riskit pitää kyetä hinnoittelemaan oikein.

Transkriptio

1 3 talouselämä on KIlPaJuoKSua, säästökohteet tärkeitä. 11 vientikaupan rahoitus -ohjelma on käytännönläheinen. NRO riskit pitää kyetä hinnoittelemaan oikein. Mika Kuismanen, valtiovarainministeriö 6 9 Huikea globaali kasvutarina syntyi sattumalta. Keijo Karjalainen, toimitusjohtaja, Sympa Oy Finnvera Oyj:n yritys- ja sidosryhmäuutiskirje

2 Pääkirjoitus Ideointia ja raakaa työtä Vuonna 2008 alkaneita rahoitusmarkkinoiden huikeita muutoksia tuskin kukaan olisi oikeasti osannut ennustaa. Toki jälkeenpäin voi todeta, että ennen vuotta 2008 vallinnut tilanne ei ollut kestävä. Silloin vaikutti ajoittain jopa siltä, että kansainvälisillä markkinoilla oli liikkeellä enemmän rahaa kuin järkeä. Likviditeetti ei maksanut käytännössä mitään, eikä riskejäkään hinnoiteltu oikein. Vastaavien tilanteiden välttämiseksi on nyt tulossa uutta ja rajuakin pankkeja koskevaa sääntelyä. Vaikka tällä on omat perusteensa, on aina mahdollista, että heiluri heilahtaa toiseen ääriasentoon, kun samalla syntyy ei-toivottuja tai suorastaan ei-ajateltuja sivuvaikutuksia. Uusi sääntely näyttää tekevän pankeille kannattamattomaksi pitää taseessaan suuria pitkäaikaisia vientiluottoja. Tämän vuoksi lähes jokaisessa maassa myös Suomessa on otettu käyttöön tai ollaan rakentamassa malleja, joissa paikalliset finnverat myöntämiensä vientitakuiden lisäksi rahoittavat kyseisiä luottoja. Teoriassa tämä ei olisi ehkä valtioille kuuluvaa toimintaa, mutta näin on käytännössä pakko tehdä, jotta suomalaiset vientiyritykset ovat tasavertaisessa asemassa kilpailijamaihin nähden. Toisaalta uusi sääntely nostaa pk-yritysten rahoituksestaan maksamaa hintaa. Muutos saattaa olla niin suuri, että markkinoille voi syntyä tarve aivan uudenlaisille rahoitusmalleille. Euroopassa ja Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut historiassa huomattavan pankkikeskeistä. Uusien vaihtoehtojen luominen voi olla hyvä asia. Joka tapauksessa tämä edellyttää ideointia ja raakaa työtä. Esimerkiksi Finnvera selvittää osaltaan mahdollisuutta olla jatkossa mukana pk-yritysten joukkorahoituksen järjestämisessä. Rahoitusmarkkinat eivät Suomessa ole sittenkään niin pysähdyksissä kuin julkisuudesta voisi päätellä. Finnvera rahoittaa pankkien kanssa jopa kymmeniä pk-yrityksiä joka arkipäivä. Valmiutta rahoittaa erityisesti investointeja ja yritysjärjestelyjä näyttäisi välillä olevan jopa enemmän kuin niille on kysyntää. Muutosten keskellä jokainen yritys hakee itselleen sopivia etenemistapoja. Yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa haluamme hakea yritysten menestyksen mahdollistavia, niin pieniä kuin suuriakin uusia rahoitusratkaisuja. Pauli Heikkilä toimitusjohtaja, Finnvera Oyj 2 info

3 Vaajakoskelainen Siparila ulkoisti taloushallintonsa, jotta pystyi keskittymään ydinosaamiseensa, puunjalostukseen. Suunnannäyttäjä Paikallisuus ennen kaikkea Vaajakoskelainen puunjalostaja Siparila luottaa paikalliseen osaamiseen. Kun työntekijöitä oli noin sata, palkanlaskenta ulkoistettiin, mutta ei Intiaan. Kuvioon astui TietoAkseli. teksti Janne Arola kuvat Mikko Vähäniitty Siparila Oy:n pääkonttorin ulkopuolella Jyväskylän Vaajakoskella paukkuu tammikuun kipakka pakkanen, mutta sisällä tunnelma on tyystin toinen. Pöydän ääressä istuvat Siparilan toimitusjohtaja Juha Sojakka ja jyväskyläläisen perheyrityksen TietoAkselin toimitusjohtaja ja suurin omistaja Mikko Akselin. Tarina alkoi keväällä 2011, kun Siparilan piti nopealla aikataululla ulkoistaa kahden yksikkönsä palkanlaskenta. Tarjouskilpailussa oli mukana myös kansainvälisiä pörssiyhtiöitä, mutta lopulta paikallisuus ratkaisi pelin. Isompien kanssa tahtoo helposti käydä niin, että pienen asiakkaan ääni voi hukkua suohon. TietoAkselin kanssa olemme suunnilleen samankokoisia, ja meidät otetaan huomioon päätöksenteossa, sanoo Sojakka. Akselin muistuttaa, että vaikka yhteydenpito yhteistyökumppaneiden kesken hoidetaan nykyään entistä useammin puhelimella tai sähköpostilla, kasvokkain tapaamisia pitää myös olla. Jos se mahdollisuus puuttuu, turhia ongelmia saattaa ilmaantua, hän toteaa. Yhteisten ohjelmistojen avulla yhtiöt voivat kuitenkin olla tekemisissä tarvittaessa vaikkapa päivittäin. Yhteistyö on hyödyttänyt Siparilaa monella tavalla. Saamme nyt lukuja ulos fiksum- massa muodossa. Edellisen kuukauden tulos valmistuu aika paljon nopeammin, kesken kuukauttakin on helpompi katsoa, missä mennään, Siparilan Business Controller Janne Pölönen luettelee. Halu karsia rönsyjä TietoAkselin ja Siparilan yhteistyö syveni nopeasti, sillä syyskuussa 2011 Siparila ulkoisti kirjanpitonsakin yhteistyökumppanilleen. Vuoden 2013 alussa TietoAkselille siirtyi myös Siparilan Vaajakosken-yksikön palkanlaskenta.»» Talouselämä on kilpajuoksua, ja koko ajan pitää miettiä, missä on seuraava säästökohde. Juha Sojakka Yhteistyö vaatii molemminpuolista tutustumista. Olennaista on tuntea asiakkaan liiketoiminta. Mikko Akselin Sanottua Sellainen lisäbonuskin tässä oli, että otimme samalla sähköisen työtuntien lisäyksen käyttöön yhdessä yksikössämme. Janne Pölönen

4 Suunnannäyttäjä Kun Siparilan Business Controller Janne Pölönen (oik.) tuli pari vuotta sitten taloon, työntekijöitä oli noin sata eikä taloushallintoa voinut enää pyörittää itse. Kuvassa myös Juha Sojakka (vas.) ja Mikko Akselin. Ulkoistamiseen ajoi halu keskittyä ydinliiketoimintaan eli puun jalostamiseen. Vuosien ajan toimitusjohtaja Sojakka oli itse hoidellut taloushallintoa oman työnsä ohessa. Kun Pölönen tuli taloon pari vuotta sitten, yrityksellä oli noin sata työntekijää ja lähes 20 miljoonan euron liikevaihto, eikä taloushallinto enää voinut pyöriä vajailla resursseilla. Sojakan mukaan moni Siparilan suurimmista kilpailijoista on siirtänyt taloushallintonsa halvemman työvoiman maihin kuten Intiaan tai Viroon. Tähän Siparilalla ei ole halua, vaikka kilpailu alalla onkin kovaa. Me käytämme Suomessa apuna tekniikkaa ja hyviä yhteistyökumppaneita, jotta saamme järkevän kustannustason, toimitusjohtaja toteaa. Hyvä yhteistyökumppani Siparilalle on ollut myös Finnvera, joka on alusta asti ollut tärkeässä roolissa rahoittamassa yrityksen kovaa kasvua. Erityisesti talousnäkymien kiristyessä kasvuyritys, jonka omavaraisuus ei ole kovin suuri, tarvitsee tällaista rahoitusta, sanoo Sojakka. Selvää säästöä Sojakan mukaan ilman ulkoistamista Siparilan taloushallinon kustannukset olisivat vuosittain kaksin- tai kolminkertaiset nykyiseen verrattuna. En näe, että itse pääsisimme mitenkään vastaavaan tehokkuuteen. Jos tekisimme kaiken itse ja löytäisimme yhden loistavan osaajan, niin entäs sitten, jos hän tulee kipeäksi. Kuka korvaa? TietoAkselilla on loistavia osaajia koko verkosto täynnä, vakuuttaa Sojakka. TietoAkselin palkkalistoilla Jyväskylässä on reilut 40 työntekijää. Akselin muistuttaa, että yritykset voivat ostaa heiltä tasan sen määrän palveluita vuosittain kuin tarvitsevat, mikä säästää kustannuksia entisestään. Jokaisella asianhoitajallamme on koko organisaatiomme osaaminen käytössään asiakassuhteen hoidossa. Kun vastaan tulee esimerkiksi suurempia kysymyksiä kansainvälisessä kaupassa, meiltä löytyy erityisosaajia, Akselin sanoo. Tällä hetkellä TietoAkseli kehittää esimerkiksi taloushallinnon informaation käsittelyyn tarkoitettua sähköistä asiakasyhteysohjelmistoa, jossa Siparila on pilottiyrityksenä. Jos palveluntarjoajana olisi kansainvälinen jättiyritys, Siparilalla tuskin olisi paljon sananvaltaa ohjelman parantamisessa. Emme me samalla tavalla saisi kehitysideoitamme läpi, Pölönen summaa. Siparila Oy Perustettu vuonna Puunjalostaja tarjoaa tuotteita ja palveluita muun muassa ulkoverhoiluun, sisustukseen, saunatiloihin ja pihoille. Noin 20 % tuotteista menee vientiin. Toimipaikat Jyväskylässä, Parkanossa ja Haapavedellä. Noin 85 työntekijää. Liikevaihto edellisellä tilikaudella 21,4 miljoonaa euroa, jossa kasvua 16,5 %. 4 info

5 Aloittava yritys Finnveran puhelinpalvelu kuinka voin auttaa? teksti Terhi Kannisto kuva Thinkstock Puhelinpalvelu palvelee kolmella kielellä: suomeksi numerossa , ruotsiksi ja englanniksi arkisin klo yrityksen rahoitusmahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä ja neuvoo sähköisten hakemusten täyttämisessä noin asiakasta vuodessa. Eniten puhelinpalvelusta kysytään neuvoa aloittavan yrityksen rahoitukseen sekä sähköisen hakemuksen täyttämiseen. Aloittavat yrittäjät kysyvät usein, miten rahoitusta käytännössä haetaan. Finnveran toimintatapa poikkeaa hieman pankeista, sillä tarvitsemme ensin rahoitushakemuksen, jonka jälkeen olemme asiakkaaseen yhteydessä. Puhelinpalvelun kanssa voi toki keskustella rahoituksen hakemiseen liittyvistä kysymyksistä ennen hakemuksen lähettämistä. Asiakkaan ei tarvitse tietää tuotteiden nimiä tai eri rahoitusvaihtoehtoja, riittää, että hakemuksessa kertoo, kuinka paljon ja millaiseen tarpeeseen yritys rahoitusta hakee. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä asiantuntijamme valitsee parhaiten soveltuvan ja edullisimman tuotteen. Soittajalla voi yrityksen perustaminen olla vielä ihan alkuvaiheessa. Tällöin ohjaamme hänet eteenpäin esimerkiksi Yritys-Suomipalveluun, uusyrityskeskukseen tai seudulliseen yritysneuvontaan, joista saa apua niin yritysmuodon valintaan kuin liiketoimintasuunnitelman laatimiseenkin. Tämän jälkeen voi lähteä pohtimaan yrityksen rahoitustarpeita Finnveran kanssa. Puhelinpalveluumme voi soittaa kaikenlaisissa Finnveran rahoitukseen ja sen hakemiseen liittyvissä asioissa. Apua ja neuvoja saa heti, tai puhelinpalvelu ohjaa eteenpäin sopivalle asiantuntijalle. Asiantuntijana tiimipäällikkö Ulla Smolander Finnveran Contact Center

6 Päättäjä Pankkiriippuvuus on ja pysyy Valtioiden rahoituskriisi ei vielä ole tarttunut yrityksiin. Toistaiseksi pienille ja keskisuurille yrityksille on riittänyt rahoitusta, mutta pankkien ehdot ovat pysyvästi kiristymässä. teksti Juha Europaeus kuva Kai Widell S uomessa pankkirahoituksen osuus yritysrahoituksesta on noin 75 prosenttia. Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja. Isot kansainväliset vientiyritykset saavat rahoitusta monista lähteistä. Sitä vastoin pienet kotimarkkinoihin keskittyvät yritykset ovat lähes täysin pankkirahoituksesta riippuvaisia. Yritysten pankille maksama marginaali vaihtelee entistä enemmän. Alhaisen riskin yhtiöt saavat edelleen rahoitusta kilpailukykyisillä ehdoilla. Sen sijaan korkean riskin yhtiöt eivät välttämättä saa tarvitsemaansa lainamäärää. Vastedes marginaalierot yritysten välillä kasvavat, sanoo valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen. Tätä kehitystä ei hänen mukaansa pidä tulkita pelkästään negatiivisena asiana. Rahoituksen saatavuuteen vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka nopeasti euroalueen rahoitustilanne saadaan vakautettua. Nyt pankit ovat liian riippuvaisia Euroopan keskuspankin rahoituksesta. Lisäksi julkisten talouksien huono tilanne ajaa valtiot kilpailemaan rahoituksesta. Pankkien sääntelyn tiukentuminen EU:ssa on omiaan kasvattamaan etenkin pienten yritysten rahoituskustannuksia. Niin sanottujen Basel III -säädösten yksityiskohdista ei ole vielä sovittu, mutta suunta on selvä: pankkirahoituksen ehdot yrityksille kiristyvät. Amerikan malli ei toimi Lähivuosina yritykset joutuvat hakemaan rahoitusta yhä enemmän suoraan markkinoilta. Suuret yhtiöt ovat toimineet näin jo pitkään. Eritystä huolta tulisi pitää siitä, että myös pienemmät yritykset pystyisivät hakemaan rahaa sijoittajilta, Kuismanen sanoo. Rajoitteena ovat Suomen ohuet markkinat. Kannustinjärjestelmän tulisi Kuismasen mukaan olla sellainen, että tämä olisi taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Suomessa ja Euroopassa yritysten pankkirahoitus on ollut perinteisesti yleisempää kuin pääoman hakeminen yksityisiltä sijoittajilta. Yhdysvalloissa tilanne on päinvastainen. Siellä yrityksiä rahoittavat ensisijaisesti sijoittajat. Amerikkalaisen mallin kopioiminen sellaisenaan ei ole tarkoituksenmukaista. Suomessa sijoitusmarkkinat ovat pienet eikä perinteitä suorista sijoituksista yrityksiin juuri ole. Yritysten rahoittamisessa vaaditaan pääomia, kokemusta ja osaamista. Suomessa pienyritykset eivät pääse eroon vahvasta pankkiriippuvuudesta ainakaan suurten kasvukeskusten ulkopuolella, Kuismanen toteaa. Arvopaperimarkkinoiden toimivuus on tärkeää säilyttää, jos haluamme markkinaehtoisen rahoituksen osuuden lisääntyvän. Erityisesti Yhdysvalloissa suosioon on noussut niin sanottu joukkorahoitus - pienien rahasummien kerääminen suurelta sijoittajajoukolta. Kuismanen ei usko, että joukkorahoitus auttaisi merkittävästi suomalaisyrityksiä. Yritysten rahoittajien täytyy tuntea sijoituskohteensa. Suomessa monet pk-yritykset toimivat paikallisesti. Paras näkemys yrityksen liiketoiminnasta on pankeilla. Pk-yritysten rahoitusrakenteeseen ei ole luvassa suuria muutoksia. Yritysten riippuvuus pankkirahoituksesta voi jopa lyhyellä aikavälillä nousta. 6 info

7 Kolme nasevaa Lainojen marginaalien erot yritysten välillä kasvavat. Arvopaperimarkkinoiden toimivuus on tärkeää säilyttää. Lainsäädännössä on oltava sijoittajien kannalta riittävät kannustimet. Riskinottoon tukea pykälistä Nykyiset rahoitusongelmat johtuvat pitkälti suhdannetilanteesta, jonka taustalla on sekä reaalitaloudellisia että rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen vaikutetaan lainsäädännöllä. Poliitikkojen tehtävä on luoda sellaiset olosuhteet, ettei yritysten kasvu tyrehdy rahoituspulmiin. Lainsäädännöllä ei voida poistaa suhdanteita ja sitä kautta muuttuvia olosuhteita rahoituksen saatavuudessa. Olennaista on, että lainsäädäntö on yksinkertaista ja läpinäkyvää. Sen tulee kohdella kaikkia rahoitusmuotoja neutraalisti, Kuismanen korostaa. Ongelmia muodostuu, jos lainsäädännöllä ei kannusteta sijoittajia ottamaan riskiä yritysrahoituksessa. Kuismasen mukaan yritystuissa on karsimisen varaa ja niitä voidaan virtaviivaistaa. Lainsäädännön tulee myös helpottaa riskien hinnoittelua. On sekä rahoittajan että rahanhakijan etu, että riskit kyetään hinnoittelemaan oikein

8 Ajankohtaista lyhyet Tutustu alkaen verkkovuosikertomukseemme: Kansainvälisiä pääomasijoittajia Suomessa Finnvera, Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes kutsuivat yhteistyössä Technopoliksen kanssa kansainvälisiä pääomasijoittajia tutustumaan lupaavimpiin suomalaisiin kasvuyrityksiin Espoon Innopoliin. Tammikuussa järjestetyssä Enterprise Finland Venture Forum -tapahtumassa 26 yritystä pääsi esittäytymään noin 40 kansainväliselle ja kotimaiselle sijoittajalle. Sijoittajien kannalta mielenkiintoisimmaksi yritykseksi valittiin helsinkiläinen MultiTouch. Vuosina 2011 ja 2012 kansainväliset pääomasijoittajat rahoittivat suomalaisia kasvuyrityksiä yli 60 miljoonalla eurolla. Bisnesenkeliverkostojen yhteistyö tiivistyy Finnveran pääomasijoitustoiminta ja Finnish Business Angels Network FiBAN ry ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla kahden suuren kotimaisen bisnesenkeliverkoston yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyösopimus on jatkoa vuoden 2012 aikana kehittyneelle toimintamallille. Finnveran vuonna 2008 käynnistämä maksuton SijoittajaExtra-palvelu on kasvanut yli 240 rekisteröityneen bisnesenkelin verkostoksi. Koska yksityinen bisnesenkelitoiminta on FiBAN ry:n perustamisen myötä organisoitunut ja kehittynyt ripeästi, Finnvera päätti lopettaa uusien jäsenten rekisteröimisen omaan palveluunsa vuoden 2012 lopussa. Bisnesenkelisijoituksia voi jatkossa hakea FiBANin kautta, Viides KIVINET-kiertue käynnistyi Finnvera Oma Yritys -tapahtumassa KIVINET on verkosto, joka rohkaisee ja innostaa suomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämään vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä palveluita. Verkosto kokoaa yhteen julkiset ja yksityiset kansainvälistymispalveluiden tarjoajat. KIVINET-tapahtumat on tarkoitettu kansainvälistymistä harkitseville tai jo kansainvälisillä markkinoilla toimiville pk-yrityksille. Tilaisuuksista saa hyödyllisiä kontakteja ja tietoa kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Finnvera on mukana KIVINET-yhteistyössä. Lisätietoja osoitteesta Oma Yritys -tapahtuma järjestetään Wanhassa Satamassa Helsingissä, ja Finnvera osallistuu siihen yhdessä muiden Yritys-Suomi-toimijoiden kanssa. Tapahtumassa kuullaan muun muassa yrittäjien menestystarinoita ja tietoiskupuheenvuoroja. Yritys-Suomen yhteisellä messuosastolla ovat Finnveran lisäksi Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Uusyrityskeskukset ry, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto. Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset osoitteessa 8 info

9 Vientikauppa Sattumankauppa vei maailmalle Sympa Oy:n globaalilla henkilöstötietojärjestelmällä on käyttäjiä 50 maassa, ja kasvu sen kun kiihtyy. Aika hyvin siihen nähden, ettei Keijo Karjalaisen ja hänen siskonsa Taina Sipilän koskaan ollut tarkoitus ryhtyä yrittäjiksi ainakaan yhdessä. teksti Katri Koskela kuvat Anne Vatén video Miika Kainu Sympa Oy:n henkilöstötietojärjestelmällä on käyttäjiä jo 50 maassa, sanoo Keijo Karjalainen. S ympa Oy:n Lahden-toimipisteessä törmää ensimmäiseksi pöytäfutikseen ja vihreään jumppapalloon. Pallon päällä istuminen on tosin kielletty aamupalavereissa. Kokoukset käydään tässä seisten, jotta ne pysyvät tarpeeksi lyhyinä, Keijo Karjalainen naurahtaa luvun puolivälissä perustettu Sympa vaikuttaa yritykseltä, jossa meininki on mutkatonta ja työnteko hauskaa. Harva lähes kymmenvuotias voi ylpeillä Suomen markkinajohtajuudella tai kertoa olleensa jo vuosia listattuna Euroopan nopeimmin kasvavien teknologiayritysten joukkoon. Nyt Sympa työllistää 40 henkilöä Vantaan ja Lahden toimipisteissä. Yrittäjiksi puolivahingossa Oli oikeastaan puhdas vahinko, että Keijo Karjalainen ja hänen sisarensa Taina Sipilä tulivat perustaneeksi Sympan. Sympa Oy Perustettu vuonna Toimipisteet Vantaalla ja Lahdessa. Henkilöstön määrä 40. Liikevaihto 2012: noin 2,5 miljoonaa euroa. Kasvu vuosina : 617 %

10 Vientikauppa Silloisessa kauppa- ja teollisuusministeriössä oli 2000-luvun vaihteessa käynnissä projekti, jonka tarkoitus oli jalkauttaa strategia henkilöstön tasolle ja yhdistää se työntekijöiden henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Projektissa kertyi tietoa kymmenistä haastatteluista, joten tietomassan hallintaan tarvittiin työkalu. Teknillisen alan opiskelija Keijo Karjalainen koodasi kesätyönä tähän tarkoitukseen Oskartohjelmiston. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiseksi hiljattain valmistunut sisko kopioi pari kappaletta ohjelmaa cd:lle ja päätti kokeilla, olisiko sille kysyntää. Oskart meni kuin kuumille kiville. Näimme, että yrityksissä on todellinen tarve helppokäyttöisille henkilöstöhallinnon työkalulle, Karjalainen kertoo. Vuonna 2005 Oskart kehitettiin Finnveran rahoituksella Sympa HRjärjestelmäksi, ja silloin myös Sympa Oy perustettiin. Finnvera on siitä asti ollut mukana rahoittamassa kehittymistä ja laajentumista. Pilvipalvelu ei tunne rajoja Sympa HR -ohjelmistoa on alusta asti tehty pilvipalveluna. Siksi myös kansainvälisyys oli alusta asti itsestään selvää. Sympan ensimmäiset käyttöönotot olivat Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä ja Shanghaissa. Kun palvelu toimitetaan pilvestä, ei tarvitse miettiä laivarahteja eikä muita rajoja. Markkinat yhdenmukaistuvat, Karjalainen sanoo. Tällä hetkellä suurin osa asiakkaista on Suomessa toimivia yrityksiä. Seuraavaksi suurimpia alueita ovat Pohjoismaat ja Benelux-maat. Kasvujohtaja Taina Sipilä lähti juuri Hollannin valloitukseen pariksi kuukaudeksi. Hän uskoo, että yrityksen liikevaihto Hollannissa ohittaa kotimaan parissa vuodessa. Olemme vasta painamassa kaasua. Maailmanvalloitus on alussa, hän sanoo. Sympa HR kattaa koko työsuhteen elinkaaren rekrytoinnista lähtöhaastatteluihin ja työtodistuksiin. Keskiössä on ihminen: miten itse kukin haluaa kehittyä, ja miten se yhdistetään yrityksen tavoitteisiin. Yksi keskeisiä ominaisuuksia on, että asiakasyritys voi keskittää eri maiden henkilöstöhallinnon samaan järjestelmään. Erot lainsäädännössä tai kulttuurissa ovat vain hienosäätöä. Sympassa on kyse ihmisistä, ja ihmiset ovat melko samanlaisia kaikkialla. Kaikilla on nimi, jonkinlainen työnkuva ja tavoitteita, Karjalainen sanoo. Katso Sympa Oy:n yritystarinavideo osoitteesta Ratkaisu Ulkomaisen tytäryhtiön, yhteisyrityksen tai toimipaikan perustaminen saattaa olla kannattavaa tai jopa välttämätöntä, kun pk-yritys lähtee hakemaan kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälistyvän pk-yrityksen suomalainen emoyritys voi hakea hankkeen rahoittamiseksi Finnveran lainoja ja takauksia. Finnvera jakaa rahoitusriskiä yhdessä yrityksen pankin kanssa. Käyttöpääomatarpeisiin tyypillisin ja soveltuvin ratkaisu on Finnveran pankille antama pitkäaikaisen lainan tai tililimiitin takaus. 10 info

11 Vastaajana rahoituspäällikkö Erno Ihto Finnverasta vientikaupan rahoitus tekemällä oppii myös vientikauppojen rahoitusta Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman konkreettisista neuvoista hyötyi viime vuonna jo 55 suomalaista pk-yritystä, ja jatkoa on luvassa. Ohjelma on otettu yrityksissä hyvin vastaan. teksti Terhi Kannisto kuva Miika Kainu mikä on vientikaupan rahoitus -ohjelma ja kenelle se on suunnattu? erno Ihto: Vientikaupan rahoitus -ohjelman tarkoituksena on tarjota tietoa ja käytännön työkaluja vientikauppojen rahoitukseen. Ohjelma on suunnattu suomalaisille suoraa vientiä harjoittaville pk-yrityksille, joiden liiketoiminta on kannattavaa. Se voi kuitenkin soveltua myös suuremmille yrityksille, jotka haluavat kerrata vientikaupan rahoituksen perusasioita. miten ohjelma on otettu yrityksissä vastaan? ei: Tämän tyyppiselle ohjelmalle on selvästi kysyntää, ja se on otettu yrityksissä innostuneesti vastaan. Monet yritykset ovat kokeneet saaneensa käytännön tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista, kun konkreettisia vientihankkeita on käyty läpi yhdessä Finnveran ja pankin asiantuntijoiden kanssa. Hankkeissa on käsitelty esimerkiksi maksuajallisen remburssin käyttöä Venäjälle suuntautuvassa kone- ja laitekaupassa sekä Brasiliaan tehtävien pienempien kauppojen rahoitusta vekselillä. miten ohjelma käytännössä toimii? ei: Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Osallistujille järjestetään yrityskohtainen Vientikaupan rahoitus -päivä, jossa käydään läpi Finnveran ja pankin vienninrahoituspalveluja sekä yrityksen vientitoiminnan tarpeita. Finnvera järjestää kaikille ohjelmaan osallistuville yrityksille myös vientikauppojen rahoitusta käsitteleviä ajankohtaisseminaareja. Ohjelma on yhteistyökumppaneiden, Management Institute of Finland MIF:n ja Kansainvälinen kauppakamari ICC:n, järjestämää koulutusta lukuun ottamatta maksuton. Seuraava hakuaika on syksyllä, mutta ohjelmaan on mahdollista hakeutua myös varsinaisen hakuajan ulkopuolella. Lisätietoa hakemisesta löytyy Finnveran kotisivuilta: > Vienti > Vientikaupan rahoitus -ohjelma. mikä on ohjelman parasta antia? ei: Ohjelman parasta antia on varmasti sen käytännönläheisyys. Yrityskohtaisissa Vientikaupan rahoitus -päivissä päästään keskustelemaan juuri kyseisen yrityksen vientihankkeista ja rahoitustarpeista. Ajankohtaisseminaarit puolestaan tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua muiden samassa tilanteessa olevien yritysten kanssa ja vaihtaa kokemuksia

12 rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Vaihde Puhelinpalvelu Sähköposti Pääkonttorit Helsinki Kuopio Aluekonttorit Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Finnvera Kuopiossa uusiin tiloihin! Uusi käyntiosoite on Kallanranta 11. Postilokero-osoite on PL 1127, Kuopio. Edustusto Pietari Julkaisija: Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), Helsinki Toimitus: Tuula Surkka, puh Osoitteenmuutokset: osoite@finnvera.fi Taitto: Alma 360 Painopaikka: Erweko Oy