Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN 952-213-109-1 2006"

Transkriptio

1 Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN

2 TEKIJÄ Jorma Ruokojoki 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 (tämä raportti, tekijänä Jorma Ruokojoki Kuntaliitosta) 4. Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa Edellä mainitut raportit ovat Internetistä saatavissa sivulta k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528; Sivu löytyy myös osoitteesta: kohdassa 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 10 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 2005 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 2005 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Taustaa 7 Kyselystä 7 Rakennustyyppijaottelu 7 Kuntasektorin rakennuskanta 8 2 Vastauksista 9 3 Julkista rakennuskantaa koskeva tarkastelu 10 Kosteus- ja homevaurioiden syyt 11 Keskimääräiset korjauskustannukset 13 4 Rakennustyyppikohtainen tarkastelu 14 Toimistorakennukset 14 Päiväkodit 16 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset kuin päiväkodit 17 Urheilu- ja ulkoilurakennukset 19 Opetusrakennukset yhteensä 20 Peruskoulut 22 Lukiot ja muut opetusrakennukset 23 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 25 Liitteet 1. Kyselylomake ohjeineen 2. Vastanneet kunnat 3. Kuntien sanalliset vastaukset 4. Syyt vastaukset kunnittain 5. Korjaukset kunnittain 5

6 6

7 1 Taustaa Kyselys yselystä Vuonna 2000 Kuntaliitto teki vastaavanlaisen selvityksen kosteus- ja homevaurioiden määristä ja syistä kuntien julkisissa rakennuksissa. Tämä kysely vuonna 2005 ja sen analysointi on pyritty tekemään pitkälti saman muotoisena. Tärkeätä oli saada selville, onko tilanne muuttunut vuodesta 2000 ja jos on, niin mihin suuntaan. Kunnat vastasivat liitteen 1 mukaisella lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen vaati melkoisesti työtä ja vuonna 2005 huomattavasti harvemmat kunnat vastasivat kyselyyn kuin vuonna Tässä tarkastellaan sekä kosteus- ja homevaurioita, ei pelkästään homevaurioita. Näin siksi, että kosteusvaurioista nopeasti muodostuu homevaurioita, ellei rakennusta tai rakenteita korjata. Käytännössä on usein vaikeata erottaa rakennusten muista vaurioista erityisesti kosteus- ja homevaurioita. Millä mitataan kosteus- ja homevaurioiden määrää jonkin rakennustyypin osalta? Tässä on pyydetty kuntia kirjaamaan sellaisten rakennusten lukumäärä ja ko. rakennusten kokonaistilavuus, joissa on ollut vuosina kosteus- tai homevaurioita. Tällä tavoin on saatu kuntakohtaiset ja rakennustyyppikohtaiset arviot vaurioiden määrästä. On kuitenkin huomattava, että rakennuksissa saattaa olla varsin pieni kosteusvaurio ja rakennuksen tilavuus suuri, jolloin kuutiomäärä saattaa nousta varsin korkeaksikin, vaikka kysymyksessä on suhteellisen pieni vaurio. Toisaalta on rakennuksia, jotka ovat täysin peruskorjattava tai jopa rakennettava uusi rakennus, koska ne ovat niin pahoin vaurioituneet. Arviot kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksista ja korjaustarpeesta ovat sekä kunnissa että tässä raportissa varsin likimääräisiä. Vuonna 2000 Helsingin vastauksen mukaan näyttäisi siltä, että kosteus- ja homevaurioisissa rakennuksissa on noin viidenneksessä varsinaisesti homevaurioita. Rakennus ennustyyppijao tyyppijaottelu Kuntien julkiset rakennukset on tässä jaoteltu viiteen ryhmään, kuitenkin niin, että tämän lisäksi opetusrakennukset on jaettu vielä peruskouluihin ja muihin opetusrakennuksiin kuten lukioihin. Jaottelu on tehty tilastokeskuksen yleisen rakennustyyppijaottelun eli rakennusluokituksen mukaisesti. Toimistorakennukset 7

8 ovat oma selkä ryhmänsä. Hoitoalan rakennuksista on otettu erikseen päiväkodit. Muut terveydenhuoltorakennukset ja sosiaalitoimen rakennukset ovat omana kohtanaan. Kokousrakennuksista tähän on otettu erityisesti urheilu- ja ulkoilurakennukset, joihin kuuluvat muun muassa jäähallit, uimahallit, monitoimihallit yms. Sen sijaan muut kokoontumisrakennukset kuten teatterit, kirjastot, seura- ja kerhorakennukset ym. sellaiset ovat tästä jaottelusta poissa. Opetusrakennukset eli yleissivistävät koulut ja ammatilliset oppilaitokset yms. ovat selkeä oma ryhmänsä. Kun untasekt tasektorin kok okonaisr onaisrak akennuskan ennuskanta VTT on Kuntaliiton toimeksiannosta analysoinut kuntien rakennuskantaa perustuen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Seuraavassa on tuotu esille tämän selvityksen mukaiset kuutiometri- ja neliömetrimäärät. Alla olevassa taulukossa on mukana myös sellaiset käytössäolotilanteet, joista ei ole tietoa tai kayttö on muu (luokat 10 ja 11) Vuonna 2000 näitä käytössäololuokkia ei otettu mukaan. Tästä syystä vuoden 2000 rakennuskantatietoja ei sellaisenaan voi verrata vuoden 2005 tietoihin. Tarkastelussa olevien rakennusten kokonaismäärät: kpl milj. m 3 % kuutiome uutiometr treis eistä Toimistorakennukset ,4 10 Päiväkodit ,7 3 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos. toimen rakennukset ,1 16 Urheilurakennukset ,0 14 Opetusrakennukset yht ,5 57 siitä peruskoulut ,7 43 lukiot ja muut ,8 14 Yhteensä ,7 100 Koko kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten kanta on RHR:n mukaan (mukaan lukien luokat 10 ja 11) 144 milj. m 3 kerrosalan ollessa 29 milj. m 2. Tässä tarkastelun kohteena on siis noin 60 prosenttia koko kannasta. Toimistorakennusten osuus koko kannasta on 6 prosenttia. 8

9 2 Vastauksista Vuonna 2000 kyselyyn vastasi 182 kuntaa, joissa asui noin 70 prosenttia väestöstä. Lisäksi vastauksia saatiin 56 kuntayhtymästä. Vuonna 2005 vastanneita kuntia oli vain 41. Niissä asuvien osuus väestöstä oli noin 38 prosenttia. Vastausten laatu oli vuonna 2005 huomattavasti heikompi kuin vuonna Vastaukset olivat vajavaisia ja useilta kohdin puutteellisia. Kysely tehtiin keväällä ja kesällä Kysely toimitettiin sähköpostitse kaikille yli asukkaan kunnille. Liitteessä 2 on lueteltu vastanneet kunnat. Suurista kunnista kyselyyn vastasivat muun muassa seuraavat: Helsinki, Vantaa, Lahti, Oulu, Kuopio, Pori ja Vaasa. Espoon vastaus oli jätettävä pois, koska siinä korjattujen rakennusten tilavuus ylitti miltei kaikissa rakennustyypeissä rakennusja huoneistorekisterin mukaisen rakennuskannan. Turun vastaus oli vain sanallinen. Maantieteellisesti vastanneet kunnat olivat jakautuneet melko tasaisesti. Kyselyyn vastanneet kunnat Vuonna 2000 tiedot saatiin 2770 rakennuksesta ja 24 miljoonasta kuutiometristä. Nyt tiedot saatiin 604 korjausta rakennuksesta ja 7,7 miljoonasta kuutiometristä. Kaikki kunnat eivät ilmoittaneet kuutiometrejä, vaikka ilmoittivat lukumäärän. Kaikkiaan vastanneissa kunnissa on RHR:n mukaan 2200 rakennusta ja 18,8 miljoonaa kuutiometriä rakennuskantaa. Kosteus- ja homekorjauksia oli siten tehty vuosina kolmen vuoden aikana noin joka neljänteen rakennukseen. (Vuosina noin joka kolmanteen 4 vuoden aikana.) 9

10 3 Koko julkista rakennuskantaa koskeva tarkastelu Vuonna 2005 kyselyyn saatiin vastauksia 41 kunnasta. Vastaukset olivat yleisesti varsin puutteellisia. Seuraavaan analyysiin on valittu ne kunnat, jotka ovat antaneet korjauksista kuutiometritietoja. Rakennustyypeittäin korjausten määrä ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Vas astan- Korja orjattujen tujen Korjaus orjausten Korjaus orjaus- Tule ulevat neiden rak akennus ennusten osuus kus ustan- korjaus orjaus- kuntien osuus m 3 - nukse set kus ustannuk tannukse set lkm kappale- määrästä 1000 e 1000 e määrästä Toimistorakennukset % 45 % Päiväkodit % 44 % Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset % 46 % Urheilu- ja ulkoilurakennukset % 33 % Opetusrakennukset yhteensä % 40 % Siitä Peruskoulut % 23 % Lukiot ja muut opetustoimen rakennukset % 17 % Yhteensä Laajennettaessa tulos kaikkiin kuntiin käyttäen suhdelukuna kuutiometrejä saadaan: e % 1000 e % Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset Urheilu- ja ulkoilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Yhteensä

11 On siis huomattava,m että tässä on vain noin 60 prosenttia julkisten rakennusten kannasta ollut tarkastelun kohteena. Koko kannan ollessa kohteena vuosina arviolta 35 miljoonaa euroa vuodessa käytettiin kosteus- ja homekorjauksiin kunnissa. Vuosina arvioitiin tarvittavan hieman vähemmän. Vastaavat luvut olivat vuosien osalta 40 miljoonaa euroa/vuosi ja vuosina arviona vuonna miljoonaa euroa/vuosi. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 on siis tapahtunut lievää korjaustarpeen laskua. Lähiulevaisuudessa arvioidaan kuitenkin tarvittavan korjauksiin lähes yhtä paljon kuin tähänkin asti. Kos osteus eus- - ja homekorjaus orjausten syyt Vuoden 2005 selvitys ei koskenut koko julkista rakennuskantaa ja tästä syystä syyjakautuma ei ole suoraan verrannolinen. Vuonna 2000 selvityksessä oli mukana Muut rakennukset -ryhmä. Ryhmän syyjakautuma oli kuitenkin hyvin saman tapainen kuin opetusrakennusten ryhmän (kuva 33). Oleellista on, että vuonna 2005 kunnat arvioivat 42 prosentissa tapauksia syyn olevan suunnittelussa, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 vain 27 prosenttia. Virheellisestä käytöstä johtuvien virheiden kunnat arvioivat laskeneen vuodesta 2000 vuoteen prosentista 4 prosenttiin. Ehkä kunnissa on kiinnitetty erityistä huomioita ilmastoinnin ja muiden laitteiden oikeaan käyttöön. Syyt kosteus- ja homevaurioihin olivat seuraavat: A B C D E F Toimistorakennukset 41 % 31 % 9 % 6 % 0 % 13 % Päiväkodit 40 % 34 % 10 % 3 % 2 % 11 % Terveydenhuoltorak. ja muut sos.toimen rakennukset 40 % 26 % 12 % 6 % 0 % 16 % Urheilurakennukset 60 % 17 % 8 % 3 % 2 % 13 % Opetusrakennukset yhteensä 38 % 30 % 13 % 4 % 1 % 14 % Keskimäärin (Vuonna ) A = suunnitteluvirhe B = rakennusvirhe C = huoltovirhe D = käyttötapavirhe E = energiansäästövirhe E = muut tekijät 11

12 Kosteuden lähteet olivat vuonna 2005 seuraavat: A B C D Toimistorakennukset 51 % 37 % 2 % 10 % Päiväkodit 58 % 42 % 0 0 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset 44 % 31 % 25 % Urheilurakennukset 55 % 26 % 6 % 13 % Opetusrakennukset yhteensä 51 % 36 % 1 % 12 % Keskimäärin (Vuonna ) jossa A = sade, lumi, tuuli, katto- ja valumavedet B = maakosteus C = sisäilman kosteus D = käyttövedet Maakosteus on edelleen hyvin merkittävä kosteuden lähde ja sen osuus on kasvanut. Samoin on sade ja valumavesien osuus kasvanut aina puoleen asti. Käytövesistä vahingot näyttäisivät lähes puolittuneen. Vaurioituneet rakennusosat jakaantuivat seuraavasti, %: Osa Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset Urheilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Keskimäärin 33 % 11 % 9 % 2 % (Vuonna % 10 % 10 % ) Osa Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset Urheilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Keskimäärin 3 % 30 % 9 % 3 % (Vuonna % 26 % 14 % 6 %) Jossa 1 = vesikatto 2 = ulkoseinät 3 = yläpohja 4 = välipohjat 5 = sisäseinät 6 = alapohja 7 = sokkeli 8 = muu 12

13 Alapohjien osuus vaurioista on noussut 30 prosenttiin. Sokkelin osuus on laskenut 14 prosentista 9 prosenttiin. Vesikaton osuus on noussut 26 prosentista 33 prosenttiin. Keskimääräise skimääräiset t korjausk orjauskus ustannuk tannukse set Keskimääräiset korjauskustannukset olivat seuraavat: e/m 3 e/as e/as Toimistorakennukset 3,4 2,9 4,4 Päiväkodit 14 5,1 4,8 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset 2,7 2,8 4,8 Urheilu- ja ulkoilurakennukset 2,9 3,3 4,9 Opetusrakennukset yhteensä 3,9 14,7 11,9 peruskoulut 5,4 9,9 8,3 lukiot ja muut 1,6 1,7 2,2 Vaihtelu kustannuksissa on erittäin suurta niin kuin liitteestä 4 voi huomata. Päiväkotirakennusten korjauskustannukset näyttäisivät olevan erityisen korkeat. Luvut on siis laskettu vain niistä kohteista, mistä on saatu sekä korjatut kuutiot että eurot. Asukasta kohden lasketut korjauskustannukset on laskettu vain niiden kuntien osalta, jotka ovat ilmottaneet kustannukset. 13

14 4 Rakennustyyppikohtainen tarkastelu Liitteessä 3 on esitetty kuntien vastaukset korjausten syihin rakennustyypeittäin. Toimis oimistor orak akennuk ennukse set Vuoden 2005 selvityksessä vastanneet kunnat ilmoittivat vuosina toimistorakennuksen kärsineen jonkinasteisia kosteus- ja homevaurioita. Vuosina kosteus- ja homevaurioita korjattiin keskimäärin 3,4 eurolla kuutiometriä kohden. Asukasta kohden korjauksia tehtiin keskimäärin 2,9 eurolla. Vuosille kunnat arvioivat korjaustarpeeksi keskimäärin 4,4 euroa/asukas. Vuosina arvioidaan toimistorakennuksia korjatun 32 prosenttia kappalemäärästä ja 45 prosenttia kuutiometrimäärästä. Kyselyssä pyydettiin kuntia nimeämään rakennustyyppikohtaisesti kolme tärkeintä syytä kosteus- ja homevaurioille ja kaksi merkittävintä kosteuden lähdettä ja kolme tärkeintä rakennusosaa. Arvioitaessa työ- ja toimintavirheitä painotettiin toiseksi tärkeämpää 0,5:llä ja kolmanneksi tärkeintä 0,25:llä. Näin saatiin prosenttijakaumat työ- tai toimintavirheille. Samantyyppisesti toimittiin kosteuden lähteiden painotuksessa ja rakennusosien painotuksessa. muista to im in n a llis is ta te k ijö is tä 13 % T y ö - ta i to im in ta v ir h e v ir h e e llis is tä käyttötavoista 6 % huoltovirheestä 9 % suunnitteluvirhe estä 41 % rakennusvirhees tä 31 % 14

15 Verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen näyttäisi nyt vuonna 2005 toimistorakennusten osalta suunnitteluvirheistä johtuvia syitä olevan nyt selvästi enemmän (41 % vuonna 2005) kuin 2000 (31 %). Virheellisistä käyttötavoista johtuvia näyttäisi olevan vähemmän ja muista toiminnallisista tekijöistä johtuvia syitä enemmän. sisäilman kosteus 2 % käyttövedet 10 % Kosteuden lähde maakosteus 37 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 51 % Kosteuden lähteistä maakosteuden osuus näyttäisi suuresti nousseen, 28 prosentista 37 prosenttiin. Vuonna 2000 käyttövedet olivat syynä 23 prosentissa tapauksista ja vuonna 2005 vain 10 prosentissa. sokkeli 12 % Rakennusosa muu 1 % vesikatto 18 % alapohja 23 % ulkoseinät 25 % sisäseinät 3 % välipohjat 5 % yläpohja 13 % Vuonna 2000 vaurioituneista rakennusosista olivat yleisimpiä vesikatto (29 %) ja alapohja ja sokkeli. Nyt vuonna 2005 vesikaton osuus näyttäisi olevan vain 18 %, ulkoseinien osuus sen sijaan 25 % (vuonna %) ja alapohjan osuus 23 % (vuonna %). Vuosina korjattuja toimistorakennuksia oli kaikkiaan 73 kappaletta ja 2,4 miljoonaa kuutiometriä. 15

16 Päiväkodit Vuosina korjattiin vastanneissa kunnissa 164:aa päiväkotia, joiden yhteenlaskettu kuutiometrimäärä oli m 3. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 2 % virheellisistä käyttötavoista 3 % huoltovirheestä 10 % muista toiminnallisista tekijöistä 11 % Työ- tai toimintavirhe suunnitteluvirheestä 40 % rakennusvirheestä 34 % Kunnat arvioivat suunnittelu- ja rakennusvirheistä johtuvien syiden olevan noin ¾ syistä, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 noin 60 %. Vuonna 2005 sade, lumi, katto- ja valumavedet olivat syynä 58 prosenttisesti ja maakosteus 42 prosenttisti. Kosteuden lähde maakosteus 42 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 58 % 16

17 sokkeli 9 % muu 6 % Rakennusosa alapohja 13 % vesikatto 40 % sisäseinät 2 % välipohjat 5 % yläpohja 5 % ulkoseinät 20 % Eniten vaurioituneita rakennusosia olivat vuonna 2005 vesikatto 40 %, ulkoseinät 20 % ja alapohja 13 %. Vastaavat luvut olivat vuonna 2000 vesikatto 23 %, ulkoseinät 21 % ja alapohja 28 %. Terv erveydenhuolt denhuoltor orak akennuk ennukse set t ja muut sosiaalitoimen oimen rak akennuk ennukse set Vastanneissa kunnissa oli vaurioituneita rakennuksia 125 kpl ja näissä 0,9 milj. m 3. virheellisistä käyttötavoista 6 % huoltovirheestä 12 % muista toiminnallisista tekijöistä 16 % Työ- tai toimintavirhe suunnitteluvirheestä 40 % rakennusvirheestä 26 % Vuonna 2005 tärkeimmät työ- tai toimintavirheet olivat suunnitteluvirheet 40 %, rakennusvirheet 26 % ja muista toiminnallista tekijöistä virheet 16 %. Vastaavasti tärkeimmät syyt olivat vuonna 2000 rakennusvirheet 30 %, suunnitteluvirheet 27 % ja huoltovirheet 16 %. 17

18 Kosteuden lähde käyttövedet 25 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 44 % maakosteus 31 % Kosteuden lähteet olivat vuonna 2005 sade, lumi, katto- ja valumavedet 44 %, maakosteus 31 % ja käyttövedet 25 %. Vastaavat luvut olivat vuonna 2000 sade, lumi, katto- ja valumavedet 42 %, käyttövedet 40 % ja maakosteus 17 %. sokkeli 7 % muu 9 % Rakennusosa vesikatto 27 % alapohja 31 % ulkoseinät 13 % sisäseinät 2 % välipohjat 6 % yläpohja 5 % Vaurioituneet rakennusosat olivat vuonna 2005 yleisyysjärjestyksessä seuraavat: alapohja 31 %, vesikatto 27 % ja ulkoseinät 13 %. Vuonna 2000 alapohja 20 %, vesikatto 19 %, yläpohja 19 % ja sisäseinät 18 %. 18

19 Urheilu- ja ulkoilur oilurak akennuk ennukse set Vastanneissa kunnissa oli vaurioituneita urheilu- ja ulkoilurakennuksia 41 kpl edustaen m 3. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) virheellisistä 2 % käyttötavoista 3 % muista toiminnallisista tekijöistä 10 % Työ- tai toimintavirhe huoltovirheestä 8 % rakennusvirheesttä 17 % suunnitteluvirheestä 60 % Suunnitteluvirheistä johtuvien syiden katsottiin olevan vuonna 2005 paljon suurempia kuin vuonna 2000 (vuonna % ja vuonna %). Rakennusvirheistä vaurioiden arvioitiin johtuvan vuonna %:ssa tapauksia ja vuonna %:ssa. Virheellistä käyttötavoista johtuneet vauriot eivät enää vuonna 2005 vaivanneet juuri ollenkaan urheilu- ja ulkoilurakennuksia. sisäilman kosteus 6 % käyttövedet 13 % Kosteuden lähde maakosteus 26 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 55 % Kosteuden lähteistä maakosteuden katsottiin olevan paljon merkittävämpi syy vuonna 2005 kuin Vuonna 2005 maakosteuden osuus oli 26 % ja vuonna %. Käyttövedet eivät olleet enää vuonna 2005 merkittäviä kosteuden lähteitä. 19

20 sokkeli 9 % muu 5 % Rakennusosa vesikatto 35 % alapohja 22 % sisäseinät 5 % välipohjat 2 % yläpohja 13 % ulkoseinät 9 % Vaurioituneista rakennusosista edelleen yleisin on vesikatto (35 %). Alapohjat näyttävät sen sijaan nyt olevan paljon enemmän vaurioisia (22 %) kuin vuonna 2000 (13 %). Opetusr tusrak akennuk ennukse set t yhteensä Opetusrakennusten osalta vastauksia saatiin 316 rakennuksesta ja 4,86 miljoonasta kuutiometristä. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 1 % muista toiminnallisista tekijöistä 14 % Työ- tai toimintavirhe virheellisistä käyttötavoista 4 % huoltovirheestä 13 % suunnitteluvirheestä 38 % rakennusvirheestä 30 % Suunnittelu- ja rakennusvirheistä syyt jakautuivat pitkälti samantapaisesti kuin vuonna Virheellisistä käyttötavoista virheet arvioitiin vuonna 2005 neljäksi prosentiksi kun ne vuonna 2000 olivat 13 %. 20

21 Kosteuden lähde sisäilman kosteus 1 % käyttövedet 12 % maakosteus 36 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 51 % Käyttövedet eivät olleet kosteuden syynä enää ollenkaan niin yleisiä opetusrakennuksissa kuin vuonna Vuonna 2000 käyttövesien osuus oli 24 % ja vuonna %. Sade, lumi, katto- ja valumavedet katsottiin syyksi 51 %:ssa kun vuonna 2000 vastaava osuus oli 42 %. Maakosteus katsottiin syyksi 36 %:ssa kun se oli syynä vuonna %:ssa. sokkeli 9 % muu 1 % Rakennusosa vesikatto 36 % alapohja 34 % sisäseinät 3 % välipohjat 0 % yläpohja 9 % ulkoseinät 8 % Vaurioituneista rakennusosista alapohja oli vuonna 2005 varsin merkittävä yhdessä vesikaton kanssa (34 % ja 36 %), kun vastaavat osuudet olivat vuonna % ja 25 %. 21

22 Perusk eruskoulut Peruskoulujen osalta korjauksia oli tehty 178 koulussa ja 1,2 miljoonassa kuutiometrissä. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 1 % virheellisistä käyttötavoista 5 % huoltovirheestä 12 % muista toiminnallisista tekijöistä 14 % Työ- ja toimintavirhe suunnitteluvirheestä 35 % rakennusvirheestä 33 % Peruskouluissa oli selvästi enemmän (12 %) huoltovirheestä johtuvia vaurioita kuin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa (5 %). Kosteuden lähde käyttövedet 18 % sisäilman kosteus 3 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 41 % maakosteus 38 % Peruskouluissa oli maakosteus syynä 38 prosenttisesti, kun se lukioissa ja muissa oppilaitoksissa oli syynä vain 28 prosenttisesti. Lukioissa sade ja valumavedet olivat syynä 55 prosenttisesti. 22

23 sokkeli 10 % muu 4 % vesikatto 33 % alapohja 31 % sisäseinät 2 % välipohjat 5 % yläpohja 7 % ulkoseinät 8 % Peruskouluissa vaurioitunut rakennusosa oli 31 prosenttisesti alapohja, kun se lukioissa ja muissa oppilaitoksissa oli kohteena vain 20 prosenttisesti. Lukiot t ja muut oppilaitok okse set Lukioiden ja muiden oppilaitosten aineisto oli kuutiometriä. muista toiminnallisista tekijöistä 18 % Työ- tai toimintavirhe virheellisistä käyttötavoista 1 % huoltovirheestä 5 % suunnitteluvirheestä 44 % rakennusvirheestä 32 % Kosteuden lähde sisäilman kosteus 2 % käyttövedet 15 % maakosteus 28 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 55 % 23

24 sokkeli 13 % muu 6 % Rakennusosa vesikatto 39 % alapohja 20 % sisäseinät 2 % välipohjat 4 % yläpohja 8 % ulkoseinät 8 % 24

25 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Vuonna 2005 vastausten määrä oli kuutiometreillä mitattuna puolet siitä mitä vuonna Vastaukset kuitenkin edustivat vuonna 2005 varsin erikokoisia kuntia eripuolilla maata. Näyttää siltä, että kosteus- ja homeongelmat eivät ole juuri vähentyneet. Kunnat arvioivat olevan korjaustarvetta lähitulevaisuudessa lähes yhtä paljon kuin menneisyydessä. Kuntien vastausten mukaan näyttäisi siltä, että suunnitteluvirheet ovat entistä enemmän syynä kosteus- ja homevaurioihin. Vuonna 2000 näiden syiden osuus oli 27 prosenttia ja vuonna prosenttia. Suunnitteluvirheet koskevat vanhoja rakennuksia. Esille ei tullut se, että erityisesti jonkin aikakauden rakennuksissa olisi enemmän kuin muissa kosteus- ja homeongelmia. Käyttötapavirheet kunnat arvioivat vähentyneen selvästi (16:sta 4:ään prosenttiin). Sanallisten vastausten mukaan vuonna 1999 voimaan tulleet uudet kosteusmääräykset ovat vaikuttaneet varsin myönteisesti. Määräysten vaikutus on näkynyt käytännössä myös kunnissa. Käyttövedet aiheuttavat nyt selvästi vähemmän kosteusvaurioita kuin vuonna Laskua on ollut 26:sta 14:ään prosenttiin. Sen sijaan maakosteuden osuus on noussut kolmannekseen ja sade- ja muiden valumavesien osuus 51 prosenttiin. Kunnat ovat ilmeisesti kiinnittäneet erityistä huomiota rakennusten oikeaan käyttöön, sillä virheellisistä käyttötavoista virheet ovat yleisesti vähentyneet. Myös kuntien sanallisten vastausten mukaan maasta kosteusvauriot ovat lisääntyneet. Syynä useimmiten on suunnitteluvirheet. Merkittävää on, että energian säästö ei ainakaan kuntien kannanottojen mukaan ole enää syynä kosteus- ja homevaurioihin kuin korkeintaan prosentissa rakennuksia. Rakennusta kohden korjauskustannukset ovat olleet keskimäärin 3 4 euroa/m 3, paitsi päiväkodeissa, joissa korjauskustannukset ovat olleet euroa/m 3. Kuntien käsitysten mukaan kosteus- ja homeongelmat ovat vuodesta 2000 vuoteen 2005 muuttuneet moniongelmallisiksi. Valvontaa on tiukennettu ja vaatimukset ovat kasvaneet. 25

26 Yleensä kunnissa ei ole jouduttu sulkemaan kokonaisia rakennuksia, mutta rakennuksen osia ja huoneita on jouduttu sulkemaan käytöltä. Kunnissa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota myös peruskorjauksissa suunnitelmien laatuun ja erityisesti maakosteuden vaikutuksiin. On havaittavissa, että sisäilmaongelmat laajenevat niin, että kosteus- ja homeongelmat muodostavat niistä enää vain osan. Mukaan on tullut myös erilaiset päästöt rakennusmateriaaleista ja esimerkiksi ilmanvaihtolaitteista irronneet hiukkaset. 26

27 J. Ruokojoki Teknisille virastoille KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN MÄÄRÄ JA SYYT VUONNA 2005 Kuntaliitto teki vuonna 2000 selvityksen kosteus- ja homevaurioista kuntien julkiosissa rakennuksista. Raportti on saatavissa osoitteesta Sieltä voitte katsoa, miten vastasitte vuonna Nyt selvitetään, miten tilanne on muuttunut vuodesta Tarkoitus ei ole, että kunnassa ryhdyttäisiin yksityiskohtaisesti analysoimaan aiempia kosteusvaurioita tai yksityiskohtaisesti arvioimaan tulevaa korjaustarvetta. Tarkoitus on vain yleispiirteisesti arvioida tapahtuneita vaurioita ja korjauskustannuksia sekä tehdä jonkinlaisia arvioita tulevasta korjaustarpeesta. Korjaustarvearvioita käytetään mm. perusteltaessa mahdollista valtion lisärahoitusta. Ellei tällaisia karkeita arvioita ole aiemmin tehty, on sellaisten tekemisestä hyötyä myös kunnalle. Kysely ei koske asuinrakennuskantaa vaan muuta kuntien suorassa omistuksessa olevaa, lähinnä julkista rakennuskantaa. Liitteenä on kyselyn vastausohjeet ja vastauslomake. Toivottavaa olisi vastata sähköpostilla suoraan lomakkeelle. Vastaukset voi myös antaa faksilla / M. Mynttinen. Vastausten toivotaan olevan Kuntaliitossa viimeistään SUOMEN KUNTALIITTO Jorma Ruokojoki rakentamistalousinsinööri, puh LIITTEET Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt lomakkeen täyttöohjeet Kyselylomake 7/83/2005

28 VASTAUSOHJE Tässä kysytään tietoja keskeisten rakennustyyppien osalta. Rakennustyyppijaotteluna käytetään Tilastokeskuksen rakennusluokitusta (1994). Osittain samaa luokitusta on käytetty pohjana mm. lämmön, sähkön ja veden kulutustilastoinnissa. Tilastokeskuksen rakennusluokitus on nähtävissä osoitteessa /rakennus_94.html Kirjaimen alta saa tarkemman luokituksen. Määrä -sarakkeet: Kunkin rakennustyypin kohdalle merkitään, kuinka monessa rakennuksessa on kosteus- ja homevaurioita esiintynyt kolmen vuoden aikana Samoin tähän kohtaan merkitään rakennusten koko yhteenlaskettu kuutiometrimäärä. Kustannukset -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen kyseisissä rakennuksissa tuli maksamaan. Tähän ei siis merkitä koko peruskorjausten kustannuksia, vaan erityisesti kosteus- ja homevaurioiden korjaamisen kustannukset. Kustannusarvio on luonnollisesti karkea. Rakennustyypeittäin pyydetään myös arvio tulevista, jo havaittujen kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksista vuosina Tähän siis merkitään arvio siitä, kuinka paljon todennäköisesti kyseisinä vuosina on kosteus- ja homevaurioita korjattava. Syyt -sarakkeet : Syyt -sarakkeisiin arvioidaan, mistä syystä kosteus- ja homevauriot ovat syntyneet ja toisaalta, mihin rakennusosiin ne ovat kohdistuneet. Työ- tai toimintavirhe: väärästä energiansäästöstä, ilmanvaihdossa, = E muista toiminnallisista tekijöistä = F E= kohta tarkoittaa siis virheellistä energiansäästöä käyttötavoissa, säädössä, huollossa, yms., ei rakentamisessa, yms. Kosteuden lähde: Sade, lumi, katto- ja valumavedet, tuuli = a Maakosteus = b Sisäilman kosteus = c Käyttövedet = d Rakennusosa-sarakkeeseen merkitään kunkin rakennustyypin kohdalle, mihin rakennuksen osaan kosteus- ja homevauriot ovat erityisesti keskittyneet: vesikatto = 1 ulkoseinät = 2 yläpohja = 3 välipohjat= 4 sisäseinät = 5 alapohja = 6 sokkeli = 7 muu = 8 Monentyyppisiä kosteusvaurioita saattaa esiintyä kunkin rakennustyypin kohdalla. Tähän kuitenkin merkitään vain kolme tärkeintä syytä kunkin rakennustyypin kohdalle. Samoin merkitään vain kolme merkittävintä kosteus- ja homevaurion rakennusosaa kuhunkin rakennustyyppiin. Kohtaan yleisiä huomioita kosteus- ja homevaurioiden syistä toivotaan vapaamuotoisesti kirjoitettavan havaintoja tärkeimmistä kosteus- ja homevaurioiden syistä, esimerkiksi 90 % kosteusvaurioista johtuu Palauta vastauslomake sähköpostin liitteenä Marjut Mynttiselle, osoitteella suunnitteluvirheestä = A rakennusvirheestä = B huoltovirheestä = C virheellisistä käyttötavoista = D

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-110-5. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto

TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN 952-213-110-5. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto Terttu Vainio, Liisa Jaakkonen, Harri Nuuttila, Eero Nippala Kuntien rakennuskanta 2005 ISBN 952-213-110-5 2006 TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala 1. painos ISBN 952-213-110-5

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmaongelmiin liittyvissä korjaushankkeissa

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Korjausneuvoja Rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut/itä-suomi 1 Hengitysliiton korjausneuvojat

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus. ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille

Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus. ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille Icopal Huoltopalvelut - Kattokuntotarkastus - Kattokuntotutkimus - Huoltosopimus ICOPAL HUOLTOPALVELUT Tekniset tarkastukset kaikille kattopinnoille Icopal Huoltopalvelut pitää katon käyttökuntoisena pidempään

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko

MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus. Tähän tarvittaessa otsikko MAJALAN KOULU tekninen riskiarvio ja kuntotutkimus Tähän tarvittaessa otsikko TAUSTAA JA TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto K-S Kitapa Oy / Hannu Leisimo (RI, Rakennusterveysasiantuntija,

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén Käpylän peruskoulun vanhempainilta Esityksen sisältö: Untamon tehdyt ja tulevat toimenpiteet Väinölän tehdyt ja tulevat toimenpiteet Peruskorjaukset Untamo 2014 tehdyt korjaukset Kesä: ikkunoiden avausmekanismien

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella.

Käytävä: - Käytävältä ei havaittu vauriojälkiä / kohonneita kosteusarvoja pintakosteuden ilmaisimella. KIINTEISTÖCONTROL OY www.vahinkopalvelu.com Raportti Tuomas Konsala Puh: 044-556 1132 Sertifikaatti Nro VTT-C-9740-24-13 tuomas.konsala@vahinkopalvelu.com Osoite: Talvitie 10 B106,B104 20610 Turku Asukas:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kosteuskartoitusraportti

Kosteuskartoitusraportti Kosteuskartoitusraportti Työnumero: 6392 Aloituspäivä: 21.07.2014 Mittaaja: Jani Kärkkänen p.050-5936931, jani.karkkanen@priimax.fi, Sertifioitu rakenteiden kosteudenmittaaja: VTT-C-3137-24-08 Mittalaite:

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Toimitilapalvelut 19.4.2011

Kajaanin kaupunki Toimitilapalvelut 19.4.2011 KAJAANIN KAUPUNGIN TILAPALVELUJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011 1 1. Asiakaskyselyn taustatiedot Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen toimialan tilapalvelut toteuttivat helmikuussa

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Outoja oireita ja mitä sitten tehdään? Vaurioituneen rakennuksen tutkimisen ja korjaamisen periaatteet Heidi-Johanna Jokelainen, RI, rakennusterveysasiantuntija Rakennusterveystiimin päällikkö FCG Suunnittelu

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Case: Martinlaakson uimahalli

Case: Martinlaakson uimahalli Case: Martinlaakson uimahalli RIL Rakennusten sortumat miten estetään Kuparisali Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Turvallisuussyistä Martinlaakson uimahalli on suljettu rakennustutkimuksen ajaksi! www.vantaa.fi

Lisätiedot

Selvitys korjauskustannuksista

Selvitys korjauskustannuksista Selvitys korjauskustannuksista Johdanto Tässä arviossa tarkastellaan SR-raudan rakennusta jossa toimii rautakauppa sekä vuokralaisina muita pienyrittäjiä. Arviossa otetaan kantaa rakennuksen kunnon rapistuneisuuteen

Lisätiedot

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Terve talo -rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä ELY keskuksessa 13.11.2014 Erkki Aalto, RAKLI ry Kuivat rakennukset ja rakenteet suunnittelun, rakentamisen ja

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

HOMETUTKIMUS HOMEENETSINTÄKOIRAN AVULLA. Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51 01370 Vantaa

HOMETUTKIMUS HOMEENETSINTÄKOIRAN AVULLA. Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51 01370 Vantaa KODOG 1 (8) HOMETUTKIMUS HOMEENETSINTÄKOIRAN AVULLA Jokiniemen koulu Valkoisenlähteentie 51 01370 Vantaa 2 1. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen kohde ja tilaaja Tarkastuksen kohde oli Vantaalla sijaitseva

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell Rakennusten sisäilmaongelmat Ulla Lignell Kysymykset Millä perusteella ja kuinka usein sisäilmakartoituksia/sisäilmaselvityksiä Vantaan omistamissa kiinteistössä tehdään?- onko esimerkiksi tehty kartoitussuunnitelma

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö

Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä. 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö Rakentaja kiristyvien vaatimusten keskellä 10.12.2014 Tapio Hirvonen laatupäällikkö in palvelualueet Projektin toteutus Elinkaarihankkeet ja -palvelut Palveluiden johtaminen Suunnittelu ja hankekehitys

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia Lautakuntien iltakoulu 28.11.2013: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Svenska room Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Jarmo Nieminen Koulurakennusten

Lisätiedot

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa

Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen

Lisätiedot

TEKIJÄ Martti Hekkanen. 1. painos ISBN 952-213-111-3. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto

TEKIJÄ Martti Hekkanen. 1. painos ISBN 952-213-111-3. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2006. Suomen Kuntaliitto Martti Hekkanen Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa ISBN 952-213-111-3 2006 TEKIJÄ Martti Hekkanen 1. painos ISBN 952-213-111-3 Suomen Kuntaliitto Helsinki

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ

ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet LUONNOS RAPORTTI K0624M ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kaivokselan koulusta otetuissa näytteissä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke Forssa, Sisäilmapaja 3 16-17.11.2011 Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kosteus- ja hometalkoiden toimenpideohjelma B 2. Sisäilmaongelmien

Lisätiedot

Lohjan kaupungin toimitilojen kiinteistönhoito- ja siivouspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely

Lohjan kaupungin toimitilojen kiinteistönhoito- ja siivouspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely Lohjan kaupungin toimitilojen kiinteistönhoito- ja siivouspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely Kokonaisvastaajamäärä: 59 1. Ulkoalueen hoitotyöt Kysymykseen vastanneet: 58 Huolehdimme koneaurauksesta ja

Lisätiedot