JOURNALISMI DIGITAALISEN TELEVISION LISÄARVOPALVELUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOURNALISMI DIGITAALISEN TELEVISION LISÄARVOPALVELUISSA"

Transkriptio

1 JOURNALISMI DIGITAALISEN TELEVISION LISÄARVOPALVELUISSA Jussi-Pekka Panttila Opinnäytetyö, Syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Panttila, Jussi-Pekka. Journalismi ja vuorovaikutteisuus digitaalisen television lisäarvopalveluissa, Turku, syksy 2004, 36 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyössäni selvitän minkälaisia mahdollisuuksia digitaalisen television lisäarvopalvelut tuovat journalismille. Tutkimukseni on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa pohdin journalistisen lisäarvopalvelun mallia käyttäen apuna kirjallisia lähteitä sekä digi-tv:tä koskevia tutkimustuloksia ja asiantuntijoiden lehtiartikkeleita. Niiden rinnalla pohdin opinnäytteeni tuoteosan, lisäarvopalvelun, sisältöä journalistisuuden, vuorovaikutteisuuden sekä yhteisöllisyyden näkökulmista. Tutkimuksen toinen osa selvittää suomalaisten tv-tuottajien näkemyksiä digi-tv:n, lisäarvopalveluiden, journalismin sekä vuorovaikutteisuuden suhteesta. Aineistona käytän tuottajien haastatteluita sekä aiempaa tutkimusmateriaalia digi-tv:n lisäarvopalveluista. Lisäarvopalvelun sisällön tuottamisessa työprosessin journalistisuus erottaa journalistisen lisäarvopalvelun viihteellisestä palvelusta. Hyvä journalistinen lisäarvopalvelu osaa hyödyntää vuorovaikutteisuuden katsojan kanssa monipuolisesti ja ottaa huomioon myös ohjelmayhteisöjen keskinäisen viestinnän tarpeet. Näiden avulla lisäarvopalvelu sitouttaa katsojat ohjelmaan. Keinot digitv:n journalistisen lisäarvopalvelun tuottamiseen ovat tällä hetkellä hyvin rajalliset. Tuottamiseen ei ole vielä muodostunut käytäntöä toimituksissa, eikä niiden suunnittelu ei ole järjestelmällistä. Journalistien työprosessi ei ole muuttumassa merkittävästi, sillä tv-tuottajat pitävät sisällön ideointia ja tuottamista ja teknistä toteutusta erillisinä prosesseina. Avainsanat: digitaalinen televisio; journalismi; lisäarvopalvelut; vuorovaikutteisuus Säilytyspaikka: DIAK / Turun yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Panttila, Jussi-Pekka, Journalism and Interactivity in Additional Services of Digital Television, Turku, Autumn 2004, Language: Finnish, 36 pages, 1 appendix Diaconia Polytechnic / Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media Arts. My diploma work searches the possibilities of journalism in additional services of digital television. My study consists of two sections. First I reflect on the model of a journalistic additional service. My method includes studying literature, study results and articles, which present opinions of experts on digital television. Along with this survey material I ponder the journalistic, interactive and communal characteristics of the product included with this diploma work. It is an additional service produced to a journalistic television programme. The other section of my study concentrates on the situation in Finnish television productions. I have interviewed Finnish producers on the matter of relation between additional services, digital television, journalism and interactivity. The results of these interviews are compared to previous research made by Finnish researchers. Journalism in the work process of content of an additional service differentiates journalistic additional service from additional services with entertaining content. A good journalistic additional service benefits the need of communication between the audience of the program and contains diverse possibilities for interactivity. These features help to make program viewers committed to program. The means to produce content to a journalistic additional service on digital television are very limited at the moment. There are no certain procedures in the production houses to produce a service and they are not planned systematically. The journalistic work process is not going to change remarkably because of new content in digital television. TV producers state that ideating content to services will be the most important role for journalists. New technical knowledge will not be needed as additional services will be produced by a team that consists of both journalists and technical experts. Keywords: digital television; journalism; additional services; interactivity Deposited in Diaconia Polytechnic / Turku unit, library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ENGLANTI ESIMERKKIMAANA LISÄARVOPALVELU WWW-SIVUNA TAI MHP-PALVELUNA Kaksi alustaa digi-tv:n lisäarvopalvelulle MHP-sovellus digi-tv:n lisäarvopalveluna Yhteenveto JOURNALISTISTA SISÄLTÖÄ LISÄARVOPALVELUIHIN Journalistinen lisäarvopalvelu Vuorovaikutteinen lisäarvopalvelu Yhteisö, lisäarvopalvelut ja vuorovaikutus Vuorovaikutteisen ohjelman hahmottelu Yhteenveto TUOTTAJIEN NÄKEMYKSIÄ LISÄARVOPALVELUIDEN JOURNALISTISESTA SISÄLLÖSTÄ Haastatteluiden taustoista Lisäarvopalvelut ja työprosessi Lisäarvopalvelut ja sisältö Yhteenveto...28 LÄHTEET...33 LIITTEET...36 Liite 1. Kysymykset Tv-tuottajille...36

5 1 JOHDANTO Tämän opinnäytteen aiheena ovat digitaalisen television lisäarvopalvelut ja erityisesti se minkälaisia journalistisia mahdollisuuksia ne tuovat tv-ohjelman toimittajalle. Mitä enemmän olen lukenut tutkimuksia ja asiantuntijoiden artikkeleita digi-tv:stä, sitä enemmän olen huomannut journalismin näkökulman vähäisyyden. Asiaan on tulossa pieni korjaus, kun tutkija Pertti Näränen julkaisee tätä näkökulmaa valottavan väitöskirjansa. Journalismin näkökulman vähäisyys selittynee sillä, että digitaalisiin lähetyksiin siirrytään alun perin kanavien taajuuspulan sekä teknisten syiden vuoksi. (Kangaspunta, 2003, 167). Digi-tv-toimijoiden puheissa mainittiin usein vuorovaikutteisuus, kun lähetykset alkoivat vuonna Digi-tv:stä on rakentunut myyttinen kuva, jossa todellisilla mahdollisuuksilla on ollut kovin vähän palstatilaa. Kun aloitin aiheen tutkimisen, en voinut aavistaa miten kesken digi-tv:n kehitys on. Onhan lähetysten aloittamisesta kulunut jo reilut kolme vuotta. Suurin yllätys minulle oli se, että MHPtekniikan hidas kehitys rajoittaa sisältöjen luomista digi-tv:n lisäarvopalveluihin. Tässä opinnäytteessä konkretisoituvat ne mahdollisuudet, joita digi-tv tällä hetkellä tarjoaa toimittajalle. Tarkoituksena on myös etsiä journalistisen ja vuorovaikutteisen ohjelman muotoa digi-tv:ssä. Ohjelman, joka lisäarvopalveluineen muodostaisi uudenlaisen vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Seppo Kangaspunnan mukaan digi-tv elää nyt toista vaihetta. (Kangaspunta, 2004, seminaariesitys). Ensimmäinen vaihe käynnistyi 2001, kun digi-tv ja uudet kanavat esiteltiin. Silloin uuteen välineeseen kohdistui liian suuria odotuksia teknisiin reunaehtoihin verrattuna. Laitteet eivät kyenneet vielä minkäänlaiseen vuorovaikutteisuuteen silti tätä ominaisuutta korostettiin ja sillä yritettiin kiihottaa ihmiset digiboksin hankintaan. Uudistusta olisi pitänyt mainostaa mieluummin uutena antennina kuin televisiona, sillä digiboksin hankkinut sai ruutuunsa muutaman uuden kanavan. Nyt toisessa vaiheessa laitteet mahdollistavat jonkinlaisen vuorovaikutteisuuden. Tosin vielä ollaan kaukana ohjelmista, joihin voisi sujuvasti osallistua kaukosäätimellä. Syynä on

6 paluukanava, joka bokseissa on yleisimmin modeemi. Sillä yhteyden saaminen palveluntarjoajaan kestää jopa kymmeniä sekunteja. 6 Tämä toinen vaihe tulee Kangaspunnan (Kangaspunta 2004, seminaariesitys) visioiden mukaan olemaan pidempi kuin ensimmäinen vaihe, joka kesti vajaat kaksi vuotta. Toisen vaiheen aikana tekniikka kehittyy ja parempia laitteita tulee myyntiin. On selvää, että tämä parantaa myös ohjelman tekijöiden mahdollisuuksia uusiin kokeiluihin. Taidot, joita lisäarvopalveluiden suunnittelija tarvitsee, ovat edelleen hyvin perinteisiä toimittajan ammattitaitoon kuuluvia: tiedon omaksumista ja siitä tehdyn journalistisen tuotteen versioimista eri välineille. Lisänä tähän nykypäivän toimittajalta vaaditaan yhä monitasoisempaa ajattelua. Tv-ohjelman synnyttämien kunnianhimoisten lisäarvopalveluiden tulee nivoutua alkuperäiseen ideaan lisänä, ei toistona. Vuorovaikutteisuuden pohtiminen ja sen eri mallien omaksuminen tulee myös olemaan tärkeää. Digi-tv herättää monissa vastustusta. Sen ei uskota tarjoavan mitään tarpeellista, mitä analoginen televisio ei olisi jo tarjonnut. Ensimmäisten digiboksien kohdalla tästä ei olekaan kyse. Ne toimivat uusina antenneina, tarjoten sitä samaa mitä televisio on tarjonnut jo vuosikymmeniä: televisio-ohjelmia. Vuorovaikutteisella digi-tv:llä onkin kova työ muuttaa katsojien käyttötottumuksia. Television historia tuntee monia kokeiluja, joiden on pitänyt muuttaa välineen käyttötapaa aktiivisemmaksi. (Näränen, 2001, 41). Englannissa käytössä olevien vuorovaikutteisten palveluiden määrä antaa kuitenkin toivoa siitä, että katsoja voisi vihdoin muuttua myös käyttäjäksi. Jää nähtäväksi, onko journalismilla mahdollisuuksia taistella viihdepalveluiden kanssa paikasta lisäarvopalveluissa. Yksi tekijä on se kuka maksaa journalistisesta sisällöstä, kun katsojat ovat tottuneet, että tv-lupamaksulla saa kaiken sisällön.

7 7 2 ENGLANTI ESIMERKKIMAANA Englanti aloitti ensimmäisenä digitaaliset tv-lähetykset maailmassa vuonna Kehitys on ollut satelliittivetoinen, johtuen suuren australialais-amerikkalaisen kaupallisen toimijan Sky Digitalin panostuksesta satelliitin kautta lähetettävään digi-tv-ohjelmistoon. Sky Digital on myös lopettanut täysin analogiset lähetyksensä. Saarivaltakunnassa on käyty kova kamppailu kaupallisen jätin BSkyB:n ja BBC:n välillä. Sky Digital on vauhdittanut digi-sovitinten leviämistä jakamalla ilmaisia sovittimia asiakkailleen. (Kangaspunta 2003, 122.) Yhtiöllä onkin asiakkaanaan puolet Englannin digi-tv-talouksista eli yli seitsemän miljoonaa taloutta. Kaiken kaikkiaan vajaat 14 miljoonaa Englannin taloutta omistaa tällä hetkellä digitaalisen vastaanottimen tai digiboksin. Eniten uusia katsojia on kuluneen vuoden aikana kerännyt ilmainen julkisen toimijan BBC:n Freeview, joka tarkoittaa ilmaisia digiboksilla vastaanotettavia maanpäällisiä tvkanavia. Ilmaisia maanpäällisiä lähetyksiä seuraa tällä hetkellä 4,2 miljoonaa tv:n katsojaa. Lisää katsojia ne ovat saaneet mm. entisistä Sky Digitalin asiakkaista, jotka ovat lopettaneet maksullisten tv-ohjelmien tilaamisen ja jatkaneet satelliittisovittimellaan ilmaisten kanavien seuraamista. (Ofcomin www-sivu ) Tutkimuslaitos Continental Researchin mukaan digitaalisia kanavia seurataan vuoden 2005 kuluessa lähes 17 miljoonassa kotitaloudessa. Analogiset lähetykset lopetetaan viimeisimpien tietojen mukaan vuonna Hallituksen tavoite on, että digi-tv:n jakeluverkko kattaa 95 % maasta ennen analogisten lähetysten lopettamista. (Digitodayn www-sivu ) Englannin kehitystä leimaa erilaisten ohjelmistorajapintojen keskinäinen kilpailu. Suomessa digitaalista televisiota päätettiin lähteä toteuttamaan yhdellä avoimella DVB-MHP-standardilla. Se tarkoittaa erilaisten määrittelyiden kokoelmaa, josta muodostuu ensimmäinen avoin ohjelmistorajapinta digitaaliseen televisioon. Tämän standardin pitäisi taata eri valmistajien digisovittimien yhteensopivuus tv-kanavan lähettämien palveluiden kanssa. (Aitamurto, 2002, 5-6.)

8 8 Englannissa taas päätettiin vuonna 1997 ottaa käyttöön sen hetken ainoa avoin ohjelmistorajapinta, joka oli MHEG-5. Ensimmäinen MHEG-palvelu, supertekstitv, valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Rajapinnan heikkous on se, ettei sillä ole mahdollista toteuttaa maanpäällisissä lähetyksissä paluukanavaa käyttäviä lisäarvopalveluita. Kaapelitelevision toimijat NTL, Cable and wireless sekä Telewest ovat kaikki suunnitelleet ja toteuttaneet omat ohjelmistorajapintansa lisäarvopalveluilleen. Tämä on koitunut kalliiksi BBC:lle, jonka täytyy toteuttaa palvelunsa kaikille eri rajapinnoille julkisen palvelun tehtävänsä perusteella. Keskeisimpinä interaktiivisina palveluina esimerkiksi NTL on maininnut sähköisen kaupankäynnin, urheilu-, uutis- ja sääpalvelut, pankki- ja rahoituspalvelut sekä opetuksen, viihteen ja pelit. (Risberg 2000, elektroninen dokumentti.)

9 9 3 LISÄARVOPALVELU WWW-SIVUNA TAI MHP-PALVELUNA 3.1 Kaksi alustaa digi-tv:n lisäarvopalvelulle Opinnäytetyöni keskittyy arvioimaan digi-tv:n lisäarvopalveluiden tulevaisuutta journalistisesta näkökulmasta. Tällä hetkellä tv-ohjelmat käyttävät www-sivuja tarjotakseen katsojille taustatietoja tulevista ohjelmista sekä mahdollisuuden keskustella ohjelman aiheista keskustelupalstallaan. Ainakin digitaalisen Yle Teeman sivuilla on näiden lisäksi monipuolisempaa ohjelmakohtaista lisäarvopalvelutarjontaa. Opinnäytteeni tuoteosa julkaistiin kanavan www-sivuilla lisäarvopalveluna. Tämän lisäksi koulumme opiskelijoiden tekemiä videoclippejä oli ladattavissa sivuilta. Tämä tapa tarjota journalistisia lisäarvopalveluita on mukana tässä työssä, koska uskon sen kuuluvan kiinteästi tv-ohjelmien palvelualustana tulevaisuudessakin. Internetin suosio ei näytä laantumisen merkkejä ainakaan, jos tarkastellaan laajakaistan hankkineiden kotitalouksien määrän viimeaikaista kehitystä. Liikenne- ja viestintäministeriön tilastojen mukaan suomalasista kotitalouksista on hankkinut laajakaistan. (Liikenne- ja viestintäministeriön www-sivu, ). Internetin www-sivujen ja digi-tv-sisältöjen keskinäiselle toimivuudelle tai vuoropuhelulle tuskin on haittaa siitä, että näytöt kehittyvät ja mahdollistavat mediakonvergenssin. Esimerkki tästä saatiin viime maaliskuussa. Pc-valmistajana tunnettu Dell toi markkinoille 17-tuumaisen litteän laajakuvatelevision, joka soveltuu niin tietokoneen kuin television resoluutiovaatimuksiin. Lisäksi tässä tvnäytössä on toiminto, joka mahdollistaa tietokoneen kuvan sekä televisiokuvan yhtäaikaisen katselun. Näin tv-kuvan voi sijoittaa halutessaan Windowsin työpöydälle ja selailla samalla vaikka internetiä. (Digitodayn www-sivu, ). Kun ohjelmasisällössä pystyy viittaamaan suoraan internet-sisältöön, tuo se uusia mahdollisuuksia lisäarvopalveluiden suunnittelijalle. Myös ensimmäisen suomalaisen digi-tv-katsojatutkimuksen perusteella katsojat haluaisivat selata tv:n ruudulla internet-sivuja. (Kantola, Lahti & Väätänen,

10 , 37). Digi-tv-toimijat eivät tosin usko www-sivujen tulevan sellaisenaan digi-tv:n ruudulle, vaan ne vaativat muokkaamista soveltuakseen television katsojan käytettäväksi. Toisaalta katsojien kiinnostus sähköpostin ja chatin käyttöön on voimakas. (Hannula-Stenqvist, 2001, 74.) Www-sivut eivät siis todennäköisesti tule sellaisenaan digi-tv:n ruudulle. 3.2 MHP-sovellus digi-tv:n lisäarvopalveluna MHP-lyhenne tulee sanoista Multimedia Home Platform. Kyseessä on ohjelmistorajapinta, jonka kansainvälinen digi-tv:n yhteistyöelin DVB on suunnitellut. MHP tarkoittaa tekniikkaa, jolla sovellus kommunikoi digi-vastaanottimen kanssa. Se on karkeasti kuvailtuna ikään kuin sovelluksen käyttöliittymä, jonka avulla sovellus kertoo vastaanottimelle miten järjestää grafiikat ja muut sisältöelementit paikoilleen. MHP perustuu avoimeen java-ohjelmointikieleen ja siitä yritetään tehdä standardia. (Rinnetmäki 2004, 3). Lisäarvopalveluna toimiva MHP-sovellus jaetaan katsojalle tv-signaalin mukana. Se voidaan toteuttaa itsenäisenä ohjelmasta riippumattomana sovelluksena, kuten Superteksti-TV tai Ohjelmaopas. Toinen vaihtoehto on tehdä sovelluksesta ohjelman sisältöön liittyvä ja sen etenemiseen nivoutettu palvelu. MTV3:n Hockey Night ohjelman mukana jaetaan sovellusta, jonka avulla voi katsella tilastotietoja, muiden otteluiden tuloksia. Sovelluksella on mahdollista myös kaapata tv-lähetyksestä kuva ja lähettää se MMS-viestinä puhelimeen. (Rinnetmäki 2004, 7.) MHP-sovelluksena toteutetut journalistiset lisäpalvelut ovat vielä harvinaisia suomalaisessa televisiossa. Digi-tv-toimija Digitan mukaan selviävät kaikki tämän hetkiset MHP-palvelut. 19 palvelun joukossa on yksi osuuspankin pankkipalvelu, eri kanavien teksti-tv:t ja Ohjelmaopas. Ohjelmakohtaisia sovelluksia on seitsemän kappaletta. (Digitan www-sivu ) Palveluiden vähäinen määrä johtunee MHP-sovittimien vähäisestä osuudesta digi-tv-talouksissa. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan 5 % Suomen digi-tv-talouksista on tämän

11 11 standardin vaatimukset täyttävä sovitin. Suomessa on kaiken kaikkiaan taloutta, joissa on digi-tv-vastaanotin. (Finnpanelin www-sivu ) Markkinoilla olevat sovittimet eroavat vielä toisistaan toimivuudessaan. Toiset sovittimet saattavat jopa mennä epäkuntoon, kun niihin lähetetään MHP-sovellus tv-signaalin mukana. (Digitodayn www-sivu, ). MHP-sovelluksia tehdään työkaluilla, joita Suomessa kehittävät Ortikon ja Sofia Digital. Itse jouduin pohtimaan lisäarvopalvelun toteutusympäristöä tehdessäni opinnäytteeni tuoteosaa. Se on lisäarvopalvelu Yle Teemalla esitettyyn Synnit -ohjelmaan, joka käsitteli seitsemää kuolemansyntiä. Lisäarvopalvelu tehtiin mässäily -syntiä ohjelmassa käsittelevän sisällön lisäarvoksi. Siinä tuodaan pelin avulla esille elintarvikkeisiin ja niiden tuotantoon liittyviä seikkoja. Koska MHPpalveluiden ja -sovitinten toimivuudesta ei ole vielä varmaa näyttöä, valitsin opinnäytteeni tuoteosan toteutusympäristöksi www:n. Tilannetta kuvaa hyvin digi-tv:n kehitystä käsitellyt seminaari, jossa BumtsiBum! ohjelmaan vuorovaikutteiset MHP-palvelut toteuttanut sisällöntuottaja kysyi yleisöltään, moniko heistä on käyttänyt kyseisiä palveluita. Vain kaksi kättä nousi. Näidenkin kahden kohdalla palveluiden käyttö ei ollut onnistunut. Kun otetaan huomioon, että yleisö kyseisessä seminaarissa oli varmasti keskivertoa valveutuneempaa se koostui tiedotusvälineiden edustajista, viestinnän tutkijoista ja opetushenkilökunnasta sekä televisio- ja telekommunikaatioalan ylemmistä toimihenkilöistä on melko selvää, ettei MHP:n toimivuus ole vielä kovin pitkällä. 3.3 Yhteenveto Internetin www-sivut ovat joillekin tv-ohjelmille tapa tarjota ohjelmiin liittyviä lisäarvopalveluita. Www-sivut tulevat olemaan mukana digi-tv:n kehityksessä, sillä mediakonvergenssin mahdollistava näyttö on jo tullut markkinoille. Www-sivuja ei voi unohtaa lisäarvopalveluiden tuotannossa, sillä laajakaistan hankkineiden kotitalouksien määrä on kasvanut viime aikoina merkittävällä vauhdilla. Wwwsivut eivät kuitenkaan teknisistä syistä tule sellaisenaan digi-tv:n ruudulle.

12 12 MHP-lyhenne tulee sanoista Multimedia Home Platform. Se tarkoittaa ohjelmistorajapintaa eli tapaa, jolla digitaaliseen televisioon tehty sovellus kommunikoi vastaanottolaitteiston kanssa. Se kertoo vastaanottimelle, miten järjestää grafiikat ja muut sisältöelementit paikoilleen tv:n ruudulla. Ohjelmakohtaisia MHP-sovelluksia tai palveluita on tällä hetkellä tarjolla seitsemän. MHP-palveluiden käytön mahdollistavia vastaanottimia on suomen digi-tv-talouksista tällä hetkellä viisi prosenttia. Kaiken kaikkiaan digi-tv-talouksia on MHPtekniikka ei vielä toimi kunnolla, johtuen vastaanotinten kehittymättömyydestä. Journalistiset MHP-palvelut ovat todella harvinaisia Suomessa.

13 13 4 JOURNALISTISTA SISÄLTÖÄ LISÄARVOPALVELUIHIN 4.1 Journalistinen lisäarvopalvelu Tässä luvussa selvitän mikä on journalistinen lisäarvopalvelu sekä mitkä ovat vuorovaikutteisuuden edut sille. Samalla esittelen tekemäni journalistisen lisäarvopalvelun työprosessin vaiheita ja niihin liittyviä pohdintoja. Luvun loppupuolella käyn läpi ideoitani siitä, miten lisäarvopalveluita voisi hyödyntää televisio-ohjelmassa. Journalistin ja toimittajan käsitteisiin liittyy erilaisia arvolatauksia. Journalistin harjoittama journalismi on perinteisesti mielletty syvällisemmäksi kuin pelkkä jutun toimittaminen. Toisaalta journalisteina on pidetty pelkästään kirjoittavia toimittajia. Tekstissäni toimittaminen ja journalistinen työ tarkoittavat samaa asiaa. Mielestäni lisäarvopalvelu on journalistinen, kun sen työprosessi täyttää Pertti Hemánuksen asettamat kriteerit. Niiden mukaan prosessi on ajankohtaisten fakta- eli tosiasiapohjaisten sanomien tuottamista. Journalistisen sanoman työprosessiin kuuluu sen suunnittelemista, valintaa, hankintaa ja muotoilua. (Hemánus, 1990, 14.) Lisäarvopalvelut eivät ole uusi keksintö televisio-ohjelmia tehtäessä. Nykyisillä analogilähetysten televisio-ohjelmilla on lisäarvopalveluita, kun niiden yhteyteen suunnitellaan WWW-sivustoja, joissa on lisämateriaalia ohjelman aiheesta. Keskusteluohjelmiin voi osallistua kommentoimalla aihetta tekstiviestein tai sähköpostilla. Ja tuohan teksti-tv:n tarjoama tekstityskin lisäarvoa ohjelmalle. Puhtaasti kaupalliset ja viihteelliset lisäarvopalvelut ovat yleistyneet 2000-luvun aikana. Pelit ja chatit keräävät runsaasti yleisöä pariinsa päivittäin. Niiden kohdalla menestystä voidaan pitää yllättävänä, kun ottaa huomioon, miten kallista vaikkapa chat-viestin lähettäminen kännykällä on. Lisäarvopalvelut ovat ilmestyneet melko huomaamattomasti osaksi tv:n tarjontaa. Ne edustavat uuden-

14 laista televisiota, jossa ohjelmasisältö voi olla muutakin kuin pelkkää kanavan lähettämää ennakkoon toteutettua ja käsikirjoitettua ohjelmaa. 14 Käsitellessäni journalistisia lisäarvopalveluita tässä työssä, rajaan pois palvelut, joiden tuotantoon ei kuulu edellä määriteltyä journalistista työprosessia. Viihteelliset lisäarvopalvelut tarkoittavat työssäni pelejä, jotka eivät sisällä journalistisen työprosessin muovaamaa tietoa. Viihteellisiin lisäarvopalveluihin kuuluvat myös kännyköiden soittoäänten tai logojen latauspalvelut. Joku voisi rajata saman tien esimerkiksi kaikki internetistä löytyvät pelit pois journalististen tuotteiden ryhmästä. Pelit voivat kuitenkin olla journalistisia tuotteita. Esimerkkiä ei tarvitse hakea kauempaa kuin omasta opinnäytteeni tuoteosasta, joka on peli. Sen toteuttamisessa olen tehnyt journalistista työtä tarkistanut faktoja, etsinyt tietoa tutkimuksista. Olen käynyt läpi lukuisia elintarvikkeisiin liittyviä tutkimuksia sekä lukenut aiheeseen liittyviä artikkeleita, etsien ja valiten niistä sopivaa ja ajankohtaista aineistoa peliini. Lopulta olen muotoillut keräämistäni tiedoista väitteitä, joihin pelaaja voi verrata omaa tietämystään Vuorovaikutteinen lisäarvopalvelu Interaktiivisuutta käytetään usein vuorovaikutteisuuden synonyymina. Käsitteillä on kuitenkin sävyero historiansa kautta. Vuorovaikutus on viestinnässä perinteisesti kuvannut tilannetta, jossa vähintään kaksi ihmistä viestii toisilleen. Uusmediatutkimuksen myötä käsitteen rinnalle on ilmaantunut interaktiivisuuden käsite kuvaamaan ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Näin interaktiivisuus viittaa yleensä jonkin koneen ominaisuuteen. Interaktiivisuus on uusmediatutkimuksessa myös asetettu välineen automaattiseksi ominaisuudeksi. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei mikään väline yksistään ole interaktiivinen, vaan sisältää ominaisuuksiensa kautta mahdollisuuksia interaktiivisuuteen. Jos välineen halutaan olevan vuorovaikutteinen, se tarvitsee käyttäjän vastapuolekseen. Näin ollen mikään väline ei ole siis suoraan vuorovaikutteinen tai interaktiivinen vaan sisältää mahdollisuuksia siihen. (Näränen, 1999, )

15 15 Kirsi Hannula-Stenqvistin mukaan vuorovaikutteisuuden käsite vaatii digi-tv:n ympäristössä tarkennuksen. Vuorovaikutteisuus voidaan ymmärtää katsojan mahdollisuutena vaikuttaa ohjelman sisältöön tai laatuun. Tähän vuorovaikutukseen ei lasketa äänenvoimakkuuden vaihtamisen kaltaista kaukosäätimen käyttöä. Katsojan pitää pystyä vaikuttamaan itse sisältöön, että vuorovaikutteisuuden kriteerit täyttyvät. Tämän lisäksi digi-tv tuo muutamia erikoispiirteitä. Koska vuorovaikutteisuus voi digi-tv:ssä tapahtua paikallisesti tai paluukanavan kautta, on se jaettava yksisuuntaiseen ja kaksisuuntaiseen vuorovaikutteisuuteen. Yksisuuntaisessa vuorovaikutustilanteessa katsojan digiboksiin on ladattu esimerkiksi peli, jota hän voi pelata vastaanottimessaan. Kaksisuuntaisessa tilanteessa katsojan tekemästä valinnasta menee tieto paluukanavaa pitkin ja sitä voidaan käyttää komentona lisämateriaalin lataamiseen tai vaikka käyttäjätietojen lähettämistä varten. Esimerkiksi, jos palvelussa pyydetään katsojaa äänestämään ja osallistuneiden katsojien tulokset näkyvät äänten lähettämisen jälkeen ruudulla. (Hannula-Stenqvist, 2001, ) Näränen esittelee Van Tasselin tekemän jaottelun interaktiivisen television mahdollisuuksista vuorovaikutteisuuteen. Sen neljä pääsuuntaa ovat kaupankäynti, virtuaalinen simulaatio (esimerkiksi pelit), vertailu (kuten äänestykset) sekä kirjeenvaihto (tv-käyttäjien välinen kirjeenvaihto ja keskustelu). (Näränen, 1999, 58.) 4.3 Yhteisö, lisäarvopalvelut ja vuorovaikutus Vuorovaikutteisuuden pohtiminen johti minut yhteisön käsitteen äärelle. Mietin miten vuorovaikutteisuus ja yhteisöt ovat sidoksissa toisiinsa ja toisaalta mitä ne merkitsevät tv-ohjelman katsojalle ja voisiko journalistinen lisäarvopalvelu hyötyä siitä jotenkin. Kuneliuksen mukaan mediavälitteisessä viestinnässä on kyse siitä, että se tuottaa todellisia yhteisöjä, että kuvitteellisia yhteisöjä saman sisällön äärelle ja rakentaa niiden identiteettiä. (Kunelius 1997, 17-18) Myös Veijo Hietalan mukaan television katselussa on kysymys yhteisöllisyyden kokemisesta. Tv:n ääreen kokoonnutaan, kuten aikoinaan kokoonnuttiin iltanuotion

16 16 ääreen kuuntelemaan tarinaa. Lisäksi televisio elää ikuista nykyhetkeä ja puhuttelee katsojaa suoraan, mikä vahvistaa katsojan kokemusta yhteisestä todellisuudesta (Hietala, 1993, ) Vaikka tämä pätee erityisesti analogisen television kaudella, uskallan soveltaa sitä myös digitaalisen puolelle. Kangaspunnan mukaan digi-tv ei muuta television perinteisiä katsomistottumuksia. Sen sisällöt tulevat perustumaan ohjelmien varaan, jotka luovat yhteisöllisyyttä. Interaktiivisuuden mahdollisuudet ja lisäarvopalvelut tuovat lisäksi mukaan uusia yhteisyysmuotoja. (Kangaspunta, 2003, 137.) Ohjelman luoman yhteisön viestinnällisten tarpeiden kartoittaminen tulee olemaan lisäarvopalvelun suunnittelussa tärkeää. Yhteisön keskinäisen viestinnän mahdollistaminen lisää käyttäjän sitoutumista ohjelman katsojaksi ja lisäarvopalvelun käyttäjäksi. Jos opinnäytteeni tuoteosana oleva peli olisi julkaistu MHP-palveluna, olisi se ollut yksisuuntaisesti vuorovaikutteinen. Sitä se on webissäkin julkaistuna: käyttäjä lataa pelin koneelleen pelaamista varten eikä peli tue käyttäjän mahdollisuutta viestiä sovelluksen avulla palvelun tarjoajaan päin. Tämä olisi tärkeä ominaisuus monipuolisemman vuorovaikutteisuuden aikaansaamisessa. Tekemistään valinnoista käyttäjä saa välitöntä palautetta, kuten tiedon siitä vastasiko hän oikein vai väärin esitettyyn väitteeseen. Tämän lisäksi hänellä on mahdollisuus klikata esille väitteeseen liittyvää lisätietoa ja siirtyä seuraavaan kysymykseen. Yhteisöllisyyden muodostamisen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole riittävää vuorovaikutteisuutta. Käyttäjälle täytyisi antaa esimerkiksi mahdollisuus vertailla valintojaan muiden käyttäjien valintojen kanssa. Yksinkertainen ratkaisu olisi rakentaa päivittyvä pistetaulukko, johon pelaajat saavat tuloksensa näkyviin. Tällaista ratkaisua käytetään yhdessä harvoista tämän hetkisistä digi-tv:n MHPpalveluista BumtsiBum! -ohjelman lisäarvopalvelussa, jossa käyttäjä lähettää pelituloksensa kännykällä operaattorille, josta tieto kulkeutuu ohjelman supertekstitv-sivulle digitv:n katsojien nähtäväksi. (Karppinen, 2004, seminaariesitys). Toinen vertailumahdollisuus olisi äänestäminen. Pelini käsitteli elintarvikkeita ja niiden tuotantoon liittyviä asioita, joten sen ohessa olisi voinut tarjota pelaajille

17 17 mahdollisuuden äänestää vaikkapa parasta ellintarviketta. Tai kuten ohjelman nettisivuilla, joilla sai äänestää, mihin syntiin on viimeksi langennut. Reaaliaikaisesti vastauksista koottu äänestystulos olisi näkynyt heti käyttäjän ruudulla ja näin hän olisi voinut suhteuttaa vastaustaan muiden käyttäjien vastaukseen ja samalla paikkaansa yhteisössä Vuorovaikutteisen ohjelman hahmottelu Edellä olemme käsitelleet vuorovaikutteisuutta ohjelmaan liitetyn lisäarvopalvelun kautta. Seuraavaksi yritän selvittää, olisiko itse ohjelman rakenteella minkäänlaisia edellytyksiä olla vuorovaikutteinen voisiko se reagoida käyttäjän valintoihin. Ongelmana on löytää sopiva raja katsojan mahdollisuudelle puuttua ohjelman kulkuun. Mitkä ovat ne vaikuttamisen mahdollisuudet, joita katsojalle olisi järkevä antaa journalistisen tuotteen rakenteen suhteen? Ainakaan dokumentti tai keskusteluohjelma ei voi edetä siten, että käyttäjä valitsee katsooko ensin keskikohdan ja sitten vasta alun ja lopun. Journalistiselle tuotteelle pyritään aina rakentamaan draaman kehitys, joka on mietitty alkuineen ja loppuineen. Draaman on toimittava, että katselukokemus olisi ihmiselle mielihyvää tuottavaa. Draaman kaaren vuoksi sisällön on dokumentissa tai keskusteluohjelmassa oltava lineaarinen. Lineaarisuus on tärkeää myös siinä tapauksessa, että myöhemmät tapahtumat perustuvat alussa olleisiin tapahtumiin. Keskusteluohjelmassa saatetaan myöhemmin viitata aiemmin kysyttyyn kysymykseen. Dokumenttiohjelmassa erilaisen lopun valitseminen ei tule kyseeseen. Ohjelmalla on oltava joku väite, jota sen osat tukevat. Lineaarisuutta ja tiukkaa rakennetta tukee myös journalistisen sisällön kannalta tärkeä näkökulman rajaaminen. Jos näkökulma on liian laaja, tulee ohjelmasta sietämätöntä katsottavaa. Siitä lähtee terävyys. Ohjelman näkökulmaan liittyy sen pääväittämä: mitä ohjelmalla halutaan sanoa. On oltava jokin väite, jota ohjelman osat tukevat. Näkökulman valinta sinällään voisi olla rajoitetusti katsojan päätettävissä. Ohjelman alussa voisi valita muutamasta vaihtoehdosta näkökulman, josta aihetta käsitellään. Sen jälkeen olisi mahdollista katsoa toi-

18 18 sesta näkökulmasta samaa aihetta. On selvää, että useamman näkökulman ohjelman tekeminen tulisi kalliimmaksi kuin tavallisen. Tuotannon rahoitus olisi ongelma, sillä tuskin moni katsoja olisi valmis maksamaan tällaisesta ohjelmasta. Suomalaiset ovat tottuneet maksuttomaan ohjelmatarjontaan tv-lupamaksulla pitäisi saada koko ohjelmatarjonta käyttöön. Ohjelma voitaisiin rakentaa lyhyistä kohtauksista, jotka vievät tarinaa eteenpäin. Kohtausten välissä olisi ajallisesti rajattu tauko, jonka aikana katsoja saisi vastata johonkin ohjelmasta esitettyyn kysymykseen. Tällainen lähestymistapa olisi mahdollista esimerkiksi keskusteluohjelmassa, joka olisi nauhoitettu etukäteen. Siihen leikattaisiin tauot sopiviin väleihin ja lisättäisiin keskustelun teemaan liittyviä kysymyksiä. Katsojien vastaukset voisivat näkyä reaaliajassa päivittyvänä tilastona supertekstitv:ssä ohjelman sivulla. Kyllä dokumentinkin voisi pilkkoa tämän kaltaisiin kohtauksiin. Ensimmäisenä tulee mieleen luontodokumentti, jossa tauolla kysyttäisiin katsojalta juuri nähdyn eläimen tuntomerkkejä. Kun vastaisi tietyn määrän oikein saisi ilmaiseksi ylimääräisen video-on-demand lähetyksen, jossa olisi lisämateriaalia dokumenttiin tai vaikka joku vanha dokumentti, jonka katsoja haluaisi nähdä uusintana. Kuvakulman valinta voisi myös olla sopiva keino journalistisen ohjelman vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi. Keskusteluohjelmassa saattaisi olla mielekästä antaa katsojan valita kuvakulma. Kuvakulmanvalinta olisi mielenkiintoista esimerkiksi tiukan väittelyn aikana, kun haluaisi nähdä kuuntelevan osapuolen reaktioita puhujan väitteisiin Yhteenveto Kun lähdin hahmottelemaan mielekästä journalistista sisältöä digi-tv:n lisäarvopalveluun, eteen tulivat vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteet. Kuten ilmeni, vuorovaikutteisuus on melko laajasti ymmärrettävissä. Yksinkertaisimmillaan se on napin painamista oikealla hetkellä ja monimutkaisimmillaan se sisältää ainakin käyttäjän tulkintaa journalistisesta aineistosta sekä siitä seuraa-

19 19 vaa keskustelua lisäarvopalvelun, toisten käyttäjien sekä ohjelmasisällön kanssa. Digi-tv:ssä yhteisöjen vuorovaikutustarpeiden ymmärtäminen tulee olemaan tärkeää. Journalistiset lisäarvopalvelut joutuvat kamppailemaan käyttäjien huomiosta lukuisten ohjelmista riippumattomien viihteellisten palveluiden kanssa. Jos taas ajatellaan yhteisyyden tuottamista ohjelmatuotannon näkökulmasta, se voi merkitä yhä voimistuvampaa asemaa erilaisille formaateille ja sarjoille. Kun sisällön muoto tiedetään tarkasti etukäteen, on helpompaa ja halvempaa tuottaa sen mukaiset lisäarvopalvelut. Lisäarvopalvelu tukee parhaimmillaan katsojan sitoutumista ohjelmaan. Erityyppisiä lisäarvopalveluita voidaan rakentaa julkaistavaksi jo ennen ohjelman esittämistä. Niiden avulla voitaisiin mainostaa tulevaa ohjelmaa ja saada katsojat kiinnostumaan. Ennakkoon julkaistuu lisäarvopalvelu voisi olla peli, joka versioitaisiin ohjelman esityksen jälkeen uudestaan. Uudessa versiossa ohjelmamainokset korvattaisiin vaikkapa linkillä ohjelman nettisivujen keskustelupalstalle. Tämän kaltainen pidemmän elinkaaren tavoittelu saattaakin olla pakollista journalistisen lisäarvopalvelun kohdalla. Ei ole kovin järkevää tuottaa massiivista lisäarvopalvelua, jos sen elinkaari rajoittuu ainoastaan ohjelman yhteen esityskertaan. Tämän päätelmän taustalla on ajatus siitä, että vuorovaikutteinen journalistinen lisäarvopalvelu ei ole pelkkä lisätietopalvelu, joka esittelee ohjelman aiheeseen liittyvää lisätietoa. Teksti-tv-tyyppisen lisätiedon tarjoaminen katsojalle ei tuo digi-tv:n interaktiivisuusmahdollisuuksiin mitään uutta. Toisaalta laajemman lisäarvopalvelun tuotantokustannukset saattavat pakottaa journalistin tyytymään tekstipohjaisiin lisäarvoihin. Vuorovaikutteisen journalistisen lisäarvopalvelun muoto on tällä hetkellä vielä rakentumisvaiheessa. Pelimäisiä sovelluksia ei ole juurikaan tehty. Tekemäni webiin sijoitettu lisäarvopalvelu on peli, joka olisi pienin muutoksin mahdollista siirtää MHP-palveluksi digi-tv:n puolelle. Sen vuorovaikutteisuus on kuitenkin määrällisesti ja laadullisesti melko rajallista, mikä tarkoittaa lyhyttä elinkaarta sen käytölle. Pelimäisen journalistisen sovelluksen esikuvaksi voisi nostaa Helsingin Sanomien muutama vuosi sitten tuottamat webortaasit. Niissä vuorovaikutteisuus oli toimivaa ja sisältö monipuolista äänineen, animaatioineen ja grafiikoineen. Ennen kuin MHP:llä kykenee tekemään samankaltaisia sisältöjä, on

20 tyydyttävä lisäarvopalveluihin, joissa on staattisia sisältöelementtejä, mikä puolestaan rajoittaa pelimäisyyden toteuttamiskeinoja. 20 Suuri kysymys television interaktiivisuutta pohtiessa on tietenkin se, tarvitseeko kukaan tätä ominaisuutta. Digi-tv:n kehittyessä katsomisen pitäisi muuttua käyttämiseksi. Televisiota ei ole totuttu käyttämään, muuta kuin virtakytkintä ja kanavanvaihto- sekä äänenvoimakkuusnappia painamalla. Muutaman vuoden kuluttua voidaan tuottaa monipuolisemmin katsojan kanssa kommunikoivia ohjelmia. Seppo Kangaspunnan mukaan vuorovaikutteisuuden odotetaan lisääntyvän vuoden 2007 jälkeen, kun analogiset lähetykset on lopetettu. Tuohon ajankohtaan asti talouksien hankkimat digiboksit ovat vielä pääosin paluukanavattomia eli yksisuuntaisia. Hän ei usko kaksisuuntaisten sovitinten yleistyvän ennen vuotta 2007, koska kuluttajat uskovat niiden tekniikan kehittyvän merkittävästi nykyisestä. Siksi he ostavat ensimmäiseksi digiboksikseen mahdollisimman halvan mallin ja odottavat kalliiden kaksisuuntaisten mallien kehittymistä ja hintojen laskua. (Kangaspunta 2004, seminaariesitys) Yhteisöjen vuorovaikutuksen tukeminen tulee olemaan ohjelman tekijälle tärkeää. Se on tärkeää, koska tv-yleisö jakautuu tulevaisuudessa yhä useammalle kanavalle. Ohjelmat muodostavat jo nyt löyhiä yhteisöjä eri puolilla Suomea olevista katsojista. Näiden yhteisöjen ainoa kohtaamispaikka tällä hetkellä ovat ruudun alalaidassa näkyvät tekstiviestit tai ohjelman web-sivujen keskustelupalstat. Kun tekniikka lähitulevaisuudessa mahdollistaa reaaliaikaisen keskinäisviestinnän ohjelman aikana ja vielä helposti kaukosäätimellä, madaltaa se huomattavasti katsojien osallistumista ohjelmayhteisön vuorovaikutukseen. Teknisesti on tietenkin vielä ratkaisematta se, miten tekstin tuottaminen tv-ruudulle onnistuisi kätevimmin. Nähtäväksi jää aletaanko televisiopaketteihin sisällyttää tulevaisuudessa tietokoneen näppäimistö.

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"?

1. Kysymys: Omistatko jo digiboksin? DIGITV-VALMIUS VALMIUS ON VIELÄ KOVIN MONELLA HANKKIMATTA, MUTTA En;54 kpl 36,0 % 1. Kysymys: Omistatko jo "digiboksin"? Kyllä;96 kpl 64,0 % Ensimmäisellä kysymyksellä tiedustelimme, että onko vastaajalla

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila Päivämäärä: 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TERMISTÖ 2 JOHDANTO 3 YHTEENVETO 1 4 MUUTOKSET 5 USEIN

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002. Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Horisontti 2020 Seinäjoki 23.4.2013 Sami Kurki Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24.4.2013 1 Arvioinnin kulkua - Vähintään 3 asiantuntijaa

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan

Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan Laitetoimittajat jäivät pahasti digi-tv:n jälkijunaan 5.11.2001 07:49 Reijo Holopainen Maailmanlaajuisen digi-tv:n rajapintastandardin - MHP:n - mukaisten vastaanottimien viivästyminen on antanut ohjelmistotyökalujen

Lisätiedot

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta.

1.11.2012 1(5) Palkkiot maksetaan ohjelman todellisen pituuden mukaan kultakin alkavalta minuutilta. 1.11.2012 1(5) TELEVISION PALKKIOT 1.11.2012 ALKAEN Ohjelmat on jaettu palkkioitten kannalta ajankäytön ja vaativuuden perusteella jäljempänä oleviin ryhmiin. Palkkion määrityksessä otetaan huomioon, mitä

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu Toimintaympäristön muutoksesta SSYK-hanke PLP/Joensuu Toimintaympäristöstä tänään Muutoksia, jotka vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen Muutoksia, jotka vaikuttavat kirjastotyön osaamisvaateisiin Muutoksia,

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

ZA4729. Flash Eurobarometer 199 (Audio Visual Policy) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4729. Flash Eurobarometer 199 (Audio Visual Policy) Country Specific Questionnaire Finland ZA4729 Flash Eurobarometer 199 (Audio Visual Policy) Country Specific Questionnaire Finland FL-199 Audio Visual Policy D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [00] [KIELTÄYTYMINEN/EI VASTAUSTA] [END

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto

Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista. Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv-palvelujen valvonnan ajankohtaisista asioista Kehityspäällikkö Harri Rasilainen, Viestintävirasto Viestintäviraston puheenvuoro tv palvelujen valvonnan ajankohtaisista

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen 3.11.2014 GeroInno Kirsi Anthoni, kirsi.anthoni@metropolia.fi Krista Kitti, krista.kitti@metropolia.fi

Lisätiedot

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa 01.02.2011 Karjalainen Kaarina 1 Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa Axiell on antanut oman ohjeensa nimeltä Aikakauslehdet, jossa on lyhyesti selostettu saapumisvalvonta

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Finnfoam tuotekirjaston asennusohje. Asennus ja rekisteröintiohje

Finnfoam tuotekirjaston asennusohje. Asennus ja rekisteröintiohje Finnfoam tuotekirjaston asennusohje Asennus ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Lataa asennuspaketti 4 2. Zip-tiedoston purku ja sovelluksen asennus 4 3. Sovelluksen rekisteröinti 8 4. Sisällön lataus 10

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 1 Versio 2.1 NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 2(10) Tervetuloa Netikka TV:n käyttäjäksi! Tervetuloa käyttämään Anvian Netikka TV -palvelua. Onnittelemme sinua hyvästä valinnasta! Palvelu antaa

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

Kodu Ohjeet. Jos päivityksiä ei löydy niin ohjelma alkaa latautumaan normaalisti.

Kodu Ohjeet. Jos päivityksiä ei löydy niin ohjelma alkaa latautumaan normaalisti. 1 Kodu Ohjeet Kodun käynnistys - Kodu peli kun on asennettu ja hienosäädetty omalle koneelle kohdilleen, niin sitten ei muutakuin pelaamaan / tekemään pelejä. Vihreästä Kodu kuvakkeesta pääset aloittamaan.

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ

BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ BKOOL LANSEERAA ONE N, EDULLISIMMAN HARJOITUSVASTUKSENSA, JOSSA ON VOIMISTUVA AJOVASTUSKÄYRÄ Mukana entistä kehittyneempi polkemisen tunne ja sisäänrakennettu simulaattori Madrid (4.8.2015), Bkool, interaktiivista

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen ILMAINEN Lukimat-verkkopalvelun (www.lukimat.fi) kautta saatava tietokonepeli EKAPELI-MATIKKA Ekapeli-Matikka on tarkoitettu

Lisätiedot

Adprofit junior. Alko

Adprofit junior. Alko 16 20 Adprofit junior Alko Lähtötilanne Alkon vastuullisuustyö puheenaiheeksi tunnettuuden nostaminen ja kuluttajien osallistaminen Haaste Tapa, jolla vastuullisuustyöstä perinteisesti pyritään kertomaan,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena

Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Työvälineenä Treffikello - keskustelumenetelmä 2. Alustus työpajaan - Konkreettisia esimerkkejä

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot