JOURNALISMI DIGITAALISEN TELEVISION LISÄARVOPALVELUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOURNALISMI DIGITAALISEN TELEVISION LISÄARVOPALVELUISSA"

Transkriptio

1 JOURNALISMI DIGITAALISEN TELEVISION LISÄARVOPALVELUISSA Jussi-Pekka Panttila Opinnäytetyö, Syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Panttila, Jussi-Pekka. Journalismi ja vuorovaikutteisuus digitaalisen television lisäarvopalveluissa, Turku, syksy 2004, 36 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyössäni selvitän minkälaisia mahdollisuuksia digitaalisen television lisäarvopalvelut tuovat journalismille. Tutkimukseni on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa pohdin journalistisen lisäarvopalvelun mallia käyttäen apuna kirjallisia lähteitä sekä digi-tv:tä koskevia tutkimustuloksia ja asiantuntijoiden lehtiartikkeleita. Niiden rinnalla pohdin opinnäytteeni tuoteosan, lisäarvopalvelun, sisältöä journalistisuuden, vuorovaikutteisuuden sekä yhteisöllisyyden näkökulmista. Tutkimuksen toinen osa selvittää suomalaisten tv-tuottajien näkemyksiä digi-tv:n, lisäarvopalveluiden, journalismin sekä vuorovaikutteisuuden suhteesta. Aineistona käytän tuottajien haastatteluita sekä aiempaa tutkimusmateriaalia digi-tv:n lisäarvopalveluista. Lisäarvopalvelun sisällön tuottamisessa työprosessin journalistisuus erottaa journalistisen lisäarvopalvelun viihteellisestä palvelusta. Hyvä journalistinen lisäarvopalvelu osaa hyödyntää vuorovaikutteisuuden katsojan kanssa monipuolisesti ja ottaa huomioon myös ohjelmayhteisöjen keskinäisen viestinnän tarpeet. Näiden avulla lisäarvopalvelu sitouttaa katsojat ohjelmaan. Keinot digitv:n journalistisen lisäarvopalvelun tuottamiseen ovat tällä hetkellä hyvin rajalliset. Tuottamiseen ei ole vielä muodostunut käytäntöä toimituksissa, eikä niiden suunnittelu ei ole järjestelmällistä. Journalistien työprosessi ei ole muuttumassa merkittävästi, sillä tv-tuottajat pitävät sisällön ideointia ja tuottamista ja teknistä toteutusta erillisinä prosesseina. Avainsanat: digitaalinen televisio; journalismi; lisäarvopalvelut; vuorovaikutteisuus Säilytyspaikka: DIAK / Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Panttila, Jussi-Pekka, Journalism and Interactivity in Additional Services of Digital Television, Turku, Autumn 2004, Language: Finnish, 36 pages, 1 appendix Diaconia Polytechnic / Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media Arts. My diploma work searches the possibilities of journalism in additional services of digital television. My study consists of two sections. First I reflect on the model of a journalistic additional service. My method includes studying literature, study results and articles, which present opinions of experts on digital television. Along with this survey material I ponder the journalistic, interactive and communal characteristics of the product included with this diploma work. It is an additional service produced to a journalistic television programme. The other section of my study concentrates on the situation in Finnish television productions. I have interviewed Finnish producers on the matter of relation between additional services, digital television, journalism and interactivity. The results of these interviews are compared to previous research made by Finnish researchers. Journalism in the work process of content of an additional service differentiates journalistic additional service from additional services with entertaining content. A good journalistic additional service benefits the need of communication between the audience of the program and contains diverse possibilities for interactivity. These features help to make program viewers committed to program. The means to produce content to a journalistic additional service on digital television are very limited at the moment. There are no certain procedures in the production houses to produce a service and they are not planned systematically. The journalistic work process is not going to change remarkably because of new content in digital television. TV producers state that ideating content to services will be the most important role for journalists. New technical knowledge will not be needed as additional services will be produced by a team that consists of both journalists and technical experts. Keywords: digital television; journalism; additional services; interactivity Deposited in Diaconia Polytechnic / Turku unit, library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ENGLANTI ESIMERKKIMAANA LISÄARVOPALVELU WWW-SIVUNA TAI MHP-PALVELUNA Kaksi alustaa digi-tv:n lisäarvopalvelulle MHP-sovellus digi-tv:n lisäarvopalveluna Yhteenveto JOURNALISTISTA SISÄLTÖÄ LISÄARVOPALVELUIHIN Journalistinen lisäarvopalvelu Vuorovaikutteinen lisäarvopalvelu Yhteisö, lisäarvopalvelut ja vuorovaikutus Vuorovaikutteisen ohjelman hahmottelu Yhteenveto TUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LISÄARVOPALVELUIDEN JOURNALISTISESTA SISÄLLÖSTÄ Haastatteluiden taustoista Lisäarvopalvelut ja työprosessi Lisäarvopalvelut ja sisältö Yhteenveto...28 LÄHTEET...33 LIITTEET...36 Liite 1. Kysymykset Tv-tuottajille...36

5 1 JOHDANTO Tämän opinnäytteen aiheena ovat digitaalisen television lisäarvopalvelut ja erityisesti se minkälaisia journalistisia mahdollisuuksia ne tuovat tv-ohjelman toimittajalle. Mitä enemmän olen lukenut tutkimuksia ja asiantuntijoiden artikkeleita digi-tv:stä, sitä enemmän olen huomannut journalismin näkökulman vähäisyyden. Asiaan on tulossa pieni korjaus, kun tutkija Pertti Näränen julkaisee tätä näkökulmaa valottavan väitöskirjansa. Journalismin näkökulman vähäisyys selittynee sillä, että digitaalisiin lähetyksiin siirrytään alun perin kanavien taajuuspulan sekä teknisten syiden vuoksi. (Kangaspunta, 2003, 167). Digi-tv-toimijoiden puheissa mainittiin usein vuorovaikutteisuus, kun lähetykset alkoivat vuonna Digi-tv:stä on rakentunut myyttinen kuva, jossa todellisilla mahdollisuuksilla on ollut kovin vähän palstatilaa. Kun aloitin aiheen tutkimisen, en voinut aavistaa miten kesken digi-tv:n kehitys on. Onhan lähetysten aloittamisesta kulunut jo reilut kolme vuotta. Suurin yllätys minulle oli se, että MHPtekniikan hidas kehitys rajoittaa sisältöjen luomista digi-tv:n lisäarvopalveluihin. Tässä opinnäytteessä konkretisoituvat ne mahdollisuudet, joita digi-tv tällä hetkellä tarjoaa toimittajalle. Tarkoituksena on myös etsiä journalistisen ja vuorovaikutteisen ohjelman muotoa digi-tv:ssä. Ohjelman, joka lisäarvopalveluineen muodostaisi uudenlaisen vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Seppo Kangaspunnan mukaan digi-tv elää nyt toista vaihetta. (Kangaspunta, 2004, seminaariesitys). Ensimmäinen vaihe käynnistyi 2001, kun digi-tv ja uudet kanavat esiteltiin. Silloin uuteen välineeseen kohdistui liian suuria odotuksia teknisiin reunaehtoihin verrattuna. Laitteet eivät kyenneet vielä minkäänlaiseen vuorovaikutteisuuteen silti tätä ominaisuutta korostettiin ja sillä yritettiin kiihottaa ihmiset digiboksin hankintaan. Uudistusta olisi pitänyt mainostaa mieluummin uutena antennina kuin televisiona, sillä digiboksin hankkinut sai ruutuunsa muutaman uuden kanavan. Nyt toisessa vaiheessa laitteet mahdollistavat jonkinlaisen vuorovaikutteisuuden. Tosin vielä ollaan kaukana ohjelmista, joihin voisi sujuvasti osallistua kaukosäätimellä. Syynä on

6 paluukanava, joka bokseissa on yleisimmin modeemi. Sillä yhteyden saaminen palveluntarjoajaan kestää jopa kymmeniä sekunteja. 6 Tämä toinen vaihe tulee Kangaspunnan (Kangaspunta 2004, seminaariesitys) visioiden mukaan olemaan pidempi kuin ensimmäinen vaihe, joka kesti vajaat kaksi vuotta. Toisen vaiheen aikana tekniikka kehittyy ja parempia laitteita tulee myyntiin. On selvää, että tämä parantaa myös ohjelman tekijöiden mahdollisuuksia uusiin kokeiluihin. Taidot, joita lisäarvopalveluiden suunnittelija tarvitsee, ovat edelleen hyvin perinteisiä toimittajan ammattitaitoon kuuluvia: tiedon omaksumista ja siitä tehdyn journalistisen tuotteen versioimista eri välineille. Lisänä tähän nykypäivän toimittajalta vaaditaan yhä monitasoisempaa ajattelua. Tv-ohjelman synnyttämien kunnianhimoisten lisäarvopalveluiden tulee nivoutua alkuperäiseen ideaan lisänä, ei toistona. Vuorovaikutteisuuden pohtiminen ja sen eri mallien omaksuminen tulee myös olemaan tärkeää. Digi-tv herättää monissa vastustusta. Sen ei uskota tarjoavan mitään tarpeellista, mitä analoginen televisio ei olisi jo tarjonnut. Ensimmäisten digiboksien kohdalla tästä ei olekaan kyse. Ne toimivat uusina antenneina, tarjoten sitä samaa mitä televisio on tarjonnut jo vuosikymmeniä: televisio-ohjelmia. Vuorovaikutteisella digi-tv:llä onkin kova työ muuttaa katsojien käyttötottumuksia. Television historia tuntee monia kokeiluja, joiden on pitänyt muuttaa välineen käyttötapaa aktiivisemmaksi. (Näränen, 2001, 41). Englannissa käytössä olevien vuorovaikutteisten palveluiden määrä antaa kuitenkin toivoa siitä, että katsoja voisi vihdoin muuttua myös käyttäjäksi. Jää nähtäväksi, onko journalismilla mahdollisuuksia taistella viihdepalveluiden kanssa paikasta lisäarvopalveluissa. Yksi tekijä on se kuka maksaa journalistisesta sisällöstä, kun katsojat ovat tottuneet, että tv-lupamaksulla saa kaiken sisällön.

7 7 2 ENGLANTI ESIMERKKIMAANA Englanti aloitti ensimmäisenä digitaaliset tv-lähetykset maailmassa vuonna Kehitys on ollut satelliittivetoinen, johtuen suuren australialais-amerikkalaisen kaupallisen toimijan Sky Digitalin panostuksesta satelliitin kautta lähetettävään digi-tv-ohjelmistoon. Sky Digital on myös lopettanut täysin analogiset lähetyksensä. Saarivaltakunnassa on käyty kova kamppailu kaupallisen jätin BSkyB:n ja BBC:n välillä. Sky Digital on vauhdittanut digi-sovitinten leviämistä jakamalla ilmaisia sovittimia asiakkailleen. (Kangaspunta 2003, 122.) Yhtiöllä onkin asiakkaanaan puolet Englannin digi-tv-talouksista eli yli seitsemän miljoonaa taloutta. Kaiken kaikkiaan vajaat 14 miljoonaa Englannin taloutta omistaa tällä hetkellä digitaalisen vastaanottimen tai digiboksin. Eniten uusia katsojia on kuluneen vuoden aikana kerännyt ilmainen julkisen toimijan BBC:n Freeview, joka tarkoittaa ilmaisia digiboksilla vastaanotettavia maanpäällisiä tvkanavia. Ilmaisia maanpäällisiä lähetyksiä seuraa tällä hetkellä 4,2 miljoonaa tv:n katsojaa. Lisää katsojia ne ovat saaneet mm. entisistä Sky Digitalin asiakkaista, jotka ovat lopettaneet maksullisten tv-ohjelmien tilaamisen ja jatkaneet satelliittisovittimellaan ilmaisten kanavien seuraamista. (Ofcomin www-sivu ) Tutkimuslaitos Continental Researchin mukaan digitaalisia kanavia seurataan vuoden 2005 kuluessa lähes 17 miljoonassa kotitaloudessa. Analogiset lähetykset lopetetaan viimeisimpien tietojen mukaan vuonna Hallituksen tavoite on, että digi-tv:n jakeluverkko kattaa 95 % maasta ennen analogisten lähetysten lopettamista. (Digitodayn www-sivu ) Englannin kehitystä leimaa erilaisten ohjelmistorajapintojen keskinäinen kilpailu. Suomessa digitaalista televisiota päätettiin lähteä toteuttamaan yhdellä avoimella DVB-MHP-standardilla. Se tarkoittaa erilaisten määrittelyiden kokoelmaa, josta muodostuu ensimmäinen avoin ohjelmistorajapinta digitaaliseen televisioon. Tämän standardin pitäisi taata eri valmistajien digisovittimien yhteensopivuus tv-kanavan lähettämien palveluiden kanssa. (Aitamurto, 2002, 5-6.)

8 8 Englannissa taas päätettiin vuonna 1997 ottaa käyttöön sen hetken ainoa avoin ohjelmistorajapinta, joka oli MHEG-5. Ensimmäinen MHEG-palvelu, supertekstitv, valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Rajapinnan heikkous on se, ettei sillä ole mahdollista toteuttaa maanpäällisissä lähetyksissä paluukanavaa käyttäviä lisäarvopalveluita. Kaapelitelevision toimijat NTL, Cable and wireless sekä Telewest ovat kaikki suunnitelleet ja toteuttaneet omat ohjelmistorajapintansa lisäarvopalveluilleen. Tämä on koitunut kalliiksi BBC:lle, jonka täytyy toteuttaa palvelunsa kaikille eri rajapinnoille julkisen palvelun tehtävänsä perusteella. Keskeisimpinä interaktiivisina palveluina esimerkiksi NTL on maininnut sähköisen kaupankäynnin, urheilu-, uutis- ja sääpalvelut, pankki- ja rahoituspalvelut sekä opetuksen, viihteen ja pelit. (Risberg 2000, elektroninen dokumentti.)

9 9 3 LISÄARVOPALVELU WWW-SIVUNA TAI MHP-PALVELUNA 3.1 Kaksi alustaa digi-tv:n lisäarvopalvelulle Opinnäytetyöni keskittyy arvioimaan digi-tv:n lisäarvopalveluiden tulevaisuutta journalistisesta näkökulmasta. Tällä hetkellä tv-ohjelmat käyttävät www-sivuja tarjotakseen katsojille taustatietoja tulevista ohjelmista sekä mahdollisuuden keskustella ohjelman aiheista keskustelupalstallaan. Ainakin digitaalisen Yle Teeman sivuilla on näiden lisäksi monipuolisempaa ohjelmakohtaista lisäarvopalvelutarjontaa. Opinnäytteeni tuoteosa julkaistiin kanavan www-sivuilla lisäarvopalveluna. Tämän lisäksi koulumme opiskelijoiden tekemiä videoclippejä oli ladattavissa sivuilta. Tämä tapa tarjota journalistisia lisäarvopalveluita on mukana tässä työssä, koska uskon sen kuuluvan kiinteästi tv-ohjelmien palvelualustana tulevaisuudessakin. Internetin suosio ei näytä laantumisen merkkejä ainakaan, jos tarkastellaan laajakaistan hankkineiden kotitalouksien määrän viimeaikaista kehitystä. Liikenne- ja viestintäministeriön tilastojen mukaan suomalasista kotitalouksista on hankkinut laajakaistan. (Liikenne- ja viestintäministeriön www-sivu, ). Internetin www-sivujen ja digi-tv-sisältöjen keskinäiselle toimivuudelle tai vuoropuhelulle tuskin on haittaa siitä, että näytöt kehittyvät ja mahdollistavat mediakonvergenssin. Esimerkki tästä saatiin viime maaliskuussa. Pc-valmistajana tunnettu Dell toi markkinoille 17-tuumaisen litteän laajakuvatelevision, joka soveltuu niin tietokoneen kuin television resoluutiovaatimuksiin. Lisäksi tässä tvnäytössä on toiminto, joka mahdollistaa tietokoneen kuvan sekä televisiokuvan yhtäaikaisen katselun. Näin tv-kuvan voi sijoittaa halutessaan Windowsin työpöydälle ja selailla samalla vaikka internetiä. (Digitodayn www-sivu, ). Kun ohjelmasisällössä pystyy viittaamaan suoraan internet-sisältöön, tuo se uusia mahdollisuuksia lisäarvopalveluiden suunnittelijalle. Myös ensimmäisen suomalaisen digi-tv-katsojatutkimuksen perusteella katsojat haluaisivat selata tv:n ruudulla internet-sivuja. (Kantola, Lahti & Väätänen,

10 , 37). Digi-tv-toimijat eivät tosin usko www-sivujen tulevan sellaisenaan digi-tv:n ruudulle, vaan ne vaativat muokkaamista soveltuakseen television katsojan käytettäväksi. Toisaalta katsojien kiinnostus sähköpostin ja chatin käyttöön on voimakas. (Hannula-Stenqvist, 2001, 74.) Www-sivut eivät siis todennäköisesti tule sellaisenaan digi-tv:n ruudulle. 3.2 MHP-sovellus digi-tv:n lisäarvopalveluna MHP-lyhenne tulee sanoista Multimedia Home Platform. Kyseessä on ohjelmistorajapinta, jonka kansainvälinen digi-tv:n yhteistyöelin DVB on suunnitellut. MHP tarkoittaa tekniikkaa, jolla sovellus kommunikoi digi-vastaanottimen kanssa. Se on karkeasti kuvailtuna ikään kuin sovelluksen käyttöliittymä, jonka avulla sovellus kertoo vastaanottimelle miten järjestää grafiikat ja muut sisältöelementit paikoilleen. MHP perustuu avoimeen java-ohjelmointikieleen ja siitä yritetään tehdä standardia. (Rinnetmäki 2004, 3). Lisäarvopalveluna toimiva MHP-sovellus jaetaan katsojalle tv-signaalin mukana. Se voidaan toteuttaa itsenäisenä ohjelmasta riippumattomana sovelluksena, kuten Superteksti-TV tai Ohjelmaopas. Toinen vaihtoehto on tehdä sovelluksesta ohjelman sisältöön liittyvä ja sen etenemiseen nivoutettu palvelu. MTV3:n Hockey Night ohjelman mukana jaetaan sovellusta, jonka avulla voi katsella tilastotietoja, muiden otteluiden tuloksia. Sovelluksella on mahdollista myös kaapata tv-lähetyksestä kuva ja lähettää se MMS-viestinä puhelimeen. (Rinnetmäki 2004, 7.) MHP-sovelluksena toteutetut journalistiset lisäpalvelut ovat vielä harvinaisia suomalaisessa televisiossa. Digi-tv-toimija Digitan mukaan selviävät kaikki tämän hetkiset MHP-palvelut. 19 palvelun joukossa on yksi osuuspankin pankkipalvelu, eri kanavien teksti-tv:t ja Ohjelmaopas. Ohjelmakohtaisia sovelluksia on seitsemän kappaletta. (Digitan www-sivu ) Palveluiden vähäinen määrä johtunee MHP-sovittimien vähäisestä osuudesta digi-tv-talouksissa. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan 5 % Suomen digi-tv-talouksista on tämän

11 11 standardin vaatimukset täyttävä sovitin. Suomessa on kaiken kaikkiaan taloutta, joissa on digi-tv-vastaanotin. (Finnpanelin www-sivu ) Markkinoilla olevat sovittimet eroavat vielä toisistaan toimivuudessaan. Toiset sovittimet saattavat jopa mennä epäkuntoon, kun niihin lähetetään MHP-sovellus tv-signaalin mukana. (Digitodayn www-sivu, ). MHP-sovelluksia tehdään työkaluilla, joita Suomessa kehittävät Ortikon ja Sofia Digital. Itse jouduin pohtimaan lisäarvopalvelun toteutusympäristöä tehdessäni opinnäytteeni tuoteosaa. Se on lisäarvopalvelu Yle Teemalla esitettyyn Synnit -ohjelmaan, joka käsitteli seitsemää kuolemansyntiä. Lisäarvopalvelu tehtiin mässäily -syntiä ohjelmassa käsittelevän sisällön lisäarvoksi. Siinä tuodaan pelin avulla esille elintarvikkeisiin ja niiden tuotantoon liittyviä seikkoja. Koska MHPpalveluiden ja -sovitinten toimivuudesta ei ole vielä varmaa näyttöä, valitsin opinnäytteeni tuoteosan toteutusympäristöksi www:n. Tilannetta kuvaa hyvin digi-tv:n kehitystä käsitellyt seminaari, jossa BumtsiBum! ohjelmaan vuorovaikutteiset MHP-palvelut toteuttanut sisällöntuottaja kysyi yleisöltään, moniko heistä on käyttänyt kyseisiä palveluita. Vain kaksi kättä nousi. Näidenkin kahden kohdalla palveluiden käyttö ei ollut onnistunut. Kun otetaan huomioon, että yleisö kyseisessä seminaarissa oli varmasti keskivertoa valveutuneempaa se koostui tiedotusvälineiden edustajista, viestinnän tutkijoista ja opetushenkilökunnasta sekä televisio- ja telekommunikaatioalan ylemmistä toimihenkilöistä on melko selvää, ettei MHP:n toimivuus ole vielä kovin pitkällä. 3.3 Yhteenveto Internetin www-sivut ovat joillekin tv-ohjelmille tapa tarjota ohjelmiin liittyviä lisäarvopalveluita. Www-sivut tulevat olemaan mukana digi-tv:n kehityksessä, sillä mediakonvergenssin mahdollistava näyttö on jo tullut markkinoille. Www-sivuja ei voi unohtaa lisäarvopalveluiden tuotannossa, sillä laajakaistan hankkineiden kotitalouksien määrä on kasvanut viime aikoina merkittävällä vauhdilla. Wwwsivut eivät kuitenkaan teknisistä syistä tule sellaisenaan digi-tv:n ruudulle.

12 12 MHP-lyhenne tulee sanoista Multimedia Home Platform. Se tarkoittaa ohjelmistorajapintaa eli tapaa, jolla digitaaliseen televisioon tehty sovellus kommunikoi vastaanottolaitteiston kanssa. Se kertoo vastaanottimelle, miten järjestää grafiikat ja muut sisältöelementit paikoilleen tv:n ruudulla. Ohjelmakohtaisia MHP-sovelluksia tai palveluita on tällä hetkellä tarjolla seitsemän. MHP-palveluiden käytön mahdollistavia vastaanottimia on suomen digi-tv-talouksista tällä hetkellä viisi prosenttia. Kaiken kaikkiaan digi-tv-talouksia on MHPtekniikka ei vielä toimi kunnolla, johtuen vastaanotinten kehittymättömyydestä. Journalistiset MHP-palvelut ovat todella harvinaisia Suomessa.

13 13 4 JOURNALISTISTA SISÄLTÖÄ LISÄARVOPALVELUIHIN 4.1 Journalistinen lisäarvopalvelu Tässä luvussa selvitän mikä on journalistinen lisäarvopalvelu sekä mitkä ovat vuorovaikutteisuuden edut sille. Samalla esittelen tekemäni journalistisen lisäarvopalvelun työprosessin vaiheita ja niihin liittyviä pohdintoja. Luvun loppupuolella käyn läpi ideoitani siitä, miten lisäarvopalveluita voisi hyödyntää televisio-ohjelmassa. Journalistin ja toimittajan käsitteisiin liittyy erilaisia arvolatauksia. Journalistin harjoittama journalismi on perinteisesti mielletty syvällisemmäksi kuin pelkkä jutun toimittaminen. Toisaalta journalisteina on pidetty pelkästään kirjoittavia toimittajia. Tekstissäni toimittaminen ja journalistinen työ tarkoittavat samaa asiaa. Mielestäni lisäarvopalvelu on journalistinen, kun sen työprosessi täyttää Pertti Hemánuksen asettamat kriteerit. Niiden mukaan prosessi on ajankohtaisten fakta- eli tosiasiapohjaisten sanomien tuottamista. Journalistisen sanoman työprosessiin kuuluu sen suunnittelemista, valintaa, hankintaa ja muotoilua. (Hemánus, 1990, 14.) Lisäarvopalvelut eivät ole uusi keksintö televisio-ohjelmia tehtäessä. Nykyisillä analogilähetysten televisio-ohjelmilla on lisäarvopalveluita, kun niiden yhteyteen suunnitellaan WWW-sivustoja, joissa on lisämateriaalia ohjelman aiheesta. Keskusteluohjelmiin voi osallistua kommentoimalla aihetta tekstiviestein tai sähköpostilla. Ja tuohan teksti-tv:n tarjoama tekstityskin lisäarvoa ohjelmalle. Puhtaasti kaupalliset ja viihteelliset lisäarvopalvelut ovat yleistyneet 2000-luvun aikana. Pelit ja chatit keräävät runsaasti yleisöä pariinsa päivittäin. Niiden kohdalla menestystä voidaan pitää yllättävänä, kun ottaa huomioon, miten kallista vaikkapa chat-viestin lähettäminen kännykällä on. Lisäarvopalvelut ovat ilmestyneet melko huomaamattomasti osaksi tv:n tarjontaa. Ne edustavat uuden-

14 laista televisiota, jossa ohjelmasisältö voi olla muutakin kuin pelkkää kanavan lähettämää ennakkoon toteutettua ja käsikirjoitettua ohjelmaa. 14 Käsitellessäni journalistisia lisäarvopalveluita tässä työssä, rajaan pois palvelut, joiden tuotantoon ei kuulu edellä määriteltyä journalistista työprosessia. Viihteelliset lisäarvopalvelut tarkoittavat työssäni pelejä, jotka eivät sisällä journalistisen työprosessin muovaamaa tietoa. Viihteellisiin lisäarvopalveluihin kuuluvat myös kännyköiden soittoäänten tai logojen latauspalvelut. Joku voisi rajata saman tien esimerkiksi kaikki internetistä löytyvät pelit pois journalististen tuotteiden ryhmästä. Pelit voivat kuitenkin olla journalistisia tuotteita. Esimerkkiä ei tarvitse hakea kauempaa kuin omasta opinnäytteeni tuoteosasta, joka on peli. Sen toteuttamisessa olen tehnyt journalistista työtä tarkistanut faktoja, etsinyt tietoa tutkimuksista. Olen käynyt läpi lukuisia elintarvikkeisiin liittyviä tutkimuksia sekä lukenut aiheeseen liittyviä artikkeleita, etsien ja valiten niistä sopivaa ja ajankohtaista aineistoa peliini. Lopulta olen muotoillut keräämistäni tiedoista väitteitä, joihin pelaaja voi verrata omaa tietämystään Vuorovaikutteinen lisäarvopalvelu Interaktiivisuutta käytetään usein vuorovaikutteisuuden synonyymina. Käsitteillä on kuitenkin sävyero historiansa kautta. Vuorovaikutus on viestinnässä perinteisesti kuvannut tilannetta, jossa vähintään kaksi ihmistä viestii toisilleen. Uusmediatutkimuksen myötä käsitteen rinnalle on ilmaantunut interaktiivisuuden käsite kuvaamaan ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Näin interaktiivisuus viittaa yleensä jonkin koneen ominaisuuteen. Interaktiivisuus on uusmediatutkimuksessa myös asetettu välineen automaattiseksi ominaisuudeksi. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei mikään väline yksistään ole interaktiivinen, vaan sisältää ominaisuuksiensa kautta mahdollisuuksia interaktiivisuuteen. Jos välineen halutaan olevan vuorovaikutteinen, se tarvitsee käyttäjän vastapuolekseen. Näin ollen mikään väline ei ole siis suoraan vuorovaikutteinen tai interaktiivinen vaan sisältää mahdollisuuksia siihen. (Näränen, 1999, )

15 15 Kirsi Hannula-Stenqvistin mukaan vuorovaikutteisuuden käsite vaatii digi-tv:n ympäristössä tarkennuksen. Vuorovaikutteisuus voidaan ymmärtää katsojan mahdollisuutena vaikuttaa ohjelman sisältöön tai laatuun. Tähän vuorovaikutukseen ei lasketa äänenvoimakkuuden vaihtamisen kaltaista kaukosäätimen käyttöä. Katsojan pitää pystyä vaikuttamaan itse sisältöön, että vuorovaikutteisuuden kriteerit täyttyvät. Tämän lisäksi digi-tv tuo muutamia erikoispiirteitä. Koska vuorovaikutteisuus voi digi-tv:ssä tapahtua paikallisesti tai paluukanavan kautta, on se jaettava yksisuuntaiseen ja kaksisuuntaiseen vuorovaikutteisuuteen. Yksisuuntaisessa vuorovaikutustilanteessa katsojan digiboksiin on ladattu esimerkiksi peli, jota hän voi pelata vastaanottimessaan. Kaksisuuntaisessa tilanteessa katsojan tekemästä valinnasta menee tieto paluukanavaa pitkin ja sitä voidaan käyttää komentona lisämateriaalin lataamiseen tai vaikka käyttäjätietojen lähettämistä varten. Esimerkiksi, jos palvelussa pyydetään katsojaa äänestämään ja osallistuneiden katsojien tulokset näkyvät äänten lähettämisen jälkeen ruudulla. (Hannula-Stenqvist, 2001, ) Näränen esittelee Van Tasselin tekemän jaottelun interaktiivisen television mahdollisuuksista vuorovaikutteisuuteen. Sen neljä pääsuuntaa ovat kaupankäynti, virtuaalinen simulaatio (esimerkiksi pelit), vertailu (kuten äänestykset) sekä kirjeenvaihto (tv-käyttäjien välinen kirjeenvaihto ja keskustelu). (Näränen, 1999, 58.) 4.3 Yhteisö, lisäarvopalvelut ja vuorovaikutus Vuorovaikutteisuuden pohtiminen johti minut yhteisön käsitteen äärelle. Mietin miten vuorovaikutteisuus ja yhteisöt ovat sidoksissa toisiinsa ja toisaalta mitä ne merkitsevät tv-ohjelman katsojalle ja voisiko journalistinen lisäarvopalvelu hyötyä siitä jotenkin. Kuneliuksen mukaan mediavälitteisessä viestinnässä on kyse siitä, että se tuottaa todellisia yhteisöjä, että kuvitteellisia yhteisöjä saman sisällön äärelle ja rakentaa niiden identiteettiä. (Kunelius 1997, 17-18) Myös Veijo Hietalan mukaan television katselussa on kysymys yhteisöllisyyden kokemisesta. Tv:n ääreen kokoonnutaan, kuten aikoinaan kokoonnuttiin iltanuotion

16 16 ääreen kuuntelemaan tarinaa. Lisäksi televisio elää ikuista nykyhetkeä ja puhuttelee katsojaa suoraan, mikä vahvistaa katsojan kokemusta yhteisestä todellisuudesta (Hietala, 1993, ) Vaikka tämä pätee erityisesti analogisen television kaudella, uskallan soveltaa sitä myös digitaalisen puolelle. Kangaspunnan mukaan digi-tv ei muuta television perinteisiä katsomistottumuksia. Sen sisällöt tulevat perustumaan ohjelmien varaan, jotka luovat yhteisöllisyyttä. Interaktiivisuuden mahdollisuudet ja lisäarvopalvelut tuovat lisäksi mukaan uusia yhteisyysmuotoja. (Kangaspunta, 2003, 137.) Ohjelman luoman yhteisön viestinnällisten tarpeiden kartoittaminen tulee olemaan lisäarvopalvelun suunnittelussa tärkeää. Yhteisön keskinäisen viestinnän mahdollistaminen lisää käyttäjän sitoutumista ohjelman katsojaksi ja lisäarvopalvelun käyttäjäksi. Jos opinnäytteeni tuoteosana oleva peli olisi julkaistu MHP-palveluna, olisi se ollut yksisuuntaisesti vuorovaikutteinen. Sitä se on webissäkin julkaistuna: käyttäjä lataa pelin koneelleen pelaamista varten eikä peli tue käyttäjän mahdollisuutta viestiä sovelluksen avulla palvelun tarjoajaan päin. Tämä olisi tärkeä ominaisuus monipuolisemman vuorovaikutteisuuden aikaansaamisessa. Tekemistään valinnoista käyttäjä saa välitöntä palautetta, kuten tiedon siitä vastasiko hän oikein vai väärin esitettyyn väitteeseen. Tämän lisäksi hänellä on mahdollisuus klikata esille väitteeseen liittyvää lisätietoa ja siirtyä seuraavaan kysymykseen. Yhteisöllisyyden muodostamisen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole riittävää vuorovaikutteisuutta. Käyttäjälle täytyisi antaa esimerkiksi mahdollisuus vertailla valintojaan muiden käyttäjien valintojen kanssa. Yksinkertainen ratkaisu olisi rakentaa päivittyvä pistetaulukko, johon pelaajat saavat tuloksensa näkyviin. Tällaista ratkaisua käytetään yhdessä harvoista tämän hetkisistä digi-tv:n MHPpalveluista BumtsiBum! -ohjelman lisäarvopalvelussa, jossa käyttäjä lähettää pelituloksensa kännykällä operaattorille, josta tieto kulkeutuu ohjelman supertekstitv-sivulle digitv:n katsojien nähtäväksi. (Karppinen, 2004, seminaariesitys). Toinen vertailumahdollisuus olisi äänestäminen. Pelini käsitteli elintarvikkeita ja niiden tuotantoon liittyviä asioita, joten sen ohessa olisi voinut tarjota pelaajille

17 17 mahdollisuuden äänestää vaikkapa parasta ellintarviketta. Tai kuten ohjelman nettisivuilla, joilla sai äänestää, mihin syntiin on viimeksi langennut. Reaaliaikaisesti vastauksista koottu äänestystulos olisi näkynyt heti käyttäjän ruudulla ja näin hän olisi voinut suhteuttaa vastaustaan muiden käyttäjien vastaukseen ja samalla paikkaansa yhteisössä Vuorovaikutteisen ohjelman hahmottelu Edellä olemme käsitelleet vuorovaikutteisuutta ohjelmaan liitetyn lisäarvopalvelun kautta. Seuraavaksi yritän selvittää, olisiko itse ohjelman rakenteella minkäänlaisia edellytyksiä olla vuorovaikutteinen voisiko se reagoida käyttäjän valintoihin. Ongelmana on löytää sopiva raja katsojan mahdollisuudelle puuttua ohjelman kulkuun. Mitkä ovat ne vaikuttamisen mahdollisuudet, joita katsojalle olisi järkevä antaa journalistisen tuotteen rakenteen suhteen? Ainakaan dokumentti tai keskusteluohjelma ei voi edetä siten, että käyttäjä valitsee katsooko ensin keskikohdan ja sitten vasta alun ja lopun. Journalistiselle tuotteelle pyritään aina rakentamaan draaman kehitys, joka on mietitty alkuineen ja loppuineen. Draaman on toimittava, että katselukokemus olisi ihmiselle mielihyvää tuottavaa. Draaman kaaren vuoksi sisällön on dokumentissa tai keskusteluohjelmassa oltava lineaarinen. Lineaarisuus on tärkeää myös siinä tapauksessa, että myöhemmät tapahtumat perustuvat alussa olleisiin tapahtumiin. Keskusteluohjelmassa saatetaan myöhemmin viitata aiemmin kysyttyyn kysymykseen. Dokumenttiohjelmassa erilaisen lopun valitseminen ei tule kyseeseen. Ohjelmalla on oltava joku väite, jota sen osat tukevat. Lineaarisuutta ja tiukkaa rakennetta tukee myös journalistisen sisällön kannalta tärkeä näkökulman rajaaminen. Jos näkökulma on liian laaja, tulee ohjelmasta sietämätöntä katsottavaa. Siitä lähtee terävyys. Ohjelman näkökulmaan liittyy sen pääväittämä: mitä ohjelmalla halutaan sanoa. On oltava jokin väite, jota ohjelman osat tukevat. Näkökulman valinta sinällään voisi olla rajoitetusti katsojan päätettävissä. Ohjelman alussa voisi valita muutamasta vaihtoehdosta näkökulman, josta aihetta käsitellään. Sen jälkeen olisi mahdollista katsoa toi-

18 18 sesta näkökulmasta samaa aihetta. On selvää, että useamman näkökulman ohjelman tekeminen tulisi kalliimmaksi kuin tavallisen. Tuotannon rahoitus olisi ongelma, sillä tuskin moni katsoja olisi valmis maksamaan tällaisesta ohjelmasta. Suomalaiset ovat tottuneet maksuttomaan ohjelmatarjontaan tv-lupamaksulla pitäisi saada koko ohjelmatarjonta käyttöön. Ohjelma voitaisiin rakentaa lyhyistä kohtauksista, jotka vievät tarinaa eteenpäin. Kohtausten välissä olisi ajallisesti rajattu tauko, jonka aikana katsoja saisi vastata johonkin ohjelmasta esitettyyn kysymykseen. Tällainen lähestymistapa olisi mahdollista esimerkiksi keskusteluohjelmassa, joka olisi nauhoitettu etukäteen. Siihen leikattaisiin tauot sopiviin väleihin ja lisättäisiin keskustelun teemaan liittyviä kysymyksiä. Katsojien vastaukset voisivat näkyä reaaliajassa päivittyvänä tilastona supertekstitv:ssä ohjelman sivulla. Kyllä dokumentinkin voisi pilkkoa tämän kaltaisiin kohtauksiin. Ensimmäisenä tulee mieleen luontodokumentti, jossa tauolla kysyttäisiin katsojalta juuri nähdyn eläimen tuntomerkkejä. Kun vastaisi tietyn määrän oikein saisi ilmaiseksi ylimääräisen video-on-demand lähetyksen, jossa olisi lisämateriaalia dokumenttiin tai vaikka joku vanha dokumentti, jonka katsoja haluaisi nähdä uusintana. Kuvakulman valinta voisi myös olla sopiva keino journalistisen ohjelman vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi. Keskusteluohjelmassa saattaisi olla mielekästä antaa katsojan valita kuvakulma. Kuvakulmanvalinta olisi mielenkiintoista esimerkiksi tiukan väittelyn aikana, kun haluaisi nähdä kuuntelevan osapuolen reaktioita puhujan väitteisiin Yhteenveto Kun lähdin hahmottelemaan mielekästä journalistista sisältöä digi-tv:n lisäarvopalveluun, eteen tulivat vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteet. Kuten ilmeni, vuorovaikutteisuus on melko laajasti ymmärrettävissä. Yksinkertaisimmillaan se on napin painamista oikealla hetkellä ja monimutkaisimmillaan se sisältää ainakin käyttäjän tulkintaa journalistisesta aineistosta sekä siitä seuraa-

19 19 vaa keskustelua lisäarvopalvelun, toisten käyttäjien sekä ohjelmasisällön kanssa. Digi-tv:ssä yhteisöjen vuorovaikutustarpeiden ymmärtäminen tulee olemaan tärkeää. Journalistiset lisäarvopalvelut joutuvat kamppailemaan käyttäjien huomiosta lukuisten ohjelmista riippumattomien viihteellisten palveluiden kanssa. Jos taas ajatellaan yhteisyyden tuottamista ohjelmatuotannon näkökulmasta, se voi merkitä yhä voimistuvampaa asemaa erilaisille formaateille ja sarjoille. Kun sisällön muoto tiedetään tarkasti etukäteen, on helpompaa ja halvempaa tuottaa sen mukaiset lisäarvopalvelut. Lisäarvopalvelu tukee parhaimmillaan katsojan sitoutumista ohjelmaan. Erityyppisiä lisäarvopalveluita voidaan rakentaa julkaistavaksi jo ennen ohjelman esittämistä. Niiden avulla voitaisiin mainostaa tulevaa ohjelmaa ja saada katsojat kiinnostumaan. Ennakkoon julkaistuu lisäarvopalvelu voisi olla peli, joka versioitaisiin ohjelman esityksen jälkeen uudestaan. Uudessa versiossa ohjelmamainokset korvattaisiin vaikkapa linkillä ohjelman nettisivujen keskustelupalstalle. Tämän kaltainen pidemmän elinkaaren tavoittelu saattaakin olla pakollista journalistisen lisäarvopalvelun kohdalla. Ei ole kovin järkevää tuottaa massiivista lisäarvopalvelua, jos sen elinkaari rajoittuu ainoastaan ohjelman yhteen esityskertaan. Tämän päätelmän taustalla on ajatus siitä, että vuorovaikutteinen journalistinen lisäarvopalvelu ei ole pelkkä lisätietopalvelu, joka esittelee ohjelman aiheeseen liittyvää lisätietoa. Teksti-tv-tyyppisen lisätiedon tarjoaminen katsojalle ei tuo digi-tv:n interaktiivisuusmahdollisuuksiin mitään uutta. Toisaalta laajemman lisäarvopalvelun tuotantokustannukset saattavat pakottaa journalistin tyytymään tekstipohjaisiin lisäarvoihin. Vuorovaikutteisen journalistisen lisäarvopalvelun muoto on tällä hetkellä vielä rakentumisvaiheessa. Pelimäisiä sovelluksia ei ole juurikaan tehty. Tekemäni webiin sijoitettu lisäarvopalvelu on peli, joka olisi pienin muutoksin mahdollista siirtää MHP-palveluksi digi-tv:n puolelle. Sen vuorovaikutteisuus on kuitenkin määrällisesti ja laadullisesti melko rajallista, mikä tarkoittaa lyhyttä elinkaarta sen käytölle. Pelimäisen journalistisen sovelluksen esikuvaksi voisi nostaa Helsingin Sanomien muutama vuosi sitten tuottamat webortaasit. Niissä vuorovaikutteisuus oli toimivaa ja sisältö monipuolista äänineen, animaatioineen ja grafiikoineen. Ennen kuin MHP:llä kykenee tekemään samankaltaisia sisältöjä, on

20 tyydyttävä lisäarvopalveluihin, joissa on staattisia sisältöelementtejä, mikä puolestaan rajoittaa pelimäisyyden toteuttamiskeinoja. 20 Suuri kysymys television interaktiivisuutta pohtiessa on tietenkin se, tarvitseeko kukaan tätä ominaisuutta. Digi-tv:n kehittyessä katsomisen pitäisi muuttua käyttämiseksi. Televisiota ei ole totuttu käyttämään, muuta kuin virtakytkintä ja kanavanvaihto- sekä äänenvoimakkuusnappia painamalla. Muutaman vuoden kuluttua voidaan tuottaa monipuolisemmin katsojan kanssa kommunikoivia ohjelmia. Seppo Kangaspunnan mukaan vuorovaikutteisuuden odotetaan lisääntyvän vuoden 2007 jälkeen, kun analogiset lähetykset on lopetettu. Tuohon ajankohtaan asti talouksien hankkimat digiboksit ovat vielä pääosin paluukanavattomia eli yksisuuntaisia. Hän ei usko kaksisuuntaisten sovitinten yleistyvän ennen vuotta 2007, koska kuluttajat uskovat niiden tekniikan kehittyvän merkittävästi nykyisestä. Siksi he ostavat ensimmäiseksi digiboksikseen mahdollisimman halvan mallin ja odottavat kalliiden kaksisuuntaisten mallien kehittymistä ja hintojen laskua. (Kangaspunta 2004, seminaariesitys) Yhteisöjen vuorovaikutuksen tukeminen tulee olemaan ohjelman tekijälle tärkeää. Se on tärkeää, koska tv-yleisö jakautuu tulevaisuudessa yhä useammalle kanavalle. Ohjelmat muodostavat jo nyt löyhiä yhteisöjä eri puolilla Suomea olevista katsojista. Näiden yhteisöjen ainoa kohtaamispaikka tällä hetkellä ovat ruudun alalaidassa näkyvät tekstiviestit tai ohjelman web-sivujen keskustelupalstat. Kun tekniikka lähitulevaisuudessa mahdollistaa reaaliaikaisen keskinäisviestinnän ohjelman aikana ja vielä helposti kaukosäätimellä, madaltaa se huomattavasti katsojien osallistumista ohjelmayhteisön vuorovaikutukseen. Teknisesti on tietenkin vielä ratkaisematta se, miten tekstin tuottaminen tv-ruudulle onnistuisi kätevimmin. Nähtäväksi jää aletaanko televisiopaketteihin sisällyttää tulevaisuudessa tietokoneen näppäimistö.

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään?

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? 1 DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? Juho Mäyränpää 11.03.2004 HPJ - Lifesigner Ltd 2 Sovellukset Toimijat - mistä näkee Mikä kiinnostaa Tarjolla nyt Tulevaisuus 3 Sovellukset Digitaalista sisältöä

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Digi-tv kuulemistilaisuus

Digi-tv kuulemistilaisuus Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11.

Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla. Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi 9.11. Virtuaaliammattikorkeakoulu LähiTV:n kanavalla Teija Lehto, suunnittelija Tampereen kaupunki viestintäyksikkö teija.lehto@tampere.fi Mikä on LähiTV? Kaksivuotinen (2004-2005) tutkimushanke, jota koordinoi

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET Mobiili-tv-palvelua käytetään puhelimen mobiili-tv-sovelluksella. Tässä dokumentissa kuvatut toiminnallisuudet ovat esimerkkejä tiettyjen puhelinmallien toiminnallisuuksista.

Lisätiedot

Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015

Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015 Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen 22.4.2015 Ani Korpela, Head of Content Users, Elisa Viihde Mika Lepistö, Business Manager, Elisa Viihde Asiakasymmärrys strateginen valinta 2 Miten haemme asiakasymmärrystä

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN TYÖN PALKKIOT 1.5.2014 ALKAEN

AUDIOVISUAALISEN TYÖN PALKKIOT 1.5.2014 ALKAEN 1.1.2014 1(6) AUDIOVISUAALISEN TYÖN PALKKIOT 1.5.2014 ALKAEN Tekstit voimassa 1.1.2014 lukien. Palkkiot voimassa 1.5.2015 alkaen. Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset. Pekingin olympialaiset 2008. 13.11.2008 Timo Kiiskinen

Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset. Pekingin olympialaiset 2008. 13.11.2008 Timo Kiiskinen Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset Pekingin olympialaiset 2008 13.11.2008 Timo Kiiskinen Lähetyksien teknisiä tietoja Digita lähetti Pekingin olympialaiset HD-tasoisena seuraavin

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Maxivision Go käyttöliittymän ohje

Maxivision Go käyttöliittymän ohje Maxivision Go käyttöliittymän ohje Rekisteröityminen käyttöliittymään Käynnistyessään Viihdeboksi kysyy Maxivision tunnuksia. Nämä ovat samat tunnukset joilla kirjaudut my.maxivision.fi sivustolle. Syötä

Lisätiedot

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan 5.11.2001 07:49 Reijo Holopainen Maailmanlaajuisen digi-tv:n rajapintastandardin - MHP:n - mukaisten vastaanottimien viivästyminen on antanut ohjelmistotyökalujen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Minna Tasanto. Televisiomainokset, digitalisoituminen ja ansainta

Minna Tasanto. Televisiomainokset, digitalisoituminen ja ansainta Minna Tasanto Televisiomainokset, digitalisoituminen ja ansainta Tämä artikkeli pohjautuu pro gradu työhöni, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat digitaalisen television vaikutukset televisiomainonnan

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje

Lumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön

Lisätiedot

TV2007 RYHMÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAUNO ÄIJÄLÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 20.6.2007

TV2007 RYHMÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAUNO ÄIJÄLÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 20.6.2007 KESÄKUUN DIGIRAPORTTI TV2007 RYHMÄ PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TAUNO ÄIJÄLÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 20.6.2007 1. KAAPELISSA JATKOAIKAA 29.2.2008 SAAKKA, PÄÄTÖS TEHTIIN JO 20.6.!! 2. VIELÄ 48 UUTTA TÄYTELÄHETINTÄ

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Digi-TV:n käytettöliittymät

Digi-TV:n käytettöliittymät Digi-TV:n käytettöliittymät Helppokäyttöisyys Tehokkuus Luotettavuus Virheettömyys Käyttäjän tyytyväisyys Käytettävyys Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 19.11.2001 Sofia Digital Oy sivu 3 Käyttäjä, katsoja

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002. Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

DIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén)

DIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén) DIGI-TV-SANASTO (Koonnut Sari Walldén) Ajansiirto Tallentava digisovitin (tai integroitu digitv) voi tallentaa lähetystä sillä aikaa, kun et voi seurata sitä. Tauon jälkeen voit jatkaa ohjelman seuraamista

Lisätiedot

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015

Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Kansalliset digitaaliset kulttuuriaineistot Radio- ja televisioarkisto (RTVA) Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Tietoasiantuntija Juha Piukkula Eduskunnan kirjasto 12.3.2015 Radio- ja tv-arkisto

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus Elisa yhtiönä Elisa tarjoaa tietoliikennealan kokonaispalveluja Perustettu Helsingissä vuonna 1882

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla

V i r A p. Virtual Apartment s Service. e-business mahdollisuudet rakennusalalla V i r A p Virtual Apartment s Service e-business @ VirAps Jarmo Suominen Arkkitehti SaFa / Projektipäällikkö UIAH e-business mahdollisuudet rakennusalalla VIRAPS on internetissä toimiva palvelu jonka avulla

Lisätiedot

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Toukokuu 2015 Hannu Mattinen, Steps Ahead Nina Hyyppä, Newborn Communications Lainaus, kopiointi ilman lupaa kielletty. Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

VEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS

VEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS VEIKKAUKSEN VERKKOKUMPPANUUS Verkkokumppanuus on Veikkauksen ja Valon kehittämä yhteistyömuoto seuroille. Pelaamalla Veikkauksen pelejä netissä tai mobiilissa seuran omalla nettisivulla olevien linkkien

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014 Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 201 Markus Lahtinen Head of Product Management Consumer, Sonera Koti ja tv - tutkimus 201 Sonera selvitti nyt neljättä kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,

Lisätiedot

Tutkimuksen tarkoitus. 2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience

Tutkimuksen tarkoitus. 2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience 2nd Screen - Shaping of Social and Interactive TV Experience Tutkimuksen tarkoitus Ymmärtää erilaisia television katselutilanteita ja 2nd screen laitteiden käyttötapoja television katselun yhteydessä Mitenjamiksi2

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Yksilötilaajan ohje. TIEKE www.tieke.fi

Yksilötilaajan ohje. TIEKE www.tieke.fi Yksilötilaajan ohje TIEKE Yksilötilaajan ohje 1 (9) Yksilötilaajan ohje in lyhyesti Olet tilaamassa ja tekemässä testiä, jossa arvioit omia tieto- ja viestintäteknisiä taitojasi. Tämä ohje auttaa sinua

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta.

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta. 1.11.2012 1(5) TELEVISION PALKKIOT 1.11.2012 ALKAEN Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella jäljempänä oleviin ryhmiin. Palkkion määrityksessä otetaan huomioon, mitä

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot