PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1/ 2014 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1/ 2014 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 10. maaliskuuta 2014 klo Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 1 Kaavoitustoimenpiteiden taksan hyväksyminen Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen / perussopimuksen muutoksen hyväksyminen Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän peruspääoman ja ylijäämien palauttaminen jäsenkunnille Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen johdosta Eron myöntäminen sivistyslautakunnan jäsenyydestä / Sirpa Venäläinen sekä uuden jäsenen nimeäminen sivistyslautakuntaan. 16

2 2 KAAVOITUSTOIMENPITEIDEN TAKSAN HYVÄKSYMINEN Tekn.ltk 81 Kunnanvaltuusto on päättänyt , että kaavoitustoimenpi teiden teknisten kustannusten korvausperusteet Padasjoen kunnassa ovat seuraavat: Rantakaavat 3000 mk / 504,56 - rantakaavan laatijan hyväksyminen ja rantakaavan tarpeen määrittäminen - rantakaavan hyväksyminen Rantakaavojen kuulutuskustannukset todellisten kustannusten mukaan. Huomioiden yleisen kustannustason nousun vuodesta 1995 tulee noudatettava taksa päivittää tämän päivän kustannustasoon. Tekninen johtaja: Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että asemakaavojen ja rantaasemakaavojen muutoksista perittävä maksu on euroa sisältäen kuulutuskustannukset. Uusi taksa tulee voimaan, kun kunnanvaltuuston päätös on saanut lainvoiman. Uusi taksa koskee lainvoimaisen päätöksen jälkeen vireille tulevia kaavoja. Khall. 8 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Kvalt. 1 Kunnanhallitus: Valtuusto päättää, että asemakaavojen ja rantaasemakaavojen muutoksista perittävä maksu on euroa sisältäen kuulutuskustannukset. Uusi taksa tulee voimaan, kun kunnanvaltuuston päätös on saanut lainvoiman. Uusi taksa koskee lainvoimaisen päätöksen jälkeen vireille tulevia kaavoja.

3 3 ETEVA KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Khall. 16 Padasjoen kunta kuuluu Eteva kuntayhtymään eli Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiriin, jonka omistajina on 47 Etelä- Suomen kuntaa. Niiden alueella asuu yhteensä noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Eteva tuottaa palveluja vuosittain noin 2000 vammaiselle ja kehitysvammaiselle henkilölle. Palveluja tuotetaan myös mielenterveyskuntoutujille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Eteva kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kuntayhtymän perussopimuksen muutoksista ja toimittanut kuntalain 79 :n mukaisesti muutetun perussopimuksen jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi ja pyytää näitä antamaan siitä päätöksen mennessä. Perussopimuksen keskeisimmän muutosesityksen taustalla on Pääjärven kuntayhtymän ja Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymän fuusion yhteydessä hyväksytty sopimus, jonka mukaisia omistajakunnilta siirtyneitä velvoitteita (eläkemenoperusteiset maksut) on sittemmin ryhdytty pitämään epäoikeudenmukaisina ja Etevan toiminnan jatkuvuutta vaarantavana (hinnoitteluun siirretyt kustannukset). Perussopimukseen on tehty kolme muutosta: 3 päivitetty jäsenkuntien luettelo 8 lisätty yhtymäkokouksen tehtäviin uusi kohta 20 (Kuntalain mukainen kirjaus konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista) 16 :ään lisätty uusi momentti (jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteista maksusta) Eteva kuntayhtymän muutettu perussopimus, jossa muutetut kohdat on osoitettu tekstitaustan tummennuksella, on liitteenä 2. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy muutetun Eteva kuntayhtymän perussopimuksen liitteen 2 mukaisena.

4 4 Kvalt. 2 Eteva kuntayhtymän muutettu perussopimus, jossa muutetut kohdat on osoitettu tekstitaustan tummennuksella, on liitteenä 1. Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy muutetun Eteva kuntayhtymän perussopimuksen liitteen 1 mukaisena. Täytäntöönpano: Ote Eteva kuntayhtymän yhtymähallitukselle

5 5 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Khall. 19 Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä toimintaja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta ja pyrkii siten edistämään organisaation tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntakonsernin hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kuntakonsernin toimielimiä, tilivelvollisia viranhaltijoita sekä kaikkea kuntakonsernin toimintaa. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä kunnan hallintosäännössä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu.

6 6 Liitteenä 4 on ehdotus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -asiakirjaksi, jonka tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. hyväksyy Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet asiakirjan liitteen 4 mukaisena ja 2. hyväksyy hallintosäännön muuttamisen siten, että hallintosäännön :n 1 kappaleeseen 3 (Kunnan toiminnassa on huomioitava myös seuraavat, valtuuston hyväksymät ohjeet) lisätään Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kvalt. 3 Liitteenä 2 on ehdotus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -asiakirjaksi, jonka tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa. Kunnanhallitus: Valtuusto 1. hyväksyy Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet asiakirjan liitteen 2 mukaisena ja 2. hyväksyy hallintosäännön muuttamisen siten, että hallintosäännön :n 1 kappaleeseen 3 (Kunnan toiminnassa on huomioitava myös seuraavat, valtuuston hyväksymät ohjeet) lisätään Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.

7 7 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTIÖITTÄMINEN / PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN Khall. 25 Syksyllä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ammattikor keakoulujen rakenteellisen kehittämisen. Aloituspaikkaleikkausten lisäksi päätettiin ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen periaatteista. Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Tähän liittyy ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistaminen vuoden 2014 alusta lähtien ja rahoitusmallin muuttaminen tuloksellisuusperustaiseksi. Lisäksi uudistukseen sisältyy ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuiden siirto valtiolle. Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiömuotoisia itsenäisiä oikeushenkilöitä. Nykyiset ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ovat lähtökohtaisesti muodostettavien osakeyhtiöiden osakkaita. Osakeyhtiöihin voi tulla myös muita osakkaita. Suurin osa ammattikorkeakouluista (15) on jo nyt osakeyhtiöitä ja ylläpitojärjestelmien uudistukset ovat poikkeuksetta edenneet tähän suuntaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäinen linjaus oli, että uuden toimiluvan hakijan pitää olla osakeyhtiö. Valtion ja kuntien rahoitusvastuisiin liittyvien selvittelyjen takia aikataulua on tarkistettu siten, että toimiluvan hakijana voi vielä vuonna 2013 olla kuntayhtymä edellyttäen, että osakeyhtiön rakentaminen etenee hallituksen linjausten mukaisessa aikataulussa. Toimilupa voidaan tällöin siirtää ilman uutta hakuprosessia osakeyhtiölle. Aiesopimusluonnoksen mukaan Lahden ammattikorkeakoulu kehittää Päijät-Hämeen maakunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia yhteistyötä ja monialaisuutta hyödyntäen. Päijäthämäläisenä, verkostoituneena korkeakouluna LAMK lisää alueen osaamista tuottamalla ennakoivasti ja tuloksellisesti korkeakoulutettua työvoimaa. Yli puolet korkeakoulun opiskelijoista tulee Päijät-Hämeestä ja samoin valmistuneista (v yht.916) sijoittuu yli 50 % toiminta-alueen yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Koulutuksen suunnittelun ja kohdentamisen lähtökohtia ovat työelämälähtöisyys, ennakoiva koulutussuunnittelu, toimintaympäristön parantaminen ja kansainvälistäminen sekä resurssien suuntaaminen alueen tarpeiden mukaisesti. Lahden ammattikorkeakoulu toimii kiinteässä yhteistyössä alueen julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden ja yritysten (ml. kolmas sektori) sekä muiden toimijoiden kanssa, jotta myös työelämän aikuisväestölle kohdistamat koulutus- ja osaamistarpeet voidaan ennakoida tutkinto-opiskelijan lisäksi Lahden ammattikorkeakoulussa

8 8 opiskeleekin vuosittain yli 1000 henkilöä avoimessa ammattikorkeakoulussa tai täydennyskoulutuksessa. Kahdeksan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa mahdollistaa myös maisteritasoiset opinnot ja tutkinnon suorittamisen omalla kotiseudulla. Lahden ammattikorkeakoulun rooli alueen kehittäjänä myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla (tki) on vahva. LAMK on alueen tki-toiminnassa merkittävin ja vaikuttavin asiantuntijayhteisö, jossa työskentelee 49 tutkijakoulutuksen saanutta henkilöä (tohtoria tai lisensiaattia). Tki-toiminnan volyymi oli vuonna 2011 noin 6,9 miljoonaa euroa ja Lahden ammattikorkeakoulu hallinnoi tai oli osatoteuttajana 58 laajassa tki-hankkeessa. Tki-toiminnan hankkeet keskittyvät lähinnä Päijät-Hämeeseen ja kohdistuvat alueen yrityksiin, julkisyhteisöihin ja kolmanteen sektoriin. Toiminta kytkeytyy kiinteästi alueellisiin tarpeisiin ja perustuu käytäntölähtöisyyteen. Avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Lahden ammattikorkeakoulussa on opiskelijoiden ja opettajien aktiivista osallistumista työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa olennaista on käytännön ja teorian yhdistäminen. Esimerkiksi opinnäytetyöt kohdistetaan pääosin suoraan yritysten tai julkisten organisaatioiden omiin toiminnan kehittämistarpeisiin ja niistä valtaosa (70%) toteutetaan Päijät-Hämeen alueella. Opinnäytetöiden lisäksi tehdään vuosittain yritysten ja muiden toimijoiden toimeksiannoista yli 300 harjoitustyötä ja opiskelijaprojektia. Lahden ammattikorkeakoulu on myös merkittävä alueen kansainvälistäjä. Korkeakoulussa opiskelee yli 300 ulkomaalaista tutkintoopiskelijaa ja vuosittain alueelle tulee noin 160 eri alojen vaihtoopiskelijaa. Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista osa tekee työharjoittelun alueen yrityksissä ja osa heistä jää Suomeen ja työllistyy useimmiten kansainvälisiin tehtäviin. Eri alojen vaihtoopiskelijat osallistuvat yritysyhteistyöprojekteihin, jotka kohdistuvat pääosin maakunnan yrityksiin. Kummallakin tavalla tuetaan alueen yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä. Opiskelijoiden ulkomaan opiskelu- ja työharjoittelujaksot sekä opiskelu monikulttuurisissa ryhmissä lisäävät kansainvälistymistaitoja ja edesauttavat kansainvälistymistä. Tämän osaamisen he vievät mukanaan alueen yrityksiin. Lisäksi LAMK hakee ja saa vuosittain kansainvälistä tki-rahoitusta. Lahden ammattikorkeakoulu kuuluu Helsingin laajan metropolialueen FUAS -liittoumaan (Federation of Universities of Applied Sciences), johon kuuluvat myös Hämeen ammattikorkeakoulu se-

9 9 kä Laurea-ammattikorkeakoulu. FUAS-liittouman strategia vahvistaa Lahden ammattikorkeakoulun aluekehitysroolia antamalla Päijät-Hämeen ja sen kuntien kehittämiseen koko liittouman aluekehittämisen työkalut ja verkostot. Samalla Lahden ammattikorkeakoulu toimii tiiviissä yhteistyössä Lahden yliopistokampuksella toimivien yliopistojen, maakunnan kuntien ja alueen kehitysyhtiöiden, erityisesti Lahden kaupunkiseudun kehitysyhtiön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämä yhtiöittäminen on tarkoitus toteuttaa keväällä 2013 hyväksyttävän aiesopimuksen mukaisesti niin, että uusi Lahden ammattikorkeakoulu Oy aloittaa Tavoitteena on, että Lahden ammattikorkeakoulu Oy jatkaa edelleen selkeästi maakunnallisessa omistuksessa. Tämä toteutuu niin, että suoraan Lamk Oy:n osakkaiksi haluavat kunnat saavat järjestelyssä osakeyhtiön osakkeita ja omistusosuuksia nykyisten Lahden ammattikorkeakoulun peruspääomaosuuksiensa suhteessa. Muut kunnat omistavat Lahden ammattikorkeakoulua edelleen kuntayhtymän kautta. Yhtiöittäminen ei vaikuta yhtymän jäsenkunnan asemaan yhtymässä muutoin kuin siten, että yhtymän vastuu ammattikorkeakoulutoiminnasta pienenee nykyisestä kokonaisvastuusta osakeyhtiön osakkaan rajoitettuun osavastuuseen. Niillä kunnilla, jotka eivät tule suoraan Lamk Oy:n osakkaiksi, säilyy vaikutusmahdollisuus ammattikorkeakoulutoimintaan yhtymän kautta. Mikäli jäsenkunta haluaa, sillä on perussopimuksen mukaisesti mahdollisuus irrottautua kuntayhtymästä ammattikorkeakoulutoimintaa vastaavalta osin. Tällöin jäsenkunnan omistusosuutta kuntayhtymässä pienennettäisiin Lahden ammattikorkeakoulun peruspääomaosuuden suhteessa. Korvauksesta päätettäisiin perussopimuksessa määritellyn mukaisesti. Aiesopimusluonnoksessa on oletettu, että Lahden kaupunkiseudun kunnat (Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila) sekä Heinola olisivat halukkaita suoraan Lamk Oy:n osakkaiksi ja muut kunnat olisivat halukkaita edelleen omistamaan ammattikorkeakoulua yhtymän kautta. Aiesopimusluonnoksen mukaan Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhteinen strategia korostaa tiivistä yhteistyötä työelämän ja alueen muiden korkeakoulujen kanssa sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden kesken. Tämä tavoite on taloudellisesti ja toiminnallisesti viisasta säilyttää ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen jälkeenkin. Kuntayhtymän tehtävä muotoutuu aiesopimuksen mukaisesti ammattikorkeakoulutoiminnan osalta. Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymä johtaa ja koordinoi sopimuksessa yksilöityjen

10 10 kuntien puolesta osakeyhtiön kautta ammattikorkeakoulutusta. Muilta osin yhtymän tehtävät säilyvät ennallaan. Koulutuskeskus Salpaus on monipuolinen, nuoria ja aikuisia opiskelijoita sekä työelämää Päijät-Hämeessä palveleva oppilaitos. Salpauksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriön toisen asteen koulutukselle asettamat tavoitteet. Salpauksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä tulee aiesopimuksen mukaan jatkaa ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen jälkeenkin. Tuoterengas puolestaan tarjoaa työhönvalmennuspalveluita kahdeksalle jäsenkunnalle Päijät-Hämeen alueella. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille tarjotaan yksilöllisiä ja räätälöityjä työllisyyspolkuja. Tuoterengas tarjoaa työpajaopiskelun palveluja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Kuntayhtymä tuottaa yhteisiä palveluja erikseen sovittavassa laajuudessa 2. asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen käyttöön. Julkisen talouden säästöpaineet vaativat koulutustasorajat ylittävää yhteistyötä ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen jälkeenkin. Kuntayhtymän tehtävänä on omistaa, ylläpitää ja kehittää kuntayhtymän taseessa olevia kiinteistöjä ja vuokrata niitä ensisijaisesti 2. asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen käyttöön. Kuntayhtymä tarjoaa koulutustoiminnalle tarpeita vastaavat kiinteistötilat taloudellisesti ja nykyajan oppimisen vaatimukset huomioon ottaen. Kiinteistöjen ylläpito ja kehittäminen pidetään taloudellisesti erillään muusta palvelutoiminnasta siten, että kiinteistöjen vaatima tulorahoitus kerätään vuokrilla tilojen käyttäjiltä. Toimijoiden luopuessa tehtyjen sopimusten puitteissa tiloistaan osana talouden sopeuttamistaan, pyrkii kuntayhtymä löytämään tiloille uutta käyttöä tai luopumaan tiloista. Kuntayhtymän muut toiminnot tai tulosalueet eivät ole taloudellisessa vastuussa kiinteistöomistuksen taloudellisista tappioista. Koulutuskonsernin edustajat esittelivät asiaa Padasjoen valtuutetuille Tilaisuudessa esitetty materiaali on jaettu erillisenä liitteenä. Luonnos aiesopimukseksi on esityslistan liitteenä 1. Aiesopimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtävää toimilupahakemusta. Asia on tarkoitus saada Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksen käsittelyyn Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti

11 11 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä koskevan aiesopimuksen liitteen 1 mukaisena. Kvalt. 27 Luonnos aiesopimukseksi on esityslistan liitteenä 3. Aiesopimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtävää toimilupahakemusta Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä koskevan aiesopimuksen liitteen 3 mukaisena. Khall. 29 Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymän jäsenkunnat ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä. Aiesopimuksen mukaisesti on laadittu osakeyhtiön perustamiseen, omaisuuden siirtämiseen ja perussopimuksen muutokseen liittyen seuraavat asiakirjaluonnokset ja selvitykset: 1. Yhtiöittämiseen liittyvä asiakirja- ja toimenpidesuunnitelma 2. Osakkaiden ja perustettavan yhtiön välinen Osakassopimus 2.1 Osakassopimuksen liite 1 Aiesopimus Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä 2.2 Osakassopimuksen liite 2- Yhtiöjärjestys 2.3 Osakassopimuksen liite 3 Perustamissopimus 2.4 Osakassopimuksen liite 4 Lahden ammattikorkeakoulun toimilupahakemus 3. Osakeannin ehdot 4. Omaisuuden siirtoon liittyvä luovutussopimus sekä apporttiomaisuuden luovutuskirja 5. Lahden ammattikorkeakoulun talous-, rahoitus ja investointiselvitys 6. Selvitys yhtiöittämisen kirjanpidollisesta käsittelystä omistajakuntien ja kuntayhtymän kirjanpidossa 7. Selvitys Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjen omistusjärjestelystä aiesopimuksen periaatteen mukaisesti

12 12 8. Koelaskelma kuntien omistusosuuksista ja osuuksista ylijäämiin Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen, Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden ja Kannaksenkadun ja Hoitajankadun luovutusten jälkeen. Asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja ennen kokousta keskushallinnossa. Ne ovat luettavissa myös internetissä Päijät- Hämeen koulutuskonsernin sivulta, Aiesopimuksen 10. kohdan mukaan perussopimusta päivitetään osakeyhtiön perustamispäätöksen yhteydessä. Heinolan kaupungin, Hollolan kunnan, Lahden kaupungin, Nastolan kunnan ja Orimattilan kaupungin sekä Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän tarkoituksena on hyväksyä Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimus. Edellä mainitun perustamissopimuksen hyväksymisen jälkeen Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän perussopimuksen 2 muutetaan seuraavaksi alkaen: 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Jäsenkunnista Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Kuhmoisten kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta eivät ole osallisena aikuispalvelutoiminnassa (suojatyötoiminnassa). Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki eivät ole osallisena ammattikorkeakoulutoiminnassa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän perussopimuksen 2 :n muutoksen alkaen, kun Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimus on hyväksytty, seuraavaksi: 2 Jäsenkunnat

13 13 Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Jäsenkunnista Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Kuhmoisten kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta eivät ole osallisena aikuispalvelutoiminnassa (suojatyötoiminnassa). Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki eivät ole osallisena ammattikorkeakoulutoiminnassa. Kvalt. 4 Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän perussopimuksen 2 :n muutoksen alkaen, kun Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimus on hyväksytty, seuraavaksi: 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Jäsenkunnista Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Kuhmoisten kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta eivät ole osallisena aikuispalvelutoiminnassa (suojatyötoiminnassa). Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki eivät ole osallisena ammattikorkeakoulutoiminnassa. Täytäntöönpano: Ote Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymälle Ote jäsenkunnille

14 14 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄN PERUSPÄÄOMAN JA YLIJÄÄMIEN PALAUTTAMINEN JÄSENKUNNILLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N PERUSTAMISEN JOHDOSTA Khall. 30 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän jäsenkunnat ovat hyväksyneet aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun perustamisesta sekä kiinteistöjen siirrosta Lahden kaupungille. Aiesopimuksen mukaisesti yhtymä luovuttaa Lahden ammattikorkeakoulun taseen tilinpäätöksessä olevan omaisuuden, varat ja velat ja vastuut sekä Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeet niille jäsenkunnille, jotka ovat merkinneet perustettavan yhtiön osakkeita. Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki ovat lupautuneet merkitsemään perustettavan Lahden ammattikorkeakoulut Oy:n osakkeita. Aiesopimuksen mukaan luovutus tapahtuu oman pääoman palautuksena kuntayhtymästä siinä suhteessa kuin mikä on ko. kuntien omistusosuus Lahden ammattikorkeakoulusta. Aiesopimuksessa todetaan tavoite, jonka mukaan yhtiöitetty ammattikorkeakoulu ei omista suoraan kiinteistöjä, vaan ammattikorkeakoulun käytössä olevat kiinteistöt pidetään erillään varsinaisen ammattikorkeakoulun omistuksesta ja taseesta. Ammattikorkeakoulun käyttöön tulevien tilojen investointeja on luontevaa jatkaa Lahden kaupungin rahoitusvastuulla. Perusteluna pidetään, että ammattikorkeakoulun toiminta keskittyy Niemeen. Aiesopimuksen mukaan tavoitteena on, että Lahden ammattikorkeakoulun käytössä kokonaan tai lähes kokonaan olevien Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3 kiinteistöjen omistus ratkaistaan siten, että jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu näiden osalta kiinteistövastuusta. Kiinteistöjen siirto tapahtuisi pääoman ja ylijäämän palautuksena. Kiinteistöjen omistus- ja hallintaoikeus Lahden kaupungille siirtyisi , joka olisi myös pääomapalautuksen ja ylijäämien jaon siirtopäivä. Kiinteistöt ovat alun perin tulleet kuntayhtymän omistukseen vastikkeetta. Kiinteistöjen hankintameno kuntayhtymän taseessa jakaantuu arvonkorotuksiin sekä korjausinvestointien poistamattomaan hankintamenoon. Siirrossa kiinteistöt arvostettaisiin korjausinvestointien poistamattomaan hankintamenoon per Lahden kaupungille palautettavat varat (kiinteistöjen arvo) päätettäisiin kohdistuvan peruspääomaan ja ylijäämiin samassa suh-

15 15 teessa kuin mikä on kyseisten erien suhde kuntayhtymän taseessa Liitteenä 3 olevassa koelaskelmassa on esitetty Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen, Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden ja kiinteistöjen siirron vaikutukset kuntien omistusosuuksiin ja ylijäämiin. Lopulliset määrät vahvistaisi kuntayhtymän hallitus tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Kuntayhtymän osakaskunnat päättävät peruspääoman alentamisesta ja ylijäämän jakamisesta. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksen mukaisesti on laadittu osakeyhtiön perustamiseen, omaisuuden siirtämiseen ja perussopimuksen muutokseen liittyvät asiakirjaluonnokset ja selvitykset, jotka ovat nähtävänä kokouksessa ja ennen kokousta keskushallinnossa. Ne ovat luettavissa myös internetissä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sivulta, osoitteessa /default.aspx Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää hyväksyä Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän peruspääoman palauttamisen ja ylijäämien jaon Heinolan kaupungille, Hollolan kunnalle, Lahden kaupungille, Nastolan kunnalle ja Orimattilan kaupungille Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen johdosta sekä peruspääoman palauttamisen ja ylijäämän jaon Lahden kaupungille edellä mainittujen kiinteistöjen siirron johdosta. Kvalt. 5 Kunnanhallitus: Valtuusto päättää hyväksyä Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän peruspääoman palauttamisen ja ylijäämien jaon Heinolan kaupungille, Hollolan kunnalle, Lahden kaupungille, Nastolan kunnalle ja Orimattilan kaupungille Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen johdosta sekä peruspääoman palauttamisen ja ylijäämän jaon Lahden kaupungille edellä mainittujen kiinteistöjen siirron johdosta. Täytäntöönpano: Ote Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymälle

16 16 ERON MYÖNTÄMINEN SIVISTYSLAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ / SIRPA VENÄLÄI- NEN SEKÄ UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN SIVISTYSLAUTAKUNTAAN Khall. 40 Sirpa Venäläinen on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan kir jeen: Kuntalain 38 :n perusteella pyydän eroa Padasjoen sivistyslautakunnan jäsenyydestä. Peruste: Henkilökohtaisista syistä johtuen en kykene paneutumaan eteeni yllättäen tulleeseen luottamustoimeen sen vaatimalla tavalla. Lisäksi katson, että lautakunnan tehtävien täysipainoisella hoitamisella tulee olemaan vaikutus, kunnan kiinteistössä sijaitsevan, omistamani yrityksen ulkoiseen kuvaan. Kuntalaki 38 : Kieltäytyminen ja ero Luottamustoimesta on oikeus kieltäytyä, jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta tai ollut samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa luottamustoimessa neljä lähinnä edellistä vuotta taikka ollut kunnallisessa luottamustoimessa yhteensä kahdeksan vuotta. Luottamustoimesta voi kieltäytyä myös muusta pätevästä syystä. Kieltäytymisen hyväksymisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Teoksessa Heikki Harjula Kari Prättälä: Kuntalaki tausta ja tulkinnat, 2012, kommentoidaan asiaa seuraavasti: Kunnallinen luottamustoimi on valtuutetun tointa lukuun ottamatta periaatteessa pakollinen, eräänlainen kansalaisvelvollisuus. Pakollisuus kuuluu luottamustoimen perinteisiin tunnusmerkkeihin. Vain valtuustoehdokkaalta vaaditaan kirjallinen suostumus valtuutetun toimen vastaan ottamiseen. Valtuusto on kokouksessaan valinnut Sirpa Venäläisen sivistyslautakunnan jäseneksi. Valtuuston tehtävänä on päättää, ovatko perusteet tehtävästä eroamiseen riittävät. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hylkää

17 17 Sirpa Venäläisen eroanomuksen. Päätös: Keskustelun kuluessa Riitta Keinänen-Korpela teki seuraavan esityksen: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Sirpa Venäläisen eroanomuksen ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen sivistyslautakuntaan. Ilkka Mertsalmi kannatti Keinänen-Korpelan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava, kannatettu päätösehdotus, oli asiasta äänestettävä. Hän teki seuraavan esityksen äänestysmenettelyksi: äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa kunnanjohtajan esitystä kannattavat vastaavat JAA ja Keinänen-Korpelan esitystä kannattavat vastaavat EI. Esitys äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA ääntä (Räsänen, Pylvänen, Laine) ja 4 EI -ääntä (Heinäjoki, Keinänen- Korpela, Mertsalmi, Syrjänen). Puheenjohtaja totesi Riitta Keinänen- Korpelan esityksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi äänin 4-3. Kvalt. 6 Kunnan hallintosäännön mukaan sivistyslautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä. Jäsenten joukosta valitaan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja kuntalain 20 :n mukaisesti samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 18 :ssä puolestaan säädetään, että toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa

18 18 lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Vaalikelpoinen valtuustoon ei kuntalain 34 :n mukaan ole: 1. valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, 2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä, 3. kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa kohdassa 2 tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön eikä 4. kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa kohdassa 2 tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 :n mukaisesti sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sivistyslautakunnassa toimivat tällä hetkellä seuraavat, kunnanvaltuuston valitsemat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Rouvila Esa, pj. Luukka Paavo, vpj. Ahokkanen Hilkka Hännikäinen Mervi Venäläinen Sirpa Laine Sanna-Maria Toivonen Heikki varajäsen Anttilainen Marissa Vall Mika Saarinen Anita Kärhä Esa Nieminen Juha Kukushkina Elena Sandholm Janne Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, tai kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanhallitus: Valtuusto päättää

19 19 1. myöntää Sirpa Venäläiselle eron sivistyslautakunnan jäsenyydestä ja 2. suorittaa sivistyslautakunnan jäsenen vaalin. Päätös: Keskustelun kuluessa valtuutettu Antti Räsänen esitti, että valtuusto ei myönnä Sirpa Venäläiselle eroa sivistyslautakunnan jäsenyydestä. Valtuutetut Heikki Toivonen ja Ilpo Pylvänen kannattivat Räsäsen ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava, kannatettu päätösehdotus, oli asiasta äänestettävä. Hän teki seuraavan esityksen äänestysmenettelyksi: äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa kunnanhallituksen esitystä kannattavat vastaavat JAA ja valtuutettu Antti Räsäsen esitystä kannattavat vastaavat EI. Esitys äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA ääntä (Aarto, Heinäjoki, Keinänen-Korpela, Mertsalmi, Nieminen, Saarinen, Pykälistö, Syrjänen, Vilkman) ja 12 EI -ääntä (Ahokkanen, Ahola Pasi, Ahola Pirkka, Hännikäinen Mervi, Hännikäinen Rauno, Härkönen, Kontra, Pylvänen, Salonen, Räsänen, Sandholm, Toivonen). Puheenjohtaja totesi valtuutettu Antti Räsäsen esityksen tulleen valtuuston päätökseksi äänin Lisäksi puheenjohtaja totesi, että koska valtuusto ei myöntänyt Sirpa Venäläiselle eroa, päätösehdotuksen kohtaa 2 ei käsitellä. Täytäntöönpano: Ote Sirpa Venäläiselle