Hallitus , OHEISMATERIAALI 5 HAARTMANINKATU 3, HUSLABIN TOIMITILAT HANKESELVITYS

Transkriptio

1 Hallitus , OHEISMATERIAALI 5 HAARTMANINKATU 3, IN TOIMITILAT HANKESELVITYS

2 1 / 6 Asiakas Projekti Dokumentin nimi Dokumentin numero HELSINGIN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY HAARTMANINKATU 3, IN TOIMITILAT HANKESELVITYS A10HYO130_A_selostus _ doc Tekijät RE-Suunnittelu Oy Juhani Takkinen Eliisa Parhiala Osmo Syrjänen Sito Oy/ pohjarak. Jannis Mikkola Hankeselvitys sisältää toiminnan ja tilantarpeen kuvauksen in käyttöön tulevalle uudisrakennukselle. Uudisrakennushankkeen tavoitteena on in toimintojen yhdistäminen ja tehostaminen. Hankeselvitys sisältönä on laboratorioiden, prosessien ja logistiikan tarpeet täyttävä sekä rakennettavuuden tavoitteet kartoittava selvitystasoinen suunnitelma. Hankeselvitys tarjoaa sisällölliset lähtökohdat projektin etenemiselle hankesuunnitteluun. Suunnitelman sisältö 1 Selostus 2-8 Pinta-alat liite 1 Tilaerittely liite 2 Toimintakaavio liite 3 Toimintaillustraatio liite 4 Pohjapiirustukset K1-6-kerrokset liite 5-12 Pohjapiirustukset K2-K3-kerrokset liite 13 ja 14 Leikkauspiirustuksia liite 15 _ R:\A_Helsingin yliopisto\haartmaninkatu-3\a10hyo130_huslab\ark\selostukset\hankeselvitys\vihko\a10hyo130-a-selostus _ doc

3 2 / 6 SIJAINTI LIIKENNE KÄYTTÄJÄT Korttelin Haartmaninkatu 3 nykyrakennukset ovat valmistuneet 1966 Helsingin Yliopiston käyttöön ja perusparannettu Yliopiston ja in yhteiskäyttöön. Perusparannus on valmistunut vuonna Uudisrakennus in toimitiloja varten sijoittuu uuden asemakaavan mukaan korttelin rakentamattomaan koilliskulmaan sekä nykyisen asuinrakennuksen paikalle. Asemakaavan uudisrakennus koostuu 2-6-kerroksisista rakennusosista, jotka liittyvät välittömästi nykyrakennuksiin. Henkilöliikenne ohjataan uudisrakennuksen pääaulaan Topeliuksenkadulta. Näytteidenottotoiminnan mukana rakennukseen tulee paljon asiakasliikennettä, noin henkeä/ päivä. Asiakkaat saapuvat pääasiassa julkisilla liikennevälineillä. Omalla autolla saapuvat käyttävät alueen julkisia pysäköintipalveluita. Saattoliikenne pyritään hoitamaan pääsisäänkäynnin kohdalla. Saapuva näyte-, huolto- ja paikoitusliikenne ohjataan Haartmaninkadulta nykyistä luiskaa kellarikerrosten lastaushalleihin ja poistuva uutta luiskaa takaisin Haartmaninkadulle. Osa huoltoliikenteestä ohjataan sisäpihan nykyisiin ja uusiin lastaustiloihin. Suunnittelussa varaudutaan Topeliuksenkadun suunnitellun metroaseman ja sen sisäänkäynnin rakentamiseen. Rakennukseen keskitetään in näytteiden analysointi- ja tutkimustoiminta. Rakennukseen tulee perusterveydenhuollon alaisuuteen kuuluva näytteenottopiste, joka palvelee koko sairaanhoitopiirin asiakkaita. Kliinisen kemian alaisuudessa toimii yhteinen näytteidenvastaanotto, automaatiolaboratorio sekä erikoislaboratorioita. Lisäksi rakennukseen sijoittuvat Kliinisen kemian ja Hematologia laboratoriot, Mikrobiologiaan kuuluvat Virologian ja Immunologian laboratoriot, Patologian toimialalta Transplantaatioja Hematopatologia, Genetiikan laboratoriot sekä in hallinto. R:\A_Helsingin yliopisto\haartmaninkatu-3\a10hyo130_huslab\ark\selostukset\hankeselvitys\a10hyo130-a-selostus _ doc

4 3 / 6 TOIMINNAT Uudisrakennuksen tilojen painopiste asemoidaan nykyisten rakennusosien välittömään yhteyteen siten, että nykyisten ja uusien toimintayksiköiden keskinäiset yhteydet saadaan mahdollisimman joustaviksi. Näin voidaan saavuttaa tavoiteltu tilankäytön tehokkuus ja rationointi. Haartman- instituutin puolelta vapautuvat tilat ovat E-siivessä 2. ja 3.- kerroksessa sekä B- siiven 4. kerroksessa. Parasitologia muuttaa E-siiven K1- kerrokseen. Kyseiseen kerroksesta vapautuviin Mikrobiologian tiloihin siirtyy myös liuoslaboratorio Biomedicumista. Uudisrakennuksen pohjaratkaisut ovat asemakaavoituksen perusteena olleen luonnossuunnitelman mukaan muodoltaan vaihtelevia syvärunkoisia toimitiloja mitoitettuna laboratoriotilantarpeelle kerrokseen sijoittuu sisääntuloalue auloineen ja palveluineen katetun sisäpihan yhteyteen sekä laboratorio- ja toimistotiloja laajoina hallimaisina kokonaisuuksina. Rakennukseen tulee kahvila/ henkilöstöravintola. 3., 4. ja 6. kerrokseen sijoittuu laboratorio- ja toimistotiloja aputiloineen sekä hallintotiloja. 5. kerros varataan ulkopuoliselle käyttäjälle. Kustannuksissa 5. kerros on laskettu toimistokerroksena. K1-kerrokseen sijoittuu näytteiden vastaanotto ja näyteprosessien laitelinjastojen pääosa sekä tarpeelliset lähivarasto- ja huoltotilat. K2-kerrokseen sijoittuu näyteprosessitiloja palvelevien sosiaali-, huolto- ja varastointitilojen pääosa lastaustiloineen. K3-kerrokseen sijoittuu henkilöautojen paikoitustiloja. Tilantarveohjelman tilat on jaettu tässä vaiheessa käyttötarkoituksen mukaisesti seuraaviin tyyppeihin: AULATILAT Aulatiloja ovat kerrosten aulatilat, valopiha ja näytteidenoton asiakasaula. Asiakasaula varustetaan jonotusta palvelevalla AV-järjestelmällä. Muuten aulat toimivat henkilökunnan taukotilana. TOIMISTOTILAT Nykyaikaisesti varusteltuja toimistotiloja. NEUVOTTELUTILAT Neuvotteluhuoneita, joissa on AV-varustus. KEVYET LABORATORIOT Kevyet laboratoriot ovat laboratoriotiloja, joissa toiminta on kevyttä atktyöskentelyä, pipetointia tai vastaavaa. KESKIRASKAAT LABORATORIOT Keskiraskaat laboratoriot ovat normaalitasoista laboratoriotilaa. Tiloihin sijoitetaan mm. veto- ja laminaarikaappeja. Laitteiden ja toiminnan aiheuttamat kuormitukset ja vaatimukset eivät ole normaalista poikkeavia. R:\A_Helsingin yliopisto\haartmaninkatu-3\a10hyo130_huslab\ark\selostukset\hankeselvitys\a10hyo130-a-selostus _ doc

5 4 / 6 RASKAAT LABORATORIOTILAT Raskaisiin laboratoriotiloihin sijoittuu toimintoja ja laitteita, jotka aiheuttavat runsaasti mm. melua ja lämpökuormaa. Toisaalta laitteilla ja toiminnoilla on olemassa tiettyjä olosuhdevaatimuksia. ERIKOISTILAT Erikoistilojen olosuhdevaatimukset on määritelty tarkasti. Tilat ovat esimerkiksi puhdastiloja (BSL3, BSL2), tasalämpöhuoneita, jne. LAITETILAT Laitetilat ovat taloteknisiltä vaatimuksiltaan lähellä raskaita laboratorioita. Tiloissa ei kuitenkaan työskennellä säännöllisesti eikä pitkiä aikoja. LÄHIVARASTOT Lähivarastot ovat toimintojen lähellä sijaitsevia pienvarastoja. Varastoissa ei ole yleensä mitään erikoisvaatimuksia. MUUT TILAT Muihin tiloihin on liitetty joitakin päätoimintaa palvelevia tiloja. Tilat ovat laitekannaltaan poikkeavia ja yleensä märkätiloja, kuten laitehuolto, näytteenotto wc:t. jne.. TULOSTUSTILAT Toimistokäyttöön tarkoitettuja laite- ja tarvikevarastotiloja. WC:T Henkilökunnan kerroskohtaisia wc-tiloja. SOSIAALITILAT Rakennuksen yhteiset sosiaalitilat sijaitsevat kellarissa. VARASTOT Kellarissa sijaitsevat varastot. Tiloja käytetään laboratoriomateriaalien, toimistotarvikkeiden ja mm. näytteiden varastointiin. Näytteiden varastointia varten on varattu 250 m2 jäähdytettyä tilaa pakastearkuille. TEKNISET TILAT Rakennukseen sijoittuu tavanomaisten teknisten tilojen lisäksi tilat upslaitteistoille ja varavoimakoneelle/ -koneille. R:\A_Helsingin yliopisto\haartmaninkatu-3\a10hyo130_huslab\ark\selostukset\hankeselvitys\a10hyo130-a-selostus _ doc

6 5 / 6 LOGISTIIKKA TALOTEKNIIKKA Kaikki näytteet tulevat rakennuksen sydämessä olevaan näytteenvastaanottotilaan kolmelta taholta: Kuljetinten välityksellä Meilahden sairaala-alueelta Ulkopuolelta autokuljetuksin K1-kerrokseen Kuljetinten välityksellä 1. kerroksessa sijaitsevasta näytteenottopisteestä. Näytteet lajitellaan ja siirretään kuljetinjärjestelmään, joka jakaa näytteet ko. tutkimuspisteeseen. Näytteenkäsittelytilat optimoidaan näytemäärien ja aikataulujen mukaisesti. Logistiikkajärjestelmästä tehdään erillinen selvitys ja suunnitelma hankesuunnitteluvaiheessa. Haartman-instituutin ja uudisrakennuksen välille rakennetaan maanalainen käytäväyhteys. Uudisrakennuksesta rakennetaan toimiva logistinen yhteys Meilahden tunneliverkkoon. Talotekniikassa huomioidaan erityisesti muunneltavuus ja järjestelmien hallinta. Energiatehokkuus toteutetaan järjestelmien ominaisuuksissa ja rakennuksen vaipassa. Kustannuksissa pyritään huomioimaan 2012 voimaantulevat viranomaismääräykset. Rakentamisen aikana tulee riskitekijänä huomioida ympäröivä kunnallistekniikka. Paikalla tehtävät räjäytystyöt voivat aiheuttaa vaurioita esim. katujen alla kulkevissa vesijohdoissa. Talotekniikan osalta raskaimpia tiloja ovat vetokaappeja, sähkölaitteita yms. runsaasti sisältävät tilat. Tämän suhteen keskiraskaat ja raskaat laboratoriotilat ovat keskenään hyvin samanlaisia. Rakennuksen taloteknisissä ratkaisuissa korostuvat jäähdytystekniikat. Jäähdytyksessä varaudutaan kaukokylmään. Sähköverkolle asetetaan korkeita vaatimuksia. Rakennus varaudutaan varustamaan kolmella sähköverkolla. - normaali jakeluverkko - dieselvaravoimakoneella varmennettu turvasyöttöverkko - UPS-verkko Tekniset ratkaisut pyritään jakamaan vyöhykkeisiin toiminnan, teknisten ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen mukaan. Koska rakennus on toiminnassa 24/7, hajautetut järjestelmät helpottavat korjaus- ja kunnossapitotoimia. R:\A_Helsingin yliopisto\haartmaninkatu-3\a10hyo130_huslab\ark\selostukset\hankeselvitys\a10hyo130-a-selostus _ doc

7 6 / 6 PERUSTAMISOLOSUHTEET/ ERITYINEN RAKENNUSTEKNIIKKA Tontilla sijaitseva asuinrakennus puretaan. Purettava kerrosala on 850 kem2. Tulevat maanalaiset hankkeet tulevat aiheuttamaan louhintatärinää uudisrakennukseen. Koska rakennuksessa toimii tärinälle herkkiä laboratoriolaitteistoja, ovat vaikutukset selvästi merkittävämpiä kuin normaalilla toimistorakennuksella. Tässä kohteessa laitteistojen tärinärajat ovat niin pienet, että työssä joudutaan välttämättä asettamaan laitteille käyttökatkosikkunoita, joiden aikana räjäytyksiä suoritetaan. Lisäksi varovainen louhinta kestää kauan ja näin häiriöaika pitkittyy. Yllä mainitun johdosta on suositeltavaa rakentaa laboratoriotilat ns. kelluvalle lattialle. Tässä tapauksessa kantavan laatan ja varsinaisen lattialaatan väliin asennetaan tärinää vaimentava matto (Sylomer). Tällaisella ratkaisulla voidaan leikata tulevasta tärinästä noin 80% ja tämä mahdollistaa lähes normaalin louhinnan ympäristössä. Meilahden alueella on näiden maanalaisten hankkeiden lisäksi todennäköisesti tulossa lähiaikoina myös useita tavallisia rakennuskaivantoja ja kelluvalla lattiaratkaisulla varaudutaan myös niiden louhinta- ja pontitustärinöihin. Samalla torjutaan myös tulevan metroliikenteen liikennetärinä. in uudisrakennusta suunniteltaessa on hyvä huomioida alueen tulevat louhintakohteet ja varustaa laboratoriotilat tärinäneristysrakenteilla. Tilallisesti on myös mahdollista varautua metron henkilöliikenteen reitteihin, mutta niihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia Ääni- ja melukysymyksiin kiinnitetään huomiota. Perustavoitteena on ääneneristysluokka B ja näytteenottotiloissa ääneneristysluokka A. Haartman- instituutin aulaan avautuva julkisivu muuttuu osastoivaksi sisätilan seinäksi sekä kellarin seinässä olevien VSS- tilojen hätäpoistumisreittien uudet järjestelyt tulee huomioida suunnittelussa. Huomioidaan näytekuljettimien reitit ja tilavaraukset. Varautuminen suoraan yhteyteen metroasemalta Meilahteen tarkoittaa varatilan rakentamista (esim. patologian näytevarastoksi) K3 kerroksen alapuolelle. R:\A_Helsingin yliopisto\haartmaninkatu-3\a10hyo130_huslab\ark\selostukset\hankeselvitys\a10hyo130-a-selostus _ doc

8 UUDISRAKENNUKSEN PINTA-ALALASKELMAT liite 1 K3 K2 K1 1krs 2krs 3krs 4krs 5krs 6krs U- krs PYSÄKÖINTI TEKN.TILAT, HUOLTO, SOSIAALITILAT, VARASTOT RUOKALA, NÄYTTEIDEN VO, YHTEISALUE, MIKROBIOLOGIA NÄYTTEIDENOTTO, ERIKOISKEMIA MIKROBIOLOGIA, TRANSPLNTAATIO- JA HEMATOPATOLOGIA, GENETIIKKA ERIKOISHEMATOLOGIA EI IN KÄYTTÖÖN IN HALLINTO SAUNAOSASTO yhteensä hym htm P P P +710 AJO P +290 AULA P P P P P P P +290 AULA +710 AJO kem METRO METRO brm hym2= hyötyala htm3= huoneistoala kem2= kerrosala P= portaat AULA= valopiha AJO= ajotie ja lastausalue brm2= bruttoala HAARTMAN-INSTITUUTISTA VAPAUTUVAT TILAT Haartman-instituutista vapautuu tiloja Mikrobiologialta E-osasta: 2. kerros 953,8 htm2 3. kerros 527,7 htm2 Patologian osastolta vapautuu tiloja B-osasta: 4. krs 160 htm2 Yhteensä 1641,5 htm2 R:\A_Helsingin yliopisto\haartmaninkatu-3\a10hyo130_huslab\ark\selostukset\hankeselvitys\vihko\a10hyo130-a-selostus _110325_liitteet 1 ja 2.doc