SISÄLLYS / CONTENTS 1. JOHDANTO / INTRODUCTION TIEDOTTAMINEN JA TIETOJÄRJESTELMÄT KÄSITTEITÄ JA OHJEITA OPISKELUA VARTEN

Transkriptio

1 1 SISÄLLYS / CONTENTS 1. JOHDANTO / INTRODUCTION TIEDOTTAMINEN JA TIETOJÄRJESTELMÄT KÄSITTEITÄ JA OHJEITA OPISKELUA VARTEN OPISKELUOHJELMAN LAATIMINEN LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT JA LOMAT LYSEON LUKION OPINTO-OHJELMA OPPITUNTIKAAVIO KURSSIT OPPIAINEITTAIN KURSSIT, OPETTAJAT JA OPETUSTILAT OPETUSTILOJEN SIJAINTI PÄÄKOULULLA OPETTAJAT OPINTO-OHJAUS OPISKELIJAHUOLTO KANSALLINEN YLIOPPILASTUTKINTO KANSALLISEN LUKIO-OHJELMAN OPISKELIJA-ARVIOINTI KERHOMUOTOISET KURSSIT JA OPPIMISEN TUKI ELUKIO JA OULUN KAUPUNGIN LUKIOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPINTOSOSIAALISET EDUT OULUN LYSEON MONIMUOTOLUKIO INTERNATIONAL BACCALAUREATE SECTION OULUN LYSEON LUKION YHTEYSTIEDOT... 45

2 2 Lux borealis Hyvä lyseolainen! / Dear Lyseo student! TÄMÄ OPAS ON LAADITTU AVUKSI SINULLE, LYSEOLAINEN. TUTUSTU SIIHEN HUOLELLISESTI JA SÄILYTÄ OPAS KOKO LUKUVUODEN AJAN! ANNA SE MYÖS HUOLTAJILLESI TUTUSTUMISTA VARTEN. This is a study guide for the Lyseo academic year Please read it carefully and keep the guide with you throughout the school year. The text is mostly in Finnish. Request, if necessary, translation from your friends or teachers. Separate IB study guide is available in English for IB students. ******************************************************************************************************************************************* 1. JOHDANTO / INTRODUCTION Oulun Lyseon lukio eli lyhyesti Oulun Lyseo on antanut lukio-opetusta pohjoisen Suomen nuorille vuodesta 1874 alkaen. Yleissivistävänä kouluna lukion tehtävä on antaa opiskelijalle jatko-opintokelpoisuus ja työelämässä tarvittavat perustiedot ja taidot. Lisäksi lukio pyrkii vahvistamaan opiskelijan edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä tukee opiskelijan kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Opiskelijalla on lukion päättäessään käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusvelvollisuudet ja oikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa. Hän tuntee myös globaalin vastuunsa ihmiskunnan jäsenenä ja kestävän kehityksen turvaamisessa. Lukio-opetuksen arvoperusta pohjautuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen kulttuuriperintöön sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien julistukseen. Keskeisiä arvoja ovat elämän ja toisen ihmisen kunnioittaminen ja pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja rehellisyyteen. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Oulun Lyseon lukion kasvatustyössä korostetaan vapautta ja vastuuta. Koulun toiminnassa painotetaan yhteisöllisyyttä ja toisten huomioon ottamista. Opetuksessa pyritään edistämään erilaisten ihmisten ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä kykyä ymmärtää toinen toisiaan. Tavoitteena on laaja-alaista sivistystä arvostava, kriittisesti ajatteleva ihminen. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on, että lukion päättäessään opiskelijalla on hyvät tavat ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja kyky ottaa aikuisen ihmisen vastuu omasta ja toisten ihmisten hyvinvoinnista, edellytykset tunnistaa julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja ja pohtia kriittisesti kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia, asenteelliset valmiudet elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä luonnon ja kulttuurien monimuotoisuuden arvostamiseen kansainvälistyvässä maailmassa, valmiudet toimia ihmisoikeuksien, demokratian ja tasa-arvon edistämiseksi.

3 3 OULUN LYSEON EETTISET PERIAATTEET Lyseolainen toimii eettisesti ja vastuullisesti. Lyseolainen kunnioittaa ihmisarvoa ja toisen ihmisen koskemattomuutta. Kouluyhteisö Oulun Lyseon kouluyhteisöön kuuluvat opiskelijat, opettajat ja työntekijät eli kaikki lyseolaiset. Ihmisarvon kunnioittaminen Ihmisarvon kunnioittaminen ilmenee ystävällisenä ja tahdikkaana käyttäytymisenä toista kouluyhteisön jäsentä kohtaan. Kouluyhteisössä arvostetaan jokaisen ihmisen persoonallista ainutkertaisuutta ja tuetaan myönteistä minäkäsitystä. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi eikä ketään saa kiusata eikä syrjiä. Eettinen vastuullisuus opiskelussa ja työnteossa Opiskelussa ja työnteossa edellytetään ahkeruutta ja rehellisyyttä. Yhteisistä sopimuksista pidetään kiinni. Jokainen lyseolainen on vastuussa kouluyhteisön työskentelyilmapiiristä. Kouluyhteisössä ei loukata toisia sanoilla eikä kenestäkään puhuta pahaa. Palautetta annetaan totuudenmukaisesti, mutta kannustavasti. Jokaisella on oikeus onnistua ja epäonnistua. Luonnon ja eri kulttuurien arvostus Kouluyhteisössä arvostetaan oman kulttuurin rinnalla myös muita kulttuureja. Koulun toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet.

4 OULUN LYSEON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 4 Järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä työskentely-ympäristö. Säännöt koskevat soveltuvin osin kaikkia kouluyhteisön jäseniä sekä koulussa vierailevia henkilöitä. Sääntöjen rikkomisesta voidaan rangaista lukiolain 26 :n mukaisesti. Yleistä 1. Kaikessa koulutyöskentelyssä tulee noudattaa hyviä tapoja, siisteyttä ja järjestystä. Kun jokainen odottaa omaa vuoroaan, siivoaa jälkensä ja huolehtii tavarat paikoilleen, koulun tilat pysyvät viihtyisänä ja turvallisena työskentely-ympäristönä. 2. Ruokailussa noudatetaan kohteliaisuutta ja siisteyttä. Ruokaa otetaan vain sen verran kuin jaksetaan syödä. Astiat ja tarjottimet palautetaan puhdistettuina oikeille paikoilleen palautusvaunuun. 3. Työskenneltäessä erikoisluokissa (esimerkiksi musiikki- tai kuvataideluokassa tai kemian laboratoriossa) tai varsinaisen luokkahuoneen ulkopuolella noudatetaan erikseen sovittuja ohjeita. 4. Kirjasto on keskittynyttä opiskelutyötä varten. Äänekkäät keskustelut, musiikin kuuntelu tai muu häiritsevä toiminta ei kuulu kirjastoon. 5. Koulun tiloja ja välineitä on lupa käyttää myös kouluajan ulkopuolella, kun toiminta liittyy opiskeluun tai koulun harrastustoimintaan. Käyttäjä on vastuussa tilojen ja välineiden kunnosta ja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. 6. Tupakointi, huumeiden ja päihteiden käyttö sekä päihtyneenä oleskelu koulun alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty. 7. Kulkuvälineet on säilytettävä niille tarkoitetuilla paikoilla. Autojen pysäköinti piha-alueella on sallittua koulupäivän aikana vain rehtorin myöntämän pysäköintiluvan haltijoille. Pysäköinninvalvojat suorittavat aika ajoin tarkastuksia koulun pihalla. Opiskelua koskevat säännöt 8. Oppitunnit alkavat ja päättyvät työjärjestyksen mukaisesti. Oppitunneille on saavuttava ajoissa, sillä myöhästyminen häiritsee muiden opiskelua. 9. Oppitunneilla on oltava mukana tarvittavat välineet. Opiskelua häiritseviä laitteita ei pidä käyttää oppitunnin aikana. 10. Poissaoloista on esitettävä hyväksyttävä selvitys, esimerkiksi lääkärintodistus tai huoltajan allekirjoittama selvitys. 11. Jokaiseen jaksotodistukseen on pyydettävä huoltajan allekirjoitus, minkä jälkeen todistus on esitettävä ryhmänohjaajalle viikon kuluessa todistusten jakamisesta. POISSAOLOT Lukiolain 25 :n mukaan lukiolaisen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Oppitunneilla siis käydään ja opetukseen osallistutaan, ellei opiskelija ole jotain muuta opettajan kanssa kurssin alussa sopinut. Oppitunneilta voi olla pois vain, jos siihen on hyväksyttävä syy. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi lääkärissä käyminen, osallistumiset erilaisiin kilpailuihin, oppilaskunnan ja lukiolaisten kokouksiin, sairastumiset, elämän yllättävät kriisitilanteet yms. Sen sijaan esimerkiksi autokoulu, kampaamossa käyminen tai kevätkenkien ostaminen ei ole hyväksyttävä syy olla pois oppitunneilta. Pääsääntöisesti lupa poissaoloon pyydetään etukäteen. Yli viiden päivän poissaoloon pyydetään lupa rehtorilta täyttämällä kirjallinen lupa-anomus, jonka saa kansliasta. Viiden päivän tai sitä lyhyempiin poissaoloihin lupa pyydetään ryhmänohjaajalta.

5 5 Ennakoimattomat poissaolot selvitetään jälkikäteen. Tarvittaessa opiskelijan tulee myös todistaa, että poissaololle on ollut hyväksyttävä syy (esimerkiksi lääkärintodistuksella). Mikäli poissaoloon ei ole haettu lupaa hyvissä ajoin etukäteen, opettajat merkitsevät poissaolot Wilmaan. Alle 18-vuotiaan huoltajat voivat omilla tunnuksillaan tarkistaa Wilmasta opiskelijansa poissaolot sekä antaa selvityksen poissaolosta. Selvityksen voi myös esittää kirjallisena (todistuksineen) ensisijaisesti kunkin kurssin opettajalle tai vaihtoehtoisesti omalle ryhmänohjaajalle. Täysi-ikäiset opiskelijat voivat antaa huoltajilleen luvan käyttää Wilmatunnuksiaan, jolloin huoltajat voivat tarkistaa ja selvittää opiskelijan poissaoloja koko lukion ajan. Vaihtoehtoisesti täysi-ikäiset opiskelijat selvittävät poissaolonsa kirjallisesti ja allekirjoittavat selvityksensä. Jos opiskelija on pois oppitunneilta, tulee hänen selvittää (ystävältä tai opettajalta), millaisia asioita tunnilla on tehty ja mitä on annettu kotitehtäväksi ja tehdä ne itsenäisesti. Poissaolot eivät ole syy sanoa, että ei ole tehnyt, koska ei ollut edellisellä tunnilla. Opettaja voi vaatia näytön jokaisen poissaolokerran jälkeen (esim. vihkoon lasketut kotitehtävät). Näyttö/näytöt on annettava oma-aloitteisesti kurssin aikana, välittömästi poissaolon jälkeen ja ehdottomasti ennen koetta. Arviointiviikon poissaoloihin (valmisteleva tunti ja koetunti) suhtaudutaan erityisen kriittisesti. Kokeesta poissaolon syy on ilmoitettava opettajalle koepäivänä (tekstiviestillä/sähköpostilla/wilma-viestillä) ja allekirjoitettu poissaoloselvitys on tuotava viikon kuluessa kokeesta. Uusintakokeeseen on oikeutettu tulemaan vain, mikäli poissaolon syy on selvitetty ja syy on erityisen pätevä. Mikäli opettaja katsoo, että opiskelija ei ole toistuvien poissaolojen vuoksi saavuttanut niitä tietoja ja taitoja, jotka kurssiin kuuluvat, hän voi katsoa kurssin keskeytetyksi (K-merkintä todistuksessa). Tällöin opiskelija suorittaa kurssin kokonaisuudessaan myöhemmin. Jos opiskelija on ollut pois todistetusti hyväksyttävästä syystä, poissaolot voidaan opettajan harkinnan mukaan korvata ylimääräisillä suorituksilla (esimerkiksi kotiessee, laajempi koe, suullinen kuulustelu) tai suorittamalla kurssi osittain uudelleen. Poissaolotilanteissa opiskelijan velvollisuus on: - pyytää aina kun mahdollista lupa poissaoloon etukäteen - ilmoittaa aineenopettajalle, mikäli aikoo keskeyttää kurssin - jakson alussa poistaa Wilmasta sellaiset ilmoittautumiset, joihin ei aio osallistua - selvittää ja todistaa poissaolot - huolehtia, että opiskelee poissaolotuntien asiat - toimia kaikin tavoin aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti omien poissaolojensa selvittämisessä ja korvaamisessa. VILPPI JA PLAGIOINTI KOKEISSA JA OPISKELUTEHTÄVISSÄ Lyseolaisen eettiset periaatteet edellyttävät rehellisyyttä kokeissa ja kaikissa opiskelutehtävissä. Epärehellisyyttä eli vilppiä on tietysti lunttaaminen kokeissa, mutta myös plagioiminen eli tekstien kopioiminen (esimerkiksi verkosta) omaan aineeseen tai tutkielmaan ilman, että lähdettä mainitaan. Tällöin plagioija esittää toisen tekemän työn omanaan. Plagiointia on myös se, kun lainataan lauseen puolikas useammasta eri työstä ja yhdistetään lainatut osuudet kokonaisuudeksi (eikä lähdettä mainita). Vilpin ja plagioinnin seuraamukset ovat: 1) rehtorin puhuttelu 2) kyseisen kurssin hylkääminen ja 3) asiaa koskeva kirje opiskelijan vanhemmille. On hyvä muistaa myös, että kaikkein suurimman vahingon vilppiin tai plagiointiin syyllistynyt tekee (vaikkei jäisi kiinnikään) henkisesti ja moraalisesti itselleen. Vilppi tai plagiointi ei missään tapauksessa kuulu lyseolaisen toimintatapoihin. On parempi epäonnistua rehellisesti kuin onnistua vilpin avulla.

6 6 2. TIEDOTTAMINEN JA TIETOJÄRJESTELMÄT TIEDOTTAMINEN LYSEOSSA Opiskeluun ja koulun tapahtumiin liittyvä tiedottaminen hoidetaan pääosin Wilmassa ja ryhmänohjaustapaamisissa. Lisäksi ajankohtaisista asioista tiedotetaan koulun verkkosivuilla, infotauluilla ja kuulutuksin. On ensisijaisen tärkeää, että opiskelijat seuraavat Wilmaa päivittäin. Lisäksi on osallistuttava ryhmänohjaustapahtumiin ja seurattava verkkosivujen uutispalstaa ja kalenteria. Kouluympäristön siisteyden ja viihtyisyyden säilyttämiseksi paperi-ilmoituksia saa kiinnittää vain ilmoitustauluille, ei oviin tai seinille. Jos huomaat ilmoitustaululla vanhentuneen ilmoituksen, ole hyvä ja poista se. Mikäli sinulla tai ryhmälläsi on tärkeää tiedotettavaa koko kouluyhteisölle esim. verkkosivujen tai infotaulujen välityksellä, ota yhteys ryhmänohjaajaan, rehtoriin tai opinto-ohjaajaan. KÄYTTÄJÄTUNNUKSET Lyseolaisilla on päivittäisen koulutyön kannalta välttämättömiä sähköisten palveluiden käyttäjätunnuksia,. Näitä ovat 1. Wilma-tunnus 2. Eduouka-toimialueen tunnus (käytetään myös Kursseille ilmoittautuminen ja opintojen etenemisen seuranta tapahtuu Wilmassa, jonka avulla myös hoidetaan opiskeluun liittyvä tiedottaminen pääosin. Wilman käyttäjätunnukset jaetaan opiskelijoille heidän ensimmäisenä opintovuotenaan kouluun hyväksymisen yhteydessä. Myös vanhemmat voivat käyttää Wilmaa omilla tunnuksillaan mm. selvittääkseen lastensa poissaolot. Wilma löytyy osoitteesta Opiskelijakäytössä olevat Windows-tietokoneet ovat eduouka-toimialueella, ja niihin kirjaudutaan eduouka-käyttäjänimellä ja salasanalla. Tunnukset luodaan automaattisesti kaikille opiskelijoille, ja ne ovat muotoa etsu0123 (etunimi, sukunimi, 4-numeroinen tunnus). Samalla käyttäjänimellä kirjaudutaan jolloin tunnus kirjoitetaan muodossa Tämä on myös opiskelijan sähköpostiosoite. Kirjautuminen tapahtuu esim. osoitteessa tai suoraan sähköpostiin Salasanan vaihtaminen tapahtuu kirjautumalla ensin Windows-tietokoneelle ja painamalla sitten näppäimet Ctrl, Alt ja Delete pohjaan samanaikaisesti, minkä jälkeen esiintulevasta valikosta voi vaihtaa salasanan. Lyseon ATK-luokan koneet ovat Linux-koneita. Linux-koneissa on käytössä vierailijatunnus, joten niihin ei tarvita omaa erillistä käyttäjätunnusta. Lyseolaiset saavat halutessaan oman tunnuksen Linux-koneille koneita ja palvelimia hoitavalta oppilasylläpidolta. Ylläpitoryhmään ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Erityistietoja ei tarvita: perusasiat opitaan ylläpitokurssilla, minkä jälkeen tehtävän vaatimia taitoja oppii ylläpidossa toimiessaan vanhemmilta ylläpitäjiltä. Katso lisätietoja Lyseon kotisivuilta (Opiskelijoille>ATKjärjestelmä).

7 OULUN LYSEON TIETOKONEVERKON KÄYTTÖSÄÄNNÖT 7 1 Sitoudun käyttämään vain minulle annettua käyttäjätunnusta. Tiedostan että minulle annettu käyttäjätunnus on vain omaa käyttöäni varten. 2 Koulun Windows-koneita ja verkkoa ylläpitää OTT (Oulun Tietotekniikka) ja koulun ATK-luokan Linux-tietokoneita ja palvelimia ylläpitää ja huoltaa ylläpitoryhmä, johon kuuluu opiskelijoita sekä henkilökunnan jäseniä. Sitoudun noudattamaan OTT:n ja ylläpitoryhmän ohjeita kaikissa tietokoneiden ja verkon käyttöön liittyvissä asioissa. 3 Sitoudun omalta osaltani työrauhan säilyttämiseen sekä asiallisuuden ja hyvien tapojen sekä Suomen lain ja ylläpidon ohjeiden noudattamiseen. En pyri aiheuttamaan haittaa järjestelmälle, verkolle tai muille käyttäjille. 4 Sitoudun järjestelmän käytön hyötypriorisointiin. Koulun tietokoneet ja verkko ovat ensisijaisesti tarkoitetut koulutöiden tekemistä ja opiskelumateriaalin tutkimista varten. Kaikenlainen muu käyttö on toissijaista. Sitoudun pyydettäessä luovuttamaan toissijaisessa käytössä olevan tietokoneeni sitä koulutöihin tai opiskelumateriaalin tutkimiseen tarvitsevalle käyttäjälle. 5 Olen henkilökohtaisesti vastuussa koulun tietokoneille tallentamieni tiedostojen sisällöstä ja varmistamisesta. Koulu ei vastaa teknisten häiriöiden tai asennustöiden mahdollisesta aiheuttamasta tietojen tai tiedostojen katoamisesta. 6 Sitoudun välttämään järjestelmän ja verkon tarpeetonta kuormitusta. Ylläpidolla on tarvittaessa oikeus ehkäistä ylikuormitus esimerkiksi poistamalla käyttäjän tallentamia ylisuuria tiedostoja tai rajoittamalla muutoin käyttäjän toimintaa. 7 Ylläpito on oikeutettu rehtorin luvalla tarkastamaan sellaisia käyttäjien tiedostoja, joiden voidaan perustellusta syystä epäillä olevan järjestelmälle haitallisia tai sisällöltään epäasiallisia. Oulun Lyseon lukio pidättää oikeudet sääntöjen muuttamiseen. Samoin OTT:llä on oikeus oman toimivaltansa ja sopimusten puitteissa. Sääntöjen ajantasainen versio on nähtävissä koulun www-sivuilla. Tietokoneverkon käyttösääntöjen rikkominen johtaa käyttäjätunnuksen menetykseen määräajaksi tai pysyvästi sekä aiheutuneiden vahinkojen korvausvelvollisuuteen.

8 8 3. KÄSITTEITÄ JA OHJEITA OPISKELUA VARTEN Jakso Lukuvuosi on jaettu viiteen noin 7 viikon pituiseen opintojaksoon. Jokaiselle jaksolle opiskelija valitsee kurssitarjonnasta ne kurssit, joita hän opiskelee. Kurssi Kussakin oppiaineessa kurssi on noin 38 tunnin työtä vastaava opiskelukokonaisuus, joka opiskellaan yhden jakson aikana. Kurssiin kuuluu viikoittain kolme 75 minuutin oppituntia sekä niihin liittyvät kotitehtävät. Kurssi arvostellaan arvosanalla (4 10) tai suoritusmerkinnällä (S). Arvostelu perustuu kurssin lopussa pidettävään kokeeseen, kurssitöihin ja oppitunneilla osoitettuun aktiivisuuteen. Kurssitarjotin Kurssitarjotin on taulukko, josta löydät kurssien järjestämisajankohdat, opettajatiedot ja luokkatilat. Kurssitarjottimet löydät opinto-oppaan sivuilta Pakollinen kurssi Eri oppiaineiden kaikki pakolliset kurssit on suoritettava ennen kuin voi saada lukion päättötodistuksen tai saada oikeuden osallistua kyseisen oppiaineen ylioppilastutkintoon. Syventävä kurssi Syventävä kurssi on oppiaineen pakollisiin kursseihin välittömästi liittyvä opiskelijalle valinnainen kurssi. Opiskelija valitsee ne syventävät kurssit, jotka häntä kiinnostavat tai joita hän pitää tulevaisuutensa kannalta tärkeinä. Ylioppilastutkinnon tehtävät, lukuun ottamatta reaalikokeen jokeritehtäviä, laaditaan oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien sisältöjen perusteella. Opiskelijan on suoritettava lukio-opintojensa aikana vähintään 10 syventävää kurssia saadakseen lukion päättötodistuksen. Soveltava kurssi Valinnainen kurssi, joka voi sisältää aineksia eri oppiaineista. On usein koulukohtainen menetelmäkurssi tai toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi. Soveltavaa kurssia voidaan pitää lisänäyttönä oppiaineen päättöarvosanaa määrättäessä. Toteutuvat kurssit vaihtelevat vuosittain. Arviointiviikko Arviointiviikko järjestetään opintojakson lopussa (jakson 7 viimeistä työpäivää) ja sen aikataulu poikkeaa jakson tavanomaisesta tuntikierrost. Arviointiviikon ensimmäisenä päivänä aamupäivällä klo (8) 9 12 on 1. koodin koe tai esimerkiksi kurssin lopputöiden esittely ja iltapäivällä klo koodin oppitunti. Arviointiviikon toisena päivänä klo 9 12 on puolestaan 2. koodin viimeiset oppitunnit ja iltapäivällä klo koodin oppitunti. Arviointiviikon viimeisenä päivänä on 7. koodin oppitunti klo koodin kurssien osalta arviointiviikolla pidettävistä tunneista sovitaan kurssin opettajan kanssa ennen kurssin työsuunnitelmaa laadittaessa (tunteja voi olla esimerkiksi arviointiviikon viimeisenä päivänä klo alkaen). Kokeenpalautus Kokeet palautetaan noin kaksi viikkoa koeviikon päättymisen jälkeen, tavallisesti maanantaina. Palautuspäivä on merkitty symbolilla KP lukuvuoden työjärjestykseen. Kunkin kurssin koe palautetaan samassa opetustilassa, jossa kurssikin pidettiin, ja palautukseen käytetään aikaa 15 minuuttia. Palautus alkaa koodeittain seuraavasti: - 1-koodi koodi koodi koodi koodi koodi koodi koodi 14.30

9 9 Mikäli opiskelija ei pääse kokeenpalautukseen, hänen tulee valtuuttaa joku opiskelijatoverinsa ottamaan koepaperi haltuunsa palautustilaisuudessa. Jaksotodistukset Ryhmänohjaaja jakaa jaksotodistukset pääsääntöisesti kokeen palautuksen jälkeisenä perjantaina klo ryhmänohjausluokissa. Todistusten jakopäivän symboli on TJ lukuvuoden työjärjestyksessä. Uusintakuulustelut Opiskelija, joka saa hylätyn arvosanan tai on esimerkiksi sairauden vuoksi estynyt osallistumaan kurssikokeeseen, voi suorittaa kurssin uusintakuulustelussa. Hylätyn uusintaa voi yrittää kerran ja opiskelija voi itse valita suoritusajankohdan. Uusintakuulustelupäivät on merkitty symbolilla U lukuvuoden työjärjestykseen. Koeaika on yleensä 180 minuuttia. Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa. Uusintakuulustelujen tenttipäiväkirjat avautuvat ilmoittautumista varten kokeenpalautuksen jälkeen ja sulkeutuvat noin viikkoa ennen uusintakuulustelupäivää. Hyväksytyn kurssin uusiminen Hyväksytty kurssi suoritetaan pääsääntöisesti uudelleen kurssille osallistumalla. Opiskelijalle on kuitenkin mahdollisuus suorittaa hyväksytty kurssi korotuskuulustelussa opetukseen osallistumatta, jos hänellä on siihen riittävät perusteet. Korotuskuulustelut on merkitty symbolilla KK lukuvuoden työjärjestykseen. Pelkällä uusintakuulustelulla tai kurssikokeella suoritettavasta hyväksytyn kurssin uusinnasta on siis aina keskusteltava kyseisen aineenopettajan kanssa. Korotuskuulustelu Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa yksittäisen kurssin arvosanaa erillisissä korotuskuulusteluissa. Korotuskuulusteluja järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja ne on merkitty työjärjestykseen symbolilla KK. Lisäksi lukio-opintojaan päättävällä opiskelijalla on mahdollisuus osallistua koko oppiaineen arvosanan korotuskuulusteluun (tenttiin) ennen päättötodistuksen antamista. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Kuulusteluun voi kuulua suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, voidaan arvosanaa korottaa. Korotuskuulustelut ajoitetaan helmimaaliskuulle, jolloin ne hyödyttävät myös kevään ylioppilastutkinnon kirjallisiin kokeisiin valmistautumisessa. Kurssin suorittaminen itsenäisesti Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti opiskellen. Itsenäisestä suorittamisesta eli niin sanotusta tenttimisestä on sovittava opettajan kanssa. Normaalisti tenttimiseen kuuluu kurssikokeiden lisäksi myös muita suorituksia. Koe voidaan korvata myös laajahkolla esseellä. Hylättyä itsenäistä suoritusta (arvosana 4) ei voi korottaa uusintakuulustelussa eikä siitä tule kurssisuoritusta. Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Mikäli opiskelija kykenee suorittamaan samalla koodilla olevaa kahta kurssia samanaikaisesti, tulee siitä sopia (läsnäoloista, kurssikokeesta jne.) molempien kurssien opettajien kanssa. Toisessa oppilaitoksessa suoritettujen kurssien hyväksyminen ja osaamisen tunnustaminen Kaikissa Oulun lukiossa ja muissa lukioissa suoritetut kurssit hyväksytään automaattisesti myös Lyseon kurssisuorituksiksi. Myös ammatilliselle vaihtojaksolle osallistuvien ammatilliset kurssit hyväksytään automaattisesti lukion kursseiksi (muualla suoritettuihin opintoihin). Myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja voidaan hyväksyä, mikäli kurssit ovat lukion tavoitteiden mukaisia. Tällöin opiskelijan on haettava osaamisen tunnustamista rehtorilta ja tarvittaessa asianomaisen oppiaineen opettajalta. Hakiessaan osaamisen tunnustamista opiskelijan on annettava kirjallinen selvitys siitä, millaista lukion opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavaa osaamista hänellä on ja

10 10 mitä oppimäärään sisältyviä opintoja hän haluaa osaamisellaan korvata. Kirjallinen selvitys voi olla muun muassa oppilaitoksen suoritetuista kursseista antama todistus, jossa kuvataan myös kurssien sisällöt ja tavoitteet sekä opintojen laajuus tai oppimispäiväkirja tai muu lopputyö/-tuotos, jossa opiskelija kuvaa ajankäyttöään sekä lukion opetussuunnitelman mukaisten tietojensa ja taitojensa kehittymistä toiminnan aikana. Poissaolot Opettaja on velvollinen seuraamaan opiskelijoiden poissaoloja ja opiskelija on velvollinen tekemään kurssin opettajalle ja ryhmänohjaajalleen selvityksen kaikista poissaoloistaan. Poissaolot kirjataan myös Wilmaan. Hälyttävissä tapauksissa ryhmänohjaaja ottaa yhteyden opiskelijan huoltajiin (tarvittaessa myös opiskelijahuoltoryhmään). Jos opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, opettaja voi harkintansa mukaan evätä opiskelijan oikeuden osallistua kurssikokeeseen. Poissaoloista enemmän sivulla 4. Opiskelijavakuutus Oulun kaupunki on vakuuttanut kaikki opiskelijat koulussa ja koulumatkoilla sekä opetusohjelman mukaisilla matkoilla tapahtuvien tapaturmien varalta. Kouluruokailu Koulun ruokala on avoinna klo Opiskelijan ruokailuaika on klo: tai tai sen mukaan, milloin hänellä on työjärjestyksessään vähintään 30 minuutin tauko. Ruokailu on opiskelijoille maksuton. Käytetyt astiat on ruokailun jälkeen tuotava palautusvaunuun. Lautaset ja tarjottimet puhdistetaan huolellisesti ruoanjätteistä ja roskista ja pinotaan hyvään järjestykseen palautusvaunun osastoihin. Ruokailun päätteeksi tuolit kootaan siisteiksi pinoiksi ruokalaan. Mikäli opiskelijalla on ruokaaineallergia, tulee hänen ilmoittaa siitä kansliaan heti lukuvuoden alussa. Päivänavaus Päivänavaus pidetään koulupäivinä (koeviikkoja ja yo-koepäiviä lukuun ottamatta) keskusradion välityksellä ensimmäisen oppitunnin lopussa klo paitsi jaksojen 4-5 perjantaipäivinä, jolloin päivänavaus on toisen oppitunnin alussa klo Päivänavauksen pitäjinä ovat opettajat, opiskelijat ja kutsutut vieraat. Autojen paikoitus Autojen pysäköinti koulun pihalla on koulupäivän aikana sallittua vain pysyvällä tai tilapäisellä pysäköintiluvalla. Pysyvää lupaa anotaan kirjallisesti rehtorilta. Tilapäisen luvan (yhdeksi päiväksi) voi antaa rehtori, koulusihteeri tai vahtimestari. Pysäköintilupia myönnetään opiskelijoille vain terveydellisistä syistä (esim. invaliditeetin vuoksi). Autoilevia opiskelijoita pyydetään käyttämään lähellä (mm. Raatin alueella) sijaitsevia ilmaisia parkkialueita.

11 11 Tupakointi Tupakkalaki (2010/ ) kieltää tupakoinnin koulussa ja koulualueella sekä sen välittömässä läheisyydessä (esim. koulurakennusta sivuavilla katuosuuksilla). Kielto koskee myös purutupakkaa eli nuuskaa. Tupakoija altistuu vakaville ja tuskallisille hengityselimistön vaurioille (mm. keuhkosyöpä ja keuhkojen ahtaumatauti) ja vaarantaa myös muiden terveyden. Tupakoinnin jätökset pilaavat ja rumentavat ympäristöämme. Vanhempien, koulun ja oppilaskunnan yhteisenä tavoitteena on tupakoinnin lopettaminen ja se voi onnistua vain yksilöllisellä päätöksellä ja yhteisön tuella. Lyseo is a non-smoking and drug-free school. Henkilötietolaki Opiskelijoita koskevia henkilötietoja kerätään opiskelijarekisteriin. Jos opiskelija haluaa tarkastaa itseään koskevia tietoja tai vaatia tietojen korjaamista henkilötietolain nojalla, tästä tulee esittää pyyntö koulusihteerille. Kurinpito (lukiolaki 26) Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy muutoin epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi. Koulun kirjasto Koulumme kirjasto kuuluu Oulun kaupungin koulukirjastoverkkoon. Lainaaminen kirjastosta on mahdollista omalla koulukirjastokortilla, joka tehdään kaikille aloittaville opiskelijoille 1.jakson opiskelutaitojen kurssilla. Lainausautomaatti pyritään pitämään avoinna joka päivä. Jos lainauksessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä kirjastoa hoitavaan opettajaan! Laina-aika on kuukausi, mutta kirja olisi hyvä palauttaa heti kun sitä ei tarvitse. Kirjaston lehdet, sanakirjat ja isot hakuteokset eivät ole lainattavaa materiaalia. Koulun kirjasto on rauhallinen työtila ja siellä olevat tietokoneet ovat pääasiassa koulutyöskentelyä varten. Ethän puhu puhelimessa, juttele äänekkäästi, kuuntele musiikkia ilman korvakuulokkeita tai muuten häiritse työrauhaa kirjastossa. Tulostamisesta kirjastossa: Tulostin on opiskelijoiden käytössä ja vain koulutöitä varten! Vältä turhaa tulostamista. Paperia voit hakea tarvitsemasi määrän vahtimestarilta. Kirjastosta vastaa Tiina Pilto (tiina.pilto@eduouka.fi, p ). Oppilaskunta Koulumme kaikki opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaan. Vuosittain oppilaskunta valitsee keskuudestaan syksyllä yleiskokouksen yhteydessä äänestyksellä hallituksen, joka edustaa koko oppilaskuntaa. Äänestykseen voivat asettua ehdokkaaksi kaikkien vuosikurssien opiskelijat ja hallituskausi kestää koko opiskelijan lukioajan. Hallitus toimii lukiossa oppilaskunnan hyväksi ja tärkeimpänä tehtävänä on opiskelijoiden edunvalvonta ja toimia koulun yhteishengen kohottajana. Lisäksi toimikuvaan kuuluu erilaisten tapahtumien järjestäminen, kouluympäristön viihtyvyyden parantaminen ja osallistuminen koulun sisäiseen päätöksentekoon. Hallitus kehittää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja toimii linkkinä opiskelijoiden ja opettajien välillä.

12 12 4. OPISKELUOHJELMAN LAATIMINEN Lukion opiskeluohjelma on laadittu kolme vuotta kestäväksi. Sen suorittamiseen voi kuitenkin käyttää enintään neljä vuotta, mutta opintojen tarpeetonta venyttämistä tulee välttää. Kolmen lukuvuoden opiskelusuunnitelma edellyttää kursseja suoritettavaksi vähintään seuraavasti: 1. opiskeluvuosi 30 kurssia 2. opiskeluvuosi 30 kurssia 3. opiskeluvuosi 15 kurssia Kolmantena opiskeluvuonna ei ehdi suorittaa kuin noin 15 kurssia, koska helmikuussa alkavat ylioppilaskirjoitukset kuuntelukokein ja maaliskuussa varsinaiset kirjalliset kokeet. Jos haluaa käyttää aikaa lukion suorittamiseen enemmän tai vähemmän kuin kolme vuotta, tulee kurssimäärä sovittaa opiskelijan omaan aikatauluun. Lukio ja ylioppilastutkinto tulevat suoritetuksi kolmessa vuodessa, kun opiskelija pitää yllä säännöllistä opiskelutahtia: vähintään 6 kurssia per jakso. Luokattomuuteen perustuvilla opetusjärjestelyillä mahdollistetaan se, että opiskelija pystyy maksimoimaan omien kykyjensä ja lahjojensa kehittymisen. Humanistisen tradition mukaisesti yksilöllisyys arvotetaan hyvin korkealle, jolloin opiskelijaa kannustetaan henkilökohtaisten ja muista poikkeavien opiskeluohjelmien tekemiseen ja siten löytämään ja voimistamaan omia vahvuuksiaan. Tällöin myös erilainen oppiminen, esimerkiksi tenttiminen ja tutkielmien kirjoittaminen, arvotetaan aikaisempaa korkeammalle. Näistä syistä johtuen opiskelija itse on ainoa oikea henkilö suunnittelemaan opiskelu-ohjelmansa. Suunnittelussa avustavat opinto-ohjaaja, aineenopettaja, ryhmänohjaaja ja rehtori. Opinto-ohjelmasi pohjana toimii suunnitelma ylioppilastutkintoon osallistumisesta porrastetusti. Lähes kaikissa oppiaineissa voit laatia itsellesi aikataulun, jossa kaikki oppiaineen kurssit on opiskeltu toisen opiskeluvuoden kevääseen, kolmannen opiskeluvuoden syksyyn tai kolmannen opiskeluvuoden kevääseen mennessä. Suunnittelussa onkin järkevää ottaa lähtökohdaksi hajautetusti suoritettava ylioppilastutkinto. Tutkinto tulee suorittaa loppuun kolmella perättäisellä suorituskerralla, esimerkiksi kevät 2013, syksy 2013 ja kevät Kaikki suorituskerrat kannattaa käyttää hyväkseen ja siksi kurssit on valittava siten, että mahdollisuuksien mukaan oppiaineen kaikki kurssit tulevat suoritetuksi ennen kyseisen aineen ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Vähintään oppiaineen pakolliset kurssit täytyy olla suoritettuna ennen osallistumista ylioppilastutkinnon kirjallisiin kokeisiin. Lukiota aloittavien tulisi keskittyä pakollisten kurssien suorittamiseen, mutta silti ohjelmaan on järkevää valita myös syventäviä ja soveltavia kursseja, jos ne sopivat hyvin viikoittaiseen työjärjestykseen. Valitse kurssitarjonnasta kullekin jaksolle opiskeluohjelmaasi sopivat kurssit. Varaudu kuitenkin muutoksiin. Keskustele opinto-ohjaajan ja opettajasi kanssa eri vaihtoehdoista. Huomioi myös kuvataide, musiikki ja liikunta. Ilmoittaudu kurssille Wilmassa. (ks. Kursseille ilmoittautuminen). Päätä jo 1. vuoden aikana, milloin osallistut kunkin oppiaineen ylioppilastutkintokokeeseen ja laadi opiskeluohjelmasi siten, että saat kyseisen aineen syventävätkin kurssit suoritetuksi ennen koetta. Ole valmis joustavasti muuntamaan suunnitelmaasi, sillä kurssi, jolle olet aikonut osallistua, saattaa peruuntua tai tulla suuresta osallistujamäärästä täyteen; useinkaan kursseja ei voida tila- tai opettaja puutteen vuoksi jakaa useammiksi ryhmiksi. Oppikirjaluettelo löytyy Lyseon sivuilta (Opiskelijoille > Opetus > Oppikirjat) Opiskelu kysyy ammattitaitoa eli opiskelutekniikkaa. Siihen kuuluvat ainakin seuraavat seikat: työrauhan ja viihtyisän työympäristön arvostaminen määrätietoisuus, omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus älyllinen uteliaisuus, halu tietää ja osata Lukiossa käsitellään laajoja asiakokonaisuuksia. Läksyjä on paljon, samoin kokeisiin luettavaa. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvaa koko ajan. Kurssit ovat tiiviitä, joten opetuksessa ja opiskelussa on edettävä ripeästi.

13 13 Lukion käyminen voi ajoittain tuntua hyvin raskaalta. Tulee tunne, ettei ehdi tehdä kaikkea kunnolla. Arvosanat kokeissa eivät osoita opiskelijan todellisia kykyjä opiskelija pystyisi parempaan, jos aika riittäisi ja jaksaisi enemmän. Ennakoi tilanne! Ryhdy auttamaan itseäsi! Ohjeita jaksamiseen ja tehokkaaseen työntekoon: Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja Käytä oppitunnit tehokkaasti hyödyksesi: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, väitä vastaan, kysy. Oppikirja on vain opiskelusi runko. Käytä muitakin tietolähteitä. Tee kotitehtävät joka päivä. Vältä ulkolukua, pyri ymmärtämään lukemasi. Suunnittele kotityöskentely: tee harrastuksille ja muille tehtävillesi aikataulu. Noudata sitä! Osallistu tarvittaessa tukiopetukseen. Huolehdi kunnostasi ja terveydestäsi, niin jaksat keskittyä ja opiskella tehokkaasti. Luokattomassa lukiossa voit laatia itse itsellesi oman opinto-ohjelmasi, mikä antaa sinulle mahdollisuuden opiskella joustavasti ja laajasti, kiinnostustesi mukaisesti. Vaikeuksien ja epäselvyyksien ilmaantuessa ota yhteys opinto-ohjaajaan, opettajaan tai rehtoriin! He auttavat ja opastavat sinua mielellään. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Lukion päättötodistus annetaan vain lukion koko oppimäärän suorittaneille. Tätä varten opiskelijan on suoritettava: kaikki pakolliset kurssit (47 tai 51 kurssia riippuen matematiikan laajuudesta) yhteensä kolme kuvataiteen ja musiikin pakollista kurssia vähintään kymmenen syventävää kurssia ja yhteensä vähintään 75 kurssia (ylärajaa ei ole). Hyväksytty oppiaineen oppimäärän arvosana edellyttää, että opiskelija on suorittanut vähintään 2/3 opiskeluohjelmaansa kuuluvista oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti (arvosana vähintään 5). Erityisesti abiturienttien tulee huolehtia siitä, että kaikki pakolliset kurssit ovat suoritettuina ja että kokonaiskurssimäärä täyttyy, syksyllä lokakuun loppuun ja keväällä huhtikuun loppuun mennessä. Jos opiskelijalta tällöin puuttuu kurssisuorituksia tai niiden osia, ei hän voi saada ylioppilastutkinto-todistusta, vaikka itse tutkinto olisikin läpäisty. Tutkintotodistus jää tällöin ylioppilastutkintolautakuntaan odottamaan koulun ilmoitusta lukion oppimäärän täyttymisestä. KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu Wilma-palvelussa. Ilmoittautumisen voi tehdä millä tahansa Internet-yhteydellä varustetulla tietokoneella koululla tai muualla. Wilma-palvelua varten jokaisella opiskelijalla on oma käyttäjätunnus ja salasana. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija näkee kurssille jo aiemmin ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrän. Samoin opiskelija voi tarkistaa, mille kursseille hän on itse jo ilmoittautunut. Opiskelija näkee myös kurssit, jotka hän on jo suorittanut. Opiskelija voi tulostaa Wilmasta oman lukujärjestyksensä, josta näkee myös kunkin kurssin luokkatilan. Opiskelija pääsee katsomaan Wilmasta myös jaksotodistuksensa ja poissaolonsa. Järjestelmä antaa mahdollisuuden ilmoittautua kullakin koodilla vain yhdelle kurssille. Jos opiskelija haluaa suorittaa toisen samalla koodilla olevan kurssin, on hänen neuvoteltava asiasta kurssien opettajien kanssa.

14 14 Ilmoittautuminen lukuvuoden kursseille suljetaan kunkin jakson osalta viikon kuluttua jakson alkamisesta. Opiskelijoita kehotetaan ilmoittautumaan sellaisiin ryhmiin, joissa on runsaammin tilaa jäljellä. Ylisuurien ryhmien välttämiseksi on kursseille asetettu ilmoittautumiskatto (pääsääntöisesti 36). Poikkeustapauksissa voidaan kurssille ottaa opettajan suostumuksella yli 36 opiskelijaa. Taloudellisista syistä kurssit, joille on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa joudutaan yleensä peruuttamaan. Poikkeuksista on sovittava rehtorin kanssa. Ilmoittautumiseen liittyvissä ongelmissa opiskelijaa kehotetaan kääntymään kurssin opettajan, opintoohjaajan, ryhmänohjaajan, apulaisrehtorin tai rehtorin puoleen. WANHOJENPÄIVÄN TANSSIHARJOITUKSET Harjoitukset ovat kansallisen ohjelman opiskelijoille 3. jaksossa (katso kurssitarjotin, liikunnan kurssi 6). IB-opiskelijoiden harjoitukset sovitaan erikseen. Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu Wilman lisäksi kaikille pakollisessa infotilaisuudessa elokuussa. Lisätietoja liikunnan opettajilta. MUUTA HUOMIOONOTETTAVAA Kurssitarjottimen tunnuksella en merkittyjen kurssien opetuskieli on englanti. Ne vastaavat sisällöltään normaaleja kansallisen lukion kursseja lukuun ottamatta historiaa, englantia ja ruotsia. Nämä kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti IB-ohjelmaan jatkaville. Englanninkielisille kursseille voivat kuitenkin osallistua muutkin lyseolaiset, jotka haluavat tällä tavoin parantaa kielitaitoaan. Kurssitarjottimen tunnuksella osyk merkittyjen kurssien opetuspaikka on Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa. Näille kursseille ilmoittaudutaan Wilmassa (oikea palkki > Kurssitarjotin) avaamalla OSYK:n kurssitarjotin ja valitsemalla kurssit sieltä.

15 SUOSITUS ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN KURSSIVALINNOIKSI JAKSOILLE 1 JA 2 Suositus 1.vuosikurssin opiskelijoiden kurssivalinnoiksi ensimmäiselle jaksolle. Huomioithan, että kuusi kurssia/jakso riittää 3. vuoden lukio-ohjelmaan! 15 AAL MKP PPI LPE KAL EJY ARO 1 englanti 1 (L2) pitkä mat. 1 (L26) kemia 1 (L29) musiikki 1 (L11) äidinkieli 1 (L23) ruotsi 1en (CK) historia 1en (CH) (EMH) (KSO) (HKI) (SPI) (MKJ) (AKA) (MJO) 2 biologia 1 (L15) (SJK) historia 1 (L21) (TSI) englanti 1 (L12) (PPI) lyhyt mat. 1 (L1) (VKI) pitkä mat. 1 (L26) (KAL) xxx englanti 2en (CM) (UVU) 3 opiskelutaitojen kurssi kaikille 1. vuosikurssin opiskelijoille 4 xxx englanti 1 (L12) (EMH) psykologia 1 (L11) (MBE) uskonto 1 (L14) (LPE) liikunta 1 (SHM/TLO) pitkä mat. 1en (CJ) (VKI) pitkä mat. 1en (CJ) (VKI) 5 ruotsi 1 (L13) (AAL) äidinkieli 1 (L29) (TJU) xxx englanti 1 (L12) (PPI) historia 1 (L21) (ANS) xxx fysiikka 1en (CE) (KKO) 6 äidinkieli 1 (L23) ruotsi 1 (L13) kuvataide 1 (L28) pitkä mat. 1 (L26) englanti 1 (L12) fysiikka 1en (CE) xxx (MKJ) (MKP) (MSI) (MSÄ) (MPK) (KKO) 7 psykologia 1 (L14) (MBE) xxx pitkä mat. 1 (L26) (KSO) ruotsi 1 (L13) (AAL) xxx äidinkieli 1 (CK) (MJU) psykologia 1en (CJ) (PJÄ) 8 pitkä mat. 1 (L26) (KSO) kuvataide 1 (L28) (MSI) fysiikka 1 (L1) (RPA) biologia 1 (L15) (SJK) yh.oppi 1 (L11) (ANS) englanti 3en (CM) (EJY) äidinkieli 1 (CK) (ARO) Huomioi: 2.koodilla voi valita myös musiikin 1.kurssin (L11). 4.koodilla voi valita myös liikunnan 1.kurssin ja A-saksan 1.kurssin (L22). 5.koodilla voi valita myös elämänkatsomustiedon 1.kurssin (L27). Kerhokoodilla on valittavissa erilaisia kieli- ja kulttuurikursseja. Suositus 1.vuosikurssin opiskelijoiden kurssivalinnoiksi toiselle jaksolle. Huomioithan, että kuusi kurssia/jakso riittää 3. vuoden lukio-ohjelmaan! AAL MKP PPI LPE KAL EJY ARO 1 kuvataide 1 (L28) (MSI) ruotsi 2 (L13) (MKP) äidinkieli 1 (L23) (MKJ) psykologia 1 (L20) (TPR) xxx musiikki 1en (L11) (SPI) max. 30 opiskelijaa musiikki 1en (L11) (SPI) max. 30 opiskelijaa 2 kemia 1 (L29) (PPR) musiikki 1 (L11) (SPI) xxx äidinkieli 1 (L23) (ARO) pitkä mat. 2 (L26) (KAL) pitkä mat. 2en (CK) (VKI) lyhyt mat. 1en (CL) (HKI) 3 pitkä mat. 2 (L26) uskonto 1 (L14) biologia 1 (L15) lyhyt mat. 1 (L1) kemia 1 (L29) psykologia 1en (CJ) xxx (KSO) (MBE) (SJK) (KKO) (HKI) (PJÄ) 4 xxx maantiede 1 (L27) (SAM) pitkä mat. 2 (L26) (KSO) xxx ruotsi 1 (L13) (SJO) äidinkieli 2 (CJ) (MJU) kemia 1en (L29) (PPR) 5 äidinkieli 2 (L23) (MKJ) xxx ruotsi 1 (L13) (AAL) pitkä mat. 2 (L26) (MSÄ) maantiede 1 (L27) (SAM) 6 ruotsi 2 (L13) (AAL) 7 liikunta 1/tytöt (SHM) 8 historia 1 (L21) (TSI) pitkä mat. 2 (L26) (MSÄ) liikunta 1/tytöt (SHM) biologia 1 (L15) (TVE) yh.oppi 1 (L21) (TSI) englanti 2 (L12) (PPI) terveystieto 1 (L27) (SHM) englanti 2 (L12) (MPK) filosofia 1 (L27) (LPE) fysiikka 1 (L1) (MSÄ) filosofia 1 (L14) (LPE) fysiikka 1 (L1) (KAL) englanti 2 (L12) (MPK) biologia 1 en (CA) (ARÖ) max. 30 opiskelijaa xxx yh.oppi 1en (CK) (MJO) yh.oppi 8en (CG) (TBE) max. 16 opiskelijaa biologia 1 en (CA) (ARÖ) max. 30 opiskelijaa ruotsi 1en (CN) (AKA) äidinkieli 2 (CJ) (ARO) yh.oppi 8en (CG) (TBE) max. 16 opiskelijaa Huomioi: 1.koodilla voi valita myös B3-espanjan 1.kurssin (L25) (HUOM! LUKIOSSA ALKAVA ESPANJAN KIELI ON ALOITETTAVA 2. JAKSOSSA) TAI A-saksan 2.kurssin (L22). 2.koodilla voi valita myös B3-saksan 1. kurssin (L24) (HUOM! LUKIOSSA ALKAVA SAKSAN KIELI ON ALOITETTAVA 2. JAKSOSSA). 3.koodilla voi valita myös B3-venäjän 1. kurssin (L24). 4.koodilla voi valita myös B3-espanjan 1.kurssin (L2) tai B3-ranskan 1.kurssin (L25) (HUOM! LUKIOSSA ALKAVA ESPANJAN TAI RANSKAN KIELI ON ALOITETTAVA 2. JAKSOSSA). 5. koodilla voi valita myös A-ranskan 1. kurssin (L25). 6.koodilla voi valita myös B3-latinan 1.kurssin (L25) (HUOM! LUKIOSSA ALKAVA LATINAN KIELI ON ALOITETTAVA 2. JAKSOSSA). 7.koodilla voi valita myös englannin 14-kurssin (ns. 0-kurssi) (L2) tai liikunnan 1.kurssin (tytöt). Kerhokoodilla on valittavissa erilaisia kieli- ja kulttuurikursseja.

16 16 5. LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT JA LOMAT vko SL ma ti ke to pe la vko KL ma ti ke to pe la A A U/KK - 30/ OPK(S) KK HYPE K1/ A-kieli Ru/A,b B/C 13 Äi/t OPK(S) K2 K3 K4 K5 - ue,et,yh, 4J A-kieli 18 ke, ge,te 20 Ru/A,b K6 K7 KEKE 7 Äi/t Ai/e K1 K2/ ps, fi, hi,fy,bi K5/ B/C K6 K7 K3 K4/ Ma Ru/A,b A-kieli B/C PE WA - 2J KEKE OPK(A)/ TJ - OPK(A)/ TJ T A L V I L O M A - ps, fi, Ai/e 12 hi,fy,bi 14 A-kieli KP KP S Y Y S L O M A Ru/A,b 19 Ma U B/C U ue,et,yh, ke, ge,te - K1/ OPK(S) K2 PP PS K3 K4 K5 K6-5J K K7 YRITÄ! K2/ OPK(S) K3 K4 K5 K K7 3J YRITÄ! 5 Its. VP KP OPK(A)/ TJ Vappu 2 U - OPK(A)/ KP TJ P HT 10 - J O U L U L O M A K1 K2 K3 - K7/ K4 K5 K6 OPK(A) KP P A = lukukauden alkamispäivä Huom! P = lukukauden päättymispäivä 1. jakso jakso syysloma (vko 43) 3. jakso joululoma jakso talviloma , pääsiäinen jakso helatorstai = vapaapäivä = yo-koepäivä (ks. tarkempi aikataulu yo-infossa) K = Koepäivä Koe klo (8.00) (siinä luokassa, missä opetuskin tapahtui) Kertaus klo (siinä luokassa, missä opetuskin tapahtui) KP = Kokeidenpalautus (siinä luokassa, missä opetuskin tapahtui)

17 1-koodi klo: koodi klo: koodi klo: koodi klo: koodi klo: koodi klo: koodi klo: (8-koodi klo: 15.00) Huom! Poikkeusjärjestely aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. OPK (S) = Opettajainkokous/Suunnittelu klo: OPK (A) = Opettajainkokous/Arviointi klo: 8.15 klo: Ikäryhmäpalaverit klo: Koko opettajakunnan yhteinen kokous TJ = Todistustenjako ryhmänohjausluokissa klo: U = Uusintakuulustelu klo: (pääsääntöisesti juhlasalissa) 5. jakson uusintakuulustelu pidetään ma klo: 9.00 KK = Korotuskuulustelu klo:13.15 (pääsääntöisesti juhlasalissa) = Ryhmänohjaus pääsääntöisesti klo: ja klo: HYPE = Lyseon hyvinvointipäivä KEKE = Kestävä kehitys YRITÄ! = Uskalla yrittää-hanke! PE = Penkkarit (ohjelma vahvistuu myöhemmin) WA = Wanhojentanssit (ohjelma vahvistuu myöhemmin) 17 Psyykkaripysäkki klo: Muita tapahtumia: Syksyllä 2012 aloittavien opiskelijoiden vanhempainilta klo: Innolukion lukukauden avaus "Big Bang" klo 10:15-11: Studentum Roadshow klo: Eteenpäin-messut, Ouluhalli Abipäivät, Oulun yliopisto vsk:n opiskelijoiden vanhempainilta klo: Lakkiaisjuhla klo: Työ elämään tapahtuma Kaupunginteatterilla vsk:n opiskelijoiden vanhempainilta klo: Lakkiaisjuhla klo: 10 Lukuvuoden kilpailupäivät Lukion matematiikkakilpailu Lukion fysiikkakilpailu Lukion kemiakilpailu Suomen Akatemian tiedekilpailu, Viksu kilpailutöiden palautus viimeistään klo LYSEON LUKION OPINTO-OHJELMA

18 18 OULUN LYSEON LUKION OPINTO-OHJELMA nimi ja ohjausryhmä: lukuvuosi: KURSSIEN NUMEROT: vahvennettu = pakollinen kurssi kursiivi = valtakunnallinen syventävä kurssi kursiivi = Lyseon oma syventävä kurssi sl = soveltava kurssi (toteutus vaihtelee lukuvuosittain) äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli (perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut yhteinen, vieras kieli) A-kieli (perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut vapaaehtoinen, vieras kieli) B-kieli (perusopetuksen luokilla 7-9 alkanut yhteinen kieli) B-kieli (perusopetuksen luokilla 7-9 alkanut valinnainen, vieras kieli sa, ra ja ve) B-kieli (lukiossa alkava vieras kieli, sa, ra ja ve) B-kieli (la ja es) B-kieli (jap, vi, ar) 1 2 lyhyt matematiikka sl pitkä matematiikka biologia maantiede fysiikka sl sl sl sl sl sl kemia uskonto/elämänkatsomustieto filosofia psykologia sl historia sl yhteiskuntaoppi kuvataide painotteinen kuvataide musiikki sl terveystieto liikunta sl sl sl sl opinto-ohjaus 1 2 sl sl sl pakolliset kurssit (pitkä matematiikka) pakolliset kurssit (lyhyt matematiikka) syventäviä kursseja valittava vähintään 51kpl 47kpl 10 kpl OMA KURSSIMÄÄRÄNI: pakolliset: syventävät: soveltavat: Kuvataidetta ja musiikkia on suoritettava yhteensä 3 pakollista kurssia! Lukion kurssimäärän tulee olla vähintään 75 kurssia

19 7. OPPITUNTIKAAVIO 19 I jakso Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai R R x x x x x ei opetusta kerho kerho kerho kerho ei opetusta II jakso Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai R R x x x x x ei opetusta kerho kerho kerho kerho ei opetusta III jakso Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai R R x x x x x ei opetusta kerho kerho kerho kerho ei opetusta IV jakso Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai R R x x x x x ei opetusta kerho kerho kerho kerho ei opetusta V jakso Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai R R x x x x x ei opetusta kerho kerho kerho kerho ei opetusta x = ryhmänohjaus, tuutorointi, tukiopetus, tietoiskut jne. R1 = : luokkahuoneet 1, 2, 11, 12, 13, 14, 15, 23, 24, 25, juhlasali (kolmas oppitunti ) R2 = : luokkahuoneet 20, 21, 22, 26, 27, 28, 29, ke (kolmas oppitunti )

20 8. KURSSIT OPPIAINEITTAIN / en/ /12 9.mm en/7 1/6 1. jakso 2 1 1/2.en/9 6.mm 1 4 1/ / osyk 5/9.mm 6 10/ / / po/1.ty 1.en/10/11.mm/5 8.mm 1 5/ en/7/ ty&po osyk 1/ / /9 4.osyk 1.en po/2.ty 1/5 7 7.osyk /6.mm ty 1/ en/ / en/ ty&po 1/ /4 aineet/ koodi BI EAA EAB ENA ET FI FY GE HI KE KP KU LAB LI MAA MAB MU OP PS RAA RAB RUA RUB SAA SAB TE UE VEB YH ÄI /20.mm 1.en / /8 2. jakso po/6.ty 2.en/2/7 1.en 1 6 4/7.mm osyk en / en 1 2.po/2.ty /8.mm 5 1.en / mm 2/ po/2.ty 12/ en/2 1 5/ / ty 13/20/ osyk en/ /7 1 8.en 4/7 aineet/ koodi BI EAA EAB ENA ET FI FY GE HI KE KP KU LAB LI MAA MAB MU OP PS RAA RAB RUA RUB SAA SAB TE UE VEB YH ÄI po/6.ty osyk 2.en/2/ /9 3. jakso osyk 2/ /8 2.en 2 5.osyk mm en 38.osyk 2/ /8.mm po/6.ty 14.mm/3.en/8 1 8.osyk 2/ en 4 14/ / / / po/6.ty 14/14/ / /5 5.osyk po/6.ty 11/ en 3/8 2/4/9 8 2.en/3.en/ ty&po 11/19/8 1 2/ /3 aineet/ koodi BI EAA EAB ENA ET FI FY GE HI KE KP KU LAB LI MAA MAB MU OP PS RAA RAB RUA RUB SAA SAB TE UE VEB YH ÄI en 1 1 3/ /5 3/5 4. jakso en /6 3/ en 2.osyk /6 3/ en 3 1.po/1.ty 3/ en 2 2 3/ po/2.ty 4.en 3.en po /6 3.en aineet/ koodi BI EAA EAB ENA ET FI FY GE HI KE KP KU LAB LI MAA MAB MU OP PS RAA RAB RUA RUB SAA SAB TE UE VEB YH ÄI /8 4.osyk en 5.en /5 3/5 5. jakso en 5 4/ en / /4 3 4.en po/1.ty 4/ /6 4/ /5 1.en ty 4/ / en/ po/1.ty /9 8/9 7 1.en/ po /6 11/6 aineet/ koodi biologia a-espanja b-espanja a-englanti elämänkatsomustieto filosofia fysiikka maantiede historia kemia kuvataide (pain.) kuvataide b-latina liikunta pitkä matematiikka lyhyt matematiikka musiikki opinto-ohjaus psykologia a-ranska b-ranska a-ruotsi b-ruotsi a-saksa b-saksa terveystieto uskonto b-venäjä yhteiskuntaoppi äidinkieli Oulun Lyseo, lukuvuosi osyk = opetus Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiolla (ilm. OSYK:n tarjottimelle),.en = opetus englannin kielellä,.ty = tyttöjen likkunta,.po = poikien liikunta, B3-kielten kurssien numerointi 31, 32 jne.