AITOKAURA-TUOTTEIDEN MARKKINOINTI JULKISEN HALLINNON SUURKEITTIÖILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AITOKAURA-TUOTTEIDEN MARKKINOINTI JULKISEN HALLINNON SUURKEITTIÖILLE"

Transkriptio

1 AITOKAURA-TUOTTEIDEN MARKKINOINTI JULKISEN HALLINNON SUURKEITTIÖILLE Sonja Aho & Virpi Manninen Opinnäytetyö Huhtikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) AHO, Sonja MANNINEN, Virpi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 55 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka AITOKAURA-TUOTTEIDEN MARKKINOINTI JULKISEN HALLINNON SUURKEITTIÖILLE Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma/ Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja VIITANEN, Tarja Toimeksiantaja(t) Kaarina ja Pauli Ahola Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Aitokaura-tuotteiden edellytyksiä päästä Keski- Suomen julkisen hallinnon suurkeittiöiden tuotevalikoimiin. Lisäksi työn tarkoituksena oli selvittää, mitä suurkeittiöt odottavat elintarvikeyrittäjiltä suurkeittiökaupankäynnissä. Työn avulla pyrittiin selvittämään myös suhdemarkkinoinnin merkitystä tavarantoimittajien ja suurkeittiöiden suhteissa. Tietoa hankittiin kahdella kyselyllä. Esikysely tehtiin joulukuussa 2002 Ruokapalvelut hankkeen yhteydessä. Varsinainen kysely, jonka liitteenä oli esite Aitokaura-tuotteista lähetettiin 19 Keski-Suomen ruokahuoltovastaavalle. Vastauksia saatiin seitsemän. Kyselyn tulokset osoittivat, että suurkeittiöt voivat tehdä jonkin verran hankintoja ostosopimusten ulkopuolelta. Hankintoja tehtäessä tärkeimmiksi valintakriteereiksi vastaajat ilmoittivat tuotteen toimitusvarmuuden, hinta-laatu-suhteen ja hinnan. Aitokaura tuotteet eivät olleet vastaajille tuttuja. Suurkeittiöt olivat kiinnostuneita tuotteista ja yrittäjien toivottiin ottavan yhteyttä kirjeitse tai puhelimitse. Suhdemarkkinoinnin merkitys korostui pienempien kuntien keittiöiden tuotehankinnoissa. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että suurkeittiöissä ollaan kiinnostuneita Aitokauratuotteista. Potentiaalisiksi yhteistyökumppaneiksi nousivat pienempien kuntien suurkeittiöt, joilla ei ole keskitettyjä ostosopimuksia. Suurkeittiöiden tavarantoimittajaksi pääsy edellyttää yrittäjiltä kuitenkin aktiivista yhteydenottoa ja Aitokaura-tuotteiden markkinointia suoraan ruokapalveluista vastaaville. Avainsanat (asiasanat) Aitokaura, kaura, keliakia, maaseudun elintarvikeyritys, suhdemarkkinointi, suurkeittiöt Muut tiedot Muut Aitokaura- hankkeen työt: Miia Konttinen & Jonna Luukkonen: Kauravälipalojen tuotekehitys Katriina Katainen & Miia Ronkainen: Gluteenittomien kauraleivonnaisten tuotekehitys

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) AHO, Sonja Type of Publication Dissertation Pages 55 Language Finnish MANNINEN, Virpi Confidential Until Title MARKETING OF AITOKAURA PRODUCTS FOR INSTITUTIONAL KITCHENS Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication/Degree Programme in Service Management Tutor VIITANEN, Tarja Assigned by Kaarina and Pauli Ahola Abstract The purpose of the study was to look for the preconditions of Aitokaura products in order to be purchased by municipal food services in Central Finland. Another purpose was to examine the relevance of relationship marketing in the trade between small agricultural enterprises and municipal kitchens. This dissertation is based on theory on the subject and on a survey consisting of two (2) questionnaires. The first questionnaire was delivered in December 2002 through Ruokapalvelut 2000 project. The second was sent to managers of municipal food services in Central Finland with a brochure on Aitokaura products. Seven out of 19 questionnaires were returned. The questionnaire showed that the kitchens belonging to municipal food services could make some food purchases outside the purchase contracts. When making these purchases the most important criteria were the reliability of delivery, the price of the product and the relation between the price and the quality of the product. The relevance of relationship marketing was larger in the food purchases made by smaller municipalities of Central Finland. Aitokaura products were not familiar to the managers of food services, however, they were interested in them. The managers of food services hoped that the producers would contact kitchens personally in order to negotiate for possible cooperation. Keywords Aitokaura, oat, relationship marketing, institutional kitchens Miscellaneous Other Aitokaura dissertations: Miia Konttinen & Jonna Luukkonen: Research and development of oat snacks. Katriina Katainen & Miia Ronkainen: Research and development of gluten-free oat pastries.

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PUUPPOLAN TILAN LIIKEIDEA JA TOIMINTA-AJATUS Puuppolan tila Aitokaura AITOKAURA-TUOTTEIDEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT SWOT-analyysi Kauraa keliaakikoille AITOKAURA-TUOTTEIDEN MARKKINOINTIKANAVAT Markkinointikanavat Suurkeittiökaupankäyntiin keskittyminen Suurkeittiöiden ostotoiminta AITOKAURA-TUOTTEIDEN SUHDEMARKKINOINTI Suhdemarkkinoinnin määritelmiä Suhdemarkkinointi suhteessa markkinointimix-ajatteluun Suhdemarkkinointinäkökulma Aitokauran markkinoinnissa KYSELYTUTKIMUKSET SUURKEITTIÖIDEN EDUSTAJILLE Esikysely Ruokapalvelut 2000-hankkeessa Kysely Keski-Suomen kuntien ruokahuollosta vastaaville SUURKEITTIÖKYSELYN TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET, TULOSTEN VERTAILU JA KEHITYSEHDOTUKSET...36 LÄHTEET...41 LIITTEET...45 Liite 1. Aitokaurahiutale- paketti...45 Liite 2. Kysely Ruokapalvelut 2000 hankkeessa...46 Liite 3. Kyselyiden saatekirje...47 Liite 4. Kysely suurkeittiöille...48 Liite 5. Aitokaura- esite...50 Liite 6. Yhteenveto suurkeittiökyselyn tuloksista...51

5 2 KUVIOT 22 Kuvio 1. Suhdemarkkinointimalli 22 Kuvio 2. Siirtyminen perinteisestä markkinoinnista suhdemarkkinointiin. 25 Kuvio 3. Elintarvikealan pienyritysten ja suurkeittiöiden välinen vuorovaikutusmalli 27 Kuvio 4. Suurkeittiöiden ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät 33 TAULUKOT..9 Taulukko 1. Aitokaura-tuotteiden SWOT-analyysi 9 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden tiedot..32

6 3 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on selvittää, mitä suurtaloudet odottavat raaka-aine toimittajilta. Lisäksi tutkitaan Aitokaura-tuotteiden mahdollisuuksia päästä suurkeittiöiden tuotevalikoimiin. Työssä selvitetään suhdemarkkinoinnin merkitystä suurkeittiöhankintoja tehtäessä. Selvitys kohdistettiin viljatuotehankintoihin, koska työn toimeksianto tuli Aitokauranimisten kauratuotteiden valmistajalta toukokuussa Aitokaurahiutaleita ja ryynejä valmistetaan Kaarina ja Pauli Aholan maatilalla Jyväskylän lähistöllä Puuppolassa. Aholat ottivat yhteyttä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikköön, koska he tarvitsivat apua Aitokaura-tuotteidensa markkinointiin ja tuotekehitykseen. Yhteisessä tapaamisessa selvisi, että kehitettävää ja toivomuksia työn suhteen on paljon, joten päädyttiin ainutlaatuiseen ratkaisuun: Aitokauraan liittyviä opinnäytteitä tehtäisiin kolme: kaksi tuotekehitystyötä ja yksi Aitokauran markkinointiin keskittyvä työ. Aholat viljelevät tilallaan kauraa, joka on sekä kasvustollisesti että tuotannollisesti puhdasta. Kauran puhtaus tarkoittaa sitä, ettei kaurassa ole jäänteitä muista viljoista. Kaura jalostetaan tilalla hiutaleiksi ja ryyneiksi ja myydään tuotenimellä Aitokaura. Aitokaura on myös rekisteröity tuotemerkiksi. Muista markkinoilla olevista kauratuotteista Aitokaura poikkeaa todistetussa puhtaudessaan, mikä tekee siitä soveltuvan keliaakikkojen ruokavalioon. Puhtaus tarkoittaa sitä, että muiden viljojen joutuminen kauran joukkoon on estetty sekä viljely että jalostusvaiheessa. Muista kotimaisista viljoista kauran erottaa sen erilainen proteiinikoostumus. Tapasimme Aholat toisen kerran maatilallaan Puuppolassa lokakuussa Keskustelumme pohjalta teimme Aitokaura-tuotteiden SWOT- analyysin, missä etsimme tuotteiden vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Työn perustana on käytetty kirjallisuutta sekä kahden kyselyn tuloksia sekä SWOTanalyysiä.

7 4 Kirjallisuuden perusteella olemme pohtineet markkinoinnin kilpailukeinojen ja suhdemarkkinoinnin merkitystä Aitokaura-tuotteiden markkinoinnissa. Lisäksi olemme tutkineet eri markkinointikanavia ja niiden soveltuvuutta Aitokauratuotteiden jakeluun. SWOT - analyysissä kehityskohteeksi nousivat tuotteiden markkinointikanavat ja Aitokaura-tuotteiden kilpailukeinojen hyödyntäminen. Aitokaura-tuotteiden markkinoinnissa merkittäväksi kilpailukeinoksi nousi suhdemarkkinointi. Suhdemarkkinoinnissa yrittäjä pyrkii luomaan asiakkaisiin kestäviä suhteita kannattavuuden ja myynnin aikaansaamiseksi. Aitokaura-tuotteita on tähän asti markkinoitu vähittäiskauppojen kautta sekä suoramyynnillä suoraan asiakkaille. Toimeksiantomme mukaan rupesimme tutkimaan suurkeittiöiden käyttöä markkinointikanavana. Teoriapohjan kirjoittamisen tietoperustana käytettiin markkinoinnin kirjallisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytimme kahta suurkeittiöille kohdistettua kyselyä, joiden laadinnassa apuna käytimme Maatalouden taloudellisen Tutkimuskeskuksen julkaisuja. Vertasimme myös kyselymme tuloksia julkaisuissa esitettyihin tutkimustuloksiin. Kyselyn perusteella haluttiin selvittää eri tekijöiden merkitystä suurkeittiöille hankintapäätöksiä tehtäessä. Kyselyistä ensimmäinen tehtiin Ruokapalvelut hankkeessa ja se toimi tietolähteenä ja suunnan näyttäjänä toiselle kyselylle. Jälkimmäinen kysely lähetettiin Keski-Suomen kuntien ruokahuoltopäälliköille ja pienempien kuntien jakelukeittiöiden esimiehille, kuitenkin niin, että kyselyjä lähetettiin yksi hankintarengasta kohti. Hankintarenkaisiin kuulumisen selvitimme etukäteen puhelinsoitoilla. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 19, kun Keski-Suomessa on 29 kuntaa. Kyselyt postitettiin tai lähetettiin sähköpostitse. Vastauksia saatiin takaisin seitsemän ja vastausprosentiksi muodostui 36,8. Työn lopussa pohditaan kyselyn tuloksia ja niiden vaikutuksia Aitokauratuotteiden markkinointiin. Lisäksi annetaan kehitysehdotuksia yrittäjille Aitokaura-tuotteiden markkinoinnin suhteen.

8 5 2 PUUPPOLAN TILAN LIIKEIDEA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Puuppolan tila Kaarina ja Pauli Aholan omistama Puuppolan tila sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Korttajärven kylässä 12 km Jyväskylästä pohjoiseen Puuppolankoskentien varrella. Tila on ollut Aholan suvun omistuksessa vuodesta 1939 lähtien ja siirtyi nykyisille omistajille (Ahola, 2002.) Tilan päärakennus sijaitsee mäen päällä Puuppolankoskentien välittömässä läheisyydessä. Pihapiirissä on päärakennusten lisäksi entinen navettarakennus laajennuksineen. Siellä sijaitsevat jatkojalostus- ja varastotilat, konevarasto ja viljankuivaamo. Viljakuivaamoon on tehty laajennus vuoden 2002 aikana, samalla remontoitiin viljankäsittely- ja pakkaustiloja. (Emt ) Tilalla oli lypsykarjaa vuoteen 1967 saakka ja vuonna 1979 nykyiset omistajat aloittivat tilalla lihakarjan kasvatuksen. Viljan viljelyyn siirryttiin 1998 ja kolmen viimeisen vuoden aikana tilalla on viljelty ainoastaan kauraa (lat. avena sativa). Viljeltävää peltoalaa on noin 70 hehtaaria vuokramaineen, ja koko alalla viljellään kauraa. (Emt ) Tuotettu kaura jatkojalostetaan tuotantotilalla. Puuppolan tilaa voidaan siis kutsua elintarvikealan maaseutuyritykseksi. Työt hoidetaan pääasiassa omistajien voimin. 2.2 Aitokaura Aholat päätyivät erikoistumaan kauran viljelyyn monista syistä. EU-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset tarkoittivat joko tilakoon suurentamista tai erikoistumista. Forsmanin (2001,5) mukaan kiinnostus tiloilla tapahtuvaan jatkojalostukseen kasvoi Suomen EU-jäsenyyden aiheuttamien maataloustuotteiden tuottajahintojen laskun ja toimintaympäristöjen muutosten myötä. Jalostusasteen nostolla yrittäjät pyrkivät saamaan itse tuotetulle ja jalostetulle raaka-aineelle paremman hinnan kuin mitä se olisi, jos raaka-aine myytäisiin teollisuudelle jalostettavaksi (Emt. 5).

9 6 Tilalla oli aiemmin viljelty viljaa siemenviljaksi, joten muutos ei ollut kovin radikaali. Kaarina Aholan keliakian myötä ajatus erikoistumisesta kauran viljelyyn vahvistui. Hän oli kokeillut kauraa pieninä määrinä ja ottanut sen osaksi ruokavaliotaan. Tuolloin puhdasta kauraa ei viljelty Suomessa, vaan sitä tuotiin Ruotsista elintarvikejätti Semperin valmistamana. (Alimenta 2/2002,18-19.) Sittemmin Semperin vastaava tuote on poistunut markkinoilta, joten puhtaalle kauratuotteelle on tilaa markkinoilla. Kauran ominaisuuksia ja soveltuvuutta keliakiaa sairastavan ruokavalioon käsittelemme luvussa 3.2. Aitokaura ei sinänsä ole pelkästään keliaakikoille tarkoitettu tuote, sillä kysehän on tavallisesta kaurasta. Erona muihin kauratuotteisiin on se, että Aitokaura tuotetaan sekä puhtaasta kasvustosta että jalostetaan puhtain menetelmin. Pellot on kitketty muiden viljalajikkeiden viljelyn lopettamisen jälkeen ja kitketään yhä joka vuosi. Pellot on tarkastanut ProAgrian agrologi Vesa Laitinen. Ensimmäiseksi tarkastuksessa selvitetään siemenen alkuperä. Näin pyritään varmistamaan, että kantasiemen on hyvälaatuista ja muista viljalajeista vapaata. Myös edellisenä vuonna viljellyt kasvit selvitetään. Sillä varmistetaan, ettei peltoon ole jäänyt itämään siemeniä, jotka voisivat pilata kauraerän. (Laitinen 2002.) Itse viljelytarkastuksessa kävellään kasvuston läpi 20 metrin välein, työvälineinä ovat kiikari ja muistilehtiö. Havainnoitavia asioita ovat haitalliset viljelykasvit, tautiset yksilöt, vieraat lajikkeet, rikkakasvit ja hukkakauran esiintyminen. Haitallisia viljelykasveja ovat muut viljalajikkeet. Vierailla kauralajikkeilla ei ole merkitystä elintarvikekauran tarkastuksessa. Rikkakasvien lukumäärä vaikuttaa lähinnä kauraerän lajittelutarpeeseen ja hukkakauran esiintyminen kauran viljelyedellytyksiin. (Emt.)

10 7 Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan ns. koealatarkastuksen avulla. Koealan koko on yksi neliömetri, paitsi jos kyseessä ovat haitalliset viljelykasvit. Tällöin koeala on 10 neliömetriä. Koealoja otetaan koko kasvuston alueelta tasaisesti niin, että lopputulos edustaa koko kasvuston tilannetta mahdollisimman kattavasti. Tarkastuksessa pellon kaikki osat tulevat katsotuiksi, koska kävelytiheys on noin 20 metriä. (Emt.) Aitokauraa on saatavana hiutaleina ja ryyneinä. Myös jatkojalostus tapahtuu Puuppolan tilalla, vain pakkaukset hankitaan muualta. Jatkojalostuksessa kauraryynit kuoritaan useita kertoja, jos valmistetaan kaurahiutaleita, litistetään ja pakataan. Aitokaura-hiutaleet ja -ryynit pakataan tällä hetkellä 12,5 cm x 18,5 cm x 10,0 cm pakettiin (Liite 1). Hiutaleita paketissa on 700g. Paketin kokoa voidaan tulevaisuudessa muokata, jos se tulee aiheelliseksi. Yhden erän käsittelyn on tapahduttava samana päivänä, käsittelemään aloitettua erää ei voi jättää odottamaan seuraavaa päivää. Laitteet puhdistetaan huolellisesti jokaisen käyttökerran jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkojalostuspäivät venyvät pitkiksi, sillä yhden erän käsittely vie useita tunteja. Tilan tämänhetkinen tuotantosuunta on siis kauran viljely ja jatkojalostus. Tilan kokonaistuloksesta jatkojalostuksen osuus on jo nyt huomattava, ja se tulee tulevaisuudessa kasvamaan lisää. Näin ollen tilan tuotantoa, tuotantotiloja ja työpanosta tullaan suuntaamaan ja kehittämään entistä enemmän jatkojalostuksen suuntaan. Aholat ovat rekisteröineet Aitokauran tuotemerkiksi ja sille on luotu myös www-sivut. Sivuilta löytyvät Puuppolan tilan yhteystiedot, tuotetiedot sekä reseptejä.

11 8 3 AITOKAURA-TUOTTEIDEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Tapasimme Aholat maatilallaan lokakuussa Keskustelimme Aitokauran historiasta ja tulevaisuudesta sekä Aholoiden toiveista työmme suhteen. Keskustelussa tuli hyvin selkeästi ilmi suurin ongelma Aitokauran suhteen. Aholat ovat kehittäneet hyvän tuotteen, mutta sen tuominen asiakkaiden saataville on vaikeaa. Tällä hetkellä Aitokaura-tuotteita on myynnissä Jyväskylässä, mm. Osuuskauppa Keskimaan suurimmissa ruokakaupoissa, Minimanissa ja Kauppahallissa. Aitokaura-tuotteita myydään myös muissa Suomen kaupungeissa. (Ahola, K. & P ) Aholoiden henkilökohtainen näkemys ja toive Aitokaura-tuotteiden suhteen on, että tuotetta markkinoitaisiin kaikille riippumatta siitä, sairastaako asiakas keliakiaa vai ei. Tämä toive saattaa aiheuttaa ongelman Aitokaura-tuotteiden markkinoinnin kohderyhmiä ja tuotteiden jakelukanavia pohdittaessa. Kohderyhmiä jaottelua eli segmentointia käsittelemme luvussa 4 markkinointikanavien yhteydessä. Aitokaura-tuotteet pitäisi siis jotenkin saada suuren yleisön tietoisuuteen, eikä vain keliakiaa sairastavien ostoslistalle. Yrityksen ja tuotteen menestyminen on työn takana. Forsmanin (2001, 6) mukaan menestymiseen voidaan vaikuttaa toimintojen systemaattisella suunnittelulla ja strategisella ajattelulla. Tässä luvussa selvitämme Aitokaura-tuotteiden nykytilan ja keskeisimmät kehityskohteet SWOT-analyysin avulla, joka toimii myös lähtökohtana markkinoinnin suunnittelulle. Lisäksi tarkastelemme kauran ominaisuuksia ja sen soveltuvuutta keliaakikoille. 3.1 SWOT-analyysi SWOT-analyysillä eli ns. nelikenttä-analyysillä voidaan selvittää kaikki yrityksen päätöksentekoon vaikuttavat tekijät (Rope & Vahvaselkä, 1995, 231). Analyysillä voidaan selvittää myös jo toiminnassa olevan yrityksen kehitysmahdollisuuksia ja se auttaa ymmärtämään yrityksen oman toimialaa ja sen kilpailutilannetta (Kupiainen ym. 2000, 52). SWOT-analyysissä kootaan samaan taulukkoon yrityksen vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknessess), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats).

12 9 Mahdollisuudet ja uhat selvittävät yritysympäristön muutoksien vaikutuksia yritykseen, vahvuudet ja heikkoudet yrityksen voimavaroja suhteessa kilpailijoihin (Emt. 51). Aitokaura-tuotteiden SWOT-analyysin pohjana ovat yrittäjien omat näkemykset ympäristön uhkista ja mahdollisuuksista ja tuotteen vahvuuksista ja heikkouksista. SWOT-analyysin avulla on tarkoitus etsiä keskeisimmät kehityskohteet ja sitä on tarkoitus käyttää Aitokaura-tuotteiden markkinoinnin apuna. Kuten nelikentästä (TAULUKKO 1) näkyy, yksi tekijä voi olla sekä vahvuus että uhka, riippuen siitä, miltä kannalta asiaa tarkastellaan. TAULUKKO 1. Aitokaura-tuotteiden SWOT-analyysi VAHVUUDET Kotimaisuus & keskisuomalaisuus Ainutlaatuinen tuote Suomessa Todistettu puhtaus Tuotteelle on tilaus keliaakikkojen keskuudessa HEIKKOUDET Korkea hinta Pakkauskustannukset Tuotantotiheys Tuotteen tämänhetkiset markkinointikanavat Markkinointiviestinnän puute MAHDOLLISUUDET Todistettu puhtaus, asiantuntijat tuotteen takana Mahdollisuudet erikoistuotteena Lähiruoka- ajattelu Suhdemarkkinointi UHAT Pelko tuotteen kopioinnista & kilpailu tulevaisuudessa Elintarvikekaupan keskittyminen tukkuihin ja keskusliikkeisiin

13 10 Yrityksen vahvuudet ovat se kivijalka, jonka varaan yritystoiminta rakennetaan. Niitä tulisi myös voida entisestään kehittää ja käyttää paremmin hyödyksi. Erityisesti on huomioitava vahvuudet, jotka tarjoavat kilpailuedun ja vahvuudet, joita ei vielä ole hyödynnetty. Resurssit voidaan nähdä yrityksen vahvuuksina. Yksittäisiä resursseja voivat olla esimerkiksi yrityksen sijainti, tuotemerkki, pääoma jne. (Forsman, 2001,7.) Aitokaura-tuotteiden vahvuutena on sen todistetusti kasvustollinen ja tuotannollinen puhtaus sekä tämänhetkinen ainutlaatuisuus kotimaan markkinoilla, eli Aitokaura on tuotteena yksi vahvuus. Tuote (product) on osa markkinointimixia eli ns. 4P- ajattelua. 4P tulee englannin kielen sanoista product (tuote), price (hinta), place (saatavuus) ja promotion (viestintä). 4P-mallin mukainen markkinointi on prosessi, jota toteuttamalla saadaan aikaan kaupanvaihtoa ja tyydytetään sekä asiakkaiden että yrityksen tarpeita (Grönroos, 1994, 167). Hintaa, saatavuutta ja viestintää käsittelemme myöhemmin tässä luvussa. Aitokauran tapauksessa ydintuote on Aitokaura; tuotemerkki, pakkaus ja esimerkiksi Aitokauran herättämät mielikuvat ovat avustavia osia tuotepaketissa. Myös tuotteen laatu on osa tuotepakettia ja, koska tuotteen lopullisen laadun arvioi usein asiakas on tuotteen laadun oltava kohdallaan. Aitokauratuotteissa teknistä laatua ovat sen todistettu puhtaus ja muut tuotannolliset laatutekijät. Asiakaslaatua puolestaan ovat tuotteen asiakkaassa herättämät mielikuvat ja asiakkaan laatukokemus tuotteesta. (Lahtinen ym. 1998, 151). Keski-Suomen markkinoilla Aitokaura-tuotteiden vahvuudeksi voidaan myös laskea sijainti eli se, että kaura tuotetaan täysin Keski-Suomessa. Eli keskisuomalaisille ravitsemisalan yrityksille Aitokaura-tuotteet voisivat siis olla trendikästä lähiruokaa. Joka tapauksessa Aitokaura on suomalainen tuote. Tuotteen heikkoudet täytyy yrittää poistaa, torjua tai minimoida. Aitokauran heikkouksista päällimmäiseksi nousivat sen korkea hinta (price) muihin markkinoilla oleviin kauratuotteisiin verrattuna, tuotteen tuominen asiakkaiden saataville (place) eli saatavuus sekä markkinoinnin puute (promotion). Aitokauran hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tuotantokustannukset ja tämänhetkisen pakkauksen hinta.

14 11 Pakkaukset valmistaa toinen yhtiö ja niiden hinta muodostaa suuren osa Aitokauran tuotantokustannuksista. Tuotteen korkea hinta voi vähittäiskaupassa laskea sen menekkiä, mutta muodostaa tuotteelle samalla myös arvoa ja mielikuvaa laadusta (Rope ym. 1995, 129). Tuotteen myyntimäärät ovat taas yhteydessä tuotantoon ja yksikkökustannuksiin: mitä vähemmän myydään, sitä vähemmän tuotetaan ja tuotantokustannukset nousevat yhtä pakettia kohden. Toisaalta taas esimerkiksi suurkeittiöille raaka-aineet ja erityisesti viljatuotteista jauhot yms. tulevat useiden kilojen säkeissä. Aitokaura-tuotteiden tapauksessa tämä merkitsisi sitä, että jos se pakattaisiin esim. viiden kilon säkkeihin, jäisivät kalliit pakkaukset pois ja tuotteen hintaa voisi laskea. Samalla tuotantokustannukset laskisivat. Tämänkin takia olisi Aitokaura-tuotteille vähittäiskaupan rinnalle löydettävä muita jakelukanavia, sillä juuri jakelukanavan valinta vaikuttaa saatavuuteen. Aitokaura-tuotteiden tapauksessa hinta ja jakelukanavat ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa. Jakelukanaviin ja saatavuuteen perehdymme tarkemmin luvussa neljä. Aitokaura-tuotteiden markkinointiviestintä (promotion) on rajoittunut tuoteesittelyihin ympäri Suomea, mainoksiin ja pieniin artikkeleihin Keliakia- ja Alimenta-lehdissä sekä www-sivujen luomiseen. Markkinointiviestinnän tarkoituksena on tiedottaa markkinointimixin muista osista eli tuotteesta, hinnasta ja saatavuudesta, jotta saadaan aikaan ostohalukkuutta, myyntiä ja asiakasuskollisuutta, sekä erotetaan tuote kilpailevista asiakkaan silmissä (Elintarvikeyrittäjän opas 2003). Aholoiden harjoittamien markkinointiviestinnän toimenpiteiden (henkilökohtainen myyntityö ja mainonta) lisäksi sitä voivat olla esimerkiksi menekinedistäminen ja suhdetoiminta. Suhdemarkkinoinnin merkitystä perinteisen markkinointimixin rinnalla tarkastelemme luvussa viisi. Tulevaisuuden mahdollisuutena yrittäjät pitivät Aitokaura-tuotteiden kotimaisuutta ja paikallisuutta. Suurkeittiökaupan mahdollisuuksina korostettiin juuri näitä tekijöitä, sillä varsinkin pienenpien kuntien keittiöillä on tapana ostaa tuotteita paikallisilta tuottajilta.

15 12 Paikallinen pieni yritys pystyy havaitsemaan helposti paikallisia markkinarakoja ja erityistarpeita ja kilpailemaan esimerkiksi joustavammilla tilaus- ja toimitusmahdollisuuksilla. Myös palvelun merkityksen uskottiin kasvavan edelleen, kun tukut ja kaupan ketjut joutuvat edelleen keskittyessään karsimaan palvelujaan. Eli yrityksen pienen koon voi nähdä myös mahdollisuutena henkilökohtaisempaan ja joustavampaan palveluun. Toisaalta mahdollisuutena voidaan nähdä myös asiakkaat. Erikoisruokavaliot ja allergiat lisääntyvät koko ajan, ja keittiöiden haasteet tasavertaisen palvelun tarjoamiseen kasvavat. Näin ollen vaaditaan kotimaisia tuotteita, joiden alkuperä voidaan tarvittaessa selvittää ja tiedetään, mitä tuote sisältää aina perusraaka-aineesta käytettyihin torjuntaaineisiin. Yrittäjien mukaan yksi merkittävä uhkatekijä oli Suomen elintarvikekaupan keskittyminen kaupan keskusliikkeiden ja muutamien tukkuliikkeiden käsiin. Ostotoiminta on keskittynyttä, ja ostajat käyttävät yhä harvempia tavarantoimittajia, kun yhdeltä toimittajalta on mahdollisuus saada usean tuoteryhmän tuotteita. Yrittäjät kokivat uhkana myös sen, että he eivät ole täysin tietoisia esimerkiksi suurkeittiöiden valintaperusteista, jolloin heidän mielikuvissaan hinnan merkitys oli erittäin korostunut. Myös pelko tuotteen kopioinnista oli havaittavissa. Maaseudun yritykset erikoistuvat ja yrittäjien on keksittävä uusia ideoita menestyäkseen. Aitokaura-tuotteet ovat vielä tällä hetkellä ainutlaatuisia, mutta Aholat pelkäävät, että kun he ovat tehneet esityön kilpailijoita alkaa tulla ja kaurasta aletaan valmistaa kilpailevia tuotteita. Siksi olisi nyt toimittava Aito-kauran markkinaosuuden kasvattamiseksi. 3.2 Kauraa keliaakikoille Keliakiaan sairastuminen on viime vuosiin saakka merkinnyt täydellistä luopumista kotimaisista viljoista ja gluteenittoman ruokavalion aloittamista. Gluteiini aiheuttaa keliaakikolle ohutsuolessa epiteelisolukadon, joka taas johtaa ohutsuolen nukkalisäkkeiden tuhoutumiseen (Savilahti & Tarpila, 1993, ). Gluteenittomat tuotteet ovat yleensä kalliimpia kuin vastaavat, kotimaisista viljoista valmistetut.

16 13 Gluteenittomien tuotteiden kuitupitoisuus on huomattavasti alhaisempi ja kuidunsaanti jää keliaakikoilla alle puoleen suositetusta, kun taas esimerkiksi kauranjyvän uloimmista kerroksista valmistettavissa leseissä kuitua on 17 g / 100 g (Jokinen, 2002, 14). Sydänliiton ravitsemussuosituksen mukaan kuitua tulisi saada g päivässä (Suomalaiset ravitsemussuositukset 1998). Kauran sopivuudesta keliaakikoille on keskusteltu paljon viime vuosina. Osa varsinkin aikuiskeliaakikoista käyttää kauraa säännöllisesti, osa on kokeillut, mutta saanut oireita. Nämä oireet voivat johtua siitä, ettei kaura todellakaan sovi kyseiselle henkilölle tai siitä, että runsaskuituinen kaura aiheuttaa turvotusta ja muita oireita vähäkuituiseen ravintoon tottuneen vatsassa. Kauran siis pitäisi soveltua ainakin aikuiskeliaakikoille, kunhan kokeilun aloittaa maltillisesti, pienillä määrillä. Keliakialiiton suosituksen mukaan kauraa voivat käyttää aikuisten lisäksi myös lapsi- ja ihokeliaakikot (Emt. 14). Vilja-allergisille kaura ei kuitenkaan välttämättä sovi. Vilja-allergia eroaa keliakiasta siinä, että viljaallergian aiheuttavat myös muut viljan proteiinit, ei pelkästään gluteiini. Viljaallergikko voi siis olla allerginen esimerkiksi kauralle, muttei muille kotimaisille viljoille. Vilja-allergiaa esiintyy erityisesti lapsilla ja se häviää yleensä iän myötä. (Leipätiedotus 2003.) Kauran lisääminen ruokavalioon rikastuttaa sitä usealla tavalla. Kaura on maukasta, terveellistä, antaa kylläisyyden tunteen ja tuo ruokavalioon tuttuutta, eli erityisesti lapsikeliaakikoille kauran soveltuminen olisi hieno asia. Ovathan ruoka-aineallergiat pienille potilaille usein arka asia. Joka tapauksessa kauran kokeilu tulisi aloittaa pienissä määrin, esim. leivän tai leivonnaisten joukossa, kunnes voi kerralla syödä esim. lautasillisen kaurapuuroa aamiaiseksi. Kauran lisäämisestä ruoka valioon kannattaa myös neuvotella lääkärin kanssa. Kaura eroaa esimerkiksi vehnästä proteiinikoostumuksensa takia. Kauran proteiini eli valkuaisaine muistuttaa riisin proteiinia, sisältäen vähän alkoholiliukoista proteiinia, prolamiinia (gliadiini). Vehnän prolamiinifraktio on gluteiini, joka aiheuttaa keliakian (Saastamoinen, M s ). Kaura on ravintoarvoltaan erinomainen.

17 14 Se voittaa muut viljat korkean proteiinipitoisuutensa, sen hyvän laadun, korkean öljypitoisuutensa ja ß- glukaanipitoisuutensa ansiosta (emt. s ). Suomen kaurantuotannosta menee 80 % vientiin (Maatilan Pirkka 5/2002) ja loppuosastakin 2/3 käytetään suoraan rehuksi maatiloilla (Maa- ja metsätalousministeriö 1998). Kauran käytöllä elintarvikkeeksi olisi siis kasvun varaa ja tilausta, onhan kyseessä edullinen ja ravinteikas viljalaji, jonka suhteen Suomi on enemmän kuin omavarainen. Sen, että kaura ei sovi sitä kokeilevalle keliaakikolle, voi aiheuttaa myös kauran epäpuhtaus. Suurilla kauratiloilla ja maatalousvaltaisilla alueilla tuotettu kaura ei ole välttämättä puhdasta, millä tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, ettei kauran seassa ole jäänteitä muista viljoista. Muita kotimaisia viljoja, jotka ovat ruis, vehnä ja ohra voi kulkeutua kauran sekaan jo pellolla tai sitten jatkojalostusvaiheessa jos samoilla laitteilla käsitellään muita viljoja. Hyvin pienetkin määrät gluteiinipitoista viljaa kauran seassa voi aiheuttaa reaktion keliaakikolla. Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen taas johtaa suolivaurioiden korjaantumiseen. Keliakiapotilaille pitäisi tuottaa erityistä keliakia kauraa, jonka tuotannossa koko tuotantoketju, niin kasvatus kuin jalostus, on valvottu niin, ettei kaurasatoon joutuisi muita viljoja (Saastamoinen, M ). Kuten edellä on todettu, Aitokaura valmistetaan puhtaasta kasvustosta puhtain menetelmin ja on tällä hetkellä ainoa laatuaan kotimaan markkinoilla. 4 AITOKAURA-TUOTTEIDEN MARKKINOINTIKANAVAT Kuten edellä on jo todettu, Aitokaura-tuotteille olisi myynnin kasvattamiseksi löydettävä toimivia markkinointikanavia vähittäiskaupan rinnalle. Tapaamisessamme Aholoiden kanssa lokakuussa 2002 kävi ilmi, että heidän henkilökohtainen toiveensa oli selvittää mahdollisuudet käyttää suurkeittiöitä markkinointikanavana ja markkinoida Aitokaura-tuotteita kaikille riippumatta siitä sairastaako keliakiaa vai ei.

18 15 Tämä voi kuitenkin muodostua ongelmaksi. Aitokaura-tuotteita on tähän asti vähittäiskaupassa markkinoitu nimenomaan niiden puhtaudella ja sillä, että ne sopivat keliaakikoille, suurkeittiömarkkinoille tähdättäessä kohderyhmäksi muodostuisivat kuitenkin kaikki asiakkaat myyntivolyymin lisäämiseksi. Ongelmana on siis markkinoida Aitokaura-tuotteita kahdelle kohderyhmälle, joilla on erilaiset tarpeet ja vaatimukset tuotteelta. Ne asiakkaat, jotka eivät sairasta keliakiaa saattavat arvostaa tuotteen kotimaisuutta ja puhtautta, mutta eivät välttämättä ole valmiita maksamaan siitä muita kauratuotteita kalliimpaa hintaa. Keliaakikoille puolestaan erikoistuotteiden korkea hinta on tosiasia ja heistä kauraa käyttävät valitsevat omaan ruokavalioonsa sopivan tuotteen hinnasta riippumatta niin kauan kunnes edullisempia vaihtoehtoja tulee markkinoille. Aitokaura-tuotteiden eri kohderyhmät tulisi ongelman ratkaisemiseksi segmentoida eli ryhmitellä jollakin perusteella (Lahtinen ym. 1998, 120). Segmentoinnin perusteena voitaisiin Aitokaura-tuotteiden tapauksessa käyttää käyttäytymiseroihin perustuvia kriteerejä, kuten ostomotiivit ja elämäntyylit. Ostomotiivi voi olla esimerkiksi asiakkaan sairauden tai eettisten syiden vuoksi noudattama erikoisruokavalio. Business-to-business- markkinoinnissa kohderyhmät lohkotaan kuten asiakasryhmät, mutta kuluttajan ominaisuuksien sijaan käytetään yritysorganisaatioiden käyttäytymis- ja ostomotiiveja (emt. 125). B-to-b- markkinoinnissa suurkeittiömarkkinat voitaisiin segmentoida esimerkiksi keittiön koon, asiakkaiden tai hankintapolitiikan mukaan. Myös suhdemarkkinoinnin merkitys korostuu business-to-business- markkinoinnissa. Jos yrittäjät kuitenkin päättävät markkinoida tuotettaan kaikille segmentoimatta asiakasryhmiä erikseen, puhutaan one-to-one- markkinoinnista. Tällöin keskitytään asiakkaihin yksilöinä ja tuotetta ja palveluita räätälöidään jokaisen asiakkaan tarpeisiin (emt. 130). Segmentoinnin jälkeen voidaan jokaisen kohderyhmän tavoittamiseksi päättää markkinoinnin toimenpiteet ja käytettävät markkinointikanavat.

19 16 Jakelukanavalla, eli markkinointi- tai myyntikanavalla tai jakelutiellä tarkoitetaan asiakassuhteiden ketjua, jonka kautta tuote, eli tässä tapauksessa Aitokaura-paketti, siirtyy valmistajalta asiakkaalle (Anttila ym. 1994, ). Edellä mainittuja termejä käytetään kirjallisuudessa rinnakkain. Työssämme käytämme tästä lähtien käsitettä markkinointikanava, koska se korostaa yrittäjän aktiivista markkinointiroolia enemmän kuin jakelu- tai myyntikanava tms. Markkinointikanava painottaa nimenomaan kommunikaatioyhteyden luomista yrityksen ja sen kohdemarkkinoiden välille. Käsite sopii siis myös paremmin asiakaslähtöiseen ajattelutapaan (Forsman ym. 1998, 7). Markkinointikanavan käyttö voi siis olla yksi tapa tuoda tuote asiakkaan saataville. Erilaisia markkinointikanavavaihtoehtoja voivat olla vähittäiskauppa, suoramyynti, suurkeittiöt, agentti, jälleenmyyjät, tukkuliike sekä kaupan ryhmittymät, kuten esimerkiksi Kesko (emt ). Seuraavaksi käsittelemme eri markkinointikanavien hyviä ja huonoja puolia ja käyttömahdollisuuksia Aitokaura-tuotteiden jakelussa, sekä keskitymme toimeksiantoomme eli suurkeittiökaupankäynnin mahdollisuuksiin Aitokaura-tuotteiden markkinointikanavana. 4.1 Markkinointikanavat Markkinointikanavien valinta on keskeisiä yritystoimintaan liittyviä päätöksiä. Ei riitä, että yritys valmistaa asiakaslähtöisesti kehitetyn tuotteen, vaan on myös ratkaistava, miten tuote ja sen tarjontaan liittyvä palvelu sekä asiakas kohtaisivat parhaalla mahdollisella tavalla (Forsman ym. 1998, 9). Usein yrityksissä käytetäänkin rinnakkain useita markkinointikanavia eri asiakasryhmien saavuttamiseksi. Elintarvikeala on pienelle toimittajalle vaikea toimintaympäristö. Tuotteiden tai toimintatavan erilaistamisesta huolimatta hintakilpailu on kovaa ja perinteisiin markkinointikanaviin eli esimerkiksi tukkuliikkeisiin pääsy vaikeaa. Sekä elintarviketeollisuus että kauppa ovat keskittäneet toimintojaan ja ketjuuntuneet kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.

20 17 Lähtökohtana markkinointikanavan suunnittelussa ovat yritystoiminnalle asetetut tavoitteet ja yrityksen kohderyhmä eli tuotteen loppukäyttäjä. Lahtisen ym. (1998, 187) mukaan loppukäyttäjiä voivat olla kuluttajataloudet, yritykset, julkistaloudet ja järjestöt. Aitokaura-tuotteiden tapauksessa kuluttajataloudet ovat tavoitettavissa vähittäiskaupan avulla. Kuluttajien kannalta onkin helpompaa, kun maaseutuyritysten tuotteita voi ostaa vähittäiskaupan liikkeistä. Samalla maaseutuyritysten erilaiset tuotteet täydentävät ja monipuolistavat vähittäiskauppojen tuotevalikoimaa. (Forsman ym. 1998,10). Vähittäiskauppoihin rinnastettavissa oleva jakelukanava on erikoisliikkeiden ryhmä. Erikoisliikkeisiin luetaan mm. torit, kauppahallit ja yksittäiset, jonkin tuoteryhmän ympärille perustettu liike, esimerkiksi makeiskauppa. Kuten edellä on kerrottu, Aitokaura-tuotteita on Jyväskylässä myynnissä päivittäistavarakauppojen lisäksi Kauppahallissa. Forsmanin ym. (1998, 11) mukaan erikoisliikkeiden ongelmaksi muodostuu se, että niissä myytävät tuotteet vaikuttavat kuluttajan näkökulmasta usein liian kalliilta. Yhä useammat suomalaiset syövät ainakin yhden aterian päivässä jossain julkisen hallinnon ruokalassa. Nämä suomalaiset ovat koululaisia ja opiskelijoita, julkisen hallinnon työntekijöitä, yritysten ja järjestöjen työntekijöitä, joista monet noudattavat syystä tai toisesta jotakin ruokavaliota. Suurkeittiö toimii siis tavallaan sekä jakelukanavana että loppukäyttäjänä, sillä se paitsi valmistaa raaka-ainesta ruokaa myös osaltaan tuo tuotteita kuluttajien tietoisuuteen. Suurkeittiöt toimivat usein myös edelläkävijänä uusien tuotteiden käyttöön otossa; monet einekset ja puolivalmisteet ja ovat ensin tulleet käyttöön suurkeittiöille ja sitten vähittäiskauppoihin kuluttajien saataville. Keskeistä markkinointikanavien valinnassa on myös se miten kattava jakelusta halutaan. Jakelu voi olla joko intensiivistä, selektiivistä tai eksklusiivista. Intensiivisessä jakelussa pyrkimyksenä on saada tuote myyntiin mahdollisimman moneen kanavan eri portaissa toimivaan myyntipisteeseen. (Anttila ym.1994, )

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä

Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Tuotekortti pienyrityksen ja kaupan välisessä yhteistyössä Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina hanke Jukka Jokiranta FocusIt Consulting Oy 2010 Tuotekortti

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Keliakia ja gluteeniton ruokavalio Keliakia Keliakia on sairaus, jossa

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy,

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, 6.10.2016 Palvelun tausta Palvelu sai alkunsa vuonna 2013 havainnosta, että tuottajien

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin KEVÄTBAROMETRI

Pohjois-Karjalan kauppakamarin KEVÄTBAROMETRI vk 17-18 531 vastausta: 123 kpl 323 kpl 66 kpl muut 19 kpl Vastaajat / toimiala Vastaajat / henkilöstömäärä 12 % 4 % 23 % muu 10 % 4 % alle 50 hlöä 50-249 hlöä 250 tai yli hlöä 61 % 86 % Odotukset suhdannenäkymistä

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa

Risto Jämsén Elintarvikepäivä Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Risto Jämsén Elintarvikepäivä 2016 Pääomasijoittajan matkassa makujen maailmoissa Oppia neljällä vuosikymmenellä 12.5.2016 2 Hallintoa ja hallituspaikkoja 12.5.2016 3 Makua Foods Oy käynnistyy Kotimainen

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot