OMAT SIIVET tapahtuman kehittämisprojekti

Transkriptio

1 Tiitus Lahti OMAT SIIVET tapahtuman kehittämisprojekti Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tiitus Lahti Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke Omat siivet tapahtuman kehittämisprojekti Tiivistelmä Omat siivet tapahtuma on Nilsiän yhtenäiskoulun yläkoulussa järjestettävä tapahtuma yhdeksännen luokan oppilaille. Toimintapäivä järjestetään viimeisellä kouluviikolla, jolloin oppilaat ovat jo suuntaamassa katsettaan tuleviin haasteisiin. Omat siivet toimintapäivä antaa vihjeitä siitä, mitä kaikkea tulisi huomioida peruskoulun päättyessä ja uuteen koulutusasteeseen siirryttäessä. Nämä erilaiset tietoiskut tapahtuvat alan ammattilaisten toimesta. Tapahtuman järjestäjä on yhteistyössä Nilsiän yläkoulu ja Nilsiä Team, joka on paikkakunnalla nuorisotyötä tekevien eri työmuotojen yhteinen moniammatillinen foorumi. Omat siivet päivään on pyydetty yhteistyökumppaneiksi työvoimatoimiston edustaja, kelan edustaja, rahoituslaitosten edustaja, Opiskelijan vuokranvälitystoimen edustaja, ammattioppilaitoksen asuntolanhoitaja, vakuutusalan edustaja, poliisia. Yhteistyökumppanit kertovat omaan alaansa liittyviä vihjeitä koulunsa päättäville oppilaille, lisäksi koulun kotitalousopettaja on tehnyt oppilaitten kanssa etukäteisvalmistelua, joissa näytetään esimerkein opiskelijan perushankintoihin liittyviä esineitä ja niiden kustannuksia. Opinnäytetyöni on Omat siivet tapahtuman kehittämisprojekti. Teoria osassa on etsitty nuoren kehitykseen ja elämänhallintaan liittyviä tietoja. Opetussuunnitelman tavoitteita on tarkasteltu päivän teeman, toisen asteen kouluun siirtymisen, näkökulmin. Tapahtuman kehittämiseen liittyen tein etukäteiskyselyn Nilsiän yläkoulun 9. lk:n oppilaille. Kyselyssä selvitin oppilaitten omia toiveita, joita he haluaisivat käsitellä Omat siivet tapahtumassa toukokuussa Ennakkokyselyyn vastasi 58 oppilasta. Tapahtuman päätyttyä tein palautekyselyn samoille nuorille, johon vastasi 50 oppilasta sekä 4 yhteistyökumppania. Tapahtuman kehittämiseen tähtääviksi toimenpiteiksi löytyi mm. ennakkoinfon parantamisessa, kanavanvetäjien esiintymiseen liittyviä vinkkejä, jaettavaan materiaaliin liittyviä toiveita sekä loppuyhteenvedon tiivistämiseen liittyvät huomiot. Asiasanat (avainsanat) nuoret, peruskoulun yläaste, kouluyhteisö, koulutusvalinnat, elämänhallinta, tulevaisuus Sivumäärä Kieli URN 51 + liitteet 12 s Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Leila Pihlaja Opinnäytetyön toimeksiantaja Nilsiä Team Nilsiän yhtenäiskoulun yläkoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April Author(s) Tiitus Lahti Degree programme and option Degree Programme in Social Work Name of the bachelor's thesis Own Wings developing project Abstract Omat Siivet Own Wings is an event of Nilsia s upper level comprehensive school, aimed at 9 th graders. The activity day is held on the last week of term, when pupils have already started looking into new challenges beyond. Omat siivet activity day gives advice on what should be taken into consideration when comprehensive school finishes and when moving into the new level of education. These different advice bulleting points are done by the professionals of their field. The even organizer is co-organising it with Nilsia s comprehensive school and Nilsia Team, which is local forum, working on different forms of youth work. Omat siivet activity day has asked co workers such as a representitive from KELA, insurance company representative, police etc to be present. Co-workers will give advise, related to their field of knowledge, to the pupils. In addition to that, the teacher of Home Economics has prepared precautionary plans, with examples, what to include in a pupil s budget of basic purchases to get start with. The dissertation of Omat Siivet is a development project of the event. The research information on youth development and life management has been carried out in theory. The goals of educational planning has been approached from a point of view the theme of the activity day. I carried out a pre- questionnaire of the activity day for the 9 th graders of Nilsia upper comprehensive school. In the questionnaire I tried to map out the pupil s own expectations for the Omat siivet event. 58 pupils filled out the form. After it, I planned out feed back form, which was answered by 50 pupils and 4 co-workers. It was mentioned in the feedback that the event would benefit from the improvement of pre/information given, presentation material and summary. Subject headings, (keywords) youth, comprehensive school, school society, school options, life management, future Pages Language URN 51 pgs. + append. 12 pgs. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Leila Pihlaja Bachelor s thesis assigned by Nilsiä Team Nilsiän yhtenäiskoulun yläkoulu

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORTEN ELÄMÄNTILANNE PERUSKOULUN PÄÄTTYESSÄ Nuoren identiteetin kehittyminen Selviytyminen nuoruuden kriiseistä ja oman elämän hallinta Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutuminen TAPAHTUMAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Omat siivet tapahtuman lähtökohdat ja opetussuunnitelman tavoitteet Tapahtuman toimintaympäristö Tapahtuman suunnittelu Omat siivet tapahtuman käytännönjärjestelyt Omat siivet tapahtuman toteutus Tapahtuman toteutuksen arviointi POHDINTA...37 LÄHTEET. 43 LIITTEET

5 1 JOHDA TO 1 Omat siivet tapahtuma on Nilsiässä järjestettävä tapahtuma, jossa yläkoulun kanssa tehdään yhteistyötä uudella tavalla. Lähtöidea tähän on eräässä Yhteisvastuu tapahtuman seminaarissa kuultu luennoitsijan kertoma tositilanne; nuori poika oli muuttanut kotoa pois ja saanut ensimmäisen opintorahansa muutama viikko koulun alkamisen jälkeen. Pian hän oli kuitenkin tullut koulukuraattorin luokse kertomaan rahahuoliaan, kun kuraattori oli kysynyt mihin vasta saatu opintoraha oli kulunut? Vastauksena oli ollut ostin niillä rahoilla auton ja vesisängyn. Kotoa pois muuttamisen vapaudentunne ja vastuu oman elämän hallinnasta ei ehkä ollut vielä tasapainossa tällä pojalla. Paikkakunnallamme nuorten kanssa työskentelevien eri työntekijöiden kanssa toimivan moni ammatillisen Nilsiä Team n nimissä kehittelimme Omat siivet nimisen tapahtuman, jonka tavoitteena on tukea nuorten itsenäistymistä ja antaa valmiuksia muuttoon kotoa pois, uudelle opiskelupaikkakunnalle. Omat siivet tapahtumassa koulusta lähteville yhdeksäsluokkalaisille tuodaan käytännön esimerkein ja alan ammattilaisten kertomana hyödyllistä tietoa siitä, mitä kaikkea on hyvä huomioida muuttaessa kotoa pois opiskelun vuoksi. Useat paikkakuntamme nuorista siirtyvät toki yhdeksänneltä luokalta lukioon ja asuvat vielä kotona kolmisen vuotta, mutta osalle tapahtumassa esille nostettavat asiat tulevat tutuksi jo muutaman kuukauden päästä opiskelun alettua toisella paikkakunnalla. Kummassakin tapauksessa Omat siivet tapahtuman hyöty tulee esiin, joko aiemmin tai vähän viiveellä. Ensimmäinen tapahtuma oli 2005 ja sen jälkeen se on toistettu vuosittain toukokuun lopussa. Opinnäytetyöni aiheeksi valitsin vuoden 2007 Omat siivet tapahtuman kehittämisen, saadaksemme tapahtuman vastaamaan entistä paremmin nuorten toiveita. Näin se hyödyttää nuoria entistä enemmän. Tapahtuman peruskuvion saa vapaasti kopioida soveltaen muillekin paikkakunnille. Esitän kiitokset Nilsiän yhtenäiskoulun yläkoululle, erityisesti opinto-ohjaaja Vesa Tolvaselle ja kotitalousopettaja Raija Hakkaraiselle yhteistyöstä. Samoin Nilsiä Teamin jäsenille vihjeistä ja vinkeistä. Taloudellisesti opinnäytetyötäni on tukenut Nilsiän seurakunta ja Kirkon nuorisotyöntekijät ry. jolta sain apurahan tähän työhön. Kiitos!

6 2 UORTE ELÄMÄ TILA E PERUSKOULU PÄÄTTYESSÄ 2 Mitä nuoruus on? Nuoruuden määritelmä on jossain määrin epäselvä, tässä tutkimuksessa selvitetään ensin nuoruutta terminä ja nuoren identiteetin muodostumista. Nuoren psyykkinen kehitys on monitahoinen asia ja sitä selvitetään kehitysvaiheitten ja kehitystehtävien kautta. Tässä tutkimuksessa keskitytään keskinuoruuteen, jota kehitysvaihetta peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat elävät läpi. Peruskoulun päättäminen ja uuden kouluasteen aloitus on nuorelle murrosvaihe, joka voi olla myös kriisi. Pohdittavaksi otetaan nuoren elämään liittyvät muutokset ja niiden aikaansaamat haasteet ja kasvumahdollisuudet. Tutkimuksessa selvitetään nuoren elämänhallinnan muodostumista ja sitä, miten koulu pyrkii tukemaan nuoren itsetunnon vahvistumista. Lisäksi selvitetään Nilsiän yhdeksäsluokkalaisten hakemia opiskelupaikkoja vuonna Tiedot yhteishausta kertoo mihin Nilsiästä suunnataan opiskelemaan ja tämä auttaa kehittämään Omat siivet tapahtumaa paremmaksi, kun osataan kysyä mukaan yhteistyökumppaneiksi esim. Kuopion suunnan opiskeluasumiseen liittyviä ammattilaisia. 2.1 uoren identiteetin kehittyminen Mitä on olla nuori tämän hetken Suomessa? Haasteellista! "Nuoren on usein vaikea löytää paikkaansa ja identiteettiään globalisoituvassa ja taloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä korostavassa maailmassa. Nuorisotyön keskeisenä tehtävänä onkin tukea erilaisia kulttuurisia yhteisöjä, joissa nuoret voivat kehittää identiteettiään ja kasvaa yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja aktiivisiksi jäseniksi" todetaan opetusministeriön nuorisoyksikön kokoamassa Nuoruus Suomessa julkaisussa. Miten tätä haasteellisuutta voisi lieventää? Lähtökohdaksi voisi ottaa eri nuorisojärjestöjen yhteistyön, jossa nuoria pyritään kohtaamaan yksilöinä ja erilaisina persoonina. Eläen heidän kanssa yhdessä, ilman ylhäältä kaitsevasti katsovaa, näkökulmaa. Aluksi on hyvä selvittää mitä itse nuoruus on? (Opetusministeriön www-sivut: Nuoruus suomessa julkaisu 2004.) Nuoruus määritteenä on melko tuore termi. Suomalaisessa nuorisotutkimuksissa nuorison synnyn ja nuoruuden historian alun on nähty sijoittuvan lähinnä 1950-luvulle

7 3 äänilevyteollisuuden syntyvaiheeseen. Äänilevyteollisuuden ja nuoruuden yhteys löytyy kevyen musiikin kulutuksen kasvusta, josta seurasi nuorisokulttuurien esiinmarssi. Nuoruuden ja nuorison synty on myös ajoitettu modernin teollisen yhteiskunnan alkuvaiheisiin. Teollisuuden kasvun toi muuttoliikkeen kaupunkeihin ja tehtaisiin tarvittiin työvoimaa ja myös lapset kelpasivat työntekijöiksi. Vuonna 1889 annettiin asetus, jonka mukaan alle 12-vuotiaat eivät saaneet tehdä työtä lainkaan ja alle 15- vuotiaiden työ oli luvanvaraista ja työaika enintään kuusi tuntia. Näistä lasta suojelemaan tarkoitetuista työhön liittyvistä rajoituksista voidaan katsoa alkaneeksi nuoruuden ensimmäiset määritelmät. Lakisääteisesti todettiin, kuka on lapsi ja nuori. (Aaltonen ym. 2003, 29.) Mikä on nuoruuden merkitys? Aalberg ja Siimes mainitsevat kirjassaan Lapsesta aikuiseksi nuoruusiän kehitykselliseksi tehtäväksi seuraavaa: nuoruuden kehityksellisenä päämääränä on saavuttaa itse hankittu autonomia. Nuoruuteen kuuluu jännitteet, jotka syntyvät sisäisten ja ulkoisten syiden vaikutuksesta. Ei ole helppo muuttua lapsesta, joka on riippuvainen vanhemmistaan, kohti aikuisuuden riippumattomuutta. Aalberg ja Siimes listaavat asiat, jotka nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvina tehtävinä: 1. irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamistaan tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla, 2. puberteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen sekä 3. ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana. Nuoruuden aikana otetaan oma ruumis hallintaan. Silloin hallitaan sisäiset yllykkeet, jäsennetään seksuaalisuutta naisena tai miehenä sekä itsenäistytään. (Aalberg ja Siimes 1999, ) Nuoruus 12-vuotiaasta 22-vuotiaaseen voidaan jakaa eri vaiheisiin. Tällöin puhutaan varhaisnuoruudesta (12 14-vuotiaat), varsinaisesta nuoruudesta (15 17-vuotiaat) ja jälkinuoruudesta (18 22-vuotiaista). Tässä tutkimuksessa keskitytään varsinaiseen nuoruuteen, johon yhdeksäsluokkalaiset kuuluvat. (Aalberg ja Siimes 1999, 56)

8 4 Varsinaisessa nuoruudessa, vuotiaana, nuori on saanut osittain hallintaansa varhaisnuoruuden yllykepaineen ja alkanut sopeutua muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Peruskoulun päätösvaiheessa, kun varhaisnuori alkaa siirtyä varsinaiseen nuoruusikään, monet varhaisnuoruuteen liittyvät kehitystehtävät on jo osittain ratkaistu. Ristiriidat suhteessa vanhempiin on lientyneet. Toistuvat konfliktit vanhempien kanssa ovat vähentyneet, ja nuori on luopunut korostuneen mustavalkoisesta asenteestaan. Samastuminen vanhempiin, muihin aikuisiin ja ikätovereihin kiinteyttää nuoren persoonallisuutta, 16-vuotiaan seksuaalinen identiteetti on jo selkiytymässä, vaikka siihen liittyy vielä epävarmuuksia ja pelkoja. Hämmentävät seksuaaliset yllykkeet alkavat jäsentyä ja saada merkitystä. Fyysinen kasvu ja siihen liittyvät sekä ensisijaiset että toissijaiset sukupuoliominaisuudet työntävät nuorta kohti aikuisen seksuaalisuutta. Suhde ikätovereihin on muuttunut aikaisempaa valikoivammaksi. Varhaisnuoruudessa nuorisoryhmä oli tärkeä sellaisenaan, nyt ryhmämuodostusta säätelevät yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. (Aalberg ja Siimes 1999, ) Nuoruus lasketaan sijoittuvan ikävuosien väliin. Aalberg ja Siimes nimeävät, kuten edellä jo mainittiin, nuoruuden päämääräksi itse hankitun autonomian. Moilanen ym. kertovat kirjassaan Lasten- ja nuorisopsykiatria, että nuoruus on kehitysvaihe, jonka tarkoituksena on lapsen vähittäinen irrottautuminen lapsuudestaan ja oman persoonallisen aikuisuuden löytäminen. Lapsuudesta nuoruus eroaa siten, että nuorella on monia aikuiseen samastumisen kautta hankittuja taitoja ja toisaalta taas aikuisuudesta nuoruus eroaa siten, että nuori on kypsymätön ja häneltä puuttuu aikuisen kokemusmaailma. (Moilanen ym. 2004, 46 47) Lyhyesti kuvattuna nuoruuden kehitysvaiheitten jako kolmeen ja kehitystehtävät kuvataan seuraavasti: Varhaisnuoruus vuotta Muuttuva suhde omaan kehoon Keskinuoruus vuotta Muuttuva suhde vanhempiin Jälkivaihe vuotta Lopullinen aikuisen persoonallisuuden eheytyminen (Aalberg ja Siimes 1999, ) Keskinuoruudessa nuorelle merkittäviä ovat erilaiset harrastukset ja roolikokeilut. Nuoren kehitystä edistää ja irrottautumista vanhemmista edesauttaa ikätovereiden ka-

9 5 nssa oleminen. Ystävyyssuhteet saavatkin entistä merkittävämmän osan nuoren elämässä. Tunnesuhteen luonne vanhempiin muuttuu, vaikka he säilyvätkin nuoren tärkeimpinä aikuisina. Keskinuoruudessa nuoren minä on herkkä ja haavoittuva ja nuori on altis kaikenlaisille erokokemuksille. Oman kehon, myös seksuaalisuuden, haltuunotto ja kokeminen myönteisenä ja tyydytystä antavana on tärkeä. (Moilanen ym. 2004, ) Lehtinen ja Lehtinen toteavat kirjassaan Mikä mättää? Murrosiän muutokset kotona ja koulussa nuoren psyykkisestä kehityksestä seuraavaa: Henkisen kasvun tuloksena nuoruusiässä alkaa elämän suurten kysymysten pohdinta: Kuka minä olen? Mistä minä tulen? Mihin minä menen? Tämän kehityskaari näkyy selvästi koulussa. Seitsemäsluokkalaiset ovat vielä melko lapsenomaisia, ja se täytyy ottaa opetuksessa huomioon. Sen sijaan yhdeksäsluokkalaiset pohtivat mielellään asioita, ottavat kantaa, väittelevät ja perustelevat, ja ovat samalla kokemattomuuttaan kannanotoissaan mustavalkoisia. Tästä syystä juuri yhdeksännellä luokalla katsomusaineissa pohditaan esimerkiksi etiikan kysymyksiä (Lehtinen ja Lehtinen. 2007, 22). Jokaisen nuoren on etsittävä omaa identiteettiään. Isotalo ja Kinnunen mainitsevat kirjassaan Omaan kämppään, että Nuoruuden yksi kehitystehtävä on oman identiteetin luominen. Sana identiteetti tulee latinankielisestä sanasta identitas, joka merkitsee samaa kuin samuus ja jatkuvuus. Ihminen haluaa oppia tuntemaan itseään ja kokea itsensä samaksi persoonaksi erilaisissa tilanteissa. Hän haluaa myös, että muut näkevät hänet samana persoonana eri tilanteissa ja eri rooleissa. (Isotalo ja Kinnunen 2004, 16.) Isotalo ja Kinnunen käyttävät kirjassaan identiteetin jakoa neljään tasoon sosiologi Marcian näkemyksen pohjalta. 1) Epäselvä identiteetti, joka on seurausta siitä, että nuori ei ole osannut valita eikä sitoutua. Hän ei tiedä mitä haluaa ja pelkona on myös se, että valinnan jälkeen joku muu vaihtoehto voi jäädä epäselväksi. Toinen tekijä epäselvästä identiteetistä on vauhti, nuorella voi olla liian kova vauhti elämässään, joten ei ehdi jäädä miettimään mitä haluaa omalta elämältään.

10 6 2) Kadoksissa oleva identiteetti, on vielä etsinnän alla. Nuori punnitsee erilaisten vaihtoehtojen välillä ja valintoja tuntuu olevan liian paljon ja niistä on vaikea tietää mikä on oikea ja mikä väärä. 3) Omaksuttu identiteetti voi myös löytyä varhaisessa vaiheessa. Tähän on usein malleina omat vanhemmat tai muut auktoriteetit. Tällöin nuori on usein vahvasti riippuvainen omista vanhemmistaan tai vertaisryhmistä. Turvallisuudentunne löytyy samastuessa muiden esimerkkeihin ja nuorella ei syystä tai toisesta ole kykyä tai halua etsiä omaa tietään. 4) Selkiytynyt identiteetti kertoo, että nuori on käynyt läpi elämänsä epäselvyyksiä ja kriisissä punninnut erilaisia vaihtoehtoja ja päätynyt valitsemaan jonkun vaihtoehdoista sitoutuen siihen. Hän valitsee itsenäisesti omat harrastukset ja uravalintakin voi poiketa vanhempien malleista. Hänellä on myös vahva halu toteuttaa omia päämääriään eikä hänen tarvitse miellyttää vanhempiaan. Identiteetin selkiytyminen on pitkäkestoinen, aikuisuuteen asti ulottuva prosessi. Identiteetin pää-alue on ideologinen ja ihmissuhteisiin liittyvä itsensä selkiyttäminen. Tällaisia osa-alueita ovat ammatinvalintaan liittyvät asiat, poliittiset, uskonnolliset ja elämäntyyliin liittyvät valinnat. Ihmissuhteisiin kuuluvat taas ystävyyteen, seurusteluun, sukupuolirooleihin ja vapaa-aikaan liittyvät valinnat. (Isotalo ja Kinnunen 2004, ) Mitä nuoret tarvitsevat? Aalberg ja Siimes listaavat kuusi keskeistä tekijää, joita nuoret tarvitsevat kehittyessään lapsesta aikuiseksi. 1. Nuoret, kuten lapsetkin, tarvitsevat sitä, että heistä pidetään. Jos nuorista ei pidetä, voidaan unohtaa vaatimukset siitä, että he käyttäytyisivät hyvin. Pitäminen ei vielä riitä, mutta se on ehdoton edellytys nuorten kehitykselle. 2. Nuoret tarvitsevat fyysistä ja emotionaalista tilaa kehittyä, oppia tuntemaan itsensä, rajansa ja mahdollisuutensa, sekä tilaa tehdä erehdyksiä ja kokeiluja. Vanhemmat ja auktoriteetit eivät voi jatkuvasti painostaa, rajoittaa ja asettaa odotuksia. On tärkeää, että nuori voi tuntea itsensä todelliseksi ja välttää vääriä ratkaisuja. 3. Nuoret tarvitsevat ikätovereita. Ikätoverit auttavat kasvamisessa, ja nuoruusiässä solmitut ystävyydet ovat parhaimpia ja läheisempiä useimmille koko elämän ajan.

11 7 4. Nuoret tarvitsevat rajoja. näin he oppivat tuntemaan itsensä ja yhteiskunnan. huonoa käyttäytymistä ei voida aina selittää ja järkeistää. Jossakin kohtaa täytyy ottaa vastuu. 5. Nuorille on tärkeää saada uhmata asetelmaa, jossa heidän riippuvuutensa kohdataan ja jossa heidän uhmaansa vastataan. Heidän kehityksensä kannalta on tärkeää voida toistuvasti töniä aikuisten hallitsemaa yhteiskuntaa niin, että yhteiskunta vastaa siihen. 6. Nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa. Vain silloin edellä esitetyt asiat ovat mahdollisia. (Aalberg ja Siimes 1999, ) Toisaalta identiteetin rakentaminen voi olla aikuisillekin vaikeaa. Pirjo Nuutinen kuvaa verkkojulkaisussaan Nuoret koulu tulevaisuus. Eriksonin mukaan yksilöiden identiteetin muodostuksen vaikeudet ja häiriöt liittyvät jyrkkiin muutoksiin koko kansan ja kulttuurin identiteetissä (Erikson 1968; 1994; Crain 1980, 167). Elämme tällaista jyrkkää muutosta. Monet tutkijat ovat päätyneet siihen, että nykyihmisen minuus on epävakaa ja hajanainen ei vain murrosiän kriisissä kamppailevan nuoren, vaan yhtä lailla aikuisten (Nuutinen 2004, Nuoruus Suomessa, www-dokumentti). 2.2 Selviytyminen nuoruuden kriiseistä ja oman elämän hallinta Nuoruus on aikaa, jolloin muutokset fyysisesti ja henkisesti ovat nopeita. Jarasto ja Sinervo mainitsevat kirjassaan Murrosikäisen ja nuoren maailma, että murrosikä on vaihe, jolloin perheen ihmissuhteet joutuvat kovalle koetukselle. Nuoren kehitystehtäviin kuuluu irtautuminen lapsuuden perheestä ja laajempaan sosiaaliseen yhteisöön siirtyminen. Tähän irrottautumiseen liittyy monia tunteita ja erilaisia kausia. Oleellista on, että se voi tapahtua ilman, että nuori joutuu kokemaan tarpeettomia syyllisyydentunteita tai että se horjuttaa liikaa muiden perheenjäsenten tasapainoa, aiheuttaa ahdistusta, katkeruutta tai vihaa. (Jarasto ja Sinervo 1999, ) Nuori tarvitsee tilaa. Tämä on niin fyysistä kuin henkistä. Oma huone on nuorelle tärkeä, se on hänen omaa reviiriään, jonne muilla ei ole ilman lupaa tulemista. Kehitykselle on tärkeää, että on paikka, joka on ikioma. Oman rauhallisen sopen, huoneen tai

12 8 parven lisäksi nuori tarvitsee ympärilleen henkistä tilaa. Tämä on usein monta kertaa kiperämpi kysymys kuin konkreettinen tila. Nuoren sisäisessä maailmassa tapahtuu nyt enemmän tai vähemmän tiedostettuja uusia asioiden hahmotuksia. Toisaalta hän etsii huomiota, kiinnostusta ja keskustelukumppania, toisaalta hän etsii yksityisyyttä. Tällainen henkisen tilan vaatiminen ja vanhemmilta sen antaminen on nuoren omien ajatusten ja näkemysten arvostamista. Nuori haluaa rakentaa omaa maailmankatsomusta ja se saattaa poiketa vanhempien vakiintuneista näkemyksistä. Tämä saatetaan hakea myös kärjistysten kautta ja tarkoituksellisten vastakkainasettelujen avulla. Se kysyy aikuisilta kärsivällisyyttä. Tieto siitä, että on olemassa aikuisia, jotka arvostavat juuri nyt tällaisenakin, luo nuoren ympärille henkistä avaruutta. (Jarasto ja Sinervo 1999, ) Siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen on henkisen kehityksen kannalta tärkeää aikaa. Jaari kirjoittaa kirjassaan Itsetunto, elämänhallinta ja arvot, että tutkimustentulosten mukaan yksilön elämässä lähiaikoina tapahtuneet stressaavat elämäntapahtumat heikentävät kuitenkin elämänhallintakykyä erityisesti nuorilla aikuisilla (Jaari 2004, 175). Turvallinen peruskuvio koti, koulu ja vapaa-aika asettuvat muutokselle alttiiksi peruskoulun päättymisen myötä. Tämä voi olla pelottavaa, kun samalla tulisi miettiä pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia valintoja joiden onnistumisia ei voi etukäteen tietää. Yhdeksännen luokan päättäminen voi olla myös stressaavaa ja kriisin paikka. Kehityskriisissä kriisin aiheuttaa normaaliin kehitykseen liittyvä elämänmuutos. Tällaisia elämänmuutoksia voi olla esimerkiksi muutto pois lapsuudenkodista, opiskelujen aloittanen, naimisiin meno, lapsen syntymä, työpaikan vaihto tai eläkkeelle jääminen. Kriisissä oma tilanne tuntuu vaikealta, jopa ylivoimaiselta. Tuolloin saattaa tuntua kuin olisi eksyksissä eikä osaisi enää selviytyä ja toimia asianmukaisesti. (Ruishalme ja Saaristo 2007, 29.) Samulin kirjoittaa Kriisityön käsikirjassa kriisien lajeista, että ne voidaan jakaa kahteen ryhmään, kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Kehityskriisien tai elämänkriisien puhkeamiseen voivat johtaa monet erilaiset tapahtumat, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Kehityskriiseihin ei yleensä liity mitään äkillistä ulkoista tapahtumaa. niistä ollaan etukäteen tietoisia ja niihin voi valmistautua. Ne ovat luonnollisen

13 kehittymisen ja kypsymiseen liittyviä siirtymävaiheita. (Pohjolan-Pirhonen, Poutiainen ja Samulin 2007: 13.) 9 Traumaattinen tapahtuma voi aiheuttaa psyykkisen vamman ja laukaisee yleensä traumaattisen kriisin. Ihminen on kriisissä, jos hän joutuu elämäntilanteeseen, jossa hän ei selviydy aikaisemmalla elämänkokemuksella tai tiedoilla ja aikaisemmin opitut reaktiotavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen. Kriisit voivat olla ikäkausiin liittyviä kehityskriisejä tai jonkun traumaattisten tapahtumien laukaisevia traumaattisia kriisejä. (Cullberg 1996, 17.) Kehityskriisit kuuluvat elämään normaaleina siirtymävaiheina, joissa on opittava luopumaan jostakin tutuksi tulleesta, jotta voisi syntyä jotain uutta. Tällaisia ovat esimerkiksi vaiheet: lapsesta aikuiseksi, murrosiän läpikäynti, siirtyminen koulusta opiskelemaan, itsenäistyminen. Osa nuorista voi ohittaa kehitysvaiheen ikään kuin huomaamatta, osalle se saattaa aiheuttaa voimakkaankin kriisin. Kriisin laukaisijana voi olla se, että samanaikaisesti on kasautunut monia ongelmia, joita ei pystykään ratkaisemaan. (Suomen Mielenterveysseuran www-sivut.) Miten nähdä uhkien tilalla mahdollisuuksia ja päästä pelkojen yli suuntaamaan haasteellisia tulevaisuuden mahdollisuuksia kohti? Karvinen ym. viittaavat opinnäytetyössään Antonovskyyn, joka toteaa, että yksilön selviytymiseen vaikuttavat oleellisesti hänen käytettävissä olevat voimavaransa, joita ovat aineelliset voimavarat kuten raha, tiedolliset voimavarat, kuten koulutus, minäkuva, selviytymiskeinot, sosiaaliset suhteet ja kulttuuriset tekijät. (Karvinen ym. 2006, 11) Fyysisessä kehityksessä puberteetin muutokset käynnistävät nuoruusiän kehityksen ja erottavat nuoren selkeästi lapsesta. Nuoruusikä eroaa lapsuudesta myös psyykkisen kehityksen piirteissään. Nuoruuden kehityskausi on täysin omaleimainen ja lapsuudesta erillinen kehitysjakso ihmisen elämässä. Nuoret haluavat elää ja kokea oman, vain heille kuuluvan maailman, josta vain he löytävät tyydytyksen ja totuuden. Näihin pyrkimyksiin liittyy myös toinen puoli. Ihanteiden ja todellisen kokemuksen vertautuminen nuoren mielessä johtaa pakosta pettymyksiin, joihin taas liittyy raivo, viha ja epätoivo. Usein nuoren kokemusmaailma liikkuu hyvin nopeasti ailahdellen ihanteellisuuden, pettymysten ja raivon kokemusten välillä. (Heiskanen ja Vallisaari 1997, )

14 10 Nuoren fyysisen kasvun myötä tilaa tulee myös henkiselle kasvulle. Suunnitelmat tulevaisuudesta ja omista asioista päättäminen lisääntyy iän myötä. Oman elämän hallinta kasvaa. Selviytyminen kohti aikuisuuden maailmaa vaatii nimenomaan elämänhallintaa. Mitä tämä elämänhallinta pitää sisällään? Elämänhallinta käsitteen katsotaan tutkimusten mukaan liittyvän selkeästi itsetunnon käsitteeseen. Sosiaalipsykologiassa elämänhallintaa on tutkittu sen käsitteen eri merkityksissä melko paljon. Sitä voidaan tarkastella yleisenä elämänstrategiana, jonka avulla ihminen pyrkii selviytymään erilaisissa tilanteissa. Sitä voidaan myös tarkastella henkilökohtaisen hallinnan käsitteenä, itsetehokkuutena ja pystyvyytenä (self-efficacy; Bandura 1977, 1982), koettuna sitkeytenä eli sitoutumisen, hallinnan ja haasteellisuuden yhdistelmänä (locus of control; Rotter 1966, 1975) tai koherenssin tunteena (sense of coherence; Antonovsky 1979) (Jaari, 2004, 77). Elämää ei voi täysin hallita, mutta elämään voi varautua ja valmistautua. Ihmisillä on tarve saada oma elämä kontrolloiduksi, hallintaan. Ruishalme ja Saaristo kirjoittavat teoksessaan Elämä satuttaa, kriisit ja niistä selviytyminen, että elämän hallinnan tunteen menettäminen on kova mutta tärkeä kokemus. Se opettaa nöyryyttä, Monet kertovat, että vasta koettuaan hallinnan tunteen menettämisen he ovat löytäneet itsestään elämänvoimaa, jolla voi selvitä eteenpäin. He ovat uskaltautuneet ottamaan elämän vastaan sellaisena kuin se tulee vaatimatta itseltä mahdottomia. (Ruishalme ja Saaristo 2007, 14.) Elämänhallinta jaetaan usein ulkoiseen ja sisäiseen hallintaan. Ulkoinen hallinta on sitä, että odottamattomat elämän kulkua järkyttävät tekijät ovat kyetty torjumaan tai, että ihminen on kyennyt toteuttamaan elämälleen asettamat tavoitteet ja tarkoitusperät jokseenkin katkeamatta. Sisäinen elämänhallinta merkitsee sitä, että riippumatta siitä, mitä ihmiselle elämässä tapahtuu, hän kykenee sopeutumaan ja katsomaan asioita parhain päin. Keskeinen tunne elämänhallinnassa on se, miten ihminen pystyy kokemaan oman elämänsä ymmärrettävänä. Tällainen tunne sisältää myös kriisin mahdollisuuden, mutta kriisi ei lamaannuta elämää vaan näyttäytyy ehkä kivulloisena ja hankalana mutta sisältää mahdollisuuden selviytymiseen. Tällainen näkemys elämästä lisää motivaatiota ja uskoa elämään sekä vahvistaa tunnetta asioiden järjestymisestä. (Ruishalme ja Saaristo 2007, )

15 11 Millä tavalla elämäänsä voi hallita? Monet ihmiset tekevä elämäänsä varten suunnitelmia, ikään kuin hahmotelmia, joita voi elämän kuluessa tarkastella, arvioida tapahtunutta ja hakea uusia suuntia. Aikaisemmista kokemuksista voi oppia. Elämästä selviytyy paremmin, kun on arvioinut vaihtoehtoja asioiden kulun suhteen eli on jollakin tasolla varautunut muutoksiin, tehnyt riskianalyysiä omasta elämästä ja itsestään. Tällaisen pohdinnan jälkeen sallii itselleen myös heikkouden ja haavoittuvuuden niiden asioiden suhteen, joiden kulkuun ei voi vaikuttaa. (Ruishalme ja Saaristo 2007, 15.) Ajatukseen siitä, että omaa elämäänsä voi hallita törmää monilla internetin wwwsivuilla, jotka ovat rakennettu vahvistamaan ihmisen positiivisuutta ja nimensä mukaisesti oman elämänsä hallintaa. Elämänhallinta on tunne, henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Se on myös uskoa itseen, kykyä ja tahtoa tehdä valintoja sekä sopeutua ja selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa. Elämän kokeminen mielekkäänä, merkittävänä ja ennakoitavana on osa elämänhallinnan tunnetta, kuten ovat myös elämänarvot, itsetunto ja käsitys siitä millainen olen. (Nyyti ry, www-dokumentti ) Elämänhallinta termi on mainittu Suomen laissa muutamia kertoja. Muun muassa asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) 3 1 mom mainitsee "Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 2 "1) aktivointisuunnitelmalla tarkoitetaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi laadittavaa suunnitelmaa, jonka työvoimatoimisto ja kunta laativat yhdessä henkilön kanssa; 2) kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille". Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004) 3 mainitsee: "Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävät tukitoimet on sovitettava yhteen." Lisäksi elämänhallinta mainitaan laissa säilöön otettujen ulkomaisten kohtelussa (116/2002) 14, sekä vankeuslaissa (767/2005) 2. (Finlex)

16 12 Elämänhallinnan sisältö tulee siis lähelle ihmisen minäkuvaa ja itsetuntoa. Minäkuva kertoo sananmukaisesti siitä, millaisena ihminen itsensä näkee. Itsetunto kertoo lyhyesti itsensä tuntemisesta. Jos ihminen tuntee itsensä, hänen pitäisi tuntea silloin niin hyvät kuin huonotkin puolet itsestään. Samoin, mikäli minäkuva on opittu tuntemaan riittävästi, se pitää sisällään niin vahvuudet kuin puutteet itsessä. Alaja toteaa murrosikäisen vanhemmille tekemässään oppaassaan: Ympäristö vaikuttaa sekä itsetuntoon että minäkuvan muodostumiseen. Riippuen siitä kuinka onnellisten tähtien alla ihminen on syntynyt, hän on saanut tietyn temperamentin. Temperamentilla on vaikutusta siihen, miten ympäristö perhe, luokkatoverit, opettajat suhtautuu lapseen, mikä puolestaan muovaa edelleen lapsen käsitystä itsestään. --- Myönteisellä minäkuvalla tarkoitan sitä, että lapsi pystyy hyväksymään mahdollisimman totuudenmukaisen käsityksen itsestään ja pitämään itsestään sellaisena kuin on. (Alaja 2007, 21) Elämässä luonnollisina asioina vastaan tulevia asioita, elämänvaiheen muutoksia, kasvua, voi oppia hallitsemaan. Elämänmuutokset voivat olla kriisejä, mutta sana kriisi tulee latinan kreikkalaisperäisestä sanasta crisis, joka tarkoittaa ratkaisevaa käännettä, päätöksentekoa ja erkaantumista. Muutoksen kokemisessa merkittävää onkin, halusiko muutosta itse vai joutuuko sen kohtaamaan vasten tahtoaan. Nuoren muutto pois kotoa on ratkaiseva käänne, johon voi varautua jo pidempään, mutta silti se on iso askel, jonka ottaminen voi pelottaa. Oman elämän hallintaa liittyy, että peloista huolimatta tällaisia askeleita uskaltaa ottaa. Yhdeksänvuotisen peruskoulun päättäminen ja uuden kouluasteen tuomat haasteet, lukio tai ammatillinen koulutus ovat alkuhankaluuden jälkeen otettavissa haltuun, mutta tähän siirtymään liittyvään alkuvaikeuksiin pyritään vaikuttamaan pehmentävästi juuri Omat siivet tapahtumalla. (Kaulio ja Ylitalo 2007, 17) 2.3 Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutuminen Aaltonen ym. painottavat teoksessaan Nuoren aika elämän merkityksellisyyden ja tavoitteiden löytämistä itsetunnon vahvistajana. Ihmissuhteiden lisäksi nuori alkaa löytämään merkitystä elämälleen myös koulutuksesta ja työelämästä. Hän haluaa ammatin, jossa viihtyy ja jossa kokee olevansa tarpeellinen. Nuori haluaa osata. Jokainen on

17 lahjakas jollakin tavalla ja on tärkeä löytää nuoren vahvoja alueita. (Aaltonen ym. 2003, 177). 13 Suurin osa nuoren elämästä kuluu koulussa, joten koulun merkitys nuoren oppimisen, ajattelutaitojen ja moraalin kehittymisen kannalta on suuri. Yleisesti on tiedostettu, että tulevaisuudessa tarvitaan elinikäistä opiskelua, muuntautumiskykyä, muutosten sietokykyä ja valmiutta kouluttautua jatkuvasti uusiin työtehtäviin. Nuoren edellytetään kasvavan oman elämänsä ja oppimisensa subjektiksi. Tavoitteena on, että nuoresta kasvaa aikuinen, joka olisi aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on korostettu taitoja, joita tarvitaan tiedon hankkimisessa, organisoinnissa ja käyttämisessä. Tavoitteena on syväoppiminen, johon kuuluvat syy-seuraus suhteiden havaitseminen, johtopäätösten tekeminen, asioiden hierarkkisten kytkentöjen tajuaminen sekä opitun yleistäminen ja monipuolisen käytön mahdollisuudet. (Aaltonen ym. 2003, ) Nuorten mielestä koulu on usein tylsä paikka. Tärkeimpänä antina koetaan erilaiset faktat ja nippelitiedot, joita ovat vuosiluvut, kieliopit, matematiikan säännöt. Koulu opettaa myös sosiaalista toimintaa, johon kuuluvat sopeutuminen, ryhmätyöt, luokkahenki ja kavereiden tapaaminen. Nuoret pitävät erilaisuuden suvaitsemista sekä vastuun ja yhteiskunnallisuuden kehittymistä tärkeinä osina kouluaikana muovautuvia asenteita maailmankatsomusta. Koulu on koettu myös kielteisenä oppimiskokemuksena. Hierarkkisuus, yksilöllisyyden huomioimatta jättäminen ja opetuksen kaavamaisuus saavat kritiikkiä. Koulunkäyntiä pidetään tarpeellisena jatko-opintojen kannalta, vaikka se usein tuntuukin merkityksettömältä ja tylsältä. Nuoret tietävät, etteivät koulutodistukset pysty enää takaamaan turvallista työuraa vaan ne ovat pikemminkin välttämättömiä tulevaa opiskelua tai työelämää varten. (Aaltonen ym. 2003, 96.) Suomessa jokaiselle suodaan mahdollisuus opiskeluun, meillä on oppivelvollisuus. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Peruskoulun kesto on yhdeksän vuotta. Nykyisin jako ylä- ja alakouluihin on hämärtynyt. Kunnat ovat keskittäneet perusopetuksen usein samaan pihapiiriin tai yhteiseen koulukeskukseen. Yläasteen ja ala-asteen nimistä on luovuttu ja kuudennelta luokalta siirtyminen seitsemännelle ei ole enää niin suuri kynnys. Perusopetuksesta siirtyminen

18 toisen asteen oppilaitoksiin on isompi askel ja vaatii rohkeuttakin enemmän. (Perusopetuslaki 4) 14 Jarasto ja Sinervo mainitsee, että viimeisen vuoden todistus sekä koulusta mieleen jääneet muistot ovat värittämässä nuoren minäkuvaa, omia kykyjä ja mahdollisuuksia. Suurimmalle osalle suomalaisista koulu antaa hyvät lähtökohdat elämään. Osalle se kuitenkin jää muistoihin epäonnistumisten ja pettymysten aikana. Silloin myöhemminkin on vaikea kiinnostua ja innostua opiskelemaan (Jarasto ja Sinervo 1999, 153). Suomalainen koulutus on todettu useassa PISA tutkimuksessa maailman parhaimmaksi. Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen on tutkimuksen mukaan maailman parasta, Suomi on säilyttänyt huipputason myös nuorten lukutaidossa ja suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen on maailman huippua. Miten tämä huipputasoinen tieto saadaan toimimaan käytännössä? Opetusministeriön tiedotteen mukaan PISAtutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa, vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia mahdollisimman todenmukaisissa arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa. (Opetusministeriö, 2007 www-dokumentti) Murrosikäisen elämään sisältyy ainakin kaksi suurta muutosta, siirtyminen yläasteelle ja sen päätyttyä lukion, ammatilliseen koulutuksen tai työelämän aloittaminen. Muutokset koulunkäynnissä, siirtymiset asteelta toiselle tai yläasteelta lukioon tai muihin jatko-opintopaikkoihin ovat nuorelle myös tärkeitä oppimiskokemuksia. Hänen kykynsä sopeutua uuteen ja jatkuvasti muuttuvaan maailmaan kehittyy. Suurin osa nuorista selviytyy aivan hyvin ja samalla saa käyttöönsä aikuisuutta varten tärkeitä selviytymisstrategioita (Jarasto ja Sinervo 1999, ). Postmodernissa tilanteessa koulu on kuitenkin useimmille nuorille perheen ohella ainoa vakiintunut pitkäkestoinen yhteisö. Yhteisönä se voi tarjota mahdollisuuksia ryhmäidentiteettien muodostamiseen, tasoittaa nuorten individualismin kielteisiä vaikutuksia, kuten yksinäisyyttä, eristyneisyyttä ja media- tai verkkokontaktien välineriippuvuutta. Baumanin (2002) mukaan toimijoiden jakautuminen meihin ja mui-

19 15 hin on olennaista ryhmäidentiteetin rakentumiselle. Erottautuminen muista antaa omalle ryhmälle mahdollisuuden kokea itsensä eheäksi, keskenään solidaariseksi ja emotionaalisesti tasapainoiseksi ilman, että oman ryhmän sisäiset erilaisuudet olisivat esteenä. Yhteisönä koulu voi luoda tilaa sosiaalisten taitojen kehittämiselle aitojen kontaktien tasolla. (Nuutinen 2005, www-dokumentti.) Perusopetus jakaantuu Esikoulusta kuudenteen luokkaan (alakoulu) ja seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan (yläkoulu). Perusopetuksen kahdella viimeisellä vuodella keskustellaan siirtymisestä toisen asteen opiskelupaikkaan. Tällöin luonnollisina vaihtoehtoina pidetään lukiota tai ammatillisia oppilaitoksia. Muitakin mahdollisuuksia toki löytyy. Työelämään tutustumiset (TET) antavat mahdollisuuden kokeilla työhön liittyviä haasteita. Yhteishakuasiat yhdeksännen luokan keväällä muuttavat tulevaisuuden suunnitelmat konkreettisiksi. Silloin oppilas joutuu miettimään; mitä minä haluaisin tehdä aikuisena, mihin kouluun haen yhteishaussa. Minne nilsiäläiset oppilaat suuntaavat pääasiassa opiskelemaan? Selvittämällä oppilaiden hakutoiveita, saimme Omat siivet tapahtuman kehittämiseen selkeitä vihjeitä. Nilsiän koulun yhdeksäsluokkalaisten hakutoiveet vuonna 2006 olivat seuraavat: oppilaita oli yhteensä 95 (47 tyttöä ja 48 poikaa, joista yksi ei ollut koulussa läsnä oleva, eikä hakenut minnekään). Ammatilliseen koulutukseen haki 36 oppilasta (37,9 % hakijoista), kaksoistutkintoa, ammatillinen ja lukio, haki suorittamaan 4 oppilasta (4,2 %). Lukiokoulutukseen haki 52 oppilasta (54,7 %), perusopetuksen lisäopetukseen 2 oppilasta (2,1 %). Taulukko 1 kertoo, mille aloille ammatilliseen koulutukseen hakeminen suuntautui. Opinto-ohjaaja Vesa Tolvaselta saadut tiedot kertovat, että kevään 2006 yhteishaussa saadut opiskelupaikat jakaantuivat seuraavasti. Ensisijaiseen opiskelutoiveeseen pääsi 85 oppilasta. Toisesta viidennelle hakutoiveelle pääsi 6 oppilasta. Kaksi oppilasta ei päässyt koulutukseen ja yksi oppilas ei hakenut yhteishaussa koulutukseen. Jälkiohjauksessa kahdelle, jotka eivät päässeet toivomaansa koulutukseen, järjestyi koulutuspaikka ja oppilas, joka ei hakenut koulutukseen, jatkoi Nilsiän koulussa opiskellen peruskoulun loppuun ja haki sen jälkeen jatko-opiskeluun. Kaikille oppilaille siis järjestyi jatko-opintopaikka. (Vesa Tolvasen haastattelu)

20 16 TAULUKKO 1. Oppilaitten hakutoiveet keväällä Hakeminen Pohjois-Savon ammatti- ja aikuisoppilaitokseen (36 oppilasta) linja määrä paikkakunta Sosiaaliala: Sosiaali- ja terveysalan pt. 5 Kuopio Hotelli- ja ravintola-ala: Hotelli- ja ravintola-alan pt. 2 Kuopio Catering-alan pt. 1 Kuopio Liiketalousala: Liiketalouden perustutkinto 2 Kuopio Tekniikka- ja rakennusala: Tietojenkäsittelyn pt. 1 Kuopio Kone- ja metallialan pt. 3 Kuopio Rakennusalan pt. 5 Kuopio Talotekniikan pt. 1 Kuopio Auto- ja sähköala: Autoalan pt. 3 Kuopio Logistiikan pt. 1 Kuopio Sähkö- ja energiatekniikan ko. 1 Kuopio Automaatio- ja kunnossapidon ko. 1 Kuopio Kaksoistutkinnot: Sähköalan pt. sekä lukio 1 Kuopio Hotelli- ja ravintola-alan pt. sekä lukio 2 Kuopio Sosiaali- ja terveysalan pt. sekä lukio 1 Kuopio Lentokoneasennuksen pt. 1 Siilinjärvi Sähkö- ja energiatekniikan ko. 2 Siilinjärvi Rakennusalan pt. 1 Siilinjärvi Kone- ja metallialan pt. 1 Siilinjärvi Metsäalan pt. 1 Toivala

21 17 Lisäksi seuraaviin oppilaitoksiin oli kuhunkin yksi hakija: Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi, maatalousalan pt, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Outokumpu, audiovisuaalisen viestinnän pt., Pirkanmaan taitokeskus, Tampere, rakennusalan pt, Sisälähetysseuran oppilaitos, Pieksämäki, sosiaali- ja terveysalan pt. Yhteensä 5 oppilasta. Lukion valitsi hakukohteeksi 52 oppilasta. Suurin osa haki Nilsiän lukioon, 38 oppilasta, Kuopion lyseon lukioon haki 4 oppilasta, Kuopion yhteiskoulun musiikkilukioon haki 4 oppilasta, joista kaksi tanssilinjalle ja kaksi musiikkilinjalle. Helsingin kuvataidelukioon haki 3 oppilasta ja yksittäiset hakijat löytyivät myös Siilinjärven lukioon, Rautalammin lukioon ratsastuspainotteiselle linjalle, Koillis-Helsingin lukion medialinjalle. Portaanpään kristillisen opiston perusopetuksen lisälinjalle haki 2 oppilasta. (Nilsiän koulu. www-dokumentti.) 3 TAPAHTUMA SUU ITTELU JA TOTEUTUS Omat siivet tapahtuma valikoitui opinnäytetyöni kohteeksi, koska siihen on vahvat omat kiinnostuksen kohteeni. Tapahtuman kehittely lähti Tiitus Lahden ajatuksesta ja Nilsiä teamin jäsenten innostamana tarjosimme yhteistyötä yläkoululle, jossa peruskoulun päättäville yhdeksäsluokkalaisille toteutettiin vihjepäivä. Omat siivet tapahtumasta olisi oppilaille hyötyä, joko suoraan saman vuoden syksyllä muualle opiskelupaikkaan lähtiessä, tai sitten muutaman vuoden päästä, kun lukio on käyty ja viimeistään suunnataan toiselle opiskelupaikkakunnalle. Halusimme Nilsiä teamissa kehittää tapahtumaa entisestään ja markkinoida sitä muillekin paikkakunnille ja opinnäytetyö tukisi näitä molempia ajatuksia. 3.1 Omat siivet tapahtuman lähtökohdat ja opetussuunnitelman tavoitteet Omat siivet tapahtuma on Nilsiän peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille järjestettävä yhden koulupäivän tapahtuma. Kouluansa lopettavat oppilaat saavat tiiviin tietoiskun siitä, mitä kaikkea tulee huomioida muuttaessaan kotoa pois. Tähän informatiiviseen päivään on saatu yhteistyökumppaneiksi sosiaalitoimi, pankin edustaja,

22 18 poliisi ja opiskelija-asuntojen vuokranvälittäjä. Lisäksi koulun kotitalousopettaja on koonnut havainnollisen paketin siitä, mitä hankintoja omaan asuntoon muuttaessa tulisi tehdä ja kuinka paljon nämä voivat maksaa. Tavoitteena Omat siivet tapahtumassa on vahvistaa nuorten elämänhallintaa, antamalla opastusta ja vihjeitä tuleviin haasteisiin, rohkeuden lisääminen uuden elämäntilanteen edessä on toinen tapahtuman tavoite. Lisäksi tarkoituksena on antaa tietoa siitä, mistä aiheesta saa lisää tietoa. Peruskoulun tärkeimpinä opetusta tukevana asiakirjana voi pitää OPS:ia, opetussuunnitelmaa, joka toteaa lähtökohdissaan seuraavaa: Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen arvot jaetaan kolmeen osa-alueeseen: 1) ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy terve itsetunto, positiivinen minäkuva ja että hän osaa ottaa toiset huomioon. Oppilasta kasvatetaan tasaarvoisuuteen ja demokratiaan. 2) kestävän kehityksen periaate Tavoitteena on, että oppilas oppii ottamaan vastuuta luonnosta ja huomaamaan omien tekojensa ja valintojensa vaikutuksen luontoon.3) Suomalainen kulttuuri Tavoitteena on, että oppilas kunnioittaa ja arvostaa omaa kulttuuriaan ja ymmärtää sen monipuolistumisen, monikulttuurisuuden ja eurooppalaisen yhteistyön vaikutuksen suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykselle. (Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelma. wwwdokumentti). Paikallisella tasolla arvonamme ja toiminta-ajatuksenamme on: 1) Elä immeisiks, 2) Soudetaan yhdessä samassa veneessä, 3) Löydä kotiseutusi vahvuudet ja mahdollisuudet. Näillä korostamme yhteistoiminnallisuutta ja aktiivisuutta, sekä hyviä tapoja. (Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelma. www-dokumentti). Opetussuunnitelmien tavoitteissa pyritään elämänhallinnan vahvistamiseen. Ihmisenä kasvaminen: Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä (Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelma. www-dokumentti). Seuraavissa aineissa opetussuunnitelma antaa selkeää tukea nuoren itsenäiseksi kasvamiseen ja oman elämän hallinnalle: Terveystieto 9 lk. Keskeiset sisällöt. Henkilökohtaiset voimavarat: Työ- ja toimintakyky, Tunteet ja niiden ilmaiseminen, Vuorovaikutustaidot ja Muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen.

23 19 Terveystiedon tavoitteet: Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä (Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelma. www-dokumentti). Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta (Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelma. www-dokumentti). Kotitalousopetuksen tarkoituksena on auttaa oppilasta selviytymään arkipäivän hallinnasta. Opiskelussa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät häntä itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä yh-

24 20 teiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Kotitalouden opetuksessa pyritään siihen, että oppilas ottaa vastuuta omasta terveydestään ja taloudestaan, ihmissuhteistaan ja lähiympäristönsä viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Keskeisenä lähtökohtana on antaa myönteinen kuva erilaisista kodin töistä ja innostaa oppilasta tekemään itse. Tähän pyritään luomalla myönteinen ja avoin työskentelyilmapiiri, jossa oppilas kokee onnistumisen elämyksiä yhdessä toisten kanssa. Opetuksen painopiste on käytännön työskentelyssä, johon yhdistyy teoriatietojen ja perusasioiden hallinta, suunnittelu, päätöksenteko ja arviointi (Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelma. www-dokumentti). Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Oppilaanohjauksen luokkatuntien keskeiset sisällöt yhdeksännellä luokalla: työelämään tutustuminen (TET) yrittäjyys työnhaku tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot itsetuntemus, testit jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin opiskelukustannukset ja opintotuki opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut vierailut / vieraat

25 21 yhteishaku (Nilsiän perusopetuksen opetussuunnitelma. www-dokumentti). 3.2 Tapahtuman toimintaympäristö Omat siivet tapahtuma toteutetaan Nilsiän kaupungin Nilsiän koululla, joka on yläkoulu, sisältäen perusopetuksen 7-9 luokat. Toteuttajana yhdessä koulun kanssa on Nilsiä Team. Mukana yhteistyökumppaneina on eri alojen ammattilaisia toteuttamassa osaltaan erilaisia toimintapisteitä. Kuva 1. Nilsiä kartalla (kuva: Nilsiän kaupungin kotisivuilta) Nilsiän kaupunki sijaitsee Itä-Suomen läänissä noin 50 km Kuopiosta koilliseen. Nilsiän kaupungin 848 neliökilometrin pinta-alasta vesistöä on 138 neliökilometriä. Asukasluku oli vuoden 2005 lopussa henkeä. Kolmannes kunnan väestöstä asuu taajamassa. Kunnan väkiluvusta alle 15-vuotiaitten osuus oli v ,80 %. (Nilsiän kaupungin www-sivut). Nilsiän koululaitoksen historia alkaa vuodesta 1876, jolloin perustettiin kirkonkylän kansakoulu. Koulun saamiseen paikkakunnalle Nilsiän seurakunnalla on ollut suuri merkitys. Kouluhanke saatiin alulle Nilsiän kirkossa jo v ja koulun johtokuntaa ovat johtaneet monet seurakunnan kirkonmiehet luvun alkuun mennessä pitäjän alueella oli jo 7 koulupiiriä. Keskikoulu perustettiin Nilsiään tuolloin kuuluneeseen

26 22 Juankoskelle Juantehtaan työntekijöitten lapsille Tämä koulu toimi yksityisenä tehtaan kouluna useita vuosikymmeniä ja se otti tilan niin salliessa oppilaiksi myös lähiseudun varakkaitten tilallisten lapsia. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneille suurten ikäluokkien lapsille tarvittiin uusia koulupiirejä, kunnan alueella toimikin enimmillään 22 koulupiiriä vuonna Oppikoulu perustettiin Nilsiään vuonna Nilsiän kunta otti omistukseensa Nilsiän yhteiskoulun vuonna 1969 ja keskikouluaste kunnallistui Peruskoulu järjestelmään siirryttiin Nilsiässä vuonna Vuonna 2007 Nilsiän sivistyslautakunta päätti yhdistää hallinnollisesti Ukko- Paavon koulun (ala-aste) ja Nilsiän koulun (yläaste) ja nimeksi valittiin Nilsiän yhteneväisyyskoulun alakoulu ja yläkoulu. Tässä tutkimuksessa on käytetty ennen koulujen nimenvaihdosta Nilsiän koulu (yläaste) ja nimen vaihdoksen jälkeen, joka tapahtui kyselytutkimuksen jälkeen, on tutkimuksessa puhuttu Nilsiän yhteneväisyyskoulun yläkoulusta. (Malinen 1996, 35.) Kuva 2. Nilsiän yläkoulu (kuva: koulun kotisivuilta) Omat siivet tapahtumaan ovat osallistujina kaikki Nilsiän koulun päättävät 9. luokan oppilaat. Tapahtuma kuuluu Nilsiän koulun 9. luokan ohjelmaan. Oppilaita on vuonna 2007 yhteensä 62, joista tyttöjä 29 ja poikia 33. Ikäluokan syntymävuosi on Nilsiän koulussa on yhdeksännellä luokilla viisi rinnakkaisluokkaa: 9a-9e. Nilsiään on perustettu Nilsiä Teamin nimellä kulkevan moni ammatillisen yhteistyöfoorumi, jonka jäseninä on Kaupungin nuorisotoimi, sosiaalitoimi, poliisi, alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä Nilsiän seurakunta. Nilsiä Team on toiminut vuodesta 1995.

27 23 Kuva 3. sisäkuva koulusta (kuva: Tiitus Lahti) Työryhmän lähtökohtana on yhteistyöfoorumi, jossa voidaan keskustella yhteistyökuvioista, jakaa tietoa ja kehittää tapahtumia nuorille. Nilsiä Team on järjestänyt erilaisia tapahtumia paikkakunnan nuorille. Säännöllisiä, joka vuonna toteutettavia on itsenäisyyspäivän juhla. Lisäksi on järjestetty kertaluonteisia tilaisuuksia, joista mainittavia päihdebussin kutsuminen paikkakunnalle tai päihderadan toteuttaminen. Niin alakoulun kuin yläkoulun oppilaat ovat kutsuttu näihin tilaisuuksiin ja koulut ovat kiertäneet niitä luokittain. Lisäksi on järjestetty vanhempainiltoja, jossa luennoitsijoina mm. Laukaan mallin kehittäjä Anne Eskelinen ja Lappeenrannan mallin kehittäjä Annika Taitto. 3.3 Tapahtuman suunnittelu Omat siivet projektia aletaan yleensä suunnitella alkuvuodesta, jolloin sovimme opinto-ohjaaja Vesa Tolvasen kanssa, että järjestämme toukokuun lopussa tapahtuman. Syksyllä 2006 päätin tehdä Mikkelin AMK:n liittyvän opinnäytetyöni Omat siivet tapahtuman kehittämisprojektina. Vesa Tolvasen kanssa suunnittelimme kyselyn tekemisestä etukäteen yhdeksännen luokan oppilaille keväällä Nilsiä teamin jäseniä informoin opinnäytetyöni aiheesta ja se sai myönteisen vastaanoton.