KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ. Järjestöissä tiedetään, mitä kuntalaiset tarvitsevat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ. Järjestöissä tiedetään, mitä kuntalaiset tarvitsevat"

Transkriptio

1 KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ Järjestöissä tiedetään, mitä kuntalaiset tarvitsevat

2 Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille SOSTE on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen noin 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. SOSTE seuraa sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tilaa ja kehityssuuntia Järjestöbarometrien, Sosiaalibarometrien ja muun ajankohtaistiedon avulla. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry soste.fi/julkaisut Facebook.com/soste10 Sote-järjestöt Twitterissä: #järjestöt Kuvalähteet: Scandinavian StockPhoto etukansi, s. 8 9, 10, 14 ja / Fotolia takakansi, s. 18 ja 20 HAAGA-HELIA University of Applied Sciences s. 4 / Sanna Hiltunen s. 12 / innokyla.fi s. 13/ Keskilaakso-lehti s. 22 Toimitus: Tarja Tornaeus Ulkoasu ja taitto: Gravision Painopaikka: Fram Oy, Vaasa Marraskuu 2014

3 Kuntalaisten hyvinvoinnista on kyse Suomessa on arviolta rekisteröityä sosiaali- ja terveysyhdistystä, joista 200 on valtakunnallisia järjestöjä. Niillä on 300 piiriyhdistystä ja paikallisyhdistystä. Tässä esitteessä puhutaan paikallisyhdistysten toiminnasta ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Sekä kunnalla että yhdistyksillä on sama tavoite, kuntalaisten hyvin vointi. Tärkeintä on se, että kuntalaiset löytävät oman lähiyhteisönsä ja saavat tarvitsemansa palvelut. Vapaaehtoisten, järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä löytyvät parhaat tavat edistää kuntalaisten hyvinvointia. Yhdistykset muuttuvat sekä ajan hengen että kuntalaisten tarpeiden mukaan. Uusia yhdistyksiä perustetaan yhä tarkem pien diagnoosien pohjalta ja yhä pienempien ryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi unettomuudesta ja levottomista jaloista kärsiville ja sisäilmasta sairastuneille on omat yhdistyksensä. Yhdistykset ovat usein edelläkävijöinä tarttuneet yhteiskunnan ongelmiin, nyt esimerkiksi yksinäisyyteen. Vuosittain rekisteröidään uutta sosiaali- ja terveysyhdistystä. Apua ja tukea tarvitsevia on jokaisessa kunnassa. Esimerkiksi lähes puolet avioliitoista päättyy eroon, joka neljäs suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään ja joka viides sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiin kuuluu 1,3 miljoonaa henkilöjäsentä. Yhdistykset haluavat olla yhdessä viranomaisten kanssa turvaamassa lähi - yhteisön tuen kaikille sitä tarvitseville. 3

4 Sosiaali- ja terveysjärjestöt Monin eri keinoin hyvää elämää tekemässä Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaalija terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Erityisen arvokasta järjestöjen toiminnassa on se, että ne tavoittavat myös kaikkein vaikeimmassa elämän tilanteessa ja syrjäytymisvaarassa olevat: vaikeasti sairaat, vammaiset, asunnottomat ja työttömät. Yhteistä sosiaali- ja terveysyhdistyksille on jonkin kunnassa asuvan erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemmin kaikkien kuntalaisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja tämä kaikki enimmäkseen vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisena toimii vuosittain noin suomalaista. Silti järjestöjen kirjossa on jäsenrakenteeltaan, kooltaan ja toimintamuodoiltaan sekä iältään ja historialtaan hyvin erilaisia yhdistyksiä. 4

5 Yhdistyksissä toimivilla ihmisillä on henkilökohtainen kosketuspinta asiaan, he voivat olla esimerkiksi tiettyyn sairauteen sairastuneita, heidän omaisiaan tai asian parissa työskenteleviä. Asia voi liittyä myös ikään tai elämäntilanteeseen. Yhdistykset tarjoavat jäsenilleen yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta, tukea ja neuvontaa. Ne välittävät tietoa viranomaisille ja poliittiseen päätöksentekoon, millä pyritään poistamaan epäkohtia sekä paikallisesti että maanlaajuisesti. Järjestöjen asiantuntijat voivat konsultoida viranomaisia, pitää yleisöluentoja ja järjestää koulutusta. Järjestöt tuottavat sosiaali- ja terveys palveluja ja erilaisia tuen muotoja niitä täydentämään. Ne ovat myös tärkeitä osatyökykyisten ihmisten työllistäjiä. Järjestöt tarjosivat suomalaiselle työtä työllistämistuella vuonna Kunnissa toimivia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä ovat esimerkiksi pitkäaikaissairaiden potilasyhdistykset vammaisyhdistykset, mm. invalidien, kuulo- ja näkövammaisten ja kehitysvammaisten yhdistykset päihde- ja mielenterveystyötä tekevät yhdistykset eläkeläisten ja työttömien yhdistykset lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä tekevät yhdistykset sosiaalista lomatoimintaa tarjoavat yhdistykset suurten kansanterveysjärjestöjen, kuten Suomen Punaisen Ristin paikallisosastot Sosiaali- ja terveysyhdistykset tekevät kunnissa yhteis työtä myös muiden hyvinvointia edistävien tahojen, esimerkiksi nuoriso-, urheilu- ja kulttuuriyhdistysten sekä seurakuntien kanssa. Painottuipa yhdistyksen rooli mihin tahansa suuntaan, yksi on varmaa: Asiaansa syvästi perehtyneeseen yhdistykseen kertyy erityisalan tietoa, näkemyksiä epäkohtien syistä ja arvokasta kokemusta ongelman ratkaisusta. Siksi niiden asiantuntemusta kannattaa käyttää erityisesti palvelujen kehittämiseen ja ehkäisevään työhön. 5

6 Sosiaali- ja terveysjärjestöt Toisenlainen CV, kolme esimerkkiä Auttaminen äidin perintönä Varhainen muistikuvani lapsuudesta: on kirpeä luminen talvi-ilta ja astelen äidin kanssa kohti kylän seurantaloa. Olemme menossa Marttojen kokoukseen. Äiti on hyvällä tuulella, jotenkin odottavan innoissaan. Raskaan arjen vastapainoksi on luvassa leppoisaa rupattelua, kahvia ja pullaa, käsitöitä ja laulua vapaailta. En ollut ennen nähnyt äitiä niin puheliaana ja vitsikkäänä, siksi mieleeni kai jäikin niin kirkkaana hänen luettelemansa loru pappilan apupapin pankolla papupata kiehuu ja kuohuu. Sain kuusivuotiaana opin koko loppuelämäksi: yhteisöön kuuluminen tekee iloiseksi, yhdistyksen kokous on odotettu kohokohta ja laatuaikaa. Sivutuotteena tulivat arvot, joiden mukaan heikompia pitää aina auttaa. Kun SPR:n ystävätoiminta alkoi kylässämme, tiesin kysymättäkin, että äiti aikoo osallistua siihen. Hän alkoi avustaa huonokuuloista yksin asuvaa vanhaapoikaa virastoissa asioinnissa. Jotenkin arvasin myös sen, että tämä Pekka-pappa ei jättäisi apua korvaamatta, vaikka hänellä ei rahaa ollutkaan. Meillä oli runsaslumisena talvena Pekan siististi lapioima pihatie, jota pitkin oli mukava lähteä tallustamaan ekalle luokalle kouluun. Elman testamentti Äitini oli ollut neljän vuosikymmenen ajan hengitysyhdistyksen jäsen, kolunnut 1970-luvulla potkukelkalla lähikylät ja kerännyt varoja. Äidin aktiivisuus lopahti, kun yhdistys siirtyi naapurikuntaan. Äiti oli ollut pitkään mukana myös invalidiyhdistyksessä. Selkäydinvammaisen isän kanssa oli voitettu kynttilät arpajaisissa pikkujouluna ja haasteltu kala reissuista. Isän kuusikymppisiä yhdistys oli muistanut hedelmäkorilla. Nyt yhdistys imi väkeä kuin hunaja, kun se oli saanut piristysruiskeen Elman testamentista. Tämä Elma oli säästänyt vähäisestä eläkkeestään roposet muiden hyväksi. Lahjoitusvaroilla tehtiin teatteri- ja konserttimatkoja sekä päiväretkiä naapuri kuntiin. Äidinkään ei olisi tullut yksin lähdettyä, olisi arkaillut matkustella. Kunta tarjosi kokoontumistilat ja keskiviikkokerhosta löytyi äidille uusia ystäviä. Saiman mies oli ollut töissä kaivoksella kuten isäkin. Molempien lapset asuvat kaukana. Elman testamentti ja kunnan tilat näkyvät äidin elämässä moninkertaisena hyvänä, jaksamisena ja kiintopisteenä toisiin ihmisiin. 6

7 Vapaaehtoisen näkökulma yhdistystoimintaan Teen työtä minulle tärkeän asian/aatteen puolesta Saan vertaistukea ja kokemustietoa, jota en löydä netistä Saan kehittyä, pääsen koulutuksiin Minulle tarjotaan tukea aina kun kaipaan sitä Minulta ei pyydetä enempää aikaa kuin olen valmis panostamaan Saan ystäviä Saan palautetta Meillä on hauskaa, teemme yhdessä töitä Anne Ilvonen, OK-opintokeskus, PP-esityksestä Innosta, kannusta, motivoi vapaaehtoiset johtamisen keskiössä ToimintaSuomi on maksuton vapaaehtoistehtävien ja hyvinvointia edistävän järjestötoiminnan ilmoituskanava. Joko kuntanne vapaaehtoistehtävät löytyvät sieltä? toimintasuomi.fi Kestänkö lapsenlapsen kuoleman? Siellä he istuivat, terveyskeskuksen pienessä odotustilassa, tyttäreni, hänen miehensä ja molemmat poikani, jotka olivat ehtineet paikalle. Elvytetään ei ollut mitään tehtävissä Sen hädän ja tuskan näki ja kuuli. Minä purin omaa pakokauhuani päivittäin omille läheisilleni, jotka onneksi jaksoivat kerta toisensa jälkeen kuunnella ja surra mukana. Tunsin itseni voimattomaksi, en voinut ottaa tyttäreni hätää ja surua pois. Olin varma, että tulen hulluksi. Itkin, kaipasin, valvoin, olin vihainen ja raivoissani elämälle. Niin minä soitin Käpy ry:hyn. Tajusin, että surutyö on hyvästijättöä ja luopumista, sekä sen, että oikeus lohduttomaan suruun on oikeutta ikuiseen rakkauteen. Pitää uskaltaa surra. Näin monen vuoden jälkeen voin sanoa, että avoin sureminen yhdessä läheisten kanssa ja Käpy ry:n toiminta kaikkinensa pelastivat varmasti henkeni, kuulin järkeviä sanoja, sain uskoa että vielä huomennakin kannattaisi elää! Isovanhempien ryhmässä olen tavannut monia kohtalotovereita. Olen kokenut ne tapaamiset antamisena ja saamisena, puhuminen ja realismi ovat parasta lääkettä. 7

8 Järjestöjen asiantuntemus Mitä kuntalaisilta todella puuttuu Paikallisessa yhdistyksessä tunnistetaan oman jäsenistön avuntarpeet ja palveluvajeet. Järjestöjen mediassa näkyvillä kampanjoilla saadaan huomiota epäkohtiin ja siihen, mitä kuntalaisilta todella puuttuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtakunnalliseksi laajentunut Rollaattorimarssi, jolla kiinnitetään huomiota ikääntyneiden palvelujen laatuun, etenkin siihen, etteivät monet vanhukset pääse pitkiin aikoihin ulos. Järjestöjen asiantuntemuksesta on hyötyä kunnan palvelujen suunnittelussa. Järjestöissä seurataan oman alan tutkimusta ja hoitokäytäntöjä. Myös ihmisten omakohtainen kokemustieto on kullanarvoista kunnan palveluista päätettäessä. Sitä paitsi vapaaehtoistyöhön perustuvissa yhdistyksissä on luotu tehokkaita toimintamalleja niukoilla resursseilla, ja mallit voivat olla sovellettavissa myös kunnan käyttöön. 8

9 Kunnanvaltuutettuja pyydettiin kertomaan, mitä he tietävät sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemästä työstä: Päihdehuollossa katulähetys on tehnyt loistavaa työtä lähes syrjäyttäen kaupungin oman toiminnan. MLL:n lapsiperheiden kotipalvelu on ollut erittäin tärkeä palvelu lapsiperheille, koska kunnalta ei tätä palvelua saa. Valistustoimintaa, esitelmiä ym. pitäisi ulottaa myös jäsenistön ulkopuolisille kunnan asukkaille. Aula Research 2012 Järjestöjen asiantuntemusta saa palvelujen suunnitteluun esimerkiksi kuntien vanhusja vammaisneuvostoista. Järjestöjä kannattaa kuulla myös hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Kaikissa kyselyissä kuntien asukkaat toivovat lisää tietoa yhdistysten toiminnasta joko saadakseen apua ja vertaistukea, osallistuakseen harrastus- ja virkistystoimintaan tai toimiakseen itse vapaaehtoisena. Vuonna 2012 järjestöistä 60 prosenttia arvioi, että niiden ottaminen mukaan kunnan päätöksentekoon toteutui huonosti. Ja mikä huolestuttavinta: Vuodesta 2009 kehitys oli mennyt huonompaan suuntaan. 9

10 Järjestöjen ehkäisevä toiminta Huolletaanhan autojakin Ongelmien ehkäisyn pitäisi ihmisillä olla yhtä itsestään selvää kuin vaikkapa autoilla. Kun tiedetään, että metalli ruostuu, kannattaa sijoittaa tehokkaaseen ruosteenestoon. Myös ihminen tarvitsee huoltoa ja huolenpitoa. Tuki kunnassa toimiville yhdistyksille on tukea ongelmien ehkäisemiseen. Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirit järjestivät Helsingissä Sydän tapahtuman. Kuka vaan saattoi tulla kuulemaan asiantuntijoiden luentoja sydänsairauksista ja niiden ehkäisemisestä. Näyttelyalueella oli Tunne arvosi -rata, jolla oli esimerkiksi pulssi- sekä verenpaineklinikka, kolesterolimittausta, vyötärönympäryksen mittausta ja ravitsemusneuvontaa. Sovinto ry:n työpajatoiminta on työkokeilua vuotiaille työttömille nuorille. Työpajat toimivat Vaihtoehtoisen Ammatti- ja oppisopimuskoulun ammattiin valmistavien linjojen yhteydessä. Vaihtoehtoisessa ammattikoulussa opitaan tekemällä, ei teoriaa pänttäämällä. Autopajalla tehdään korinkorjauksen pohjatöitä, autoja puhdistetaan ja niille tehdään pieniä huoltotöitä. 10

11 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt kunnille Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämallin vauvaperheiden tueksi. Perheryhmissä koulutetut ohjaajat auttavat vanhempaa eläytymään lapsensa kokemus-kemusmaailmaan. Vanhemmat oppivat myös tunnistamaan omia reaktioitaan ja oman toimintansa vaikutuksia vauvaan ja puolisoon. Nyt perheryhmiä järjestetään 80 kunnassa eri puolilla maata. Vanhemmat ovat kokeneet, että he ymmärtävät ryhmään osallistuttuaan entistä paremmin vauvan tunteita ja tarpeita, heidän hyvin vointinsa ja itseluottamuksensa vanhempana on lisääntynyt ja ryhmä on tehnyt hyvää myös parisuhteelle. Järjestöjä pyydettiin vastaamaan kysymykseen Mitä ehkäisevä työ on käytännössä yhdistyksenne toiminnassa? Perhekahvila on monien äitien mielestä henkireikä, kun seinät kaatuu päälle. Esimerkiksi verenpainemittaukset on viety huoltoasemille ihan ex tempore. Kylpyläretket katkaisevat arjen ja antavat uutta voimaa, samoin ilmaiset elokuvaesitykset kerran kuussa. Eri alojen ammattilaiset käy esittelemässä apuvälineitä, joilla ikäihminen selviytyy arjen askareissa. Liikennekasvatus, polkupyöräkypärien jako 2.-luokkalaisille. Kouluun jaetaan suojalaseja ennen vuodenvaihteen ilotulituksia. Leskiprojekti tukea uudessa elämäntilanteessa. Kuntosalitoiminta yli 75-vuotiaille, testit alussa ja 2 kuukauden välein. Järjestämme taitolaji-ryhmiä henkilöille, jotka omaehtoisesti haluavat vähentää alkoholinkäyttöään. Avoin päiväkotitoiminta ehkäisee kotona olevien vanhempien syrjäytymistä ja masennusta. Nuorisolle vuotiaille Yökenkä-toiminta eli ilta-yöpäivystys. Terveysaapinen alaluokille, Turvallisesti mopolla -kurssit. Hiekoituskampanja. Järjestöbarometri

12 Kunta ja järjestöt Kannattaa kokeilla, mitä uutta yhteistyötä syntyy SOSTEn Järjestöbarometreistä selviää, että sosiaali- ja terveysjärjestöille kunnat ovat toisten järjestöjen jälkeen tärkein yhteistyökumppani. Paikallisyhdistyksistä noin 70 prosenttia tekee säännöllisesti yhteistyötä jonkin kuntaa edustavan tahon kanssa. Yli puolella yhdistyksistä on yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden kanssa ja joka kolmannella kunnan keskushallinnon, liikuntatoimen viranhaltijoiden sekä sosiaalija terveystoimen luottamushenkilöiden kanssa. Kuitenkin vain kolmasosa yhdistyksistä on tyytyväisiä kuntayhteistyöhön. Selvityksissä nousee usein esiin samantyyppisiä arvioita järjestö-kuntayhteistyön ongelmista: molemminpuolinen tiedon puute ja epäluuloisuus, toimintakulttuurien erilaisuus, tehtävä- ja työnjakojen epäselvyys. Viran - omaiset ja järjestöjen vapaaehtoiset eivät tiedä, missä ja miten he voisivat kohdata ja millä termeillä puhua keskenään. Mitkään rajaaidat eivät saa olla esteenä kunnissa tehtävälle järjestöyhteistyölle. Tarvitaan vain taho, joka yhteistyötä kunnassa alkaa koordinoida. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen järjestökoordinaattori Sanna Hiltunen (Lappilainen ) 12

13 Innokylässä on runsaasti esimerkkejä järjestöjen hyvistä toimintamalleista, esimerkiksi vertaistoimintaopas, vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin malli kunnille sekä malli päiväkeskuksen perustamiseen. Voit vapaasti ottaa käyttöön sivuilta löytämäsi innovaatiot. innokyla.fi Noin puolet yhdistyksistä tiedottaa säännöllisesti kunnille omasta toiminnastaan. Vajaa kolmannes yhdistyksistä on mukana työ ryhmissä ja yhtä moni projektiyhteis työssä kunnan kanssa. Kannanottoja tai aloitteita tekee säännöllisesti vajaa neljännes yhdistyksistä. Yhteiset kehittämishankkeet ovat yksi esimerkki kuntien ja järjestöjen yhteistyöstä. Silloin kun hankkeisiin on ryhdytty, tulokset ovat olleet hyviä. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt toimintaa, joka on jatkunut hankkeen päätyttyä. Näin on käynyt kahdelle kolmasosalle yhdistyksistä, jotka ovat tehneet hankeyhteistyötä kunnan kanssa. Tästä on hyvä esimerkki Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke edellisellä aukeamalla. Klassisia esimerkkejä järjestöjen aloittamista ja julkisen sektorin palveluiksi muuttuneista toimintamuodoista ovat neuvolatoiminta, äitiyspakkaus ja sosiaalinen asuntotuotanto. Monet kunnat laativat palveluoppaita, joista kuntalaiset löytävät kunnan palvelujen lisäksi tiedot yhdistysten ja yritysten toiminnasta ja palveluista. 13

14 Kunta ja järjestöt Rakennetaan yhdessä hyvä kunta kaikille sen asukkaille Esteettömässä kunnassa kaikilla asukkailla on tasavertainen mahdollisuus toimia ja liikkua. Esteettömyydessä on kyse periaatteesta, jonka mukaan rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat kaikkien saavutettavissa, yhdenvertaisesti riippumatta henkilön toiminta kyvystä. Lue lisää: esteeton.fi > Pieni esteettömyysopas. Eri järjestöt tuntevat parhaiten jäsentensä toimintaa ja liikkumista hankaloittavat esteet. Esimerkiksi liikunta- näkö- ja kuulovammaisten yhdistyksiä kannattaa konsultoida esteettömien ratkaisujen suunnittelussa, olipa kyseessä rakentaminen tai viestintä. Yhdistyksissä on ilmaiseksi tarjolla tietoa ja käytännön vinkkejä, joita ei muualta saa. Järjestöt ovat tuottaneet paljon aineistoa esteettömyydestä. Esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyyskeskus on tuottanut esteetön.fi -palvelun. Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry on rakentanut Kulttuuria kaikille -palvelun, kulttuuriakaikille.info, joka opastaa kaikille saavutettavien palveluiden suunnitteluun. 14

15 Kunta ja järjestöt / päätöksenteko Case Hyvinvointikertomus kokoaa kuntalaisten kokemukset Keski-Suomen yhteistyöverkosto Paikallisyhdistykset pyrkivät edistämään kuntalaisten hyvin vointia vaikuttamalla esimerkiksi palvelujen saatavuuteen ja laatuun kunnassa. Yhdistykset käyttävät kuntavaikuttamisessaan muun muassa henkilökohtaisia kontakteja päätöksentekijöihin, kuntien yhteistyöryhmiin osallistumista, kuulemistilaisuuksia, lehtikirjoituksia ja muuta mediajulkisuutta, kampanjoita ja tempauksia sekä aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekemistä. Terveydenhuoltolaki on vuodesta 2011 lähtien velvoittanut kunnat laatimaan hyvinvointikertomuksen ja raportoimaan siinä kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista valtuustokausittain. Sosiaalibarometristä 2014 käy ilmi, että valtaosa kunnista laatii jo hyvinvointikertomuksen. Läheskään kaikki kunnat eivät kuitenkaan hyödynnä kertomuksen tekemisessä kuntalaisten kokemustietoa tai ota kuntalaisia edustavia järjestöjä mukaan kertomuksen laadintaan. Silloin kun järjestöt olivat mukana hyvinvointikertomuksen laadinnassa, esimerkiksi työryhmissä tai niille järjestettiin kuulemistilaisuuksia, yhteinen projekti paransi selvästi kunnan ja järjestöjen yhteistyötä. Yhteistyön määrä hyvinvointikertomuksen laadinnassa vaikuttaa vähäiseltä siinä mielessä, että hyvinvointikertomuksen tavoitteena on juuri kuntalaisten tarpeiden tunnistaminen ja palvelu vajeiden havaitseminen. Järjestöjen toiminta sinänsä saa ansaitsemansa arvon, mutta joskus on vaikea tunnistaa kokemustiedon kuntasuunnitteluun tuomaa lisäarvoa. Kun yhdistyksiä on paljon, kunnan virkamiesten on helpompaa asioida yhdistysten muodostaman verkoston kanssa kuin erikseen yksittäisten yhdistysten kanssa. Verkostoissa yhdistykset pystyvät myös käsittelemään yhdessä niitä kaikkia koskettavia kysymyksiä, kuten tulossa olevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista, ns. sote-uudistusta. Keski-Suomessa järjestöjen verkosto on nimeltään Kolmikko. Sen tapaamisissa on käsitelty muun muassa kuntien hyvinvointikertomuksia sekä sote-uudistusta järjestöjen näkökulmasta. Ilman joukkovoimaa etenkin paikallistoimijat jäävät helposti isojen muutosten jalkoihin. 15

16 Kunta ja järjestöt / talous Arvostus kasvaa, avustus pienenee miten tässä näin kävi? Julkisessa keskustelussa niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin päättäjät arvostavat järjestötoimintaa, mutta näkevät, että sen julkinen rahoitus tulee vähenemään ja avustuksia aiotaan leikata. Ristiriidan vakavuutta lisää se, että järjestöjen toiminnan tarve kasvaa jatkuvasti. Arvostus muuttuu sanahelinäksi, jos edellytyksiä tärkeänä pidetyn toiminnan jatkamiseen heikennetään. Kuntien määrä on Suomessa vähentynyt nopeasti. Kuntaliitokset ovat vaikeuttaneet selvästi kuntaliitosalueilla toimivien paikallisyhdistysten toimintaa: kolmanneksella kunnan myöntämä toiminta-avustus oli pienentynyt ja yli neljäsosa yhdistyksistä on menettänyt edulliset tai ilmaiset toimitilat. Kunnissa on huomattu, että matalan kynnyksen lähipalveluista on selvästi hyötyä. Parhaimmillaan ne ennaltaehkäisevät myöhemmän asteen monta astetta raskaampia lastensuojelutoimia. pääkirjoitus, Keski-Uusimaa Samaan aikaan liitosalueilla toimivien yhdistysten toiminnan kysyntä ja kokonaismäärä kasvoi liitoksen takia yli neljänneksellä yhdistyksistä. Myös toiminnan arvostuksen arvioitiin lisääntyneen noin joka neljännessä yhdistyksessä. Kuitenkin neljäsosa yhdistyksistä kertoi, että yhdistyksen kuuleminen ja ottaminen huomioon päätöksenteossa oli vähentynyt. 16

17 Niissä kunnissa, joissa yhdistysten toimintaa tuetaan ja siihen annetaan myös resursseja, on eräs yhteinen piirre: Niissä toimii viranomaisia, jotka tuntevat alueen yhdistysten toimintaa ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Konkreettinen yhteistyö auttaa näkemään yhdistys toiminnan suuren arvon ja sen, että pienellä tuella voidaan muuttaa kunta paremmaksi paikaksi asukkailleen. Onko yhdistyksenne ja kunnan suhteissa jotain, joka erityisesti huolestuttaa/ilahduttaa teitä? Yhteistyö parantunut, yhdessä tehty omaishoidon strategia. Oletetaan, että vapaaehtoistyötä jaksetaan tehdä loputtomiin. Viranomaiset ottaa huomioon meidän laadukkaan toiminnan lähettämällä meille asiakkaita. Kiitetään, mutta se ei näy missään. Järjestöbarometri

18 Kunta ja järjestöt / talous Kannattaako säästää tulitikuissa ja tuhlata halkoja? Yhdistyksiä tukemalla eurot tulevat moninkertaisina takaisin Kuntien tukimuodot alueensa yhdistyksille vaihtelevat paljon, sekä luonteeltaan että suuruudeltaan. Silloin kun yhdistys hoitaa jotain kunnalle kuuluvaa tehtävää, kunta maksaa yhdistykseltä ostamistaan palveluista, vaikkapa kuntoutuksesta. Asialle vihkiytyneen yhdistyksen palvelu on laadukasta. Jotkut palveluja tarvitsevat erityisryhmät ovat niin pieniä ja palvelut niin erikoistuneita, ettei kunta pysty niitä tuottamaan eivätkä ne olisi yrityksille kannattavaa liiketoimintaa. Silloin kun puhutaan vapaaehtoisvoimin pyöritettävän yhdistyksen toiminta-avustuksesta, jolla vain katetaan kiinteitä kuluja, summat ovat pieniä. SOSTEn tuoreessa, suurimmat kaupungit kattavassa selvityksessä, kolme neljästä myönnetystä avustuksesta oli alle euroa vuodessa. Lähes neljännes kaikista avustuksista oli alle 500 euroa vuodessa. Kun ajatellaan, että sosiaali- ja terveysyhdistyksissä tehdään vapaaehtoisvoimin työpanos, joka vastaa henkilötyövuotta, ei kuulosta järkevältä nipistää näistä kuluista tiukassakaan taloustilanteessa. Entä jos ajatellaan niin päin, mitä avustuksen lakkauttaminen vaikuttaa. Pystyisikö kunta muulla tavoin tarjoamaan vertaistukea, ehkäisemään palvelujen tarvetta ja tekemään etsivää työtä, ja mitä se tarkoittaisi sosiaali- ja terveysmenoissa? Kumpi tulikaan halvemmaksi: järjestöjen tukeminen vai niiden tuottaman hyvinvoinnin korvaaminen muilla tavoin? 18

19 Kunnan avustuksista päättävien TO DO 1. Laatikaa yksiselitteiset kriteerit, joiden mukaan kansalaisjärjestöille myönnetään yleisavustuksia. Kriteerejä voivat olla muun muassa vertaistuen tarjoaminen, hyvinvointierojen kaventaminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. 2. Kertokaa avustuksia myöntävä lautakunta tai muu taho ja jakoperusteet avoimesti. Mainitkaa jo ohjeissa, jos kunnassa on päätetty esimerkiksi jäsenmäärä, jonka täytyy ylittyä avustuksen saamiseksi. Jos jonain vuonna tuetaan erityisesti jotain painopistealuetta, vaikkapa ehkäisevää työtä, kertokaa se etukäteen. 3. Tiedottakaa avustusten hakuajasta ja julkaiskaa hakuohjeet järjestöille vaikkapa kunnan nettisivuilla. Käyttäkää järjestöjen alueverkostoja apuna tiedottamisessa. Yhdistyksen TO DO 1. Laatikaa toiminnasta joka vuosi päivitettävä kuvaus, jossa kiteytyvät yhdistyksen tarkoitus, tehtävät, toteutettu toiminta ja yhteystiedot. Käyttäkää tätä kuvausta, kun anotte toiminta-avustuksia ja myös kun tiedotatte kuntalaisille. 2. Pitäkää yhteyttä kuntaan muulloinkin kuin tukea anoessanne; kertokaa kunnan työntekijöille toiminnasta ja kampanjoista, tehkää ehdotuksia yhteistyöstä ja tarjoutukaa esimerkiksi tekemään koulukäyntejä. 3. Yhdistäkää voimavaroja muiden järjestöjen kanssa; voitte esimerkiksi järjestää yhteisiä tilaisuuksia tai käyttää samoja tiloja. 4. Noudattakaa samaa käytäntöä johdonmukaisesti, esimerkiksi kaupunginhallitus myöntää toiminta-avustukset järjestöille kerran vuodessa syksyisin. Jättäkää joustovaraa kriisiapua ja hätätilanteita varten. 19

20 20 Toimitilat

21 Meitä mahtuu monta saman katon alle Yhdistykset eivät voi toimia ilman kokoontumistiloja ja maksulliset tilat ovat monille liian kalliita. Järjestöbarometrin 2013 mukaan kolmasosalla yhdistyksistä on käytössään kunnan maksutta käyttöön antama tila. Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten keskinäinen yhteis työ on monessa kunnassa luontevaa. Esimerkiksi Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa yhdistyksillä on yhteinen järjestötalo. Yhdistyksillä on usein hyvin pienet budjetit, sillä ne toimivat vapaaehtoisvoimin. Tuloja suuri osa saa vain henkilöjäsenmaksuista ja pienimuotoisesta omasta toiminnasta. Kunnan toiminta-avustusta saa noin puolet yhdistyksistä. Jos yhdistyksen käyttöön annetuissa tiloissa on yhdistyksille kohtuuttomia vuokrankorotuspaineita, kuntapäättäjien kannattaa tutustua tiloissa järjestettävään toimintaan ja arvioida, miten toiminnan lakkauttaminen vaikuttaisi kuntalaisten hyvinvointiin. Vuonna 2012 uusille kunnanvaltuutetuille tehdyssä kyselyssä reilu enemmistö vastaajista piti kunnan velvollisuutena tarjota yhdistyksille toimitilat. Yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisen ymmärrettiin mahdollistavan vertaistuen ja virkistys- ja harrastustoiminnan. Jotta yhdistys voi suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti, kunnalla tulisi olla kriteerit, joilla se luovuttaa yhdistyksille ilmaiset tai edulliset tilat käyttöön. Kriteerejä voivat olla esimerkiksi tilojen käyttö aste ja toiminnan merkitys osallistujien hyvinvoinnille. Soropin Kansankahvilassa näkee ihmisiä. Ei tarvitse kotona istua möllöttää eikä seurustella jääkaapin kanssa. Mirja, Joensuu 21

22 Case järjestöjen yhteistoiminta Pienen kylän maailmannäyttely Kun kylän ainoaa suurta työpaikkaa, paperitehdasta, oltiin lakkauttamassa, sosiaaliset ongelmat alkoivat kasaantua. Asukkaat päättivät, että kylän ei anneta kuolla. Järjestöt kutsuttiin koolle ideoimaan tapahtumaa talkoohengessä. Toimisto päätettiin perustaa työttömien yhdistyksen toimitiloihin. 22

23 Kun innostus levisi, mukaan lähti Mannerheimin Lastensuojeluliiton, OTE Nuorten työpajan ja muiden järjestöjen lisäksi muun muassa kirjasto, luterilainen ja ortodoksinen seurakunta, koulu, kansalaisopisto, elokuvakerho, harrastajateatteri, muusikoita ja kuoroja, kirjailijoita, yrityksiä, paikallislehti ja mainostoimisto. Mitä vaikeampi tilanne, sitä paremmin huumori puree. Tapahtumalle annettiin nimeksi maailman näyttely, Myllykoski World Expo. Nollabudjetilla aloitetusta ideoinnista kehkeytyi hyvin kohtuullisin kuluin tapahtuma, jossa oli kymmeniä ohjelma pisteitä ja tuhansia osanottajia. Järjestöt pääsivät esittelemään toimintaansa ja saivat uusia jäseniä. Kylä heräsi eloon. Tämäkin päivä piti nähdä, että kylän yleensä niin hiljaisesta keskustasta ei saa parkkipaikkaa edes toimittajan suhteilla. päätoimittaja Stiina Kokkonen, paikallislehti Keskilaakso Lähteet Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas ja Riitta Särkelä. SOSTE, Helsinki Järjestöbarometri Anne Eronen, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Juha Peltosalmi ja Riitta Särkelä. SOSTE, Helsinki Järjestöbarometri Järjestöbarometri Marja Vuorinen, Riitta Särkelä ja Juha Peltosalmi. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen ja Riitta Särkelä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Järjestöbarometri Marja Vuorinen, Riitta Särkelä, Juha Peltosalmi ja Anne Eronen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Kansalaisbarometri Aki Siltaniemi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Marjukka Luhtanen, Anne Perälahti ja Riitta Särkelä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi Verkkojulkaisu, Vastuullinen lahjoittaminen ry Kunta ja järjestöt yhdessä enemmän hyvinvointia. Julkaisematon raportti, Aula Research Kuusikkokuntien ja maakuntakeskusten myöntämät avustukset sosiaali- ja terveysjärjestöille vuonna Julkaisematon raportti, SOSTE Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön. Toimittaneet Katja Häkkilä ja Marjo Tourula. SOSTE, Helsinki Sosiaalibarometri Anne Eronen, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén ja Juha Peltosalmi. SOSTE, Helsinki uudenmaansydanpiiri.fi kapy.fi > Vertaistarinoita mll.fi/mll/toiminta/projektit/vahvuuttavanhemmuuteen 23

24 Kunnossa oleva talous on kuntalaisten hyvinvoinnin edellytys ja kuntalaisten hyvinvointi kestävän talouden kivijalka. Näitä molempia tavoitellessaan kunta saa sosiaali- ja terveysalan järjestöistä hyvän kumppanin. Tutustu järjestöjen toimintaan ja huomaa, mitä kaikkea kumppanuus voi olla ja antaa.

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE 11.11.2013 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Järjestöbarometri Jane

Järjestöbarometri Jane Järjestöbarometri 2012 Jane 4.12.2012 Esityksen sisältö Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Kunnat eivät investoi riittävästi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Aluetapaaminen 3/ Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi

Aluetapaaminen 3/ Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi Aluetapaaminen 3/2017 19.-20.11. Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi Ohjelma Lauantai Sunnuntai 12:00 Saapuminen ja majoittuminen 8:00 Aamupala Keittolounas ja kahvit 13:00 ALUETAPAAMINEN Pikkujouluohjelmaa

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Joensuun seudun järjestöfoorumi 15.5.2007 Ohjelma 17.00 Avaus ja esittelyt Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 17.20 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Lasse Toimi, Nuorisosäätiö, Helsinki 2015 Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Talous- ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot