UPPO-NALLEN PÄIVÄKOTI - TOIMINNAN KUVAUS

Transkriptio

1 UPPO-NALLEN PÄIVÄKOTI - TOIMINNAN KUVAUS Uppo-Nallen päiväkodissa järjestään päivähoitoa n.110 lapselle. Hoito- ja kasvatushenkilöstössä on - erityislastentarhanopettaja - seitsemän lastentarhanopettajaa - 12 lastenhoitajaa - kaksi avustajaa Lisäksi henkilökuntaan kuuluu - päiväkodinjohtaja Päiväkodin tiloissa toimii myös Servican ruoka- ja laitoshuoltopalvelu Väliaikaisesti toimivina aikuisina päiväkodissamme on vuosittain yhteensä n. 10 opiskelijaa Kiinteistön ja piha-alueiden hoidosta ja kunnossapidosta vastaa ISS-huoltopalvelut. Ryhmien muodostamisessa noudatamme päivähoitolakia ja asetusta, joka ei määritä sinänsä ryhmäkokoa, vaan kelpoisuusehdot täyttävien kasvatusvastuullisten aikuisten ja lasten välisen suhdeluvun seuraavasti: Henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku: alle 3-vuotiaat: 1:4 eli 1 aikuinen / 4 lasta 2 aikuista / 8 lasta 3 aikuista / 12 lasta jne... yli 3-vuotiaat: 1:7 eli 1 aikuinen / 7 lasta 2 aikuista / 14 lasta 3 aikuista / 21 lasta jne... Nämä suhdeluvut huomioon ottaen päiväkodissamme lapset on jaettu kolmeen (Tarutossut, Satusukat ja Runoratsut) hallinnolliseen ryhmään. Nämä ryhmät jakautuvat pienryhmiin, joten laskentatavasta riippuen päiväkodissamme on ryhmiä 3 10 kpl.

2 TYÖPARITOIMINTA Uppo-Nallen päiväkodissa aloitettiin elokuu 2011 alusta perinteisestä poikkeava toimintamalli, jota kutsutaan työparitoiminnaksi. Työparityöskentelyn pohja on omahoitaja-mallissa. Työparimallissa kaksi omahoitajaa (kasvattajaa) tekevät kiinteästi töitä yhdessä, jokaisena työpäivänä ja kiinteän lapsiryhmän kanssa. Työparitoiminta painottuu päivähoitopäivän aamupäivään klo väliseen aikaan. Jokainen työpari on osa isompaa kasvattajatiimiä, jossa on 6 8 työntekijää. Tämä tiimi suunnittelee toimintansa koko päiväkodin yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuen ja työparit tarkentavat suunnitelmat oman pienryhmänsä lapset huomioiden. Nykyisen Uppo-Nallen päiväkodin tiimien (ryhmien) määrä muuttui seitsemästä kolmeen. Nämä kolme tiimiä vastaavat päiväkotimme n. 110 lapsesta. Toiminnan rakenne on uudenlainen Perinteinen kolmen työntekijän tiimirakenne on purettu. Muodostetaan työpareja, joi vastuulla on hoitaa lapsen asioita ja mm. käydä vanhempien kanssa keskustelut. Laskennallisesti yhdellä omahoitajalla voi olla lapsia 4-7, iästä riippuen. Käytännössä työparilla on lapsia Työpari jakaa tehtävänsä esim. vanhempien kanssa käytävien keskustelujen osalta. Jaossa huomioidaan perhetilanteet: Toiset perheet (lapset) tarvitsevat ajallisesti Kun työparin kokonaislapsimäärä on 14 kokopäivälasta on toiminnallista ryhmäkokoa pystytty tiputtamaan huomattavasti laskennallisesta 21 lapsen ryhmästä. Pienemmällä ryhmäkoolla halutaan vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun ja määrään joilla edesautetaan ja ylläpidetään kiintymyssuhdetta. Huom.! Lapsien lukumäärään työparilla vaikuttaa lasten ikä, hoitoaikasopimukset ja erityisen tuen tarve. Vuorovaikutuksen määrä ja laatu ja kiintymys ovat yhteydessä toisiinsa Koska työpari hoitaa 14 lapsen pienryhmää on mahdollisuus todelliseen vuorovaikutukseen; vuorotellen toisiinsa vaikuttamiseen. Työparin kiinteä pienryhmä voi kehittyessään toimia hyvänä kasvualustana kaikenlaisille lapsille. Kiinteä, vuorovaikutuksellinen ryhmä 1. osallistaa, koska saa oman äänensä ja mielipiteensä esille. 2. mahdollistaa työ-/leikkirauhan, koska ei tarvitse koko ajan ajautua konflikteihin muuttuvissa lapsiryhmissä. 3. lisää turvallisuutta, koska ryhmän lapset ja aikuiset tulevat tutuiksi ja kaikki lapset saavat huomiota 4. ryhmä voi toimia levollisesti, kun kuormittavaa meteliä ja liiallisia ärsykkeitä on rajattu. Tällä toimintatavan muutoksella pyrimme palvelemaan päiväkotimme asiakkaita entistä paremmin ja ennen kaikkea lapsilähtöisemmin.

3 KASVATUSKUMPPANUUS Tarkoittaa yhteistä, tietoista työskentelyä vanhempien ja henkilökunnan kesken lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen tukemiseksi. Pyrkimyksenä on yhteinen ymmärrys ja vastuu lasta koskevissa asioissa, joka johtaa kasvatuksen johdonmukaisuuteen kotona ja hoitopaikassa. Tätä kautta lapselle muodostuu turvallisuuden ja luottamuksen tunne. Tavoitteenamme on avoin vuoropuhelu, jossa molemmat osapuolet kokevat luottamusta ja saavat tukea toisiltaan. Vuoropuhelun kautta vanhempien ja henkilökunnan käsitykset kasvatuksesta ja kasvatusta ohjaavista arvoista yhdistyvät. Kasvatuskumppanuus on myös vanhempien keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jolle yhteiset hetket päivähoidon parissa luovat pohjaa. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan muun muassa seuraavin tavoin: Jokaisen perheen kanssa käydään aloituskeskustelu. Jokaiselle lapselle tehdään hoidon alkuvaiheessa palvelusopimus. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen kuulumisista jutellaan päivittäin tulo- ja hakutilanteissa. Toivomme jokaisen vanhemman viettävän ainakin yhden kokonaisen päivän lapsensa ryhmässä. Kerromme toiminnastamme vanhemmille säännöllisesti lähetettävillä sähköisillä kuukausikirjeillä ja tiedotteilla sekä ryhmien ilmoitustauluilla. Lapsen vanhemmat ja perhe ovat lapsen kasvun ja kehityksen tärkein voimavara. Haluamme tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä vanhempien kanssa vanhemmuutta kunnioittaen. Jokaiselle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu. Lapsen vasun avulla opitaan tuntemaan lasta paremmin ja löydetään tapoja ohjata lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen vasu on lapsen tarina, jota lapsi, vanhemmat ja kasvattajat luovat yhdessä päivähoitovuosien ajan. Lapsen tarinaa kirjataan lapsen vasu-kansioon. Vasukeskusteluja on vähintään kaksi vuodessa: ensimmäinen syksyllä ja toinen havaintonsa lapsesta vasukansioon. Lapsia havainnoidaan arjen tilanteissa ja isompia lapsia haastatellaan. Vanhemmat kirjaavat kuvausta omasta lapsestaan; tämän persoonallisuudesta, kehityksestä ja tavasta toimia erilaisissa tilanteissa. Vanhempia pyydetään miettimään jo etukäteen asioita, jotka vievät lapsen kehitystä toivottuun suuntaan. Vasukeskustelussa näitä asioita pohditaan vielä yhdessä ja sovitaan keinot ja menetelmät, miten tavoitteeseen päästään. Kevään keskustelussa arvioidaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista. Lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet muodostavat lapsen yksilöllisen huomioinnin perustan. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa ja kehityksessä ilmenee huolenaiheita, niistä sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista keskustellaan vanhempien kanssa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.

4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman, tarvittaessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman sekä maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumissuunnitelman. Maahanmuuttajaperheiden kanssa käytävissä keskusteluissa on tarvittaessa tulkki mukana. Lapsen vasu toimii kasvattajan työvälineenä, joka ohjaa kasvattajan pedagogista toimintaa ja kannattelee yksittäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Se haastaa etsimään toimintamalleja, joiden myötä lasten yksilöllisyys pystytään ottamaan huomioon arjessa. Päivähoidossa hyvän arjen suunnittelu perustuu vasuihin. Tulevaa toimintavuotta aletaan suunnitella keväällä, jolloin työntekijät voivat arvioida mennyttä kautta ja pohtia muodostettavia lapsiryhmiä ja työntekijöiden sijoittumista lapsiryhmiin. Kesän suunnittelupäivässä visioidaan tulevaa, päätetään ryhmärakenteet ja työtiimit/työparit sekä sovitaan yhteinen punainen lanka tai teema. Toimintavuodelle on Uppo-Nallen päiväkodissa sovittu kaupungin yhteistä vasua myötäilevä teema, jonka ots uskottavahan se on! (kaudella , Satu osa lapsen todellisuutta, kaudella , Satua ihanko totta?): Suunnitelman sisältö muodostuu eri saduista, joiden jalkauttamisessa arkeen on otettu huomioon kaikki päivähoidon orientaatioalueet: matematiikka, liikunta ja terveys, musiikki, kieli ja vuorovaikutus, kädentaidot, etiikka ja katsomus, ympäristö ja luonnontieto. TOIMINNAN SUUNNITTELU Päiväkodin tiimipalaverit (iso tiimi) pidetään tarvittaessa kerran kuukaudessa tiimivastaavan johdolla. Tiimipalavereissa keskustellaan sellaisista lapsia koskevista asioista, jotka kaikkien on hyvä tietää. Tiimipalavereissa päätetään yhteisistä koko tiimiä koskevista arjen käytännöistä ja sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja tiedottamisesta. Tiimivastaavat laativat suunnitellusta toiminnasta kuukausittain tiedotteen vanhemmille. Jokaiselle päiväkodin työparille on järjestetty viikoittainen aika pienryhmätoiminnan suunnitteluun. Näissä palavereissa keskustellaan lasten vasuista, arjen sujumisesta ja sovitaan keskinäisestä työnjaosta (mm. vasukeskustelut, dokumentointi, yhteistyö eri tahojen kanssa). Työpari arvioi koko ajan toimintaansa. Vastuu pienryhmätoiminnan yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta, havainnoinnista ja kirjaamisesta on yksittäisellä työntekijällä. Viikoittaisessa henkilökunnan / ammattiryhmien palavereissa käydään läpi päivähoidon yhteisiä linjauksia, tehdään yksikköä koskevia suunnitelmia ja päätöksiä sekä tiedotetaan asioista. Lapset osallistuvat toiminnan kehittelyyn ja sisältöön omalla vuorovaikutustavallaan ja omilla valinnoillaan. Aikuinen tukee lapsen osallisuutta olemalla tilanteessa aidosti läsnä, kuuntelemalla, havainnoimalla ja kysymällä lapselta vaihtoehtoisia ajatus- ja

5 toimintamalleja. Näin aikuinen pääsee kiinni lasten yksilöllisiin tapoihin kiinnittyä tilanteisiin, ratkaista asioita ja osallistua toimintaan. Lasten vasujen pohjalta aikuinen suunnittelee lasten tarpeita tukevia pienryhmätoimintoja. Pienryhmätoiminta mahdollistaa aidon vuorovaikutuksen ja siksi kielen kehityksen tukeminen on tavoitteena kaikissa pienryhmätoiminnoissa. LEIKKIALUETOIMINTA Päiväkodissa tärkeä tuen muoto on varhaiskasvatusympäristön muokkaaminen ja rikastaminen kunkin lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden, jotta jokainen lapsi voi osallistua ryhmän toimintaan omien edellytystensä mukaisesti. Kiinteät pienryhmät, leikkialuetoiminta sekä kuvin selkeytetty päivärytmi tukevat lapsen mahdollisuutta ohjata omaa toimintaansa ja määrittää omaa osallisuuttaan. Turvallisen vuorovaikutusympäristön ja hyvien vertaissuhteiden merkitystä korostetaan. Leikkialueiden periaate: Tilat on jaettu leikkialueisiin, jotka on rajattu ja varusteltu tiettyä leikkiä/toimintaa varten Leikkialueen valinta tapahtuu pienryhmissä oman aikuisen avustuksella Lapset toimivat leikkialueilla aikuisen valvomana ja ohjaamana. Kun toiminta päättyy lapset siivoavat leikkialueen ennen uuteen leikkiin/toimintaan siirtymistä tai sopivat leikin jatkamisesta myöhemmin aikuisen kanssa Leikkialuetoiminnan edut: Leikkirauha parantuu, kun lapset jakautuvat tiloihin pienryhmiksi. Lasten omatoimisuus lisääntyy, kun lapset saavat entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan toimintaansa ja oppivat ajan kanssa toimimaan alueilla yhä itsenäisemmin Ryhmän yhteishenki parantuu, kun leikkiryhmien kokoonpanot vaihtelevat leikkialuetoiminnan myötä. Tämä helpottaa erityisesti niitä lapsia, jotka tarvitsevat tukea sosiaalisissa taidoissa ja kaverisuhteiden solmimisessa Toiminnan valitseminen helpottuu, kun eri toimintavaihtoehdot ovat selkeästi lasten tiedossa Lapset kiinnittyvät leikkiin paremmin, kun se on mieleinen ja sen on saanut itse valita. Vaelteleminen vähentyy Leikin prosessinomaisuus mahdollistuu, kun lapset voivat säästää leikin ja jatkaa myöhemmin leikkiä samalla alueella "Odotteluhetket" esim. ohjatun toiminnan jälkeen vähentyvät. Jos lapset päättävät toiminnan eri aikaan, valmiit voivat mennä alueelle leikkimään Toimintaympäristön rikastuttaminen ja muokkaaminen helpottuu, sillä alueita on helppo muuttaa ja niille voi lisätä uutta materiaalia lasten tarpeiden, teeman, vuodenajan yms. mukaan

6 Aikuisten rooli leikkialuetoiminnassa: Aikuiset opastavat lapset käyttämään leikkitauluja. Taulujen käyttöä harjoitellaan rauhassa elo- ja syyskuu. Aikuiset toimivat leikkialueilla lasten kanssa valvoen ja ohjaten oman pienryhmänsä toimintaa, tarvittaessa kannustaen leikin alkuun, pelaillen ym. Aikuiset ohjaavat lapset siistimään leikkialueen leikin päätyttyä tai sopimaan leikin säästämisestä ja jatkamisesta myöhemmin. Tämä tapahtuu aina ennen seuraavaan toimintaan/ leikkiin siirtymistä ja tästä ollaan tarkkoja. Aikuiset havainnoivat lapsia aluetoiminnan aikana (mm. lasten mielenkiinnon kohteet, leikkitaidot, tiedolliset taidot) ja kirjoittavat havaintoja havainnointikansioihin Aikuiset muuttavat ja rikastuttavat leikkialueita aktiivisesti ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon tehdyt havainnot, lasten mielenkiinnon kohteet sekä yksittäisten lasten tuen tarpeet. Kuopiossa Päiväkodinjohtaja Antero Brandt