Auto 120 v AUTOALAN KESKUSLIITTO 75 v. Kavalkaadi suomalaiseen autoiluun. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 1

Transkriptio

1 Auto 120 v AUTOALAN KESKUSLIITTO 75 v Kavalkaadi suomalaiseen autoiluun 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 1

2 Höyryllä traktoritkin ensin kulkivat, niin myös autot - junat ja laivat jopa varsin pitkään! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 2

3 Kunnes keksittiin polttomoottori ja automobiilien aika alkoi - Suomessa tosin vasta n. 20 vuotta myöhemmin! Benz -auto vuodelta 1886 on tallella Daimler- Benzin museossa Stuttgartissa. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 3

4 Pian huomattiin, ettei kauppoja ilman mainoksia! Akseli Gallen-Kallelan Nikolajeffille laatima automainos vuodelta 1907 ei taitaisi enää läpäistä tasa-arvosensuuria, mutta on aivan Henry Toulouse-Lautrec in kuvien veroinen automainosten klassikko! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 4

5 Myöskään ilman hoitoa ei autoilu pitkään suju. Tänään juhlivan Autoalan Keskusliiton taustalla on autokorjaamotoiminta olennainen osa autojen markkinointia. Ensimmäinen suomeksi käännetty autokirja Automobiili ja sen hoito on jo vuodelta 1906, siis juuri yli satavuotias! Kirjassa on mm. legendaarinen ohje: Jos jarrut antavat ääntä, voitele niitä rasvalla, mutta vain hieman.! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 5

6 Auton 120-vuotisella taipaleella maailmassa on ollut useita aikakausia, mm. Autoteollisuuden, Autoilun eli autojen käytön ja Automarkkinoiden aikakaudet Tässä suomalaisenkin autoilun kannalta vain tärkeimmät mainittuina! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 6

7 Autoteollisuuden aikakaudet Jossain täällä syntyi AKL! Världsmästarna -kirja 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 7

8 Autoilun ja autojen käytön kannalta aikakaudet ovat olleet : Peruskeksintöjen aikakausi 1920-luku Autoteollisuuden kasvukausi 1930-luku Automobilismin nousukausi Tässä vaiheessa havaittiin meillä mm. autokaupan ja autotekniikan alojen järjestäytymisen tarve!! 1940-luku II m-sodan ja jälkimaininkien aika 1950-luku Mobilismin ja teollisuuden aika 1960-luku Autoilun hienoin vuosikymmen 1970-luku Pilvien kertymisen aika 1980-luku Sopeutumisen aika 1990-luku Elektronisten innovaatioiden aika 2000-luku Epävarmuuden aika??? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 8

9 Automarkkinoiden aikakaudet (Suomessa): Alkuautojen aika Amerikkalaisautojen aika - SISUkin mukaan Itäautojen aika - Mosset, Pobedat, Volgat, Skodat > Autokaupan vapautumisen aika länsiautot vs. itäautot - merkkikirjavuus kasvoi. Henkilöautotuotantokin alkoi (Saab-Valmet v. 1968) > Nousevan auringon aika - Datsun, Toyota ym > Kaikki kukat saavat kukkia - Autoja mistä vaan, kelle vaan, mutta raskaasti verotettuina > CO2-hysterian aika - saasteenesto ja kulutusarvot kuntoon > Käytettyjen autojen tuonnin aika kilpailu kiristyy, turvallisuustekniikka nousee arvoonsa, hybridiautoja... epävarmuutta tulevaisuudesta... ja CO2- hysteria senkun pahenee! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 9

10 Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi maamme autokanta nopeasti kasvaa, kunnes 1930-luvun lama iski. V.1939 oli h-autoja k-autoja l-autoja yhteensä autokantamme oli March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 10

11 Autokannan kasvu edellytti mm. katsastustoiminnan kehittämistä I Automobiiliasetus annettiin jo , yli 85 v. sitten. Tuolta ajalta ovat myös ens. rekisteritilastot, 3754 autoa. Tätä ennen oli ollut jo kaupunkikohtaista katsastusta mm. Helsingissä vuodesta jolloin autoja tosin oli vain 40! Katsastustoimen sivutyöluonteisuus päättyi 1938 Henkilöautot piti katsastaa kesäkuun loppuun mennessä Ensimmäinen henkilöautojen katsastusaikojen porrastus jouduttiin tekemään 1952 ja uusien henkilöautojen ensimmäisen käyttövuoden katsastus jätettiin pois jo 1962, h-autojen määrän noustua yli :n 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 11

12 Autokannan kasvu edellytti myös tieverkoston kehittämistä. Talviliikennekin haluttiin varmistaa, mutta esim oli aurattuja yleisiä teitä vain tämän verran! Vaan eipä autojakaan ollut rekisterissämme yhteensä kuin n ! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 12

13 Pitkälti 1930-luvulle oli linja-autoilijoilla velvoite itse hoitaa reittiensä auraus 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 13

14 Automobilismin nousu 1930-luvulla edellytti autoalan perusjärjestäytymistä Merkittäviä tapahtumia olivat mm. Suomen Autokorjaamoiden ja liikkeiden liiton sekä Suomen Autoteknikkojen liiton perustamiset 1933 ja edellämainitut perustivat yhteisen lehden jo v.1933, - aluksi lehden nimi oli Autotekniikka pidettiin yhteinen Autotarvike- ja autonäyttely juuri valmistuneessa Messuhallissa - Autoliikkeet ja korjaamot sijaitsivat vielä aivan kaupunkien keskustoissa 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 14

15 Aloittaesaan viidennen vuosikertansa v sai yhteinen lehti uuden nimen, jolla vielä tänäänkin toimitaan! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 15

16 Renkaat ovat aina olleet ajoturvallisuuden kulmakivi Dunlopin puutarhaletkusta tämän päivän renkaisiin on pitkä matka mm. - puuvilla/ristikudoksista teräslankaisiin vyörenkaisiin - monet eri kumilaadut, mm. talveen ja kesään Nopean ajon vesiliirto hallitaan, sohjoliirrossa on vielä kehitysvaraa Mutta: nasta- vai kitkarenkaat - siinäpä pulma tänään! Nyt 2000-luvulla: kulumisen ja matalan paineen varoittimet ovat tulleet ja joihinkin autoihin saa jopa puhkeamattomat renkaat 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 16

17 1930-luvun alussa autokauppa koki kovan laman 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 17

18 Jossa heijastui yleinen taloudellinen tilanne maassamme! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 18

19 1930-luvun lopulla alkoi etuveto tunkeutua henkilöautoihin! Miten sama pyörä voi vetää ja ohjata??!!! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 19

20 Vasta sitten kun etuvedon pulmat, lähinnä vetonivelten tekniikka, oli ratkaistu, valtasivat etuvetoiset autot markkinat ja takamoottoriset hävisivät lähes kokonaan. Tämä tosin tapahtui vasta vuotta myöhemmin! 1= etuveto 2= takaveto 3= takamoottori 4= neliveto 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 20

21 USA:n autoteollisuus oli 1930-luvun kiistaton markkinajohtaja 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 21

22 Merkittävimmät automallit 1939 Ford Standard Tudor Sedan 91 A oli markkinajohtaja! Chevrolet 1939 oli hyvä kakkonen! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 22

23 1930-luvulla USA johti öljyssäkin, Lähi-Idän merkitys alkoi kasvaa, kun Saudi-Arabian ja Kuwaitin öljyt löydettiin v Mikä onkaan tilanne tänään?!? Lähi-Idän mahti vasta sarasti! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 23

24 Menoveden jakelussa riitti Töölöntorillakin pitkään vain yksi pumppu! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 24

25 Pian kuitenkin jakelupisteistä tuli huoltoasemia Prof. O.-I. Meurmanin suunnittelema huoltoasema-design oli lähes ajaton. Kuva on Viipurista n. vuodelta Milloin vastaava poistui Helsingin Leppäsuolta? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 25

26 Yhteiskuntien kehitys alkoi vaikuttaa autoilua palvelevien yritysten sijaintiin 1930-luvulla autoliikkeet olivat keskustoissa - niin myös autokorjaamot 1950-luvulla ensin korjaamot ajettiin kauemmaksi ja autoliikkeet jäivät keskustoihin kunnes vähitellen nousivat asiakassuhteet eli jälkimarkkinointi kunniaan ja Keksittiin Autotalo uudelleen: myyntiä, huoltoa, korjausta saman katon alla, kaikki toiminnot alkoivat sijoittua kaupunkien ulkolaidoille... Mutta... näinhän oli S. Nikolajeff asian ajatellut jo v perustaessaan Automobiilipalatsin! (Joka kuitenkin jo v siirtyi Hankkijalle) 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 26

27 Pitkään autoliikkeet ja korjaamot saivat olla aivan kaupunkien ydinkeskustoissa - Helsingissäkin! 1938 Korpivaaran autokorjaamo sijaitsi Kaivokatu 10:ssä. Suomen Koneliike/Helkama aloitti Vilhonkatu 9:ssä 1935; kuva kuitenkin n. vuodelta 1965 Ford-traktoritkin olivat paalupaikalla Keskuskadulla varsin pitkään! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 27

28 Autoilun suosion kasvaessa 1930-luvun lopulla puhalsivat uudet tuulet autokauppaankin! (Esimerkkinä Helsingin tilanne ) * Messuhalli kohosi Turuntien (sittemmin Mannerheimintie) varteen ja siitä tuli monien autonäyttelyiden pitopaikka * Volvo rakensi Sturenkadun autotalon ( ) * VEHO perustettiin juuri Talvisodan kynnyksellä ja * Tennispalatsista tuli monen autokaupan tyyssija, kun se v vuokrattiin 10 vuodeksi Auto-Palatsi Oylle. V rakennus pakkohuutokaupattiin ja se siirtyi kaupungin omistukseen. Tänään talo tunnetaan elokuvateattereistaan. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 28

29 1940-luvulla puu/hiili-kaasuttimet olivat sota-ajan liikenteen elintärkeä oljenkorsi. Autoilua ei noina aikoina juurikaan harrastettu! AKL:n joukot osallistuivat talkoisiin merkittävästi. Mm. AKL:n edesmennyt puheenjohtaja Niilo Tammilehto! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 29

30 Kun tänään taas kohistaan mm. biopolttoaineista, on hyvä muistaa: Vaihtoehtopolttoaineita on ollut käytössä jo ennenkin Ei eikä vielä 1930-luvullakaan ollut niinkään selvää millä aineella Euroopassa autoiltaisiin Jopa Saksassa kehiteltiin puukaasuttimia 1930-luvulla luvuilla ajettiin Suomessa bentyylillä eli bensiinillä, jossa oli n. 25 % puuspriitä Sotavuosina oli puu/hiilikaasutin todella tärkeä autoliikenteen kannalta, mutta ei voi olla sitä enää. Ei siitä mitään tule, jos joka auton pitää kuljettaa mukanaan tarvittavaa polttoainetta valmistava tehdas! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 30

31 Sodan jälkeen alettiin varautua autoilun kasvuun Ford rakensi autotuonnilleen oman sataman v.1946, jota varmaan aikanaan monet kadehtivatkin (?) 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 31

32 1950-luku oli autoilun nopean nousun aikaa Erikoisilmiöinä merimiesautot, checkerit ja käytettyjen autojen kaupan viriäminen! 1952 Helsingin Olympialaiset; Korpivaara Pitäjänmäkeen ja ensimmäinen uuden ajan autonäyttely Messuhallissa Suomen autokanta ylitti :n yksikön rajan! 1953 S.P.J. Keinänen Lönnrotinkadulta Ruskeasuolle 1955 Tammilehto Pitäjänmäelle 1956 SISU-tehtaalle uudisrakennus Fleminginkadulle Suomen henkilöautokanta ylitti auton rajan! 1957 Stockmann Pitäjänmäelle 1958 Korpivaaran Autotalo valmistui Fredrikinkadun varteen; Autorex siirtyi Pitäjänmäelle Suomen autokanta ylitti yksikön rajan! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 32

33 Autoilu alkoi vaatia ohjausta Helsingin ensimmäinen liikenneopastin otettiin käyttöön syyskuussa 1950 ja ensimmäinen liikennevalo syttyi Sokoksen kulmalla 1951! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 33

34 1950-luku toi muutoksia myös alan järjestökenttään v Suomen Autokorjaamojen ja liikkeiden Liiton nimeksi tuli tuli Autoalan Keskusliitto ry AKL v AKL:n muodostivat - Autokauppiaat ry 185 autokauppaa - Autokorjaamojen Liitto 253 autokorjaamoa - Autotarvikekauppiaat ry 139 autotarvikeliikettä - Autorengaskauppiaat ry 73 rengasliikettä - Autoalan Erikoisliikkeiden Liitto 38 erikoisliikettä 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 34

35 1950-ja 1960 lukujen perustrendi : Autokorjaamot - ja osittain myös autokaupat siirtyivät hiljalleen keskustasta kauemmaksi. Näin alkoivat kehittyä mm. Pitäjänmäen (Autorex, VW, Tammilehto,Veho, Stockmann, Korpivaara ) ja Konalan (Saab, Sisu, Autokeskus) sekä Herttoniemen autokeskukset (mm. VW), Lauttasaarta unohtamatta (Konela, Auto-Helkama, Maan-Auto jne!) Mm. Stockmann-auton hehtaarikorjaamo Pitäjänmäellä aloitti Harjakaisissa herrojen hattumuoti ansaitsee erityismaininnan! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 35

36 1950-luvun tyypilliset autoliikkeet säilyivät Helsingin keskustassa vielä lähes pari vuosikymmentä! Sisu-kulma toimi Samoin Dodge kulma 1970-luvulle Akateemisen Kirjakaupan tiloissa myytiin autoja vielä v. 1969! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 36

37 1960-luvulla puhalsivat taas uudet tuulet Yhä useampi autoliike joutui siirtymään keskustasta kauemmaksi näin esim. Helsingissä mm Volvo Hernesaareen 1965 Maan-Auto Lauttasaareen... Suomen koko autokanta ylitti yksikön rajan! * 1966 Suomen henkilöautokanta ylitti auton rajan! 1969 pidettiin viimeinen Suuri Autonäyttely Messuhallissa, jossa mukana olivat melkein kaikki maahantuojat ja merkit, GM ja Ford olivat poissa jostain 1920-luvun syistä (kirjoittaa Fiude s. 808!) 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 37

38 Miten sitten 1970, 1980 ja 1990-luvuilla? Autokaupan kannalta 70-luku kriisien aikaa, 80-luvulla menee kovaa ja 90-luvulla kaikki uusiksi! (Fiude s.848) Ja niinpä pääkaupunkiseudun autoilun voimakkaasti laajetessa mm. : 1971 Volvo lähti Silvolaan, nyk. Kaivokselaan; Voimavaunu Oy siirtyi Sisulle 1972 Irak kansallisti öljynsä = I öljykriisi sarasti 1973 Suomen autokanta ylitti miljoonan ja Toyota-kanta VEHO otti Honda-edustuksen haltuunsa ja Suomen koko autokanta ylitti miljoonan yksikön rajan! 1978 Martti Jalonen aloitti Lönnrotinkatu 14:ssä autokaupan ja samana vuonna Volvo avasi uuden autotalon Malmille 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 38

39 1980-luvulla autokannan ja autoilun aina vaan kasvaessa 1980 avattiin Kehä-Veho 1981 Citroën-myynti siirtyi Auto-Bon Oy:lle 1984 Korpivaara myytiin Amerille ja Toyotalle avattiin Itäkeskus 1984 avasi myös Jalonen autotalon Riihitontuntiellä 1987 Länsi-Autolle valmistui autotalo Varistoon 1988 Suomen autokanta ylitti 2 miljoonan yksikön rajan! Autokauppa ja korjaamot valuivat kaikkialla yhä kauemmaksi keskustoista, ilmeisen paljolti ympäristösuunnittelun ehdoilla! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 39

40 1990-luku onkin sitten jo lähihistoriaa, johon Pääkaupunkiseudulla kuuluu mm Salomaalle autotalo Tikkurilaan 1991 FIAT siirtyi pois Veholta 1992 Toyotalle valmistui Kaivokselan autotalo 1994 Toyota Finland vei Amerilta autokaupan 1995 BMW siirtyi pois Veholta 1997 Auto-Bon puolestaan siirtyi Veholle ja 1998 Vehon hyötyajoneuvot Lommilaan ja Suomen henkilöautokanta ylitti 2 miljoonan auton rajan! tässä vain eräitä tapahtumia mainittuina! Vastaavaa kehitystä tapahtui jokseenkin kaikissa maamme merkittävissä taajamissa! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 40

41 Ja niinpä valtiovallan kaikista ponnisteluista huolimatta autokantamme kasvoi melko tasaisesti, jopa 1960, -70 ja 80 luvuilla! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 41

42 Myös autojen teknillisessä kehityksessä tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskolla paljon: 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 42

43 Tämä kehitys oli toki alkanut jo kauan sitten! Kuten esim. autojen öljynvaihtovälien muutos kertoo: Aika Moottori (km) Esimerkkiauto kesä talvi T- Ford Packard Dodge ? NYT km tai kerran vuodessa! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 43

44 Samaa osoittaa myös moottoritekniikan kehitys,... Suoran nelosen aika jatkuu yhä henkilöautoissa Valutekniikan kehitys toi V6-, V8- ja isommatkin konetyypit 1930-luvulta alkaen Venttiilit nousivat sivulta kansiin jo kauan sitten nokka-akseli(t) samoin Neliventtiilikannet tulivat lentomoottoreihin jo luvulla, muualle merkittävästi vasta luvuilla Pakokaasu/saastetekniikka kehittyi elektroniikan avulla nykyiselle korkealle tasolleen monien eri portaiden kautta Raskaisiin autoihin ja työkoneisiin ei ole dieselin voittanutta tekniikkaa näkyvissä! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 44

45 ... joka senkun jatkuu Moottorirakenteiden kehityksessä on kyllä Otton ja Dieselin jälkeen ollut monia vaiheita, olipa Wankel kin... Tunnettu ja turvallinen kampikoneisto on kuitenkin pitänyt pintansa Sähköautot ja kaasuturbiinit ovat edelleenkin just round the corner - sensijaan hybridi- eli yhdistelmäautoja meillä jo on Vetyauto polttokennoineen tulee, mutta kovin hitaasti 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 45

46 On 75:ssä vuodessa meilläkin sentään edistytty! Autokantamme on lisääntynyt ja tiekilometrien määrä valtavasti noussut. Nykyinen henkilöautokantamme on n. 2,5 miljoonaa eli n. 32 autoa/km! Yleinen tieverkosto on n km + yli km yksityis- ja metsäautoteitä! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 46

47 1970-luvun alun onnettomuustilasto aiheutti herätyksen liikenneturvallisuutemme kehittämiseen 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 47

48 Autoilun kehitystä kuvastaa mm. Helsingin Olympialaisten aikaan, v oli koko Suomessa henkilöautoa. Tuolloin rantautui myös Coca-Cola! henkilöautoa 99 autoa/ 1000 asukasta henkilöautoa 315 autoa/ 1000 asukasta h-autoa 462 autoa/ 1000 asukasta! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 48

49 Mutta kovin pitkään vielä katsastukset hoidettiin taivasalla! Vasta 1974 valmistui I katsastusasema (Raumalle) Pakokaasumittaukset tulivat pakollisiksi 1993 Tänään suomalainen autoilija käy katsastuksessa ihan mielellään? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 49

50 Ympäristöasiat ovat nyt kovin pinnalla Näin näytti olevan jo 1972, jolloin AKL lähestyi 40 vuoden ikää: Esimerkkinä Fiatin mainos Newsweek- lehdessä v : The car designed the Society = auto on muovannut yhteiskuntaa There is a chance it may destroy it = on tarjolla vaara, että se sen myös tuhoaa! Ei kai meillä sentään näin voi käydä? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 50

51 75 vuodessa tapahtunut paljon - kaikki ei ehkä kuitenkaan positiiviseen suuntaan! I Aluksi riitti, että auto tarjosi luotettavaa kulkua paikasta toiseen kohtuullisella nopeudella, melko turvallisesti ja mukavasti, ilman sitoutumista aikatauluihin tai julkisen liikenteen reitteihin. Tänään tarjovat autot ominaisuuksia, joista ja 60- luvuilla vain uneksuttiin: on suorituskykyä, stabiliteettia, ajohallintaa ja ajoominaisuuksia vailla vertaa, polttoaineenkulutuskin on alle puolet tuon ajan tasosta, on passiivista ja aktiivista turvallisuutta jne.... mutta 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 51

52 75 vuodessa tapahtunut paljon - kaikki ei ehkä kuitenkaan positiiviseen suuntaan! II Ovat toki tieverkosto ja ajokulttuuri kehittyneet, mutta silti vielä liian paljon onnettomuuksia sattuu maanteillämme Eikä nuo ympäristöasiatkaan ole vielä aivan kunnossa. I etuvetoinen VW Golf painoi vajaat 900 kg. Miksi nykyisten keskiluokan autojen täytyy painaa lähes 1300 kg toimiakseen samoissa tehtävissä? Syitä varmaan löytyy niin sysistä kuin sepistäkin - myös autoilijoista eli auton ostajista. Jos todella aidosti olemme huolissamme ympäristöasioista, voisi kai tässäkin alkaa tapahtua positiivistä kehitystä? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 52

53 2000-luvulla autoilun ja autojen kehitys jatkuu Hybridiautot ovat tulleet jäädäkseen Biopolttoaineita tulee tarjolle - mutta mitä? Diesel valtaa alaa bensiinimoottorilta Vedystäkö lopullinen ratkaisu kaikkeen? Vai sähköautosta? Mutta muistakaamme - kaikki tänään uudeksi sanottu ei ole todella uutta! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 53

54 Niin kuin moni muukaan nykyinen uutuus, ei hybridi- tai sähköautokaan ole aivan uusi keksintö! Yllä Detroit Electric ja vieressä Woods hybridiauto vuodelta 1911! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 54

55 Eikä edes kasviöljyjen moottorikäyttökään ole aivan uutta! V Rudolf Diesel kehitti ensimmäisen maapähkinäöljyllä käyvän moottorin Pariisin maailmannäyttelyyn V hän totesi Kasviöljyjen käyttö jäänee vielä vähäiseksi, mutta ne voivat aikaa myöten tulla yhtä tärkeiksi kuin maaöljy ja hiili. Melkoinen visionääri!! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 55

56 Millä energialla ajetaan v ratkaisee myös millaisin autoin ajetaan. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 56

57 Ajetaan millä ajetaan... Tavarakuljetukset ja maansiirtotehtävät hoidetaan vielä pitkään dieselkäyttöisillä autoilla ja työkoneilla, samoin henkilöliikenteessä liikkuu vain osaksi muita kuin bensiini- tai dieselautoja, joita autoteollisuus tulevaisuudessakin kehittää ja valmistaa melkoisia määriä, ja mm. tänään 75-vuotista taivaltaan juhlivan Autoalan Keskusliiton väki markkinoi, huoltaa ja korjaa! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 57

58 Autoalalla kyllä riittää edelleenkin töitä, mutta saammeko sinne riittävästi uusia, osaavia tekijöitä varmistamaan suomalainen autoilu? AKL:lle jäsenyrityksineen riittää työsarkaa mm. yllämainitun huolen hälventämisessä. AKL:n viime vuosina aloittama APO-toiminta on hyvä alku luomassa pohjaa uusien voimien rekrytoinnille alati kehittyvälle autoalalle. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 58

59 Jos tänään olemme huolissamme siitä, mitä jätämme tuleville polville, olisi meidän syytä muistaa myös millaisena jätämme heille tieverkoston. Kulkulaitokset ovat kulttuurin mittapuita: kansat, jotka ovat suurimmassa määrin kyenneet niitä käyttämään hyväkseen, ovat olleet historian eturivin kansoja, ne kansat taas, joiden kulkulaitokset toisiin verrattuna ovat olleet puutteelliset, ovat taloudellisesti ja sivistyksellisesti jääneet kansain jälkijoukkoihin. Lähde: Väinö Voionmaa 1933, Suomen Kulttuurihistoria, s March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 59

60 Kiitokset lähteille HALY/ Kalevi Karusuo: Fiude, Sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa, 2004 SATL/ Aarno Linnapuomi & Seppo Peltola: Tapahtumia Autotekniikan Taipaleelta, 1983 AKL/ Moisala: Auto Suomessa Mobil Oil, Shell sekä monet muut + omakohtaiset muistikuvat! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 60