Kemi-Tornion seudullinen malli
|
|
- Arttu Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (2 ) Lapin liitto PL ROVANIEMI KEMI- TORNIO ALUEEN KANNANOTTO KUNTA - J A PALVELURAKENNEUUDISTUKSEEN - KEMI - TORNIO SEUTUMALLI Kemi - Tornio alueen näkemys uudistukseen on muovautunut kahden seutufoorumin ( ja ), kahden kuntafoorumikierroksen ( ja ), Lapin liiton teema - foorumien sekä kuntien kannanottojen ja seutuvaltuuston tekemän Kemi - Tornio alueen tavoitetilan pohjalta. Ehdotettuja kolmea mallia on arvioitu oheisissa liitteissä. Kemi - Tornion seutuvaiheen valmistelussa piirimallia ja aluekuntamallia ei ole pidetty seudulle sopivina ratkaisuina. Peruskuntamallia pidetään p arhaimpana vaihtoehtona Kemissä muiden alueen kuntien päättäessä jatkaa itsenäisinä Seutukunnan kunta- ja palvelu rakenteen kehittämistä varten onkin tuo tettu oma Kemi- Tornion seudullinen m a l l i, joka on toteuttavissa toimialakohtaisin kuntayhtymin, monialaisella kuntayhtymällä, s e u t u h a n kk een mukaisella seutuvaltuustolla tai muilla seudullisilla organisoinneilla. Kemi-Tornion seudullinen malli Palvelujen tilaaja Kunnat Poliittinen ja hallinnollinen omistajaohjaus Seudulliset palvelut Palvelujen tuottaja Sosiaali-, terveys- ja erikoissairaanhoito-, koulutus-, kulttuuri-, vapaaaika- ja tekniset palvelut Aluekehittäjä Seutustrategia, elinkeinot ja työllisyys, osaaminen ja innovaatiot Seudun elinvoimaisuus Lähipalvelut Lähi- ja asiakasdemokratia Kansalaiset Suora tai välillinen demokratia Kansalaisyhteiskunnan elinvoima
2 2 (2 ) S e u tu organisaatio vastaa palvelujen tuottamisesta ja toimii seudullisena aluekehittäjänä. Aluekehitystehtävä sisältää seudullisen elinkeinojen, työllisyyden ja osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittämisen. Seudullisen organisaation palvelujen tuotantotavat, mm. tilaajatuottaja malli, ratkaistaan erillisen j a t k o valmistellun pohjalta. Seutukuntamallissa i tsenäiset p e r u sk unnat tilaavat seudulliselta yksiköltä tarvitsemansa palvelut. Poliittisella ja hallinnollisella omistajaohjauksella varmistetaan, että seudullisen yksikön toiminta vastaa palvelun laadulle ja kustannuksille asetettuja tavoitteita ja kriteereitä. Kumppanuuden ja omistaj apolitiikan periaatteiden vahvistamisella luodaan edellytyksiä esimerkiksi perinteisestä kun tayhtymän mallista poikkeavan toimintakulttuurin kehittymiselle. Kuntalaisten kannalta on oleellista, että palvelut voidaan turvata myös tulevaisuu dessa. Lähipalveluista ja seudullista palveluista rakennetaan seudun asukkaiden kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen, toimiva ja taloudellisesti kestävä palvelukokonaisuus. Seudullinen seutuorganisaatio ei tarkoita palvelujen keskittämi s tä, vaan se tuottaa sekä seudullisia että lähipalveluja. Myös peruskunnat tuottavat lähipalveluja, joita ovat kuntalaisten päivittä i n tarvitsemat palvelut: ennalta ehkäisevät palvelut, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, esi- j a perusopetus, yleissivistävä koulutus (lukio), perusliikunta- ja nuorisotoimen sekä kirjasto - ja peruskulttuuripalvelut. Nykyinen kuntien palveluverkosto lu o kin pohjan päivittäisille lähipalveluille. Seudullisiin palvelupisteisiin on tarkoituksenmukaista koota 1 ) palveluja, joiden kysyntä on harvinaista ja joiden saavutettavuudesta ei aiheudu asiakkaalle kohtuuttomia vaikeu k sia tai 2 ) palveluja, jotka edellyt tävät moniammatillista asiantuntemusta tai 3 ) palveluja, joiden tarjoaminen lähipalveluna ei ole mahdollista asiakkaiden vähyyden vuoksi tai 4) palveluja, jotka laitteiden ja välineistön kustannusten vuoksi sitä edellyttä vät. Toimiva peruspalvelupiiri edell yttää, että alueella on korkealaatuiset erikoissairaanhoidon palvelut. Tätä tavoitetta ei saavuteta yhdistämällä Lapin ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirit. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kahdella tasolla. He valitsevat suoralla vaalilla k u n n a n valtuustot. Seudullis ten kuntayhtymi en valtuusto t valitaa n välillisellä vaalilla tai seutuvaltuusto seutuhankkeen mahdollistamalla suoralla vaalilla.. Uusia lähi- ja asiakasdemokratian muotoja kehittä mällä kuntalaisten vaikuttamista ja osallistumista lisätään. Aktiivisia kansalaisia tarvitaan kansalaisyhteiskunnan toimijoina ja koko seutukunnan elin voimaisuuden edistäjinä. Seudullisen mallin kustannushyötyihin vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät: seudullisen organisaation tehtävien laajuus ja siitä saatava etu hallinnon kustannuksissa; päällekkäisorganisoinnin purkaminen eli kuntien ja kun tayhtymien henkilöstön siirtyminen seudullisen organisaation palvelukseen siirrettävien tehtävien suhteessa, toimintojen uudelleen järjestelyissä syntyvät mahdollisuudet (palveluketjujen ja -prosessien avaaminen), syste maattisen ohjaus- ja laatujärjestelmän myötä toiminnan vaikuttavuudesta ja tulo k sellisuudesta on mahdollista saada seudullista tietoa nykyistä paremmin. Kemi - Tornio seutumallin rakentamista t u l laan jatkamaan valtioneuvoston antaman puitelain ja alueen kuntien omien linjausten pohjalta välittömästi helmikuusta 2006 lähtien. KEMI- TORNIO ALUEEN KEHITTÄMISKESKUS Veikko Kumpumäki Martti Ruotsalainen seutuvaltuuston pj. toimitusjohtaja
3 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSHANKE 2.1 Kemi-Tornio alueen erityspiirteet ja kehityssuunnat Kemi-Tornion alueeseen virallisen seutukuntajaotuksen mukaan kuuluvat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio. Alueella katsotaan, että myös Haaparannan kaupunki Ruotsin puolelta kuuluu oleellisena osana toiminnalliseen kokonaisuuteen. Erityispiirteet LAPIN TUOTANNOLLINEN KESKUS Kemi-Tornio alue on Lapin teollinen ja tuotannollinen keskus tuottaen 90 % maakuntamme teollisuuden ja 7-8 % maamme kokonaisvientituloista 1. Aluetalouden mittareilla arvioituna seudun asema koko maankin kattavassa vertailussa on vahva ja tämä asema tulee entisestään vahvistumaan metsäteollisuuden investointien ja erityisesti Outokummun terästehtaan vuoteen 2007 mennessä tapahtuvan tuotannon kaksinkertaistumisen myötä. Seutukunnan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä teräs- ja metalliteollisuuden yksiköt työllistävät lähes työntekijää. Kaikkiaan seutukunnassa on työpaikkaa ja yritystä. Lapin maa- ja metsätalouden toimipaikoista Kemi-Tornio alueella sijaitsee vain 16%, mutta nämä tilat tuottavat lähes 50% alan liikevaihdosta Lapissa. Viimeaikaiset kaupan investoinnit tulevat lisäämään alueen painoarvoa myös Lapin kaupallisena keskuksena TOIMINNALLINEN KOKONAISUUS Kemi-Tornion alueen toiminnalliset rajat määräytyvät selvästi asioinnin-, työssäkäynnin ja asuntomarkkinoiden perusteella. Seutukunnan muodostavat Kemin ja Tornion kaupungit, sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat. Kaupunkikeskukset sijaitsevat vain 25 kilometrin päässä toisistaan ja näiden väliin sijoittuu Keminmaan kuntakeskus. Tiivis kanssakäyminen sekä taloudelliset ja sosiaaliset tunnusluvut osoittavat Haaparannan olevan osa seutukuntaa ja näin ollen Kemi-Tornion elinkeino-ohjelmassa on viittauksia myös Haaparannan kaupunkiin. Seutukunnan väkiluku Haaparanta mukaan luettuna vuoden 2005 lopussa oli noin Kemi- Tornion seutukunnan väestön osuus Lapin maakunnasta on lähes 34 RAJAYHTEISTYÖ Kemi-Tornio alueen sijainti Suomen eteläisimpänä maarajana länteen ja vilkas kanssakäyminen rajan yli muodostavat mahdollisuuden useiden eri tyyppisten toimintojen kehittämiseen. Kehittämiskeskuksen tärkein viitekehys on Perämeren kaari ja alueen strategisesti keskeinen sijainti. Kemi-Tornio alue kehittää itseään Oulun ja Luulajan lisäksi kolmanneksi voimakeskukseksi kaaren alueella ja tässä hyödynnetään Tornion ja Haaparannan kokemuksia. KESKEINEN SIJAINTI Kemi-Tornion alue sijaitsee Euroopan pohjoisimmalla suurteollisuuden ja osaamisen keskittymällä. Sijainti liikenteellisessä solmukohdassa tuo Kemi-Tornion alueelle aseman Lapin logistisena keskuksena, mikä korostuu erityisesti Perämerenkaaren yhteistyöalueella, josta on muodostumassa alusta luonnolliselle kasvulle ja yhteistyölle raja-alueen molemmin puolin. Tätä väitettä tukevat alueen hyvät liikenneyhteydet: satamat, lentokenttä, rautatie- ja maantieyhteydet. 1 Alue tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta ja viennistä väkilukuunsa verrattuna noin kolminkertaisen osuuden.
4 Kehityssuunnat Kemi-Tornio alueen kehityssuunnat ja haasteet voidaan johtaa yleisemmistä valtioita, seutukuntia ja kuntia kohtaavista haasteita sekä alueen sisäisistä tekijöistä. Väestön ikärakenteen muuttuminen tuo mittavia julkisten menojen kasvupaineita ja suuren haasteen erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle. Ilman minkäänlaista muutosta toimintatavoissa ja rakenteissa kuntien talous muuttuu pysyvästi alijäämäiseksi ja velkaantuminen kiihtyy. Taulukot 1 ja 2. Suomen väestö tulee ikääntymään OECD maista nopeimmin siten, että yli 64 -vuotiaiden osuus kasvaa 23 prosentista 37 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä Muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutoksen suunnan muuttaminen on jo yksistään suuri haaste Kemi-Tornio alueelle. Vähintään yhtä suuren haasteen alueen kehittämistyölle asettaa poistuma työllisestä työvoimasta vuoteen 2015 mennessä. On arvioitu, että se tulee olemaan kaikkiaan 44 %. Tämä tarkoittaa, että yli työpaikalle tulisi löytää uusi työntekijä esitetyssä ajanjaksossa. Toisaalta tämä antaa myös mahdollisuuden sopeuttaa erityisesti julkisen sektorin henkilöstömäärää, jos seudullisia palveluratkaisuja kyetään toteuttamaan kuntien välillä. Taulukot 3, 4 ja 5. Aluerakenteeseen vaikuttavien tekijöiden muutos on nopeutunut ja kuntia suojaava puskurivyöhyke kaventunut. Kehittämistoimiin kuten asumisen mahdollisuuksiin, fyysisen ja toimintaympäristön viihtyvyyteen, laadukkaisiin palveluihin ja elinkeinojen edistämiseen on yhä vaikeampaa irrottaa rahoitusta, koska sosiaali- ja terveysmenot vievät yhä suuremman osan kuntien menoista. Lisäksi globalisaation eteneminen asettaa haasteita sopeutua kansainväliseen työnjakoon ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin. Suomen kyvyttömyys houkutella ulkomaalaisia osaajia tai koulutettavia on uhka myös aluetasolla, sillä nykyisin suhteellisen vähän ulkomaalaisia osaajia sijoittuu yrityksiin tai korkeakouluihin. Tällöin Kemi-Tornio alueellakin joudutaan miettimään, kuinka se voi saavuttaa innovaatioympäristöönsä riittävän kriittisen massa, korkeatasoista ammattiosaamista sekä sosiaalisia ja kulttuurisia vetovoimatekijöitä, joilla houkutella asukkaita. Tekninen kehitys puolestaan tuo uusia ratkaisuja sekä käytäntöjä, mutta se edellyttää inhimillisen pääoman kasvattamista, innovaatioita ja niiden laaja-alaista hyödyntämistä. Kunnissa ymmärrys toiminta- ja rakenneuudistusten tarpeesta on olemassa, mutta niiden toteutusmuoto riippuu poliittisista näkemyksistä ja arvoperusteista, jolloin eri tahojen ratkaisut uudistusten synnyttämiseksi voivat olla hyvin erilaisia. Tällöin ratkaistavaksi nousevat mm. sellaiset asiat, että millaisella väestöpohjalla tietty palvelu järjestetään ja millaisia yhteistyömuotoja se kuntien välille vaatii. Ääripäitä tulevaisuuden järjestelyissä ovat uuden kuntayksikön perustaminen, tai se, ettei reagoida muutoshaasteisiin millään tavalla. Tulevaisuuden kehityssuunnat edellyttävät kuitenkin kunnilta yhteistyötä ja koordinaatiota aluetasolla, johon seutukuntataso soveltuu hyvin, koska se muodostuu yhteisestä työmarkkina- ja työssäkäyntialueesta ja soveltuu näin ollen hyvin paikallisten kehittämisstrategioiden laadintaan ja toteuttamiseen.
5 Lin. (2003) Lin. (1993) Kemi-Tornio Varkaus Kokkola Rauma , ,5 449, ,3 325,1 337, ,8 219,6 506, ,2 197,7 17,7 364, ,5 70,2 80,7 202, ,6 240,7 76, ,4 90,8 266,3 289, ,3 104,8 164,8 291, ,3 189,3 364,5 396, ,6 296,7 375,4 536, ,3 64,8 283,3 291 Taulukko 1: Seutukuntien vuosikate eräissä teollisissa seutukunnissa.
6 Lin. (1993) Lin. (2003) 0 Kemi-Tornio Varkaus Kokkola Rauma Taulukko 2: Seutukuntien lainakanta eräissä teollisissa seutukunnissa.
7 Taulukko 3: Väestöennuste ikäryhmittäin Kemi-Tornio alueella Taulukko 4: Väestöennuste Kemi-Tornio alueella.
8 alkutuotanto 2 teollinen 3 rakentaminen 4 liikenne 5 postityö 6 maa, tekniikka, rakennus asiantuntija/ johtotyö 7 palvelu, myyntityö 8 toimisto, kirjanpito 9 julkisen/ yksityisen sektorin johtotyö, rahoitus, laki 10 lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät 11 opetus, toimitus, taiteellinen työ 12 poliisit, vartijat, sotilaat 13 tuntematon Taulukko 5: Prosentuaalinen poistuma työllisestä työvoimasta vuoteen 2015 mennessä Kemi- Tornio alueella. Yht. 44%, l henkilöä. 2.2 Kuntien yhteistyöhön liittyvät hankkeet Kemi-Tornio alueen kuntien yhteistyöhön liittyvät hankkeet on toimitettu Lapin liitolle aluevaiheen ensimmäisen jakson aikana.
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotAluevaiheen materiaalit III e. Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat
Aluevaiheen materiaalit III e Kysymys- ja tehtävärunko/ pääkaupunkiseudun kunnat JOHDANTO Sisäasiainministeriö asetti 11.5.2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen sen jälkeen, kun asia oli valtioneuvoston
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
LisätiedotAluevaiheen materiaalit III. Kysymys- ja tehtävärunko
Aluevaiheen materiaalit III Kysymys- ja tehtävärunko JOHDANTO Sisäasiainministeriö asetti 11.5.2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen sen jälkeen, kun asia oli valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan
LisätiedotKotkan Haminan seutusopimus
Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto
LisätiedotTUNTURI-LAPIN KUNTARAKENNE
TUNTURI-LAPIN KUNTARAKENNE TUNTURI-LAPIN KUNNAT SÄILYVÄT ITSENÄISINÄ PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTAPOJA KEHITETÄÄN JA NIIDEN TULEE VASTATA TULEVIIN HAASTEISIIN LISÄTÄÄN YHTEISTYÖTÄ YTAKE (YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia
LisätiedotVäestömuutos hankekunnissa
Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden
LisätiedotKUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA
KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja
LisätiedotVÄESTÖENNUSTE 2015-2040
VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin
LisätiedotMaakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija
Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotSote: riittävätkö rahat ja kenelle?
Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotMetropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki
Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden
LisätiedotRovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS
Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotKunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio
Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen organisaatio Valtioneuvosto Peruspalveluohjelmaministeriryhmä Kunta- ja palvelurakenneryhmä Sihteeristö Sosiaali- ja terveyspalveluiden ryhmä Koulutus-, kulttuuri-,
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotToimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto 1 Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat varhaiskasvatus,
LisätiedotSeurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista
Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö
LisätiedotSOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014
SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotRajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016
Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotSote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki
Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotLastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa
Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6
LisätiedotOnko muutos mahdollinen?
Onko muutos mahdollinen? Kemi 140 vuotta 22 600 asukasta pitkä teollinen perinne, Stora Enso Oy ja Metsä-Botnia Oy kauppa, palvelut ja liikenne kuitenkin 70 % työpaikoista kulttuurikaupunki: mm. teatteri,
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
LisätiedotSote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
Lisätiedotkelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja
Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti
Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotKansallisen palveluarkkitehtuurin mukainen valmistelu
Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukainen valmistelu Alueiden kehittäminen Kasvupalvelut Maahanmuuttaja palvelut Liikenne palvelut Pelastus- ja turvallisuus Alueiden käyttö Luonnon suojelu Vesi- ja kalatalous
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotPOHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotHyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki
KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Pekka Toivonen 17.10.2005 KUNTA- JA PALVELURAKENNEHANKKEEN ALUEVAIHEEN SEMINAARI 18.10.2005, JYVÄSKYLÄ PAVILJONKI Arvoisa pj Hyvä kunta- ja palvelurakenteen talkooväki Viime
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous
Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotKIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotSuuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?
Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy
LisätiedotKuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja
Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki
LisätiedotLapin maakuntatilaisuus 23.5.2016
Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotSOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi
SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotOvatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen
Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto
LisätiedotEnontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi
LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010
POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTeollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi
Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotYleistä Maisema-mallista
Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina
Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotToimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto. Lapin maakunta- ja soteuudistuksen viestintäryhmälle
Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Lapin maakunta ja soteuudistuksen viestintäryhmälle 12.10.2017 1 12.10.2017 Etunimi Sukunimi Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotValtion ja kuntien hyvinvointityö
Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry
MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotTOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2018 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2023
22.8.2017 APisto 1 Ahti Pisto sairaanhoitopiirin johtaja TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 JA TALOUSARVIO 2018 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2023 22.8.2017 APisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotLapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:
Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen
LisätiedotOulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi
18.2.2016 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto
LisätiedotKunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.
Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun
Lisätiedot11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotKommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö
Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
Lisätiedot