Luonnos. TIPTOP-palvelumalli. esiselvitys edellytettävästä sopimusrakenteesta

Transkriptio

1 TIPTOP-palvelumalli esiselvitys edellytettävästä sopimusrakenteesta 1

2 Sisältö 1. Tausta ja toimeksianto 2. Referenssikohteet 2.1 RAKETTI hankkeen pelisääntö työryhmät 2.2 ProAMK projekti 2.3 Oodi konsortio 2.4 Avoinyliopisto.fi palvelu 2.5 Joopas palvelu 2.6 Ladok konsortio 3. Projektissa syntyvät palvelut ja niiden edellyttämä sopimusrakenne 4. Johtopäätökset 2

3 1. Tausta ja toimeksianto TIPTOP-projekti on Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n ja 9 suomalaisen korkeakoulun yhteinen ESR-rahoitteinen projekti (12/2011 3/2014). Projektin päätuotoksena syntyvät referenssitoteutukset korkeakoulu- ja tutkintorajat ylittävistä reaaliaikaisen opintojen seurannan, henkilökohtaisen opintojen suunnittelun ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluista. Tiptop-projekti hyödyntää yhteisiä kansallisia tietovarantoja (Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, koulutustiedon verkkopalvelu, mahdollisesti projektin tuloksena syntyvät muut tietovarannot) oppijoille ja ohjaajille luotavien palveluiden pohjatietoina. Tiptop-projektin tuotokset (palvelut, dokumentaatio) on tarkoitettu koko korkeakoulukentän käyttöön. Projektisuunnitelman mukaisesti projektin aikana suunnitellaan Pelisäännöt ja sopimukset -osaprojektin alla palvelumalli, johon pohjautuen tuotokset tarjotaan korkeakouluille käyttöönotettaviksi ja korkeakoulujen yhteistyönä tai kaupallisten toimijoiden toimesta edelleen kehitettäviksi. Tässä raportissa on luonnosteltu projektin aikana täsmennetyn toimeksiannon mukaisesti referenssikohteisiin pohjautuen ensimmäinen versio Tiptop-projektissa syntyvien palveluiden tarjoamisen edellyttämäksi sopimusrakenteeksi. Ehdotusta tulee tarkentaa vuoden 2013 aikana, kun projektissa syntyvät palvelut täsmentyvät. Niin ikään työssä tulee huomioida, millä tavoin muita uusia opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmiä (mm. Peppi, OTM) tullaan tarjoamaan muiden korkeakoulujen käyttöön. Toimeksiantoa sopimusrakenne-ehdotuksen luomisesta ei ole mielekästä toteuttaa läpileikkaavasti ennen kuin palveluiden tuotantovaihtoehdot on määritelty. Tuotantovaihtoehdot käydään läpi keväällä 2013, jonka jälkeen myös valittavan mallin edellyttämää sopimusrakennetta on edellytykset lähteä tarkentamaan. Mikäli projektin aikana syntyy määrätyiltä osin tuotantovalmiita sovelluksia, tulee niiden osalta laatia suunnitelman mukaisesti myös palvelusopimukset palveluiden tarjoamiseksi korkeakoulujen käyttöön. Sekä tuotantovaihtoehtojen analysoinnissa että palvelusopimusten laadinnassa tullaan hyödyntämään soveltuvin osin nykyisissä järjestelmäpalveluissa käytettyjä malleja. Tämän version pääpaino on luvussa 2, jossa käydään läpi valituissa referenssikohteissa käytettäviä sopimusrakenteita. Perinteisesti korkeakoulut ovat järjestäytyneet opintohallinnon alueen yhteisien järjestelmien osalta palvelukonsortioiksi (Oodi, Joopas, avoinyliopisto.fi). Taustaprojekteissa (ProAMK, Pelisääntö-työryhmät) on käyty läpi kuitenkin myös muita vaihtoehtoisia organisoitumismalleja. 3

4 Luvussa 3 kuvataan Tiptop-projektissa syntyvät palvelut tarkemmalla tasolla ja arvioidaan referenssikohteisiin pohjautuen, millä tavoin korkeakoulut voisivat organisoitua asiakkaiksi ja millainen sopimusrakenne säätelisi kokonaisuutta. Luvussa ei käydä kuitenkaan tarkalla tasolla 2. luvussa kuvattuja eri organisoitumismalleja läpi vaan keskitytään konsortiomalliin. Projektin edistyessä muita malleja tulee tarvittaessa tarkastella vastaavalla tavalla. Luvussa 4 esitetään luonnosversion johtopäätökset ja viitoitetaan siihen ja projektisuunnitelmaan pohjautuen projektin jatkuessa edellytettäviä palvelumallin valmistelun jatkoaskelia. 4

5 2. Referenssikohteet Palvelumallin suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa on käyty referenssikohteiden kautta läpi tulevien palveluiden tarjoamisessa edellytettävää sopimusrakennetta. Rakenne tulee tarkentumaan, kun palvelumalli (keskitetty / hajautettu palveluiden tuottamisen malli) tarkentuu, eikä siihen voi ottaa tässä vaiheessa yksityiskohtaisesti kantaa. Tiptop-projektissa syntyvien palveluiden osalta tulee joka tapauksessa ottaa aikanaan kantaa sopimusteknisesti ainakin seuraaviin kohtiin: Määritysten ja koodien saatavillapito Kehittämisympäristön tarjoaminen Mahdollisen testiympäristön tarjoaminen (referenssiympäristö) Integraatiopalvelut (palvelujen integrointi omiin järjestelmiin) Käyttöönoton tuki Koulutus Jakelu ja markkinointi Yhteinen muutoshallinta Sopimusrakenteen referensseinä on hyödynnetty Oodi-konsortion, Avoinyliopisto.fi-konsortion, Joopas-konsortion sekä ruotsalaisen Ladok3-konsortion sopimusrakennetta. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä tuottaman Peppi-järjestelmän puitteissa suunnitellun Peppi-konsortion sopimusrakenne ei ollut tätä kirjoitettaessa vielä julkisesti hyödynnettävissä; Peppi-konsortiota tullaan käyttämään Tiptop-projektissa suunniteltavan palvelumallin referenssikohteena jatkossa. Perusmalli valituissa referenssikohteissa on jokaisessa samanlainen: asiakas on järjestäytynyt konsortioksi ja erillinen palveluntuottaja vastaa palvelun ylläpidosta ja tuottamisesta asiakkaille, samoin esimerkiksi neuvotteluista ja sopimuksista järjestelmätoimittajien suuntaan. Olemassa olevien palveluiden ohella työssä on huomioitu tausta-aineistona Raketti-hankkeessa toimineiden pelisääntö-työryhmien työ sekä ProAMK-projekti, jossa valmistauduttiin yhteisen järjestelmäkokonaisuuden toteuttamiseen ja tarjoamiseen korkeakoulujen käyttöön RAKETTI hankkeen pelisääntö työryhmät Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen RAKETTI-hankkeen (Rakenteellisen 5

6 kehittämisen tukena tietohallinto) opiskelun ja opetuksen tukemiseen keskittyvässä OPI-osahankkeessa toimi vuonna 2010 Opi-pelisääntö -ryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotus hankekaudella syntyvien palveluiden organisoimisesta ja rahoituksesta RAKETTI-hankekauden jälkeen. Ryhmän hahmottelemassa toimintamallissa perusajatuksena oli erottaa kaikkia velvoittavaan tiedon yhteismitallisuuteen ja kaikille yhteisiin järjestelmäpalveluihin (esim. yhteinen hakujärjestelmä) liittyvä hallintamalli sekä muuhun järjestelmäkehitykseen liittyvä malli toisistaan. Opi-pelisääntö -työryhmän aloittaessa työtään, CSC laati toimeksiannosta muistion, jossa se kuvasi niitä periaatteita, joiden nojalla se voisi toimia syntyvien palveluiden palveluntarjoajana. Siinä yhteydessä konkreettiseksi edellytettäväksi sopimusrakenteeksi kirjattiin seuraavat tasot olemassa olleiden palveluiden pohjalta. Lähtökohtana suunnitelmassa oli toimiminen verkostokonsortion muodossa: Kokonaisuutta säätelevä sopimusrakenne hahmoteltiin neliportaiseksi: puitesopimus konsortiosopimus palvelusopimus palvelukuvaus. Puitesopimuksella tarkoitetaan ylätason sopimusta, jossa korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sopivat yhteisesti minimitasosta, joka sitoo osapuolia osahankkeessa syntyviin tuloksiin ja palveluihin myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Soveltuvaksi puitesopimuksen alaiseksi asiakokonaisuudeksi hahmoteltiin opintohallinnon määrityksiä (erityisesti käsitteet, joista osa on raportoinnin kautta ministeriön omistamia ja osa korkeakoulujen keskinäisesti sopimia). Tarvittaessa puitesopimuksessa voi olla korkeakoulujen ja OKM:n yhteinen osa ja pelkästään korkeakouluja keskinäisesti sitova osa. Vaihtoehtoisesti ministeriön omistamista käsitteistä voidaan sopia osana tavoite- ja tulosneuvotteluja. Konsortiosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla korkeakoulut järjestäytyvät asiakkaiksi suhteessa palveluntarjoajaan. PELISÄÄNTÖ-ryhmä päätti esittää organisoitumismuodoksi OPI-palveluissa konsortiota, jossa korkeakoulut sopimuksenvaraisesti muodostavat yhteenliittymän, jonka kautta hankitaan palveluita jäsenille. Konsortio nähtiin totuttuna toimintamuotona matalan kynnyksen yhteistyömuotona, joka kuitenkin sopimuksen kautta takaa riittävän sitovuuden. Konsortio-mallista oli myös kansainvälisesti hyviä kokemuksia. Hankkeessa tehdyillä linjauksilla pyrittiin varmistamaan nopea kehityssykli, mihin pyrittiin linjauksella, että tulevissa konsortiorakenteissa päätökset tulisi pystyä tekemään yksinkertaisella määräenemmistöllä. Palvelusopimuksella tarkoitetaan korkeakoulun ja palveluntarjoajan välille laadittavaa 6

7 sopimusta, jossa sovitaan osapuolten vastuista ja velvollisuuksista palveluihin liittyen. Palvelusopimus ehdotettiin neuvoteltavaksi keskitetysti konsortion ja palveluntarjoajan välillä. Palvelukuvauksella tarkoitetaan palvelusopimusta täydentävää dokumenttia, jossa kuvataan tarkemmalla tasolla hankittavat palvelut. Palvelukuvaus ehdotettiin laadittavaksi palveluntarjoajan ja konsortion työvaliokunnan tiiviissä yhteistyössä. OPI-pelisääntö -ryhmän työtä jatkamaan asetettiin koko RAKETTI-hankekokonaisuutta käsitellyt Pelisääntö-työryhmä vuodelle Työryhmä omaksui työnsä lähtökohdaksi Opi-pelisääntö -ryhmän tulokset. Pelisääntö-työryhmä päätyi loppuraportissaan ehdotukseen, että korkeakoulujen yhteistyön keskeisenä tavoitteena on edistää tiedon yhteismitallisuuden ja järjestelmien yhteentoimivuuden tavoitteita korkeakoulujen päättäessä konkreettisista järjestelmäkehitysprojekteista itse. Vastaava periaate hyväksyttiin korkeakoululaitoksen tasolla yhteiseksi tavoitteeksi osana tulos- ja tavoiteneuvotteluja käsitellyn Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion mukaisesti. Pelisääntö-työryhmissä käsiteltiin konkreettisesti palveluiden tuottamisen vaihtoehtoisia malleja. Täsmennetyt ehdotukset palveluiden tarjoamisen mallista kehitysvaiheen jälkeen jätettiin työryhmissä kuitenkin tulevissa hankkeiden ratkaistavaksi kysymykseksi. RAKETTI-pelisääntö -ryhmässä konsortiomallia ei pidetty kuitenkaan ainoana mahdollisena organisoitumismallina vaan palveluiden tuottamisesta vastaavan yrityksen perustamista pidettiin mahdollisena kehityslinjana. Sopimusrakennetta tämän linjan mukaiselle etenemiselle ei tuossa vaiheessa laadittu vaan se jätettiin tulevien projektien tarvittaessa tehtäväksi. 2.2 ProAMK projekti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n ProAMK-projektissa tavoiteltiin ammattikorkeakoulusektorille uutta järjestelmäkokonaisuutta, joka olisi kattanut opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden prosessit koulutusohjelmasuunnittelusta aina alumni- ja sidosryhmätoimintaan saakka. Osana projektia suunniteltiin myös tavoiteltujen palveluiden organisaatiomallia sekä liitetoimintamalliratkaisua. Tavoitteena oli selvittää korkeakoulujen, ylläpitäjien, opetusministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä toimivin ja kustannustehokkain tapa edetä organisoinnin ja liiketoimintaratkaisun toteuttamiseksi. Valmisteluvaiheessa palveluntuottajaksi kaavailtiin CSC:tä, asiakaspuolen organisoitumiseksi käytiin 7

8 vaihtoehtoina läpi pääkonttorimalli, konsortiomalli sekä erillisyksikkömalli. Pääkonttorimallissa yksittäinen korkeakoulu kantaa projektin hallinnollisen, taloudellisen ja usein tuloksellisen vastuun. Korkeakoulu saa rahoituksen muilta korkeakouluilta ja/tai viranomaisilta projektin läpiviemiseksi. Konsortiomallissa useampi korkeakoulu solmii sopimuksen, jossa määritellään konsortion osapuolet ja rahoitus. Konsortio vastaa itse taloudestaan ja sillä on oma kevyt hallinto. Konsortiomalli nähtiin tilaajaorganisaatiolle mahdolliseksi organisoitumismuodoksi Erillisyksikkömallilla viitattiin tilaajasta riippumattomaan organisaatioon, joka toimii tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti tietojärjestelmän ohjelmistopalveluiden tuottajana, ylläpitäjänä ja jatkokehittäjänä. Periaatteessa erillisyksikkö voi olla konsortion toiminnallinen ilmentymä. Erillisyksikkö voi olla myös muunlainen oikeudellinen toimija, kuten osakeyhtiö tai säätiö. Projektissa ei kuitenkaan tehty ennen sen päättämistä päätöstä palvelun tuottamisen mallista eikä sen edellyttämästä sopimusrakenteesta. (Ks. tarkemmin: Oodi konsortio Oodi on opintohallinnon tietojärjestelmä, jota käyttää tällä hetkellä 10 suomalaista yliopistoa. Järjestelmän ylläpidosta vastaa Oodi-konsortio, joka muodostuu jäsenyliopistoista. Oodi-konsortio vastaa Oodin ylläpidosta ja kehittämisestä. Päätösvaltaa konsortiossa käyttää johtoryhmä, jossa on edustajat jokaisesta mukana olevasta yliopistosta. Operatiivista toimintaa johtaa konsortion työvaliokunta. Oodin ylläpito ja yhteinen kehittäminen rahoitetaan konsortion jäsenyliopistoiltaan keräämillä jäsenmaksuilla. Käytännössä konsortion rahoittamia Oodi-palveluja eli ylläpito- kehittämis- ja tukipalveluja yliopistoille tarjoaa CSC:n Oodi Kehitys. Oodi Kehitys tarjoaa Oodi-yliopistoille tukipalveluja myös yliopistojen omarahoitteisiin Oodi-projekteihin. Käytännön Oodi-työtä tehdään sekä yliopistoissa että Opintohallinnon palvelut (OHA) -tiimissä CSC:llä. Alla olevien palvelukohtaisten sopimusten ohella CSC:n tarjoamien palveluiden osalta noudatetaan mm. CSC:n yleisiä sopimusehtoja ja tietotekniikka-alan sopimusehtoja (YSE, EAP). Palveluiden osalta ei kuvata CSC:n ja järjestelmätoimittajien välisiä sopimuksia. 8

9 Käytössä oleva sopimusrakenne Konsortiosopimus Konsortiossa mukana olevien yliopistojen kesken laadittu sopimus opintohallinnon tietojärjestelmäyhteistyöstä ja sen tulosten omistamisesta mm. toiminnan organisointi, oikeudet palveluiden käyttöön ja edelleen kehittämiseen, kustannusten jakautumisen periaatteet Palvelusopimus Sopimus palveluntuottajan (CSC) ja yliopiston kesken tuotettavasta palvelusta mm. Oodi Kehitys Solmitaan samansisältöisenä kaikkien konsortiosopimuksen osapuolten kanssa Palvelukuvaus CSC:n yliopistoille tarjoaman palvelun tarkempi kuvaus ja rajaukset CSC tarjoaa korkeakouluille lisäksi Oodin pääkäyttäjäpalvelua, jossa käytössä vastaavantyyppinen sopimusrakenne kuin Oodissa kokonaisuudessaan. (Ks. tarkemmin: Avoinyliopisto.fi palvelu Avoinyliopisto.fi on avoimen yliopiston opetustarjonnan julkaisualusta. Käytännössä palvelu kokoaa yhteen kaiken avoimen yliopiston opetustiedon, antaa perustiedon toiminnasta ja ohjaa tarkempien tietolähteiden luokse. Avoinyliopisto.fi-palvelun opetustietokannassa on koko Suomen avoin yliopisto-opetus.avoinyliopisto.fi-palvelun taustalla on 15 yliopiston yhteinen palvelukonsortio. CSC toimii järjestelmän palveluntuottajana. Käytössä oleva sopimusrakenne Konsortiosopimus Palvelukonsortiossa mukana kaikki palvelua käyttävät yliopistot Sovitaan mm. organisoinnista, vastuista, kustannusten jakautumisesta, oikeuksista Palvelusopimus Sovitaan julkaisualustan ylläpidosta palvelukonsortion ja palveluntuottajan (CSC) välillä 9

10 Solmitaan samansisältöisenä kaikkien konsortiosopimuksen osapuolten kanssa Palvelukuvaus CSC:n yliopistoille tarjoaman palvelun tarkempi kuvaus ja rajaukset (Ks. lisää: Joopas palvelu Joopas.fi on hakujärjestelmästä ja opetustietokannasta koostuva joustavan opiskelun verkkopalvelu, johon on liittynyt 12 yliopistoa. Yliopistot ovat järjestäytyneet Joopas-palvelukonsortioksi. Käytössä oleva sopimusrakenne Konsortiosopimus Liiku-konsortiosopimus Sopimuksella organisoitiin Suomen Virtuaaliyliopistossa (SVY) hallinnoidun opintohallinnon tietojärjestelmän (nyk. Joopas) ylläpitopalvelut. SVY:n konsortiotoiminnan päättyessä sopimuksella turvattiin tietojärjestelmän saatavuus niille yliopistoille, jotka järjestelmää vielä tarvitsivat. Palvelusopimus Sopimus palvelusta palveluntuottajan ja korkeakoulun välillä ylläpidosta, toiminnan käytännön hallinnoinnista ja ohjaamisesta Solmitaan samansisältöisenä kaikkien konsortiosopimuksen osapuolten kanssa Palvelukuvaus Ylläpito- ja tukipalveluiden kuvaus, joita CSC tarjoaa konsortion jäsenille Ei sisällä kehittämistyötä, josta tehdään erillinen sopimus tarvepohjaisesti Joopas-palvelukonsortion hallinnoiman Joopas-palvelun yhteyteen on toteutettu verkostopalvelu, jota voidaan käyttää korkeakoulun oman sisäisen tai korkeakoulujen yhteistyöverkostojen liikkuvuuden hallintaan. Erillisellä sopimuksella sovitaan näiden Joopas-konsortion hallinnoiman ja CSC:n ylläpitämään Joopas-palveluun sisältyvien lisäpalveluiden tarjoamisesta. (Ks. lisää: Ladok konsortio Ruotsalainen Ladok-konsortio on vastannut 1960-luvulta alkaen opintohallinnon tietojärjestelmien tarjoamisesta korkeakoulujen käyttöön. LADOK-konsortioon kuuluvat lähes kaikki Ruotsin yliopistot ja 10

11 ammattikorkeakouluja vastaavat organisaatiot. Konsortiohallinto ja pääosa kehitystiimistä toimivat Uumajan yliopiston erillislaitoksena. Tuotantotapa on in-house -tyyppinen lukuun ottamatta osaa tietoturvaominaisuuksista, jotka on ulkoistettu. Korkeakoulut voivat kehittää LADOK-alustan päälle myös omia lisämoduuleitaan, mutta tätä ominaisuutta ei ole merkittävästi hyödynnetty. Konsortio kehittää korkeakouluille yhteistä LADOK-opiskelijahallintojärjestelmää palvelemaan sekä korkeakouluja että viranomaisraportoinnin tarpeita. Ladok kehittää parhaillaan uuden sukupolven Ladok3-järjestelmää. Yliopisto/korkeakoulu tarvitsee kaksi sopimusta Ladokin käyttöön: Konsortiosopimus (jäsenyys) Yliopiston/korkeakoulun palvelusopimus toimintakeskuksen kanssa (Lund, Uppsala tai Uumaja) poistuu Ladok3:n jälkeen (Palvelusopimukseen kuuluu että toimintakeskus sertifioidaan joka kolmas vuosi) Konsortiosopimuksen allekirjoittaa yliopiston/korkeakoulun rehtori tai hallintopäällikkö. Toista sopijaosapuolta ei ole, sillä juridisesti valtio ei voi kirjoittaa sopimusta itsensä kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopistot eivät voi tehdä sitovia sopimuksia toistensa kanssa. Konsortiosopimusta ollaan ehdottamassa muutosta, että konsortio voi jatkossa ottaa vastuun eräistä palvelujen toimituksista, etenkin Ladok3-lopputuloksesta, joka tulee olemaan yhteinen asennus (multi tenancy). (Ks. lisää: Konsortiosopimus: al_ladok_fraan_ beslutad_version.pdf) 3. Projektissa syntyvät palvelut ja niiden edellyttämä sopimusrakenne Edellisessä luvussa kuvattiin eräiden referenssikohteiden kautta tyypillisiä konsortiomuotoisessa organisoitumismallissa käytettäviä sopimusrakenteita. Kuten taustaluvussa todettiin, Tiptop-projektissa 11

12 ei ole vielä tehty päätöstä palveluiden tuotantovaihtoehdoista, minkä vuoksi toimeksiannon mukaista täsmällistä sopimusrakennettakaan ei ole vielä mielekästä laatia. Mikäli projektin tuotosten jakelemisessa päädytään yleisesti käytössä olevaan konsortiomalliin, sopimusrakenne noudattanee pääpiirteissään yllä Oodin, Joopaksen ja avoinyliopisto.fi -palvelun yhteydessä kuvattuja konsortiosopimuksesta, palvelusopimuksesta ja palvelukuvauksesta koostuvaa sopimusrakennetta. Projektin edistyessä tulee kuitenkin myös muita mahdollisia organisoitumismuotoja ottaa huomioon ja täsmentää, mitä mahdollinen konsortiomalli Tiptop-palveluiden osalta tarkoittaa. Tiptop-projektissa syntyvät tuotokset on yleisellä tasolla mahdollista ottaa korkeakouluissa käyttöön (ja kehittää edelleen) omana asennuksena tai ne voidaan tarjota keskitetysti palveluna SaaS-tyyppisesti esimerkiksi CSC:n toimesta. Palveluna voidaan tarjota myös palvelukokonaisuuden osia, kuten Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ohella mahdollisesti keskitetysti tarkoituksenmukaisesti koottavat muut tietovarannot. 12

13 4. Johtopäätökset Referenssikohteiden sopimusrakenteiden läpikäynti on yksi osa Tiptop-projektissa tuotettavien palveluiden palvelumallin suunnittelua. Palvelun tuottamisen vaihtoehtoisten, mahdollisesti korkeakoulukohtaisten, mallien läpikäynti ja analysointi, muutoksenhallintamalli ja yhteisten palveluiden ylläpitomallin valmistelu on edessä vaiheittain vuoden 2013 aikana. Niin ikään edelleen tulee tarkentaa, miten Tiptop-projektin ulkopuoliset korkeakoulut voivat joustavasti ottaa projektin tuotokset käyttöönsä ja edelleen kehitettäviksi. Siinä yhteydessä myös tarvittava sopimusrakenne tarkentuu. Palvelumallin suunnittelussa on järkevää ottaa huomioon muut samanaikaisesti käynnissä olevat projektit ja niissä esitettävät palvelumallit. Referenssikohteiden kautta keskusteluun nousivat selvityksessä seuraavat palvelumallit: Konsortiomalli Yritysmalli Pääkonttorimalli Erillisyksikkömalli Näiden vapaaehtoisen järjestelmäyhteistyön palvelumallien ohella on lisäksi tunnistettu järjestelmäpalveluita, joihin velvoitetaan lainsäädännön nojalla (esim. KSHJ). Mainituista palvelumalleista konsortiomalli on tunnetuin ja tuntuu luontevimmalta lähtökohdalta lähteä tutkimaan tarkemmin Tiptop-palveluiden tulevana palvelumallina. Huomionarvoista on, että myös muissa malleissa on konsortiomalliin rinnastettavia piirteitä itse palveluiden tuottamisen osalta. Palvelumallin valmistelua tulee jatkaa ohjausryhmän antamien linjausten pohjalta keväällä Siinä yhteydessä tulee kuvata, mitä valittava palvelumalli tarkoittaa tarkemmin Tiptop-palveluiden näkökulmasta sekä toisaalta kartoittaa, millä tavoin Tiptop-korkeakoulut ovat aikoneet ottaa palvelut käyttöönsä. Tiptop-palvelumalli hyväksytään ohjausryhmässä lopullisesti alkuvuonna