KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ. Järjestöissä tiedetään, mitä kuntalaiset tarvitsevat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ. Järjestöissä tiedetään, mitä kuntalaiset tarvitsevat"

Transkriptio

1 KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ Järjestöissä tiedetään, mitä kuntalaiset tarvitsevat

2 Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille SOSTE on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen noin 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. SOSTE seuraa sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tilaa ja kehityssuuntia Järjestöbarometrien, Sosiaalibarometrien ja muun ajankohtaistiedon avulla. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry soste.fi/julkaisut Facebook.com/soste10 Sote-järjestöt Twitterissä: #järjestöt Kuvalähteet: Scandinavian StockPhoto etukansi, s. 8 9, 10, 14 ja / Fotolia takakansi, s. 18 ja 20 HAAGA-HELIA University of Applied Sciences s. 4 / Sanna Hiltunen s. 12 / innokyla.fi s. 13/ Keskilaakso-lehti s. 22 Toimitus: Tarja Tornaeus Ulkoasu ja taitto: Gravision Painopaikka: Fram Oy, Vaasa Marraskuu 2014

3 Kuntalaisten hyvinvoinnista on kyse Suomessa on arviolta rekisteröityä sosiaali- ja terveysyhdistystä, joista 200 on valtakunnallisia järjestöjä. Niillä on 300 piiriyhdistystä ja paikallisyhdistystä. Tässä esitteessä puhutaan paikallisyhdistysten toiminnasta ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Sekä kunnalla että yhdistyksillä on sama tavoite, kuntalaisten hyvin vointi. Tärkeintä on se, että kuntalaiset löytävät oman lähiyhteisönsä ja saavat tarvitsemansa palvelut. Vapaaehtoisten, järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä löytyvät parhaat tavat edistää kuntalaisten hyvinvointia. Yhdistykset muuttuvat sekä ajan hengen että kuntalaisten tarpeiden mukaan. Uusia yhdistyksiä perustetaan yhä tarkem pien diagnoosien pohjalta ja yhä pienempien ryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi unettomuudesta ja levottomista jaloista kärsiville ja sisäilmasta sairastuneille on omat yhdistyksensä. Yhdistykset ovat usein edelläkävijöinä tarttuneet yhteiskunnan ongelmiin, nyt esimerkiksi yksinäisyyteen. Vuosittain rekisteröidään uutta sosiaali- ja terveysyhdistystä. Apua ja tukea tarvitsevia on jokaisessa kunnassa. Esimerkiksi lähes puolet avioliitoista päättyy eroon, joka neljäs suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään ja joka viides sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiin kuuluu 1,3 miljoonaa henkilöjäsentä. Yhdistykset haluavat olla yhdessä viranomaisten kanssa turvaamassa lähi - yhteisön tuen kaikille sitä tarvitseville. 3

4 Sosiaali- ja terveysjärjestöt Monin eri keinoin hyvää elämää tekemässä Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää sosiaalija terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Erityisen arvokasta järjestöjen toiminnassa on se, että ne tavoittavat myös kaikkein vaikeimmassa elämän tilanteessa ja syrjäytymisvaarassa olevat: vaikeasti sairaat, vammaiset, asunnottomat ja työttömät. Yhteistä sosiaali- ja terveysyhdistyksille on jonkin kunnassa asuvan erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemmin kaikkien kuntalaisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja tämä kaikki enimmäkseen vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisena toimii vuosittain noin suomalaista. Silti järjestöjen kirjossa on jäsenrakenteeltaan, kooltaan ja toimintamuodoiltaan sekä iältään ja historialtaan hyvin erilaisia yhdistyksiä. 4

5 Yhdistyksissä toimivilla ihmisillä on henkilökohtainen kosketuspinta asiaan, he voivat olla esimerkiksi tiettyyn sairauteen sairastuneita, heidän omaisiaan tai asian parissa työskenteleviä. Asia voi liittyä myös ikään tai elämäntilanteeseen. Yhdistykset tarjoavat jäsenilleen yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta, tukea ja neuvontaa. Ne välittävät tietoa viranomaisille ja poliittiseen päätöksentekoon, millä pyritään poistamaan epäkohtia sekä paikallisesti että maanlaajuisesti. Järjestöjen asiantuntijat voivat konsultoida viranomaisia, pitää yleisöluentoja ja järjestää koulutusta. Järjestöt tuottavat sosiaali- ja terveys palveluja ja erilaisia tuen muotoja niitä täydentämään. Ne ovat myös tärkeitä osatyökykyisten ihmisten työllistäjiä. Järjestöt tarjosivat suomalaiselle työtä työllistämistuella vuonna Kunnissa toimivia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä ovat esimerkiksi pitkäaikaissairaiden potilasyhdistykset vammaisyhdistykset, mm. invalidien, kuulo- ja näkövammaisten ja kehitysvammaisten yhdistykset päihde- ja mielenterveystyötä tekevät yhdistykset eläkeläisten ja työttömien yhdistykset lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä tekevät yhdistykset sosiaalista lomatoimintaa tarjoavat yhdistykset suurten kansanterveysjärjestöjen, kuten Suomen Punaisen Ristin paikallisosastot Sosiaali- ja terveysyhdistykset tekevät kunnissa yhteis työtä myös muiden hyvinvointia edistävien tahojen, esimerkiksi nuoriso-, urheilu- ja kulttuuriyhdistysten sekä seurakuntien kanssa. Painottuipa yhdistyksen rooli mihin tahansa suuntaan, yksi on varmaa: Asiaansa syvästi perehtyneeseen yhdistykseen kertyy erityisalan tietoa, näkemyksiä epäkohtien syistä ja arvokasta kokemusta ongelman ratkaisusta. Siksi niiden asiantuntemusta kannattaa käyttää erityisesti palvelujen kehittämiseen ja ehkäisevään työhön. 5

6 Sosiaali- ja terveysjärjestöt Toisenlainen CV, kolme esimerkkiä Auttaminen äidin perintönä Varhainen muistikuvani lapsuudesta: on kirpeä luminen talvi-ilta ja astelen äidin kanssa kohti kylän seurantaloa. Olemme menossa Marttojen kokoukseen. Äiti on hyvällä tuulella, jotenkin odottavan innoissaan. Raskaan arjen vastapainoksi on luvassa leppoisaa rupattelua, kahvia ja pullaa, käsitöitä ja laulua vapaailta. En ollut ennen nähnyt äitiä niin puheliaana ja vitsikkäänä, siksi mieleeni kai jäikin niin kirkkaana hänen luettelemansa loru pappilan apupapin pankolla papupata kiehuu ja kuohuu. Sain kuusivuotiaana opin koko loppuelämäksi: yhteisöön kuuluminen tekee iloiseksi, yhdistyksen kokous on odotettu kohokohta ja laatuaikaa. Sivutuotteena tulivat arvot, joiden mukaan heikompia pitää aina auttaa. Kun SPR:n ystävätoiminta alkoi kylässämme, tiesin kysymättäkin, että äiti aikoo osallistua siihen. Hän alkoi avustaa huonokuuloista yksin asuvaa vanhaapoikaa virastoissa asioinnissa. Jotenkin arvasin myös sen, että tämä Pekka-pappa ei jättäisi apua korvaamatta, vaikka hänellä ei rahaa ollutkaan. Meillä oli runsaslumisena talvena Pekan siististi lapioima pihatie, jota pitkin oli mukava lähteä tallustamaan ekalle luokalle kouluun. Elman testamentti Äitini oli ollut neljän vuosikymmenen ajan hengitysyhdistyksen jäsen, kolunnut 1970-luvulla potkukelkalla lähikylät ja kerännyt varoja. Äidin aktiivisuus lopahti, kun yhdistys siirtyi naapurikuntaan. Äiti oli ollut pitkään mukana myös invalidiyhdistyksessä. Selkäydinvammaisen isän kanssa oli voitettu kynttilät arpajaisissa pikkujouluna ja haasteltu kala reissuista. Isän kuusikymppisiä yhdistys oli muistanut hedelmäkorilla. Nyt yhdistys imi väkeä kuin hunaja, kun se oli saanut piristysruiskeen Elman testamentista. Tämä Elma oli säästänyt vähäisestä eläkkeestään roposet muiden hyväksi. Lahjoitusvaroilla tehtiin teatteri- ja konserttimatkoja sekä päiväretkiä naapuri kuntiin. Äidinkään ei olisi tullut yksin lähdettyä, olisi arkaillut matkustella. Kunta tarjosi kokoontumistilat ja keskiviikkokerhosta löytyi äidille uusia ystäviä. Saiman mies oli ollut töissä kaivoksella kuten isäkin. Molempien lapset asuvat kaukana. Elman testamentti ja kunnan tilat näkyvät äidin elämässä moninkertaisena hyvänä, jaksamisena ja kiintopisteenä toisiin ihmisiin. 6

7 Vapaaehtoisen näkökulma yhdistystoimintaan Teen työtä minulle tärkeän asian/aatteen puolesta Saan vertaistukea ja kokemustietoa, jota en löydä netistä Saan kehittyä, pääsen koulutuksiin Minulle tarjotaan tukea aina kun kaipaan sitä Minulta ei pyydetä enempää aikaa kuin olen valmis panostamaan Saan ystäviä Saan palautetta Meillä on hauskaa, teemme yhdessä töitä Anne Ilvonen, OK-opintokeskus, PP-esityksestä Innosta, kannusta, motivoi vapaaehtoiset johtamisen keskiössä ToimintaSuomi on maksuton vapaaehtoistehtävien ja hyvinvointia edistävän järjestötoiminnan ilmoituskanava. Joko kuntanne vapaaehtoistehtävät löytyvät sieltä? toimintasuomi.fi Kestänkö lapsenlapsen kuoleman? Siellä he istuivat, terveyskeskuksen pienessä odotustilassa, tyttäreni, hänen miehensä ja molemmat poikani, jotka olivat ehtineet paikalle. Elvytetään ei ollut mitään tehtävissä Sen hädän ja tuskan näki ja kuuli. Minä purin omaa pakokauhuani päivittäin omille läheisilleni, jotka onneksi jaksoivat kerta toisensa jälkeen kuunnella ja surra mukana. Tunsin itseni voimattomaksi, en voinut ottaa tyttäreni hätää ja surua pois. Olin varma, että tulen hulluksi. Itkin, kaipasin, valvoin, olin vihainen ja raivoissani elämälle. Niin minä soitin Käpy ry:hyn. Tajusin, että surutyö on hyvästijättöä ja luopumista, sekä sen, että oikeus lohduttomaan suruun on oikeutta ikuiseen rakkauteen. Pitää uskaltaa surra. Näin monen vuoden jälkeen voin sanoa, että avoin sureminen yhdessä läheisten kanssa ja Käpy ry:n toiminta kaikkinensa pelastivat varmasti henkeni, kuulin järkeviä sanoja, sain uskoa että vielä huomennakin kannattaisi elää! Isovanhempien ryhmässä olen tavannut monia kohtalotovereita. Olen kokenut ne tapaamiset antamisena ja saamisena, puhuminen ja realismi ovat parasta lääkettä. 7

8 Järjestöjen asiantuntemus Mitä kuntalaisilta todella puuttuu Paikallisessa yhdistyksessä tunnistetaan oman jäsenistön avuntarpeet ja palveluvajeet. Järjestöjen mediassa näkyvillä kampanjoilla saadaan huomiota epäkohtiin ja siihen, mitä kuntalaisilta todella puuttuu. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtakunnalliseksi laajentunut Rollaattorimarssi, jolla kiinnitetään huomiota ikääntyneiden palvelujen laatuun, etenkin siihen, etteivät monet vanhukset pääse pitkiin aikoihin ulos. Järjestöjen asiantuntemuksesta on hyötyä kunnan palvelujen suunnittelussa. Järjestöissä seurataan oman alan tutkimusta ja hoitokäytäntöjä. Myös ihmisten omakohtainen kokemustieto on kullanarvoista kunnan palveluista päätettäessä. Sitä paitsi vapaaehtoistyöhön perustuvissa yhdistyksissä on luotu tehokkaita toimintamalleja niukoilla resursseilla, ja mallit voivat olla sovellettavissa myös kunnan käyttöön. 8

9 Kunnanvaltuutettuja pyydettiin kertomaan, mitä he tietävät sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemästä työstä: Päihdehuollossa katulähetys on tehnyt loistavaa työtä lähes syrjäyttäen kaupungin oman toiminnan. MLL:n lapsiperheiden kotipalvelu on ollut erittäin tärkeä palvelu lapsiperheille, koska kunnalta ei tätä palvelua saa. Valistustoimintaa, esitelmiä ym. pitäisi ulottaa myös jäsenistön ulkopuolisille kunnan asukkaille. Aula Research 2012 Järjestöjen asiantuntemusta saa palvelujen suunnitteluun esimerkiksi kuntien vanhusja vammaisneuvostoista. Järjestöjä kannattaa kuulla myös hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Kaikissa kyselyissä kuntien asukkaat toivovat lisää tietoa yhdistysten toiminnasta joko saadakseen apua ja vertaistukea, osallistuakseen harrastus- ja virkistystoimintaan tai toimiakseen itse vapaaehtoisena. Vuonna 2012 järjestöistä 60 prosenttia arvioi, että niiden ottaminen mukaan kunnan päätöksentekoon toteutui huonosti. Ja mikä huolestuttavinta: Vuodesta 2009 kehitys oli mennyt huonompaan suuntaan. 9

10 Järjestöjen ehkäisevä toiminta Huolletaanhan autojakin Ongelmien ehkäisyn pitäisi ihmisillä olla yhtä itsestään selvää kuin vaikkapa autoilla. Kun tiedetään, että metalli ruostuu, kannattaa sijoittaa tehokkaaseen ruosteenestoon. Myös ihminen tarvitsee huoltoa ja huolenpitoa. Tuki kunnassa toimiville yhdistyksille on tukea ongelmien ehkäisemiseen. Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirit järjestivät Helsingissä Sydän tapahtuman. Kuka vaan saattoi tulla kuulemaan asiantuntijoiden luentoja sydänsairauksista ja niiden ehkäisemisestä. Näyttelyalueella oli Tunne arvosi -rata, jolla oli esimerkiksi pulssi- sekä verenpaineklinikka, kolesterolimittausta, vyötärönympäryksen mittausta ja ravitsemusneuvontaa. Sovinto ry:n työpajatoiminta on työkokeilua vuotiaille työttömille nuorille. Työpajat toimivat Vaihtoehtoisen Ammatti- ja oppisopimuskoulun ammattiin valmistavien linjojen yhteydessä. Vaihtoehtoisessa ammattikoulussa opitaan tekemällä, ei teoriaa pänttäämällä. Autopajalla tehdään korinkorjauksen pohjatöitä, autoja puhdistetaan ja niille tehdään pieniä huoltotöitä. 10

11 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt kunnille Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämallin vauvaperheiden tueksi. Perheryhmissä koulutetut ohjaajat auttavat vanhempaa eläytymään lapsensa kokemus-kemusmaailmaan. Vanhemmat oppivat myös tunnistamaan omia reaktioitaan ja oman toimintansa vaikutuksia vauvaan ja puolisoon. Nyt perheryhmiä järjestetään 80 kunnassa eri puolilla maata. Vanhemmat ovat kokeneet, että he ymmärtävät ryhmään osallistuttuaan entistä paremmin vauvan tunteita ja tarpeita, heidän hyvin vointinsa ja itseluottamuksensa vanhempana on lisääntynyt ja ryhmä on tehnyt hyvää myös parisuhteelle. Järjestöjä pyydettiin vastaamaan kysymykseen Mitä ehkäisevä työ on käytännössä yhdistyksenne toiminnassa? Perhekahvila on monien äitien mielestä henkireikä, kun seinät kaatuu päälle. Esimerkiksi verenpainemittaukset on viety huoltoasemille ihan ex tempore. Kylpyläretket katkaisevat arjen ja antavat uutta voimaa, samoin ilmaiset elokuvaesitykset kerran kuussa. Eri alojen ammattilaiset käy esittelemässä apuvälineitä, joilla ikäihminen selviytyy arjen askareissa. Liikennekasvatus, polkupyöräkypärien jako 2.-luokkalaisille. Kouluun jaetaan suojalaseja ennen vuodenvaihteen ilotulituksia. Leskiprojekti tukea uudessa elämäntilanteessa. Kuntosalitoiminta yli 75-vuotiaille, testit alussa ja 2 kuukauden välein. Järjestämme taitolaji-ryhmiä henkilöille, jotka omaehtoisesti haluavat vähentää alkoholinkäyttöään. Avoin päiväkotitoiminta ehkäisee kotona olevien vanhempien syrjäytymistä ja masennusta. Nuorisolle vuotiaille Yökenkä-toiminta eli ilta-yöpäivystys. Terveysaapinen alaluokille, Turvallisesti mopolla -kurssit. Hiekoituskampanja. Järjestöbarometri

12 Kunta ja järjestöt Kannattaa kokeilla, mitä uutta yhteistyötä syntyy SOSTEn Järjestöbarometreistä selviää, että sosiaali- ja terveysjärjestöille kunnat ovat toisten järjestöjen jälkeen tärkein yhteistyökumppani. Paikallisyhdistyksistä noin 70 prosenttia tekee säännöllisesti yhteistyötä jonkin kuntaa edustavan tahon kanssa. Yli puolella yhdistyksistä on yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden kanssa ja joka kolmannella kunnan keskushallinnon, liikuntatoimen viranhaltijoiden sekä sosiaalija terveystoimen luottamushenkilöiden kanssa. Kuitenkin vain kolmasosa yhdistyksistä on tyytyväisiä kuntayhteistyöhön. Selvityksissä nousee usein esiin samantyyppisiä arvioita järjestö-kuntayhteistyön ongelmista: molemminpuolinen tiedon puute ja epäluuloisuus, toimintakulttuurien erilaisuus, tehtävä- ja työnjakojen epäselvyys. Viran - omaiset ja järjestöjen vapaaehtoiset eivät tiedä, missä ja miten he voisivat kohdata ja millä termeillä puhua keskenään. Mitkään rajaaidat eivät saa olla esteenä kunnissa tehtävälle järjestöyhteistyölle. Tarvitaan vain taho, joka yhteistyötä kunnassa alkaa koordinoida. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen järjestökoordinaattori Sanna Hiltunen (Lappilainen ) 12

13 Innokylässä on runsaasti esimerkkejä järjestöjen hyvistä toimintamalleista, esimerkiksi vertaistoimintaopas, vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin malli kunnille sekä malli päiväkeskuksen perustamiseen. Voit vapaasti ottaa käyttöön sivuilta löytämäsi innovaatiot. innokyla.fi Noin puolet yhdistyksistä tiedottaa säännöllisesti kunnille omasta toiminnastaan. Vajaa kolmannes yhdistyksistä on mukana työ ryhmissä ja yhtä moni projektiyhteis työssä kunnan kanssa. Kannanottoja tai aloitteita tekee säännöllisesti vajaa neljännes yhdistyksistä. Yhteiset kehittämishankkeet ovat yksi esimerkki kuntien ja järjestöjen yhteistyöstä. Silloin kun hankkeisiin on ryhdytty, tulokset ovat olleet hyviä. Kehittämistyön tuloksena on syntynyt toimintaa, joka on jatkunut hankkeen päätyttyä. Näin on käynyt kahdelle kolmasosalle yhdistyksistä, jotka ovat tehneet hankeyhteistyötä kunnan kanssa. Tästä on hyvä esimerkki Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke edellisellä aukeamalla. Klassisia esimerkkejä järjestöjen aloittamista ja julkisen sektorin palveluiksi muuttuneista toimintamuodoista ovat neuvolatoiminta, äitiyspakkaus ja sosiaalinen asuntotuotanto. Monet kunnat laativat palveluoppaita, joista kuntalaiset löytävät kunnan palvelujen lisäksi tiedot yhdistysten ja yritysten toiminnasta ja palveluista. 13

14 Kunta ja järjestöt Rakennetaan yhdessä hyvä kunta kaikille sen asukkaille Esteettömässä kunnassa kaikilla asukkailla on tasavertainen mahdollisuus toimia ja liikkua. Esteettömyydessä on kyse periaatteesta, jonka mukaan rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat kaikkien saavutettavissa, yhdenvertaisesti riippumatta henkilön toiminta kyvystä. Lue lisää: esteeton.fi > Pieni esteettömyysopas. Eri järjestöt tuntevat parhaiten jäsentensä toimintaa ja liikkumista hankaloittavat esteet. Esimerkiksi liikunta- näkö- ja kuulovammaisten yhdistyksiä kannattaa konsultoida esteettömien ratkaisujen suunnittelussa, olipa kyseessä rakentaminen tai viestintä. Yhdistyksissä on ilmaiseksi tarjolla tietoa ja käytännön vinkkejä, joita ei muualta saa. Järjestöt ovat tuottaneet paljon aineistoa esteettömyydestä. Esimerkiksi Invalidiliiton esteettömyyskeskus on tuottanut esteetön.fi -palvelun. Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry on rakentanut Kulttuuria kaikille -palvelun, kulttuuriakaikille.info, joka opastaa kaikille saavutettavien palveluiden suunnitteluun. 14

15 Kunta ja järjestöt / päätöksenteko Case Hyvinvointikertomus kokoaa kuntalaisten kokemukset Keski-Suomen yhteistyöverkosto Paikallisyhdistykset pyrkivät edistämään kuntalaisten hyvin vointia vaikuttamalla esimerkiksi palvelujen saatavuuteen ja laatuun kunnassa. Yhdistykset käyttävät kuntavaikuttamisessaan muun muassa henkilökohtaisia kontakteja päätöksentekijöihin, kuntien yhteistyöryhmiin osallistumista, kuulemistilaisuuksia, lehtikirjoituksia ja muuta mediajulkisuutta, kampanjoita ja tempauksia sekä aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekemistä. Terveydenhuoltolaki on vuodesta 2011 lähtien velvoittanut kunnat laatimaan hyvinvointikertomuksen ja raportoimaan siinä kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista valtuustokausittain. Sosiaalibarometristä 2014 käy ilmi, että valtaosa kunnista laatii jo hyvinvointikertomuksen. Läheskään kaikki kunnat eivät kuitenkaan hyödynnä kertomuksen tekemisessä kuntalaisten kokemustietoa tai ota kuntalaisia edustavia järjestöjä mukaan kertomuksen laadintaan. Silloin kun järjestöt olivat mukana hyvinvointikertomuksen laadinnassa, esimerkiksi työryhmissä tai niille järjestettiin kuulemistilaisuuksia, yhteinen projekti paransi selvästi kunnan ja järjestöjen yhteistyötä. Yhteistyön määrä hyvinvointikertomuksen laadinnassa vaikuttaa vähäiseltä siinä mielessä, että hyvinvointikertomuksen tavoitteena on juuri kuntalaisten tarpeiden tunnistaminen ja palvelu vajeiden havaitseminen. Järjestöjen toiminta sinänsä saa ansaitsemansa arvon, mutta joskus on vaikea tunnistaa kokemustiedon kuntasuunnitteluun tuomaa lisäarvoa. Kun yhdistyksiä on paljon, kunnan virkamiesten on helpompaa asioida yhdistysten muodostaman verkoston kanssa kuin erikseen yksittäisten yhdistysten kanssa. Verkostoissa yhdistykset pystyvät myös käsittelemään yhdessä niitä kaikkia koskettavia kysymyksiä, kuten tulossa olevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista, ns. sote-uudistusta. Keski-Suomessa järjestöjen verkosto on nimeltään Kolmikko. Sen tapaamisissa on käsitelty muun muassa kuntien hyvinvointikertomuksia sekä sote-uudistusta järjestöjen näkökulmasta. Ilman joukkovoimaa etenkin paikallistoimijat jäävät helposti isojen muutosten jalkoihin. 15

16 Kunta ja järjestöt / talous Arvostus kasvaa, avustus pienenee miten tässä näin kävi? Julkisessa keskustelussa niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin päättäjät arvostavat järjestötoimintaa, mutta näkevät, että sen julkinen rahoitus tulee vähenemään ja avustuksia aiotaan leikata. Ristiriidan vakavuutta lisää se, että järjestöjen toiminnan tarve kasvaa jatkuvasti. Arvostus muuttuu sanahelinäksi, jos edellytyksiä tärkeänä pidetyn toiminnan jatkamiseen heikennetään. Kuntien määrä on Suomessa vähentynyt nopeasti. Kuntaliitokset ovat vaikeuttaneet selvästi kuntaliitosalueilla toimivien paikallisyhdistysten toimintaa: kolmanneksella kunnan myöntämä toiminta-avustus oli pienentynyt ja yli neljäsosa yhdistyksistä on menettänyt edulliset tai ilmaiset toimitilat. Kunnissa on huomattu, että matalan kynnyksen lähipalveluista on selvästi hyötyä. Parhaimmillaan ne ennaltaehkäisevät myöhemmän asteen monta astetta raskaampia lastensuojelutoimia. pääkirjoitus, Keski-Uusimaa Samaan aikaan liitosalueilla toimivien yhdistysten toiminnan kysyntä ja kokonaismäärä kasvoi liitoksen takia yli neljänneksellä yhdistyksistä. Myös toiminnan arvostuksen arvioitiin lisääntyneen noin joka neljännessä yhdistyksessä. Kuitenkin neljäsosa yhdistyksistä kertoi, että yhdistyksen kuuleminen ja ottaminen huomioon päätöksenteossa oli vähentynyt. 16

17 Niissä kunnissa, joissa yhdistysten toimintaa tuetaan ja siihen annetaan myös resursseja, on eräs yhteinen piirre: Niissä toimii viranomaisia, jotka tuntevat alueen yhdistysten toimintaa ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Konkreettinen yhteistyö auttaa näkemään yhdistys toiminnan suuren arvon ja sen, että pienellä tuella voidaan muuttaa kunta paremmaksi paikaksi asukkailleen. Onko yhdistyksenne ja kunnan suhteissa jotain, joka erityisesti huolestuttaa/ilahduttaa teitä? Yhteistyö parantunut, yhdessä tehty omaishoidon strategia. Oletetaan, että vapaaehtoistyötä jaksetaan tehdä loputtomiin. Viranomaiset ottaa huomioon meidän laadukkaan toiminnan lähettämällä meille asiakkaita. Kiitetään, mutta se ei näy missään. Järjestöbarometri

18 Kunta ja järjestöt / talous Kannattaako säästää tulitikuissa ja tuhlata halkoja? Yhdistyksiä tukemalla eurot tulevat moninkertaisina takaisin Kuntien tukimuodot alueensa yhdistyksille vaihtelevat paljon, sekä luonteeltaan että suuruudeltaan. Silloin kun yhdistys hoitaa jotain kunnalle kuuluvaa tehtävää, kunta maksaa yhdistykseltä ostamistaan palveluista, vaikkapa kuntoutuksesta. Asialle vihkiytyneen yhdistyksen palvelu on laadukasta. Jotkut palveluja tarvitsevat erityisryhmät ovat niin pieniä ja palvelut niin erikoistuneita, ettei kunta pysty niitä tuottamaan eivätkä ne olisi yrityksille kannattavaa liiketoimintaa. Silloin kun puhutaan vapaaehtoisvoimin pyöritettävän yhdistyksen toiminta-avustuksesta, jolla vain katetaan kiinteitä kuluja, summat ovat pieniä. SOSTEn tuoreessa, suurimmat kaupungit kattavassa selvityksessä, kolme neljästä myönnetystä avustuksesta oli alle euroa vuodessa. Lähes neljännes kaikista avustuksista oli alle 500 euroa vuodessa. Kun ajatellaan, että sosiaali- ja terveysyhdistyksissä tehdään vapaaehtoisvoimin työpanos, joka vastaa henkilötyövuotta, ei kuulosta järkevältä nipistää näistä kuluista tiukassakaan taloustilanteessa. Entä jos ajatellaan niin päin, mitä avustuksen lakkauttaminen vaikuttaa. Pystyisikö kunta muulla tavoin tarjoamaan vertaistukea, ehkäisemään palvelujen tarvetta ja tekemään etsivää työtä, ja mitä se tarkoittaisi sosiaali- ja terveysmenoissa? Kumpi tulikaan halvemmaksi: järjestöjen tukeminen vai niiden tuottaman hyvinvoinnin korvaaminen muilla tavoin? 18

19 Kunnan avustuksista päättävien TO DO 1. Laatikaa yksiselitteiset kriteerit, joiden mukaan kansalaisjärjestöille myönnetään yleisavustuksia. Kriteerejä voivat olla muun muassa vertaistuen tarjoaminen, hyvinvointierojen kaventaminen, yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. 2. Kertokaa avustuksia myöntävä lautakunta tai muu taho ja jakoperusteet avoimesti. Mainitkaa jo ohjeissa, jos kunnassa on päätetty esimerkiksi jäsenmäärä, jonka täytyy ylittyä avustuksen saamiseksi. Jos jonain vuonna tuetaan erityisesti jotain painopistealuetta, vaikkapa ehkäisevää työtä, kertokaa se etukäteen. 3. Tiedottakaa avustusten hakuajasta ja julkaiskaa hakuohjeet järjestöille vaikkapa kunnan nettisivuilla. Käyttäkää järjestöjen alueverkostoja apuna tiedottamisessa. Yhdistyksen TO DO 1. Laatikaa toiminnasta joka vuosi päivitettävä kuvaus, jossa kiteytyvät yhdistyksen tarkoitus, tehtävät, toteutettu toiminta ja yhteystiedot. Käyttäkää tätä kuvausta, kun anotte toiminta-avustuksia ja myös kun tiedotatte kuntalaisille. 2. Pitäkää yhteyttä kuntaan muulloinkin kuin tukea anoessanne; kertokaa kunnan työntekijöille toiminnasta ja kampanjoista, tehkää ehdotuksia yhteistyöstä ja tarjoutukaa esimerkiksi tekemään koulukäyntejä. 3. Yhdistäkää voimavaroja muiden järjestöjen kanssa; voitte esimerkiksi järjestää yhteisiä tilaisuuksia tai käyttää samoja tiloja. 4. Noudattakaa samaa käytäntöä johdonmukaisesti, esimerkiksi kaupunginhallitus myöntää toiminta-avustukset järjestöille kerran vuodessa syksyisin. Jättäkää joustovaraa kriisiapua ja hätätilanteita varten. 19

20 20 Toimitilat

21 Meitä mahtuu monta saman katon alle Yhdistykset eivät voi toimia ilman kokoontumistiloja ja maksulliset tilat ovat monille liian kalliita. Järjestöbarometrin 2013 mukaan kolmasosalla yhdistyksistä on käytössään kunnan maksutta käyttöön antama tila. Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten keskinäinen yhteis työ on monessa kunnassa luontevaa. Esimerkiksi Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa yhdistyksillä on yhteinen järjestötalo. Yhdistyksillä on usein hyvin pienet budjetit, sillä ne toimivat vapaaehtoisvoimin. Tuloja suuri osa saa vain henkilöjäsenmaksuista ja pienimuotoisesta omasta toiminnasta. Kunnan toiminta-avustusta saa noin puolet yhdistyksistä. Jos yhdistyksen käyttöön annetuissa tiloissa on yhdistyksille kohtuuttomia vuokrankorotuspaineita, kuntapäättäjien kannattaa tutustua tiloissa järjestettävään toimintaan ja arvioida, miten toiminnan lakkauttaminen vaikuttaisi kuntalaisten hyvinvointiin. Vuonna 2012 uusille kunnanvaltuutetuille tehdyssä kyselyssä reilu enemmistö vastaajista piti kunnan velvollisuutena tarjota yhdistyksille toimitilat. Yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisen ymmärrettiin mahdollistavan vertaistuen ja virkistys- ja harrastustoiminnan. Jotta yhdistys voi suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti, kunnalla tulisi olla kriteerit, joilla se luovuttaa yhdistyksille ilmaiset tai edulliset tilat käyttöön. Kriteerejä voivat olla esimerkiksi tilojen käyttö aste ja toiminnan merkitys osallistujien hyvinvoinnille. Soropin Kansankahvilassa näkee ihmisiä. Ei tarvitse kotona istua möllöttää eikä seurustella jääkaapin kanssa. Mirja, Joensuu 21

22 Case järjestöjen yhteistoiminta Pienen kylän maailmannäyttely Kun kylän ainoaa suurta työpaikkaa, paperitehdasta, oltiin lakkauttamassa, sosiaaliset ongelmat alkoivat kasaantua. Asukkaat päättivät, että kylän ei anneta kuolla. Järjestöt kutsuttiin koolle ideoimaan tapahtumaa talkoohengessä. Toimisto päätettiin perustaa työttömien yhdistyksen toimitiloihin. 22

23 Kun innostus levisi, mukaan lähti Mannerheimin Lastensuojeluliiton, OTE Nuorten työpajan ja muiden järjestöjen lisäksi muun muassa kirjasto, luterilainen ja ortodoksinen seurakunta, koulu, kansalaisopisto, elokuvakerho, harrastajateatteri, muusikoita ja kuoroja, kirjailijoita, yrityksiä, paikallislehti ja mainostoimisto. Mitä vaikeampi tilanne, sitä paremmin huumori puree. Tapahtumalle annettiin nimeksi maailman näyttely, Myllykoski World Expo. Nollabudjetilla aloitetusta ideoinnista kehkeytyi hyvin kohtuullisin kuluin tapahtuma, jossa oli kymmeniä ohjelma pisteitä ja tuhansia osanottajia. Järjestöt pääsivät esittelemään toimintaansa ja saivat uusia jäseniä. Kylä heräsi eloon. Tämäkin päivä piti nähdä, että kylän yleensä niin hiljaisesta keskustasta ei saa parkkipaikkaa edes toimittajan suhteilla. päätoimittaja Stiina Kokkonen, paikallislehti Keskilaakso Lähteet Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas ja Riitta Särkelä. SOSTE, Helsinki Järjestöbarometri Anne Eronen, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Juha Peltosalmi ja Riitta Särkelä. SOSTE, Helsinki Järjestöbarometri Järjestöbarometri Marja Vuorinen, Riitta Särkelä ja Juha Peltosalmi. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Järjestöbarometri Juha Peltosalmi, Marja Vuorinen ja Riitta Särkelä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Järjestöbarometri Marja Vuorinen, Riitta Särkelä, Juha Peltosalmi ja Anne Eronen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Kansalaisbarometri Aki Siltaniemi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Marjukka Luhtanen, Anne Perälahti ja Riitta Särkelä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Helsinki Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi Verkkojulkaisu, Vastuullinen lahjoittaminen ry Kunta ja järjestöt yhdessä enemmän hyvinvointia. Julkaisematon raportti, Aula Research Kuusikkokuntien ja maakuntakeskusten myöntämät avustukset sosiaali- ja terveysjärjestöille vuonna Julkaisematon raportti, SOSTE Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön. Toimittaneet Katja Häkkilä ja Marjo Tourula. SOSTE, Helsinki Sosiaalibarometri Anne Eronen, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén ja Juha Peltosalmi. SOSTE, Helsinki uudenmaansydanpiiri.fi kapy.fi > Vertaistarinoita mll.fi/mll/toiminta/projektit/vahvuuttavanhemmuuteen 23

24 Kunnossa oleva talous on kuntalaisten hyvinvoinnin edellytys ja kuntalaisten hyvinvointi kestävän talouden kivijalka. Näitä molempia tavoitellessaan kunta saa sosiaali- ja terveysalan järjestöistä hyvän kumppanin. Tutustu järjestöjen toimintaan ja huomaa, mitä kaikkea kumppanuus voi olla ja antaa.

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Järjestöbarometri Jane

Järjestöbarometri Jane Järjestöbarometri 2012 Jane 4.12.2012 Esityksen sisältö Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Kunnat eivät investoi riittävästi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2014. Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä

Järjestöbarometri 2014. Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä Järjestöbarometri 2014 Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä Järjestöbarometrin taustaa Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006 Järjestöbarometri 2014

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Aluetapaaminen 3/ Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi

Aluetapaaminen 3/ Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi Aluetapaaminen 3/2017 19.-20.11. Ruokoniemen leirikeskus, Siilinjärvi Ohjelma Lauantai Sunnuntai 12:00 Saapuminen ja majoittuminen 8:00 Aamupala Keittolounas ja kahvit 13:00 ALUETAPAAMINEN Pikkujouluohjelmaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Järjestöjen välinen yhteistyö

Järjestöjen välinen yhteistyö Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Joensuun seudun järjestöfoorumi 15.5.2007 Ohjelma 17.00 Avaus ja esittelyt Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 17.20 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot