Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN 952-213-109-1 2006"

Transkriptio

1 Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN

2 TEKIJÄ Jorma Ruokojoki 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 (tämä raportti, tekijänä Jorma Ruokojoki Kuntaliitosta) 4. Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa Edellä mainitut raportit ovat Internetistä saatavissa sivulta k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528; Sivu löytyy myös osoitteesta: kohdassa 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 10 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 2005 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 2005 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Taustaa 7 Kyselystä 7 Rakennustyyppijaottelu 7 Kuntasektorin rakennuskanta 8 2 Vastauksista 9 3 Julkista rakennuskantaa koskeva tarkastelu 10 Kosteus- ja homevaurioiden syyt 11 Keskimääräiset korjauskustannukset 13 4 Rakennustyyppikohtainen tarkastelu 14 Toimistorakennukset 14 Päiväkodit 16 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset kuin päiväkodit 17 Urheilu- ja ulkoilurakennukset 19 Opetusrakennukset yhteensä 20 Peruskoulut 22 Lukiot ja muut opetusrakennukset 23 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 25 Liitteet 1. Kyselylomake ohjeineen 2. Vastanneet kunnat 3. Kuntien sanalliset vastaukset 4. Syyt vastaukset kunnittain 5. Korjaukset kunnittain 5

6 6

7 1 Taustaa Kyselys yselystä Vuonna 2000 Kuntaliitto teki vastaavanlaisen selvityksen kosteus- ja homevaurioiden määristä ja syistä kuntien julkisissa rakennuksissa. Tämä kysely vuonna 2005 ja sen analysointi on pyritty tekemään pitkälti saman muotoisena. Tärkeätä oli saada selville, onko tilanne muuttunut vuodesta 2000 ja jos on, niin mihin suuntaan. Kunnat vastasivat liitteen 1 mukaisella lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen vaati melkoisesti työtä ja vuonna 2005 huomattavasti harvemmat kunnat vastasivat kyselyyn kuin vuonna Tässä tarkastellaan sekä kosteus- ja homevaurioita, ei pelkästään homevaurioita. Näin siksi, että kosteusvaurioista nopeasti muodostuu homevaurioita, ellei rakennusta tai rakenteita korjata. Käytännössä on usein vaikeata erottaa rakennusten muista vaurioista erityisesti kosteus- ja homevaurioita. Millä mitataan kosteus- ja homevaurioiden määrää jonkin rakennustyypin osalta? Tässä on pyydetty kuntia kirjaamaan sellaisten rakennusten lukumäärä ja ko. rakennusten kokonaistilavuus, joissa on ollut vuosina kosteus- tai homevaurioita. Tällä tavoin on saatu kuntakohtaiset ja rakennustyyppikohtaiset arviot vaurioiden määrästä. On kuitenkin huomattava, että rakennuksissa saattaa olla varsin pieni kosteusvaurio ja rakennuksen tilavuus suuri, jolloin kuutiomäärä saattaa nousta varsin korkeaksikin, vaikka kysymyksessä on suhteellisen pieni vaurio. Toisaalta on rakennuksia, jotka ovat täysin peruskorjattava tai jopa rakennettava uusi rakennus, koska ne ovat niin pahoin vaurioituneet. Arviot kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksista ja korjaustarpeesta ovat sekä kunnissa että tässä raportissa varsin likimääräisiä. Vuonna 2000 Helsingin vastauksen mukaan näyttäisi siltä, että kosteus- ja homevaurioisissa rakennuksissa on noin viidenneksessä varsinaisesti homevaurioita. Rakennus ennustyyppijao tyyppijaottelu Kuntien julkiset rakennukset on tässä jaoteltu viiteen ryhmään, kuitenkin niin, että tämän lisäksi opetusrakennukset on jaettu vielä peruskouluihin ja muihin opetusrakennuksiin kuten lukioihin. Jaottelu on tehty tilastokeskuksen yleisen rakennustyyppijaottelun eli rakennusluokituksen mukaisesti. Toimistorakennukset 7

8 ovat oma selkä ryhmänsä. Hoitoalan rakennuksista on otettu erikseen päiväkodit. Muut terveydenhuoltorakennukset ja sosiaalitoimen rakennukset ovat omana kohtanaan. Kokousrakennuksista tähän on otettu erityisesti urheilu- ja ulkoilurakennukset, joihin kuuluvat muun muassa jäähallit, uimahallit, monitoimihallit yms. Sen sijaan muut kokoontumisrakennukset kuten teatterit, kirjastot, seura- ja kerhorakennukset ym. sellaiset ovat tästä jaottelusta poissa. Opetusrakennukset eli yleissivistävät koulut ja ammatilliset oppilaitokset yms. ovat selkeä oma ryhmänsä. Kun untasekt tasektorin kok okonaisr onaisrak akennuskan ennuskanta VTT on Kuntaliiton toimeksiannosta analysoinut kuntien rakennuskantaa perustuen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Seuraavassa on tuotu esille tämän selvityksen mukaiset kuutiometri- ja neliömetrimäärät. Alla olevassa taulukossa on mukana myös sellaiset käytössäolotilanteet, joista ei ole tietoa tai kayttö on muu (luokat 10 ja 11) Vuonna 2000 näitä käytössäololuokkia ei otettu mukaan. Tästä syystä vuoden 2000 rakennuskantatietoja ei sellaisenaan voi verrata vuoden 2005 tietoihin. Tarkastelussa olevien rakennusten kokonaismäärät: kpl milj. m 3 % kuutiome uutiometr treis eistä Toimistorakennukset ,4 10 Päiväkodit ,7 3 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos. toimen rakennukset ,1 16 Urheilurakennukset ,0 14 Opetusrakennukset yht ,5 57 siitä peruskoulut ,7 43 lukiot ja muut ,8 14 Yhteensä ,7 100 Koko kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten kanta on RHR:n mukaan (mukaan lukien luokat 10 ja 11) 144 milj. m 3 kerrosalan ollessa 29 milj. m 2. Tässä tarkastelun kohteena on siis noin 60 prosenttia koko kannasta. Toimistorakennusten osuus koko kannasta on 6 prosenttia. 8

9 2 Vastauksista Vuonna 2000 kyselyyn vastasi 182 kuntaa, joissa asui noin 70 prosenttia väestöstä. Lisäksi vastauksia saatiin 56 kuntayhtymästä. Vuonna 2005 vastanneita kuntia oli vain 41. Niissä asuvien osuus väestöstä oli noin 38 prosenttia. Vastausten laatu oli vuonna 2005 huomattavasti heikompi kuin vuonna Vastaukset olivat vajavaisia ja useilta kohdin puutteellisia. Kysely tehtiin keväällä ja kesällä Kysely toimitettiin sähköpostitse kaikille yli asukkaan kunnille. Liitteessä 2 on lueteltu vastanneet kunnat. Suurista kunnista kyselyyn vastasivat muun muassa seuraavat: Helsinki, Vantaa, Lahti, Oulu, Kuopio, Pori ja Vaasa. Espoon vastaus oli jätettävä pois, koska siinä korjattujen rakennusten tilavuus ylitti miltei kaikissa rakennustyypeissä rakennusja huoneistorekisterin mukaisen rakennuskannan. Turun vastaus oli vain sanallinen. Maantieteellisesti vastanneet kunnat olivat jakautuneet melko tasaisesti. Kyselyyn vastanneet kunnat Vuonna 2000 tiedot saatiin 2770 rakennuksesta ja 24 miljoonasta kuutiometristä. Nyt tiedot saatiin 604 korjausta rakennuksesta ja 7,7 miljoonasta kuutiometristä. Kaikki kunnat eivät ilmoittaneet kuutiometrejä, vaikka ilmoittivat lukumäärän. Kaikkiaan vastanneissa kunnissa on RHR:n mukaan 2200 rakennusta ja 18,8 miljoonaa kuutiometriä rakennuskantaa. Kosteus- ja homekorjauksia oli siten tehty vuosina kolmen vuoden aikana noin joka neljänteen rakennukseen. (Vuosina noin joka kolmanteen 4 vuoden aikana.) 9

10 3 Koko julkista rakennuskantaa koskeva tarkastelu Vuonna 2005 kyselyyn saatiin vastauksia 41 kunnasta. Vastaukset olivat yleisesti varsin puutteellisia. Seuraavaan analyysiin on valittu ne kunnat, jotka ovat antaneet korjauksista kuutiometritietoja. Rakennustyypeittäin korjausten määrä ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Vas astan- Korja orjattujen tujen Korjaus orjausten Korjaus orjaus- Tule ulevat neiden rak akennus ennusten osuus kus ustan- korjaus orjaus- kuntien osuus m 3 - nukse set kus ustannuk tannukse set lkm kappale- määrästä 1000 e 1000 e määrästä Toimistorakennukset % 45 % Päiväkodit % 44 % Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset % 46 % Urheilu- ja ulkoilurakennukset % 33 % Opetusrakennukset yhteensä % 40 % Siitä Peruskoulut % 23 % Lukiot ja muut opetustoimen rakennukset % 17 % Yhteensä Laajennettaessa tulos kaikkiin kuntiin käyttäen suhdelukuna kuutiometrejä saadaan: e % 1000 e % Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset Urheilu- ja ulkoilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Yhteensä

11 On siis huomattava,m että tässä on vain noin 60 prosenttia julkisten rakennusten kannasta ollut tarkastelun kohteena. Koko kannan ollessa kohteena vuosina arviolta 35 miljoonaa euroa vuodessa käytettiin kosteus- ja homekorjauksiin kunnissa. Vuosina arvioitiin tarvittavan hieman vähemmän. Vastaavat luvut olivat vuosien osalta 40 miljoonaa euroa/vuosi ja vuosina arviona vuonna miljoonaa euroa/vuosi. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 on siis tapahtunut lievää korjaustarpeen laskua. Lähiulevaisuudessa arvioidaan kuitenkin tarvittavan korjauksiin lähes yhtä paljon kuin tähänkin asti. Kos osteus eus- - ja homekorjaus orjausten syyt Vuoden 2005 selvitys ei koskenut koko julkista rakennuskantaa ja tästä syystä syyjakautuma ei ole suoraan verrannolinen. Vuonna 2000 selvityksessä oli mukana Muut rakennukset -ryhmä. Ryhmän syyjakautuma oli kuitenkin hyvin saman tapainen kuin opetusrakennusten ryhmän (kuva 33). Oleellista on, että vuonna 2005 kunnat arvioivat 42 prosentissa tapauksia syyn olevan suunnittelussa, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 vain 27 prosenttia. Virheellisestä käytöstä johtuvien virheiden kunnat arvioivat laskeneen vuodesta 2000 vuoteen prosentista 4 prosenttiin. Ehkä kunnissa on kiinnitetty erityistä huomioita ilmastoinnin ja muiden laitteiden oikeaan käyttöön. Syyt kosteus- ja homevaurioihin olivat seuraavat: A B C D E F Toimistorakennukset 41 % 31 % 9 % 6 % 0 % 13 % Päiväkodit 40 % 34 % 10 % 3 % 2 % 11 % Terveydenhuoltorak. ja muut sos.toimen rakennukset 40 % 26 % 12 % 6 % 0 % 16 % Urheilurakennukset 60 % 17 % 8 % 3 % 2 % 13 % Opetusrakennukset yhteensä 38 % 30 % 13 % 4 % 1 % 14 % Keskimäärin (Vuonna ) A = suunnitteluvirhe B = rakennusvirhe C = huoltovirhe D = käyttötapavirhe E = energiansäästövirhe E = muut tekijät 11

12 Kosteuden lähteet olivat vuonna 2005 seuraavat: A B C D Toimistorakennukset 51 % 37 % 2 % 10 % Päiväkodit 58 % 42 % 0 0 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset 44 % 31 % 25 % Urheilurakennukset 55 % 26 % 6 % 13 % Opetusrakennukset yhteensä 51 % 36 % 1 % 12 % Keskimäärin (Vuonna ) jossa A = sade, lumi, tuuli, katto- ja valumavedet B = maakosteus C = sisäilman kosteus D = käyttövedet Maakosteus on edelleen hyvin merkittävä kosteuden lähde ja sen osuus on kasvanut. Samoin on sade ja valumavesien osuus kasvanut aina puoleen asti. Käytövesistä vahingot näyttäisivät lähes puolittuneen. Vaurioituneet rakennusosat jakaantuivat seuraavasti, %: Osa Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset Urheilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Keskimäärin 33 % 11 % 9 % 2 % (Vuonna % 10 % 10 % ) Osa Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset Urheilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Keskimäärin 3 % 30 % 9 % 3 % (Vuonna % 26 % 14 % 6 %) Jossa 1 = vesikatto 2 = ulkoseinät 3 = yläpohja 4 = välipohjat 5 = sisäseinät 6 = alapohja 7 = sokkeli 8 = muu 12

13 Alapohjien osuus vaurioista on noussut 30 prosenttiin. Sokkelin osuus on laskenut 14 prosentista 9 prosenttiin. Vesikaton osuus on noussut 26 prosentista 33 prosenttiin. Keskimääräise skimääräiset t korjausk orjauskus ustannuk tannukse set Keskimääräiset korjauskustannukset olivat seuraavat: e/m 3 e/as e/as Toimistorakennukset 3,4 2,9 4,4 Päiväkodit 14 5,1 4,8 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset 2,7 2,8 4,8 Urheilu- ja ulkoilurakennukset 2,9 3,3 4,9 Opetusrakennukset yhteensä 3,9 14,7 11,9 peruskoulut 5,4 9,9 8,3 lukiot ja muut 1,6 1,7 2,2 Vaihtelu kustannuksissa on erittäin suurta niin kuin liitteestä 4 voi huomata. Päiväkotirakennusten korjauskustannukset näyttäisivät olevan erityisen korkeat. Luvut on siis laskettu vain niistä kohteista, mistä on saatu sekä korjatut kuutiot että eurot. Asukasta kohden lasketut korjauskustannukset on laskettu vain niiden kuntien osalta, jotka ovat ilmottaneet kustannukset. 13

14 4 Rakennustyyppikohtainen tarkastelu Liitteessä 3 on esitetty kuntien vastaukset korjausten syihin rakennustyypeittäin. Toimis oimistor orak akennuk ennukse set Vuoden 2005 selvityksessä vastanneet kunnat ilmoittivat vuosina toimistorakennuksen kärsineen jonkinasteisia kosteus- ja homevaurioita. Vuosina kosteus- ja homevaurioita korjattiin keskimäärin 3,4 eurolla kuutiometriä kohden. Asukasta kohden korjauksia tehtiin keskimäärin 2,9 eurolla. Vuosille kunnat arvioivat korjaustarpeeksi keskimäärin 4,4 euroa/asukas. Vuosina arvioidaan toimistorakennuksia korjatun 32 prosenttia kappalemäärästä ja 45 prosenttia kuutiometrimäärästä. Kyselyssä pyydettiin kuntia nimeämään rakennustyyppikohtaisesti kolme tärkeintä syytä kosteus- ja homevaurioille ja kaksi merkittävintä kosteuden lähdettä ja kolme tärkeintä rakennusosaa. Arvioitaessa työ- ja toimintavirheitä painotettiin toiseksi tärkeämpää 0,5:llä ja kolmanneksi tärkeintä 0,25:llä. Näin saatiin prosenttijakaumat työ- tai toimintavirheille. Samantyyppisesti toimittiin kosteuden lähteiden painotuksessa ja rakennusosien painotuksessa. muista to im in n a llis is ta te k ijö is tä 13 % T y ö - ta i to im in ta v ir h e v ir h e e llis is tä käyttötavoista 6 % huoltovirheestä 9 % suunnitteluvirhe estä 41 % rakennusvirhees tä 31 % 14

15 Verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen näyttäisi nyt vuonna 2005 toimistorakennusten osalta suunnitteluvirheistä johtuvia syitä olevan nyt selvästi enemmän (41 % vuonna 2005) kuin 2000 (31 %). Virheellisistä käyttötavoista johtuvia näyttäisi olevan vähemmän ja muista toiminnallisista tekijöistä johtuvia syitä enemmän. sisäilman kosteus 2 % käyttövedet 10 % Kosteuden lähde maakosteus 37 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 51 % Kosteuden lähteistä maakosteuden osuus näyttäisi suuresti nousseen, 28 prosentista 37 prosenttiin. Vuonna 2000 käyttövedet olivat syynä 23 prosentissa tapauksista ja vuonna 2005 vain 10 prosentissa. sokkeli 12 % Rakennusosa muu 1 % vesikatto 18 % alapohja 23 % ulkoseinät 25 % sisäseinät 3 % välipohjat 5 % yläpohja 13 % Vuonna 2000 vaurioituneista rakennusosista olivat yleisimpiä vesikatto (29 %) ja alapohja ja sokkeli. Nyt vuonna 2005 vesikaton osuus näyttäisi olevan vain 18 %, ulkoseinien osuus sen sijaan 25 % (vuonna %) ja alapohjan osuus 23 % (vuonna %). Vuosina korjattuja toimistorakennuksia oli kaikkiaan 73 kappaletta ja 2,4 miljoonaa kuutiometriä. 15

16 Päiväkodit Vuosina korjattiin vastanneissa kunnissa 164:aa päiväkotia, joiden yhteenlaskettu kuutiometrimäärä oli m 3. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 2 % virheellisistä käyttötavoista 3 % huoltovirheestä 10 % muista toiminnallisista tekijöistä 11 % Työ- tai toimintavirhe suunnitteluvirheestä 40 % rakennusvirheestä 34 % Kunnat arvioivat suunnittelu- ja rakennusvirheistä johtuvien syiden olevan noin ¾ syistä, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 noin 60 %. Vuonna 2005 sade, lumi, katto- ja valumavedet olivat syynä 58 prosenttisesti ja maakosteus 42 prosenttisti. Kosteuden lähde maakosteus 42 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 58 % 16

17 sokkeli 9 % muu 6 % Rakennusosa alapohja 13 % vesikatto 40 % sisäseinät 2 % välipohjat 5 % yläpohja 5 % ulkoseinät 20 % Eniten vaurioituneita rakennusosia olivat vuonna 2005 vesikatto 40 %, ulkoseinät 20 % ja alapohja 13 %. Vastaavat luvut olivat vuonna 2000 vesikatto 23 %, ulkoseinät 21 % ja alapohja 28 %. Terv erveydenhuolt denhuoltor orak akennuk ennukse set t ja muut sosiaalitoimen oimen rak akennuk ennukse set Vastanneissa kunnissa oli vaurioituneita rakennuksia 125 kpl ja näissä 0,9 milj. m 3. virheellisistä käyttötavoista 6 % huoltovirheestä 12 % muista toiminnallisista tekijöistä 16 % Työ- tai toimintavirhe suunnitteluvirheestä 40 % rakennusvirheestä 26 % Vuonna 2005 tärkeimmät työ- tai toimintavirheet olivat suunnitteluvirheet 40 %, rakennusvirheet 26 % ja muista toiminnallista tekijöistä virheet 16 %. Vastaavasti tärkeimmät syyt olivat vuonna 2000 rakennusvirheet 30 %, suunnitteluvirheet 27 % ja huoltovirheet 16 %. 17

18 Kosteuden lähde käyttövedet 25 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 44 % maakosteus 31 % Kosteuden lähteet olivat vuonna 2005 sade, lumi, katto- ja valumavedet 44 %, maakosteus 31 % ja käyttövedet 25 %. Vastaavat luvut olivat vuonna 2000 sade, lumi, katto- ja valumavedet 42 %, käyttövedet 40 % ja maakosteus 17 %. sokkeli 7 % muu 9 % Rakennusosa vesikatto 27 % alapohja 31 % ulkoseinät 13 % sisäseinät 2 % välipohjat 6 % yläpohja 5 % Vaurioituneet rakennusosat olivat vuonna 2005 yleisyysjärjestyksessä seuraavat: alapohja 31 %, vesikatto 27 % ja ulkoseinät 13 %. Vuonna 2000 alapohja 20 %, vesikatto 19 %, yläpohja 19 % ja sisäseinät 18 %. 18

19 Urheilu- ja ulkoilur oilurak akennuk ennukse set Vastanneissa kunnissa oli vaurioituneita urheilu- ja ulkoilurakennuksia 41 kpl edustaen m 3. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) virheellisistä 2 % käyttötavoista 3 % muista toiminnallisista tekijöistä 10 % Työ- tai toimintavirhe huoltovirheestä 8 % rakennusvirheesttä 17 % suunnitteluvirheestä 60 % Suunnitteluvirheistä johtuvien syiden katsottiin olevan vuonna 2005 paljon suurempia kuin vuonna 2000 (vuonna % ja vuonna %). Rakennusvirheistä vaurioiden arvioitiin johtuvan vuonna %:ssa tapauksia ja vuonna %:ssa. Virheellistä käyttötavoista johtuneet vauriot eivät enää vuonna 2005 vaivanneet juuri ollenkaan urheilu- ja ulkoilurakennuksia. sisäilman kosteus 6 % käyttövedet 13 % Kosteuden lähde maakosteus 26 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 55 % Kosteuden lähteistä maakosteuden katsottiin olevan paljon merkittävämpi syy vuonna 2005 kuin Vuonna 2005 maakosteuden osuus oli 26 % ja vuonna %. Käyttövedet eivät olleet enää vuonna 2005 merkittäviä kosteuden lähteitä. 19

20 sokkeli 9 % muu 5 % Rakennusosa vesikatto 35 % alapohja 22 % sisäseinät 5 % välipohjat 2 % yläpohja 13 % ulkoseinät 9 % Vaurioituneista rakennusosista edelleen yleisin on vesikatto (35 %). Alapohjat näyttävät sen sijaan nyt olevan paljon enemmän vaurioisia (22 %) kuin vuonna 2000 (13 %). Opetusr tusrak akennuk ennukse set t yhteensä Opetusrakennusten osalta vastauksia saatiin 316 rakennuksesta ja 4,86 miljoonasta kuutiometristä. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 1 % muista toiminnallisista tekijöistä 14 % Työ- tai toimintavirhe virheellisistä käyttötavoista 4 % huoltovirheestä 13 % suunnitteluvirheestä 38 % rakennusvirheestä 30 % Suunnittelu- ja rakennusvirheistä syyt jakautuivat pitkälti samantapaisesti kuin vuonna Virheellisistä käyttötavoista virheet arvioitiin vuonna 2005 neljäksi prosentiksi kun ne vuonna 2000 olivat 13 %. 20

21 Kosteuden lähde sisäilman kosteus 1 % käyttövedet 12 % maakosteus 36 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 51 % Käyttövedet eivät olleet kosteuden syynä enää ollenkaan niin yleisiä opetusrakennuksissa kuin vuonna Vuonna 2000 käyttövesien osuus oli 24 % ja vuonna %. Sade, lumi, katto- ja valumavedet katsottiin syyksi 51 %:ssa kun vuonna 2000 vastaava osuus oli 42 %. Maakosteus katsottiin syyksi 36 %:ssa kun se oli syynä vuonna %:ssa. sokkeli 9 % muu 1 % Rakennusosa vesikatto 36 % alapohja 34 % sisäseinät 3 % välipohjat 0 % yläpohja 9 % ulkoseinät 8 % Vaurioituneista rakennusosista alapohja oli vuonna 2005 varsin merkittävä yhdessä vesikaton kanssa (34 % ja 36 %), kun vastaavat osuudet olivat vuonna % ja 25 %. 21

22 Perusk eruskoulut Peruskoulujen osalta korjauksia oli tehty 178 koulussa ja 1,2 miljoonassa kuutiometrissä. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 1 % virheellisistä käyttötavoista 5 % huoltovirheestä 12 % muista toiminnallisista tekijöistä 14 % Työ- ja toimintavirhe suunnitteluvirheestä 35 % rakennusvirheestä 33 % Peruskouluissa oli selvästi enemmän (12 %) huoltovirheestä johtuvia vaurioita kuin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa (5 %). Kosteuden lähde käyttövedet 18 % sisäilman kosteus 3 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 41 % maakosteus 38 % Peruskouluissa oli maakosteus syynä 38 prosenttisesti, kun se lukioissa ja muissa oppilaitoksissa oli syynä vain 28 prosenttisesti. Lukioissa sade ja valumavedet olivat syynä 55 prosenttisesti. 22

23 sokkeli 10 % muu 4 % vesikatto 33 % alapohja 31 % sisäseinät 2 % välipohjat 5 % yläpohja 7 % ulkoseinät 8 % Peruskouluissa vaurioitunut rakennusosa oli 31 prosenttisesti alapohja, kun se lukioissa ja muissa oppilaitoksissa oli kohteena vain 20 prosenttisesti. Lukiot t ja muut oppilaitok okse set Lukioiden ja muiden oppilaitosten aineisto oli kuutiometriä. muista toiminnallisista tekijöistä 18 % Työ- tai toimintavirhe virheellisistä käyttötavoista 1 % huoltovirheestä 5 % suunnitteluvirheestä 44 % rakennusvirheestä 32 % Kosteuden lähde sisäilman kosteus 2 % käyttövedet 15 % maakosteus 28 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 55 % 23

24 sokkeli 13 % muu 6 % Rakennusosa vesikatto 39 % alapohja 20 % sisäseinät 2 % välipohjat 4 % yläpohja 8 % ulkoseinät 8 % 24

25 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Vuonna 2005 vastausten määrä oli kuutiometreillä mitattuna puolet siitä mitä vuonna Vastaukset kuitenkin edustivat vuonna 2005 varsin erikokoisia kuntia eripuolilla maata. Näyttää siltä, että kosteus- ja homeongelmat eivät ole juuri vähentyneet. Kunnat arvioivat olevan korjaustarvetta lähitulevaisuudessa lähes yhtä paljon kuin menneisyydessä. Kuntien vastausten mukaan näyttäisi siltä, että suunnitteluvirheet ovat entistä enemmän syynä kosteus- ja homevaurioihin. Vuonna 2000 näiden syiden osuus oli 27 prosenttia ja vuonna prosenttia. Suunnitteluvirheet koskevat vanhoja rakennuksia. Esille ei tullut se, että erityisesti jonkin aikakauden rakennuksissa olisi enemmän kuin muissa kosteus- ja homeongelmia. Käyttötapavirheet kunnat arvioivat vähentyneen selvästi (16:sta 4:ään prosenttiin). Sanallisten vastausten mukaan vuonna 1999 voimaan tulleet uudet kosteusmääräykset ovat vaikuttaneet varsin myönteisesti. Määräysten vaikutus on näkynyt käytännössä myös kunnissa. Käyttövedet aiheuttavat nyt selvästi vähemmän kosteusvaurioita kuin vuonna Laskua on ollut 26:sta 14:ään prosenttiin. Sen sijaan maakosteuden osuus on noussut kolmannekseen ja sade- ja muiden valumavesien osuus 51 prosenttiin. Kunnat ovat ilmeisesti kiinnittäneet erityistä huomiota rakennusten oikeaan käyttöön, sillä virheellisistä käyttötavoista virheet ovat yleisesti vähentyneet. Myös kuntien sanallisten vastausten mukaan maasta kosteusvauriot ovat lisääntyneet. Syynä useimmiten on suunnitteluvirheet. Merkittävää on, että energian säästö ei ainakaan kuntien kannanottojen mukaan ole enää syynä kosteus- ja homevaurioihin kuin korkeintaan prosentissa rakennuksia. Rakennusta kohden korjauskustannukset ovat olleet keskimäärin 3 4 euroa/m 3, paitsi päiväkodeissa, joissa korjauskustannukset ovat olleet euroa/m 3. Kuntien käsitysten mukaan kosteus- ja homeongelmat ovat vuodesta 2000 vuoteen 2005 muuttuneet moniongelmallisiksi. Valvontaa on tiukennettu ja vaatimukset ovat kasvaneet. 25

26 Yleensä kunnissa ei ole jouduttu sulkemaan kokonaisia rakennuksia, mutta rakennuksen osia ja huoneita on jouduttu sulkemaan käytöltä. Kunnissa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota myös peruskorjauksissa suunnitelmien laatuun ja erityisesti maakosteuden vaikutuksiin. On havaittavissa, että sisäilmaongelmat laajenevat niin, että kosteus- ja homeongelmat muodostavat niistä enää vain osan. Mukaan on tullut myös erilaiset päästöt rakennusmateriaaleista ja esimerkiksi ilmanvaihtolaitteista irronneet hiukkaset. 26

27 J. Ruokojoki Teknisille virastoille KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN MÄÄRÄ JA SYYT VUONNA 2005 Kuntaliitto teki vuonna 2000 selvityksen kosteus- ja homevaurioista kuntien julkiosissa rakennuksista. Raportti on saatavissa osoitteesta Sieltä voitte katsoa, miten vastasitte vuonna Nyt selvitetään, miten tilanne on muuttunut vuodesta Tarkoitus ei ole, että kunnassa ryhdyttäisiin yksityiskohtaisesti analysoimaan aiempia kosteusvaurioita tai yksityiskohtaisesti arvioimaan tulevaa korjaustarvetta. Tarkoitus on vain yleispiirteisesti arvioida tapahtuneita vaurioita ja korjauskustannuksia sekä tehdä jonkinlaisia arvioita tulevasta korjaustarpeesta. Korjaustarvearvioita käytetään mm. perusteltaessa mahdollista valtion lisärahoitusta. Ellei tällaisia karkeita arvioita ole aiemmin tehty, on sellaisten tekemisestä hyötyä myös kunnalle. Kysely ei koske asuinrakennuskantaa vaan muuta kuntien suorassa omistuksessa olevaa, lähinnä julkista rakennuskantaa. Liitteenä on kyselyn vastausohjeet ja vastauslomake. Toivottavaa olisi vastata sähköpostilla suoraan lomakkeelle. Vastaukset voi myös antaa faksilla / M. Mynttinen. Vastausten toivotaan olevan Kuntaliitossa viimeistään SUOMEN KUNTALIITTO Jorma Ruokojoki rakentamistalousinsinööri, puh LIITTEET Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt lomakkeen täyttöohjeet Kyselylomake 7/83/2005

28 VASTAUSOHJE Tässä kysytään tietoja keskeisten rakennustyyppien osalta. Rakennustyyppijaotteluna käytetään Tilastokeskuksen rakennusluokitusta (1994). Osittain samaa luokitusta on käytetty pohjana mm. lämmön, sähkön ja veden kulutustilastoinnissa. Tilastokeskuksen rakennusluokitus on nähtävissä osoitteessa /rakennus_94.html Kirjaimen alta saa tarkemman luokituksen. Määrä -sarakkeet: Kunkin rakennustyypin kohdalle merkitään, kuinka monessa rakennuksessa on kosteus- ja homevaurioita esiintynyt kolmen vuoden aikana Samoin tähän kohtaan merkitään rakennusten koko yhteenlaskettu kuutiometrimäärä. Kustannukset -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen kyseisissä rakennuksissa tuli maksamaan. Tähän ei siis merkitä koko peruskorjausten kustannuksia, vaan erityisesti kosteus- ja homevaurioiden korjaamisen kustannukset. Kustannusarvio on luonnollisesti karkea. Rakennustyypeittäin pyydetään myös arvio tulevista, jo havaittujen kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksista vuosina Tähän siis merkitään arvio siitä, kuinka paljon todennäköisesti kyseisinä vuosina on kosteus- ja homevaurioita korjattava. Syyt -sarakkeet : Syyt -sarakkeisiin arvioidaan, mistä syystä kosteus- ja homevauriot ovat syntyneet ja toisaalta, mihin rakennusosiin ne ovat kohdistuneet. Työ- tai toimintavirhe: väärästä energiansäästöstä, ilmanvaihdossa, = E muista toiminnallisista tekijöistä = F E= kohta tarkoittaa siis virheellistä energiansäästöä käyttötavoissa, säädössä, huollossa, yms., ei rakentamisessa, yms. Kosteuden lähde: Sade, lumi, katto- ja valumavedet, tuuli = a Maakosteus = b Sisäilman kosteus = c Käyttövedet = d Rakennusosa-sarakkeeseen merkitään kunkin rakennustyypin kohdalle, mihin rakennuksen osaan kosteus- ja homevauriot ovat erityisesti keskittyneet: vesikatto = 1 ulkoseinät = 2 yläpohja = 3 välipohjat= 4 sisäseinät = 5 alapohja = 6 sokkeli = 7 muu = 8 Monentyyppisiä kosteusvaurioita saattaa esiintyä kunkin rakennustyypin kohdalla. Tähän kuitenkin merkitään vain kolme tärkeintä syytä kunkin rakennustyypin kohdalle. Samoin merkitään vain kolme merkittävintä kosteus- ja homevaurion rakennusosaa kuhunkin rakennustyyppiin. Kohtaan yleisiä huomioita kosteus- ja homevaurioiden syistä toivotaan vapaamuotoisesti kirjoitettavan havaintoja tärkeimmistä kosteus- ja homevaurioiden syistä, esimerkiksi 90 % kosteusvaurioista johtuu Palauta vastauslomake sähköpostin liitteenä Marjut Mynttiselle, osoitteella suunnitteluvirheestä = A rakennusvirheestä = B huoltovirheestä = C virheellisistä käyttötavoista = D

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely

Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely Homekorjaushankkeiden sudenkuopat ja ennakkotehtävien käsittely KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.10.2014 Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy

LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa. Hanna Keinänen, Vahanen Oy LAY F-siipi, korjaukset kellarin musiikkitiloissa Hanna Keinänen, Vahanen Oy Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa

Lisätiedot

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Terve talo -rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä ELY keskuksessa 13.11.2014 Erkki Aalto, RAKLI ry Kuivat rakennukset ja rakenteet suunnittelun, rakentamisen ja

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Kaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto

Kaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto LIITTYVÄ LAUSUNTO 9.4.2015 Kaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto Ylivieskan kaupungintalo Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA Tilaaja: Ylivieskan kaupunki Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA LIITTYVÄ LAUSUNTO 1

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sisäilmastoseminaari 2013 SUOMALAISTEN KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIKESKUSTEN KIINTEISTÖJEN SISÄYMPÄRISTÖN JA TILOJEN TOIMINNALLISUUS Kuntoutuslaitosten prosessien ja tilasuunnittelun kehittämishanke

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (5) 350 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Belle Selene Xian valtuustoaloitteesta koskien lasten ja nuorten hyvinvointia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki

Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Heinolan kaupunki Kesäkuu 2015 SK Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2015 Sisältö Kiinteistönhoitopalvelujen asiakastyytyväisyyskysely

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.

Tapaus Vaaranlammen koulu. Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10. Tapaus Vaaranlammen koulu Kimmo Aaltonen Terveystarkastaja, Rovakaaren YTH à 31.8.2016 asti Nyt: Terveystarkastaja, Keski-Pohjanmaan YTH 5.10.2016 Rakennettu vuonna 1974 Historia heti alussa on koulussa

Lisätiedot

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI

Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö. Tausta: DI Katja Outinen Ohjelmapäällikkö, Kosteus- ja hometalkoot/ympäristöministeriö Tausta: DI Hometalkoiden kuulumisia Katja Outinen Kosteus- ja hometalkoiden tausta Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen SULVI, Työpajatilaisuus, 28.2.2012, Hki

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Vuoden 2015 peruskorjauskohteiden määrittely

Vuoden 2015 peruskorjauskohteiden määrittely Vuoden 2015 peruskorjauskohteiden määrittely Saneerauskohteiden valinta, 2. vaihe 08.06.2015 Projektiryhmä 1 Vuoden 2015 peruskorjauskohteiden määrittely Projektin vetäjä: Rainer Långsjö Projektiryhmä:

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi.

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi. PORVOON KOULUVERKON KUSTANNUSVERTAILU: TAUSTATIETOA KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUKSISTA (TOIMITILAJOHTO) EPOON KOULU Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet,

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA

EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA TONI LAMMI EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA RAKENTEIDEN ALIPAINEISTUKSEN AVULLA Tutkimuksen taustaa Suomalaisessa rakennuskannassa on paljon korjattavaa, kun samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat kaikkialla

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia 1/5. Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Länsitie 73 A, Laihia 1/5 Homekoirakartoitusraportti Länsitie 73 A, Laihia. Vekaramänty päiväkoti Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen Rakennustekniset uudistukset rakennusten terveellisyyden turvaamiseksi 19.10.2016 Jani Kemppainen Kosteus haastaa rakentamisen alusta loppuun, kaikki ketjun lenkit tärkeitä Tilaaja kertoo omat vaatimuksensa

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002

JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT 2002 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTÄ KYSELYSTÄ... 5 2.1 Kysymyksenasettelu... 5 2.2 Kohderyhmät... 5 3 JULKISIVUKORJAUSTEN MÄÄRÄT... 7 3.1 Rakennusten ikäjakauma... 7 3.2

Lisätiedot

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Satamatie 15 90520 Oulu Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Vastaanottaja: Sivuja:1/7 Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17501 Padasjoki Arkistokuva Raportti Työnumero: 051221700404 Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Läsnäolijat: Pappilanmäen koulu

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011

SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT. HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 SARVIKUONO KORTTELI K 31 SOFIANKATU 4 JA UNIONINKATU 25, VESIKATTOJEN KORJAUSTYÖT HANKESUUNNITELMA Hanke 86893 19.8.2011 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGINMUSEO 2 1 YHTEENVETO 1.1

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko 1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI WWW.ISANNOINTILIITTO.FI TOTEUTUS - Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin 6. toteutuskerta (2008, 2009, 2011, 2012, 2013) - Kohderyhmä: - Isännöintiliiton

Lisätiedot

Pakilan yläaste Pakilantie 67. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Pakilan yläaste Pakilantie 67. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Pakilan yläaste Pakilantie 67 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081401 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus ja aikataulu

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus 1/6 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio C- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia.

Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6. Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Homekoirakartoitusraportti 17.10.2016 Rudontie 15, Laihia Kirkonkylän koulu 1/6 Homekoirakartoitusraportti Rudontie 15, Laihia. Kirkonkylän koulu Raportin sisältö: Lakeuden Homekoirat suorittaa homekartoituksia

Lisätiedot