järjestämään yhteisiä neuvottelupäiviä pari kertaa vuodessa. - Lisäksi työnantajan kanssa on sovittu yksiköiden päätyösuojeluvaltuutettujen osallistumisesta Työ- ja elämänkaari -hankkeen koulutuksiin. Jokinen on varautunut siihen, että matkapäivät ainakin ensimmäisten vuosien aikana lisääntyvät merkittävästi. Matkustamiseen kannattaa kuitenkin panostaa, sillä yksikkövierailut eri puolilla maata helpottavat tehtävän haltuunottoa. Varsinainen virkapaikka Jokisella on edelleen Vammalassa Pirkanmaan verotoimiston toimipisteessä. teksti ja kuva: Kirsi Huhtamäki-Nasri Päätoiminen päätyösuojeluvaltuutettu Maija Jokinen kävi tutustumiskäynnillä liiton toimistossa

9 Kevään luottamusmiespäivillä tuhti paketti ajankohtaisasiaa Leena luotti vihreään palloon. teksti ja kuvat: Kirsi Huhtamäki-Nasri Luottamusmiesten nelivuotiskauden ensimmäisille neuvottelupäiville Hämeenlinnaan kerääntyi kuutisenkymmentä luottamusmiestä, mukana hyvä joukko uusia kasvoja. Tilaisuuden ajankohtaisteemoissa päärooleja esittivät Verohallinnon organisaatiouudistukseen liittyvät ajankohtaisasiat ja uudistuneet luottamusmies, yt- ja työsuojelusopimukset. Johtaja Kari Huhtala esitteli puheenvuorossaan myös Verohallinnon henkilöstömääriin ja palkkauskysymyksiin ja virastojen vakanssirakenteeseen liittyviä tilastotietoja ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Peruskauraa ja suunnittelueväitä Liiton päätoiminen pääluottamusmies Hannele Vartiainen kävi katsauksessaan läpi luottamusmiehen perustehtäviä, neuvotteluorganisaatiota ja palkkausjärjestelmään liittyvän kehittämistyön etenemistä eri organisaatioportaissa. Sekä uudet että pitempään tehtävässä toimineet luottamusmiehet saivat eväitä tehtävän suunnitteluun ja ajankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Vinkkejä viestintään Luottamusmiestehtävässä tarvitaan neuvottelu- ja kuuntelutaitoa ja kykyä viedä asioita eteenpäin rakentavalla tavalla. Tiedottaja Kirsi Huhtamäki-Nasri antoi vinkkejä luottamusmiesviestintään. Jokapäiväisen tiedonvälityksen lisäksi huomiota kiinnitettiin viestintävastuisiin, muutosviestintään ja tiedonvälityksen kanavavalikoimaan. Aina ei luottamusmiehellä ole vastaanottajalle pelkästään mieluista kerrottavaa. Sen vuoksi käytiin läpi myös asioita, joita viestin kohdistamisessa ja tilanteeseen valmistautumisessa kannattaa ennakkoon ottaa huomioon. Virkamieslautakunnasta selkokielellä Pardian vastaavan lakimiehen Ari Komulaisen mielenkiintoista luentoa olisi moni kuunnellut pitempäänkin. Virkamieslautakunta ja virkasuhteen päättyminen oikeuskäytännön valossa oli selkokielinen esitys, joka herätteli yleisön vilkkaaseen vuorovaikutukseen. Eila ja Pirjo keskittyvät. Liiton toimisto VS Päve: Kampissa nähtiin komeita kaatoja ja leuhkoja liukuja Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen (kuva oikealla) luennoi aiheesta virkamieslautakunta ja virkasuhteeen päättyminen oikeuskäytäntöjen valossa. Otoskeskuksen sisääntuloaulassa vastaan lehahtaa kosmetiikkaosaston, kahvin ja tuoreen leivonnaisten tuoksut. Pikkuista vaille kymmenen rullaportailta ylös liukuu vain yksittäisiä asiakkaita. Neloskerroksessakin on hiljaista lukuun ottamatta pitsa-automaatin sisällä kolistelevaa korjaajaa. Keilahallin oven edustalla odottelevat jo kaksi haasteeseen tarttunutta. Toinen on pääkaupunkiseudun verotoimiston verojohtaja Eila Routama ja toinen pääluottamusmies Pirjo Lahikainen. Kättelemme ja tervehdimme reippaasti, kuten suuren urheilutapahtuman edellä kuuluukin. Päivän ensimmäisille asiakkaille oikean kokoisia kenkiä on hyvin saatavilla. Kauniin oranssin, roosan ja vihreän värisiä keilapalloja siirtyy ykkös- ja kakkosradan käyttöön. Pikakartoituksen jälkeen selviää, että puheenjohtaja Tuikkanen asioi keilahallissa viimeksi kahdeksankymmentäluvun puolivälissä, Eila Routama, Pirjo Lahikainen ja tiedottaja Kirsi Huhtamäki-Nasri kaikki ilmoituksensa mukaan satunnaisesti viimeisen vuoden sisällä. Tuumasta toimeen. Pian keilakoneet kolisevat ja yliastuttujen heittovuorojen summeriäänet sirisevät. Taisi joku lähtea muutamia kertoja liian leuhkaan liukuun. Kilpasiskoni Pirjon tyyli on 16 17

10 railakas; pallo lähtee kovaa ja korkealta ja kumahtaa äänekkäästi parkettiin. Tiedottajalla sujuu alkuun. Sulla on hieno ja pehmeä liuku, kehuu Pirjo. Naapuriradalla Leena availee ensimmäistä heittovuoroaan ja arvelee, että pian ränni laulaa. Eila on rauhallinen ja katse päättäväinen. Ensimmäiset heitot lähtevät hieman hapuillen, mutta kertojen edetessä ja askelluksen osuessa nappiin, aina vaan rennommin. Tulee ensimmäinen kaato ja tulosmonitorin animaatiohahmot kiljuvat Melko komea kaato! Tiedottajan pallo hakeutuu kuin magneetin vetämänä oikeaan ränniin. Sitten Pirjo tuulettaa täyskaatoa ja monitorissa vilkkuu kannustustekstinä - Koko hoito nurin! Nyt on pakko tsempata ja saan kuin saankin ensimmäisen kaadon. Ilo on lyhytvaikutteista, seuraavan heiton jälkeen monitoriveijarit nauraa jäkättävät kaksin kerroin: Tähtää hieman keskemmälle, neuvotaan. Naapuriradallakin ränni kolisee, mutta Leenan asenne on oikea ja vapautunut nauru raikuu. Määräajan lähestyessä loppuaan alkaa olla selvää, ketkä ovat voittajia ja ketkä altavastaajia. Pirjo on löytänyt hyvän heittoasennon ja kaatoja satelee. Monitori-raatikin viisastelee, että päätit sitten tähdätä. Eilan heitot hioutuvat matkan varrella ja loppumetreillä Pirjon olo alkaa käydä jo hieman tukalaksi. Tunnin keilaturnauksen päätteeksi luvut näyttävät seuraavilta: Pirjo 313 Eila 279 Kirsi 220 Leena 161 Pirjo Lahikainen ja Eila Routama uskovat avoimeen keskustelukulttuuriin Pävessä panostetaan yhteistilaisuuksiin ja iloitaan toimivista yhteistyökanavista Verojohtaja Eila Routama ja pääluottamusmies Pirjo Lahikainen kertoivat Veroväkilehdelle Päven kuulumisista ja yhteistyöstä, joka nykyisissä tehtävissä on jatkunut noin neljän vuoden ajan. Molemmilla on takana pitkä ura Verohallinnon palveluksessa. - Ajankohtaisasioista ensimmäiseksi mieleen nousee taloon liittyvät rakenteelliset ongelmat. Hajuhaitoista on jo onneksi päästy, mutta ilmastointi on epätasaista. Toisaalla on kylmää, toisaalla kuumaa tai vetoista, kertoo Eila. Kiinteistön omistaja tekee kyllä korjauksia, mutta toimenpiteet vievät henkilöstön näkökulmasta ikävän paljon aikaa. Vaikka työntekijöitä on jonkin verran pystytty uudelleen sijoittamaan eri puolille taloa, se on hieman laiha lohtu. Tämä ilmastointiasia tuli esille vahvasti myös Päven infotilaisuudessa, nyökkäilee Pirjo. Info-tilaisuuksissa sana on vapaa Info-tilaisuuksia Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Pävessä pidetään noin kerran kuussa. Yleensä pidämme kaksi samansisältöistä tilaisuutta, jotta kaikki varmasti mahtuvat paikalle. Tilaisuuden alussa kerron työtilanteeseen tai muuhun henkilöstön kannalta tärkeään teemaan liittyvistä asioista. Katsauksen jälkeen pidetään vielä johdon kyselytunti, jonka aikana kuka tahansa voi esittää ajankohtaisia tai mieltä askarruttavia kysymyksiä, selostaa Eila. Hän toivoisi henkilöstöltä nykyistä enemmän suoria yhteydenottoja ja vinkkejä asioista, joita info-tilaisuuksien aikana voitaisiin käsitellä. Leena Tuikkanen näkee hyvänä, että suuressa talossa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. On aina tehokkaampaa koota väkeä paikan päälle keskustelemaan, kuin että viestejä lähetetään esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Yhteiset tilaisuudet lisäävät vuorovaikutusta ja yhteishengen tuntua. Eila kertoo että info-tilaisuuksissa on kevään aikana käsitelty mm. Verohallinnon yhtenäisiin liukuma-aikoihin siirtymistä. Pirjo lisää että Pävessä yhdenmukaiset liukumat kiristävät hiukan perjantai- ja maanantai-liukumien nykyistä käytäntöä. Toisaalta parannusta tuo se, että aaton aattoina voi juhlapyhiä lähteä viettämään iltapäivällä puoli kahdesta alkaen. Eila kertoo, että viimeksi järjestetyssä info-tilaisuudessa liukumat eivät enää nousseet esille, joten vaikuttaa siltä, että ajatukseen Verohallinnon yhtenäiseen käytäntöön siirtymisestä on jo ehditty totutella. Leena muistuttaa, että tarvittaessa on esimiehen kanssa edelleen mahdollista sopia myös muistakin liukumajärjestelyistä. yleensä poikkeamista sovitaan perustelluista syistä ja määräajaksi. Luottoryhmästä hyötyy koko työyhteisö Johtamisen työkaluksi Eila on ottanut käyttöönsä myös niin sanotun luottoryhmän kokoontumiset. Luottoryhmä on epävirallinen keskustelukanava, johon verojohtaja kutsuu luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja varat, päihdetyöhenkilön sekä henkilöstöpäällikön. Kokoonnumme noin neljä-viisi kertaa vuodessa keskustelemaan jokaisen sektorin ajankohtaisista asioista, kuvailee Eila. Aluksi pelkäsimme että sana luottoryhmä herättää kysymyksiä työntekijöiden keskuudessa. Nimestä ei ole kuitenkaan syytä vetää vääriä johtopäätöksiä, vaan se muodostuu kokoonpanon perusteella. Sekä verojohtaja että pääluottamusmies ovat samaa mieltä siitä, että luottoryhmä on hyvä yhteistoimintakanava, joka on jo poikinut aloitteita. Luottoryhmä on sopivan pieni porukka. Saamme toisiltamme tehtävässä toimimisen kannalta hyödyllisiä tietoja puolin ja toisin, kuvailee Pirjo. Eila lisää että joitakin asioita on viety luottoryhmän keskustelun johdosta myös yt:n käsiteltäviksi. Leenasta luottoryhmä ajatuksena on hyvä. Liittona korostamme aina, että luottamusmiehen tulisi käydä säännöllisesti keskusteluja johdon kanssa. Tästä laajennetusta kokoonpanosta on varmasti paljon hyötyä kaikille toimijoille. Leena pitää tärkeänä että työyhteisöissä muodostetaan yhteistyökanavia eri henkilöstöedustajien ja johdon kesken. Eila on Pirjon mielestä hyvä kuuntelija ja keskustelukumppani Pirjo Lahikainen toimii Pääkaupunkiseudun verotoimiston pääluottamusmiestehtävän lisäksi Uudenmaan veroviraston varapääluottamusmiehenä, Päven yt:n puheenjohtajana ja viraston yt:n jäsenenä. Siviilissä Pirjo on kahden nuoren aikuisen äiti ja dalmatialaisrotuisen Pimula-koiran emäntä. Veroväki: Mikä on luottamusmiehelle haasteellisinta tänä päivänä? Ajan tasalla pysyminen. Ajalle ominaista on, että asiat ovat laajoja ja niitä on paljon. Ei riitä että tuntee oman työpaikan asiat, koko hallinnon asioista on ymmärrettävä aina vaan enemmän. Suuren työyhteisön luottamusmiehenä haasteeksi koen sen, etten tunne kaikkia jäseniä henkilökohtaisesti. Veroväki: Mistä saat voimia ja inspiraatiota? Jäsenten yhteyden ottoja tulee paljon. Se antaa virtaa ja tulee sellainen tunne, että tekee tärkeää työtä, on luottamuksen arvoinen. Veroväki: Olet tehnyt lähes viisi vuotta yhteistyötä Eila Routaman kanssa. Kerro missä Eila on hyvä? Eila on hyvä kuuntelija. Hän antaa tilaa keskustelulle, niin että hänen kanssaan on helppoa keskustella asiasta kuin asiasta. Aina emme ole samaa mieltä, mutta keskustelu sujuu myönteisessä hengessä. Pirjo on Eilan mielestä monipuolisesti asioita luotaava asiantuntija Eila Routama on toiminut Pääkaupunkiseudun verotoimiston verojohtajana vuodesta Perheeseen kuuluu mies ja kaksi poikaa. Kaikki insinöörejä, lisää Eila nauraen. Vapaa-ajalla Eilan harrastuksiin kuuluu tenniksen peluu ja mökkeily. Veroväki: Mikä on johtajuudessa haasteellisinta tänä päivänä? Se että saa viestittyä oikeita asioita oikeaan aikaan riittävästi. Ongelmia syntyy isossa työyhteisössä helposti kun viestit kulkevat monia eri kanavia pitkin ja vääristyvät helposti matkalla. Tällä hetkellä askarruttaa myös se, kuinka saisimme työpaikan fyysiset olosuhteet kohdalleen, niin että työnteko sujuisi terveellisessä ja miellyttävässä ympäristössä. Veroväki: Mistä saat voimia ja inspiraatiota? Työni on mielenkiintoista ja monipuolista, itsessään inspiroivaa. Hyvät suhteet läheisiin työtovereihin merkitsevät paljon. Vapaa-aikana on tärkeää irrottautua työasioista. Tähän mennessä olen onnistunut pyhittämään lomat ja viikonloput itselleni ja perheelle. Veroväki: Missä Pirjo on hyvä? Pirjo osaa ottaa asioiden eri näkökulmia monipuolisesti huomioon. Luottamusmiehenä hän on asiantuntija, joka osaa kiinnittää huomion oleelliseen

11 Y H D I S T Y K S I S S Ä T A P A H T U U Sisä-Suomalaiset virkistyivät kartanokierroksella Kehitys- ja palkkakeskusteluun kannattaa panostaa Sisä-Suomen Verovirkailijat ry järjesti keväällä jäsenilleen kartanokierroksen, jonka teemana oli Romantiikkaa Hämäläisissä kartanoissa. Bussikierroksella tutustuttiin Ylikartanoon, Hahkialan kartanoon, Kirstulan kartanoon sekä Aulangon kylpylään. Samalla osallistujilla oli mahdollisuus ostosten tekemiseen Iloisen Puutyön tehtaanmyymälässä. Sisä-Suomen Verovirkailijat ry: n vuosikokous järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Vuosikokouksen jälkeen jäsenille tarjotaan päivällinen ravintola Iso-Huvilassa. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus osallistua Vexi Salmen elämästä kertovaan musikaalinäytökseen Villit vuodet. Suomen Verotarkastajat SVT ry:n ja Aikakausjulkaisu Verotuksen perinteiset Vero-Opintopäivät järjestetään Finlandia-talossa Järjestyksessä jo 41. kertaa järjestettävät Vero-Opintopäivät kutsuvat Verohallinnon väkeä osallistumaan edulliseen ja laadukkaaseen ammattialan koulutukseen. Sisä-Suomalaiset tutustuivat kartanoromantiikkaan Verohallinto haluaa satsata työpaikoilla loka-joulukuun aikana käytävään kehitys- ja palkkakeskustelukierrokseen. Valmistautumista helpottamaan tarjotaan koko henkilöstölle koulutusta, jonka myötä tutustutaan uusittuun keskusteluohjeeseen ja keskustelulomakkeeseen. Tavoitteena on myös luoda Verohallinnon kehitys- ja palkkakeskusteluille yhteinen sisältö ja aikataulu. Koulutuskierros käynnistyy siten, että kehitys- ja palkkakeskustelutyöryhmän laatiman aineiston pohjalta koulutetaan ensi vaiheessa yksiköiden kouluttajat, jotka sitten kouluttavat koko muun henkilöstön. Monipuolisiin aiheisiin on syytä valmistautua etukäteen Esimiehen kanssa käytävässä keskustelussa käsitellään monia asioita. Ensin katsahdetaan menneeseen ja arvioidaan saatuja työtuloksia ja sitä, kuinka annetuista tehtävistä on suoriuduttu. Seuraavaksi käydään läpi nykyinen viitetehtävä ja tarkistetaan, onko tehtäviin mahdollisesti tulossa muutoksia lähitulevaisuudessa. Jos on, niin on hyvä pohtia, minkälaista tukea ja koulutusta uusien tehtävien tai uudistuvien työmenetelmien johdosta tarvitaan. Tehtävämuutoksissa on syytä keskustella myös siitä, mikä on muutosten mahdollinen vaikutus nykyiseen viitetehtävään. Keskustelujen myötä syntyy tehtävän vaativuuden arvio ja henkilökohtaisen suorituksen arvio, sekä käsitys tuen ja kehittämisen tarpeesta. Samalla arvioidaan myös työhyvinvoinnin tilaa työpaikalla, sekä yleisesti, että yksilötasolla. Tilanteessa käydään siis läpi melkoinen luotaus työelämän eri osa-alueisiin, joten asioiden pohtimiseen etukäteen kannattaa varata aikaa. Keskustelu on myös strategian profilointia Tästä keskustelukierroksesta lähtien Verohallinto korostaa yksittäisen työntekijän merkitystä asetettuihin päämääriin pyrkimisessä. Sen vuoksi hallinnon jokaisella työntekijällä on oltava käsitys siitä, mitä nämä päämäärät ovat ja kuinka omassa tehtävässä niitä voi edistää. Ennen henkilökohtaisia kehityskeskusteluja käydään koko yksikön tai ryhmän kanssa keskustelu johdon valitsemista sisäisistä viesteistä, jotka ovat: Kartoitamme järjestelmällisesti asiakkaiden tarpeita ja tunnistamme uudet ilmiöt sekä reagoimme niihin. Reagoimme nopeasti asiakasyhteyksissä havaitsemiimme asiakasryhmien tarpeisiin. Toimimme ennakoivasti siten, että asiakkaan yhteydenottokertojen määrä on mahdollisimman vähäinen. Markkinoimme verkkopalveluja. Teemme Verohallinnon organisaatioyksiköiden kesken aktiivisesti yhteistyötä. Osallistu infoihin, ole aktiivinen ja tee kysymyksiä Työpaikkojen yhteisissä infoissa on syytä olla tarkkana ja esittää kysymyksiä jos jokin asia on jäänyt vaivaamaan. Varaa riittävästi aikaa ennen varsinaista keskustelua. Hahmota oma tilanteesi ja muodosta kuva omista toiveistasi keskustelua varten. Edesauta osaltasi hyvän ja luottamuksellisen keskusteluilmapiirin syntymistä. Ohjelmassa käsitellään Verolainsäädännön ja Verohallinnon ajankohtaiskatsausten lisäksi mm. seuraavia aihealueita: Verotuksen sopeuttaminen IFRS:ään ja osakeyhtiölakiin Tilinpäätös ja verotus Yritysjärjestelyjen ajankohtaisia kysymyksiä Lähdeverolain muutokset Tulolähdejako ja sen merkitys verotuksessa Poistojen ongelma-alueita Sukupolvenvaihdoshuojennuksen uudistaminen Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Kouluttajina tilaisuudessa luennoivat Suomen arvostetuimmat vero-asiantuntijat. Katso tarkempi ohjelma verkkosivuilta: tai Osallistumismaksusta (512,40 ) Verohallinnon henkilöstö saa erillisen alennuksen viraston osallistujamäärästä riippuen. Yhdistyksen jäsenet osallistuvat edullisen jäsenhintaan. Kehitys- ja palkkakeskustelutyöryhmän raportti löytyy Apajasta. Raportin nimi on palkka- ja kehityskeskustelun kehittäminen. Tutustu myös keskusteluohjeeseen liiton jäsensivuilla:

12 p ä ä l u o t t a m u s m i e s Teemana työhyvinvointi Tänä vuonna Verovirkailijain Liiton teemana on työhyvinvointi. Tästä teemasta voisi tehdä pysyvän. On se sen verran tärkeä ja aina ajankohtainen: Oma ja kaverin jaksaminen mietityttävät organisaation-, töiden ja työmenetelmien muuttuessa. Verohallinnon keski-ikä on 48 vuotta, ja se nousee yhä mm. tiukkojen henkilöstökehysten vuoksi. Näyttää myös siltä, että henkilöstörakenteen oikaisua ei voida perustaa eläkepoistuman tai uusrekrytoinnin varaan. Käsiini osui sattuvasti Antti Aron pieni kirjanen nimeltä On niin kiire ettei ehdi tehdä mitään. Aron mukaan keskeinen henkilöstön työkykyyn liittyvä ongelma tänä päivänä on burnout, joka kehittyy kun ihmisen ja työn välillä oleva epäsuhtatilanne on pitkäaikainen. Aro painottaa, että työuupumuksen ehkäisy on pitkäjännitteistä toimintaa ja se edellyttää ehkäisystrategian laatimista, jonka ei tule olla muusta organisaation toiminnasta irrallinen asia, vaan sen tulisi perustua organisaation henkilöstöstrategiaan. On huomattava, että burnoutin ehkäisy ei ole vain erityisryhmiä, esimerkiksi jo oireilevia työntekijöitä, koskeva asia, vaan se koskee kaikkia organisaation jäseniä. Vastuu strategian laadinnasta ja toteutumisesta kuuluu henkilöstöjohdolle. Verohallinto on huomannut ajan haasteen. Alkavat Työ- ja elämänkaarihankekoulutukset pyrkivät etsimään omalta osaltaan keinoja tukea henkilöstön työhyvinvointia ja muutosjohtamista. Myös Verovirkailijain Liiton edustajat olivat mukana suunnittelemassa hankkeen toteuttamista. Hankkeen toimintamuotoina on mm. käytettävissä olevan tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön toiminnassa, eri esimiestasoille suunnattava valmennus, toiminnan kehittämisvälineiden käytännön soveltaminen ja konsulttituen antaminen toimintayksiköille. Työntekijät pääsevät mukaan hankkeeseen osallistumalla esimiesten kanssa työyhteisössä tehtäviin välitehtäviin. Myös Kaiku-kehittäjät ja yksiköiden työsuojeluvaltuutetut osallistuvat koulutukseen ja toimivat tukena työhyvinvoinnin edistämisessä. Toivon, että hanke onnistuu ja antaa vastauksia työelämän tarpeisiin. Muistathan myös pysähtyä pohtimaan, sitä mitä voit itse tehdä oman hyvinvointisi eteen? Työuupumus ei tule ihmiselle yllätyksenä, koska työuupumusta edeltävä työpaine ja stressi on usein pitkäaikainen. Siinä vaiheessa kun itsensä huomaa väsyneeksi on vielä mahdollista estää väsymyksen kehittyminen uupumukseksi. Opetellaan pitämään huolta itsestämme ja omasta palautumisestamme! Pirteitä syyspäiviä Hannele: toivottaa Hannele Vartiainen, plm Muistathan pysähtyä pohtimaan, mitä itse voit tehdä hyvinvointisi eteen? Päven "kirjastonhoitaja" Sini Hurmerinta ja lainaaja Hannu Vornanen. Pävestä löytyy 1650 niteen lukukeidas Kun Helsingin verovirasto muutti vuoden 1975 alussa uuteen toimitilaansa Merihakaan, alimmasta kerroksesta oli varattu kolme huonetta henkilökunnan kerhotiloiksi. Jo pohjapiirustuksessa yksi huoneista oli nimetty kirjastoksi. Sen perusteella silloinen arkistonhoitaja kirjoitti Helsingin Veroviraston virkailijat HVV r.y:lle laajan esityksen kirjaston perustamisesta. Esitys pohjautui osittain myös henkilökunnan joukossa tehtyyn gallupiin, jonka mukaan virkailijat lainaisivat mieluiten kirjastosta ammattikirjallisuutta ja heti sen jälkeen tietokirjoja. Kirjastolle haettiin ja saatiin alkupääomaksi 3000 markkaa. Kirjoja päätettiin hankkia antikvariaateista, joka jo esityksessä todettiin hankalaksi mutta halvimmaksi tavaksi saada kirjavalikoima, jota asiakkaat ovat oikeutettuja vaatimaan. Kirja numero yksi on Tapaaminen Korfussa Kyselyn perusteella ei ehkä olisi arvannut, että kirjaston ensimmäiset kirjat olivat kaunokirjallisuutta. Numerolla yksi kirjaluettelosta löytyy Stewart Mary, Tapaaminen Korfussa. Steinbeckin, Dumasin ja Christien jälkeen sijalta 15 löytyy ensimmäinen tietokirja Yhdistyksen ja säätiön kirjanpito (Nurminen) ja sen jälkeen luettelo jatkuukin taas jo tutulla Christiellä, Linnalla ja todella monella Burroughsin Tarzanilla. Toki listalta löytyy pitkä rivi myös ammatti- ja tietokirjallisuutta. Alun perin kirjasto toimi kuten kaupunginkirjastotkin. Mikäli laina-aika venyi yli sallitun ajan, kirjastonhoitaja lähetti asiakkaalle virallisen huomautuskirjeen. Ehkä kohteliaisuussyistä vai lieneekö kirjastonhoitaja ollut joskus huolimaton, kirjelapussa oli myös kommentti, että kyseessä saattaa myös olla hänen virhemerkintänsä. Sakkoa ei peritty, vaikka virhe olisi ollut asiakkaankin. Nykyään ei ole enää virallista kirjettäkään, vaan kirjastonhoitaja lempeästi huomauttaa, että olisikohan jo aika palauttaa kirjat. Ahkera kirjastonhoitaja on lukenut jo puolet romaaneista Nyt noin 1650 kirjan kirjasto muutti alkuperäisestä tilastaan 2005 Myyrmäkeen Pääkaupunkiseudun verotoimiston tiloihin. Kirjasto on ihastuttava pieni lukunurkka keskellä jättimäistä taloa. Sinne ovat tervetulleita lukemaan ja lainaamaan kirjoja kaikki Pävessä työskentelevät Verovirkailijain Liiton jäsenet. Tällä hetkellä eniten lainataan dekkareita ja rakkausromaaneja. Vaikka Myyrmäkeen muuton yhteydessä poislahjoitetut 200 kirjaa menivät kuin kuumille kiville, lainauksien määrä on kutistunut. Innokkaan alun, noin 600 kappaleen vuosilainauksien jälkeen lainamäärä on ollut noin 200 lainaa vuodessa 2000-luvun alkuvuosien 400 lainauksen piikkiä lukuun ottamatta. Ehkä nykyinen työelämän vauhdikkuus, elokuvat ja edulliset pokkarit yhdessä ovat vähentäneet intoa käydä kirjastossa. Mutta ainakin kirjaston nykyisellä hoitajalla on kunnianhimoinen tavoite tuntea kirjastonsa ja lukea kirjaston kaikki romaanit. Tavoitteesta puuttuu vielä noin 800 kirjaa! teksti: Sini Hurmerinta kuva: Eija Sundvik 22 23

13 Tempaistaan kimpassa, luodaan uutta yhdessä! Tempaistaan Kimpassa, luodaan uutta Yhdessä! Verovirkailijain Liitto juhlistaa Työhyvinvointi -teemavuotta kutsumalla kaikki työssä käyvät jäsenet puhuttelevan viihteellisiin jäsentapahtumiin. Juonessa mukana ovat Hidas Oy:n työelämäja vuorovaikutusvalmennuksen käsikirjoittajat. Pääosassa kuvat, sanat ja ennen kaikkea musiikki. Työyhteisövalmennuksiin uusia luovia ajatuksia rutiininomaisten ratkaisujen vastapainoksi tuovat tunnetut suomalaiset artistit Mikko Kuustonen, Iiro Rantala, Jukka Perko, Kai Hyttinen, Susanna Haavisto, Timo Kämäräinen ja juontaja Jouko Paananen. Jäsentilaisuudet alkavat klo ja päättyvät klo Verovirkailijain Liitto vastaa osallistujien matkakustannuksista ja tarjoaa lounaan ja iltapäiväkahvin. Lisätietoa käytännön järjestelyistä ja ilmoittautumisesta saat VeroVL: n tiedotteista, jäsensivuilta ja omalta yhdistykseltäsi. Tule mukaan avoimin mielin! Tempaistaan Kimpassa -jäsentapahtumat 2008: Jäsenyhdistys Aika Paikka Pohjois-Karjalan verovirkailijat ry Koli Pohjanmaan Verovirkailijat ry Härmän kuntokeskus Lapin läänin Verovirkailijat ry Rukahovi Oulun ja Kainuun Verovirkailijat ry Sisä-Suomen Verovirkailijat ry HimosAreena Keski-Suomen Verovirkailijat ry Kaakkois-Suomen Verovirkailijat ry Anttolanhovi Lounais-Suomen Verovirkailijat ry Ellivuori Uudenmaan Verovirkailijat ry Rantasipi Hyvinkää Helsingin veroviraston Virkailijat ry Verohallituksen Virkailijayhdistys ry Lapin läänin Verovirkailijat ry Levi Oulun ja Kainuun Verovirkailijat ry * Huom: Suomen Verotarkastajat SVT:n jäsenet osallistuvat omalla alueella järjestettävään tapahtumaan. Jäsenpalautetta Kolin tilaisuudesta : Päivi Hämäläinen, Joensuu: Noin korkeatasoista iloisella tempolla esitettyä ja tehtyä musiikkia kuulee tällä leveysasteella harvoin. Kyllä oli ihana päivä, eikä yhtään harmittanut ettei juuri sinä päivänä päässyt marjaan ja sieneen. Minä olen hehkuttanut työpaikalla korkealta ja kovasti miten ihana päivä meillä oli liiton järjestämänä ja varmasti kaikki mukana olleet pitivät kuulemastaan ja näkemästään. Liisa Huttu, Nurmes: Esitystapa sekoittaa puhetta, kuvaa ja musiikkia oli uusi elämys minulle. Ja olin vaikuttunut. Maanantaina kerroin kokemaani työyhteisössäni, josta ei ollut muita osallistujia (heidän tappionsa!). Lisää tällaista!

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051

KTM 11/110/2002 VES: 321051 KTM 11/110/2002 VES: 321051 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 12.4.2002 TEHDYN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot