KOMISSION VASTAUKSET VUOTTA 2010 KOSKEVAN VUOSIKERTOMUKSEN KAHDEKSANTEEN LUKUUN "TALOUSARVIOSTA RAHOITETUN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 535 lopullinen KOMISSION VASTAUKSET VUOTTA 2010 KOSKEVAN VUOSIKERTOMUKSEN KAHDEKSANTEEN LUKUUN "TALOUSARVIOSTA RAHOITETUN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS"

2 KOMISSION VASTAUKSET VUOTTA 2010 KOSKEVAN VUOSIKERTOMUKSEN KAHDEKSANTEEN LUKUUN JOHDANTO TALOUSARVIOSTA RAHOITETUN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 8.1. Komissio on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen tekemään toimintaa ja toiminnan tuloksellisuutta koskevien tietojen tarkastukseen, nyt kun huomiota kiinnitetään yhtä enemmän tarpeeseen osoittaa EU:n menojen lisäarvo ja vaikutus Monitahoisten toimenpiteiden vaikutuksia ei ole aina helppoa mitata, koska niihin vaikuttavat monet eri tekijät ja koska integroiduilla ohjelmilla on yhdistettyjä vaikutuksia. Seuranta kattaa sen, mitä voidaan havaita (ja raportoida muun muassa vuotuisissa toimintakertomuksissa), ja arviointia tarvitaan toimenpiteestä aiheutuneiden vaikutusten määrittämiseksi. TOIMINTAA JA TOIMINNAN TULOKSELLISUUTTA KOSKEVA KOMISSION ITSEARVIOINTI 8.4. Vuotuinen toimintakertomus on vain yksi toiminnan ja sen tuloksellisuuden raportointiväline. Komission on lisännyt arviointivalmiuksiaan, ja kaikkien asianosaisten, esimerkiksi yhteisiin hallinnointijärjestelyihin osallistuvien jäsenvaltioiden, ulkoisten tarkastajien ja muiden vastaavien toimijoiden, laatimissa arviointikertomuksissa esitetään ja selvitetään hyödyllisiä päätelmiä (ks kohtaan annettu vastaus) Aluepolitiikan pääosasto raportoi vuotuisessa toimintakertomuksessaan toiminnan tuloksellisuudesta monelta kannalta: talousarvion toteutus, toimenpiteiden kehittäminen, toiminnan laatuun ja elvytyspaketin täytäntöönpanoon liittyvät toiminnalliset saavutukset ja moitteeton varainhoito yms. Hallintosuunnitelmassa määritetyt toiminnan painopistealueet ovat yksi osa toiminnan tuloksellisuuden arviointia Komission mielestä tilintarkastustuomioistuimen tutkimat vuotuiset toimintakertomukset ovat varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohdan vaatimusten mukaisia. Hallintosuunnitelman tavoitteet, indikaattorit ja tavoitearvot on suunniteltu kohdistumaan toimenpiteiden tai ohjelmien vaikuttavuuteen Voimassa olevien ohjeiden mukaan komission yksikköjen on perusteltava kaikki eroavuudet saavutettujen tulosten ja suunniteltujen tavoitearvojen välillä. Joissakin tapauksissa ei esitetty täysimääräistä arviointia tavoitearvojen ja saavutettujen tulosten välisistä eroista, mutta tiedot kunkin hetkisestä tilanteesta annetaan vuosittain, ja ne osoittavat selkeästi, että kehityssuunta on kohti tavoitteiden saavuttamista. Komissio on samaa mieltä siitä, että todellisten saavutusten poikkeamista suunnitelluista tavoitearvoista voitaisiin selvittää tarkemmin tulevissa vuotuisissa toimintakertomuksissa, ja jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota saavutusten ja asetettujen tavoitearvojen vertailevan analysoinnin parantamiseen

3 8.17. Komissio valitsi toimintojohtamisen yhteydessä hallintosuunnitelman välineeksi, jolla komission yksiköt muovaavat komission pitkän aikavälin strategiasta yleisiä ja erityisiä tavoitteita. Voimassa olevien ohjeiden mukaan yksikköjen on rajattava yleisten tavoitteiden määrää ja sovitettava ne erityisesti Eurooppa strategiaan sekä määritettävä painopisteet niiden kesken. Yksiköille on annettu ohjeeksi asettaa erityiset tavoitteet niin, että ne on sovitettu yleisiin tavoitteisiin ja että niissä keskitytään EU:n toimien kohderyhmiin kohdistuviin suoriin vaikutuksiin. Hallintosuunnitelmassa keskitytään siis toimenpiteiden vaikuttavuuteen (tavoitteiden saavuttamisaste). Komission yksiköt raportoivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan valvontajärjestelmiensä vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Vuotuisen toimintakertomuksen 2 osassa keskitytään sisäisen valvontajärjestelmän vaikuttavuuteen, ja 3 osaan sisältyy laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevia keskeisiä indikaattoreita, jotka on määritetty muodossa panokset, tuotokset, tulokset ja vaikutukset Komission voimassa olevien ohjeiden mukaan kaikkien indikaattorien ei ole pakko olla määrällisiä eikä tavoitearvoja ole pakko selittää, sillä hallintosuunnitelma on lähinnä hallinnoinnin väline. Indikaattorien on oltava mitattavissa, jotta edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa voidaan seurata. Kehityssuuntaukset riittävät tähän tarkoitukseen. Aluepolitiikan pääosastossa toimintoperusteiseen budjetointiin liittyvät yleiset ja erityiset tavoitteet ovat SMART-tavoitteita ja myös toimien tuotosten määritelmä on selkeä. Aluepolitiikan pääosasto on ottanut käyttöön niin kutsutut operatiiviset painopisteet. Niiden tarkoituksena on ottaa käyttöön laadun parantamiseen keskittyvä systeemiajatteluun perustuva hallinnointitapa. Siinä painopiste kohdistuu enemmän prosesseihin ja edistymiseen, ei niinkään yksittäisten tuotosten tai tavoitearvojen saavuttamiseen Vaikka samoja indikaattoreita käytetään useisiin toimintoihin, voimassa olevien ohjeiden mukaan komission yksikköjen on esitettävä tavoitteensa ja indikaattorinsa toimintoperusteisen budjetoinnin kunkin toiminnon osalta, ei konsolidoituja tietoja eri toiminnoista. Vaikutuksia on erittäin vaikea erotella tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston toiminnan luonteen perusteella, sillä vaikutukset viittaavat EU:n yhteiskunnassa tapahtuviin perimmäisiin muutoksiin. Nämä yhteiskunnalliset muutokset riippuvat olennaisesti muiden toimijoiden (kuten jäsenvaltioiden, alueiden ja yritysten) toimista Monivuotisissa ohjelmissa ei ole aina tarkoituksenmukaista asettaa välietappeja, sillä tavoitteet saavutetaan ei-lineaarisella tavalla vasta ohjelmakauden päättyessä. Komission voimassa olevien ohjeiden mukaan välietapit tarvitaan vain yleisille tavoitteille. Panosten, tuotosten ja tulosten vuotuisen raportoinnin yhteydessä eli ohjelman toteutuksen edistymisen seurannassa ei pystytä arvioimaan säännöllisesti tavoitteiden saavuttamisessa edistymistä. Maaseudun kehittämisen alalla maaseudun kehittämisohjelmien väliarvioinnin avulla saadaan lisäksi perusteellinen riippumaton kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen näkemys siitä, ollaanko ohjelmassa oikeilla raiteilla tavoitteiden saavuttamisen suhteen ja mitä muutoksia mahdollisesti tarvitaan

4 EU:n tason tutkimus- ja innovointipolitiikan lopullisia tavoitteita ja eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä koskevaa toimintoa mittaavien indikaattorien osalta tietoja päivitetään tavallisesti vuosittain, mutta viive on yleensä kaksi vuotta tai enemmän sen mukaan, mikä indikaattori on kyseessä. Jatkossa voitaisiin tarkastella tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta siitä, että olisi selvitettävä tarkemmin, katsotaanko tavoitteiden saavuttamisen olevan hyvällä mallilla. Ks. myös 8.21 kohtaan annettu vastaus Monivuotisten ohjelmien edistymisrytmi saattaa tosiaan olla suhteellisen hidas. Tähän on kaksi syytä: ohjelmien toteutukseen kuuluu alkuvaiheen valmiuksien kehittäminen ja vaaditut vaikutukset pääsevät vauhtiin vasta useamman vuoden kuluttua. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) laajakaistayhteyksien tarjoamiseen annetussa tuessa eri tulosindikaattorien osalta mainittuja vuosille asetettuja tavoitearvoja ei saavuteta seitsemässä vuodessa vaan vasta tukikelpoisuuskauden päättyessä kaksi vuotta myöhemmin. Aluepolitiikan pääosasto on tuonut esiin keskeisissä asiakirjoissa, jotka on kaikki mainittu vuotuisessa toimintakertomuksessa, että jäsenvaltioiden on nopeutettava Eurooppa strategian laajakaistaliittymiin liittyvien tavoitteiden toteutumista 1. Ks. myös 8.20 kohtaan annettu vastaus Vuotuisten toimintakertomusten raportointirytmin vuosittaiselle luonteelle on ominaista, että valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä keskittyy toimenpiteen ja/tai ohjelman monivuotisella toteutuskaudella vuotuisen toimintakertomuksen hallinnointia koskevassa osassa niihin panoksiin ja tuotoksiin, jotka kuuluvat hänen hallinnointitehtävänsä piiriin, ei niinkään toimenpiteiden ja ohjelmien pitkän aikavälin tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka tulevat tietoon vasta ohjelman päättyessä ja joihin voivat vaikuttaa myös muut hänen hallinnointitehtävänsä ulkopuoliset tekijät. Ks. myös 8.23 kohtaan annettu vastaus Laajamittaiset arvioinnit sopivat paremmin tehtäviksi tähän tarkoitetuissa arviointikertomuksissa, joita tehdään kaikissa pääosastoissa ja joihin osallistuu useampi kuin yksi valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä. Vuotuinen toimintakertomus on luonteeltaan hallinnointia koskeva kertomus, joten sen muoto ei sovellu laajamittaiseen arviointitoiminnan tulosten raportointiin. Jos jokin arviointi antaa kuitenkin viitteitä siitä, että toimenpiteen ja/tai hallinnoinnin näkökohtia on syytä tarkastella uudelleen, ryhdytään toimeen. Vain tällaisissa tapauksissa asiasta ilmoitetaan vuotuisessa toimintakertomuksessa (vrt. poikkeuksiin perustuva raportointi). Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston toimenpiteisiin liittyvien saavutusten kuvauksessa keskityttiin painopisteiden saavuttamiseen, ja samalla lisättiin muutamia määrällisesti ilmaistavissa olevia tietoja ja myös olennaisia kvalitatiivisia esimerkkejä havainnollistamaan saavutuksia toimintoperusteisen budjetoinnin kunkin toiminnon osalta. Tiedot esitettiin kuitenkin kohderyhmä eli suuri yleisö huomioon ottaen, joten muutamia myönnytyksiä jouduttiin tekemään 1 Tiedonanto Koheesiopolitiikkaan liittyvä strategiaraportti 2010 vuosien ohjelmien toteuttamisesta (KOM(2010) 110, s. 13), tiedonanto Aluepolitiikan panos Eurooppa strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa (KOM(2010) 553, s. 7)

5 luettavuuden parantamiseksi, ja valtaosa tuloksia ja toiminnan tuloksellisuutta koskevista tiedoista esitettiin vuotuisen toimintakertomuksen liitteessä Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston mielestä indikaattorit ja tavoitearvot ovat säilyneet yleisesti hyvin muuttumattomina vuosien aikana. Kuten tilintarkastustuomioistuin korosti, indikaattorien ja tavoitearvojen muuttaminen on poikkeus, joka johtuu useista syistä, kuten tarkemman ja paremmin mitattavissa olevan indikaattorin valinnasta ja/tai tietojen päivittämisestä. Jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että indikaattorien muuttamisen ja tavoitearvojen tarkistamisen perusteista kerrotaan selkeämmin. Kaikki tavoitteiden, indikaattorien ja tavoitearvojen muutokset tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston hallintosuunnitelmassa ja vuotuisessa toimintakertomuksessa ovat perusteltuja. Perustelut voitaisiin tosiaan kertoa selkeämmin tulevissa vuotuisissa toimintakertomuksissa Yleisesti ottaen aluepolitiikan pääosaston indikaattorit ja tavoitearvot ovat säilyneet hyvin muuttumattomina vuosien aikana. Vuoden 2010 vuotuisessa toimintakertomuksessa on pyritty kuvaamaan tiedossa olevien tulosten kehittymistä monivuotisten tavoitearvojen asteittaisen saavuttamisen kannalta. Indikaattorien ja tavoitearvojen muutokset vastaavat meneillään olevaa siirtymistä kohti virallisissa asiakirjoissa saatavilla olevista ajantasaisista tiedoista raportointia ja tällaisten tietojen käyttöä, ja ne yksilöidään vastaavissa alaviitteissä, joihin lisätään niin paljon tietoa kuin katsotaan tarpeelliseksi. Tätä prosessia on selitetty vuoden 2009 vuotuisessa toimintakertomuksessa (s. 21), jonka mukaan keskeisiä indikaattoreita tullaan käyttämään vähitellen koheesiopolitiikan saavutusten seurannassa. Kriisin vuoksi joidenkin ohjelmien strategioita ja varojen kohdentamista painopisteisiin muutettiin, mikä vaikutti niihin liittyviin tavoitearvoihin, kuten vuotuisen toimintakertomuksen sivulla 7 selitetään. Aluekehityksen pääosasto pyrkii varmistamaan, että tällaiset muutokset ilmoitetaan vuotuisessa toimintakertomuksessa. Toinen luetelmakohta EAKR:n toimintaan on lisätty useita ympäristöön liittyviä tulosindikaattoreita (kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, tulvilta suojaaminen jne.). Tämä on hyvin myönteinen muutos, joka on yhdenmukainen 8.18 kohdan kanssa. Kolmas luetelmakohta Hallintosuunnitelman luvut vastaavat neuvottelujen aikaisia lukuja, kun taas vuotuisessa toimintakertomuksessa aluepolitiikan pääosasto pystyi raportoimaan tavoitearvoista ja todellisista saavutuksista vuoden 2009 vuotuisten täytäntöönpanokertomusten perusteella. Tarvittaessa lisättiin alaviitteitä lisätietojen antamiseksi ja vuoden 2010 hallintosuunnitelmassa mainitun kehyksen säilyttämiseksi. Uusi pk-yrityksen tavoitearvo on osoitus raportointiprosessin parantumisesta, koska alun perin hallintosuunnitelmaa laadittaessa tavoitearvon asettaminen ei ollut mahdollista. Kattavia EU:n tason indikaattoreita ei ole olemassa, joten komission ohjeiden mukaan on hyväksyttävää esittää vain muutamia jäsenvaltioita koskevia indikaattoreita. Budjettivallan käyttäjä on hyväksynyt tämän käytännön aiemmin. Hallintosuunnitelmassa tavoitearvot ja uusimmat tiedossa olevat tulokset esitettiin toisinaan kahden eri jäsenvaltioiden joukon osalta. Uusimpien tiedossa olevien tulosten ja tavoitteiden - 4 -

6 vertailtavuuden parantamiseksi aluepolitiikan pääosasto on sovittanut luvut yhteen käyttämällä samojen jäsenvaltioiden ryhmää Alaviite 19. Tilintarkastustuomioistuimen mainitsema indikaattori viittaa todella EU:n tasolla yhteisesti rakennettujen maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien määrään, ja sitä muutetaan tämän mukaisesti Ks kohtaan annettu vastaus Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat rajoitukset liittyvät seikkoihin, jotka olisi pantava oikeisiin mittasuhteisiin. Aluepolitiikan pääosasto on kehittänyt ja parantanut jatkuvasti toiminnan tuloksellisuutta koskevan raportoinnin järjestelyjä. Se on ylittänyt lainsäätäjän tarkoittamat lainsäädännön vaatimukset etenkin laatiessaan niin kutsutut keskeiset indikaattorit. Aluepolitiikan pääosasto on kuitenkin täysin tietoinen kyseisistä heikkouksista, ja se on pyrkinyt parantamaan suositusten mukaisia keskeisiä indikaattoreita koskevaa raportointia tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Tuleviin oikeusperustoihin tehdään jatkossa muutoksia Aluepolitiikan pääosasto tarkistaa jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot ja kannustaa jäsenvaltioita raportoimaan luotettavampia tietoja tehdessään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa. Lainsäädännön vaatimusten mukaan päävastuu hankkeiden valinnasta, tavoitteiden asettamisesta ja yksityiskohtaisesta valvonnasta on kuitenkin hallintoviranomaisilla. EU:n rahoituksen aihepiirikohtaisen käytön seuraamiseksi vuotta 2009 koskevan vuotuisen ohjelmaraportoinnin tuloksista on keskusteltu kansallisten viranomaisten kanssa eri foorumeilla (rahastojen yhteensovittamisesta vastaava komitea, tekniset kokoukset, vuosikokoukset tai seurantakomiteat), minkä seurauksena tietoihin on tehty korjauksia. Tässä tietojärjestelmässä tapahtuvaan raportointiin kohdistuvia komission laatutarkastuksia jatketaan ja tehostetaan. Komissio on laatinut maaseudun kehittämisen alalla yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt ohjelmakautta varten. Kyseessä ovat ensimmäiset yhteisiin indikaattoreihin perustuvat kaikille maaseudun kehittämistoimille yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt. Komissio on pyrkinyt monin tavoin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hiomaan näiden sääntöjen mukaisesti esitettyjen tietojen laatua ja luotettavuutta. Maaseudun kehittämisohjelmien väliarvioinnin perusteella vaikeuksia on edelleen useiden ohjelmien vaikutusindikaattoreiden määrällisessä ilmaisemisessa. Asiassa toteutetaan lisää toimia tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sekä meneillään olevan ohjelmakauden osalta että valmistauduttaessa tulevaan. Kyseisten sääntöjen mukaan vastuu luotettavien seurantatietojen esittämisestä on yhteiseen hallinnointiin kuuluvan toimivallanjaon mukaisesti jäsenvaltioilla. Koska hankkeiden määrä on suuri ja jäsenvaltioiden hankkeiden erityispiirteet ovat hyvin vaihtelevia, komissio ei pysty tarkistamaan jäsenvaltioiden toimittamia hanketason tietoja, eikä tämä olisi kustannustehokastakaan. TOIMINNAN TULOKSELLISUUTTA KOSKEVAT TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ERITYISKERTOMUKSET Valmiuksien kehittämisen strateginen suunnittelu riippuu selkeästä kysynnästä kumppanimaassa ja hallituksen johtajuudesta. Alalla saadut kokemukset osoittavat, että ilman - 5 -

7 tällaista omavastuullisuutta ulkoista institutionaalista tukea ei todennäköisesti käytetä tehokkaan valmiuksien kehittämisen perustana. Elinikäisen oppimisen ohjelman komitea hyväksyi Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelman indikaattorit 17. kesäkuuta 2010 pidetyssä kokouksessaan. Komissio antaa komitealle ensimmäisen kertomuksen näistä indikaattoreista vuoden 2011 kuluessa. Komissio on Leader-lähestymistavan osalta samaa mieltä siitä, että yksittäisten paikallisten kehittämisstrategioiden tavoitteet olisi laadittava mahdollisimman pitkälti SMART-edellytysten mukaisesti. Paikallisia toimintaryhmiä autetaan tässä tehtävässä tukemalla sekä avustamista että koulutusta maaseudun kehittämisvaroista pätevyyden hankkimisen alatoimenpiteen kautta Komissio on tyytyväinen siitä, että talousarviotuen tavoitteiden määrittelyn parantuminen tunnustettiin. Myös Euroopan kehitysrahaston (EKR) vuosikertomuksessa vahvistetaan, että komissio on edistynyt merkittävästi Cotonoun sopimuksessa määrättyjen tukikelpoisuuskriteerien täyttymisen osoittamisessa ja julkistalouden hallinnoinnin tuloksellisuutta koskevien muodollisten arviointisääntöjen käyttöönotossa Euroopan laajuisten rautatiereittien ensisijaisten hankkeiden määrittelystä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että lopullista kuvausta Euroopan laajuisista päärautatiereiteistä on erityisen hankala laatia, vaikka tähän olisikin pyrittävä, sillä pääreitit muuttuvat jatkuvasti maahanmuuton, kaupan rakenteen ja geopoliittisen kontekstin mukaan. Tutkimuksia nykyisten ja odotettavissa olevien liikennevirtojen analysoimiseksi on tehty sekä yksittäisten hankkeiden että verkoston osalta, mutta lopullisia tuloksia ei ole vielä saatu. Näin ollen tällainen määrittely ei tällä hetkellä onnistu, ja ensisijaisten hankkeiden on perustuttava jatkossakin neuvoston ja Euroopan parlamentin välisiin poliittisiin yhteisymmärryksiin, jotka syntyvät parhaiden saatavilla olevien tietojen pohjalta Komissio myöntää, että Egeanmenen pienten saarten tukiohjelmaa voitaisiin parantaa, ja tekee tätä varten yhteistyötä Kreikan viranomaisten kanssa Komissio myöntää, että riittävän pätevä asiantuntemus koulutuksen alalla on oleellisen tärkeää. Kun koulutus on lähetystön painopisteenä, komissio toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että riittävä asiantuntemus on käytettävissä, esimerkiksi delegoimalla EU:n työnjakokäytäntöjen mukaisesti vastuun jäsenvaltiolle, jolla on oleellista alakohtaista asiantuntemusta, tai tarjoamalla päätoimipaikasta asianmukaista asiantuntemusta maantieteellisistä alueista vastaavien pääosastojen kautta aihepiirikohtaisten yksikköjen tuella. Suunnitelmissa on myös kehittää aihepiirikohtaisia verkostoja, jotta päätoimipaikan aihepiirikohtaisissa pääosastoissa ja maantieteellisistä alueista vastaavissa pääosastoissa oleva asiantuntemus saadaan tehokkaammin lähetystöjen käyttöön. Tilien sääntöjenmukaisuustarkastus on suunniteltu siten, että menot, jotka eivät vastaa EU:n sääntöjä, jäävät EU:n rahoituksen ulkopuolelle. Tarkoituksena ei ole periä takaisin tuensaajille sääntöjenvastaisesti maksettuja maksuja, mikä kuuluu yhteisen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti yksin jäsenvaltioiden vastuulle. Jos tuensaajille maksettuja aiheettomia maksuja havaitaan tilien sääntöjenmukaisuustarkastuksessa, jäsenvaltioiden on toteutettava niiden jatkoksi kyseisiin tuensaajiin kohdistuvia perintätoimia. Jos perintätoimet eivät ole tarpeen, koska rahoitusoikaisu liittyy jäsenvaltion hallinto- ja valvontajärjestelmien puutteisiin, oikaisut ovat merkittävä keino näiden järjestelmien - 6 -

8 parantamiseksi ja tuensaajille sääntöjenvastaisesti maksettujen maksujen ehkäisemiseksi tai havaitsemiseksi ja takaisin perimiseksi. Lisäksi maatalouslainsäädännössä on säädetty tehokkaat, vaikuttavat ja oikeasuhtaiset seuraamukset, joita määrätään sääntöjenvastaisia maksuja saaneille tuensaajille Komissio on korostanut toistuvasti, miten tärkeää on kansallisten ja alueellisten viranomaisten tekemä hankesuunnittelu koheesiorahastosta rahoitettujen hankkeiden ja rakennerahastoista rahoitettujen suurien hankkeiden yhteydessä. Rakennerahastojen ohjelmakaudella on perustettu teknisen avun väline JASPERS, joka on tarkoitettu nimenomaisesti tukemaan hankkeiden laadinnan ja suunnittelun parantamista lähinnä EU:n uusissa 12 jäsenvaltiossa. Suunnittelu on kuitenkin vain osa aiheettoman suuriin menoihin ja viivästymiseen vaikuttavista seikoista. Tilintarkastustuomioistuin totesi rautateiden infrastruktuuriin tehtyjä EU:n investointeja koskevan erityiskertomuksensa 45 kohdassa: Lähes kaikissa tapauksissa kustannusten nousu johtui syistä, jotka liittyivät rakennusvaiheessa havaittuihin ennalta arvaamattomiin tekijöihin, kuten odottamattoman vaikeat maantieteelliset olosuhteet, ympäristönsuojeluvaatimukset, turvallisuusvaatimukset sekä odotettua suuremmat toimeksisaajien tarjoukset Alakohtaisesta talousarviotuesta rahoitetuissa koulutusalan tukiohjelmissa edistymistä suhteessa tulosindikaattoreihin (opetukseen osallistuminen, loppuun suorittaminen, selviytyminen ja joissain tapauksissa oppimistulokset) arvioidaan muiden tuenantajien kanssa kumppanimaan johdolla tehtävissä yhteisissä arvioinneissa. Kun komissio sopii toiminnan tuloksellisuuden seurantajärjestelyistä kumppanien kanssa, komission mielestä maan edistymisestä alakohtaisen politiikan täytäntöönpanossa saadaan kattava kuva asianmukaisella tulos- ja prosessi-indikaattorien yhdistelmällä. Komissio on antanut Leader-lähestymistavassa jäsenvaltioille lisäohjeita siitä, miten paikallisten toimintaryhmien strategioita ja saavutuksia voidaan seurata ja arvioida paremmin ja miten niitä voidaan parantaa. Komissio perusti vuoden 2011 alussa myös eurooppalaiseen maaseudun kehittämisverkostoon kuuluvan teemaryhmän, jossa keskitytään paikallisten kehittämisstrategioiden laatuun sekä seuranta- ja arviointikysymyksiin. Tuloksia on saatavilla vuoden lopussa, ja niitä voivat hyödyntää sekä jäsenvaltiot että paikalliset toimintaryhmät Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto arvioi jatkuvasti sekä valvontatyönsä vaikuttavuutta että sen tehokkuutta varmistaakseen, että voimavaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti Komission on asettanut yhteiset tulosindikaattorit, joiden arviointi auttaa parantamaan POSEIohjelmaa ja Egeanmeren pieniä saaria koskevaa ohjelmaa EU:n sokerimarkkinoiden vuoden 2006 uudistuksen tavoitteet liittyvät suoraan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteisiin, jotka on vahvistettu perussopimuksissa. Se, että uudistuksen tavoitteet ovat osittain eriäviä, ei ole puute, vaan johtuu lähinnä sen kattavasta luonteesta. Komission mielestä sokerialan uudistuksessa alan rakennemuutos onnistui, ja alalle saatiin näin pitkän aikavälin toimintakehys ja sen kilpailukyky koheni huomattavasti Kuten tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen johdosta laaditussa toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin, koulutuksen ja kulttuurin pääosaston sisäinen työryhmä tarkisti Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelman osalta kansallisten toimistojen vuotuisten kertomusten muotoa ja niitä - 7 -

9 koskevia vaatimuksia vuoden 2011 toisella neljänneksellä. Kertomuksen tarkistettu muoto on nyt sovitettu vuodeksi 2011 tarkistetun kansallisen toimiston työohjelman rakenteeseen ja sisältöön. Näin ollen vuotta 2011 koskevan kansallisen toimiston vuotuisen kertomuksen (joka toimitetaan komissiolle vuonna 2012) avulla tuloksia on mielekästä verrata suunniteltuihin toimiin. Leader+-ohjelman väliarviointi tehtiin paikallisten toimintaryhmien strategiantoteutuksen alkuvaiheessa. Joulukuussa 2010 valmistuneessa Leader+-ohjelman jälkiarvioinnissa saatiin kuitenkin hyödyllistä tietoa Leader-ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Tästä tiedosta on hyötyä meneillään olevassa työssä, joka koskee vuoden 2013 jälkeistä YMP:n poliittista toimintakehystä. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Komissio on samaa mieltä siitä, että todellisten saavutusten poikkeamista suunnitelluista tavoitearvoista voitaisiin selvittää tarkemmin tulevissa vuotuisissa toimintakertomuksissa. Varainhoitoasetuksen 60 artiklan 7 kohdan mukaan vuotuisissa toimintakertomuksissa on raportoitava sisäisen valvontajärjestelmän tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta eikä EU:n toimien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Vuotuisen toimintakertomuksen sisältö on määritelty tämän säännöksen vaatimusten mukaisesti. Joka tapauksessa toimintoperusteisen budjetoinnin nimikkeistön takaaman johdonmukaisuuden ansiosta kullekin toimintoperusteisen budjetoinnin toiminnolle kohdennetut inhimilliset ja taloudelliset voimavarat (jotka on esitetty liitteissä 2 ja 3) on eritelty selkeästi ja voidaan yhdistää vastaavan liitteen indikaattoreihin, minkä ansiosta käytettävissä olevien voimavarojen hallinnoinnin taloudellisuutta ja tehokkuutta voidaan arvioida Monivuotisissa ohjelmissa ei ole aina tarkoituksenmukaista asettaa välietappeja, sillä tavoitteet saavutetaan ei-lineaarisella tavalla vasta ohjelmakauden päättyessä. Panosten, tuotosten ja tulosten vuotuisen raportoinnin yhteydessä eli ohjelman toteutuksen edistymisen seurannassa ei pystytä arvioimaan säännöllisesti tavoitteiden saavuttamisessa edistymistä Komissio on laatinut maaseudun kehittämisen alalla yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt ohjelmakautta varten. Kyseessä ovat ensimmäiset yhteisiin indikaattoreihin perustuvat kaikille maaseudun kehittämistoimille yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt. Kyseisten sääntöjen mukaan vastuu luotettavien seurantatietojen esittämisestä on yhteiseen hallinnointiin kuuluvan toimivallanjaon mukaisesti jäsenvaltioilla. Koska hankkeiden määrä on suuri ja jäsenvaltioiden hankkeiden erityispiirteet ovat hyvin vaihtelevia, komissio ei pysty tarkistamaan jäsenvaltioiden toimittamia hanketason tietoja, eikä se olisi kustannustehokasta. Ks. myös 8.29 kohtaan annettu vastaus Komissio myöntää, että suunnitteluvaihe on tärkeä ja SMART-tavoitteita on käytettävä Komissio on samaa mieltä siitä, että johdon tilivelvollisuuden kannalta on tärkeää, että raportoidut tulokset vastaavat hallintosuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja indikaattoreita, ja että käytössä on oltava asianmukaiset seuranta- ja valvontajärjestelmät luotettavien tietojen saamiseksi tuloksista raportointia varten

10 Komissio on sitoutunut parantamaan seuranta- ja valvontajärjestelmiään jatkuvasti varmistaakseen, että ne ovat asianmukaisia ja riittävät takaamaan tarvittavan tietojen luotettavuuden Suositus 1: Suunniteltujen tavoitearvojen ja todellisten saavutusten välisiä eroja voitaisiin todella selittää tarkemmin asetettuihin tavoitteisiin nähden. Hallintosuunnitelmaa ja vuotuista toimintakertomusta ei ole kuitenkaan tarkoitettu antamaan yksityiskohtaisia tietoja taloudellisuudesta ja tehokkuudesta (ks ja 8.53 kohtaan annetut vastaukset). Rakennerahastojen alan ohjelmissa rahoitusjärjestelmien taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointi riippuu suurelta osin jäsenvaltioiden halusta ja kyvystä raportoida sellaisista seikoista kuin yksikkökustannukset tai tuotosten ja menoluokkien väliset yhteydet. Tämä ei ole mahdollista synteettisellä tavalla kaikkien ohjelmien osalta nykyisessä lainsäädäntökehyksessä. Suositus 2: Välietappeja voitaisiin määritellä tuotosten, tulosten ja mahdollisuuksien mukaan myös vaikutusindikaattorien osalta. Tuotoksen osalta monivuotisten tavoitearvojen välietappeja voidaan määritellä ainakin ohjelmatasolla. Se vaikuttaa kuitenkin keinotekoisemmalta tulosindikaattorien yhteydessä erilaisten tuloksiin vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Komissio on kuitenkin halukas sisällyttämään tuleviin säädöksiin joitakin lisävaatimuksia ja vaatimaan vasta ehdotettuja kumppanuussopimuksia koskevia edistymiskertomuksia etenkin tuloskehyksessä asetettujen välietappien osalta. Suositus 3: Komissiolla on yhteisessä hallinnoinnissa valvova rooli, ja sen on vakuututtava siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat järjestelyt ovat sääntöjenmukaisia, ja tarkistettava järjestelmien tehokas toiminta. Komissio on jo aloittanut tällaisen prosessin jäsenvaltioiden kanssa. Komissio on jo laatinut maaseudun kehittämisen alalla yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt ohjelmakautta varten, ja kyseessä ovat ensimmäiset yhteisiin indikaattoreihin perustuvat kaikille maaseudun kehittämistoimille yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt. Komissio aikoo tiivistää yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa parantaakseen yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä entisestään seuraavalla ohjelmakaudella. Ensimmäinen seminaari YMP:n seurannasta ja arvioinnista järjestetään jo syyskuussa Rakennerahastojen osalta komissio ehdottaa, että sovitaan yhteisistä tuotosindikaattoreista vuoden 2013 jälkeisen tulevan sääntelyn osalta, ja sopii menetelmästä, jolla yksilöidään asianmukaiset kontekstikohtaiset tulosindikaattorit. Suunniteltujen tavoitearvojen tarkistaminen ja saavutetuista - 9 -

11 tuloksista raportoiminen on edelleen jäsenvaltioiden vastuulla (ks. suositukseen nro 6 annettu vastaus). Suositus 4: Komissio pyrkii aina määrittämään SMART-tavoitteet ja kiinnittämään huomiota täytäntöönpanossa mahdollisesti ilmenevien riskien yksilöintiin ja lieventämiseen. Näitä toimia lisätään jatkossa entisestään. Suositus 5: Komissio on samaa mieltä siitä, että johdon tilivelvollisuuden kannalta on tärkeää, että raportoidut tulokset vastaavat hallintosuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja indikaattoreita, kuten suurimmassa osassa tapauksista onkin, ja että asianmukaisen seuranta- ja valvontajärjestelmän on oltava käytössä luotettavien tietojen saamiseksi tuloksista raportointia varten. Komission pitäisi säilyttää joustava lähestymistapa, niin että vuotuisessa toimintakertomuksessa voidaan ilmoittaa uusimmat tiedot, vaikkei niitä olisi käytetty hallintosuunnitelmassa. Se esittää tiedot kuitenkin niin, että vuotuista toimintakertomusta ja hallintosuunnitelmaa voidaan verrata. Suositus 6: Komissio ehdottaa yhteisen hallinnoinnin piiriin kuuluvien ohjelmien osalta muutamia keskeisiä vaatimuksia, jotka liittyvät tuloksia koskevien tietojen toimittamisjärjestelmien suunnitteluun vuoden 2013 jälkeisten tulevien säädösten yhteydessä. Jäsenvaltioilla on yhteisen hallinnoinnin toimivallanjaon mukaisesti vastuu kyseisten järjestelmien käyttämisestä kattavia ja paikkansapitäviä tuloksia koskevien tietojen toimittamiseen