Asuntorakentamisen pysäköintinormit TEKNINEN KESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuntorakentamisen pysäköintinormit TEKNINEN KESKUS"

Transkriptio

1 Asuntorakentamisen pysäköintinormit 2006 TEKNINEN KESKUS

2

3 TEKNINEN KESKUS Oulun kaupunki Tekninen keskus Asuntorakentamisen pysäköintinormit Lokakuu 2006 Tekninen keskus Postiosoite: PL 32, OULUN KAUPUNKI Käyntiosoite: Uusikatu 26 Puhelin: (08) Telefax: (08)

4

5 Tiivistelmä Oulun kaupungin pysäköintinormit on määritelty viimeksi vuonna Ne on katsottu aiheelliseksi päivittää tulevaa asuntorakentamista varten. Tutkimuksessa on käytetty kahta eri tilastomateriaalia, tehty asiantuntijahaastatteluja ja pysäköintilaskentoja sekä järjestetty Oulun kaupungin sisäinen asiantuntijaseminaari. Asiantuntijahaastattelujen perusteella kaavoihin toivottiin väljyyttä autopaikkojen suhteen siten, että niitä on mahdollista toteuttaa enemmän kuin on vaatimuksena. Tulevaisuudessa toivottiin kohtuuhintaisia ja luontevia pysäköintiratkaisuja erääksi kaavoituksen lähtökohdaksi. Tilastollisen tarkastelun ja ennustelaskelmien perusteella autoistumisaste ei merkittävästi muutu tulevaisuudessa kerrosalaa tai asuntoa kohti mitattuna. Näyttäisi siltä, että yleisen autoistumisen kasvamisen vaikutus pysäköintipaikkatarpeeseen kompensoituu asuntokuntien keskimääräisen koon pienentymisellä vuoteen 2020 asti. Kerrostalot (AK) Uusi normi Huom. alle 1 km 1ap/100 as-m2 ks. poikkeukset 1-4 km 1ap/80 as-m2 (suositus kuitenkin väh. 1 ap/as) ja lisäksi 1 vieraspaikka/1000 kem2 1) ks. poikkeukset Rivitalot (AR, AP) Erillispientalot (AP, AO) yli 4 km 1ap/75 as-m2 (suositus kuitenkin väh. 1 ap/as) ja lisäksi 1 vieraspaikka/1000 kem2 1) 1,3 ap/as ja lisäksi 1 vieraspaikka/1000 kem2 1) 2 ap/as ks. poikkeukset Erityisasuminen (opiskelijat, hoitolaitokset, ryhmäkodit yms.) tapauskohtaisesti 1) Vieraspaikoitusmahdollisuus tarkistetaan siten, että korttelia kohden on oltava yksi vieraspaikka alkavaa 1000 kerrosalaneliömetriä kohti. Laskelmassa voidaan hyödyntää myös katualueilla olevat autopaikat.

6 Poikkeukset: Normia voidaan muuttaa seuraavissa tapauksissa: - Jos tontilla on ara-rahoitteisia yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää niiden osalta 15 %:lla - Jos tontilla on erityisasumismuotoja, voidaan autopaikkojen määrää vähentää asuntojen määrän, sijainnin ja/tai laadun suhteessa - Aluekeskuksessa tai sen lähistössä autopaikkavaatimus voi olla vähäisempi kuin muualla ko. alueella Pysäköintipaikkojen tilavaatimukset Avopaikan ja rakenteellisen pysäköintipaikan nettoruutukoko on 2,5x5,0 metriä (rakenteet eivät saa pienentää vapaata pysäköintiruudun alaa). Tämän lisäksi vapaata tilaa ajoväylällä tarvitaan 7,0 metriä. Talleissa ja halleissa suositus vapaaksi korkeudeksi on vähintään 2,4 metriä. Inva-paikat Invapaikkojen määrä tulee olla kaksi invapaikkaa 50 autopaikkaa kohti, ja sen jälkeen yksi invapaikka kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti. Invapaikan leveys tulee olla vähintään 3,6 m tai vähintään 2,4 m, jos vieressä on vapaa kulkuväylä ja vapaa tila on yhteensä 3,6 m. Tällöin pysäköintipaikan ja kulkuväylän välinen reunakivikorkeus saa olla korkeintaan 4 cm. Invapaikat merkitään kansainvälisellä liikkumisesteisen ISA-tunnuskuvalla kiinteällä pystyopasteella sekä maalauksella. Liikkumisesteisten autopaikat sijoitetaan sisäänkäyntien ja asiointikohteiden lähelle siten, että etäisyys autopaikalta kohteeseen on lyhyt ja helppokulkuinen. Jos liikkumisesteisen autopaikka suunnitellaan katoksen alle, on katetun tilan vapaan korkeuden oltava vähintään pikkubussin ja invataksin tarvitsema 2,8 m. II

7 Alkusanat Tutkimuksen tavoitteena on autopaikkatarpeen määrittäminen erityyppisille asuinalueille Oulun kaupungin tulevaa asuinrakentamista varten. Vastaava tutkimus on viimeksi tehty Työryhmään kuuluivat Oulun kaupungilta kaupungininsinööri Matti Räinä liikenneinsinööri Jorma Heikkinen asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka kaavoitusarkkitehti Mikko Törmänen tarkastusarkkitehti Aila Asikainen Oulun kaupungin Teknisen keskuksen toimintayksiköille ja rakennusvalvontavirastolle suunnattu asiantuntijaseminaari järjestettiin Seminaarissa saatu palaute on otettu huomioon normien määrityksessä. Uudet pysäköintinormiluonnokset on esitelty Teknisen keskuksen suunnitteluryhmälle Oulun kaupunki on tilannut työn Ramboll Finland Oy:ltä, josta työhön ovat osallistuneet FM Teemu Kinnunen ja DI Jani Karjalainen. Lokakuussa 2006

8

9 Sisällys Tiivistelmä Alkusanat 1. Lähtökohta ja tavoitteet 1 2. Lähtötiedot ja tutkimusmenetelmät Paikkatietoaineisto Maastokäynnit Haastattelut Tutkimusmenetelmät ja -alueet 4 3. Pysäköintipaikkatarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Autoistumisasteeseen vaikuttavien tekijöiden tilastollinen tarkastelu Autopaikkatarpeeseen vaikuttavia muuttujia 9 4. Autoistumisaste tutkimusalueilla Kenttätutkimuksen tuloksia Moottoripyörät, peräkärryt ja matkailuperävaunut Tilastoaineiston vertailu vuoden 1997 tutkimukseen Pysäköintinormit vertailukaupungeissa Yleiset määräykset Pysäköintikysely Vuokranantajat Rakentajat ja rakennuttajat Autopaikkojen järjestelyt ja käytännön ongelmia Erityisasuminen Autopaikkatarpeen määrittely Autokannan kasvuennuste Asuntokuntien määrän ja kokoluokkien kehitys Autopaikkatarpeen ennuste vuoden 1997 selvityksessä Autopaikkaennusteen laskentaperusteet Ennustelaskelmat vuodelle Asuntorakentamisen pysäköintinormit 27 LIITTEET 29

10

11 1. LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Oulun kaupunkiin on laadittu vuonna 1997 vastaava tutkimus, joka on nähty tarpeelliseksi päivittää. Tehtävänä oli tarkastella eri asuinalueiden pysäköintinormien sopivuutta ja pysäköintipaikkojen nykyistä käyttöä sekä arvioida alueen pysäköintipaikkatarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on autopaikkatarpeen määrittäminen erityyppisille ja kaupungin keskustasta eri etäisyyksillä oleville asuntoalueille Oulun kaupungin tulevaa asuntorakentamista varten. Autopaikkatarpeen ennustelaskelma tehtiin vuodelle Käytetyt lyhenteet ja määritelmät (pinta-aloja koskevat määritelmät ja alojen laskentatavat ovat yhdenmukaiset RT-kortin kanssa): kem 2 as-m 2 ap/as ap/kem 2 ap/as-m 2 AK kerrosala (neliömetriä) Kerrosalaan luetaan rakennuksen kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. asuntoala (neliömetriä) Kerrostaloasunnon asuntoalaan kuuluvat asuinhuoneiston kaikki tilat. Pientaloissa asuntoalaan ei lasketa mukaan esimerkiksi autotallia, kellaria, kylmää varastotilaa, teknisiä tiloja, parveketta, kuistia, vilpolaa eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunnon sisäiset eteis-, liikenne- ja säilytystilat kuuluvat aina asuntoalaan. Asuntoala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat huoneistoa ympäröivien seinien ja huoneiston sisällä olevien kantavien ja muiden koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien huoneiston puoleiset seinien pinnat. Ei-kantavien seinien rakennusosa-alojen summa kuuluu asuntoalaan. autopaikka asuntoa kohti autopaikka kerrosalaa kohti autopaikka asuntoalaa kohti Asuinkerrostalojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden kerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. 1

12 AP AR AO Pientalovaltainen asuntoalue Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden kerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Asuinrivitalojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden kerrosalasta pääosa sijoittuu rivitaloihin. Erillispientalojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden kerrosalasta pääosa sijoittuu omakotitaloihin. 2

13 2. LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Paikkatietoaineisto Tutkimuksessa on käytetty Oulun kaupungin ja Experian Oy:n toimittamia paikkatietoaineistoja. Experian Oy:n aineisto on ruututietokantapohjainen aineisto 250 metrin tilastoruuduittain. Aineistossa on kuvattu varsin laajasti asumiseen, autoistumiseen ja väestön sosioekonomiseen asemaan liittyviä muuttujia. Oulun kaupungilta saatiin tutkimukseen käyttöön väestö- ja huoneistorekisteriaineisto. Paikkatietoaineistoa käytettiin tutkimusalueiden tyypittämiseen, vertailuaineistona vuoden 1997 tutkimukseen sekä ennustelaskelmien tekemiseen. 2.2 Maastokäynnit Maastossa laskettiin nykyiset pysäköintipaikat, vieraspaikat ja tyhjät pysäköintipaikat. Näiden lisäksi huomioitiin pysäköintialueilla olevien moottoripyörien, peräkärryjen sekä asuntovaunujen ja -autojen määrät. Maastokäynnit tehtiin keväällä 2006 viikkojen 8 ja 19 aikana (mato) klo , jolloin pysäköintipaikkojen käyttöaste on oletettavasti suuri. Maastokäynnit suoritettiin niillä alueilla, joissa pysäköintipaikat eivät ole pysäköintilaitoksissa. Maastokäynnit suoritettiin Kuivasrannan, Talvikankaan, Hönttämäen, Peltolan, Hiirosen, Mäntylän ja Kaakkurin tutkimuksessa mukana olleissa kortteleissa. 2.3 Haastattelut Pysäköintikysely tehtiin 11 suurimmalle toimijalle asuntotuotanto- ja vuokraustoiminnassa helmikuussa Toimijoille lähetettiin etukäteen kysymykset, joiden pohjalta yhteyshenkilöt haastateltiin kasvotusten. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää alalla toimivien ammattilaisten näkemykset kaavan nykyiselle ja tulevalle pysäköintipaikkamäärityksille sekä tavasta määritellä se tulevaisuudessa. Kysymysten asettelussa tehtiin maantieteellinen ja asuntotyyppinen jako. Kysymyksiä tuli pohtia keskustan (alle 1 km), keskustan lähialueen (1-4 km) ja lähiövyöhykkeen (yli 4 km) sekä kerrostalojen ja pientalojen näkökulmasta. Lisäksi rakentajien tuli miettiä omistusasuntojen, vuokraasuntojen sekä toimisto- ja liiketilojen keskinäisiä eroja. Kysymyslomakkeet on esitetty liitteessä 1. 3

14 Taulukko 1. Tahot ja henkilöt, joita haastateltiin suunnittelun aikana. Viranomainen Yhteyshenkilö Vuokranantajat Oulun Sivakka Risto Korpi PSOAS Juha Aitamurto TA-Yhtymä Jouko Knuutinen VVO Ari Leskinen YH Kaija Lepola Rakentajat ja rakennuttajat NCC Rakennus Oy Oulun Rakennusteho Oy Rakennus-Forum Oy Sato-Rakennuttajat Oy Skanska Talonrakennus YIT Markku Taskinen Antti Moilanen Kari Kaarlela Risto Lohi Mikko Herva Tauno Kestilä 2.4 Tutkimusmenetelmät ja -alueet Tutkimuksessa on käytetty laajasti hyväksi paikkatietoaineistoja sekä haastattelu- ja maastokäyntikokemuksia. Tutkimuksen aikana järjestettiin myös yksi asiantuntijaseminaari, jossa mm. testattiin työryhmän mietintöjä. Tutkimusalueet valittiin siten, että ne mahdollisimman hyvin edustavat tulevaisuudessa samalle etäisyydelle keskustasta kaavoitettavia alueita (ks. kuva 1). Taulukko 2. n Tutkimusalueet. alle 1 km 1 4 km yli 4 km kerrostalo pientalo kerrostalo pientalo kerrostalo pientalo Myllytulli Intiön kasarmi Meri- Toppila Iinatti Peltola Hiironen Mäntylä Kaakkurin keskus e Paasikortteli Hönttämäki Kaijonharju Talvikangas Kuivasranta 4

15 Kuivasranta Kaijonharju Hönttämäki Meri-Toppila Talvikangas 1 Intiön kasarmi Myllytulli Peltola alle 1 km 1-4 km Paasi -kortteli yli 4 km Mäntylä Hiironen Iinatti Kaakkurin keskus Kuva 1. Tutkimusalueet ja etäisyysvyöhykkeet. 5

16 3. PYSÄKÖINTIPAIKKATARPEESEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 3.1 Autoistumisasteeseen vaikuttavien tekijöiden tilastollinen tarkastelu Kaupunginosien ominaisuustietoja vertailtiin Experian Oy:ltä hankitun ruututietoaineiston perusteella. Aineistoa käsiteltiin tilastomuotoisena aineistona sekä keskeisimpien muuttujien osalta myös paikkatietoaineistona. Aineistossa olivat mukana kaikki tutkimukseen valitut asuinalueet. Tutkimusalueilla asuvilla on keskimäärin 1 auto 87 kerrosalaneliötä kohden. Autojen määrä suhteessa kerrosalaan ja kotitalouksien määrään vaihtelee alueittain. Liitteessä 2 on esitetty karttakuvin tutkimuskohteiden autoistumisasteet kotitalouksittain ja asukasta kohti. Taulukko 3. Autojen määrä asuntoa kohti ja kerrosala autoa kohti kaupunginosittain. Autoja / asunto kem2 / auto Hiironen 0,68 80 Hönttämäki 0,90 87 Iinatti 1,15 78 Intiön kasarmi 0,97 57 Kaakkurin keskus 0,82 67 Kaijonharju 0, Meri-Toppila 0, Myllytulli 0, Mäntylä 0,63 93 Paasi-kortteli 0,48 82 Peltola 0,58 87 Talvikangas 1 1,09 78 Taulukoissa 4-10 esitetyissä ristiintaulukoinneissa on kuvattu tutkimuksessa mukana olleiden kahdentoista alueen (ks. taulukko 3) sijoittumista matriisin eri muuttujilla tarkasteltuna. Etäisyyden keskustaan kasvaessa myös auton käyttötarve kasvaa. Myös tilastollinen aineisto tukee tätä näkökulmaa. Kauimpana keskustasta sijaitsevilla alueilla on tutkimusalueista korkein autoistumisaste. Korkein autoistumisaste on Kaakkurin keskuksessa. Seuraavaksi korkeimmat autoistumisasteet ovat pientalovaltaisilla alueilla Iinattissa ja Talvikankaalla. Kaijonharjun alue poikkeuksellinen, sillä runsas opiskelijoiden määrä näkyy myös autojen vähyytenä. 6

17 Taulukko 4. Tutkimusalueiden (kpl) sijoittuminen eri etäisyysvyöhykkeille autotiheyden mukaan. Autoja / asuntokunta Keskustan Keskusta lähialue Lähiövyöhyke yli 0, ,65-0, ,53-0, alle 0, Myös asumistapa vaikuttaa autopaikkojen tarpeeseen. Omistusasuntovaltaisilla alueilla autojen määrä on korkeampi. Pientalovaltaisilla alueilla autojen määrä asuntoa kohti on hieman korkeampi kuin kerrostalovaltaisilla alueilla. Kaakkuri muodostaa molemmissa tapauksissa poikkeuksen. Taulukko 5. Tutkimusalueiden (kpl) sijoittuminen autotiheyden ja asuntotyypin mukaan. Autoja / asuntokunta yli 0, ,65-0, ,53-0,65 3 alle 0,53 3 Taulukko 6. Tutkimusalueiden (kpl) sijoittuminen autotiheyden ja asunnon omistussuhteen mukaan. Autoja / asuntokunta Omistusasunt oja yli 50 Molempia alle 50 Kerrostalovaltainen Pientalovaltainen vuokraasuntoja yli 50 yli 0, ,65-0, ,53-0, alle 0, Asuntokuntien tulotaso selittää osaltaan autojen määrää. Alueilla, joilla on korkein tulotaso, on myös eniten autoja. Poikkeuksen muodostaa Kaakkurin alue, jonka keskimääräinen tulotaso on alhaisin mutta autoistumisaste varsin korkea. 7

18 Taulukko 7. Tutkimusalueiden (kpl) sijoittuminen autotiheyden ja asuntokuntien tulotason mukaan. Autoja / asuntokunta 1-3. korkein tulotaso 4-6. korkein tulotaso 7-9. korkein tlotaso Matalin tulotaso yli 0, ,65-0, ,53-0, alle 0, Eläkeläisten määrällä on vaikutusta autopaikkojen tarpeeseen. Sen sijaan opiskelijoiden määrällä näyttää olevan vähäisempi vaikutus autopaikkojen määrään. Opiskelijoiden ja eläkeläisten määrä vähentävät jonkin verran autopaikkojen tarvetta. Lasten määrä ja kotitalouksien koon kasvu puolestaan lisäävät autopaikkojen tarvetta. Taulukko 8. Tutkimusalueiden (kpl) sijoittuminen autotiheyden ja opiskelijoiden määrän mukaan. Autoja / asuntokunta Yli 15 % 10-15% 7-10% alle 7% yli 0, ,65-0, ,53-0, alle 0, Taulukko 9. Tutkimusalueiden (kpl) sijoittuminen autotiheyden ja eläkeläisten määrän mukaan. Autoja / asuntokunta Yli 10% 7-10% Alle 7% yli 0,95 3 0,65-0,95 3 0,53-0, alle 0, Taulukko 10. Tutkimusalueiden (kpl) sijoittuminen autotiheyden ja lasten (alle 14 v) määrän mukaan. Autoja / asuntokunta Yli 24 % 20-23% 16-20% alle 16% yli 0, ,65-0, ,53-0, alle 0,

19 3.2 Autopaikkatarpeeseen vaikuttavia muuttujia Vuoden 1997 tutkimuksessa selvitettiin tilastollisesti laajemmasta aineistosta autopaikkatarpeeseen vaikuttavia muuttujia. Tässä selvityksessä oli käytössä pienempi tilastollinen aineisto, joten tutkimuksessa tarkasteltiin ristiintaulukointeina pitävätkö muuttujat edelleen paikkaansa. Osa muuttujista vaikuttaa autopaikkatarvetta lisäävästi ja osa puolestaan vähentää autopaikkojen tarvetta. Autopaikkojen tarvetta lisäävä vaikutus: omistusasunnot etäisyys keskustasta asuntojen suuri koko korkea tulotaso lapsien määrä tulonsaajataloudet Autopaikkojen tarvetta vähentävä vaikutus: opiskelijataloudet eläkeläistaloudet kerrostalovaltaisuus pienet asunnot työttömyys alhainen tulotaso 4. AUTOISTUMISASTE TUTKIMUSALUEILLA 4.1 Kenttätutkimuksen tuloksia Kerrostalokohteissa kiinnitti huomiota pysäköintipaikkojen kohtuullisen alhainen käyttöase huolimatta siitä, että tarkastelujaksolla paikkojen käyttöasteen pitäisi korkeimmillaan (talvinen arki-ilta ja yöaika). Vastaavasti pientalovaltaisilla alueilla Hönttämäellä ja Talvikankaalla käyttöasteet ovat korkeat. Kuivasranta poikkeaa tästä uudentyyppisen rivitalorakentamisen vuoksi, jossa kotitalouksissa on keskimäärin lähes kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Pysäköintipaikoilla on säilytyksessä muutamia ajoneuvoja, jotka eivät selvästi ole enää käytössä (lunta kasautunut autojen päälle ja ympärille). Tällaisia autoja on säilytyksessä myös tutkimusalueiden läheisillä teillä. Myös laitonta tai sopimatonta vieraspysäköintiä havaittiin erityisesti alueilla, joilla pysäköintipaikkojen käyttöasteet ovat korkeat. 9

20 Taulukko 11. Maastolaskentojen tuloksia helmi- ja toukokuulta Korttelit Käyttöaste % Käyttöaste % Vierasp./ Autoja / Autoja / 2/2006 5/ ap 1000 as asuntokunta Hiironen 71,9 67, ,67 Mäntylä 61,0 68, ,63 Kaakkuri 62,1 68, ,82 Hönttämäki 79,1 79, ,90 Talvikangas 81,0 85, ,09 Peltola 72,4 64, ,58 Kuivasranta 49,5 55,6 17 Kuva 2. Uudentyyppisissä rivitaloissa autopaikat ovat ovien edessä omakotimaisesti, jolloin autopaikkoja voidaan helposti toteuttaa kaksi asuntoa kohti. Kuva Kuivasrannalta. 4.2 Moottoripyörät, peräkärryt ja matkailuperävaunut Maastolaskennoissa laskettiin myös kaikki tonteilla näkyvillä olleet moottoripyörät, mopot, peräkärryt sekä asuntovaunut ja asuntoautot. Viikolla 8 havaittiin tutkimuskohteissa yhteensä 12 peräkärryä tai matkailuperävaunua sekä yksi asuntoauto. Viikolla 19 havaittiin vastaavasti 16 peräkärryä tai matkailuperävaunua ja yksi asuntoauto sekä 6 moottoripyörää tai mopoa. Valtaosa peräkärryistä ja asuntovaunuista sijaitsivat pientalovaltaisilla alueilla, joilla vetovaunujen sijoittaminen ei yleensä aiheuta ongelmia. 10

21 4.3 Tilastoaineiston vertailu vuoden 1997 tutkimukseen Kaupunginosien tietoja verrattiin vuoden 1997 selvityksessä kerättyihin tietoihin. Tiedot perustuvat hieman eri tietolähteisiin ja eri toimittajilta saatuihin aineistoihin. Tämän takia vertailussa ilmeni pieniä ristiriitaisuuksia. Vertailussa on käytetty Oulun kaupungilta saatua huoneisto- ja väestörekisteriä. Keskeisimmät vertailtavat tiedot ovat pysäköintipaikkatarpeeseen vaikuttavat tiedot autopaikkojen tarpeesta asuntoa ja kerrosalaa kohden. Tämä vertailu suoritettiin niiltä tutkimusalueilta, jotka ovat olleet mukana molemmissa tutkimuksissa. Taulukossa 12 on kuvattu nämä erot sekä yleistä tilastotietoa alueista. Tutkimusalueet vastaavat vuoden 1997 tutkimuksen aluerajauksia. Kerrosalaneliöiden määrä on lähes sama muilla alueilla paitsi Meri- Toppilassa, jossa on tutkimusalueelle valmistunut uusia asuntoja vuoden 1997 jälkeen. Myös Iinatin ja Myllytullin alueiden kerrosalaneliömäärän kasvu (n. 2000) viittaa pieneen täydennysrakentamiseen edellisen tutkimuksen jälkeen. Taulukko 12. Eri kaupunginosien tilastollinen vertailu vuosilta 1997 ja Autot/ asunnot Autot/ 1000as kem2/autot Asukkaita/ asuntok. Asuntojen keskikoko (kem2) Autot Asukkaat Asunnot kem2 Rivitalot Hönttämäki , , , , Iinatti , , , , Kerrostalolähiöt Kaijonharju , , , , Meri-Toppila , , , , Kerrostalot, 1-4 km Mäntylä , , , , Kerrostalot, alle 1 km Etulyötty , , , , Myllytulli , , , , Autojen määrä / asunto Autojen määrä asuntoa kohti on kasvanut erityisesti Paasi-korttelissa. Kortteli oli varsin uusi vuoden 1997 tutkimuksen aikaan. Pientä kasvua on tapahtunut myös lähiövyöhykkeen pientalovaltaisilla alueilla Iinatis- 11

22 sa ja Hönttämäessä. Kaijonharjun ja Meri-Toppilan alueilla autojen määrä asuntoa kohden on pienentynyt. Vuoden 1997 tutkimus perustuu osin vuodelta 1994 olevaan tilastoaineistoon, joten vuonna 1994 voimaan tullut kotipaikkalain muutos lienee lisännyt Oulussa kirjoilla olevien opiskelijoiden määrää ja tämä muutos näkyy opiskelijavaltaisilla alueilla. Autoistumisaste on kasvanut Kaijonharjua lukuun ottamatta ja tämä trendi kasvattaa osaltaan autopaikkojen tarvetta asuntoa kohti tulevaisuudessakin. Autojen määrä / kem2 Autojen määrä kerrosalaa (kem2) kohti on pysynyt lähes ennallaan Mäntylän, Iinatin ja Hönttämäen alueilla. Pientalovaltaisilla alueilla autoistumisasteen kasvu on korvannut asuntokuntien koon pienenemisen. Meri-Toppilan alueella uudisrakentaminen lienee muuttanut hieman alueen luonnetta ja autojen määrä kerrosalaa kohti on hieman vähentynyt. Autojen määrä on vähentynyt niin ikään Kaijonharjun ja Myllytullissa tutkimusalueilla. Myllytullin alueen autojen määrän väheneminen suhteessa kerrosalaan johtunee asuntokuntien koon selkeästä pienenemisestä 1,83 -> 1,38. Ainoa alue, jolla autojen määrä suhteessa kerrosalaan on selkeästi kasvanut, on Etu-Lyötyn alue (Paasi-kortteli). 4.4 Pysäköintinormit vertailukaupungeissa Tutkimuksessa selvitettiin käytetyt normit muutamassa vertailukaupungissa. Selvitys tehtiin puhelinhaastatteluna ko. kaupungin kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta vastaaville tahoille. Haastattelut suoritettiin helmikuun 2006 aikana. Suurissa kaupungeissa (Tampere ja Turku) ydinkeskustan alueella asuntojen kaavoituksessa käytetyt autopaikkanormit ovat selvästi pienemmät kuin pienemmissä kaupungeissa. Jyväskylässä on oma norminsa ydinkeskustan alueelle, jossa pysäköintilaitokset palvelevat pysäköintipaikkojen kysynnästä. Toimistojen ja liikerakennusten kaavoituksen yhteydessä käytettävät autopaikkanormit vaihtelevat eri kaupungeissa samoin kuin asuntojen kaavoituksen yhteydessä. Suurissa kaupungeissa (Tampere ja Turku) normit ovat jälleen pienemmät kuin pienemmissä kaupungeissa. Vuonna 2000 tehtyyn pysäköintinormivertailuun verrattuna ovat Kuopio ja Lahti tiukentaneet normejaan siten, että pysäköintipaikkoja tulee olla enemmän uudisrakennuksissa. Jyväskylässä puolestaan on alettu enemmän vaatimaan paikkojen sijoittamista pysäköintilaitoksiin. 12

23 Taulukko 13. Pysäköintinormit vertailukaupungeissa. Kaupunki Asukasluku (v. 2005) / autoistumisaste (autoja/1000 as) Tampere / 414 Lahti / 438 Kuopio / 411 Jyväskylä / 435 Turku / 423 Oulu / 420 Asunnot [autopaikkaa / kem 2 ] ydinkeskusta 1/125 keskusta 1/110 muut 1/85, 1/asunto 1/80 kuitenkin vähintään 1/asunto 2/3 asuntoa tarkoitus nostaa 1/asunto 1/85 vähintään 1/asunto. Joissain tapauksissa ilman asuntovaatimusta. Keskusta 1km säteellä 1/100 Asuinkerrostalot 1/75 90, poikkeuksellisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella 1/100, lisäksi 1 vieras-paikka/7 asuntoa. AP korttelit 1,5/asunto ja 1 vieraspaikka/7 asuntoa. AO korttelit 2/asunto ja 1 vieraspaikka/7 asuntoa. Asuinkerrostalot keskusta 1/ ja 1-4 km 1/ Rivitalot 1/80, pientalot 1/as Liikerakennukset [autopaikkaa / kem 2 ] ydinkeskusta 1/100 keskusta 1/80 muut 1/50 Keskusta 1/80 keskustan ulkopuolella 1/50, marketit 1/20 tai tiukempi teollisuusrakennukset ½ työntekijää 1/40 1/40 1/50-60 Keskustassa 1/70 vaatimus p-laitokseen sijoittamisesta. 1/30 50, vähittäiskauppa 1/15 20 Toimistot [autopaikkaa / kem 2 ] ydinkeskusta 1/100 keskusta 1/80 muut 1/50 Keskusta 1/80 keskustan ulkopuolella 1/50 marketit 1/20 tai tiukempi teollisuusrakennukset ½ työntekijää 1/60-70 Keskustassa 1/70 vaatimus p-laitokseen sijoittamisesta. Toimistot 1/50, teollisuustoiminta 1/80 ja varastotoiminta 1/150 1/50, 1/85, 1/100 1/50, 1/85, 1/ Yleiset määräykset Autopaikkojen järjestämistä koskevia säännöksiä on annettu rakennuslaissa ja asetuksessa. Uusin maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999), jotka korvaavat jo nelisenkymmentä vuotta voimassa olleet rakennuslain (370/1958) ja rakennusasetuksen (266/1959) niihin eri aikoina tehtyine osauudistuksineen, eivät anna erityisiä pysäköintinormeja, joita tulisi tarkoin noudattaa. [Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen 1999] Maankäyttö- ja rakennuslain 156 sanoo autopaikkojen järjestämisestä: Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Lisäksi samaisessa pykälässä todetaan: Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistön omistajalta pe- 13

24 ritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Edelleen Hallituksen esityksessä Eduskunnalle rakennuslainsäädännön uudistamiseksi todetaan autopaikkojen järjestämisestä seuraavaa: Autopaikkojen laskennallista tarvetta ei ole tarkoitus ohjata sitovin normein. Kunnan asiana olisi eri alueiden tarpeet huomioon ottaen päättää asemakaavoituksessa tältä osin noudatettavista periaatteista. [Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen 1999] Autopaikkojen järjestämisestä annettavien yleisten säännösten lisäksi kaavoituksessa on käytetty Rakennushallituksen suosituksia vuodelta 1963, autopaikkatoimikunnan mietintöä vuodelta 1966 ja sen perusteella laadittua ehdotusta vuodelta Myös sisäasiainministeriön vuonna 1976 ja ympäristöministeriön vuonna 1984 antamia ohjeita on käytetty autopaikkojen järjestämisessä. 5. PYSÄKÖINTIKYSELY 5.1 Vuokranantajat Asumisväljyys Vuokranantajien mukaan kerrostalojen asukastiheys korttelitasolla on hivenen kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana niin keskustassa, lähialueella kuin lähiöissäkin. Tämä johtuu pääasiassa asuntojen keskipinta-alan pienentymisestä (noin 5-15 %). Yksiöiden koko on toisaalta kasvanut, mutta niiden määrä on laskussa. Nykyään kysytyimpiä ovat pienet kaksiot, joissa on ns. tupakeittiö pohjaratkaisuna. Tulevaisuudessa ei nähty tulevan oleellisia muutoksia asukastiheyksiin tai asuntojen kokoon. Rivitaloissa ei asukastiheyksissä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikka asuntojen keskipinta-alat ovat jonkin verran olleet pienenemään päin. Opiskelija-asuntoloissa tilanne on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana asukastiheyden suhteen päinvastaiseen suuntaan. Suuria soluyksikköjä on muutettu pieniksi 2-3 hengen soluiksi tai yksiöiksi ja kaksioiksi. Näin ollen asuminen on väljentynyt. Tulevaisuudessa muutos ei ole enää kovin merkittävä. Autopaikan määrittäminen kaavassa Paras tapa määritellä autopaikkatarve kaavassa on asuntokohtainen niin kerros- kuin rivitalojenkin osalta. Keskustassa voitaisiin käyttää myös kerrosalaan sidottua vaatimusta. 14

25 Taulukko 14. Vuokranantajien näkemykset kerrostaloalueiden autopaikkatarpeista. KESKUSTA LÄHIALUE LÄHIÖ 1 ap / as 1 ap / as 1,5 ap / as 0,8 ap / as 1,2 ap / as 1,5 ap / as <1 ap / as 1 ap / as 1,2 ap / as 1 ap / as (tai 1 ap/85 kem2) 1,2 ap / as 1,4 ap / as Taulukko 15. Vuokranantajien näkemykset rivitaloalueiden autopaikkatarpeista. LÄHIALUE LÄHIÖ 1 ap / as 2 ap / as 1,2 ap / as 1,5 ap / as 1 ap / as 1,2 ap / as 1,2 ap / as 1,5 ap / as Opiskelija-asuntoloissa ei ole maantieteellisiä eroja autopaikkatarpeen suhteen. Yleisesti tarve on noin 0,5 ap/as ja perheasuntovaltaisilla alueilla 0,7 ap/as. Huomionarvoinen seikka on, että etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa autonomistus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, ja nimenomaan miespuolisilla opiskelijoilla. Autojen koon kasvulla ei varsinaisesti ole ollut merkitystä autopaikkojen mitoituksen määrittävänä tekijänä. Yleisesti ottaen 2,4 m levyistä paikkaa pidettiin ahtaana. Rakenteellisissa maanpäällisissä paikoitusjärjestelyissä toivottiin vähintään 2,6 m leveysvarausta. Keskustassa ja keskustan lähialueilla pidettiin hyväksyttävänä keskitettyä paikoitusratkaisua niin kerros- kuin rivitalojenkin osalta. Lähiövyöhykkeellä pidettiin oven eteen pääsyä tärkeänä. Autopaikan tyyppinä halutuimmat ovat kerrostaloalueilla autokatos ja kattamaton lämpöpaikka riippumatta etäisyydestä keskustaan. Rivitaloalueilla keskustan lähialueilla pidettiin parhaimpana ratkaisuna asukkaille tarkoitettua autotallia maanpäällä, ja lähiövyöhykkeellä autokatosta. 5.2 Rakentajat ja rakennuttajat Asumisväljyys Rakentajien ja rakennuttajien mukaan omistuskerrostaloasuntojen keskipinta-alat ovat keskustassa keskimäärin pienentyneet, ja kauempana keskustasta pienentyneet vähän tai jopa kasvaneet. Keskustassa kysytyimpiä ovat yksiöt ja pienet kaksiot, joiden määrä on suurempi kuin muualla. Keskustassa yksiöiden koko on kasvanut, ja muiden asuntojen 15

26 neliömäärä vastaavasti pienentynyt. Asuntojen koon ja kokoluokkien määrän muutoksilla ei nähty suurta vaikutusta autopaikkatarpeeseen. Keskustassa autopaikkatarve on vähentynyt lapsiperheiden määrän oleellisen vähenemisen myötä. Muualla autopaikkatarpeeseen vaikuttaa lähinnä yleinen autoistumisen kasvaminen. Tulevaisuudessa ei nähty tapahtuvan oleellisia muutoksia asuntojen kokoon (kerros- ja rivitalot). Kerrostalojen autopaikkatarve ei keskustassa muuttune, mutta muualla se kasvaa. Omistusrivitaloissa keskustan lähialueilla asuntojen keskipinta-alat ovat pysytelleet keskimäärin samana viimeisten 10 vuoden aikana. Lähiövyöhykkeellä asuntojen koko on sen sijaan hieman kasvanut. Autopaikkatarve on lisääntynyt kauttaaltaan. Tulevaisuudessa rivitaloasuntojen kokoihin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, mutta autopaikkatarpeen ennustetaan lisääntyvän keskustan ulkopuolella (lähialue väh. 1 ap/as ja lähiövyöhyke 1,5-2,0ap/as). Autopaikan määrittäminen kaavassa Paras tapa määritellä autopaikkatarve kaavassa on pääasiassa kerrosala- tai asuntoalakohtainen kerrostalojen osalta. Lähiöissä voisi tulla kysymykseen myös asuntokohtainen vaatimus. Rivitalojen osalta puolet vastaajista oli sitä mieltä, että autopaikkavaatimus voisi olla asuntokohtainen (ks. taulukot 16 ja 17). Autojen koon kasvu ja yleinen suhtautuminen pysäköintiin ovat aiheuttaneet paineita rakentaa leveämpiä, pitempiä sekä halleissa ja talleissa korkeampia autopaikkoja. Yleisesti ottaen 2,5 m levyistä paikkaa pidettiin sopivana. Rakenteellisissa maanpäällisissä paikoitusjärjestelyissä toivottiin kuitenkin 2,6 3,0 m leveysvarausta. Maanalaisissa paikoissa hyväksytään tiukempikin mitoitus. Keskustassa ja keskustan lähialueilla pidettiin hyväksyttävänä oven eteen keskitettyä paikoitusratkaisua omistuskerrostalojen osalta. Lähiövyöhykkeellä pidettiin oven eteen pääsyä tärkeänä. Vuokrakerrostalojen osalta pidettiin laajemmin hyväksyttävänä keskitettyjä paikoitusratkaisuja. Omistusrivitalojen osalta oven eteen pääsy on tärkeää. Vuokra-asuntojen kohdalla myös keskitetyt ratkaisut nähtiin vaihtoehtona. 16

27 Kuva 3. Vastaajien mielestä rakenteellisessa pysäköinnissä on syytä varautua väljempään mitoitukseen kuin avopaikoissa. Kuva Intiöstä. Taulukko 16. Rakentajien ja rakennuttajien näkemyksiä kerrostaloalueiden autopaikkatarpeista ja määritystavoista. KESKUSTA LÄHIALUE LÄHIÖ omistus vuokra omistus vuokra omistus vuokra 1ap/85 kem2 1ap/85 kem2 1ap/70 kem2 1ap/75 kem2 1ap/70 kem2 1ap/75 kem2 1ap/100kem2 1ap/100kem2 1ap/80kem2 1ap/80kem2 1ap/80kem2 1ap/80kem2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/100as-m2 1ap/100as-m2 1ap/80-85as-m2 1ap/80-85as-m2 1ap/as 1ap/as Taulukko 17. Rakentajien ja rakennuttajien näkemykset rivitaloalueiden autopaikkatarpeista ja määritystavoista. LÄHIALUE LÄHIÖ omistus vuokra omistus vuokra 1ap/70 kem2 1ap/75 kem2 1ap/70 kem2 1ap/75 kem2 1ap/80 kem2 1ap/80 kem2 1ap/80 kem2 1ap/80 kem2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/70as-m2 1ap/as 1ap/as 1,5ap/as 1,5ap/as 1-2ap/as 1-2ap/as 1-2ap/as 1-2ap/as 1ap/as 1ap/as 1-2ap/as 1-2ap/as 17

28 Autopaikan tyyppinä halutuimmat ovat vuokrakerrostaloalueilla autokatos ja kattamaton lämpöpaikka riippumatta etäisyydestä keskustaan. Vuokrarivitaloalueilla pidettiin parhaimpana ratkaisuna autokatosta. Omistuskerrostaloissa toimivin autopaikkaratkaisu keskustassa on autotalli joko maan alla tai päällä. Keskustan ulkopuolella parhaaksi vaihtoehdoksi nähtiin autokatos, ja toiseksi parhaaksi autotalli maanpäällä. Rivitaloissa keskustan lähialueella nähtiin parhaaksi vaihtoehdoksi autotalli maan päällä ja lähiövyöhykkeellä autokatos. 5.3 Autopaikkojen järjestelyt ja käytännön ongelmia Vanhoilla asuinalueilla on yleisesti todettu olevan ongelmia vieraspaikkojen suhteen. Uusimmissa kaavoissa (Toppilansaari, Kaakkuri, Meri- Toppila) nähtiin niin ikään ongelmia autopaikkojen määrissä. Keskustan ulkopuolella autopaikan merkitys on hyvin suuri, ja yleensä 1ap/as ei tahdo riittää. Autopaikat tulisi kaavoittaa ensisijaisesti tonteille siten, että vieraspaikat tulisi osoittaa erikseen. LPA-alueet ongelmallisia paikkojen jakamisen suhteen, kuten myös valvonnan suhteen. Maan tai rakennuksen alle tai erilliseen asukkaille tarkoitettuun pysäköintilaitokseen sijoitettavat autopaikat eivät kalleutensa vuoksi sovellu vuokra-asuntorakentamiseen. Autopaikan hinta nousee yleensä korkeaksi, jolloin ihmiset eivät lunasta niitä. Tämä aiheuttaa laitonta pysäköintiä kadunvarteen ja jopa viheralueille. Vastaajat esittivät vieraspaikkojen osoittamista kadunvarteen joko vuoropysäköintiperiaatteella tai rakenteellisesti liikenneympäristöä muuttamalla. Myös piha- ja leikkialueiden sekä kaavojen puistoalueiden uudelleen järjestelyllä voisi saada enemmän paikoitustilaa. Keskustassa yleiset pysäköintilaitokset voisivat joissakin tapauksissa toimia asukkaiden paikoituskäytössä esim. vuoropysäköintinä työntekijöiden kanssa. Tiiviissä ja matalassa rakentamisessa moitittiin yleensä liian tiukkoja mitoituksia autopaikkojen määrän suhteen (esim. Toppilansaari, Kaakkuri ja Hiironen). Tiivis ja matala rakentaminen, joissa usein asunnot ovat isoja, vaatii yleensä useamman autopaikan asuntoa kohti, esim. 1,2-2,0 ap/as. Tiiviiseen ja matalaan rakentamiseen soveltuu hyvin ns. oven eteen pysäköinti, jolloin on mahdollisuus toteuttaa enemmän paikkoja kuin kaavassa on vaadittu. Opiskelija-asuntoloissa nykyinen mitoitus on ollut riittävää. Opiskelijat eivät useinkaan tee asunnon hankintapäätöstä autopaikan saannin perusteella, sillä opiskeluaika on suhteellisen lyhyt. Autopaikaksi opiskelijoille riittää varsin hyvin kattamaton lämpöpaikka tai kylmäpaikka. 18

29 Keskustassa ei ole mahdollista aloittaa uusien kohteiden rakentamista kalliiden autopaikkavaatimusten vuoksi. Vanhusten palvelutaloihin välttäisi huomattavasti nykyistä vähäisempi autopaikkatarve esim. Caritaksessa nykyisin 1ap/200 kem2, mikä on aivan liian paljon. Yleisesti kaavoihin toivottiin väljyyttä autopaikkojen suhteen siten, että niitä on mahdollista toteuttaa enemmän kuin on vaatimuksena. Tulevaisuudessa kohtuuhintaiset ja luontevat pysäköintiratkaisut on otettava erääksi kaavoituksen lähtökohdaksi. Kuva 4. Kadunvarren vieraspysäköintimahdollisuuksia tulee lisätä myös sellaisilla alueilla, joissa ei ole välittömässä läheisyydessä liiketilaa. Kuva Intiöstä. 5.4 Erityisasuminen Erityisasumisen autopaikkatarve on erittäin hankalasti määriteltävissä. Yhtä mieltä vastaajat olivat siinä, että se vaatii erilaisen tarvemäärittelyn kuin normaali kerrostaloasuminen. Erityisesti vanhusten palvelutalojen autopaikkatarvevaatimusta voidaan nykyisestä pudottaa merkittävästi. Autopaikkatarpeeseen vaikuttavat mm. hoitopalvelujen taso sekä kulkuyhteydet ja sijainti. Usein nähtiin, että jos hoitopalvelut ovat olemassa, niin asukkaille ei tarvitse autopaikkoja juuri lainkaan. 19

30 Taulukko 18. Vastaajien näkemyksiä erityisasumisen autopaikkatarpeista. Vuokranantajat Rakentajat HOITOKODIT RYHMÄKODIT VANHUSTENTALOT OPISKELIJA-AS. ap/ty ap/ty 1ap/200 kem2 ap/as ap/tontti ap/tontti ap/tontti ap/as - - ap/kem2 ap/as ap/ty + vierasp ap/ty + vierasp ap/ty + vierasp ap/as ap/kem2 ap/kem2 ap/kem2 ap/tontti vain vieraspaikat, jos hoitopalvelut vain vieraspaikat, jos hoitopalvelut vain vieraspaikat, jos hoitopalvelut ap/as 1 ap/200 kem2 1 ap/200 kem2 1 ap/400 kem2 ap/as ap/as-m2 ap/as-m2 ap/as-m2 ap/as-m2 ap/kem2 ap/kem2 ap/kem2 ap/kem2 ap/tontti ap/tontti ap/tontti ap/as-m2 Kuva 5. Keskitetty pysäköinti on toimiva ratkaisu tiiviissä keskustamaisessa asuinympäristössä. Kuva Myllytullista. 6. AUTOPAIKKATARPEEN MÄÄRITTELY Autopaikkatarvelaskennat perustuvat autokannan kasvuennusteisiin, asuntokuntien kokojen kehitysennusteisiin, tutkimuskortteleista kerättyihin ominaisuustietoihin sekä vuokranantajille ja rakentajille tehtyihin kyselyhaastatteluihin. Myös kesäkuussa 2006 järjestetty Teknisen keskuksen toimintayksiköille ja rakennusvalvontavirastolle suunnattu asiantuntijaseminaari antoi arvokasta tietoa pysäköintinormien määrittämiseksi. 20

31 6.1 Autokannan kasvuennuste Henkilöautotiheysennuste perustuu tiehallinnon keskushallinnon julkaisun Liikenne- ja autokantaennuste toteutumatarkasteluun, joka on tehty vuonna Vuoden 2004 lopussa Oulun henkilöautotiheys oli 420 ha/1000 as. Vuoden 2020 henkilöautotiheyden oletetaan olevan likimain samassa suhteessa koko maan ennusteeseen eli 460 ha/1000 as. Asuntokuntaa kohden vuonna 2004 Oulussa oli keskimäärin 0,86 henkilöautoa, jonka ei ennusteta kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Kuva 6. Autokannan kehitys Suomessa vuosina ja vuoden 1995 ennusteen mukainen kehitys vuosille (lähde: Liikenne- ja autokantaennuste ; ennusteen toteutumatarkastelu 2005). 6.2 Asuntokuntien määrän ja kokoluokkien kehitys Yleiskaavassa on varauduttu noin uudenasunnon rakentamiseen vuosina Asuntokanta kasvaa asunnosta noin asuntoon eli keskimäärin 1400 asuntoa vuosittain. Asuntotuotantotarvetta lisää asuntokuntien määrän lisäys ja asumisväljyyden kasvu. Asuntokuntien määrä taas kasvaa sekä väestönkasvun seurauksena että asuntokuntien koon pienentyessä mm. yksinäistymiskehityksen seurauksena. Lähivuosikymmenenä suurten ikäluokkien yksinäistymisen 21

32 vaikutus tulee korostumaan rakennemuutoksena. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä ja osuus kasvaa edelleen. Asuntokuntien määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin :sta noin :aan. Asuntokunnan keskikoon ennustetaan pienenevän nykyisestä 2,08 as./asuntokunnasta 1,86 as./asuntokuntaan. Oulun kaupungin väestömäärä on ennustettu olevan vuoden 2020 alussa henkeä. Asuntotuotanto on painottunut viime vuosina kerrostaloasuntojen tuottamiseen, mutta jatkossa painopistettä siirretään omakotitaloihin sekä pienkerrostalo-, rivitalo- ja muihin pientaloasuntoihin. asuntokuntia henkeä 1 henkeä 2 henkeä 3 henkeä 4 henkeä 5 henkeä 6 henkeä yli Kuva 7. Asuntokuntien määrä henkilömäärän mukaan Oulussa (lähde: Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2005). 22

33 Kuva 8. Keskimääräisen asuntokuntakoon kehitys ja ennuste Oulussa (lähde: Oulun maankäytön toteuttamisohjelma ja asunto-ohjelma ). 6.3 Autopaikkatarpeen ennuste vuoden 1997 selvityksessä Autopaikkanormi eri etäisyyksille ja erityyppisille asuinalueille määriteltiin vuoden 1997 selvityksessä. Autopaikkanormin määrittely perustui autokannan kasvuennustuksiin, asuntokuntien kokoluokkien kehitysennustuksiin sekä tutkimuskortteleista kerättyihin ominaisuustietoihin. Autopaikkatarpeen kasvun ennustamiseksi oli tutkimuksessa mukana 5 erilaista ennustelaskelmaa autopaikkatarpeesta. Kerrostalot AK, ydinkeskustan lähialueet, alle 1 km: 1 ap / kem2 Autopaikkatarve on suurempi silloin, kun kyseessä ovat omistusasunnot ja pienempi silloin, kun kyseessä ovat pienet vuokraasunnot. 23

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa LIITE 12a ARMONLAAKSONTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT Ve a Armonlaaksontien ja Satamatien liittymään on sijoitettu kiertoliittymä, joka on muodoltaan ovaali. Liittymä on tavanomaista kiertoliittymää kookkaampi

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

PT-TALON JA YMPÄRISTÖN KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHE CARELICUMIN AUDITORIO

PT-TALON JA YMPÄRISTÖN KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHE CARELICUMIN AUDITORIO PT-TALON JA YMPÄRISTÖN KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHE 28.11.2016 18.00 - CARELICUMIN AUDITORIO KAAVAMUUTOS - TAVOITTEENA UUDIS- JA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN - YLIOPISTOHAASTE: MERKITTÄVÄ OSA RAKENTAMISESTA OPISKELIJA-ASUMISEEN

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Työn kulusta Työ alkoi syksyllä 2014. TYÖN OHJAUSRYHMÄ Työ tehdään Helsingin, Espoon

Lisätiedot

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie) 1(5) Suolamännyntie 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Taskilan kaupunginosan korttelin 20 tonttia nro 3 (Suolamännyntie 13) koskeva asemakaavan muutos (Koskelantie, Suolamännyntie, Sumukellontie)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Virtakujalle kerrostalo

Virtakujalle kerrostalo Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 27.4.2016 Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Voitte osallistua kaavoitukseen Virtakujalle kerrostalo Asemakaavamuutos 002305, Myyrmäki / Virtakuja Osallistumis-

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä 1 / 6 LUONNOS 1 KAUPPAKIRJA (19.3.2012/UO) KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄ Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen OSTAJA (he- / Y-tunnus), jäljempänä Ostaja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Asellinkatu / Pajunen & Sere asemakaavan muutoksen selostus

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Asellinkatu / Pajunen & Sere asemakaavan muutoksen selostus Ak 5157 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Asellinkatu / Pajunen & Sere asemakaavan muutoksen selostus 1. kaupunginosa (Keskus) korttelin 53 osa ja kortteli 50 sekä katualueet YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 14.12.2010

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot