Meidän media. Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meidän media. Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen"

Transkriptio

1 Meidän media Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen

2 Meidän media Ohjaajan opas alle 10-vuotiaiden lasten mediakasvatukseen Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Käsikirjoitus: Saara Pääjärvi, lastentarhanopettaja Toimittaneet: Suvi Tuominen, nuorisotyön suunnittelija (MLL) Teemu Kammonen, suunnittelija (MLL) Muu työryhmä: Anu Mustonen, psykologian tohtori (Jyväskylän yliopisto) Marie Rautava, ohjelmajohtaja (MLL) Sanna Spišák, mediakasvatuksen suunnittelija (MLL) Ulkoasu ja taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Jarkko Mikkonen Paino? 2010

3 Johdanto Radio soittaa keittiössä listahittejä, kun lapsi aloittaa aamunsa mainoksista tutuilla muroilla. Pian pieni koululainen heittää selkään Prätkähiiri-repun ja kiirehtii kouluun jutellakseen kavereiden kanssa uusimmasta Pixar-animaatiosta. Koulussa luetaan kirjoja ja etsitään tietoja internetistä, välitunnilla otetaan muutama erä leikkitaistelua ninjakilpikonnatyyliin. Kotimatkalla lapsi ohittaa kymmeniä kadunvarsimainoksia ja juoksee postilaatikolle napatakseen tuoreeltaan uusimman Aku Ankan. Illalla perheen lapset kinastelevat tietokoneella pelivuoroista samalla, kun vanhemmat kauhistelevat tv-uutisten synkkiä talousennusteita. Ennen nukkumaanmenoa jutellaan vielä koko perhe nettipuhelun välityksellä mummon ja ukin kanssa. Harjattuaan hampaansa Disney-harjalla lapsi pukee päällensä Pokémon-pyjaman ja nukahtaa Nalle Puh -lakanoiden väliin Hessu Hopo -yövalon turvallisessa hohteessa. On taas eletty yksi tavallinen päivä lapsena mediakulttuurissa. Media on läsnä kaikkialla, mutta missä on mediakasvatus? Lapset omaksuvat uudet laitteet ja sisällöt lapsuuden suoraviivaisella mutkattomuudella, mutta vanhemmat ja ammattikasvattajat saattavat kokea hämmennystä uusien teknologioiden ja ilmiöiden keskellä. Miten mediakasvattaa, kun koko sana tuntuu vieraalta? Uusien haasteiden edessä on syytä pysähtyä, mutta ei lamaantua. Media ja lapsuus mediatuotteiden keskellä eivät ole uusia asioita, vain teknologian ja tuotteiden määrä on uutta. Jo useat sukupolvet ovat vuorollaan käyneet läpi samat visaiset pulmat: miten opettaa lapselle toden ja tarun ero, entä kuinka ohjata lapsi tekemään itselleen parhaita valintoja, huomioimaan muut ihmiset ja kehittymään tasapainoiseksi ihmiseksi. Tämän materiaalin tehtävänä on toimia ohjaajan apuna: taustatietona sekä keskustelun, ajatusten ja käytännön toiminnan virikkeenä. Materiaali tarjoaa työkaluja pienten lasten mediakasvatukseen niin vanhempien kuin lasten itsensäkin kanssa. Media saattaa kasvattajista tuntua lapsia uhkaavalta kasvottomalta massalta, mutta juuri siksi on korkea aika ottaa haaste vastaan ja valjastaa mediatuotteet toimimaan perheiden hyväksi. Tämän aineiston tarkoituksena onkin nostaa esiin nimenomaan aikuisten ja lasten yhteinen tekeminen median parissa. Lisäksi on tärkeää muistaa ja muistuttaa, että media ei ole yhtä kuin tietokoneet ja televisiot: Media on myös satukirjoja, valokuvia, musiikkia ja paljon muuta. Oikein ja kohtuudella käytettynä eri mediat voivat tarjota annettavaa niin lapsen omaan kuin perheen yhteiseenkin kasvuun sekä iloiseen rentoon olemiseen. Aineiston tehtäviä voi hyödyntää esimerkiksi MLL:n perhekerhoissa ja -kahviloissa. [Mediataidot ovat] kykyä hankkia tietoa medialla ja mediasta; lukea erilaisia mediatekstejä; eritellä ja tulkita erilaisia mediasisältöjä; hallita medialaitteita; viestiä ja ilmaista itseään eri mediavälinein; valita itselleen sopivia medioita ja sisältöjä; arvioida ja analysoida vastaanottamaansa tietoa ja viihdettä; olla vuorovaikutuksessa median avulla ja toimia aktiivisesti omassa yhteisössä. Stakes 2008, 7. Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 1

4 Hengitämme mediaa Yksikertaisimmillaan sana media kääntyy suomalaisittain viestimiksi, mutta määritelmä on nyttemmin käynyt liian suppeaksi. Yleisesti median käsitteen nähdään sisältävän sekä mediavälineitä että mediatuotteita, esimerkiksi siis niin televisiolaitteen kuin -ohjelmatkin. Media on niin monessa mukana, että voi olla perusteltua ajatella mediaa ennemminkin elinympäristönä kuin erillisten välineiden kautta. Koska medialla on nyky-yhteiskunnassa niin keskeinen rooli, puhutaan kulttuuristamme mediakulttuurina. Mediaa on kaikkialla, ja ihmiset kuljettavat sitä mukanaan, esimerkiksi lapset leikeissään ja aikuiset kahvipöytäkeskusteluissaan. Mediakulttuurissa toimiakseen ihmisen on hallittava sitä, ja hallinnan apuna toimivat mediataidot. Mitä mediakasvatus on? Vaikka mediakasvatus on jossain määrin luonnollisesti yhteydessä mediavälineisiin, on mediakasvatus pääasiassa kasvatusta elämään mediakulttuurissa. Entisaikaan oli tärkeää osata metsästää ja kalastaa, mediakulttuurissa on tärkeää osata käyttää mediaa omaksi iloksi ja hyödyksi. Tätä varten tarvitaan taitoja paitsi erilaisten laitteiden ja sisältöjen käsittelyyn, myös itse tekemiseen, kokemiseen ja tulkitsemiseen. Kaikenkattavan mediakulttuurin ulkopuolelle ei voi jättäytyä, joten lapsuuskaan ei ole mediaton aikakausi. Kaikilla meillä on jonkinlainen suhde mediaan ja omat tapamme käyttää sitä. Mediakasvatus kohdistuu nimenomaan mediasuhteeseen ja sen tavoitteena on tukea lapsen kasvua median parissa. Mediakasvatuksen avulla lapsi oppii kasvaessaan itse säätelemään omaa mediasuhdettaan. Koska pieni lapsi ei vielä ole valmis ottamaan vastuuta omasta mediankäytöstään, kasvattajan on toimittava lapsen tulkkina mediaympäristössä. Vaikka media onkin nykyajan lapsille tärkeä kasvuympäristö, koetaan merkityksellisimmät ja tärkeimmät kokemukset aina läheisimmissä ihmissuhteissa. Jotta lapsi voisi kehittyä taitavaksi mediankäyttäjäksi, hän tarvitsee kasvurauhaa ja turvallisia aikuisia ympärilleen. Kasvattajat arastelevat usein turhaan mediakasvatusta ja kuvittelevat sen vaativan monimutkaisia laitteita ja teknistä tietämystä. Pelko on turha: jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus toimia mediakasvattajana. Mediakasvatuksen perimmäiset kysymykset ovat kasvatuksellisia. Vaikka lapsi olisi teknisesti hyvinkin näppärä, hänellä ei ole aikuisen arviointikykyä ja psykologista valmiutta käsitellä vaikeita asioita. Käytännön mediakasvatus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsi ja vanhempi käyttävät mediaa yhdessä ja keskustelevat esiin nousevista teemoista. Vanhemmat ovat vastuussa siitä, mitä lapsi näkee tai kuulee kotonaan. Selkeät ja perustellut rajat auttavat lasta myöhemmin itse suunnittelemaan mediankäyttöään. Media on kaikkialla. Myös mediakasvatuksen on siirryttävä arkeen, sinne, missä lapset ja kasvattajat ovat. Arkipäivän kasvatusta ei voida korvata kerran vuodessa järjestettävällä päiväkodin teemapäivällä, eikä kasvattaja voi sysätä kasvatusvastuuta ulkopuolisille media-asiantuntijoille. Vierailevat ekspertit eivät ole paikalla silloin, kun lapsi haluaa pelata tietokoneella tai on nähnyt painajaisia Muumien Haisulista. Mediakasvatus on siis kaikkien kasvattajien asia! 2

5 Lapsuus mediakulttuurissa media lastenkulttuurissa Media ja tarinat ovat tärkeä osa lapsuutta, esimerkiksi satuja on kerrottu lapsille aina. Nykypäivän lapsi on syntynyt audiovisuaalisen ja digitaalisen median aikakaudella, ja lapselle medialaitteiden käyttö on luonteva osa elämää. Lapsi on aktiivinen toimija suhteessaan mediaan, ja tekee alusta asti myös omatoimisia mediavalintoja. Media tuottaa lapselle arvokkaita tietoja, taitoja, seuraa ja elämyksiä. Suosikkiohjelmat, lempikirjat ja yhteiset sankarihahmot ovat lapsille tärkeitä puheenaiheita, luovat kokonaisille sukupolville yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ovat hyvien leikkien perusta. Media on tärkeää lastenkulttuuria: lastenlaulut ja -elokuvat tavoittavat perheiden pienimmät median välityksellä. Esteettisesti vaikuttavat mediakokemukset herkistävät lapsen kykyä nähdä kauneutta ympärillään ja herättävät kiinnostuksen taiteeseen ja itse tekemiseen. Media mahdollistaa yhä useammilla tavoilla lasten oman itseilmaisun. Lapset itse voivat valokuvata, säveltää musiikkia, julkaista omaa nettilehteä ja tehdä paljon muuta median parissa. Myös lapsilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin, ja aikuisen avulla pienetkin voivat saada äänensä kuuluviin median kautta. Lasten omaa kulttuuria tulee kunnioittaa: kaiken mediatoiminnan ei tarvitse olla aikuisten silmissä järkevää ollakseen hyvää. Lapsuuden maailma ei ole aina järkevä, vaan myös hassu ja satumainen. Vaikka valtiollisten suunnitelmien tasolla puhutaan tietoyhteiskuntavalmiuksista, lapselle media on leikkiä, kokeilemista ja elämyksiä. Ilo on arvo itsessään! 3

6 Isoksi yhdessä yössä? Kasvamisen psykologiaa Lapsen kasvaminen on aina yksilöllistä, ja jokainen lapsi on myös mediankäyttäjänä omanlaisensa. Kaikki lapsen havainnot ja tulkinnat perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Mitä turvallisemmassa ympäristössä lapsi kasvaa, ja mitä enemmän hän saa tukea ja ymmärrystä osakseen lähipiiriltään, sitä paremmin lapsi on myös varustautunut mahdollisia median aiheuttamia uhkia vastaan. Lasten psykologinen kehitys noudattelee tiettyjä vaiheita. Lapsen ikä vaikuttaa paljon siihen, millaisena lapsi mediasisällöt näkee ja mitä hän on valmis kokemaan. Perheen mediapäiväkirjan pitäminen on hyvä tapa tutkia lapsen suhdetta viestimiin. Kotona pidettävien mediapäiväkirjojen avulla voi pohtia, minkälaista mediakasvatustoimintaa kannattaa järjestää. Päiväkirjan avulla myös vanhempien on helpompi huomata, minkälaisia tottumuksia heidän kotonaan on. Ohjeet päiväkirjan pitoon löytyvät tämän oppaan sivulta 27. Vauvasta leikki-ikään. Alle 3-vuotias ja media Lapsen mediaseikkailu alkaa jo kohdussa, sillä raskauden loppuvaiheessa sikiö kuulee myös ulkomaailman ääniä. Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva keskittyy mielellään katselemaan kuvia, ja etenkin iloisia ihmiskasvoja muistuttavat kuvat ovat vauvasta kiinnostavia. Lapsen varsinaiset mediakokemukset alkavat yleensä kuvakirjoista, mutta perheen toimiin osallistuessaan jo pienikin lapsi tutustuu myös muihin käytössä oleviin mediavälineisiin. Alle 3-vuotiaalle lapselle media on pääosin jäsentymätöntä kokemusvirtaa, ja audiovisuaalinen media kuvitellaan niin todelliseksi, että moni taapero ajattelee televisiohahmojen todella asuvan laitteen sisällä. Lapsen ajattelu on vielä hyvin konkreettista ja asioiden pysyvyyden sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen niin vaillinaista, että lapsen on usein vaikea seurata tarinoiden monimutkaisia juonia. Taaperoikäisen lapsen vanhempien onkin tärkeää suojata lasta liialliselta mediatulvalta, ja mahdollisten audiovisuaalisten mediakokemusten olisi syytä olla lyhytkestoisia ja tunnelmaltaan rauhallisia. Voimakkaat ääni- ja kuvaefektit, pimeä ja vieraat hahmot voivat pelästyttää pieniä. Taaperon kanssa ei tarvitse kiirehtiä esimerkiksi konsertteihin tai teatteriin. Koska lapsi ei vielä kykene sanallistamaan tunteitaan ja ajatuksiaan, aikuisen on hyvä olla mediakokemuksissa mukana nimeämässä lapselle asioita ja tilanteita. Alle 3-vuotiaan psykologisen kehityksen keskeisiä teemoja ovat perusluottamuksen kehittyminen ja tunnetaitojen alkeiden rakentuminen, joita opitaan aidosti vain lähisuhteissa. Lapsi ei menetä mitään olennaista, vaikka ei olisikaan tekemisissä mediateknologian kanssa, mutta ikätasolle sopivat mediakokemukset ovat lapselle turvallisia ja häntä kehittäviä elämyksiä. 4

7 Pienikin nauttii mediasta! Ehdotuksia alle 3-vuotiaiden mediakasvatukseen kerhossa ja kotona: Ota lapsi syliisi ja katselkaa kuvakirjoja. Nimetkää yhdessä näkemäänne. Näin lapsi kehittää sanavarastoaan ja tutustuu kirjaan mediana. Paksusivuisia pahvisia tai kankaisia kirjoja lapsi saa itse huoletta tutkia ja maistella. Tutustukaa erilaisiin musiikin lajeihin. Laulakaa, tanssikaa ja eläytykää musiikkiin. Aikuisen avulla pienikin lapsi tunnistaa musiikissa erilaisia tunnelmia ja voi ilmasta itseään laulun ja liikkeen tapailun lisäksi vaikkapa taputtamalla tai rytmisoittimin. Tutkikaa valokuvia ja tunnistakaa niissä esiintyviä asioita, tunnetiloja, paikkoja jne. Lapsi voi tuoda myös omia tai perheensä kuvia yhdessä tarkasteltavaksi. Leikki-ikäinen median maailmassa 3 6-vuotiaiden leikki-ikäisten maailma on täynnä taikaa ja satua! Mielikuvitus on rikkaimmillaan ja elämykset koetaan voimakkaina. Tässä iässä tarinat ovat vetovoimaisia ja leikit monipuolisia, toisaalta lapsi pelästyy herkästi etenkin vahvoja visuaalisia esityksiä. 3-vuotiaasta alkaen lapsi alkaa ymmärtää median muotokieltä ja esitystapoja. Lapsi erottaa piirretyt uutisista. Mediaelämykset muuttuvat jäsentyneemmiksi, kun lapsi ymmärtää asioiden pysyvyyden ja säilyvyyden. Pysyvyyden käsittäminen on kehittynyt pikkuhiljaa toiselta ikävuodelta alkaen ja tarkoittaa, että lapsi ymmärtää esineen olevan yhä olemassa, vaikka se ei olisikaan koko ajan näkyvissä. Säilyvyys puolestaan kuvaa sitä, että asioilla ja ilmiöillä on tiettyjä perusominaisuuksia, jotka pysyvät samana, vaikka olosuhteet muuttuvat erilaisiksi. Säilyvyyden ymmärtäminen kehittyy noin 5-vuotiaasta alkaen, ja se auttaa lasta erottamaan toden ja tarun toisistaan, mikä puolestaan tekee mediakokemuksista vähemmän pelottavia. Noin 5-vuotiaasta alkaen ajattelu muuttuu skemaattiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että lapsi tulkitsee kokemaansa valmiiden mallien ja mielikuvien avulla. Tämä on erittäin merkittävää median tulkitsemisen kannalta, sillä tutut mallit mahdollistavat tarinan juonen seuraamisen ja omien tarinoiden kehittelemisen. Eri mediasisältöjen luokittelu niiden ominaispiirteiden mukaan auttaa erottamaan mediaesitysten lajityyppejä toisistaan ja selventää faktan ja fiktion eroa. Myös ymmärrys tarinoiden tehokeinoista, huumorista ja eri hahmojen tarkoitusperistä syvenee. Vinkkejä faktan ja fiktion eron käsittelemiseen leikki-ikäisten kanssa: Lukekaa tai katselkaa jokin mediaesitys, ja keskustelkaa aiheesta. Mikä voisi olla totta, mikä ei? Miksi? Aikuinen saduttaa lapsia, minkä pohjalta tehdään itse piirretään paperinukkeja ja tehdään oma pöytäteatteriesitys tai animaatio (www.mediametka.fi -> Metkula). Keskustellaan siitä, että myös elokuvat ja televisio-ohjelmat ovat jonkun keksimiä tarinoita. Totta vai tarua -leikki: Jokainen keksii vuorolla väittämän, ja toiset tekevät kysymyksiä, joiden avulla yritetään päätellä, onko väite totta vai ei. Pienempien lasten kanssa aikuinen voi esittää väittämät ja lapset esittävät kysymyksiä. 5

8 Pienet koululaiset ja ihanan kiehtova media Kun lapsi kasvaa esikoulu- ja kouluikään, hänen kokemus- ja elämismaailmansa laajenee huimasti. Ystävyyssuhteet muuttuvat entistä tärkeämmäksi, minkä vuoksi kaveripiiri aiheuttaa painetta myös lapsen mediavalintoihin. Kouluikäiset lapset viettävät aiempaa enemmän aikaa ilman aikuisen seuraa, joten aika, jonka lapsi viettää yksin median parissa, lisääntyy tavallisesti jonkin verran. Tällöin aikuinen ei enää voi täysin yksin päättää, mitä mediaa lapsi kuluttaa, vaan rooli vaihtuu valintojen tekijästä valintojen ohjaajaksi. Lukutaito on merkittävä harppaus lapsen mediamaailman laajenemisessa, sillä lukutaitoinen lapsi voi käyttää itse yhä useampaa mediavälinettä. Alakoululainen onkin usein varsinainen media-ahmatti: innokas pelaaja, lukija ja television katsoja. Taito käyttää erilaisia medialaitteita kehittyy harppauksin, mutta kyky käsittää mediasisältöjä ei synny teknisestä näppäryydestä. Aikuisen tukea tarvitaan yhä median viestien ja niiden herättämisen tunnereaktioiden tulkitsemisessa. Psykologisessa kehityksessä tärkeitä etappeja ovat kyky tunnistaa usean eri toimijan näkökulmia yhtä aikaa sekä tunnistaa yleisiä toimintatapoja ja periaatteita. Merkittävää on, että kouluiässä mediaa ei enää kuvitella ikkunaksi todellisuuteen, vaan lapsella on valmiudet ymmärtää mediaesitykset valikoiduksi ja tuotetuksi sisällöksi. Lapsi erottaa jo tavallisia ohjelmatyyppejä ja ymmärtää mainokset kaupallisiksi vaikutusyrityksiksi. Kuitenkin esimerkiksi tosi-tv:n totuudellisuutta lapsen on vaikea arvioida ja internetissä pelien sisään rakennetut lelumainokset sulautuvat lapsen mielessä osaksi peliä. Samoin huumori on tuttu tehokeino, mutta sen monimutkaisemmat muodot, kuten ironia ja satiiri, ovat lapselle usein liian vaikeita ymmärtää. Lapsi nauttii huumorista, kunhan vain pystyy ymmärtämään vitsin. Tässä iässä lapsi käsittää, että erilaisilla kuvakulmilla on vaikutusta siihen, miltä esine tai asia näyttää. Toisin sanoen lapsi ymmärtää jo mediasisältöjen yleispiirteitä, mutta hienosävyisten nyanssien erottelutaito on vasta kehittymässä. Lapsen moraalinen kehitys on vaiheessa, jossa säännöt ja yleinen hyväksyntä määrittelevät oikean ja väärän, ja lapsen voi olla vaikea suhtautua kriittisesti mediasankareiden kyseenalaisiin toimintatapoihin. Aikuista tarvitaan herättämään keskustelua eettisistä ja moraalisista valinnoista. Valitkaa käsittelyyn satu tai elokuva, ja tarkastelkaa sankarin tekoja oikean ja väärän näkökulmasta: miten tarina muuttuisi, jos sankari tekisikin toisenlaisia valintoja? Näytelkää itse kuviteltu jatko tarinaan. Lisää tehtäväideoita kirjasta Ruhala, A., Ritokoski, M. & Niinistö, H. (2008) Mediametkaa! Osa 3 Mediakasvatus, eettisyys ja uskonnolliset ilmiöt. BTJ Finland. 6

9 Media kasvuympäristönä Leikisti totta Media on lapselle ensisijaisesti ilon lähde! Sadut ja muut mediasisällöt saavat mielikuvituksen lentämään, ja lapset voivat leikeissään kehitellä mediasisältöjä alkuperäistä esitystä huomattavasti pidemmälle, mikäli aikuinen tarjoaa leikille mahdollisuuden, aikaa ja tilaa. Suuri osa leluista liittyy nykyään tavalla tai toisella mediaan, mutta media siirtyy leikkiin myös oheistuotteiden ulkopuolella. Mediasisällöt voivat rikastuttaa leikkiä monella tavalla. Esimerkiksi perinteistä hippaa voi muunnella lähestulkoon loputtomiin, ja monilla pihoilla leikitäänkin Aku Ankka- tai Muumi-hippaa (ks. Satuhippa sivulta 26.) Lapsi ei tee eroa muun maailman ja mediamaailman välillä, vaan omaksuu leikkiinsä aineksia yhtälailla televisio-ohjelmasta kuin vanhempiensa ammateista. Toisinaan aikuisia kuitenkin huolestuttaa se, että lapset eivät käytä omaa mielikuvitustaan, vaan leikkivät ainoastaan mediasta opittujen kaavojen mukaan. Suosikkihahmosta ei lasta kannata alkaa väkisin vieroittaa, mutta aikuinen voi laventaa leikkivalikoimaa esimerkiksi ehdottamalla, josko supersankari tällä kertaa lähtisikin vaikkapa rakentamaan majaa, tai jos pelattaisiin tai luettaisiin yhdessä jotain. Leikki on lapsen pääasiallinen oppimismuoto. Medialeikeissä lapsi oppii sekä yleisiä motorisia, ajattelun ja sosiaalisia taitoja että median toimintatapojen ja erilaisia ilmentymien tutkimista. Leikkiä havainnoivalla aikuisella on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kurkistamaan lapsen maailmaan. Leikkiessään lapsi käy läpi itselleen tärkeitä asioita, joten aikuinen voi leikkiä seuraamalla huomata myös paljon sellaista, joka muuten jäisi piiloon. Leikeistä voidaan saada myös loistavia ideoita lasten omaan mediatuottamiseen. Lisää tietoa leikistä mediamaailmassa teoksessa: Piironen, L. (toim.) (2004) Leikin pikkujättiläinen. WSOY. Lisää tietoa lasten kaupallisesta mediakulttuurista: Lehtimäki, H. & Suoranta, J. (toim.) (2006) Kasvattajan brändikirja. Finn Lectura. Media ja minä Minäkuva eli käsitys itsestä muokkautuu läpi koko elämän. Identiteetti rakentuu erityisesti suhteessa muihin ihmisiin ja ihmisryhmiin, joten tärkeitä identiteettityön rakennusaineita ovat paitsi lähisuhteet, kuten perhe ja ystäväpiiri, nykyään yhä enemmän myös mediasisällöt. Identiteetti toimii toisaalta myös mediavalintoja ohjaavana tekijänä: Jos esimerkiksi lapsi mieltää itsensä araksi, hän kenties välttelee tietoisesti pelottavia televisio-ohjelmia. Sukupuoli-identiteettiään hakeva lapsi haluaa varmistua, että kyseessä on tyttöjen ohjelma tai poikien ohjelma. Varhaisnuori taas on tarkka siitä, ettei seuraa lastenohjelmia. Heppatyttö taas haalii itselleen kaikki mahdolliset hevosaiheiset kirjat, lehdet ja elokuvat. Kun arkipuheessa otetaan puheeksi median vaikutus minäkuvaan, negatiiviset puolet nousevat vahvasti esille. Ylivoimaiset ihannehahmot voivat aiheuttaa itsetunto-ongelmia, jopa syömishäiriöitä tai masennusta, kun san- 7

10 karin luonnottoman lihaksikkuuden, laihuuden, rikkauden tai muun tavoitellun ominaisuuden havaitaan olevan itseltä saavuttamattomissa. Mustavalkoista maailmankuvaa edustavat väkivaltaiset toimintasankarit puolestaan opettavat lapsille eettisesti kestämättömiä toimintaperiaatteita. Median mallit vaativat siis kriittisyyttä, kun ne tarjoavat väkivaltaista toimintatapaa, ylikorostunutta seksuaalisuutta tai ylivoimaisia menestymisen tai kauneuden tavoitteita. Leikki-ikäinen tarvitsee tarinaan selkeät roolimallit: hyvikset ja pahikset kamppailevat, ja paha saa palkkansa. Nuoruusiässä, jolloin ihmiskuva monipuolistuu, kaavamaiset mallit eivät kelpaa. Samastuminen roolihahmoihin on tärkeää, sillä se mahdollistaa maailman tarkastelun erilaisissa rooleissa. Samastumalla idoliin voidaan vahvistaa omaa itsetuntoa ja ikään kuin imeä osa sankarin hyvistä ominaisuuksista itseensä. Esimerkiksi pikkutyttö voi tuntea itsensä erityisen vahvaksi ja pystyväksi luettuaan Peppi Pitkätossua. Lisäksi omat mediavalinnat ovat voimauttavia, sillä niillä voidaan tuoda julki sekä omia yksiköllisiä mieltymyksiä ja mielipiteitä että osallisuutta yhteisistä arvoista. Varsinkin kouluikäisille lapsille ja nuorille on tärkeä kokea kuuluvansa osaksi ryhmää, ja usein nämä ryhmät muodostuvat mediasisältöjen tai alakulttuurien sivutuotteina. Lapsen kehityksessä lähipiirin ihmisten mallit ovat aina tärkeämpiä kuin median mallit. Myös median viestejä tulkitaan lähipiirin ihmisten reaktioiden kautta. Myönteinen ja läheinen vuorovaikutus oman perheen kanssa opettaa lapselle tämän olevan arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Myönteinen vuorovaikutus luo pohjan vahvalle itsetunnolle ja kantaa lasta myös tulevaisuudessa. Terve itsetunto auttaa lasta asettamaan mediasta tulevat ulkonäköpaineet ja rooliodotukset oikeisiin mittasuhteisiin. Media on tunteiden vuoristorataa Mainosten ja viihteen toimintatapojen ymmärtäminen vaatii ymmärrystä siitä, mikä vetoaa katsojien tunteisiin. Jo pienen lapsen kanssa voi keskustella siitä, mikä tarinassa oli pelottavaa, jännittävää ja huvittavaa, sekä minkälaiset kuvat ja äänet vetosivat lapsen tunteisiin? Muista, että lapsen omalle tunnekokemukselle tulee jättää tilaa. Kaikkea ei tarvitse analysoida läpikotaisin, mediasta on lupa myös nauttia! 8

11 Media on viihdemylly, joka tuottaa jatkuvalla syötöllä elämyksiä ja tunteisiin vetoavia kokemuksia. Lapset innostuvat mukaansatempaavien tarinoiden maailmasta ja voimakas mielikuvitus saa tilanteet tuntumaan aidoilta. Tunne-elämän kehitys ja jäsentyminen sekä tunteiden hallinnan opetteleminen ovat lapsuuden keskeisiä kehitystehtäviä, joten elämykset ovat lapsille hyvin tärkeitä. Kun lapsi voi kokea tunne-elämyksiä omalle kehitystasolleen sopivalla tavalla, median tunnevaikutukset ovat pääosin positiivisia. Tunnepitoiset tarinat mahdollistavat vaikeiden tunteiden ja tilanteiden turvallisen käsittelemisen ja muistuttavat siitä, että elämään kuuluu mieluisten tunteiden lisäksi myös surua, pelkoa ja epävarmuuden hetkiä. Empatiakyky kehittyy, kun lapsi eläytyy mediatarinan kautta toisen henkilön näkökulmaan. Joskus median tunnevyörytys on kuitenkin lapselle liikaa. Ikä- ja kehitystasolle sopimattomat sisällöt voivat pelästyttää lasta. Herkkä lapsi voi kokea liian hurjaksi sellaisenkin sisällön, joka toiselle samanikäiselle on aivan sopivaa. Liialliset elämykset ja jatkuvasti voimistuvat kokemukset voivat turruttaa tunnemaailman. Sen seurauksena voi olla muun muassa empatiakyvyn ja myötätunnon hiipumista. Jotta kokemukset pysyisivät kohtuullisina, aikuisen on asetettava mediankäytölle niin ajallisia kuin sisällöllisiä. Kerää koko sarja! Järjestäkää tuotesijoittelun paljastamistalkoot: Kuinka monta tuotemerkkiä elokuvasta tai tv-sarjan jaksosta osaamme tunnistaa? Lisää ideoita mainonnan käsittelyyn Metkan Noin kymmenen askelta -aineistoista Tutustu myös Kuluttajaviraston Lapsi kuluttajana -teemaosioon: Tämän päivän maailmassa ei mainoksilta voi välttyä. Radio, televisio, lehdet ja internet tulvivat mainoksia. Mainoksia kannetaan koteihin, ja kadunvarret on pilkutettu mainosjulisteilla. Lapset ovat kasvava kuluttajaryhmä, jolla on yhä suurempi vaikutus perheen ostopäätöksiin. Lapsia houkutellaan kiinnostumaan myös sellaisista tuotteista, joiden ostaminen on ennen ollut puhtaasti vanhempien harteilla. Esimerkiksi pesujauheiden kylkiäisenä on yhä useammin leluja tai muita lapsiin vetoavia tuotteita. Lapset ovat itsekin käveleviä mainoksia, sillä harvalla suomalaislapsella ei ole ainuttakaan vaatetta tai lelua, jota ei koristaisi mediahahmon kuva. Lapset mainostavat oheistuotteiden avulla 9

12 monimerkityksellisyyttä. Lapsia on vaikea suojella mainoksilta, sillä ne suunnitellaan nimenomaan vetämään huomiota puoleensa ja pysymään mielessä pitkään. Siksi aiheesta tarvitaan keskustelua. Tietoa ja taitoja mediasta mediasisältöjä tehokkaasti toisilleen, sillä lasten kiinnostus kohdistuu yleensä niihin tuotteisiin ja sisältöihin, joita kaveritkin käyttävät. Pieni lapsi ei ymmärrä mainosta kaupalliseksi vaikutusyritykseksi, vaan kehotus kerää koko sarja tuntuu lapsesta aivan yhtä varteenotettavalta ohjeelta kuin mikä tahansa aikuisen neuvo. Lapsen voi ylipäänsä olla vaikea erottaa mainosta muusta mediasisällöstä, sillä kaikkia mainoksia ei ole suunniteltu helposti käsitettävällä nyt tämä tuote tähän hintaan -periaatteella. Päinvastoin yhä useammin mainokset pyrkivät yllätyksellisyyteen ja kiinnostavuuteen rikkomalla tietoisesti lajityypin normaalia esitystapaa. Etenkin internetissä on paljon mainossisältöjä, jotka on sisällytetty peleihin. Siksi kasvattajien onkin tärkeää jo varhaisessa vaiheessa nostaa mainokset tietoisen huomion kohteeksi, jotta lapsi oppisi sekä tunnistamaan mainokset että ymmärtämään niiden tarkoituksen myynnin edistäjinä. Kouluikäisten lasten kanssa voi selvittää myös piilomainonnan käsitettä: kaikki mainonta ei ole avointa, vaan esimerkiksi elokuvissa esiintyy paljon tuotesijoittelua. Lapsille suunnattuja mainoksia rajoitetaan muuta mainontaa tiukemmin. Suomessa lapsille suunnattua mainontaa säädellään kuluttajansuojalaissa. Sen mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyväksi lapsen hyväuskoisuutta tai kokemattomuutta, eikä mainonta saa vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen. Sopimattomista mainoksista voi valittaa kuluttaja-asiamiehelle. Lapsi kuitenkin näkee paljon muutakin kuin lapsille suunnattua mainontaa. Aikuisille suunnatuissa mainoksissa on usein seksuaalisia ja aggressiivisia teemoja tai lasta hämmentävää Bobon avaruusseikkailu opettaa kohtaamaan erilaisuutta: Media on laajentanut suunnattomasti tietojamme ja käsitystämme maailmasta. Omien aistien lisäksi kirjat, kuvat, lehdet, radio, televisio ja internet tuovat pienenkin lapsen ulottuville valtavan määrän tietoa. Ongelmana onkin ennemmin runsaudenpula kuin informaation niukkuus, minkä vuoksi yhä tärkeämpiä taitoja ovat tehokas tiedonhaku ja tiedon luotettavuuden arvioiminen. Viihdyttävyytensä lisäksi lasten mediakulttuuri voi olla hyvin opettavaista. Moni lapsi on oppinut esimerkiksi Don Rosan Ankka-sarjakuvista yksityiskohtaista tietoa historiasta. Lehtien ja television kaltaisten perinteisten joukkoviestimien lisäksi uusina opetusautomaatteina lasten elämään ovat tulleet viime vuosien ja vuosikymmenten aikana digitaaliset pelit ja internet. Etenkin internetin tuoma valtava informaatiomäärä mahdollistaa sen, että tietoa voi löytää yhä enemmän myös hyvin yksityiskohtaisista erikoisaloista. Moni lapsi onkin vaikkapa dinosaurusten tai avaruuden erityisosaaja jo kouluun mennessään. Lapsen luontaisen uteliaisuuden voi valjastaa mukavaksi yhteiseksi puuhaksi keskustelemalla mediasta opituista tiedonmurusista. Opettavaisiin tarinoihin palaaminen vahvistaa lapsen oppimista, mutta ennen kaikkea lapsi nauttii siitä, että joku on kiinnostunut hänelle tärkeistä asioista. Yhteinen tiedonhaku on lapsille ja aikuisille mukavaa ja kaikkia kehittävää puuhaa. Media tuottaa muiden kokemusten ohessa malleja ja tulkintakehyksiä, joiden läpi maailmaa tarkastellaan. Jos mallit muuttuvat jäykäk- 10

13 si ja kaavamaiseksi suhtautumiseksi asioihin, puhutaan stereotypioista. Media tuottaa paljon stereotypioita erityisesti aiheista, joihin ihmisillä ei ole omakohtaista kokemusta, esimerkiksi vieraista kulttuureista. Stereotypioiden purkamiseen tarvitaan omakohtaisten kokemusten kautta saatuja tai vanhempien tarjoamia, median viestien kanssa kilpailevia tulkintakehyksiä. Liian paljon liian pienenä Median vaikutus lapsiin ja nuoriin on huolestuttanut kasvattajia aina uuden medialaitteen tullessa markkinoille. Ilmiö on tuttu historiasta: Ihminen pelkää sitä, mitä ei tunne. Milloin on paheksuttu elokuvia, milloin sarjakuvaa tai videopelejä. Nykypäivänä tyypillisesti huolta aiheuttaa internet ja sen moninaiset sisällöt. Vaikka huoli lapsen mediasuhteista on joskus turhaa, on myös tosiasia, että kaikki mediasisällöt eivät ole hyväksi kaikille - jotkut tuskin kenellekään. Pahimmillaan liian rankka mediakokemus voi järkyttää lapsen perusturvallisuutta. Traumatisoituminen on ääritilanne, mutta mediasta kumpuavat pelot ja painajaiset ovat yleisiä. Noin 80 prosentilla suomalaislapsista on televisio-ohjelmiin liittyviä pelkoja. Mikäli lapsi on pelästynyt tai ahdistunut mediasisällöstä, aikuisen tulee ottaa lapsen huoli vakavasti ja auttaa lasta läpikäymään järkyttävää kokemusta. Vaikka pelon aiheuttaja olisikin satuolento, lapselle huoli ja pelko on totisinta totta. Katastrofista järkyttynyt lapsi voi oireilla monella tavalla: lapsi saattaa vaikuttaa taantuneelta ja alkaa esimerkiksi yökastella opittuaan jo kertaalleen kuivaksi. Lapsen käytös voi muuttua vetäytyväksi, araksi tai aggressiiviseksi. Usein pelottavat asiat muistuvat mieleen nukkumaanmenoaikaan, jolloin nukahtaminen saattaa käydä vaikeaksi. Hankalaksi lapsen mediapelon selvittäminen muuttuu silloin, kun aikuinen ei tiedä, mistä lapsi on pelästynyt. Pienillä lapsilla ei aina ole sanoja ahdistuksensa kuvailemiseksi, ja siksi aikuisen täytyy olla tietoinen siitä, mitä mediasisältöjä lapsi näkee ja kuulee. Olennaisinta on pyrkiä palauttamaan pelästyneen lapsen turvallisuudentunne. Joskus tähän kuluu paljonkin aikaa. Kasvattajan on oltava valmis käymään yhä uudestaan läpi lapsen huoli ja pelko. Lapsen pelkotiloihin parasta vastalääkettä on tavallinen ja turvallinen elämänrytmi. Mikäli pelot eivät tunnu kotikonstein helpottavan, kannattaa apua hakea esimerkiksi neuvolasta tai koulupsykologilta. Mediasta kumpuavia pelkoja voidaan käsitellä myös tämän oppaan sivulta 26 löytyvän Voimaotus-tehtävän avulla. 11

14 Näin puutut mediapelkoihin: Kerro lapselle, että hän on turvassa ja että aikuiset pitävät lapsesta huolta. Kysele lapselta, mitä hän on pelästynyt ja mikä siinä oli pelottavaa. Käykää yhdessä läpi pelottava kokemus keskustellen tai vaikka piirtäen. Selitä pelottavan asian olennaiset seikat vastaamalla lapsen omiin kysymyksiin. Jos pelko syntyi vain aikuisille tarkoitetusta mediasisällöstä, lasta voi huojentaa tieto siitä, ettei esitystä ole tarkoitettu hänelle. Lasta ei saa painostaa häntä järkyttäneen sisällön pariin. On erittäin tärkeä muistaa, että tunneelämän kehitystä ei voi karaisemalla nopeuttaa! Tutustu myös MLL:n työkirjaan, kuinka kohtaat ja käsittelet lapsen pelkoja. --> työkirjat Suojaan mediapeikolta Tietoa elokuvien ja kuvaohjelmien ikärajoista: Lapsi on alusta asti aktiivinen mediavalintojen tekijä. Lapsilla on monenlaisia keinoja suojata itseään liian hurjilta mediakokemuksilta. Taaperot toimivat vaistonvaraisesti: sulkevat silmänsä, juoksevat pois ruudun äärestä tai hakeutuvat aikuisen syliin. Hieman isommat lapset järkeilevät näkemäänsä ja muistuttavat itselleen, että kummituksia ei oikeasti ole olemassa tai että pelottava kohtaus oli tehty tarkoituksella järkyttäväksi. Lapsia ei silti saa jättää yksin vastaamaan omasta mediasuojelustaan, vaan aikuisen on rajattava kehitystasolle sopimattomat mediasisällöt pois lapsen kokemuspiiristä. Vaikka lapsella tuleekin olla oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, voi pienten lasten mediankäytön suhteen vaikuttaminen olla sitä, että lapsi valitsee muutamasta aikuisen ennakkoon hyväksymästä vaihtoehdosta. Alakouluikäisetkään eivät vielä osaa ennakoida omia tunnereaktioitaan ja arvioida, millaisia elämyksiä ovat valmiita kokemaan. Lapsi ei siis yksinkertaisesti kykene ottamaan vastuuta mediavalinnoistaan ja niiden seurauksista. Yksinkertaisin tapa suojella lasta ikätasolle sopimattomilta sisällöiltä on huolehtia siitä, että lapsi kuluttaa vain omanikäisilleen suunnattua mediaa. Kuvaohjelmien ikärajojen asettamisesta Suomessa vastaa Valtion elokuvatarkastamo (VET). Ikärajat ja -suositukset on säädetty suojelemaan lasta haitallisilta tv-ohjelmilta, elokuvilta ja digitaalisilta peleiltä. Kirjojen, lehtien, internetsisältöjen ja radio-ohjelmien suhteen kasvattajien on turvauduttava omaan harkintaansa. Pelkästään ikärajojen perusteella ei kuitenkaan voida luotettavasti taata, että lapsi ei pelästyisi mediasisältöjä, sillä ikärajat asetetaan keskimääräistä tasoa silmällä pitäen. Itse asiassa suurin osa lasten mediapeloista kumpuaa lastenohjelmista. Vanhempien on siis valittava sopivia mediasisältöjä oman lapsensa kehitystason mukaan. Jännittäviä tai pelottavia tarinoita ja ohjelmia ei kuitenkaan ole syytä välttää täysin, sillä pelonhallinta on tärkeä tunnetaito, jota on hyvä harjoitella lapselle sopivien sisältöjen parissa. Kun kaikki muut saa Kielletty kiinnostaa lapsia. Etenkin pojilla karmivista mediakokemuksista tulee usein niin sanottuja miehuuskokeita. Epävarmuus peitetään rehentelyllä ja oman rohkeuden korostamisella. Moni kasvattaja kuulee lapseltaan olevansa se ainoa tiukkis, joka ei salli hurjia mediasisältöjä, mutta kasvatusvastuun kantaminen tarkoittaa joskus myös tiukkiksena olemista. Kasvatustehtävään kuuluu kuitenkin perusasetelma, jonka varaan perusturva rakentuu: vanhemman tehtävä on tehdä rajoja, joita lapsen tehtävä on uhmata. Jos rajoja ei olisi, lapsi olisi turvaton ja liian suuren vastuun edessä. Rajoista on tärkeä keskustella lapsen kasvaessa. Valintoja pitää tehdä yhdessä, jotta lapsi oppisi tulevaisuudessa käyttämään mediaa itsenäi- 12

15 sesti itselleen sopivalla tavalla. Kun kasvattajat perustelevat ikärajat ja muut mediankäyttöön liittyvät säännöt, lapset usein hyväksyvät ne yllättävän hyvin. Esimerkiksi pelien rajoitukset lapset hyväksyvät paremmin, mikäli he ymmärtävät, että rajat on säädetty heille haitallisen sisällön vuoksi. Jos taas lapsi jää siihen käsitykseen, että vanhempi kuvittelee, ettei lapsi osaisi pelata kyseistä peliä, hän todennäköisemmin kapinoi ikärajoja vastaan. Koukussa kuviin ja kirjaimiin Tavoitteena on, että lapsi hallitsee mediaa eikä media lasta! Monet kasvattajat ovat huolestuneita median liikakäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä. Varsinkin uudet mediat ovat koukuttavia, sillä siinä missä kirja päättyy sen viimeiselle sivulle, ovat internetin sisällöt ja monet uudet pelimaailmat käytännössä loputtomia. Median kulutus pysyy mukavissa mitoissa, kun sille sovitaan lapsen kanssa pienestä pitäen selvät säännöt. Toinen tapa säännöstellä mediankäyttöä on osallistua siihen itse. Kun aikuinen osallistuu itse tilanteeseen, on helppo sopia, kuinka pitkään peli jatkuu tai montako kirjaa viikossa lainataan. On vaikea sanoa, missä kulkee kohtuullisen mediankäytön raja. Moni alakouluikäinen on media-ahmatti, ja innostuminen sekä omistautunut paneutuminen tiettyyn asiaan kuuluvat osaksi lapsen kehitysvaihetta. Samoin uudet laitteet ja sisällöt kiehtovat lasta, mutta käyttöinto tavallisesti laantuu ajan mittaan. On mahdotonta luoda yleistä aikarajaa, kuinka monta tuntia mitäkin medialaitetta viikossa lapsi saa käyttää. Mediatouhut eivät kuitenkaan saisi viedä aikaa leikiltä, toisten lasten seuralta, liikunnalta tai nukkumiselta. Ongelmaksi mediankäyttö muuttuu, jos se alkaa haitata lapsen tavallista elämää: ystävät ja ulkoleikit lakkaavat kiinnostamasta, normaali elämänrytmi häiriintyy tai lapsi muuttuu ärtyneeksi ja ahdistuneeksi, jos ei pääse käyttämään medialaitetta. Hyvin usein median liikakäyttö ei kuitenkaan ole yksinomaan median syytä, vaan oire jostain muusta. Tavallisesti median liikakuluttajiksi päätyvät ne henkilöt, joille muu elämä ja sen ihmissuhteet eivät tuota onnistumisen kokemuksia. Aikuisen tehtävänä olisikin keksiä yhdessä lapsen kanssa korvaavaa tekemistä mediatouhuista vähennettävän ajan tilalle. Tietokoneenkäytön rajoittaminen ei auta, mikäli lapsi pelien sijasta vetäytyy kokonaan kirjojen maailmaan. Jokainen lapsi tarvitsee myös ihmisystäviä. Oman perheen mediankäyttöä voi kartoittaa tämän oppaan lopussa olevalla mediapäiväkirjalla. 13

16 Väsyttää ja silmiä särkee Lisää tietoa lapsen unen merkityksestä: uni.htm Lapset itsekin tiedostavat, että liiasta pelaamisesta seuraa väsymystä ja silmät aristavat, mutta median liiallisella käytöllä on yhteys myös muihin terveysongelmiin. Suuri osa median huonoista terveysvaikutuksista liittyy siihen, että mediankäyttäjä lukee, pelaa tai tapittaa televisioruutua pitkään paikallaan lähestulkoon liikkumatta. Jo kahden tunnin päivittäisen tietokoneenkäytön on todettu lisäävän niskaoireiden riskiä. Mediankäyttö onkin lisännyt yhä nuorempien lasten niskaongelmia. Liikkumattomuudella on myös yhteys lasten kasvaneeseen ylipaino-ongelmaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee säännöllisesti kaksi tuntia liikuntaa päivässä, kouluikäinen lapsi yhdestä kahteen tuntia päivässä. Kouluissa ja päiväkodeissa on huomattu lasten lisääntynyt väsymys, ja siitä seuraava ärtymys ja ylivilkkaus. Eräs syyllinen lasten väsymiseen on mediankäyttö ilta-aikaan. 6-vuotias lapsi tarvitsee unta tuntia vuorokaudessa, joten kahdeksaksi päiväkotiin tai kouluun lähtevä lapsi ei yksinkertaisesti ehdi nukkua riittävästi, mikäli median ääressä vierähtää aikaa iltakymmeneen. Aivot tarvitsevat unta kehittyäkseen. Paras tapa välttää univaje on asettaa selkeät aikarajoitukset mediankäytölle. Kiihdyttävien mediapuuhien jälkeen kannattaa varata ainakin tunti aikaa iltarutiineille ja rauhoittumiselle, sillä muuten nukahtaminen voi osoittautua vaikeaksi. Mediaan uppoutuva lapsi saattaa olla jännittyneen oloinen, ja etenkin uusia toiminnallisia konsolipelejä pelatessa lapsella nousee aivan kirjaimellisesti hiki pintaan. Toisinaan lapsi jää mediankäytön jälkeen ylikierroksille, mistä seuraa keskittymisvaikeuksia ja ärtyneisyyttä. Näin käy etenkin pitkien pelisessioiden päätyttyä. Hyvä keino välttää yletön vireystila on jakaa mediapuuhat lyhyempiin pätkiin. Missään tapauksessa pienen lapsen ei ole perusteltua viettää tuntikausia yhtäjaksoisesti medialaitteen ääressä. Audiovisuaalisen median käyttöä taaperoikäisten kanssa tulisi harkita tarkkaan, sillä pienimpien lasten kehitykselle digitaalisella ja audiovisuaalisella medialla ei tiettävästi ole juurikaan positiivista annettavaa. Päinvastoin taaperoiässä television ääressä vietetyn ajan on havaittu olevan yhteydessä kouluiän keskittymisvaikeuksiin. Samoin jopa vauvoille tarkoitettujen dvd-ohjelmien katselun on havaittu olevan yhteydessä tavallista hitaampaan puheenkehitykseen. Vaikka tutkimuksissa on vaikea tavoittaa tulosten perimmäistä syytä, on kuitenkin mahdollista, että televisiosisällöt sisältävät liikaa välkettä ja vilinää pienille kehittyville aivoille. Mediatouhuista sopivimpia pienille ovat sellaiset sisällöt, joita lapsi voi tutkia rauhassa omaan tahtiinsa, esimerkiksi kuvakirjat. 14

17 Mediakasvatusarki Mediakasvatuksen huoneentaulu: Mediakasvatus päiväkodeissa, kouluissa ja kerhoissa voidaan suunnitella kuukausia etukäteen, laatia tavoitteita ja arvioida niiden saavuttamista, mutta kotien arjessa media on osa perheen elämää. MLL:n Vanhempainpuhelimeen (puh , 0,08 /min) voi soittaa myös silloin, kun media-aiheiset kasvatusteemat aiheuttavat päänvaivaa. Vanhemmille kasvatus on toisinaan moninaisten pulmien viidakko. Saako sadepäivänä lukea useamman tunnin kirjoja kuin kauniilla säällä? Tai mitä tehdä, kun kavereiden luona pelataan pelejä, jotka kotona ovat lapsilta kiellettyjä? Valmiita vastauksia ei voi antaa, vaan kunkin perheen on tehtävä omat kasvatuslinjauksensa. Yhteistyö vanhempien kesken kannattaa aina. Rajat luovat lapsille turvallisen kasvuympäristön, ja siksi on tärkeää, että ainakin oman perheen sisällä vanhemmilla on selvillä perheen yhteiset pelisäännöt. Ratkaistavaa on paljon, mutta sitähän kasvatus on! Ohjeita vanhemmille mediakasvatusarjen helpottamiseksi: Medialaitteet on paras sijoittaa perheen yhteisiin tiloihin lastenhuoneen sijasta. Tällöin vanhempien on luonteva pitää silmällä lasten mediankäyttöä ilman erillistä kyttäämistä, eikä lapselle tule kiusausta käyttää mediaa salaa. Juttele kotona mediasisällöistä ja lapsen puuhista median parissa yhtä mutkattomasti kuin osoitat kiinnostustasi lasten koulukuulumisia tai päiväkotikavereita kohtaan. Kun perheen ilmapiiri on myönteinen ja keskusteleva, lapsille ei tule kiusausta peitellä mediankäyttöään, ja kynnys tulla puhumaan vanhemmille pohdituttavista asioista pysyy matalana. Ota media-aihe puheeksi myös lapsen leikki- ja luokkakavereiden vanhempien kanssa. Näin voitte yhdessä sopia mediankäyttöön liittyvistä rajoista ja kantaa lapsista huolta yhteisvastuullisesti. Elävän kuvan lumo Liikkuva kuva kiehtoo niin lapsia kuin aikuisiakin. Alle 10-vuotiaiden lasten suosikkimedia on televisio, jota 4 9-vuotiaat lapset katsovat keskimäärin reilun tunnin päivässä (Finnpanel 2006). Television välityksellä lapset voivat kotisohvalta käsin eläytyä moniin mukaansatempaaviin kohtaloihin. Usein perheillä television katsominen on luonteva tapa kokoontua yhteen päivän päätteeksi, suosikkihahmojen repliikit jäävät elämään lentävinä lauseina, ja ohjelmissa käsiteltävistä teemoista viriää hyviä keskusteluja. 15

18 Televisiokanavista Yleisradion, MTV3:n ja Nelosen sopimus televisio-ohjelmien näytöstä arkisin: K7 klo 17 jälkeen K13 klo 19 jälkeen K15 klo 21 jälkeen K18 klo 23 jälkeen K15- ja K18-ohjelmat ovat myös varustettu ikärajasta kertovalla merkillä. Lisätietoa Ylen verkkosivuilta: Yleisradion kanavat sekä MTV3 ja Nelonen ovat sitoutuneet noudattamaan sopimusta, jonka mukaan lapsille sopimatonta sisältöä ei näytetä heille tavalliseen katseluaikaan. Ei kuitenkaan kannata luottaa siihen, että näitä ikärajoja noudattamalla lapsi voisi turvallisesti katsoa televisiota yksin. Isommille lapsille suunnatut ohjelmat voivat pikkulapsesta olla hyvin pelottavia tai liian nopeatempoisia seurattavaksi. Uutisissa sekä ilta-aikaan esitettävien ohjelmien ennakkomainoksissa käsitellään lapsille sopimattomia teemoja. Paras tapa suojautua ikäviltä yllätyksiltä on aikuisen läsnäolo, jotta kurjiin tilanteisiin voidaan tarttua tuoreeltaan. Televisio kannattaa myös pitää aina suljettuna silloin, kun sitä ei kukaan varsinaisesti katso. Usein kysytään, miksi lasta pitäisi suojella ikätasolle sopimattomilta kuvilta. Onhan lapsille aina kerrottu satuja, joissa tapahtuu selkäpiitä karmivia veritekoja. Kuvan ja mielikuvan ero on kuitenkin merkittävä. Kerrotun sadun kuulija voi mielessään kuvittaa niin pelottavaksi kuin uskaltaa, mutta kuvallinen sisältö tulee kaikkien silmille samanlaisena piittaamatta katsojan kehitystasosta. Ensimmäiseen elokuvanäytökseen valmistaudutaan ennakolta lapsen kanssa keskustellen ja leikkien. Lapselle kerrotaan, että teatterissa on pimeää, elokuvakangas on paljon suurempi kuin kotona ja että äänet voivat olla kovia. Myös muita katsojia huomioivasta käytöksestä on syytä keskustella. Elokuvien ikärajamerkinnöissä 3 tarkoittaa kaikille sallittua. Ikärajat perustuvat haitallisuuteen ja ovat sitovia, eivät suosituksia. Poikkeuksena ikärajojen sitovuuteen ovat elokuvanäytännöt, joihin ikärajaa kaksi vuotta nuorempi lapsi pääsee aikuisen seurassa. Jousto ei koske alle 18-vuotiailta kiellettyjä elokuvia. Valtion elokuvatarkastamon sivuilta voit lukea lisää elokuvien ikärajoista ja tilata maksuttoman opetusmateriaalin alakouluikäisille: Digitaalisten videokameroiden yleistyminen on lisännyt mahdollisuuksia lasten tuottamia omia elokuvia. Omia animaatioita taas voidaan tehdä erityisillä animaatio-ohjelmilla, esimerkiksi Mediakasvatuskeskus Metkan Metkulassa: Omien esitysten suunnittelu ja toteuttaminen aikuisten ja lasten yhteistyönä on mitä parhainta käytännön mediakasvatusta. Yhteinen toiminta ja tulosten tallentaminen sekä niiden esittäminen vaikkapa kutsuvierasnäytöksenä isovanhemmille antaa lapsille paitsi käsityksen mediatuotannon monista vaiheista, myös osoittaa, että aikuiset pitävät lasten esityksiä tärkeinä ja arvokkaina. Pääseekö nettiin? Nuorten Netiketti toimii ohjenuorana kasvattajille, kun lapsen kanssa puhutaan käytöstavoista netissä: Internetin verkostomaista luonnetta, toisten käyttäjien huomioimista sekä muita netinkäytön keskeisiä teemoja käsitellään Tietoturvakoulu- tarinoissa Loputon Metsä ja Annin uudet kaverit: tarinat.html Teknisiä suojelu- ja rajoituskeinoja esitellään osoitteessa 16

19 Suurimmassa osassa lapsiperheistä on tätä nykyä kotona mahdollisuus käyttää internetiä. Netissä luku- ja kirjoitustaidottomatkin lapset voivat pelata pelejä, katsella kuvia ja olla videopuheluilla yhteydessä vaikkapa isovanhempiin. Kouluiässä internetistä tulee keskeinen väylä jo olemassa olevien sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Tiedonhaku internetistä on helppoa ja nopeaa, mutta informaatiotulvassa korostuu mediakriittisyyden merkitys. Kun lapsi alkaa käyttää internetiä, kasvattajien tulisi ottaa kantaa moniin keskeisiin kysymyksiin. Monet internetsisällöistä voivat olla lapselle sopimattomia tai jopa haitallisia. Onko lapsella lupa käyttää nettiä vain vanhempien kanssa vai kenties myös yksin? Jos lapsi käyttää internetiä itsenäisesti, on teknisesti mahdollista rajoittaa lapsen pääsyä esimerkiksi aikuisviihdesivustoille. Lapselle voidaan määritellä tietokoneelle käyttäjätili, jonka asetuksilla on mahdollista päästä vain sellaisille sivuille, jotka on yhdessä valittu sopiviksi. Tekniset suojaustoimet eivät kuitenkaan korvaa aikuisen läsnäoloa eivätkä lapsen kasvattamista omien mediavalintojensa tietoiseksi ohjaajaksi, sillä tekniset estot ovat voimassa vain siinä tietyssä laitteessa, johon ne on asennettu. Internetin kautta on helppo olla yhteyksissä ihmisiin ympäri maailmaa sekä julkaista omia mediasisältöjä. Perheissä tulee pohtia, onko pienen lapsen lainkaan syytä keskustella netissä vieraiden ihmisten kanssa. Luotettavien tuttujen kanssa voidaan jutella turvallisesti rajatussa keskusteluympäristössä. Lapsen omien kuvien, videoiden ja muiden mediatuotosten julkaiseminen netissä olisi paras tehdä korkeintaan perusteellisen harkinnan jälkeen aikuisen luvalla. Internetin rajattomuus ja globaalius voivat tuntua lapsesta mahdottomilta käsittää, ja usein lapsen on vaikea ymmärtää internetiä erilliseksi laitteesta, jolla nettiä käytetään. Tietokonepelin ja internetin ero on myös haastava, varsinkin, kun monia lasten suosikkipelejä pelataan selaimella. Siten ei aina ole selvää, että netin käyttäjät ovat oikeita ihmisiä eivätkä pelihahmoja. Lapselle tuleekin opettaa, että myös verkossa täytyy huomioida muut käyttäjät ja hyvät käytöstavat. Pelien maailmassa Digitaaliset pelit ovat osa nykypäivän mediakulttuuria. Vaikka pohjimmiltaan digitaaliset pelit ovat sukua lautapeleille, digitaalisiin pelei- 17

20 hin tulisi suhtautua samalla tavoin kuin muuhun kuvalliseen mediaan. Digitaalisten pelien kuvallinen sisältö, tunnelma ja toiminta välittyvät pelaajalle enemmän eläytymistä vaativan elokuvan kuin lautapelin kaltaisena. Pelien viehätys on uppoutumisessa: pelaaja voi todella tuntea toimivansa pelissä. Liikkuvaa kuvaa, ääntä ja toimintaa tarjoavat pelit ovat valtava ärsykekimppu, johon uppoutuminen saattaa olla hyvinkin kokonaisvaltaista. Tietoa digitaalisten pelien ikärajoista ja niiden perusteista: Pelit ovat kohtuudella käytettyinä hyvä väline oppimiseen. Virtuaalimaailmoissa liikkuminen kehittää muun muassa kolmiulotteista hahmotuskykyä ja reaktionopeutta. Monien tietojen ja taitojen omaksuminen on helppoa kiinnostavassa ympäristössä. Erilaiset oppimispelit harjoittavat kirjainten, lukujen, värien ja muotojen hahmottamista. Ikävää peleissä on niiden erityinen koukuttavuus. Liikakulutus voi aiheuttaa levottomuutta ja ärtymystä silloin, kun pelaaminen ei ole mahdollista, ja syrjäyttää muun leikin ja harrastukset. Liian pelottava tai väkivaltainen pelisisältö puolestaan vääristää lapsen maailmankuvan turhan mustavalkoiseksi. Varsinkin väkivaltaisen kuvaston toistuva tykittäminen on omiaan aiheuttamaan turvattomuutta ja epäluottamusta sekä aggressiivisia fantasioita ja malleja. Vanväkivalta kiroilu kauhu seksi huumeet syrjintä uhkapeli 18

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely

P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Etiikka III: Kuvaohjelmien tarkastaminen 27.11.2006 Juha Herkman Lapset erityisyleisönä tarve suojella lapsia median ja viihteen väkivaltaa ja seksiä korostavilta

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008 Lasten medialeikit Suvi Pennanen suvi.pennanen@helsinki.fi 2.-3.6.2008 5-vuotiaan Esan piirtämä Spiderman ja Amandan (6 v.) näkemys Bratzeistä Tutkimusaineisto Etnografinen aineisto (kerätty keväällä 2007):

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

JOHDATUS DIGITAALISEN PELAAMISEN KULTTUURIIN Pelaamalla pääomaa -mediakasvatuspäivä Varkaus 24.9.2015

JOHDATUS DIGITAALISEN PELAAMISEN KULTTUURIIN Pelaamalla pääomaa -mediakasvatuspäivä Varkaus 24.9.2015 JOHDATUS DIGITAALISEN PELAAMISEN KULTTUURIIN Pelaamalla pääomaa -mediakasvatuspäivä Varkaus 24.9.2015 Mikko Meriläinen Helsingin yliopisto @MVMerilainen www.mikkomerilainen.com TÄNÄÄN LUVASSA Asiaa peleistä,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä

Kahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä Kahdeksan kysymystä lapsen mediankäytöstä Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Käsikirjoitus: Satu Valkonen, MLL Valokuvat: Tomi Nuotsalo Ulkoasu: Hahmo

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö

Lapset ja Internetin turvallinen käyttö Lapset ja Internetin turvallinen käyttö 1 JOHDANTO... 1 2 VANHEMPIEN VASTUU... 1 2.1 Internetin käytön seuraaminen... 1 2.2 Suodatinohjelmat... 1 2.3 Henkilöllisyyden pitäminen salassa... 2 2.4 Kaupallisuus...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014 suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) 1 (19) SISÄLTÖ SIVU KUINKA KAUAN OLET TOIMINUT NYKYISESSÄ

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot