TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2011"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS Sisältö 2 Hallituksen toimintakertomus 6 Konsernin tuloslaskelma 7 Konsernin tase 8 Konsernin rahavirtalaskelma 8 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 9 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 30 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Konsernin kehitys 34 Osakkeenomistajat ja osakkeet 35 Osakekohtaiset tunnusluvut 36 Tunnuslukujen laskentakaavat 37 Hallituksen voitonjakoehdotus 38 Tilintarkastuskertomus 39 Tietoja osakkeenomistajille

2 2 Hallituksen toimintakertomus 2011 Taloudelliset tavoitteet vuosille 2012 ja 2013 Vuonna 2008 alkanut talouskriisi on siirtynyt uuteen vaiheeseen monen eurooppalaisen valtion ajauduttua velkakriisiin. Kriisin seurauksena pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet ja johtaneet pankkien luotonannon vaikeutumiseen. Lähivuosina pankkirahoituksen saatavuus tulee olemaan heikkoa ja sen hinta korkea. Tämän johdosta Componentan hallitus muutti yhtiön taloudellisia tavoitteita kokouksessaan tammikuussa Yhtiön strategisena tavoitteena on pienentää velkaantuneisuutta ja saavuttaa hyvä luottoluokitus vuosien 2012 ja 2013 aikana. Osana tätä prosessia yhtiö toteuttaa keväällä 2012 osakeannin ja laskee liikkeelle hybridilainan. Lisäksi yhtiö on käynnistänyt toimenpiteet, joilla Turkin Manisassa sijaitsevasta henkilöautojen alumiinivanteita valmistavasta yksiköstä luovutaan. Yksikön liikevaihto vuonna 2011 oli 45 miljoonaa euroa, sen käyttökate oli vajaa 9 miljoonaa euroa ja se työllisti vajaa 400 henkilöä. Näillä toimenpiteillä yhdessä vuoden 2012 operatiivisen kassavirran kanssa uskotaan voitavan pienentää yhtiön korollisia velkoja noin kolmanneksella. Vuoden 2011 tapahtumat lyhyesti Componenta julkisti tammikuussa uuden pitkän tähtäimen strategiansa vuosille Uusi strategia tähtää kasvuun yhdessä asiakkaiden kanssa. Componenta laajensi tammikuussa konsernin johtoryhmän kokoonpanoa kolmella uudella jäsenellä. Uusina jäseninä johtoryhmään liittyivät Suomen toiminnoista vastaava johtaja Olli Karhunen, Hollannin toiminnoista vastaava johtaja Patrick Steensels ja Ruotsin toiminnoista vastaava johtaja Michael Sjöberg. Componenta käynnisti tammikuun lopussa YT-neuvottelut Pietarsaaren konepajassa tarkoituksenaan selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja liiketoiminnan kehittämiseksi Pietarsaaressa. YT-neuvottelut saatettiin päätökseen maaliskuussa, minkä seurauksena Componenta päätti lopettaa koneistustoiminnan Pietarsaaressa vuoden 2011 aikana. Valtaosa Pietarsaaressa lopetettavista koneistustöistä ja niihin liittyvä merkittävä määrä työstökoneita siirrettiin vuoden 2011 aikana konsernin Främmestadin yksikköön Ruotsiin. Valukomponenttien toimitusketjua vahvistettiin keskittämällä liiketoimintaa isompiin ja kannattavampiin yksiköihin. Componenta päätti hakea vuonna 2010 liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainan ja pääomalainan lainaosuuksien listausta maaliskuussa. Finanssivalvonta hyväksyi Componentan joukkovelkakirjalainan ja pääomalainan listalleottoesitteen huhtikuussa ja kaupankäynti lainaosuuksilla aloitettiin huhtikuun lopussa. Componenta sai huhtikuussa Komissiolta tiedoksi uuden annetun päätöksen, jossa se vahvisti, ettei Componenta saanut mitään valtiontukea Karkkilan kaupungilta liittyen Componentan ja Karkkilan kaupungin väliseen osakekauppajärjestelyyn vuonna Componenta aloitti lokakuussa YT-neuvottelut Componenta Finland Oy Nisamossa koskien yksikön mahdollista sulkemista. Joulukuussa myytiin Nisamon konepajan liiketoiminta mukaan lukien tuotantokoneet. Tehdyn kaupan myötä päättyivät myös YTneuvottelut. Componentan toimintaympäristön ja markkinoiden kehitys vuonna 2011 Vuonna 2011 talouden kehityssuunta oli pääosin myönteinen, mikä näkyi myös huomattavana valukomponenttien kysynnän kasvuna. Vaikka kysyntä kasvoi merkittävästi vuoteen 2010 verrattuna, ei taantumaa edeltävää tasoa ole vieläkään saavutettu. Kysynnän kasvuun vaikutti sekä kehittyvien markkinoiden, erityisesti BRIC -maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) hyvä kehitys että vakiintuneiden markkinoiden investointien lisääntyminen Euroopassa ja Amerikassa vuonna Kysynnän kasvun aiheuttama raaka-aineiden hintojen nousu vaikutti myös Componentan tulokseen negatiivisesti vuonna 2011 yhteensä 11 miljoonaa euroa. Raaka-ainelisien piiriin kuulumattomien raaka-aineiden hinnat nousivat voimakkaasti erityisesti vuoden kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kaikkien asiakkaiden kanssa on sovittu uudesta hinnoittelumekanismista, jonka johdosta edellä mainittu kustannusten nousu kompensoidaan tuotteiden hinnoissa vuoden 2012 alusta lähtien. Raskaan ajoneuvoteollisuuden markkinat kokonaisuutena kehittyivät myönteisesti vuonna Uusmyynti kehittyi vuoden aikana hyvin ja raskaiden ajoneuvojen valmistajien kanssa tehty läheinen tuotekehitysyhteistyö jatkui tiiviinä. Componentan toimitusmäärät raskaalle ajoneuvoteollisuudelle nousivat merkittävästi edellisvuodesta, tosin asiakkaiden vuodenvaihteessa toteuttamat tuotantoseisokit vaikuttivat negatiivisesti viimeisen vuosineljänneksen myyntiin. Rakennus- ja kaivosteollisuudessa komponenttien kysyntä lisääntyi merkittävästi vuonna Komponenttien tarve kasvoi nopeasti talouden elpymisen ja korkeiden raaka-aineiden hintojen johdosta käynnistyneiden kaivosprojektien seurauksena. Kasvu oli vahvaa kaikilla markkinoilla. Maatalouskoneiden kysyntä jatkoi nousuaan edellisvuodesta lähinnä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoiden ansiosta. Kysynnän kasvuun vaikutti erityisesti ruoan hinnan nousu. Henkilöautojen rekisteröinnit Euroopassa laskivat 1,7 % vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Rekisteröintien lasku johtui Euroopan taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. Toisaalta autojen tuotantomäärät erityisesti Saksassa kehittyivät hyvin voimakkaasti kasvaneen viennin seurauksena. Alumiinivanteiden hyvän kysynnän ansiosta Componentan toimitukset autoteollisuudelle kasvoivat koko vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna. Tuulivoimateollisuudessa taantuman vaikutukset näkyivät yhä edelleen vuonna 2011 eikä kasvua ollut nähtävissä. Kysyntään vaikutti tuulivoimapuistoprojektien rahoituksen järjestämisvaikeudet. Componentan toimituksiin vaikutti negatiivisesti myös tuulivoimasektorin suurimman asiakkaan, Moventas Oy:n konkurssi kesällä Koneenrakennusteollisuuden kysyntä jatkoi edellisvuoden tapaan tasaisena. Markkinoiden kysyntä kuitenkin vaihteli paljon toimialoittain ja markkina-alueittain. Vuoden 2011 kasvu oli kokonaisuutena vähäistä. Tilauskanta Tilauskanta tammikuun alussa oli edellisen vuoden vaihteen tasolla 99,5 (94,6 ). Tilauskanta käsittää kahden seuraavan kuukauden vahvistetut tilaukset. Tilauskantaan ei liity oleellista peruuntumisriskiä. Turkin toimintojen tilauskanta kasvoi 8 % edellisvuodesta ja oli tammikuun alussa 51,8 (47,8 ). Turkin tilauskantaa nostivat rakennus- ja kaivoskoneiden sekä autoteollisuuden hyvä kehitys. Suomen toimintojen tilauskanta laski 12 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli tammikuun alussa 13,8 (15,7 ).

3 3 Suomen tilauskannan heikkenemiseen vaikuttivat lähinnä Pietarsaaren konepajan sulkeminen ja Nisamon konepajan liiketoiminnan myyminen. Hollannin toimintojen tilauskanta kasvoi 22 % edellisvuodesta ja oli tammikuun alussa 20,1 (16,4 ). Hollannin tilauskannan vahvistumiseen vaikuttivat rakennus- ja kaivoskoneiden, maatalouskoneiden, raskaan ajoneuvoteollisuuden sekä koneenrakennusteollisuuden lisääntyneet tilaukset. Ruotsin toimintojen tilauskanta laski 10 % edellisvuodesta ja oli tammikuun alussa 19,8 (22,0 ). Ruotsin tilauskannan heikentymiseen vaikuttivat erityisesti raskaan ajoneuvoteollisuuden ja koneenrakennusteollisuuden pienentyneet tilaukset. Raskaan ajoneuvoteollisuuden asiakkaat toteuttivat tuotantoseisokkeja Ruotsissa vuodenvaihteen molemmin puolin. Liikevaihto Konsernin tilikauden liikevaihto nousi 28 % edellisvuodesta ja oli 576,4 (451,6 ). Tilikauden tuotannon arvo nousi edellisvuodesta 27 % ja oli 577,9 (454,7 ). Konsernin kapasiteetin käyttöaste tilikaudella oli 68 % (57 %). Turkin toimintojen liikevaihto nousi 35 % edellisvuodesta ja oli 277,2 (204,8 ). Suomen toimintojen liikevaihto nousi 9 % edellisvuodesta ja oli 112,8 (103,6 ). Hollannin toimintojen liikevaihto nousi 28 % edellisvuodesta ja oli 109,3 (85,1 ). Ruotsin toimintojen liikevaihto nousi 43 % edellisvuodesta ja oli 121,5 (84,7 ). Componentan liikevaihto jakautui tilikaudella asiakastoimialoittain seuraavasti: raskaat ajoneuvot 27 % (26 %), rakennus- ja kaivosteollisuus 25 % (21 %), koneenrakennus 19 % (20 %), autoteollisuus 16 % (20 %), maatalouskoneet 13 % (11 %), tuulivoima 1 % (2 %) ja muu myynti 0 % (1 %). Tulos Konsernin tilikauden liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 29,8 (13,6 ) ja -7,4 :n kertaluonteisten erien jälkeen 22,5 (13,5 ). Kertaluonteiset erät liittyvät Pietarsaaren konepajan sulkemisesta sekä Nisamon konepajan liiketoiminnan myymisestä johtuviin koneiden ja laitteiden alaskirjauksiin (-2,6 ), arvioituihin tehottomuuksiin tuotannon alasajon ajalta molemmissa edellä mainituissa tehtaissa (-3,0 ) sekä muihin kertaluonteisiin kuluihin (-1,8 ). Liikevoitto parani selvästi, vaikka sitä rasitti raaka-ainelisien piiriin kuulumattomien raaka-aineiden hintojen nousu noin 11. Lisäksi, Turkin Orhangazin yksikössä kesällä paljastuneen laatuvirheen ja siitä aiheutuneiden prosessin muutoskustannusten kokonaisvaikutus jälkimmäiseen vuosipuoliskoon oli yli -4. Konsernin nettorahoituskulut tilikaudella olivat -25,9 (-23,5 ). Nettorahoituskulut nousivat edellisvuodesta lähinnä kasvaneiden korkokustannusten takia. Konsernin tilikauden tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä oli 3,9 (-9,9 ) ja kertaluonteisten erien jälkeen -3,4 (-10,0 ). Tilikauden tuloksen perusteella lasketut verot ilman kertaluonteisia eriä olivat -1,2 (+2,5 ) ja kertaluonteisten erien jälkeen +0,3 (+2,5 ). Konsernin tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 2,7 (-7,4 ) ja kertaluonteisten erien jälkeen -3,1 (-7,5 ). Konsernin tilikauden osakekohtainen laimentamaton tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,09 e (-0,45 e) ja kertaluonteisten erien jälkeen -0,25 e (-0,45 e). Konsernin tilikauden sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 10,2 % (5,0 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen 7,8 % (5,0 %). Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 5,1 % (-10,2 %) ja kertaluonteisten erien jälkeen -5,8 % (-10,3 %). Tase, rahoitus ja kassavirta Konsernilla oli joulukuun lopussa IFRS:n mukaista pääomalainojen ja vaihtovelkakirjalainojen velkaosuutta jäljellä yhteensä 35,4. Vuonna 2006 liikkeeseen laskettujen pääomalainan ja vaihdettavan pääomalainan viimeiset erät yhteensä 5,2 maksettiin pois lainaehtojen mukaisesti marras- ja joulukuussa. Tilikaudella nostettiin yhteensä 34,9 uusia kahdenvälisiä pitkäaikaisia pankkilainoja, joilla jälleenrahoitettiin tilikaudella erääntyneitä lyhytaikaisia pankkilainoja. Lyhytaikaiset korolliset velat nousivat kesäkuussa merkittävästi johtuen olemassa olevan syndikaattilainan erääntymisestä kesäkuussa Yhtiö neuvottelee olemassa olevan syndikaattilainan jatkamisesta. Toisena vaihtoehtona on, että yhtiö ja päärahoittajapankit sopivat uudesta syndikaattilainasta, joka korvaisi nykyisen syndikaattilainan. Yhtiön päärahoittajapankit ovat tähän toiseen vaihtoehtoon liittyen tehneet luottopäätöksen vuosia 2012 ja 2013 koskevasta noin 100 :n rahoituksesta. Yhtiö toteuttaa hallituksen esityksen mukaisesti yhteensä 20 :n oman pääoman vahvistamisen osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla. Yhtiö on lisäksi neuvotellut konsernin 50 :n lisärahoituksen muilta pankeilta ja yhtiö neuvottelee lisäksi usean muun rahoittajatahon kanssa yhteensä 30 :n rahoituksesta liittyen edellä kuvattuun toiseen vaihtoehtoon. Rahoitustarvetta alentaa toteutuessaan suunnitteilla oleva Manisan vanneliiketoiminnan myynti. Componentan likviditeettitilanne oli tilikauden lopussa hyvä. Tilikauden lopun rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 41,6. Käyttämättömät luottositoumukset tilikauden lopussa olivat 0,0. Konsernilla on myös 150 :n yritystodistusohjelma, josta yhtiöllä ei ollut velkaa tilikauden lopussa. Korolliset nettovelat ilman 35,4 :n pääomalainojen velkaosuutta olivat tilikauden lopussa 207,5 (189,4 ). Nettovelkaantumisaste oman pääomanehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien oli 271,2 % (170,5 %). Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudella oli 3,6 (25,2 ), josta nettokäyttöpääoman muutokset olivat -10,0 (13,6 ). Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmilla, joiden perusteella osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä tilikauden lopussa oli 89,5 (63,9 ). Myytyjen myyntisaamisten kasvu kompensoi osin muuhun käyttöpääomaan sitoutunutta pääomaa. Vuoden 2011 lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli 325,6 (311,5 ). Konsernin omavaraisuusaste oli 9,4 % (16,8 %). Turkin liiran erittäin voimakas heikkeneminen suhteessa euroon vaikutti konsernin omaan pääomaan sitä heikentävästi -22,9 verrattuna edelliseen vuoteen. Kumulatiivisesti valuuttakurssierot Turkin tytäryhtiön hankinnan jälkeen ovat vaikuttaneet konsernin omaa pääomaa heikentävästi yhteensä -41,0. Turkin osakkeiden alkuperäinen euromääräinen hankintahinta oli 149,0. Kirjanpidollisten muuntoerojen johdosta Turkin tytäryhtiön nettovarat arvostetaan Componentan konsernitaseessa 108,0 :n arvoisiksi. Componenta Oyj:n omistamien Turkin tytäryhtiön osakkeiden markkina-arvo oli 146,4. Konsernin tilikauden lopun oma pääoma oman pääomanehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien, suhteessa taseen loppusummaan oli 17,5 % (26,4 %). Emoyhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille olivat 74,9 (134,9 ). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuu sitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville yksityishenkilöille olivat 0,3 (0,3 ). Investoinnit Componenta rajoitti vuonna 2011 tuotannollisten investointien määrää kapasiteetin vajaakäytön vuoksi. Tilikauden tuotannollisten investointien määrä oli 21,8 (8,5 ), josta rahoitusleasinginvestointien osuus oli 4,0 (0,3 ). Investointien nettorahavirta oli -12,7 (-10,4 ), joka sisältää konsernin investointien kassavirran aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran.

4 4 Tutkimus- ja kehitystoiminta Tilikauden 2011 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 117 (118) henkilöä, mikä vastaa 3 % (3 %) koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2011 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,4 (1,8 ), joka vastaa 0,4 % (0,4 %) koko konsernin liikevaihdosta. Ympäristö Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Konsernin ympäristöpolitiikan päämääränä on energian ja raaka-aineiden kulutuksen, hiukkas- ja VOC-päästöjen sekä toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen, jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen. Yksi Componenta-konsernin merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on energiankäyttö. Konsernin tuotantoyksiköt käyttivät vuonna 2011 energiaa 747 GWh (629 GWh). Suurin osa, 67 % (66 %) käytetystä energiasta oli sähköenergiaa. Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2011 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componentan valimoissa pieneni eli suhteellinen energiatehokkuus parani. Tuotannon ympäristövaikutusten ja CO2-päästöjen vähentämiseksi hallitus vahvisti vuodelle 2012 tavoitteet parantaa edelleen konsernin rautavalimoiden energiatehokkuutta ja vähentää kaatopaikkajätteen määrää. Henkilöstö Konsernin keskimääräinen henkilömäärä tilikauden aikana oli (4 155) mukaan lukien vuokratyövoima 483 (303). Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli (4 414), johon sisältyy vuokratyöntekijöiden määrä 425 (398). Maantieteellisesti henkilöstö jakautui siten, että tilikauden lopussa Turkissa oli 54 % (52 %), Suomessa 21 % (24 %), Hollannissa 16 % (16 %), ja Ruotsissa 9 % (8 %) henkilöstöstä. Osakepääoma ja osakkeet Componenta Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu määrä tilikauden lopussa oli osaketta. Componentalla oli joulukuun lopussa osakkeenomistajaa. Osakekannan markkina-arvo oli tilikauden lopussa 59,0 (104,6 ) ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella 17,1 % (48,6 %) osakekannasta. Yhtiökokouksen päätökset Componentan pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilikauden tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti olla jakamatta osinkoa tilikaudelta Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi Heikki Bergholmin, Pii Kotilaisen, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Miettisen ja Matti Tikkakosken. Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta. Yhtiökokous myös valtuutti hallituksen päättämään vuoden 2011 aikana yhteensä enintään euron lahjoituksesta Aalto-yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle hallituksen erikseen päättämillä ehdoilla. Osakkeiden, optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen Componentan kokoontunut ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 :n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä, joko maksua vastaan tai maksutta. Valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla enintään osaketta. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevia omia osakkeita. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään kaikista osakeannin sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen. Valtuutusta esitettiin käytettäväksi yhtiön taseen ja rahoitusaseman vahvistamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutus kumosi varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksesta oli vuoden 2011 loppuun mennessä käytetty yhteensä osaketta. Tästä osaketta käytettiin Componentan järjestämässä osakeannissa syksyllä 2009 ja lisäksi osaketta keväällä 2011 liittyen Componentan osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkioiden maksamiseen ansaintajaksolta Osakepohjainen kannustinjärjestelmä Componenta Oyj:n hallitus teki päätöksen konsernin avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta palkkio- ja kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat hallituksen päättämät konsernin avainhenkilöt. Vuoden 2011 lopussa kohderyhmään kuului 47 henkilöä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2010, 2011 ja Hallitus päättää jokaiselle ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit oli Componenta-konsernin tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella aina ansaintajakson päättymisen jälkeen. Palkkiot maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Jos järjestelmän perusteella maksetaan palkkiona osakkeita, ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. Järjestelmän ansaintajakson 2011 osalta hallitus päätti allokoida osaketta, josta toimitusjohtajan osuus oli kappaletta ja muiden avainhenkilöiden kappaletta yhteensä. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuoden 2011 lopussa oli -0,1. Hallitus ja johto Hallitus piti pidetyn yhtiökokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100 %. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen. Konsernin johtoryhmän muodostivat tilikauden lopussa toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Yrjö Julin, talousjohtaja Mika Hassinen, Turkin toimintojen johtaja Hakan Göral, Suomen toimintojen johtaja Olli Karhunen, Hollannin toimintojen johtaja Patrick Steensels, Ruotsin toimintojen johtaja Michael Sjöberg, henkilöstöjohtaja Anu Mankki ja lakiasiain johtaja

5 5 Lue lisää verkosta. Pauliina Rannikko. Johtoryhmän sihteerinä toimi viestintäjohtaja Pirjo Aarniovuori. Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät Yhtiön nykyinen 164 :n syndikaattilaina erääntyy kesäkuussa 2012 ja yhtiön tarkoituksena on joko jatkaa nykyistä syndikaattilainaa tai korvata se. Mikäli yhtiö tulee korvaamaan kyseessä olevan syndikaattilainan, se tullaan tekemään seuraavilla toimenpiteillä. Yhtiö on jo neuvotellut 50 :n lisärahoituksen. Tämän lisäksi yhtiön hallitus esittää yhteensä 20 :n oman pääoman vahvistamista osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla. Yhtiön osakkeenomistajat, joiden omistusosuus yhtiöstä on yli 50 %, ovat kertoneet suunnittelevansa osallistua osakeantiin ja hallitus katsoo sen johdosta, että osakeannin toteutumiseen ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Hybridilainan markkinointi tullaan aloittamaan helmikuussa Hallitus pitää hybridilainan toteutumiseen liittyviä epävarmuustekijöitä vähäisinä. Lisäksi yhtiön päärahoittajapankit ovat tehneet vuosia 2012 ja 2013 koskevan noin 100 :n luottopäätöksen. Osapuolet ovat käyneet keskusteluja lainasopimuksen ehdoista ja tavoitteena on allekirjoittaa lopullinen lainasopimus helmikuun 2012 loppuun mennessä. Hallituksen mielestä riski siitä, että osapuolet eivät pääsisi sopimukseen lainaehdoista, on vähäinen. Hallitus uskoo, että yhtiö täyttää muut rahoitukselle asetetut edellytykset. Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto- ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit) sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja likviditeettiin liittyvät riskit, valuutta-, korko- ja luottoriskit). Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan sekä energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa käyttöpääomaan arvioitua enemmän. Componentan liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan konsernin hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Tarkempaa tietoa Componentan riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy vuoden 2011 tilinpäätösosiosta ja internet- sivuilta Tilikauden jälkeiset tapahtumat Operatiivinen johtaja Yrjö Julin ei enää jatka Componentan palveluksessa henkilökohtaisista syistä. Olli Karhunen on nimitetty operaatioiden kehitysjohtajaksi vastuullaan Componentan operaatioiden kehittäminen. Seppo Erkkilä on nimitetty Suomen toimintojen johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Antti Lehto on nimitetty myynti- ja tuotekehitysjohtajaksi sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi. Karhunen, Erkkilä ja Lehto raportoivat toimitusjohtaja Heikki Lehtoselle. Nimitykset astuvat voimaan Muut maavastuut säilyvät ennallaan: Hakan Göral, Turkin toimintojen johtaja, Michael Sjöberg, Ruotsin toimintojen johtaja ja Patrick Steensels, Hollannin toimintojen johtaja. Toimintojen johtajilla on kokonaisvastuu maista ja he raportoivat Heikki Lehtoselle. Componenta päätti tammikuussa 2012 taseen vahvistamisesta. Yhtiön hallitus esittää oman pääoman vahvistamista osakepääoman korotuksen ja hybridilainan avulla yhteensä 20 :lla. Tämän lisäksi yhtiö käynnisti toimenpiteet Turkin Manisassa sijaitsevan henkilöautojen alumiinivanteita valmistavan yksikön myymiseksi. Componenta täsmensi yhtiön taloudellisia tavoitteita tammikuussa Tämän seurauksena hallitus päätti luopua liikevaihdon kasvutavoitteesta vuodelle 2015 ja keskittyä yhtiön vakavaraisuusja kannattavuustavoitteiden saavuttamiseen. Markkinanäkymät Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat vuoden 2012 alussa tyydyttävät. Kuorma-autoteollisuuden kysyntänäkymät ovat vuoden 2012 alussa epävarmat. Tilauskanta on laskenut edellisestä vuodesta 5 %. Rakennus- ja kaivosteollisuuden komponenttien kysynnän odotetaan edelleen kehittyvän suotuisasti lähinnä kaivosteollisuuden ja kehittyvien markkinoiden korkean aktiviteetin johdosta. Tilauskanta vuoden alussa oli 38 % edellisvuotta korkeammalla tasolla. Maatalouskoneiden kysynnän arvioidaan nousevan edellisvuodesta lähinnä suhteellisen korkealla tasolla olevan ruoan hintojen vuoksi. Tilauskanta vuoden alussa oli 47 % korkeammalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Autoteollisuuden kysynnän uskotaan pysyvän edellisen vuoden tasolla lähinnä markkinaosuuden kasvun johdosta. Tilauskanta vuoden alussa oli 17 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisemmalla tasolla. Koneenrakennusteollisuuden kysynnän odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Tilauskanta vuoden alussa oli 9 % edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisemmalla tasolla. Tuulivoimasektorin kysynnän odotetaan pysyvän alhaisilla tasoilla Euroopassa. Tuulivoimasektorin näkymät sisältyvät jatkossa koneenrakennusteollisuuden kysyntänäkymiin. Componentan näkymät Componentan näkymät vuodelle 2012 perustuvat yleisiin ulkoisiin suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan. Componentan tilauskanta vuoden 2012 alussa oli 5 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammalla tasolla. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon odotetaan olevan edellisen vuoden tasolla. Toteutuneiden hinnankorotusten ja parantuneen kustannusrakenteen johdosta liikevoiton ja tuloksen rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan. Tuloksen rahoituserien jälkeen ilman kertaluonteisia eriä odotetaan paranevan. Liiketoiminnan nettorahavirran odotetaan paranevan selvästi ja käyttöpääoman muutosten säilyvän maltillisina myytävien myyntisaamisten johdosta. Vuoden 2012 tuotannollisten investointien arvioidaan olevan noin 12. Hallituksen osingonjakoehdotus Hallitus ehdottaa kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa voimassa olevan konsernin osingonjakopolitiikan mukaisesti. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 80,3. Varsinainen yhtiökokous Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään klo 9.00 Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssi tiedotteena. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Componenta Oyj julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on julkistamisen jälkeen luettavissa yhtiön verkko sivuilla Lue lisää verkosta.

6 6 Konsernin tuloslaskelma Viite 2011 % 2010 % LIIKEVAIHTO 1 576,4 100,0 451,6 100,0 Liiketoiminnan muut tuotot 4 2,3 0,6 Liiketoiminnan kulut 5,6,7-536,3-422,8 Poistot ja arvonalenemiset 8-20,2-16,0 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,2 0,2 LIIKEVOITTO 1 22,5 3,9 13,5 3,0 Rahoitustuotot 9 13,0 16,5 Rahoituskulut 9-38,9-40,0 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -25,9-23,5 TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN -3,4-0,6-10,0-2,2 Tuloverot 10 0,3 2,5 TILIKAUDEN VOITTO -3,1-7,5 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille -4,3-7,9 Määräysvallattomille omistajille 1,2 0,4-3,1-7,5 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, e 11-0,25-0,45 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e 11-0,25-0,45 Konsernin laaja tuloslaskelma Tilikauden tulos -3,1-7,5 Muut laajan tuloksen erät Muuntoeron muutos -24,1 6,7 Rahavirran suojaukset -3,9 4,8 Sijoituskiinteistöjen luokittelumuutos 0,7 - Muut erät 0,1 0,0 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 0,8-1,3 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -26,4 10,3 Tilikauden laaja tulos -29,5 2,8 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille -29,5 2,0 Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,8-29,5 2,8 Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

7 7 Konsernin tase Viite VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset hyödykkeet ,4 245,3 Liikearvo 13 28,0 33,1 Aineettomat hyödykkeet 14 6,7 6,7 Sijoituskiinteistöt 15 11,6 1,8 Osuudet osakkuusyrityksissä 16 1,3 1,3 Muut rahoitusvarat 17 0,7 0,5 Saamiset 18 4,5 6,0 Laskennalliset verosaamiset 19 26,4 20,9 291,6 315,6 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 20 58,4 52,2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 35,2 41,7 Tuloverosaamiset 0,0 0,0 Myytävänä olevat omaisuuserät 21 9,9 - Rahavarat 23 41,6 11,0 145,2 104,8 VARAT YHTEENSÄ 436,8 420,4 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma 21,9 21,9 Ylikurssirahasto 15,0 15,0 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 32,3 32,5 Muut rahastot 2,9 2,2 Rahavirran suojaukset -0,7 2,3 Muuntoero -41,0-18,1 Kertyneet voittovarat 7,7 15,6 Tilikauden voitto -4,3-7,9 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 24 33,8 63,4 Määräysvallattomien omistajien osuus 7,3 7,3 Oma pääoma yhteensä 41,1 70,7 VELAT Pitkäaikaiset velat Pääomalainat 28 31,4 35,3 Muut korolliset velat 28 79,8 185,1 Varaukset 27 7,6 8,5 Laskennalliset verovelat 19 8,3 9,6 Lyhytaikaiset velat Pääomalainat 28 4,1 5,1 Muut korolliset velat ,3 15,3 Muut korottomat velat 29 92,9 89,5 Tuloverovelat 0,2 0,1 Varaukset 27 2,2 1,2 395,7 349,7 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 436,8 420,4 Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

8 8 Konsernin rahavirtalaskelma Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen -3,4-10,0 Poistot ja arvonalenemiset 20,2 16,0 Rahoituksen tuotot ja kulut 25,9 23,5 Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset -0,4 1,7 Käyttöpääoman muutokset Vaihto-omaisuus -11,4-9,3 Lyhytaikaiset korottomat saamiset 0,4-10,0 Lyhytaikaiset korottomat velat 1,2 31,3 Muut käyttöpääoman muutokset -0,2 1,6 Saadut korot 0,5 0,6 Maksetut korot -26,4-22,1 Muut rahoitustuotot ja -kulut 1,1 0,8 Osinkotuotot 0,0 0,0 Maksetut verot -3,9 0,9 Liiketoiminnan nettorahavirta 3,6 25,2 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -13,9-7,7 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -2,2-2,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 1,4 0,0 Muut investoinnit ja myönnetyt lainat -0,2-0,4 Muut luovutustulot ja annettujen lainojen takaisinmaksut 2,1 0,1 Investointien nettorahavirta -12,7-10,4 Rahoituksen rahavirta Rahoitusleasingvelkojen maksut -3,2-2,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) -3,4-36,3 Pitkäaikaisten lainojen nostot 90,4 54,3 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset -42,6-27,2 Rahoituksen nettorahavirta 41,0-11,7 Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) 31,9 3,1 Rahavarat tilikauden alussa 11,0 7,6 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -1,2 0,3 Rahavarat tilikauden lopussa 41,6 11,0 Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä. Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Rahavirran suojaukset Kertyneet voittovarat Yhteensä Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoero Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,9 15,0 32,5 2,1-1,3-24,5 15,6 61,3 6,5 67,8 Tilikauden tulos -7,9-7,9 0,4-7,5 Muuntoerot 6,3 6,3 0,4 6,7 Rahavirran suojaukset 3,6 3,6 3,6 Tilikauden laaja tulos 3,6 6,3-7,9 2,0 0,8 2,8 Muut muutokset 0,1 0,1 0,1 Oma pääoma ,9 15,0 32,5 2,2 2,3-18,1 7,7 63,4 7,3 70,7 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Muut rahastot Rahavirran suojaukset Kertyneet voittovarat Yhteensä Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoero Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,9 15,0 32,5 2,2 2,3-18,1 7,7 63,4 7,3 70,7 Tilikauden tulos -4,3-4,3 1,2-3,1 Muuntoerot -22,9-22,9-1,2-24,1 Rahavirran suojaukset -3,0-3,0-3,0 Sijoituskiinteistöjen luokittelumuutos 0,6 0,6 0,6 Muut laajan tuloksen erät 0,1 0,1 0,1 Tilikauden laaja tulos 0,7-3,0-22,9-4,3-29,5 0,0-29,5 Muut muutokset *) -0,2 0,1-0,1-0,1 Oma pääoma ,9 15,0 32,3 2,9-0,7-41,0 3,4 33,8 7,3 41,1 *) Muut muutokset sijoitetun vapaan pääoman rahastossa sisältävät 0,2 annetun lahjoituksen korkeakouluille.

9 9 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernin perustiedot Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista koneenrakennusteollisuuden, raskaan ajoneuvoteollisuuden, autoteollisuuden, rakennus- ja kaivosteollisuuden, maatalouskoneteollisuuden ja tuulivoimateollisuuden valmistajista. Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (Y-tunnus ), jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Panuntie 4, Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Panuntie 4, Helsinki. Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Käypään arvoon arvostettavia eriä ovat kuitenkin tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat ja -velat, johdannaissopimukset sekä suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa IFRS 1:n perusteella aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös sisältää Componenta Oyj:n lisäksi ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 % tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan perusteista. Yhdistäminen tehdään siitä päivästä alkaen, jolloin Componenta on saanut tytäryrityksessä määräysvallan. Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Tytäryritykset yhdistellään hankintamenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat, konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate sekä konserniyhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat on eliminoitu. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritellään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Osakkuusyrityksiksi katsotaan yritykset, joista konsernilla on % osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Osakkuusyritysten tilinpäätökset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tuloksista on esitetty tuloslaskelmassa. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osakkeiden hankintameno oikaistuna osakkuusyritysten kumulatiivisilla tulososuuksilla sekä osakkuusyritysten maksamilla osingoilla. Osakkuusyritysten tilinpäätöksiin on korjattu tiedossa olevat poikkeamat IFRS-laskentasäännöistä. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutos Aiemmin sijoituskiinteistöjen arvostamiseen on sovellettu IAS 40:n sallimaa ns. hankintamenomallia, jossa sijoituskiinteistöt on arvostettu taseessa hankintamenoon. Vuonna 2011 on siirrytty käyttämään IAS 40 mukaista käyvän arvon mallia, jossa käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy. Laatimisperiaatteen muutos parantaa tilinpäätösinformaatiota. Sijoituskiinteistöjen merkitys tilinpäätösinformaatiossa on lisääntynyt, koska useampi kohde on luokiteltu sijoituskiinteistöiksi. Aikaisempien vuosien aikana sijoituskiinteistöiksi luokiteltujen kiinteistöjen arvonmuutoksesta johtuva voitto ennen laskennallisia veroja vuonna 2011 oli 0,6 ja se on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Laatimisperiaatteen muutoksella ei ole vaikutusta tilikauden 2010 tulokseen eikä konsernin omaan pääomaan Aikaisemmin sijoituskiinteistöiksi luokiteltujen kohteiden käyvät arvot vastasivat olennaisilta osin tasearvoja Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina ellei toisin mainita. Liiketoimet ja saldot Emoyhtiön ja euroalueella sijaitsevien tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaan. Euroalueen ulkopuolisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät esitetään liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä. Lainojen, talletuksien ja rahavarojen kurssierot sekä näihin liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Konserniyritykset Euroalueen ulkopuolisten tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia. Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroi-

10 10 hin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen , on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Joidenkin kiinteistöjen osalta konsernissa on käytetty siirtymästandardihelpotusta, jonka mukaan ne ovat vuoden 2004 avaavassa taseessa arvostettu käypään arvoon ja sen jälkeen on aloitettu suunnitelman mukaiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Aineettomat hyödykkeet sisältävät ATK-ohjelmia, aktivoituja tuotekehitysmenoja ja aktivoituja asiakashankintamenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Investointiavustukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Suunnitelman mukaiset poistot, poislukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla on käytetty alkaen suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin, erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja -kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: kehittämismenot aineettomat oikeudet muut aineettomat hyödykkeet rakennukset ja rakennelmat *) ATK-laitteet muut koneet ja kalusto muut aineelliset hyödykkeet *) Jäännösarvo 25 % hankintahinnasta 5 vuotta 3-10 vuotta 3-20 vuotta vuotta 3-5 vuotta 5-25 vuotta 5-10 vuotta Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumiset Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omai suuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa. Sijoituskiinteistöt Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä ja joita konserni pitää hallussaan pikemminkin hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua kuin käyttääkseen niitä tavaroiden valmistamiseen, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa käypään arvoon. Sijoituskiinteistön käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy ja esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritellään riippumattoman ja ammatillisesti pätevän arvioitsijan toimesta vuosittain. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista. Vuokrasopimukset (Leasing) Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseen käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen vuokra-ajan kuluessa, jos voidaan perustellusti olettaa, että vuokrasopimuksen kohdetta ei hankita omistukseen sopimuksen päättyessä. Rahoitusleasingvelaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi. Muiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan sellaiset aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa vuokralleantajalle jää omistamiselle ominaiset edut ja riskit sekä lisäksi merkitykseltään vähäiset rahoitusleasingsopimukset. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

11 11 Työsuhde-etuudet/Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Componentalla on usean työnantajan etuuspohjaisiksi luokitellut eläkejärjestelyt Ruotsissa (Alecta ITP ja AMF Pension/Avtalspension SAF-LO). Kyseisiä järjestelyjä on käsitelty maksupohjaisina järjestelyinä IAS (a) -standardin mukaisesti, koska eläkeyhtiöt eivät ole pystyneet toimittamaan aktuaarilaskelmia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TyEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä. Muut ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Turkin työlainsäädännön mukaan yhtiöitä vaaditaan maksamaan työsuhteen päättymisen yhteydessä korvaus työntekijälle, joka on ollut palveluksessa vuoden ja jonka työsuhde päättyy ilman syytä, kutsutaan armeijan palvelukseen, kuolee tai joka jää eläkkeelle 25 vuoden työsuhteen jälkeen (nainen 20 vuotta) tai saavuttaa eläkeiän (58 vuotta nainen ja 60 vuotta mies). Maksettava määrä on yhden kuukauden palkka kutakin palvelusvuotta kohden. Arvioitu vastuun todennäköinen nykyarvo henkilön työsuhteen päättyessä on esitetty pitkäaikaisissa varauksissa ja todennäköisen nykyarvon muutos on esitetty tuloslaskelmassa. Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut Konserni on soveltanut IFRS 2 -standardia päätettyyn avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustusjärjestelmään. Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille Palkkiot maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Toimintasegmentit Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Turkin toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta ja konepajasta sekä Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Suomen toimintoihin kuuluvat rautavalimot Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa sekä konepajat Lempäälässä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Suomen toimintoihin kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa. Componenta Oyj:n tytäryhtiö Componenta Finland Oy on myynyt tilikauden 2011 aikana Lempäälässä sijaitsevan Nisamon konepajan liiketoiminnan mukaan lukien tuotantokoneet. Koneistustoiminta Componenta Finland Oy:n Pietarsaaren yksikössä on lopetettu tilikauden 2011 aikana. Hollannin toiminnot muodostuvat rautavalimoista Weertissä ja Heerlenissä sekä konepajatoiminnoista Weertissä ja valumalleja valmistavasta yksiköstä Tegelenissä. Ruotsin toiminnot muodostuvat Främmestadin konepajasta sekä Wirsbon takomosta. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Componentan liiketoimintasegmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään käypään markkinahintaan. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Rahoitustuottoja ja -kuluja, veroja sekä kertaluonteisia eriä ei kohdisteta liiketoimintasegmenteille. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Componenta seuraa maantieteellisinä alueina Turkkia, Suomea, Alankomaita, Ruotsia ja muita maita pitkäaikaisten varojen ja tuotannollisten investointien osalta. Lisäksi liikevaihtoa seurataan markkina-alueittain. Kertaluonteiset erät Hallituksen toimintakertomuksessa, eräissä liitetiedoissa sekä konsernin kehitystä kuvaavissa taulukoissa selostetut kertaluonteiset erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Olennaisimpia kertaluonteisia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä ylimääräiset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä kertaluonteisten erien luokittelussa. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Tuloverot Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 24,5 %:n verokantaa, ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 26,3 %:n verokantaa, turkkilaisen yhtiön osalta käyttäen 20,0 %:n verokantaa ja hollantilaisten yhtiöiden osalta käyttäen 25,0 %:n verokantaa. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään. Tuloutusperiaate Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raakaaineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Myynnin oikaisuerillä tarkoitetaan lähinnä vuosittain laskettavia paljousalennuksia sekä tuotepalautuksia, joilla oikaistaan alkuperäistä laskutusta alaspäin. rkittävimmät tuotteiden tulovirrat syntyvät valujen ja koneistettujen valujen myynnistä. Palveluiden tulovirrat muodostuvat lähinnä vuokratuotoista sekä mahdollisista pienimuotoisista alihankinta-

12 12 na tehdyistä koneistuksista ja kokoonpanoista. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle. Palvelut tuloutetaan silloin, kun palvelu luovutetaan asiakkaalle. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset. Lisäksi liiketoiminnan muiden tuottojen ryhmässä esitetään ostovelkojen ja myyntisaamisten valuuttakurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä Componentalla ei ollut eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkinaarvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan, mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat, kuten asiakkaan joutuminen pitkäaikaisiin maksuvaikeuksiin, velkasaneeraukseen tai konkurssiin, ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti, jos asiakkaan uskotaan suoriutuvan velvoitteistaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta. Rahoitusvelat Rahoitusvelat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Rahoitusveloista ne suojaamistarkoituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kuuluvaksi ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan maturiteetin kuluessa. Olennaiset luottolimiittisopimuksiin liittyvät transaktiomenot aktivoidaan taseeseen ja jaksotetaan tuloslaskelmaan luottolimiitin maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus on, luotettavasti määriteltävissä olevan vastaavan markkinaehtoisen koron puuttuessa, arvioitu diskonttaamalla tulevat kassavirrat sijoittajan saamalla tuotolla huomioiden tuottoa laskettaessa vaihtooikeuden sekä ennenaikaisen lunastusmahdollisuuden vaikutus. Velkaosuus arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Oman pääoman osuus on merkitty muihin oman pääoman rahastoihin vähennettynä siihen kohdistuneilla transaktioon liittyneillä kuluilla sekä laskennallisilla veroilla. Vaihdettavien pääomalainojen lainaosuuksilla vaihdettujen osakkeiden vaihtohinnasta 2 euroa osakkeelta kirjataan osakepääomaan ja loput ylikurssirahastoon tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoihin. Taseen velka pienenee samassa suhteessa kuin vaihdettavien lainaosuuksien osuus lainan jäljellä olevasta nimellismäärästä. Kaikki rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko- ja valuuttaoptiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla. Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan

13 13 periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain. Rahavirran suojauslaskenta on tilinpäätöshetkellä käytössä suojauduttaessa korkojen ja sähkön spot-markkinahintojen muutoksilta. Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Korkojohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Sähköjohdannaisten arvonmuutosten kertymä kirjataan puolestaan sen tilikauden tuloslaskelmaan ostojen oikaisueräksi, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Korkoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin ja sähkön ennakoituihin ostoihin liittyvän suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena ostojen oikaisueräksi. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39 määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Myyntisaamisten ja ostovelkojen suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten valuuttakurssierot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja lainoja tai muita monetaarisia eriä vastaan tehtyjen valuuttasuojausten valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa. Tulos per osake Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden sekä vaihdettavan pääomalainan laimentava vaikutus. Osingonjako Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä mm. tiettyjen omaisuuserien kuten laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta, eläke-etuuksien liittyvien varausten suuruutta, myyntisaamisten alaskirjauksia, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, rahoitusvarojen ja -velkojen mukaan lukien johdannaisten käypiä arvoja, tuloveroja, varastoarvoja, varauksia, vastuusitoumuksia sekä arvonalentumistestien oletuksia. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen rkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta. Standardien soveltaminen Konserni on soveltanut alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Uusien standardien ja tulkintojen soveltamisella ei ole ollut vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan. IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Tulkinnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia tilinpäätökseen. Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Lähipiirin määritelmää on täsmennetty, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset ovat muuttuneet. Tulkinnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia tilinpäätökseen. Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa. Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset. Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä seitsemää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, jotka eivät olleet vielä voimassa vuonna 2011 Tiettyjä uusia standardeja sekä muutoksia ja tulkintoja jo olemassa oleviin standardeihin, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut, on julkaistu. Konserni on todennut seuraavat standardit ja tulkinnat merkityksellisiksi liiketoimintansa luonteen johdosta. Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Taseesta pois kirjaaminen (voimaan

14 14 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos laajentaa nykyisiä liitetietovaatimuksia niin, että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat master netting tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä, että ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Muutos IAS 12:een Tuloverot (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan tiettyjen käypään arvoon arvostettujen omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä, jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleenarvostusmallilla. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutos IAS 19:een Työsuhde-etuudet (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä, milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaantulo vielä avoinna). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Uuden standardin mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana lukuun ottamatta niitä rahoitusvelkoja, joihin sovelletaan ns. käyvän arvon optiota. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemasa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksessä (voimaan tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

15 15 Tilinpäätöksen liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Luvut ovat miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita. 1. Toimintasegmentit Componentan liiketoiminta jaetaan neljään liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Turkki, Suomi, Hollanti ja Ruotsi. Turkin toiminnot muodostuvat Orhangazissa sijaitsevista rautavalimosta ja konepajasta sekä Manisassa sijaitsevista alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotantoyksiköstä. Suomen toimintoihin kuuluvat rautavalimot Iisalmessa, Karkkilassa, Pietarsaaressa ja Porissa sekä konepajat Lempäälässä ja Pietarsaaressa. Lisäksi Suomen toimintoihin kuuluu mäntiä valmistava yksikkö Pietarsaaressa. Componenta Oyj:n tytäryhtiö Componenta Finland Oy on myynyt tilikauden 2011 aikana Lempäälässä sijaitsevan Nisamon konepajan liiketoiminnan mukaan lukien tuotantokoneet. Koneistustoiminta Componenta Finland Oy:n Pietarsaaren yksikössä on lopetettu tilikauden 2011 aikana. Hollannin toiminnot muodostuvat rautavalimoista Weertissä ja Heerlenissä sekä konepajatoiminnoista Weertissä ja valumalleja valmistavasta yksiköstä Tegelenissä. Ruotsin toiminnot muodostuvat Främmestadin konepajasta sekä Wirsbon takomosta. Ydinliiketoimintaan kuuluvien segmenttien ulkopuolelle jää Muu liiketoiminta, joka sisältää myynti- ja logistiikka yhtiö Componenta UK Ltd:n Englannissa, palvelu- ja kiinteistöyhtiöt Suomessa, konsernin hallintotoiminnot ja osakkuusyhtiö Kumsan A.S.:n Turkissa. Componenta käsittelee liike toimintasegmenttien ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen välisiä tuottoja ja siirtoja käypään markkinahintaan. Turkin toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut sekä koneistamattomat rauta- ja alumiinivalukomponentit. Suomen ja Hollannin toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut sekä koneistamattomat rautavalukomponentit. Ruotsin toimintojen pääasiallisia myytäviä tuotteita ovat koneistetut ja maalatut rautavalukomponentit sekä taotut komponentit. Muun liiketoiminnan pääasiallisena liiketoimintana on tuottaa logistiikkapalveluja sekä harjoittaa toimisto- ja teollisuustilojen vuokrausta. Lisäksi muuhun liiketoimintaan lisätään konsernipalveluita tuottavat yksiköt. Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä. Liiketoimintasegmentit 2011 Turkki Suomi Hollanti Ruotsi Muu liiketoiminta Kertaluonteiset erät*) Eliminoinnit Konserni Ulkoinen liikevaihto 206,7 89,8 101,3 120,4 58,2 576,4 Sisäinen liikevaihto 70,5 23,1 7,9 1,1 32,8-135,4 0,0 Liikevaihto yhteensä 277,2 112,8 109,3 121,5 91,0-135,4 576,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,2 0,2 Segmentin liikevoitto 28,7-1,6-1,9 3,6 1,2-7,4-0,1 22,5 Kohdistamattomat erät 1,6-25,5 Tilikauden tulos -5,8-3,1 Segmentin varat 193,5 79,9 49,3 68,6 51,3-80,4 362,3 Osuudet osakkuusyrityksissä 1,3 1,3 Kohdistamattomat varat 73,2 Varat yhteensä 436,8 Segmentin velat 40,7 22,2 17,4 31,0 21,0-29,5 102,9 Kohdistamattomat velat 292,8 Velat yhteensä 395,7 Tuotannolliset investoinnit 11,8 2,3 2,0 4,4 1,4 21,8 Poistot -6,0-4,6-1,8-2,9-2,4-2,6-20,2 *) Kertaluonteiset erät liikevoitossa liittyvät Suomi-liiketoimintasegmenttiin kuuluvan Pietarsaaren konepajan koneistustoimintojen lopettamiseen, -3,8 ja Nisamon konepajan myyntiin, -1,8, sekä uudelleenjärjestelykuluihin Hollannissa, -0,7, toimittajille maksettujen ennakkomaksusaamisten alaskirjauksiin, -0,7 ja muihin kertaluonteisiin eriin, -0,4. Liiketoimintasegmentit 2010 Turkki Suomi Hollanti Ruotsi Muu liiketoiminta Kertaluonteiset erät Eliminoinnit Konserni Ulkoinen liikevaihto 161,5 85,0 81,1 84,2 39,9 451,6 Sisäinen liikevaihto 43,3 18,6 4,0 0,5 25,5-91,9 0,0 Liikevaihto yhteensä 204,8 103,6 85,1 84,7 65,3-91,9 451,6 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,2 0,2 Segmentin liikevoitto 15,2-0,2-1,5 0,8-1,0-0,1 0,4 13,5 Kohdistamattomat erät -21,0 Tilikauden tulos -0,1-7,5 Segmentin varat 210,8 85,7 48,7 51,5 53,9-70,0 380,6 Osuudet osakkuusyrityksissä 1,3 1,3 Kohdistamattomat varat 38,4 Varat yhteensä 420,4 Segmentin velat 33,5 24,2 12,8 25,7 25,7-22,5 99,3 Kohdistamattomat velat 250,4 Velat yhteensä 349,7 Tuotannolliset investoinnit 4,8 2,4 0,4 0,5 0,5 8,5 Poistot -4,9-4,8-1,5-2,1-2,7-16,0

16 16 Maantieteelliset alueet 2011 Tuotannolliset investoinnit 11,7 3,5 2,0 4,5 0,0 21,8 Alankomaat Muut Turkki Suomi Ruotsi maat Yhteensä Pitkäaikaiset varat *) 106,7 84,2 32,9 35,1 1,1 260,0 Maantieteelliset alueet 2010 Turkki Suomi Alankomaat Ruotsi Muut maat Yhteensä Pitkäaikaiset varat *) 133,1 89,0 33,0 31,4 1,6 288,1 Tuotannolliset investoinnit 4,8 2,8 0,4 0,5 0,0 8,5 *) Eivät sisällä pitkäaikaisia laskennallisia verosaamisia, muita rahoitusvaroja ja saamisia. Ulkoinen liikevaihto markkina-alueittain Ruotsi 107,5 81,7 Saksa 106,4 76,0 Turkki 87,5 73,7 Iso-Britannia 64,9 47,5 Suomi 57,8 53,8 Benelux-maat 45,2 35,2 Ranska 35,6 27,8 Italia 29,5 20,7 Muu Eurooppa 9,1 9,1 Muut maat 33,0 26,1 Ulkoinen liikevaihto yhteensä 576,4 451,6 Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne asiakas on pyytänyt tavaran toimitettavaksi tai minne se on toimitettu. 2. Hankitut liiketoiminnot Vuosien 2011 ja 2010 aikana Componenta ei hankinnut liiketoimintoja. 3. Myydyt liiketoiminnot Componenta Oyj:n tytäryhtiö Componenta Finland Oy allekirjoitti joulukuussa 2011 sopimuksen, jolla se myi Lempäälässä sijaitsevan Nisamon konepajan liiketoiminnan mukaan lukien tuotantokoneet. Ostaja on Tampereen Konepajat Oy:n tytäryhtiö, joka jatkaa koneistustoimintaa nykyisissä Nisamon tiloissa Componentan koneistusalihankkijana. Nisamon konepajan liiketoiminnan myynnin vaikutus, omaisuuerien alaskirjausten osalta, Componentan vuoden 2011 tulokseen ennen veroja oli -1,5. Myytyjen omaisuuserien arvot ennen alaskirjauksia 2011 Aineettomat hyödykkeet 0,1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,9 Vaihto-omaisuus 0,1 Varat yhteensä 2,1 Kauppahinta 0,6 Omaisuuserien alaskirjaukset/liiketoimintakaupan tappio ennen veroja 1,5 4. Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 0,7 0,7 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,4 0,0 Myyntisaamisten, ostovelkojen ja suojausten valuuttakurssierot 0,3-1,1 Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset 0,6 - Liiketoiminnan muut tuotot 0,3 0,9 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 2,3 0,6 Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä, jotka sisältyvät liikevaihtoon 0,5 0,1 5. Liiketoiminnan kulut Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 1,5 3,1 Valmistus omaan käyttöön 0,7 0,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -237,4-172,9 Ulkopuoliset palvelut -44,5-30,0 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -131,0-119,6 Vuokrat -5,4-4,6 Sijoituskiinteistöjen hoitokulut -0,4-0,1 Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut -26,5-21,6 Energia -41,6-36,9 Myynti ja markkinointi -1,7-2,2 ATK-ohjelmat -3,4-3,6 Tuotantotyökalut -5,4-3,6 Rahdit -13,3-10,1 Liiketoiminnan muut kulut -27,8-21,3 Liiketoiminnan kulut yhteensä -536,3-422,8 Tilintarkastuspalkkiot -0,4-0,4 Muut palkkiot -0,3-0,1 Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä -0,7-0,5 6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -107,0-94,8 Eläkekulut -10,5-12,1 Muut henkilöstökulut -13,5-12,7-131,0-119,6 Henkilöstömäärä segmenteittäin tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa Turkki Suomi Hollanti Ruotsi Muu liiketoiminta Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,1 (-0,1 ). 7. Tutkimus- ja kehitysmenot Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja -2,4-1,8 8. Poistot ja arvonalenemiset Poistot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat -2,3-2,6 Sijoituskiinteistöt - 0,0 Koneet ja kalusto*) -12,7-10,8 Muut aineelliset hyödykkeet -0,5-0,7-15,5-14,1 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet -0,2-0,1 ATK-ohjelmat -0,3-0,6 Muut aineettomat hyödykkeet -1,6-1,2-2,1-2,0 Arvonalenemiset koneista ja kalustosta sekä aineettomista hyödykkeistä **) -2,6 0,0 Poistot ja arvonalenemiset yhteensä -20,2-16,0 *) Tuotannollisten koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa poistomenetelmää. Suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat poistot olivat -18,1 (-19,8 ) ja kapasiteetin käyttöasteen mukainen oikaisu 5,4 (9,0 ). **) Arvonalenemiset koneista ja kalustosta sekä aineettomista hyödykkeistä liittyvät Nisamon liiketoimintojen myyntiin sekä Pietarsaaren koneistustoimintojen lopettamiseen.

17 17 9. Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot myytävissä olevista rahavaroista 0,0 0,0 Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot 0,6 0,6 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot 7,5 9,0 Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssivoitot 4,2 5,2 Muut rahoitustuotot 1,1 2,1 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutos 0,0-1,6 Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennan tehoton osuus omasta pääomasta tuloutetut käyvät arvot - - Rahavirran suojauslaskennan tehoton osuus 0,0 0,0 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut -19,5-19,4 Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssitappiot -4,8-1,8 Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -0,5-0,5 Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut -5,3-3,2 Koronvaihtosopimusten korkokulut -0,8-1,8 Valuuttajohdannaisten realisoituneet kurssitappiot -7,3-7,9 Muut rahoituskulut -1,0-4,3 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -25,9-23,5 Liiketoiminnan muut tuotot liitetiedossa 4 sisältävät valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista aiheutuvia valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä 3,3 (0,2 ) sekä näihin eriin suojaamistarkoituksessa kohdistettujen valuuttajohdannaisten valuuttakurssieroja -3,0 (-1,2 ). Koronvaihtosopimusten korkotuotot on siirretty hyvittämään korkokuluja. Vuonna 2011 konserni ei ole saanut rahoitusvaroista merkittäviä palkkiotuottoja. 10. Tuloverot Tuloverot Välittömät verot tilikaudelta -5,0-0,2 Laskennalliset verot (kts. liite 19) 5,3 2,8 0,3 2,5 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26,0 % vuosina 2011 ja 2010) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma Tulos ennen veroja -3,4-10,0 Verot laskettuna kotimaan verokannalla 0,9 2,6 Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat 0,7 0,6 Verovapaat tulot 0,2 0,0 Vähennyskelvottomat kulut -0,3-0,7 Muiden maiden verokantojen muutosten vaikutus -0,1 - Suomen verokannan muutoksen vaikutus *) -1,1-0,3 2,5 *) Suomessa verokanta laskee 26,0 %:sta 24,5 %:iin vuonna 2012 ja siten taseessa esitettävät Suomeen liittyvät laskennalliset verosaamiset ja -velat on arvostettu verokannalla 24,5 % suhteessa väliaikaisiin ajoituseroihin verotuksessa. Verokannan muutoksen vaikutus laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin on kirjattu tuloslakelman kautta. 11. Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu Osoittaja: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, e Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, kpl Tulos per osake, laimentamaton, e -0,25-0,45 Tulos per osake, laimennettu, e -0,25-0,45 Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiön vaihdettavien pääomalainojen (liitetietojen kohta 28) osakkeiksi vaihtamatta olevien lainaosuuksien sekä työntekijöille suunnatun osakepalkkiojärjestelmän (liitetietojen kohta 25) laimentavia vaikutuksia ei kuitenkaan oteta huomioon vuosina 2011 ja 2010, sillä ne kasvattaisivat osakekohtaista tulosta. TASEEN LIITETIEDOT 12. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno ,3 23,5 Lisäykset 0,1 0,1 Siirrot erien välillä -0,7 - Muuntoerot -2,4 0,8 Tasearvo ,3 24,3 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno ,6 108,4 Lisäykset 0,4 0,5 Vähennykset -0,9 - Siirrot erien välillä -13,2 0,0 Muuntoerot -4,4 2,7 Hankintameno ,5 111,6 Kertyneet poistot ,3-40,3 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 3,9-0,2 Muuntoerot 2,6-1,2 Tilikauden poistot -2,3-2,6 Kertyneet poistot ,1-44,3 Tasearvo ,4 67,3 Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing Hankintameno ,3 0,3 Lisäykset - - Hankintameno ,3 0,3 Kertyneet poistot ,0 0,0 Tilikauden poistot 0,0 0,0 Kertyneet poistot ,0 0,0 Tasearvo ,2 0,3 Koneet ja kalusto Hankintameno ,7 358,1 Lisäykset 11,6 4,4 Vähennykset -13,9-4,9 Siirrot erien välillä -23,5 4,6 Muuntoerot -26,6 18,5 Hankintameno ,3 380,7 Kertyneet poistot ,1-232,4 Lisäysten kertyneet poistot 0,0 0,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 32,1 3,0 Muuntoerot 16,4-10,8 Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -13,7-10,8 Kertyneet poistot ,3-251,1 Tasearvo ,0 129,6

18 18 Koneet ja kalusto, rahoitusleasing Hankintameno ,8 21,8 Lisäykset 4,0 0,1 Vähennykset -4,4-0,2 Siirrot erien välillä -0,7-0,1 Muuntoerot 0,1 1,2 Hankintameno ,8 22,8 Kertyneet poistot ,3-5,8 Vähennysten kertyneet poistot 2,2 0,0 Muuntoerot 0,0-0,3 Tilikauden poistot -1,4-1,2 Kertyneet poistot ,5-7,3 Tasearvo ,3 15,5 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno ,4 12,2 Lisäykset 0,2 0,3 Vähennykset -0,4-0,1 Siirrot erien välillä -0,6-3,7 Muuntoerot -0,9 0,6 Hankintameno ,6 9,4 Kertyneet poistot ,7-6,8 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,8 0,8 Muuntoerot 0,7-0,2 Tilikauden poistot -0,5-0,7 Kertyneet poistot ,7-6,7 Tasearvo ,9 2,7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno ,6 5,3 Lisäykset 6,2 0,9 Vähennykset -2,1 0,0 Siirrot erien välillä -0,7-0,9 Muuntoerot -0,8 0,3 Tasearvo ,2 5,6 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 212,4 245,3 Rahoitusleasingsopimusten vähimmäisvuokrien erääntyminen ja nykyarvo maturiteettiluokittain on esitetty liitetiedossa 28. Rahoitusleasingsopimukset sisältävät suurimmaksi osaksi tuotantolaitteiden vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 5-7 vuotta. Sopimusten vuokrat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Sopimukset eivät sisällä osingonjakoon, lisävelanottoon tai uusien vuokrasopimusten solmimiseen kohdistuvia rajoituksia. 13. Liikearvo Hankintameno ,1 31,5 Muuntoero -5,1 1,6 Tasearvo ,0 33,1 Liikearvon kohdistus ja arvonalentumistestaus Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa liikearvosta kohdistuu Turkki-segmenttiin. Turkki-segmenttiin liittyvä liikearvo vuoden 2011 lopussa oli 26,5 (31,6 ). Turkki-segmentin käyttöarvo määritellään nykyarvomenetelmällä. Laskelmissa on käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Segmentin arvioitu rahavirta perustuu kiinteistöjen, tehtaiden ja koneiden käyttöön niiden nykyisessä kunnossa ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Johdon hyväksymissä strategisissa suunnitelmissa on otettu huomioon myös historiaan perustuva keskimääräinen kasvu sekä toteutuneet käyttökatetasot. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Loppuarvon määrittelyssä käytetään vakaata liikevoiton 1 %:n vuotuista kasvua. Diskonttauskorkona käytetään Componentan määrittelemää painotettua keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Sen osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuusalakohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman tavoitteellinen suhde. Componenta on käyttänyt laskelmissaan Turkki-segmentin osalta 10,3 %:n painotettua pääomakustannusta. Arvonalentumistestausten perusteella vuosina 2011 ja 2010 ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Herkkyysanalyysi: Turkki-segmentille on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti: - alentamalla kannattavuutta (EBITDA) 1-10% - nostamalla painotettua pääomakustannusta 1-20% Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Kuitenkaan mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentamisen tarpeeseen. 14. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Hankintameno ,2 0,0 Lisäykset 0,1 0,2 Siirrot erien välillä 0,0 - Hankintameno ,3 0,2 Kertyneet poistot ,0 0,0 Vähennysten kertyneet poistot - - Tilikauden poistot 0,0 0,0 Kertyneet poistot ,0 0,0 Tasearvo ,3 0,2 Aineettomat oikeudet Hankintameno ,4 1,3 Lisäykset 1,1 0,1 Vähennykset - 0,0 Siirrot erien välillä -0,1 - Muuntoerot -0,2 0,1 Hankintameno ,3 1,4 Kertyneet poistot ,0-0,9 Lisäysten kertyneet poistot 0,0 0,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,1 0,0 Muuntoerot 0,1 0,0 Tilikauden poistot -0,2-0,1 Kertyneet poistot ,9-1,0 Tasearvo ,3 0,4 ATK-ohjelmat Hankintameno ,1 4,7 Lisäykset 0,3 0,4 Vähennykset -0,1 0,0 Siirrot erien välillä 0,2 0,0 Hankintameno ,5 5,1 Kertyneet poistot ,1-2,5 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -0,6 0,0 Tilikauden poistot -0,3-0,6 Kertyneet poistot ,0-3,1 Tasearvo ,5 2,0 Muut aineettomat hyödykkeet Hankintameno ,5 8,1 Lisäykset 0,1 1,2 Vähennykset -0,5 0,0 Siirrot erien välillä -0,1 0,3 Hankintameno ,0 9,5 Kertyneet poistot ,8-4,7 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1,1 0,0 Tilikauden poistot -1,6-1,2 Kertyneet poistot ,3-5,8 Tasearvo ,7 3,7

19 19 Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä Hankintameno ,3 0,2 Lisäykset 0,7 0,3 Siirrot erien välillä 0,0-0,3 Tasearvo ,0 0,3 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6,7 6,7 15. Sijoituskiinteistöt Tasearvo ,8 Hankintameno ,3 Lisäykset 0,0 Lisäykset 0,0 Vähennykset 0,0 Hankintameno ,3 Siirrot erien välillä 9,2 Kertyneet poistot ,5 Voitto/tappio käypään arvoon arvostamisesta 0,6 Tilikauden poistot 0,0 Kertyneet poistot ,5 Tasearvo ,6 Tasearvo ,8 Vuonna 2010 sijoituskiinteistöjen arvostamiseen on sovellettu ns. hankintamenomallia, jossa sijoituskiinteistöt on arvostettu taseessa hankintamenoon. Vuonna 2011 on siirrytty käyttämään käyvän arvon mallia, jossa käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy. Sijoituskiinteistöjen luokkaan siirrettyjen kiinteistöjen käypä arvo oli 9,2 ja aikaisemman kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus verojen jälkeen 0,6 on esitetty omassa pääomassa. Siirretyt kiinteistöt ovat pääosin ulkopuolisten vuokralaisten käytössä ja sijaitsevat Karkkilassa sekä Lempäälässä. Vanhojen sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos 0,6 on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot perustuvat riippumattoman ja ammatillisesti pätevän kiinteistöarvioitsijan arviokirjoihin, jotka päivitettiin loppusyksyllä Vuonna 2011 arvonmäärityksen suoritti Kiinteistötaito Peltola & Co Oy käyttäen ensisijaisesti tuottoarvomenetelmää. 16. Osuudet osakkuusyrityksissä Tasearvo ,3 1,1 Vähennykset 0,0 0,0 Osuus kauden tuloksesta 0,2 0,2 Muuntoerot -0,2 0,0 Tasearvo ,3 1,3 Osakkuusyritykset Varat, Velat, Liikevaihto, Voitto/ tappio, Konsernin omistusosuus, % Kumsan A.S., Turkki 5,2 0,7 5,5 0,8 25,1 Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki 0,7 0,2 0,0 0,0 25,0 Osakkuusyritykset Varat, Velat, Liikevaihto, Voitto/ tappio, Konsernin omistusosuus, % Kumsan A.S., Turkki 5,5 0,8 5,5 1,0 25,1 Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki 0,7 0,2 0,0 0,0 25,0 Osakkuusyritysosakkeisiin ei sisälly liikearvoa. Osakkuusyrityksissä ei ole pörssinoteerattuja yrityksiä. 17. Muut rahoitusvarat Myytävissä olevat sijoitukset Hankintameno ,5 0,4 Lisäykset 0,2 0,1 Vähennykset - 0,0 Tasearvo ,7 0,5 Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista suurimpana sijoituksena Majakka Voima Oy. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalenemisilla. Componentan näkemyksen mukaan käypä arvo ja hankintameno eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Muut rahoitusvarat luokitellaan käyvän arvon luokittelumenetelmien tasolle 3, kts. lisätiedot liitteestä 22. Myytävissä olevista rahoitusvaroista ei ole tilikaudella kirjattu myyntivoittoja tai -tappioita. 18. Pitkäaikaiset saamiset Osakkuusyrityksiltä Lainasaamiset 0,1 0,1 Muut pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 3,2 4,8 Muut saamiset 1,3 1,2 4,5 5,9 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 4,5 6,0 Muista pitkäaikaisista lainasaamisista erääntyy saatavaksi 2,6 (4,5 ) (nimellisvaluutta SEK) vuonna 2015 ja 0,6 (0,0 ) vuonna Konsernin lainasaamiset liittyvät pääosin yritysjärjestelyihin sekä investointeihin. 19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana Laskennalliset verosaamiset Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Muuntoero Konsernin sisäisistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista 1,1-0,4 0,0 0,7 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,2 0,0 0,0 0,2 Varaukset 0,1 0,7 0,0 0,7 Verotukselliset tappiot 28,1 3,3 0,0 31,4 Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon 0,0 0,1 0,1 Kiinteistöjen arvonalenemiset 0,9-0,1 0,8 Muut erät 2,3 0,7 0,5-0,2 3,4 Yhteensä 32,6 4,3 0,6-0,1 37,3 Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -11,6-11,0 Yhteensä 20,9 26,4 Suomen, Ruotsin ja Hollannin yhtiöiden tappioista kirjatut verosaamiset perustuvat ko. maiden yhtiöiden ennakoituihin verotettaviin tuloihin. Ko. verosaamiset ennakoidaan hyödynnettävän 2-9 vuodessa.

20 Laskennalliset verovelat Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Muuntoero Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 4,6-0,3-0,7 3,6 Nopeutetut poistot 5,6 0,3-0,9 5,0 Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon 0,0 0,2 0,5 0,7 Kiinteistöjen arvonkorotukset 4,8-0,2 4,6 Rahoitusleasing 1,2-0,3 0,9 Muut erät 5,1-0,6 0,1-0,1 4,5 Yhteensä 21,2-0,9 0,6-1,8 19,2 Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -11,6-11,0 Yhteensä 9,6 8,3 Laskennallisten tuloverosaamisten ja -velkojen netotukset taseessa tehdään lähtökohtaisesti maittain, silloin kun kyseisessä maassa on tuloksenjärjestelyteknisesti mahdollisuus tasata eri konserniyhtiöiden veronalaisten voittojen ja tappioiden määrää tai silloin kun kyseisessä maassa sijaitsee vain yksi tytäryhtiö. Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana Laskennalliset verosaamiset Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Muuntoero Konsernin sisäisistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista 1,5-0,4 1,1 Vaihto-omaisuuden sisäinen kate 0,1 0,0 0,0 0,2 Varaukset 0,1 0,0 0,1 Verotukselliset tappiot 23,7 4,4 28,1 Kiinteistöjen arvonalenemiset 0,9 0,0 0,9 Muut erät 3,4-0,7-0,4 2,3 Yhteensä 29,6 3,3-0,4 0,0 32,6 Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -12,9-11,6 Yhteensä 16,6 20, Laskennalliset verovelat Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Muuntoero Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 4,6-0,3 0,3 4,6 Nopeutetut poistot 4,7 0,7 0,2 5,6 Kiinteistöjen arvonkorotukset 4,8 0,0 0,0 4,8 Rahoitusleasing 0,8 0,3 1,2 Muut erät 4,0 0,0 0,9 0,2 5,1 Yhteensä 19,0 0,6 0,9 0,7 21,2 Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -12,9-11,6 Yhteensä 6,1 9,6 Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä voittovarojen mahdolliseen jakamiseen ei liity olennaista veroseuraamusta. 20. Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 15,9 12,3 Keskeneräiset tuotteet 7,7 6,0 Valmiit tuotteet/tavarat 20,8 21,4 Muu vaihto-omaisuus 13,8 12,3 Ennakkomaksut 0,2 0,2 Vaihto-omaisuus yhteensä 58,4 52,2 Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin työkaluista, malleista, kiinnittimistä sekä varaosista. Tilikaudella 2011 kirjattiin kuluksi -0,1 (-0,2 ), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. 21. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 25,1 27,1 Lainasaamiset 1,5 1,8 Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 0,1 3,9 Siirtosaamiset 5,8 5,6 Muut saamiset 2,8 3,2 Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset yhteensä 35,2 41,7 Muut saamiset sisältävät pääosin arvonlisäverosaamisia ja siirtosaamiset maksettuja jaksotettuja kuluja. Myyntisaamisten valuuttajakauma 2011 % 2010 % EUR 89,3 82,5 SEK 6,0 9,4 TRY 3,3 4,8 GBP 1,5 2,9 USD - 0,4 Myytävänä olevat omaisuuserät Componenta on käynnistänyt toimenpiteet Turkin Manisassa sijaitsevan henkilöautojen alumiinivanteita valmistavan yksikön myymiseksi. Alumiinivanteita valmistavan yksikön pitkäaikaiset aineelliset sekä aineettomat hyödykkeet ja vaihto-omaisuus on määritelty lyhytaikaiseksi myytävänä olevaksi omaisuuseräksi IFRS 5 standardin mukaisesti. Kaupan odotetaan tapahtuvan vuoden 2012 aikana Aineettomat hyödykkeet 0,0 Aineelliset hyödykkeet 7,6 Vaihto-omaisuus 2,3 Myytävänä olevat omaisuuserät yhteensä 9,9

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Q 1. Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2012. Q1 lyhyesti

Q 1. Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2012. Q1 lyhyesti Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2012 Q 1 2012 Q1 lyhyesti Konsernin tilauskanta oli maaliskuun lopussa edellisen vuoden tasolla 106 Me (104 Me). Liikevaihto katsauskaudella nousi 4 % ja oli 150 Me (144 Me).

Lisätiedot

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin.

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin. NORDIC ALUMINIUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.04.2012 Klo 10.00 1(6) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012 Nordic Aluminiumin liikevaihto katsauskaudella oli 16,24 miljoonaa euroa (18,24 miljoonaa

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN OSAVUOSIKATSAUS 29.08.2014 klo 10 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014 SSK-konsernin tulos katsauskaudella oli 130 TEUR (88 TEUR).

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Oikeaan suuntaan vahvistetuin resurssein

Oikeaan suuntaan vahvistetuin resurssein Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2006 Liikevaihto katsauskaudella oli 188,2 Me (188,5 Me); Valukomponentitryhmän liikevaihto kasvoi 2 % ja muun liiketoiminnan liikevaihto laski 15 %. Liikevoitto ilman kertaluontoisia

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 30.6.2009 sekä 1.1.2009 30.6.2009 (Tilintarkastamaton)

OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 30.6.2009 sekä 1.1.2009 30.6.2009 (Tilintarkastamaton) 1(18) Finnlines Oyj Pörssitiedote 30.7.2009 OSAVUOSIKATSAUS 1.4. 2009 sekä 1.1.2009 2009 (Tilintarkastamaton) Luvut tilintarkastamattomia KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS 1.1. - 2009 1.1. - 1.1. - 31.12.

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Casting Future Solutions

Casting Future Solutions Casting Future Solutions Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Liikevaihto katsauskaudella oli 185,0 Me (167,9 Me). Konsernin liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 23,1 Me (13,4 Me) ja tulos rahoituserien

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ 27.4.2015 klo 14.30 SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2014 YHTEENVETO TAMMI-MAALISKUUSTA 2014 - SSK:n liikevaihto oli 179 TEUR. - Voitto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

1.7. - 30.9. 2009 1.7. - 30.9. 2008

1.7. - 30.9. 2009 1.7. - 30.9. 2008 1(18) Finnlines Oyj Pörssitiedote 4.11. OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU (Tilintarkastamaton) Luvut tilintarkastamattomia KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS 1.7. - 30.9. 1.7. - 30.9. 1.1. - 30.9. 1.1. - 30.9.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus q1 1.1. 31.3.2011. Konsernin tilauskanta kasvoi 53 % ja oli maaliskuun lopussa 104 Me (68 Me).

Osavuosikatsaus q1 1.1. 31.3.2011. Konsernin tilauskanta kasvoi 53 % ja oli maaliskuun lopussa 104 Me (68 Me). 2010 Osavuosikatsaus q1 1.1. 31.3.2011 Konsernin tilauskanta kasvoi 53 % ja oli maaliskuun lopussa 104 Me (68 Me). Liikevaihto katsauskaudella nousi 58 % ja oli 144 Me (91 Me). Kapasiteetin käyttöaste

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2012. Tulos heikkeni merkittävästi, kysyntänäkymät epävarmat vuodelle 2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2012. Tulos heikkeni merkittävästi, kysyntänäkymät epävarmat vuodelle 2013 PÖRSSITIEDOTE 11.2.2013 1 (10) Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2012 Tulos heikkeni merkittävästi, kysyntänäkymät epävarmat vuodelle 2013 Konsernin tilikauden liikevaihto oli

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2011. Tilauskanta kasvoi 5 % ja oli 100 Me (95 Me). Konsernin tilikauden liikevaihto oli 576 Me (452 Me).

Tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2011. Tilauskanta kasvoi 5 % ja oli 100 Me (95 Me). Konsernin tilikauden liikevaihto oli 576 Me (452 Me). 2011 Tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2011 Tilauskanta kasvoi 5 % ja oli 100 Me (95 Me). Konsernin tilikauden liikevaihto oli 576 Me (452 Me). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 29,8 Me (13,6 Me)

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010

Componenta Oyj. Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2010 Componenta Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.21 1 Katsauskausi lyhyesti Liikevaihto nousi 4 % ja oli 91 Me (88 Me). Tuotannon arvo nousi 2 % ja oli 94 Me (7 Me). Liikevoitto oli,3 Me (-6,1 Me). Tulos rahoituserien

Lisätiedot

Casting Future Solutions OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2010. Konsernin liikevaihto katsauskaudella oli 321 Me (223 Me). Liikevoitto oli 7,7 Me (-13,7 Me).

Casting Future Solutions OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2010. Konsernin liikevaihto katsauskaudella oli 321 Me (223 Me). Liikevoitto oli 7,7 Me (-13,7 Me). OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2010 Konsernin liikevaihto katsauskaudella oli 321 Me (223 Me). Liikevoitto oli 7,7 Me (-13,7 Me). Tulos rahoituserien jälkeen oli -9,9 Me (-30,7 Me). Tulos parani 20,8 Me. Katsauskauden

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2013

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2013 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN OSAVUOSIKATSAUS 30.08.2013 klo 10 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2013 SSK-konsernin tulos katsauskaudella oli 88 TEUR (73 TEUR). Voitto

Lisätiedot

Finnlines Oyj 2 (9) PL 197, FIN-00181 Helsinki

Finnlines Oyj 2 (9) PL 197, FIN-00181 Helsinki FINNLINES OYJ 2.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2006 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 10. huhtikuuta 2006, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta

Lisätiedot

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin 11/2005 31.10.2005 Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.10.2005 JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN KANSAINVÄLISIIN

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

Konsernitilinpäätös. Konsernin tuloslaskelma

Konsernitilinpäätös. Konsernin tuloslaskelma 32 KONSERNITILINPÄÄTös FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Liikevaihto 5 6 161 6 296 Muut tuotot 11 91 108 Materiaalit ja palvelut 12 2 566 2 846 Henkilöstökulut 14 529

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

TARJOUSASIAKIRJAN JA LISTALLEOTTOESITEEN TÄYDENNYS. Alma Median ja Talentumin osavuosikatsaukset 30.9.2015 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta

TARJOUSASIAKIRJAN JA LISTALLEOTTOESITEEN TÄYDENNYS. Alma Median ja Talentumin osavuosikatsaukset 30.9.2015 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta 26.10.2015 TARJOUSASIAKIRJAN JA LISTALLEOTTOESITEEN TÄYDENNYS Tätä täydennystä ei saa julkaista tai levittää, kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Hongkongissa,

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011

Investor Relations. Keskeiset asiat 2011 Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti

Lisätiedot

Casting Future Solutions

Casting Future Solutions Casting Future Solutions Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2008 Konsernin liikevaihto katsauskaudella oli 556,1 Me (471,8 Me). Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 53,9 Me (26,2 Me). Tulos rahoituserien

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004

Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004 1 Componenta Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.24 2 Tuloslaskelma 24 1-3 23 1-3 Liikevaihto 73, 46,3 Liikevaihdon muutos % +58-2 Valu- ja muut komponentit ryhmän liikevoitto 1,8 2,1 De Globen liikevoitto,2

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 28.4.2006 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS PARANI Osavuosikatsaus 1-3/2006 (IFRS) - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Tammi - syyskuu 2015

OSAVUOSIKATSAUS Tammi - syyskuu 2015 Q3 OSAVUOSIKATSAUS Tammi - syyskuu 2015 Q3 2015 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Tilauskanta kasvoi, liikevaihto edellisvuoden tasolla, liikevoitto jäi edellisvuodesta Tammi - syyskuu 2015 lyhyesti Tilauskanta

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 6.11.2014 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 Elecsterillä hyvä kehitys Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto 33,7 MEUR (1-9/2013: 34,1 MEUR)

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 2006 24,1 Meur, kun se oli

Lisätiedot

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9)

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) IFRS-RAPORTOINTIIN SIIRTYMINEN Viking Line konserni siirtyy suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards, FAS) kansainväliseen

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30. Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 7.11.2013 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2013 Elecsterillä hyvä kannattavuus kolmannella vuosineljänneksellä Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2012 PÖRSSITIEDOTE 4.5.2012 KLO10:00 - Liikevaihto 10,7 miljoonaa euroa (9,4 milj. euroa) - Liikevoitto 592 tuhatta euroa (444 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj:n voitto ennen veroja vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana oli 3,6 miljoonaa euroa (2,7).

Suominen Yhtymä Oyj:n voitto ennen veroja vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana oli 3,6 miljoonaa euroa (2,7). 1 SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2002 SUOMISEN TULOS PARANI Liikevaihto: 41,4 miljoonaa euroa (45,0 miljoonaa euroa 1.1.-31.3.2001) Liikevoitto: 4,3 miljoonaa euroa (3,3 miljoonaa euroa)

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 8.11.2012 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2012 Elecsterillä vahva neljännes Yhteenveto luvuista Tammi-syyskuu Liikevaihto 33,1 MEUR (1-9/2011: 34,8 MEUR)

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.5.2016 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.5.2016 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.5.2016 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2016 Vakaa kehitys jatkui Elecsterillä YHTEENVETO Liikevaihto 10,2 MEUR (1-3/2015: 11,0 MEUR) Liikevoitto 0,8

Lisätiedot

Seuraavassa taulukossa on esitetty IFRS:n käyttöönoton aiheuttamat muutokset konsernin tunnuslukuihin. Milj. euroa IFRS FAS Muutos 2004 2004

Seuraavassa taulukossa on esitetty IFRS:n käyttöönoton aiheuttamat muutokset konsernin tunnuslukuihin. Milj. euroa IFRS FAS Muutos 2004 2004 1 (15) Fingrid Oyj:n IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2004 Yleistä Fingrid Oyj ottaa taloudellisessa raportoinnissaan käyttöön kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS). Aiempi raportointi on ollut

Lisätiedot

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006)

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006 Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 4. neljänneksellä Tilinpäätös 1.11.2005 31.10.2006

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Componenta Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2013

Componenta Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2013 Componenta Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 21.10.2013 Componenta Tuloslaskelma Me Q3 2013 Q3 2012 Muutos Q1-Q3 2013 Q1-Q3 2012 Muutos Tilauskanta 83,6 86,7-4 % 83,6

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2005 71,9 Meur, kun se oli

Lisätiedot

TilinpääTöS HalliTukSen ToiminTakerTomuS 2012 Toiminnan tehostamisohjelma 2012-2014 Componentan toimintaympäristön ja

TilinpääTöS HalliTukSen ToiminTakerTomuS 2012 Toiminnan tehostamisohjelma 2012-2014 Componentan toimintaympäristön ja T I L I N P Ä Ä T Ö S 2012 Sisältö 2 Hallituksen toimintakertomus 2012 6 Konsernin tuloslaskelma 1.1.-31.12. 7 Konsernin tase 31.12. 8 Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.-31.12. 8 Laskelma konsernin oman

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet Seuraavat tilintarkastamattomat pro forma -taloudelliset tiedot ( pro forma -tiedot,

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2008

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2008 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN OSAVUOSIKATSAUS 29.8.2008 klo 8:30 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2008 SSK-konsernin voitto katsauskaudella oli 101 TEUR (121 TEUR).

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

Myynti 1.000 kpl 2008/2009

Myynti 1.000 kpl 2008/2009 TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2008-28.2.2009 Tämä osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Katsauksen laatimisessa on noudatettu samoja

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN PÖRSSITIEDOTE 31.8.2007 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 SSK-konsernin voitto katsauskaudella oli 121 TEUR (209 TEUR). Voitto ennen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Osavuosikatsaus 22.5.2012 klo 15.55

Keskisuomalainen Oyj Osavuosikatsaus 22.5.2012 klo 15.55 1 (8) Keskisuomalainen Oyj Osavuosikatsaus 22.5.2012 klo 15.55 KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2012 Liikevaihto 26,5 Me (26,3 Me vertailukaudella 2011), kasvua 0,7% Liikevoitto 4,3 Me

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007

Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007 Osavuosikatsaus 1.9.2006-28.2.2007 VAAHTO GROUP -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS ajalta 1.9.2006-28.2.2007 Pulp & Paper Machinery Kovassa kilpailussa Pulp & Paper Machinery ryhmän katsauskauden myynti onnistui

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Pörssitiedote. KONEen IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2003. 8. huhtikuuta 2004

Pörssitiedote. KONEen IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2003. 8. huhtikuuta 2004 Pörssitiedote 8. huhtikuuta 2004 KONEen IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2003 KONE ottaa raportoinnissaan käyttöön kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS) 1. tammikuuta 2004 alkaen. Ennen IFRS-standardien

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloksen lasku johtuu SSK Kauppakiinteistöt Oy:stä saatujen tuottojen pois jäämisestä. Kyseinen yhtiö myytiin 18.8.2006.

Tuloksen lasku johtuu SSK Kauppakiinteistöt Oy:stä saatujen tuottojen pois jäämisestä. Kyseinen yhtiö myytiin 18.8.2006. SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN PÖRSSITIEDOTE KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2007 SSK-konsernin tulos tilikaudella 2007 muodostui edellisvuotta pienemmäksi. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot