Itämerestä pulpahti paras vastamainos

Transkriptio

1 Luonnonsuojelija 6/07 Tekijä&Näkijä 11 Itämerestä pulpahti paras vastamainos Vuoden vastamainokset on valittu. Luonto- Liiton ja Voima-lehden kolmatta kertaa järjestämään Mainoskupla-kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä töitä: avoimeen sarjaan 47 ja ammattilaissarjaan 89. Tuomaristo nosti avoimen sarjan ykkössijalle Jenni Oravaisen työn Raasioinen. Ammattilaissarjan parhaimmaksi rankattiin Ville Salosen ja Terhi Korhosen Itämeri. Tulokset julkistettiin Älä osta mitään -päivän aattona 29. marraskuuta. Tuomariston erityismaininnan sai kilpailun ainoa äänitiedosto, Marika Sepän ja Erica Ahvenkosken Sääliöinen. Avoimen sarjan kunniamaininnan nappasi Joonas Räisäsen Miljoona. Ammattilaissarjan kunniamaininnat ojennettiin Tuukka Ilmakarin, Juho Savolaisen, Tapio Matilaisen ja Jarkko Vanhalakan töille. Kaikki jatkoon valitut luomukset ovat nähtävillä osoitteessa mainoskupla.fi. VILLE SALONEN JA TERHI KORHONEN Tuomaristo nosti vastamainoskilpailun avoimen sarjan ykkössijalle Jenni Oravaisen työn Raasioinen. Ammattilaissarjan parhaimmaksi valittiin Ville Salosen ja Terhi Korhosen Itämeri. JENNI ORAVAINEN Seksillä jugurttia Itämeri oli kerta kaikkisen hulvaton: kaikki tuomaristossa pitivät siitä. Hyvä idea, visuaalisesti onnistunut toteutus ja osuu aiheeseensa. Avoimen sarjan voittaneessa Raasioinen -työssä on puolestaan erinomainen idea, pelkistetty ja hyvä toteutus sekä onnistunutta kritiikkiä irvailtavaa kampanjaa kohtaan, Luonto-Liiton ympäristöpoliittinen sihteeri Hanna-Kaisa Hellsten tiivistää tuomariston päätöksiä. Tuomaristossa istuivat sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka, muusikko Asa Salo, Markkinointi&Mainonta-lehden toimittaja Mattias Erkkilä, Voima-lehden AD Klaus Welp sekä Papper-lehden päätoimittaja Jeanetta Öhman. Hellstenin mukaan vastamainoskilpailulla haluttiin saada ihmisiä kiinnostumaan ympäröivästä mainonnasta luovalla tavalla. Haluamme haastaa ihmisiä kommentoimaan kulutushoukutuksia ja tuotteisiin liitettyjä lupauksia, hän jatkaa. Molempien sarjojen voittajat saivat palkintonsa teeman mukaisesti mahdollisimman aineettomina: maineen ja kunnian lisäksi jaossa oli 100 euron lippulahjakortit. Hellstenin oma voittajasuosikki oli Holkerin ja Vilkakaisen jogurttimainos. Sen slogan kuuluu: Seksi myy. Jogurttiakin. MIIRA RAUHAMÄKI

2 12 Tulevaa Luonnonsuojelija 6/07 Norpan menot Lähetä ilmoitukset: LAPPI Geenimuuntelun riskeihin perehdyttää FT, solubiologi Liisa Kuusipalo to Rovaniemellä klo 18 Tiroli-salissa, Rovakatu 2. Tilaisuuden järjestävät Rovaniemen Luonto ja Lapin luonnonsuojelupiiri. Lisätiedot p POHJANMAA Pohjanmaan piiri: Syyskokous ti kello 18, Seinäjoella Tapiolan kokoustiloissa, Keskuskatu 13. Tarjoilua ja metsäaiheista ohjelmaa luvassa. Tervetuloa! Lisätietoja piirisihteeriltä; tai p Pohjanmaan piirin perinnemaisematoiminta jatkuu vuonna Yhdistykset ja kaikki liiton jäsenet: Onko teillä niittyjä tai ketoja, joita olette hoitaneet? Tarvitsetteko niittämiseen aputyövoimaa tai rahallista tukea? Ottakaa pikimmiten yhteyttä Terhiin p Tehdään yhdessä kohteelle rahoitussuunnitelma. Piiri voi hakea niittyjen hoitoon mm. LEADER -tukea. Tämä ei vaadi yhdistykseltä suurta paperityötä. Ilmoittakaa myös tiedossanne olevia hoitamatta jääneitä perinnemaisemia. Katsotaan, mitä niille voisi tehdä. POHJOIS-SAVO Lintuyhdistys Kuikka: joululintukävely kinkun sulattelun merkeissä Kuopion Savilahdessa. Lähtö kello 11 yliopiston Studentia-rakennuksen rannasta, pakkasraja 15 C. Oppaana Asta Lähdesmäki, p Huomioi lämmin vaatetus. Muista tulevista tapahtumista tietoa Kuikan sivuilta Pohjois-Savon Sieniseura: Sieniseuran tapahtumista ja retkistä voit kysellä pj. Kirsti Eskeliseltä, p Sieniseura antaa myös sienineuvontaa ja tunnistusapua, sekä vuokraa sienikuivuria. VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin jäsenilta Maakuntakaavoitus ja ajankohtaisia metsäasioita tiistaina 5.2. kello 18 alkaen Luonnonsuojelukeskus, Martinkatu 5, Turku. Alustajina luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola ja metsäasiantuntija Harri Hölttä Suomen luonnonsuojeluliitosta. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! UUSIMAA Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys: Helsyn toimisto Kotkankadulla on avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin kelo sekä perjantaisin klo Toimistolla päivystetään vanhassa numerossa: , mutta myös Helsyn matkapuhelinnumero on käytössä: Risuja, ruusuja, toiveita ja ehdotuksia voi edelleen lähettää sähköpostitse osoitteeseen Syksyn retket on nyt käyty, mutta uusia retkiä suunnitellaan täydellä tohinalla. Vuoden 2008 retket ilmestyvät ensi vuoden puolella Helsyn piakkoin uusittaville nettisivuille osoitteeseen fi/helsy. Helsyn väki toivottaa kaikille oikein mukavaa joulun aikaa ja loppuvuotta Vantaan Luontokoulu on Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestön Vantaan ympäristöyhdistyksen ylläpitämä luonto-opetuskeskus Vantaan Sotungissa. Ilmoittautumiset kursseille ja tiedustelut Luontokoululle joko puhelimitse tai sähköpostitse Päivystämme maanantaisin kello 10 15, muina päivinä opetusryhmän jälkeen. Voit jättää myös viestin vastaajaan. Jätäthän vastaajaan ilmoittautuessa nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mahdolliset allergiat. Kurssiaikataulumme löytyy myös nettisivuiltamme: Kurssit ovat Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaalla, Sotungintie 25, ellei toisin ilmoiteta. Tulo-ohjeet löytyvät internetsivustoltamme. LUONTO-LIITTO Järjestöpäivät järjestetään Helsingin Suomenlinnassa Järjestöpäivät ovat Luonto-Liiton toimijoiden yhteinen viikonlopunmittainen kokoontuminen. Paikalle toivotaan saapuvaksi luontoliittolaisia piireistä, aluejärjestöistä sekä toimintaryhmistä ja toimistoilta. Asiaosuuksien lisäksi myös yhdessäoloa. Lisätietoja: sami. Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri: Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri järjestää talvisen luontoleirin 7 12-vuotiaille lapsille talvilomaviikolla maanantaista torstaihin Leiri pidetään luonnonkauniissa ympäristössä Putkilahden kylätalolla, Korpilahdella. Leirillä tutustutaan talviseen luontoon ja sen ihmeisiin sekä pelaillaan, leikitään ja askarrellaan. Leirin hinta on 65 euroa Luonto-Liiton jäsenille (jäsenmaksu 16 euroa, perhejäsenten lisäys ilmaista) ja muille 85 euroa. Leirimaksuun sisältyy täysihoito ja vakuutus leirin ajaksi. Tapaninpäivänä voit lähteä sulattelemaan kinkkua Lintuyhdistys Kuikan kävelyretkelle, joka suuntautuu Kuopion Savilahteen. Tulossa joulu tammikuussa OSALLISTU Lausu mielipiteesi: Itämeren kaasuputken ympäristövaikutuksista ympäristöministe riölle viimeistään oman alueesi ympäristökeskukselle vesienhoidon suunnittelusta menessä. Lisäksi lausunnolla ovat muun muassa Hyvinkään Kurkisuon ja pääkaupunkiseudun jätteepolttolaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnit. Katso näistä ja muista kansalaisten kuulemisista ohjeet: HALLINNOSSA JA MINISTERIÖSSÄ Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO ja Kansallisen metsäohjelman jatko menevät työryhmistä kohti valtioneuvostoa. Esko Ahon työryhmä pohtii metsätalouden tulevaisuutta. Hallinnossa valmistellaan muutoksia mm. kaivoslakiin, ympäristönsuojelulakiin, vesilakiin, jätelakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä liikennepoliittista selotekoa. Lisäksi ympäristöhallinnossa pohditaan muun muassa mitä tehdä Kollajan tekoaltaan ympäristövaikutusten arvioinnille ja Kruunupyyn Teerijärven naurulokkikolonoiden ruoppauksille. JUHA LAAKSONEN Ilmoittautumiset mennessä: Jaana Kuorelahti Luonto-Liiton Keski-Suomen piiri, p s-posti: kessu@luontoliitto.fi Kessu järjestää yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin kanssa Susi-illan keväällä. Illan aikana perehdymme suden maailmaan monesta eri näkökulmasta. Iltaan tulee asiantuntijoiksi susitutkija sekä Luonto-Liiton susiryhmän edustaja. Seuraa nettisivujamme (www. luontoliitto.fi/kessu), joilta saat lisätietoa illasta. Kessu ja Elokuvakeskus esittävät hienoja luontodokumentteja sekä fiktiivisiä luontoelokuvia kevään aikana. Elokuvia tullaan esittämään kolme kappaletta ja esityspaikka on vielä avoin. Seuraa nettisivujamme ja tule kokemaan mahtavia elokuvaelämyksiä! Vantaan Luonnonystävät: Kevään ohjelmaa: Vantaan Luonnonystävät aloittavat kevään 2008 hallituksen kokouksella 9.1. kello 18. Tästä eteenpäin Luonnonystävät kokoontuvat keskiviikkoiltaisin Tonttulan nuorisotalolla (Ratatie 2, Vantaa) joka toinen keskiviikko aina parillisina viikkoina. Vantaan Luonnonystävät ry:n vuosikokous järjestetään kello 17 Tonttulan nuorisotalolla (Ratatie 2, Vantaa.) Nuorten toimintaryhmä Valunut kokoontuu Tonttulan nuorisotalolla keskiviikkoiltaisin kello 17. Lisätietoa ryhmästä VaLun toimistolta. VaLun lastenkerho Tikkurilassa ottaa mukaan uusia kerholaisia kevään alussa. Kerho kokoontuu Tonttulan nuorisotalolla maanantaisin kello Kerho on tarkoitettu luokkalaisille lapsille. Lisätietoja kerhosta VaLun toimistolta. Lisätietoja Vantaan Luonnonystävien tapahtumista saa VaLun toimistolta: toimisto@valu.fi, tai Lisäksi tietoa yhdistyksestä nettisivuillamme: Uudenmaan piiri: Lasten talviluontoleiri hiihtolomalla. Tule luontoleirille tutustumaan elämään lumen alla, laskemaan pulkkamäkeä ja tutkimaan salapoliisityönä eläinten jälkiä hangella. Lastenleiri järjestetään Espoon Luukissa eli sunnuntaista keskiviikkoon. Leiri on tarkoitettu alaasteikäisille lapsille. Leiripaikalle on kuljetukset Helsingistä, Myyrmäestä ja Espoon keskuksesta. Leirin järjestää Luonto-Liiton Uudenmaan piiri yhdessä aluejärjestöjensä Espoon Nuorten Ympäristönsuojelijöiden ja Vantaan Luonnonystävien kanssa. Talvileirin hinta on luontoliiton jäsenille 80 e ja muille 100 e. Hinta sisältää kuljetuksen, ohjelman, vakuutuksen ja maukkaan kasvisruoan. Talvinen luontoleiri nuorille hiihtolomaviikolla. Nuorten talvileirillä luvassa lumienkeleitä, tähtitaivaan kauneutta ja talvista luontoharrastusta. Tule tutustumaan muihin luonnosta ja ympäristöasioista kiinnostuneisiin nuoriin! Nuortenleiri järjestetään Espoon Luukissa eli keskiviikosta lauantaihin. Leiri on tarkoitettu vuotiaille. Leirille järjestetään kuljetukset Helsingistä, Myyrmäestä ja Espoon keskuksesta. Leirin järjestää Luonto-Liiton Uudenmaan piiri yhdessä aluejärjestöjensä Espoon Nuorten Ympäristönsuojelijöiden ja Vantaan Luonnonystävien kanssa. Talvileirin hinta on Luonto-Liiton jäsenille 80 euroa ja muille 100 euroa. Hinta sisältää kuljetuksen, ohjelman, vakuutuksen ja maukkaan kasvis ruoan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot osoitteesta: toimisto@valu.fi. Suojelijan kalenteri EU:ssa valmistellaan muun muassa maaperädirektiiviä, meridirektiiviä ja maatalouspolitiikan terveystarkastusta. LUONNOSSA Talvipäivänseisauksena päivä rupeaa taas pitenemään! Nyt on lintujen talviruokinnan ja talvilintulaskentojen aika. Talvella on hyvä aika ilmoittaa viime kauden tärkeimmät havainnot tutkijoille ja viranomaisille. Katso ohjeet alkaa Suomen luonnonsuojeluliiton 70-juhlavuosi seuraava Luonnonsuojelija ilmestyy Hyvää Joulua ja Uutta vuotta 2008!

3 Luonnonsuojelija 6/07 Tulevaa 13 Näistä kaikista haluaisin ainakin osallistua... Samalla polulla VUOTOKSEN VOIMA OY YHTIÖKOKOUS Aika: Lauantaina klo Paikka : Vapaudenkatu Kemijärvi Käsiteltävät asiat 1. Yhtiöjärjestyksen 11 :n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. 2. Päätetään yhtiön osakepääoman alentamisesta. Alentaminen käytetään aikaisempien tilikausien tappioiden kattamiseen. 3. Päätetään osakepääoman alentamisen johdosta yhtiöjärjestykseen tarvittavista muutoksista. 4. Päätetään osakeannin jatkamisesta. 5. Muut esille tulevat asiat. KOKOUSKUTSU Tapaninpäivänä ei kannata jäädä joulukuusen alle makaamaan maha pömpöllään, jos on tilaisuus lähteä joululinturetkelle! Siis Kuopion Savilahdessa. Suosittelen joulu-ulkoilua tietysti myös muualla Suomessa - ties vaikka joulun rauha löytyisi parhaiten metsästä! Ks. esityslista tarkemmin: 2. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin järjestämästä metsä- ja kaavoitusillasta 5.2. voi varmasti lähteä kotiin suojeluintoa täynnä. Asiantuntemus on taattu, kun alustajina ovat SLL:n Veistola ja Hölttä. 3. Kessun ja Elokuvakeskuksen järjestämää luontoelokuvasarjaa ei kannata jättää väliin! Luonto koskettaa valkokankaallakin. KAISA MURDOCH Ilmoittautuminen kokoukseen mennessä puh tai helena.tiihonen@sll.fimnet.fi Hallitus 4. Miksi sudella on niin suuret korvat ja niin terävät hampaat? Vastauk sen saa varmasti Kessun järjestämässä susi-illassa keväällä. 5. Helmikuun talviluontoleirien lumileikit ja pelit houkuttelevat, mutta valitettavasti olen jo liian vanha. Sen sijaan muistutan lasten van- hempia varaamaan ajoissa paikan lapsilleen! KAARINA TOIVONEN Ekoenergiavastaava Balin ilmastokokoukseen liittyvä kansainvälinen ilmastotoimintapäivä (8.12.) sai suomalaiset liikkeelle. Helsingissä vihaiset hiihtäjät lykkivät Senaatintorilta Helsingin halki ja vaativat talvea takaisin. Lohjalla marssittiin jätteenpolttolaitosta vastaan ja Jyväskylässä keskusteltiin turvevoimalasta. Myös Kuopiossa marssittiin ilmaston puolesta. Helsingissä vaadittiin talvea takaisin. Lunta, perkele, hiihtäjät huusivat vesisateessa. Lasipalatsin lumettomalla jalkakäytävällä osallistujat hiihtivät kilpaa Suomi-neidon kanssa. Alussa oli mahdo- Hillitse ilmastonmuutosta tule mukaan energia- ja ilmastovaliokuntaan! Luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastotovaliokunta jatkaa vuonna 2008 entistä aktiivisempana. Valiokunta valmistelee liiton energia- ja ilmastopoliittisia kantoja ja suunnittelee toimintaa näiden aiheiden ympärillä. Mikäli sinulla on jo hieman kokemusta energia- ja ilmastoasioista ja vapaaehtoistyö kiinnostaa, hae mukaan valiokuntaan! Lähetä lyhyt vapaamuotoinen esittely itsestäsi ja osaamisalueistasi valiokunnan sihteerille ja puheenjohtajalle) mennessä. Valiokunnan puheenjohtaja Leo Stranius, p Valiokunnan sihteeri ekoenergiavastaava Kaarina Toivonen, kaarina.toivonen@sll.fi, p KAISA MURDOCH Ilmastotoimintapäivänä hiihdettiin lumettomassa Helsingissä tonta päästä liikkeelle, koska jäin seuraamaan muiden mahdollisia irtiottoja. Tämän jälkeen elinkeinoelämän taakka hidasti vauhtia kohtuuttomasti, puuskutti Teatteri Poleemin Suomi-neito. Ilmastotoimintapäivänä yhdistettiin paikalliset esimerkit kansainvälisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen torjunnassa, kertoo Leo Stranius Luonnonsuojeluliitosta. Teollisuusmaiden päästöt tulee saada viidesosaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen on muututtava ilmastopolitiikan perässähiihtäjästä edelläkävijäksi. Leikkaa materiaalivirtoja tule mukaan Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokuntaan! Luonnonvarojen kestävän tuotannon ja kulutuksen parissa tehtävää työtä tukemaan perustetaan Luonnonsuojeluliittoon Kestävä Tuotanto ja Kulutus -valiokunta (Ketku) vuoden 2008 alussa. Mikäli sinulla on jo hieman kokemusta esimerkiksi kestävän tuotannon ja kulutuksen sekä jätepolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, hae mukaan valiokuntaan! Lähetä lyhyt vapaamuotoinen esittely itsestäsi ja osaamisalueistasi ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissiselle (jouni.nissinen@sll.fi, p ) mennessä. Jäterintamalla tapahtuu Jätteenpolttolaitoksia ajetaan eri puolilla maata hyvien perusteiden puutuessa virheellisten ja puutteellisten jätstretegioiden ja yva-selvitysten voimalla. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n jätevoimalan YVA-selostukseen voi ottaa kantaa 28. joulukuuta saakka. Selostus löytyy osoitteesta Yksi YTV:n YVA:n pääpuutteista on jätelain mukaisen 0-vaihtoehdon puuttuminen. Jätteiden synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen perustuva vaihtoehtoa ei ole mukana. Vaihtoehdoiksi tarjotaan massapolton lisäksi vain kaiken jätteen kaatopaikkasijoittamisen jatkamista, vaikka jo kaatopaikkadirektiivi kieltää sen. YTV:n teettämän tutkimuksen mukaan 60 % sekajäteastian sisällöstä voitaisiin kierrättää olemassa olevilla järjestelmillä, jos vain syntypaikkalajittelu saataisiin toimimaan. YTV:n tarkastuslautakunta onkin vaatinut jätelaitosta lisäämään huomattavasti jätteiden synnyn ehkäisyä ja kierrätystä. Lajittelun edistäminen vaatisi jäteneuvontaa, kannustavaa taksapolitiikkaa ja kieltoa viedä kaatopaikalle kierrätyskelpoista. Jos kierrätyskelpoinen ja huonosti palavat jätetään pois, voi YTV määrätä polttoon vain kymmenesosan suunnitellun polttolaitoksen kapasiteetista. YVA-selostuksessa oletetaan, että polttolaitos vähentäisi muuta, täysin fossiilista energiantuotantoa ja kasvihuonekaasupäästöjä. Laitos tuottaisi kuitenkin lähes pelkästään lämpöä, jota sekä pääkaupunkiseudulla että toisella tarjotulla sijoituspaikalla Lohjalla tuotetaan jo riittävästi tai yli tarpeen. Laitos johtaisi ekotehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon alasajoon. Puuttumaan jäävä sähkö tuotettaisiin lauhdevoimalassa, josta lämpö ajettaisiin mereen. Oulun läänin jätesuunnitelma on pilottina jo lähes valmis ja Etelä- ja Länsi-Suomeen tehdään yksi neljästä muusta alueellisesta jätesuunnitelmasta. Kansaa kuullaan suunnitelmasta internettiin tammikuun lopussa tulevalla kyselyllä. Tarjolle tulee 10 vaihtoehtoa, joista kansalaiset saavat valita kuusi kehittämiskohdetta. Valmiiden vaihtoehtojen sijaan voi ja kannattaa tarjota jätteiden synnyn ehkäisyä edistäviä kehittämiskohteita. Vain yksi valmiista vaihtoehdoista liittyy ehkäisyyn: rakentamisen materiaalitehokkuus. Tammikuun 29. päivänä Helsingissä järjestetään suunnitelman käynnistysseminaari. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.

4 14 Tulevaa Luonnonsuojelija 6/07 Liittovaltuusto huolestui ilmastonmuutoksesta Pandemiaa odotellessa Olen positiivinen pessimisti, joka uskoo tulen puhdistavaan vaikutukseen. Maapalloa en voi pelastaa, koska maapallo ei ole vaarassa. Jos se olisi, minun voimani eivät riittäisi jättiläismeteorin pysäyttämiseen tai auringon yllättäen sammuessa uuden liekin puhaltamiseen. Valtani tai voimani eivät myöskään pysäytä maapallon väestön räjähdysmäistä lisääntymistä lääketieteen ja muun teknologian avulla lisääntyvän tuholaisen etenemistä. Geeneihimme pakattu kuten kaikkien lajien geeneihin - lajin turvaamisen vietti elintilaa laajentamalla on vahva. Katseli asiaa melkein minkä tahansa muun eliön parlamentista käsin, ihminen on tuholainen. Lajien YK:n suuressa salissa vain rotat ja erilaiset bakteerit sekä mahdollisesti lokit jättävät tähän näkemykseen eriävän mielipiteen. Uskon sukupuuttoaaltoon ja oletan sen iskevän huomattavasti voimakkaampana kuin monikaan uskaltaa ennustaa. Tämän sukupuuttoaallon mukana tuhoutuu jossakin vaiheessa ihmisistäkin suuri osa. Ellei sitten koko laji häviä ennen ekologista kypsyyttään maapallolta. Tai siis ei kai mitään luontaista ekologista kypsyyttä ole olemassa. Jotkut lajit ovat olleet vuosimiljoonia täällä kulkemassa ja toiset tehneet pikavisiitin. Olosuhteet muuttuvat tai joku syö lajin pois kuleksimasta. Ennen äärimäistä sukupuuttotsunamia voi muiden lajien pelastukseksi ilmestyä kaiken puhdistava ja pelastava pandemia, joka pyyhkäisee 95 prosenttia ihmispopulaatiosta pois. Loput ihmisistä pandemia suistaa ehkä joksikin aikaa rotan lailla raunioista kurkkiviksi olennoiksi. Ihmisen taantuminen kivikaudelle ei todennäköisesti ole mahdollista. Pandemia ei tuhoaisi ihmisen teknologista ylivoimaa, joka auttaa lajin suhteellisen nopeasti jaloilleen. Totaalisen pandemian jälkeen muulla eliökunnalla voi kulua pari miljoonaa vuotta yhdestä parasiitista toipumiseen. Ihmisessä on ja tulee oletettavasti suuren katastrofin jälkeenkin olemaan hienointa pyrkimys hyvään ja usko parempaan huomiseen. Vaikka pyrkimys olisi totaalisessa ristiriidassa uhkaavan kehityksen kanssa. Tästä ovat esimerkkeinä joidenkin uskontojen lisääntymisvelvoite ja yleinen usko taloudellisen kasvun parantavaan voimaan. Ihmiselle voi toisaalta olla armeliasta, että hän kuolinhetkellään ajattelee tehneensä parhaansa. Luonnonsuojelutyön tekeminen on ehdottomasti eräs komeimpia tapoja olla maailmassa. Se on usein vielä verrattain hauskaa, kun saa olla hyvässä seurassa ja kauniin luonnon keskellä istuskelemassa. Vielä kun pystyy nauttimaan niukkuudesta ja täysin hyödyttömiä puuhaillen lyömään kapuloita taloudellisen kasvun rattaisiin hymyssä suin. Se on mielestäni miehekäs tapa tappaa aikaa pandemiaa odotellessa. HEIKKI SUSILUOMA Suomen luonnonsuojeluliitto ry JÄSENHANKINTATALKOOT 2008 Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun. Lempäälässä marraskuun lopulla kokoontunut Luonnonsuojeluliiton valtuusto piti ilmastonmuutosta Suomen suurimpana uhkana. Valtuusto valitsi myös uuden hallituksen ja hyväksyi 70 vuotta täyttävän liiton juhlavuoden toimintasuunnitelman. Valtuusto vetosi Suomen hallitukseen kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamiseksi. Uusiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin vuosiksi Sini Harkki Helsingistä, Minttu Massinen Joensuusta, Nelly Rontti Rovaniemeltä, Esko Saari Oulusta ja Leo Stranius Helsingistä sekä vuodelle 2008 Tarja Heikkonen Riihimäeltä. Varajäseniksi vuodelle 2008 valittiin Veli-Risto Cajander Kirkkonummelta ja Pilvi Pulma Tampereelta. Muut liittohallituksen jäsenet ovat vuonna 2008 puheenjohtaja Risto Sulkava Keuruulta, Tuire Laurinolli Hämeenkyröstä, Vesa Luhta Inarista ja Markku Suominen Kankaanpäästä. Ensi vuonna Luonnonsuojeluliitto täyttää 70 vuotta Kokouksessa annettiin kultaiset ansiomerkit kautensa päättävälle liittohallituksen puheenjohtaja Heikki Susiluomalle Pietarsaaresta ja varapuheenjohtaja Tuire Laurinollille. Ensi vuonna Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää 70 vuotta. Juhlavuoden pääteemoja ovat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoi- Luontoilta luo nahkansa Yleisradion legendaarinen Luonto-ilta kokee täyden muodonmuutoksen, ainakin asiantuntijoiden osalta. Puheenjohtaja Veikko Neuvosen vähintäänkin kuluneisiin retkisaappaisiin sovittaa jalkansa Pirkka-Pekka Petelius, jonka haastattelu julkaistiin aiemmin syksyllä Luonnonsuojelijassa. Lintumies ja luonnonystävä siirtyy näin yhä enemmän luonto-ohjelmien pariin. Myös asiantuntijaryhmä vaihtuu. Matti Helminen, Kauri Mikkola, Seppo Vuolanto, Harri Dahlström ja Seppo Vuokko lopettavat radiossa yhtenä miehenä. Yli 30 vuoden taipaleen jälkeen. Uusina aloittavat luontotoimittaja Juha Laaksonen, tutkija Ari Saura, museomestari Jaakko Kullberg, yli-intendentti Henry Väre ja (ensimmäisenä naisena) eläintieteilijä Heidi Kinnunen. Ensimmäinen lähetys uudella koostumuksella on tammikuun 23. päivänä. Alkuperäinen Luontoillan asiantuntijaryhmä jatkaa edelleen Suomen Luonnon Kysy luonnosta -palstalla. Lue Tuomas Aivelon kuvallinen blogi Luontoillan vanhojen Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi: Osallistu talkoisiin haastamalla ystäväsi jäseniksi! Jäsenhankintatalkoot jatkuvat liiton juhlavuonna 2008! Osallistu talkoisiin haastamalla ystäväsi jäseneksi. Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin: 1. ( ) 2. ( ) 3. ( ) 4. ( ) 5. ( ) suuden vähenemisen pysäyttäminen ja taloudellisten ohjauskeinojen käyttö luonnonvarojen kulutuksen hillitsemiseksi. Eniten keskustelua kokouksessa herätti aluetyön muutos. Siinä viimeisistä neljästä aluepäälliköistä (Etelä-Karjala, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi) luovuttaisiin ja säästyneet rahat jaettaisiin tasan kaikkien 15 piirin kesken. Asian valmistelua jatketaan, jotta siitä voitaisiin tehdä kevätkokouksessa päätös. Yhdestä haasteesta saat kaksi luontoaiheista postikorttia (arvo 2,4 euroa). Kolmesta haasteesta saat lisäksi kätevän ja runsassisältöisen (lähes 60 sienilajia) sienikirjan (arvo 12,50 euroa). Viidestä tai useammasta haasteesta saat edellisten lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 13 euroa). Kirjoita tuttaviesi yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin ensin kysyä lupa (henkilörekisterilain 5 ). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Palkinnon saamista varten riittää, että saamme vietyä haasteesi perille eli nimet ja puhelinnumerot ovat oikein ja haastettava myös muistaa sinut. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki TAPANI VEISTOLA asiantuntijoiden viimeisestä lähetyksestä. Tunnelmia ja kuvia studiosta. Haastajan nimi: Osoite: Postinumero ja toimipaikka: VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti.

5 Luonnonsuojelija 6/07 Askeleita 15 Oravanpyörästä tunturiin Kilpisjärven jäältä löytyy pilkkihaalareiden sisältä mies, joka osaa laulaa erinomaisen hyvin vaikkapa daa-dirlan-dirlan-daa. Lavojen kehäkettu on vaihtanut karvaansa. Kaj Kuju Hyttinen on nyt suurtuntureiden napakettu. Miksi jätit maalikylät ja lähdit tunturiin? Tein melkein 40 vuotta työtä, josta ei jää käteen mitään konkreettista, Jos olisin puuseppä, voisin tehdä vaikka veistoksen. Oppaana toimiminen on hyvin konkreettista, kuten pannukahvin keittämistä nuotiolla ihmisille. Viihdemaailmassa ei nykyään riitä, että on ammattimies. Pitää olla ajankohtainen, julkisuudessa kirjattu. Lisäksi julkisuus on suurelta osin joutavanpäiväistä sisällöltään. Oppaana toimiessani minun ei tarvitse olla aktuelli. Kotini on Kilpisjärvellä. Päivittäin aistin, pelkästään kylän raitilla kulkien, kuinka kaunista ympäröivä luonto on. Tunturissa aistit, etenkin näkö ja kuulo saavat toisenlaisen merkityksen. Aistien välittämää informaatiota ei tarvita hengissä pysymiseen, ei tarvitse kytätä autoja, väistellä ihmisiä, eikä liikennemerkkejä. Täällä olen kohdannut myös eri kulttuurin, erilaisen aikakäsityksen: siinä ei päivä eikä viikkokaan merkitse aina mitään Miksi lähdit puuttomaan tunturiin? Siellä näkee. Ja näkyy kauas. Voisithan kulkea yksin poluilla, miksi haluat viedä ihmisiä luontoon? Se on näytelmä ihmisten kanssa erämaassa. On aistit avoimina juuri siinä hetkessä. Sitä ei voi käsikirjoittaa. On tarkkailtava ympäristöä, merkkejä ilmassa. Työ on hyvin sosiaalista. Se on sosiaalista eri asioissa kuin tähteys. Ihmisten tarkkailu kiinnostaa minua. Kun ihmisten tunteet ja ajatukset alkavat purkautua, kuuntelen heitä, en vahvista enkä tyrmää. Työ on toimintaa ihmiseltä ihmiselle. Ihmiset, jotka tulevat omalle lomalleen, ei firmojen maksamana, ovat yleensä alttiita iloitsemaan. Mikä eläin olisit? En ainakaan sellainen, jonka täytyy palella. Laiskiainen. Se liikkuu hitaasti jos sattuu huvittamaan. Vakiokysymys: millä asteikolla takapuolesi vihertää 1-10? En ole vihreä, en ole luonnonsuojelija. Siis luonnossa olemisestako on kysymys? Istuminen tunturissa riittää minulle ohjelmaksi. Kilpisjärven tunturissa olen istunut viimeiset vuodet. Kai se siis vihertää kovasti. Entä Kilpisjärvellä? Siellä on matkailun vuoksi vilkasta rakentamista. Se jättää luontoon syviä jälkiä sadoiksi vuosiksi. Siellä näkyvät yhä saksalaisten sodanaikaiset jäljet. Enontekiön kunta on köyhä. Sillä ei ole varoja jälkien peittelyyn. Maan kaavoituksella ja myynnillä saatavat tulot tarvitaan peruspalveluiden kustannuksiin. Suomi-neito täytti tänä vuonna 90 vuotta. Hän on kypsän naisen iässä. Mitä kokenut mies Kuoren alta haluaa sanoa kokeneelle naiselle? Vaikea hahmottaa suomalaisuutta. Mitä se enää on? Kaikki on globaalia. Kun ajattelen omaa isääni, joka sodassa oli puolustamassa maataan: Suomea, suomalaisia, teollisuutta, maata. Onko sellaista enää? Olen miettinyt, mitä isänmaallisuus on nyt. Kielikin on muuttunut: kuntokeskus on fitness-center kuntokeskus riittäisi hyvin. Sanoisin Suomi-neidolle: Tässä ei pakkelit auta. Suomi-neidon lapsille sanoisin: Pitäkää äidistänne parempaa huolta. Kunnioittakaa sen olemassaolon oikeutta. Miksi me emme tehneet hauskaa juttua, puhuimme vakavia? Elämä on niin hauskaa, ettei jutulla tarvitse sitä korostaa. Olen jo usean vuoden ajan, sattuessani huomaamaan, että digi-kello näyttää 19.47, syntymävuottani, ollut tietoisesti kiitollinen elämälle. Ylipäätään. ANITTA MIIKKULAINEN Olet huiputtanut Haltin useasti. Pitääkö ihmisen päästä huipulle? Omalle huipulle täytyy yrittää päästä. Lahjakkuus ja mahdollisuudet, joita elämä suo, pitää käyttää. Elämä on kulkemista koko ajan. Tasaisella maalla on helppo edetä, kiipeäminen on vaivalloisempaa. Mutta vaivan näön kautta saavutetut päämäärät muuttuvat tekijälleen arvokkaammaksi. Pyrin siihen, että saisin mahdollisimman hyvät paperit, arvosanat, tästä elämästä. Entä putoamisen vaara, etkö pelkää, ole huolissasi? Tulevaisuutta ei voi varmistaa. Mikään ei takaa, että elämä kulkee niin kuin haluaa sen kulkevan. Syöt ja elät terveellisesti ja infarkti voi tulla kuitenkin. Millään toimenpiteellä ei voi taata edes sitä, että huominen päivä tulee myös minulle. Pelätessään kutsuu pelon aiheen luokseen. Vissiin olen niin tyhmä, etten ymmärrä huolestua. Omien lasten tulevaisuudesta tietenkin kantaa huolta, vaikka ainoa, mitä voi tehdä, on toivoa, että heillä menisi hyvin. Entä siis luonnonsuojelu? Mitä sellaista luonnossa tapahtuu, mikä sinua koskettaa? Kaikki tapahtuu kauhealla volyymilla, muuttumattomia asioita, kuten Itämeren saastuminen. Näyttää siltä, että vaikka mitä tehtäisiin, tuhoa ei voi estää. Joku vetää aina välistä. Pitäisi saada kaikkia osapuolia Sanoisin Suomi-neidolle: Tässä ei pakkelit auta. Suomi-neidon lapsille sanoisin: Pitäkää äidistänne parempaa huolta. sitovat sopimukset. Ja niitä pitäisi myös noudattaa. Luonnonsuojelu sinällään on ehdottomasti kannatettavaa. Muodoista voidaan neuvotella eli miten päämääriin päästään. Niin saastuttajalla kuin luonnonsuojelijallakin tulee olla vastuunsa. Ei pidä aiheuttaa joutavaa kärsimystä yksityiselle ihmiselle taloudellisesti. Se on kohtuutonta. Kai Hyttinen nauttii luonnosta, vaikka ei tunnustaudu vihreäksi. SEPPO SIRKKA

6 16 Ajassa Luonnonsuojelija 6/07 Ekologista rulettia Itämerellä Petovesikirppu likaa kalanpyydyksiä takertumalla niihin pitkällä häntäkoukullaan. Sen vaikutusta Itämeren ravintoverkossa ei tunneta vielä hyvin. Itämeren tulokaslajimäärä kasvaa nopeammin kuin koskaan ennen. Itämereen on saapunut viimeisen 25 vuoden aikana noin parikymmentä lajia, kun sata vuotta sitten vauhti oli kahdesta kolmeen lajia 25 vuodessa, kertoo tutkija Maiju Lehtiniemi Merentutkimuslaitoksesta. Viimeisen 150 vuoden aikana Itämereen on siirtynyt yli 90 lajia, mutta vain osa on asettunut mereemme pysyvästi. Itämeri on lajien liikenneristeys Suurin osa tulokkaista saapuu Pohjois-Amerikan vesiltä, kuten vesirutto sekä laivojen pohjiin sitkeästi Maiju Lehtiniemen kiinnostus tulokaslajeihin heräsi petovesikirpun tutkimuksen myötä. kiinnittyvä merirokko. Vaeltajasimpukka on Kaspianmeren tulokas, joka on asettunut Suomenlahden pohjukan makeampaan veteen. Itämeri on vielä säästynyt vaeltajasimpukan massaesiintymiltä, jotka voivat syrjäyttää alueen luontaiset simpukkakannat. Itämeri sijaitsee idän ja lännen valtamerten risteyksessä ja lajeja leviää myös meiltä muualle, kertoo Lehtiniemi. Kaspianmereltä saapunut petovesikirppu on levinnyt Itämereltä edelleen Pohjois-Amerikan Suuriin järviin. Osa lajeista kulkeutuu muun muassa Tanskan salmien kautta ilman ihmisen vaikutusta. Tahallista lajien levittämistä tapahtuu istutusten kautta. Tulokaslajiruuhkan suurin syy on kasvava meriliikenne. Laivat kulkevat yhä nopeammin, joten eliöt selviävät matkasta joko painolastivedessä tai laivan runkoon kiinnittyneenä helpommin kuin ennen. Satamien vedenlaatu on parantunut, joten tulokkailla on pehmeämpi lasku uuteen ympäristöön. Uusi tulokas on aina arvoitus Jotkut tulokaslajit löytävät helposti ekologisen lokeronsa uudesta ekosysteemistä, toiset syrjäyttävät muita lajeja ja vähentävät siten ekosysteemin monimuotoisuutta, Lehtiniemi selittää. Esimerkiksi 1960-luvulla Pohjois-Amerikasta saapunut amerikanmonisukasmato on pienentänyt valkokatkan elintilaa Itämeren pehmeillä pohjilla. Itämeri on nuori ja murtovetensä takia vähälajinen meri, joka saattaa olla helppo kohde tulokkaille. Tulokaslajien kulkeutuminen on ekologinen ruletti, jonka lopputulosta on vaikea arvioida. Jos ekosysteemi on huonossa kunnossa, tulokaslajien aiheuttama riski on suuri, kertoo Lehtiniemi. Ulapan rehevöityminen tasaa rannikon ja ulapan veden eroa, mikä helpottaa tulokaslajien leviämistä. Ilmastonmuutos voi auttaa lämpimien vesien eliöitä asettumaan Itämereen. Ilmiöiden yhteisvaikutus lajiston muutoksiin on huolestuttava kysymys. Onko amerikankampamaneetti tullut jäädäkseen? Amerikankampamaneettia pidetään yhtenä maailman haitallisimmista tulokaslajeista. Harmittoman näköinen merieliö syö tehokkaasti eläinplanktonia sekä kalojen mätiä ja poikasia ja selviää monenlaisissa lämpötila- ja suolaisuusoloissa. Yksi Itämeren suurimmista tulokasuhkakuvista on, että maneetti söisi silakan ja kilohailin ravinnon. Tämä johtaisi myös kasviplanktonin runsastumiseen ja lisäisi rehevöitymistä. Mikään laji ei ole levinnyt Itämerellä näin nopeasti. Ensihavainnot tehtiin eteläisellä Itämerellä syksyllä 2006 ja nyt laji lisääntyy jo Ahvenanmaan ympä- ristössä ja Suomenlahden suulla, kertoo Lehtiniemi. Maneetti on aiheuttanut suurta haittaa Mustanmeren ekosysteemille ja kalastuselinkeinolle romahduttamalla sardellikannat. Yksi Itämeren suurimmista tulokasuhkakuvista on, että maneetti söisi silakan ja kilohailin ravinnon. Tämä johtaisi myös kasviplanktonin runsastumiseen ja lisäisi rehevöitymistä, arvelee Lehtiniemi. Tulokaslajia on lähes mahdotonta poistaa ekosysteemistä. Luontaiset viholliset ovat ainoa keino, mutta niiden istuttaminen on aina uusi riski ekosysteemille. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on laatinut laivoja koskevan tulokaslajien leviämistä rajoittavan sopimuksen ja painolastivesien käsittelyä kehitellään parhaillaan. Euroopan neuvostolla on tulokaslajistrategia. Myös Suomen tulisi laatia oma strategia ja tarkistaa keskeinen lainsäädäntö noudattaen Euroopan neuvoston tavoitteita, SLL:n luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola toteaa. Lisää tulokaslajeista: HANNELE AHPONEN SLL:n tulokaslajisivut: Itämeriportaali:

7 Luonnonsuojelija 6/07 Ajassa 17 MakeITfair-hanke selvittää kulutuselektroniikan tuotantoketjua MakeITfair on eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen nuorisotiedotushanke, jossa selvitetään kulutuselektroniikan tuotantoketjua ja sen kehitys- ja ympäristönäkökohtia. MakeITfair on jo selvittänyt, missä oloissa elektroniikassa käytettyjä metalleja kaivetaan ja miten ne päätyvät kännyköihimme, sylimikroihimme ja mp3-soittimiimme. Tutkimustulosten kautta hanke pyrkii vaikuttamaan sekä kuluttajiin että elektroniikkateollisuuteen. Käytännön tutkimustyön ovat paikan päällä tehneet paikalliset järjestöt tai toimittajat. Metallien myöhempiä vaiheita makeitfair on selvittänyt muun muassa ottamalla yhteyttä eri tahoihin, joiden kautta metallit kulkevat matkallaan kaivoksista kulutuselektroniikkaan: raaka-ainemyyjiin kuten kaivosyhtiöihin ja metallipörsseihin, alihankkijoihin kuten akkuvalmistajiin sekä itse brändiyhtiöihin. Kaikki selvitykset löytyvät hankkeen nettisivuilta. MakeITfair-hanke kannustaa eurooppalaisia nuoria toimimaan, jotta kansainväliset brändiyh tiöt parantaisivat kaivos- ja elektroniikkatyöläisten oloja kehitysmaissa. Suomesta Euroopan unionin rahoittamaan hankkeeseen osallistuu tiedontuottajana Suomen luonnonsuojeluliitto/finnwatch. Mukana ovat myös Luonto-Liitto ja Ekumeeninen Vastuuviikko. Tulevina vuosina hankkeen on tarkoitus edetä kaivosasioista tutkimaan kulutuselektroniikan kokoonpanoteollisuutta ja lopulta alan jätekysymyksiä. PÄIVI PÖYHÖNEN Lisää tietoa makeitfairhankkeesta löydät osoitteesta: Kinkuissa on eroja Luomukinkkukilon tuottamiseen ja paistamiseen kuluu 14,3 kiloa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Tavanomaisen kinkkukilon tuottamiseen kuluu 20,7 kiloa luonnonvaroja. Kinkulle vaihtoehtoisen kasvissyöjän kinkun yhden kilon tuottamiseen kuluu 4,8 kiloa luonnonvaroja. Lihan selkärepun uusiutuvat luonnonvarat ovat eläimen syömää biomassaa eli rehua. Uusiutumattomia luonnonvaroja ovat esimerkiksi rehun viljelyssä käytetyt keinolannoitteet ja polttoaineet. Kasvissyöjän kinkun selkäreppu on selvästi lihakinkkua pienempi, koska kasviskinkun raaka-aineet päätyvät suoraan keittiöön eivätkä ensin kasvata eläintä. Myös paistouuni ja sen sähkönkulutus on otettu huomioon. Kasviskinkku tarvitsee alle tunnin paistoajan, lihakinkku useita tunteja. SATU LÄHTEENOJA TOFUKINKKU 1 pkt kylmäsavutofua 2 rkl vehnäjauhoja 0,5 dl vettä 0,5 rkl soijakastiketta 2 rkl korppujauhoja 2 rkl tummansinistä Keiju-margariinia Lisää vehnäjauhoihin vesi ja soijakastike, sekoita tasaiseksi. Pyöritä tofua ensin seoksessa, sitten korppujauhoissa. Paista 250 asteessa noin 20 minuutia. Voitele lopuksi margariinilla. Vinkki: Voit myös KotiMIPS Sarjassa kerrotaan Luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-hankkeen tuloksista. viipaloida tofun, pyöritellä viipaleet seoksessa ja korppujauhoissa kinkun tavoin, ja paistaa ne pannulla rypsiöljyssä tofupihveiksi. Resepti: Vegaaniliitto Tavanomainen kinkku 20, 7 kg* Luomukinkku Kasviskinkku 14,3 kg* 4,8 kg* *elinkaaren aikana kulutetut uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat ULLA ORA Roolimalli tofukinkulle: perinteinen sianlihakinkku. Suomen Luonto uudistuu! Vuonna 2008 lehti ilmestyy kymmenen kertaa, entistä paksumpana ja monipuolisempana. Suomen Luonto 1/2008 ilmestyy 16. tammikuuta: - Talven huikaiseva valo - Luontokuvia hinnalla millä hyvänsä? - Mitä elää tuhat metriä syvässä vedessä? Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat lehden edulliseen jäsenhintaan: Kestotilaus 12 kk 45,50 (norm. 52 ) Määräaikaistilaus 12 kk 49 (norm. 58,50) TILAUKSET: TILAAJAPALVELU ARKISIN KLO 9-15 PUH. (09) SuomenLuontoUudistuu.indd :57:56

8 18 Elämäntapa Luonnonsuojelija 6/07 Lemmikkejä ja inhokkeja tavaroiden taikamaailmassa Viherpiipertäjä SEPPO LEINONEN Kestävä tavara on ekotehokkuuden kuningatar On meillä stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri. On pakastin, kahvinkeitin, mikroprosessori ja pölynimuri, lauloi Gösta Sundqvist. Tilastokeskuksen mukaan lista on melko tarkka kuvaus keskimääräisen suomalaisen kotitalouden omistamista vempaimista vuonna Lisäksi taloudet omistivat jääkaapin, pesukoneen ja matkapuhelimen. Mikä kaikissa kapineissa kiehtoo ja ärsyttää? Laitan paljon ruokaa perusaineksista lähtien. Jossain vaiheessa erehdyin ostamaan mainostettuja sähköisiä vempaimia muka helpottamaan pilkkomista, raastamista ja soseuttamista. Siitä seurasi, että keittiön kaapit olivat täynnä tavaraa, eivätkä vempaimet nopeuttaneet yhtään työskentelyä, kertoo Kuopiossa asuva Riitta. Kodinkoneiden lyhyt kestoikä ja varaosien kalleus harmittaa Riittaa. Jos esimerkiksi kahvinkeittimen kannu menee rikki, on edullisempaa ostaa kokonaan uusi keitin kuin uusi kannu. Asunnon tavaramäärä vakioksi Hämeenlinnassa työskentelevä Anneli uskoo, ettei kotiin ole hyvä kerätä liikaa muistoesineitä. Niistä saatetaan hakea turvallisuudentunnetta, mutta elämä kantaa paremmin ilman tavaroiden painolastia, hän pohtii. Annelin omiin lempiesineisiin kuuluvat meren hioma puunkappale sekä ruskeaviiruinen Arabian teekannu. Ongelmallisia taas ovat paperit. Niitä kerääntyy helposti laatikoihin ja komeroihin. Annelin tavoitteena on pitää asunnon tavaramäärä vakiona. Jos jotain tuodaan sisään, jotain on myös vietävä ulos, hän kuvailee. Jyrisijät ja höyryäjät pannaan Kuopion yliopistossa työskentelevän Helvin parhaiden tavaroiden listaan kuuluu yli 30 vuotta kestäneitä kodintekstiilejä, klassisen musiikin cd-levyjä sekä lenkkitossut, joilla pääsee metsään. Lempikapineisiini kuuluvat myös saviruukut, joissa teemme syksyisin hapankaalia tai suolakurkkuja, hän kirjoittaa. Ärtymystä Helvissä herättävät puolestaan jyrisevä astianpesukone sekä pyykinpesukone, joka höyryn mukana syytää lian ja pesuaineen hajua asuntoon. Käytän nykyään ilolla taloyhtiön yhteistä pyykkikonetta, enkä enää omista myöskään astianpesukonetta. Asunnon koko rajoittaa tehokkaasti uusien tavaroiden hankkimista. ANNUKKA BERG Kotitalouksien tavaroita on kartoitettu hyvin vähän. Kiinnostavan esimerkin tarjoaa kuvataiteilija Outi Liusvaara, joka opinnäytetyössään kävi läpi kaikki kotinsa esinettä. Liusvaaran omistamista tavaroista lähes 80 prosenttia oli sellaisia, joita hän käytti vuodessa pari kertaa tai harvemmin. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton vetämässä Koti MIPS-tutkimuksessa on tarkasteltu kodin tavaroita. Tutkimuksessa todetaan, että kulutuksen alentaminen onnistuu joko pienentämällä tuotteen materiaali-intensiteettiä tai parantamalla siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi pidemmän käyttöiän muodossa. Vaikka tavaran hankintatilanteessa tehdäänkin aina merkittäviä valintoja, joidenkin tavaroiden kohdalla myös niiden käytöllä on huomattavia ympäristövaikutuksia. Tällaisia olivat esimerkiksi pesukoneen kaltaiset suuret kodinkoneet sekä vedenkeittimen kaltaiset pienet sähkölaitteet. Tilanne on toinen sylimikron tyyppisillä elektroniikkalaitteilla: niiden kohdalla on huomattavasti tärkeämpää yrittää pidentää koneen käyttöikää kuin miettiä koneen käytön aikaista sähkönkulutusta. Kuitenkin myös suurten kodinkoneiden kuten pesukoneen korjaaminen kannattaa. Esimerkiksi pesukoneen yleisin korjaustoimenpide, rummun laakereiden vaihto, kuluttaa luonnonvaroja 20 kiloa, kun taas uuden pesukoneen valmistus vaatii kiloa materiaa. Kun pohditaan huonekalujen hankintaa, kestävyys, kotimaisuus ja kierrätysmateriaalien osuus nousevat keskeiseen rooliin. Esimerkiksi erilaisia keittiöitä vertailtaessa kokopuisen keittiön materiaalitehokkuus osoittautui jopa 10-kertaiseksi lastulevykeittiöön verrattuna. Laskelmiin vaikutti voimakkaasti kokopuukeittiön yli tuplasti pidempi käyttöikä. Ylipäänsä KotiMIPStutkimuksessa tehdäänkin se päätelmä, että tavaroista saatavan hyödyn lisääminen niiden käyttöikää pidentämällä ja yhteiskäyttöä lisäämällä on erittäin ekotehokasta. Kestävillä ja helposti käytettävillä tavaroilla ekotehokkuus saattaa parantua sellaisessa mittakaavassa, joka teknisiltä keksinnöiltä veisi vuosikymmeniä. ANNUKKA BERG AJETAAN ME TANDEMILLA? Liikenne on yksi suurimmista kotitalouksien ympäristövaikutusten aiheuttajista. Miten omassa taloudessasi on toimittu, jotta arjen liikkuminen on saatu hoitumaan kätevästi ja ympäristöystävällisesti? Kerro lyhyesti kokemuksistasi ja ajatuksistasi mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä viestiin mukaan etunimesi, ammattisi tai harrastuksesi sekä kotipaikkasi. Sedimenttejä 70 vuotta sitten Keskusteltiin niistä toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä Heinäsaarten (Petsamo) linnuston suojelemiseksi. Saarille ei oltu kuluvana vuonna järjestetty vartijaa. Tästä on ollut seurauksena, että saarten erikoisen rikas ja kokoomukseltaan ainutlaatuinen lintumaailma on kesän aikana hävitetty niin perusteellisesti, että se on herättänyt mm. siellä käyneitten ulkomaalaistenkin lintutieteilijäin suurta ihmetystä. Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen pöytäkirja !

9 Luonnonsuojelija 6/07 19 Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos nyt. Otava 2007, 422 s. Vain eloonjäämisestä on kysymys. Tällä otsikolla alkanut Pentti Linkolan puheenvuoro jäi kesällä 1985 lähtemättömästi mieleeni. Linkola totesi tuolloin, että ihmiskunnan kiihtyvä luonnonvarojen kulutus ja ympäristön hävittäminen johtavat ennen pitkää koko elollisen järjestelmän tuhoutumiseen. Vaikuttavasta puheenvuorosta huolimatta Linkolan ehdottamat ratkaisumallit tuntuivat vierailta. Yksikään ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittava ei voi toimia niiden mukaisesti. Pasi Toiviaisen teos ilmastonmuutoksesta on huomattavasti tasapainoisempi. Kirjassa käydään läpi kaikki keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. Tiedon lähteinä toimivat alan arvostetuimmat asiantuntijat, joita Toiviainen kävi haastattelemassa Venus-teoriaa koskenutta dokumenttiohjelmaansa varten. Lopputulos on hämmentävä. Ilmastonmuutoksen rajapyykkinä pidetty kahden Risto Isomäki: Litium 6. Tammi, 343 s. Ympäristöliikkeen oma science fiction -kirjailija Risto Isomäki tarttuu tuoreessa kirjassaan rauhanomaisen ydinvoiman ja ydinaseterrorin kytköksiin. Litium 6 on lähitulevaisuuteen sijoittuva kirja maailmasta, jossa asekelpoisia radioaktiivisia materiaaleja hyödyntävät hyötöreaktorit tekevät tuloaan ja ydinpommien rakentaminen kuuluu terroristiryhmien yleissivistykseen. Kirjan mainoksissa kerrotaan, että se sisältää ensimmäisen loppuun asti ajatellun mallin siitä, mitä ydinpommin räjäyttäminen nykyaikaisessa suurkaupungissa tarkoittaisi. Lisäksi kirja on lähes populaaritietokirjan tasoinen tietopaketti ydinasemateriaalien keskeisistä alkuaineista, fuusiopommeista, ydinjätteen ja luonnonuraanin hyödyntämisestä ydinaseterrorissa jne. Monet näistä tiedoista olivat sotilassalaisuuksia kylmän sodan loppuun asti. Pidin Litium 6:sta kirjana enemmän kuin Isomäen edellisestä, Finlandia-palkintoehdokkaaksikin yltäneestä Sarasvatin hiekkaa-romaanista. Isomäen laaja perehtynei- Paikan päällä Kirjat asteen lämpeneminen ylittyy vielä tämän vuosisadan aikana. Sen seurauksena käynnistyy tapahtumaketju, jota voi olla vaikea pysäyttää. Keskilämpötilan noustessa valtamerten pohjaan ja Siperian ikiroudan alueelle varastoitunut metaani vapautuu ilmakehään, mikä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä entisestään. Manner- ja napajäätiköiden sulaminen upottaa valtaosan rannikkoalueista pysyvästi veden alle. Suuret osat Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Aasiasta ja Afrikasta aavikoituvat tavalla, joka ei enää salli ihmisasutusta. Sairaudet riistäytyvät käsistä, kansainvälinen talousjärjestelmä romahtaa. Monen muun kuvailemana tällaista voisi pitää kauhukuvien lietsomisena. Toiviaisen teoksessa puhuvat kuitenkin ilmastoalan johtavat asiantuntijat. Ongelmana on, että vain osalla tiedeyhteisöstä on kattavaa käsitystä kaikista ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Nekin, jotka kokonaisuuden hahmottavat, puhuvat asiasta varovaisesti tai vaikenevat kokonaan. Se ei lupaa hyvää ongelman ratkaisemiselle. Toiviaisen teos olisi ilman muuta ansainnut TietoFinlandian. Se, ettei kirjaa asetettu edes ehdolle, kertoo ilmastokriisin yleisestä aliarvioimisesta. Se on virhe, joka voi koitua ihmiskunnalle vielä kohtalokkaaksi. EERO YRJÖ-KOSKINEN syys ydinvoimaan ja ydinaseteknologiaan näkyy vakuuttavasti. Suuri ja yksityiskohtainenkin tietomäärä nivotaan hyvin kirjan käänteisiin, joten juoheva, romaanimainen ote säilyy koko ajan. Kirja toimii trillerinäkin varsin hyvin. Henkilöhahmot ovat kirjallisuuden lajiin sopivasti hieman ohuita, mutta kuitenkin moniulotteisempia kuin vaikkapa Ilkka Remeksellä. Juonessa on kekseliäitä käänteitä kuin meanderoivassa joessa, ja jossain välissä ehditään vielä tehdä syrjähyppy hunnien jousiammuntataitoonkin. Myös tapa, jolla kirjan langat keritään yhteen loppuratkaisussa, on yllättävä. Litium 6 kertoo ydinvoiman ja ydinaseiden kytköksestä. Näiden kytkösten esiin nostamista on vaikea tehdä ilman pelottelun vaikutelmaa. Siksi kai nuorempi ydinvoimanvastustajapolvi karsastikin näitä argumentteja vuosikymmenen alun kamppailussa viidennen ydinreaktorin rakentamisluvasta. Näiden argumenttien jättäminen pois keskustelusta oli kuitenkin ehkä yksi niistä virhearvioista, jotka tuolloin johtivat kamppailun häviämiseen. Isomäen kirja yhdessä viimeaikaisen kansainvälisen keskustelun kanssa muistuttaa jälleen siitä, että ydinmateriaalin päätyminen vääriin käsiin on todellinen uhka, ja siitä on puhuttava osana ydinvoimakeskustelua. Kirja on viihdyttävää ja ajatuksia herättävää lukemista kenelle tahansa. Lisäksi se antaa ympäristönsuojelijalle motivaatiota kamppailuun Suomen energiantuotannon tulevaisuudesta. JOUNI NISSINEN Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto avoinna ma pe klo Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu avoinna ma pe klo Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) fax (09) toimisto@sll.fi työntekijöiden sähköposti: etunimi. sukunimi@sll.fi materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi TOIMISTO Mirja Breider JÄSENREKISTERI JA TILAAJAPALVELU Irma Kaitosaari TOIMINNANJOHTAJA Eero Yrjö-Koskinen TALOUSPÄÄLLIKKÖ Rauni Järvinen JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Heini Jalava KOULUTUS- JA JÄRJESTÖSIHTEERI Katja Viberg LUONNONSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Ilpo Kuronen LUONNONSUOJELUSIHTEERI Tapani Veistola YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Jouni Nissinen METSÄASIANTUNTIJA Harri Hölttä VESIENSUOJELUKOORDINAATTORI Hannele Ahponen VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Matti Nieminen LUONNONSUOJELIJAN TOIMITUSSIHTEERI Liisa Hulkko VERKKOTOIMITTAJA Kaisa Murdoch IT-VASTAAVA Pekka Saari VENÄJÄKOORDINAATTORI Olli Turunen KOTI-MIPS -HANKE, TUTKIJA Satu Lähteenoja EKOENERGIAVASTAAVA Kaarina Toivonen MARKKINOINTIVASTAAVA Pirjo itkonen SUOMEN LUONTO Jorma Laurila, päätoimittaja Juha Honkonen, toimitussihteeri LUONNONSUOJELIJAN PALVELUKORTTI Haluan liittyä Luonnonsuojeluliittoon. Samalla liityn kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistykseen ja saan Luonnonsuojelija-lehden 6 kertaa vuodessa. Lisätietoja jäseneduista Jäsenmaksu 2008 on 28 euroa, perhejäsenmaksu 10 euroa. (Saat loppuvuoden 2007 jäsenyyden kaupan päälle). Muutan osoitettani. Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä Haluan lisätietoja jäsenten matkavakuutuksesta Alice Karlsson, toimittaja Juha Kauppinen, toimittaja Johanna Mehtola, toimittaja Elina Juva, toimituksen assistentti LUONNONSUOJELUKESKUKSET Lapin luonnonsuojelukeskus Tuula Leskinen, aluepäällikkö Valtakatu 22, Rovaniemi p lappi@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan ls-keskus Merja Ylönen, aluepäällikkö PL 326, Oulu (käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, Oulu) p. (08) , pohjois-pohjanmaa@sll.fi. Saimaan ls-keskus Kaarina Tiainen, aluepäällikkö Katariinantori 6, Lappeenranta p. (05) tai , f. (05) saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen ls-keskus Hannu Klemola, aluepäällikkö Martinkatu 5, Turku p. (02) f. (02) varsinais-suomi@sll.fi LUONNONSUOJELUPIIRIT Etelä-Hämeen ls-piiri Anneli Jussila, piirisihteeri Hämeentie 2 A 6 as. 2, Hämeenlinna p.(03) etela-hame@sll.fi Etelä-Savon ls-piiri Eeva Taimisto, piirisihteeri Pappilankatu 3, Savonlinna p. (015) etela-savo@sll.fi Kainuun ls-piiri Tarja Leinonen, piirisihteeri Vienankatu 7, Kajaani p , (ti pe klo 9 16, mahdollisuuksien mukaan) kainuu@sll.fi Keski-Suomen ls-piiri Juhani Paavola, piirisihteeri Kilpisenkatu 8, Jyväskylä p./f. (014) , ti ( 18) keski-suomi@sll.fi Tilaan Suomen Luonto -lehden (12 numeroa) Kestotilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50 euroa, muille 52 euroa) Määräaikaistilauksena (Jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 49 euroa, muille 58,50 euroa) Tilaan Suomen Luonto -lehden kuusi numeroa määräaikaistilauksena 32 euroa Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Jäsennumero (jäsenkortista) YkkösBonus Norppa-kortin numero Sähköpostiosoite Osoite muuttuu, uusi osoite: Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Suomen luonnonsuojeluliiton ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. Kymenlaakson ls-piiri Hanna Majander, piirisihteeri Varuskuntakatu 8, Kouvola p./f. (05) kymenlaakso@sll.fi Pirkanmaan ls-piiri: Kaija Helle, piirisihteeri Varastokatu 3, 4 krs, tsto Tampere p. (03) , f. (03) pirkanmaa@sll.fi Pohjanmaan ls-piiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri Valtionkatu 1, poste restante, Seinäjoki p. (06) pohjanmaa@sll.fi Pohjois-Karjalan ls-piiri Kauppakatu 44, Joensuu p. (013) pohjois-karjala@sll.fi Pohjois-Savon ls-piiri Marja Tenhunen, piirisihteeri Kirkkokatu 35, Kuopio p./f. (017) pohjois-savo@sll.fi Satakunnan ls-piiri Terhi Rajala, piirisihteeri Otavankatu 11, Pori p./f. (02) satakunta@sll.fi Uudenmaan ymp.suojelupiiri Ursula Immonen, toiminnanjohtaja Kotkankatu 9, Helsinki p uusimaa@sll.fi LUONTO-LIITTO Annankatu 26 A, Helsinki p. (09) , f. (09) SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Kotkankatu 9, Helsinki Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, Helsinki p. (09) f. (09) Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) f. (09) Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea liittoa maksamalla itse postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI

10 20 Maastossa Luonnonsuojelija 6/07 Muotoilun tutkimusmatkailija uskoo ympäristökasvatukseen Tony Granholmin mielestä koru kertoo aina tarinan, mutta kahden eri ihmisen päällä koru kertoo kahta eri tarinaa. JUHA KAUPPINEN Tony Granholm on tämän hetken kuumimpia korumuotoilijoita. Kansanperinteestä modernisti ammentava Torin vasara -mallisto on juuri lanseerattu Kaleva Korulta. Granholmin muotoilutyyliä ei voi lokeroida, mutta luonnonystäväksi hän kuitenkin tunnustautuu. Granholmin suunnitteleman Meri-korun tuotoista viisi prosenttia lahjoitetaan Luonnonsuojeluliiton Puhtaan meren puolesta -kampanjalle. Tony Granholm, miten sinusta tuli korusuunnittelija? Luovuuteen synnytään, siihen ei voi kouluttautua. Minua on lapsuudesta asti kiehtonut ei-verbaalinen ajatusmaailma muotojen ja materiaalien tasolla. Korumuotoilija minusta tuli, koska ajattelin, että hyvin pienessä esineessä saa käyttää mahdollisimman paljon vapautta. Arkkitehtuurikin oli yksi mahdollisuus, mutta ajattelin, että kulloinenkin tilaaja rajaisi vapautta hyvin paljon. Kouluttauduin kultasepäksi ja aloitin Kalevala Korussa kultaseppänä. Aloin heti viedä myös piirustuksia ja ideoita toimitusjohtajalle, ja ensimmäinen mallisto syntyi muutaman vuoden päästä. Miten korun suunnittelu alkaa, kuinka etsit ideoita? Minulla ei ole peruslähestymistapaa, vaan muotoilu on minulle aina tutkimusmatka ja lähden aina hakemaan jotain aivan erilaista suhteessa edelliseen aiheeseen. Linjani on se, että mallisto on aina yritys löytää uusi ulottuvuus ammatistani. Yritän aina löytää uusia tapoja yhdistellä pintoja, muotoja, kuvioita tai materiaaleja. Pyrin aina lähestymään jotain, mitä en ole ennen lähestynyt, ja ymmärtämään enemmän ammatistani. Uusi opittu asia lisää aina uuden värin palettiini, ja se on siitä lähtien käytettävissäni. Sikäli en miellä itseäni taiteilijaksi vaan tutkimusmatkailijaksi. Töiden perusteella voi päätellä, että haet inspiraatiota ainakin kansanperinteestä ja luonnosta. Ensimmäinen mallistoni oli täysin moderni. Historiallisperäisiä aiheitakin on tullut aika monta. Viimeinen julkaistiin pari viikkoa sitten Torin vasarasta inspiroituneena. Se on vanha aihe, jota olen lähestynyt modernilla tavalla. Edellinen mallisto Meri - oli lähtökohtana aivan toisenlainen; puhtaasti moderni, ilman historiallista ulottuvuutta. Se oli autobiograafinen aihe, jossa yritin ilmaista muodon ja materiaalien kautta oman merisuhteeni. Lähtökohta oli hyvin yksityinen ja syvälle alitajuntaan menevä. Voiko korulla kertoa tarinan? Koru kertoo aina tarinan, mutta kahden eri ihmisen päällä koru kertoo kahta eri tarinaa. Jokaiselle ihmiselle koru on hyvin henkilökohtainen esine, ja silloin myös kantajan tarina on mukana. Taustalla on muotoilijankin tarina, mutta työ ei ole valmis kun koru on paperilla tai kun tehdas saa sen tehtyä tai edes silloin kun se on myyty, vaan koru on valmis vasta silloin, kun se kannetaan. Silloin se saa korun arvon. Mikä rooli luonnolla on omassa elämässäsi? Hyvin läheinen, etenkin merellä. Meri on aina ollut paikka, missä tunnen itseni kotoisaksi, siellä mieleni on rauhassa ja tunnen olevani siellä, missä kuuluu olla. Myös syksyinen metsä, koska rakastan sienestämistä - rakastan löytää, poimia ja tehdä hyviä ruokia sienistä. En ole talvi-ihminen. Voin katsella sen kauneutta, mutta muuten olen täysin kesäihminen. Syksykin on väreineen kaunis, mutta se tarkoittaa minulle kesän loppumista. Oikein innostava vuodenaika minulle on kevät, jolloin käyn paljon kävelyillä ja seuraan miten nuput nousevat ja kasvavat ja kielot nousevat maasta. Silloin olen erityisen läsnä luonnon syklissä. Miten olet itse kokenut ympäristön muuttumisen? Olen hyvin vihainen siitä, mitä annetaan tapahtua. Ne muutokset, mitä mielestäni pitäisi tehdä ympäristönsuojelua varten, ovat huomattavasti radikaalimpia kuin mitä Luonnonsuojeluliittokaan uskaltaa ääneen sanoa, koska sen täytyy ajaa poliittisesti mahdollisia ratkaisuja. Minulla on ollut etuoikeutena äiti, joka on ollut aktiivinen ympäristöpoliitikko, ja minulle on annettu ympäristökasvatus jo pienestä. Jokaisella on oma vastuunsa tietää sen verran, että voi tehdä ratkaisuja omassa arjessaan, mutta luulen, että ihmisten pitää oppia se jo lapsesta. Uskon, että ihmisen arvomaailma syntyy paljon aikaisemmin kuin koulussa. Aikaiset tarinat, joita vanhemmat ja isovanhemmat kertovat, muokkaavat ihmisen arvomaailmaa loppuiäksi. Siksi minusta Puhtaan meren puolesta- kampanja on nimenomaan oikea lähestymistapa, koska sen tarkoitus on sivistää. Kasvatuksen pi- täisi kohdistua mahdollisimman nuoriin ihmisiin, Luonnonsuojeluliiton pitäisi olla läsnä jo lastentarhassa. Mitä haluaisit sanoa Suomen päättäjille luonnonsuojelusta? Luottakaa siihen, että Suomen kansa on valmis maksamaan suurempaa hintaa kuin se on toistaiseksi tehnyt sen eteen, että myös lapsille ja lapsenlapsille säilyy jotakin. Poliitikkojen luottamusta Suomen kansan viisauteen, sitä toivon poliittisilta päättäjiltämme. SINI HARKKI Tony Granholmin suunnittelema kalevalainen merikoru.