Yhteiskuntavastuuraportti 2004
|
|
- Riikka Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sisältö Johdanto... 3 Perustietoa Lindströmistä... 4 Organisaatio... 5 Lindströmin arvot ja missio... 6 Johtamisjärjestelmät... 7 Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö... 7 Taloudellinen vastuu... 9 Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu
3 Johdanto Hyvä lukija Eettisesti kestävä ja vastuullinen tapa toimia ovat olleet ominaista Lindströmille läpi perheyrityksen 157- vuotisen historian. Lindström oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka allekirjoittivat Kansainvälisen kauppakamarin Kestävän kehityksen peruskirjan. Siitä alkaen yhtiö on seurannut ja raportoinut säännöllisesti ympäristövaikutuksiaan sidosryhmille. Lindström julkaisi ensimmäisen varsinaisen yhteiskuntavastuuraporttinsa vuonna 1999, nykyään raportointi kattaa myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun vastatakseen paremmin eri sidosryhmien tarpeisiin. Lindströmin yhteiskuntavastuun raportin päälinjauksia ohjaa sen toimialan erityispiirteiden lisäksi myös Global Reporting Initiative eli kansainvälinen GRI-standardi. Raportin avulla haluamme antaa kattavan kokonaiskuvan siitä, miten Lindström ja lindströmiläiset ovat vastanneet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun asettamiin haasteisiin. Sidosryhmämme voivat luottaa toimintaamme myös tällä saralla. Jukka Roiha toimitusjohtaja 3
4 Perustietoa Lindströmistä Lindström on yritysten globaali kumppani, joka vahvistaa asiakkaidensa yrityskuvaa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Lindström on Suomessa tekstiilipalvelualan markkinajohtaja ja Euroopassa yksi johtavista alan yrityksistä. Lindström tarjoaa yrityksille ja yhteisöille kokonaisvaltaista tekstiilipalvelua. Lindström on asiakkaidensa yhteistyökumppani edistäen heidän liiketoimintaansa ja yrityskuvaansa omalla erikoisosaamisellaan ja työvaate-, matto-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalveluilla. Lindström-konserniin kuuluvat Lindström Oy emoyhtiönä, tytäryhtiö Comforta Oy Suomessa ja Comforta AB Ruotsissa sekä tytäryhtiöt Eestissä, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä, Unkarissa ja Venäjällä. Konsernin liikevaihto vuonna 2004 oli 157 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä oli keskimäärin 1 560, josta ulkomailla työskenteli 541 henkeä. Lindströmillä on Euroopassa yli yritysasiakasta. Tulevaisuudessa Lindström tähtää entistä voimakkaammin kansainvälisille markkinoille. Yrityksen tavoitteena on sen vision mukaan olla markkinoiden paras tekstiilipalveluyritys, tarkastellaan menestystä sitten kokonaisedullisuuden, palvelun laadun, toimitusnopeuden ja -varmuuden tai taloudellisten mittareiden näkökulmasta. Lindströmin liiketoiminnassa ominaista on ollut paitsi yrityksen jatkuva kehittäminen ja toimialan valpas seuraaminen myös koko tekstiilipalvelualan kehittäminen. Lindstörm on mukana muun muassa Euroopan tekstiilipalveluyritysten järjestön European Textile Services Associationissa eli E.T.S.A.:n hallituksessa, komiteoissa ja kehittämishankkeissa ja tekee sitä kautta toimialalla merkittävää kehitystyötä. Lindströmin yrityskulttuuri nojaa vahvasti perheyritysperinteeseen: yritys on koko historiansa aikana ollut vain kahden suvun hallussa. Yrityksen johdossa on aina toiminut omistajasuvun jäsen. 4
5 Organisaatio Lindström-konsernin hallitus, johto ja osaamiskeskukset Lindström Oy on konsernin emoyhtiö, johon kuuluvat tytäryhtiö Comforta Oy Suomessa ja Comforta AB Ruotsissa sekä tytäryhtiöt Iso-Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tsekissä, Unkarissa, Venäjällä ja Virossa. Emoyhtiön hallituksessa ovat toimineet puheenjohtajana Heikki Marttinen ja varsinaisina jäseninä Kim Hanslin, Merja Kousa, Mika Pakarinen, Jukka Roiha, Mira Rimpinen ja Anssi Soila. Toimitusjohtajana on toiminut Jukka Roiha. Tilintarkastajana tilikaudella on toiminut KHT Kari Miettinen ja varalla PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Lotta Mäkelä. Konsernin johtoryhmään kuuluivat vuonna 2004 toimitusjohtaja Jukka Roiha, talousjohtaja Leena Lampén, investointi-, menetelmäkehitys- ja ympäristöjohtaja Pekka Niemi, henkilöstö- ja laatujohtaja Kirsti Leisio, Suomen maatoiminnoista vastaava johtaja Jyrki Ylijoki sekä ulkomaantoiminnoista vastaava johtaja Mika Hartikainen. Lindströmin hallinnosta vastaavat osaamiskeskukset, jotka huolehtivat hallinnon organisoinnista, sujuvuudesta ja ajantasaisuudesta sekä tuottavat sisäisiä asiantuntija- ja tukipalveluita konsernin sisällä. Lindströmin osaamiskeskukset ovat: Henkilöstö ja laatu Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristö IT Ostot Talous ja raportointi Viestintä Hyvin organisoitu tuotanto ja markkinointi asiakastyytyväisyyden taustalla Lindströmin palveluiden markkinointi, myynti ja tuotanto on organisoitu kunkin maan toiminnoista vastaavan johtajan alaisuuteen. Lindström pyrkii muodostamaan luottamuksellisia, pitkäaikaisia ja asiakkaan tarpeiden mukaan kehittyviä kumppanuussuhteita. Näin Lindström pyrkii tuottamaan asiakkaalleen todellista vastinetta rahalle. Uusasiakashankinta sekä jatkuva yhteydenpito ja palvelu on organisoitu siten, että kussakin asiakastiimissä yhdistyy paras tuotteiden ja palveluiden osaaminen sekä halu palvella asiakasta. Tämä takaa mahdollisimman korkean asiakastyytyväisyyden. Asiakastyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan tutkimuksin vuosittain. 5
6 Lindströmin arvot ja missio Lindströmin toimintaa ohjaavat arvot ovat: kannattava kasvu, pitkäaikainen asiakassuhde, vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Arvoja ja niiden näkymistä arjen työssä arvioidaan säännöllisesti muun muassa kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti vuosittain sekä toimihenkilöiden että tekstiilihuoltajien kanssa. Arvokeskustelua käydään myös yhteisissä tapaamisissa sekä sisäisen viestinnän kanavien kautta. Kannattava kasvu Lindströmin toiminta on kustannustietoista ja -tehokasta tämä takaa kannattavan kasvun. Johtamisen keinoin erilaiset hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen yrityksen kokonaisedun kannalta. Kaikkien hankkeiden tulee tukea Lindströmin visiota. Päätöksiä tehdään kauaskantoisesti ja resurssit ohjataan tukemaan kasvua. Pitkäaikainen asiakassuhde Aito kumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja molemminpuolista liiketaloudellista hyötyä. Lindström kuuntelee asiakkaitaan, ennakoi asiakkaiden tarpeita ja tarjoaa kilpailukykyisiä palveluita. Asiakkaiden pyyntöihin reagoidaan viipymättä, muttei hätiköiden. Vastuullisuus Lindström ottaa huomioon toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Lindström toimii oikeudenmukaisesti, lakeja ja säädöksiä noudattaen sekä paikallisia kulttuureja kunnioittaen. Työnantajana Lindström on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Edellytämme myös alihankkijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme noudattavan näitä samoja periaatteita. Innostus ja oppimisen ilo Hyvä johtaminen, kannustava palaute ja koulutus varmistavat Lindströmin ja sen henkilöstön jatkuvan kehittymisen. Avoin, keskusteleva ilmapiiri rohkaisee uudistuksiin ja on edellytys niissä onnistumiselle. Missio Lindström on globaali B-to-B-partneri, joka vahvistaa asiakkaidensa näkyvää ilmettä ja imagoa tekstiilien ja puhtauden keinoin. Palvelumme on vaivaton käyttää ja kokonaiskustannuksiltaan markkinoiden edullisin. Kannamme vastuuta toimintaympäristöstämme ja meitä arvostetaan työnantajana. Mission valinnat on määritelty liitteessä 1. 6
7 Johtamisjärjestelmät Laatujohtaminen ja asiakastyytyväisyys Lindströmin laadunhallintajärjestelmä perustuu ISO standardiin. Ensimmäinen laatusertifikaatti myönnettiin vuonna 1997 Konalan palvelukeskukselle. Lindström Oy:n koko kotimaan toiminta on nyt liitetty saman sertifikaatin piiriin. Laadunhallintajärjestelmä ja sertifikaatti päivitettiin ISO 9001:2000 -standardin mukaiseksi syyskuussa 2001 ja uusittiin Ulkomaan tytäryhtiöt toimivat samojen periaatteiden mukaan ja ovat valmiita sertifioitavaksi heti, kun asiakaskunnan odotukset sitä edellyttävät. Laadunhallinnan jatkuvan hyvän tason takaa kattava sisäinen auditointijärjestelmä, jota päivitetään vuosittain asetettujen kehittämispainopisteiden mukaan. Näiden arviointien sekä valittujen toiminnan mittarien perusteella nimetään vuoden tulosyksikkö, vuoden palvelukeskus ja vuoden tytäryhtiö. Ympäristöjohtaminen Lindström allekirjoitti vuonna 1991 Kansainvälisen kauppakamarin laatiman Kestävän kehityksen peruskirjan. Se oli lähtölaukaus ympäristöjohtamisen kehittämiselle. Vuonna 1993 määriteltiin ensimmäisen kerran toiminnan ympäristövaikutukset, vaikka niistä merkittävimpiä oli seurattu jo vuodesta 1982 lähtien. Ympäristöpolitiikka laadittiin vuonna Samana vuonna myönnettiin ensimmäinen ISO sertifikaatti Luumäen palvelukeskukselle. Vuoden 2004 tammikuun lopussa saman sertifikaatin alle kuuluivat edellisen lisäksi kaikki emoyhtiö Lindström Oy:n palvelukeskukset. Myös ulkomaan palvelukeskukset toimivat ympäristöjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Ympäristöohjelmasta kerrotaan tarkemmin Ympäristövastuuosiossa. Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö Lindström on vuosien kuluessa ollut alansa merkittävä kehittäjä. Vuonna 1950 yhtiö oli perustamassa Suomen Pesuteollisuusliitto ry:tä, jossa se toimi aktiivisesti vuoteen Tällöin Lindström siirtyi yksinomaan Yleisen teollisuusliiton jäseneksi. Yhtenä syynä lähtöön Suomen Pesuteollisuusliitosta oli se, että ammattimainen tekstiilien peseminen on enää hyvin pieni osa kokonaisvaltaista tekstiilipalvelua. Toinen ja edellistä merkittävämpi syy oli ammatillisen yhteistyön ja edunvalvonnan muuttuminen Euroopan laajuiseksi. Kun E.T.S.A. eli European Textile Service Association aloitti vuonna 1995 aloitti toimintansa, oli Lindström yksi sen perustajajäsenistä. Lindström on edelleen aktiivisesti mukana järjestön hallituksessa, eri komiteoissa ja kehittämishankkeissa. Vuonna 1960 Suomeen syntyi Lindströmin aloitteesta pesuloiden puolueeton laadunvalvonta, joka on nykyiseltä nimeltään Tekstiilihuollon laadunvalvonta. Lindströmin panos oli sen toiminnan kehittämisessä suuri vuoden 2002 loppuun asti, jolloin VTT päätti lopettaa tekstiilitutkimuksensa kokonaan. Lindström on rakentanut laatujärjestelmänsä vuosien kuluessa ja voi sisällyttää Tekstiilihuollon laadunvalvonnan kautta saadun prosessinvalvonnan siihen. Mukana kehittämässä hygieniavalvontaa Pesuloiden hygieniavalvonnan kehittämistä varten ja yhteisten Suomen laajuisten valvontamenetelmien ja raja-arvojen saamiseksi perustettiin vuoden 2002 lopulla työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Lindströmin edustaja. Työryhmä laati soveltamisohjeet ja riskianalyysimallin standardiin EN Tekstiilit - Pesulassa huolletut tekstiilit - Mikrobiologisen puhtauden hallinta. Lindström on sisällyttänyt standardin vaatimukset omaan laatujärjestelmäänsä ja ISO 9001 sertifikaattiinsa syksyllä
8 Nolla tapaturmaa Lindström liittyi vuonna 2004 Suomessa 0-tapaturmafoorumiin ja työsuojeluasioista vastaava henkilöstöpäällikkö kuuluu sen valtakunnalliseen johtoryhmään. Henkilöstöpäällikkö on jäsenenä myös pesuteollisuuden työalatoimikunnassa, jonka tavoitteena on edistää työsuojelutyötä pesuloissa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Lindströmillä on kotimaassa hyvät yhteydet Tampereen teknilliseen yliopistoon ja Tampereen ammattikorkeakouluun. Molemmissa Lindströmin asiantuntijat käyvät vuosittain luennoimassa. Lisäksi Lindströmin edustajat ovat pitäneet vierailuluentoja Kauppakorkeakoulussa ja Helsingin avoimessa yliopistossa. Lindström järjestää vuosittain myös opiskelijavierailuita. Opinnäytetöitä ja erilaisia harjoitustöitä teetetään myös vuosittain. Suomessa vuonna 2004 kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita työllistettiin 184 henkilöä, joista Tutustu työelämään -nuoria oli 41. Lindström Award Lindström käynnisti syksyllä 2001 kansainvälisen yritysvaatesuunnittelukilpailun, Lindström Awardin. Kilpailun tavoitteena on tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmia yritysvaatetukseen. Tarkoituksena on herättää tulevien ammattisuunnittelijoiden kiinnostus eri alojen tarpeisiin vastaavan yritysvaatetuksen suunnittelua kohtaan. Kilpailu pyrkii myös lisäämään tietoisuutta siitä, millainen rooli vaatetuksella on yrityskuvan rakentamisessa. Kilpailu on ohjattu ja kutsuun perustuva suunnittelukilpailu. Osallistujat ovat opiskelijaryhmiä, jotka työskentelevät ohjaavan opettajan avulla. Kilpailuun kutsutaan mukaan johtavia vaatesuunnittelijoita kouluttavia yliopistoja. Kilpailutyöt ja prototyypit suunnitellaan sekä valmistetaan yritys-casen pohjalta. Voittajatiimin jäsenet palkitaan henkilökohtaisella stipendillä. Lindströmillä on myös mahdollisuus lunastaa kilpailuehdotuksia tuotekehityksensä tarkoituksiin. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän kansainvälisen suunnittelukilpailun osallistujilla on aikaa suunnitella kilpailuehdotuksiaan syyslukukauden 2005 ajan. Ehdotusten sisäänjättöaika on helmikuussa 2006, ja tulokset julkistetaan Sponsorointi Lindströmin yrityskulttuuri korostaa terveellisiä elämäntapoja ja henkistä hyvinvointia. Siksi mahdolliset sponsorointikohteet on valittu urheilun, liikunnan ja kulttuurin parista. Sponsorointisopimuksiin on näkyvyyden lisäksi pyritty sisällyttämään yhteisiä tapahtumia, joita voidaan hyödyntää asiakassuhteiden hoitamisessa ja henkilöstön Hyvän Olon Toiminnassa. Lindströmillä on yhteistyösopimus Suomen Tennisliiton kanssa Suomen naisten maajoukkueen tukemisesta ja mukana olosta huipputenniksen tukitiimissä. Lindström järjestää vuosittain henkilöstölleen tennisturnauksen, joiden yhteydessä järjestettävien kurssien aikana myös vasta-alkajien on mahdollista tutustua lajiin. Hyväntekeväisyys Lindström tekee joulun alla merkittävän lahjoituksen jollekin yleishyödylliselle kohteelle. Hyväntekeväisyysvarat on keskitetty tähän yhteen kohteeseen ja muita tukimuotoja ei poikkeustapauksia lukuun ottamatta harjoiteta. Vuonna 2004 Lindström lahjoitti euroa Unicefi n Lahjoita lukutaito -keräykseen. 8
9 Taloudellinen vastuu Yrityksen toiminta on oikeutettua vain, jos se on taloudellisesti kannattavaa. Terve kasvu on yrityksen kehittymisen ja menestymisen perusedellytys. Yrityksen hyvä talous on myös vastuullisen toiminnan perusta. Lindströmin liikevaihto on kasvanut tasaisesti viimeisinä vuosina, ja yrityksen taloudellinen tulos on ollut hyvä. Katsaus vuoden 2004 toimintaan Konsernin liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli 157 milj. euroa (ed. vuonna 149 milj. euroa). Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2004 oli 38 milj. euroa eli 24,6 prosenttia (ed. vuonna 20,6 prosenttia). Uusien asiakkaiden hankinta sujui koko konsernin osalta suunnitelmien mukaisesti. Teollisuusyritysten työvoiman vähennykset ja yritysten pyrkimys karsia kustannuksia vaikuttivat Lindströmin kotimaan laskutukseen. Tämän vuoksi konsernin liikevaihdon kasvu jäi tavoitteesta. Suomen ulkopuolella liikevaihdon kasvu oli 25,8 prosenttia (ed. vuonna 27,3 prosenttia). Konsernin voitto ennen veroja oli 21,7 milj. euroa (ed. vuonna 11,4 milj. euroa). Tuloksen parannus johtui lähinnä liikearvopoistojen merkittävästä pienenemisestä, tulokseen vaikuttavien kurssierojen positiivisesta muutoksesta sekä kustannustehokkuuden paranemisesta. Varsinkin ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos parani huomattavasti. Konsernin nettoinvestoinnit olivat 6,6 milj. euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 10,1 milj. euroa. Suurimmat investoinnit tehtiin Unkarin ja Puolan tytäryhtiöihin sekä Suomessa Koskelon mattopesulaan ja Oulun käsipyyhepesulaan. Vaasan kiinteistö myytiin tilikauden aikana. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella. Konsernin maksuvalmius oli erinomainen koko kertomusvuoden ajan. Konsernissa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, joista reilu kolmannes Suomen ulkopuolella. Henkilöstön hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen panostettiin erilaisin toimenpitein kertomusvuoden aikana. Lindström-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2005 jonkin verran vuotta 2004 enemmän. Varsinkin kansainvälisen toiminnan oletetaan kasvavan edelleen merkittävästi. Liiketoimintaa laajennetaan perustamalla tytäryhtiö Romaniaan ja Kiinaan vuoden 2005 aikana. Suomessa palvelutarjontaa monipuolistetaan muun muassa aloittamalla työsuojaintuotteiden myynti. Tulevaa kehitystä ja kilpailukykyä silmälläpitäen aloitettiin vuoden 2005 alussa IT-2008 projekti tarkoituksena kehittää uudet, entistä paremmin toimintaa ja sitä kautta myös asiakasta palvelevat operatiiviset tietojärjestelmät. Kiinaan perustettiin vuoden 2004 loppupuolella edustusto, jonka tehtävänä on kartoittaa uusia hankintalähteitä ja valvoa, että Lindströmin ostamat tuotteet valmistetaan eettisesti kestävällä tavalla. Kannattavuuden ennakoidaan säilyvän hyvällä tasolla. Seuraavan vuoden investointien arvioidaan olevan kertomusvuotta suuremmat. Merkittävimmät investoinnit on suunniteltu tehtäväksi Lindström Oy:n Unkarin ja Pietarin tytäryhtiöissä sekä Comforta Oy:n Ruotsin tytäryhtiössä. Suomessa suurin investointi tulee olemaan Turun pesulan uusiminen. Tulorahoituksen ja konsernin rahavarojen arvioidaan riittävän suunniteltuihin investointeihin. 9
10 Tilinpäätöksen avainluvut Seuraavilla tunnusluvut osoittavat, miten yritys on selviytynyt keskeisistä taloudellisista osa-alueista: toiminnan laajuus, tuloksentekokyky ja kannattavuus, vakavaraisuus sekä maksuvalmius. Kuvasta nähdään myös kehitys näiden tekijöiden osalta viiden viimeisen vuoden aikana. 10
11 Ympäristövastuu Ympäristöpolitiikka on osa laatupolitiikkaa Lindström on panostanut laadun kehittämiseen jo runsaan vuosikymmenen ajan ja ympäristöasioiden hoito on ollut osa yrityksen kehittämistyötä ja vastuullista toimintaa. Ympäristöpolitiikka on määritelty seuraavasti: Lindström on allekirjoittanut kansainvälisen Kestävän Kehityksen peruskirjan, jonka myötä olemme sitoutuneet ottamaan huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa toimintamme ympäristövaikutukset sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset kaikessa toiminnassamme. Kukin toimintayksikkö laatii vuosittain oman ympäristöohjelmansa, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kuormituksen pienentämiseksi, mikä takaa koko konsernin tasolla ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen. Koulutamme henkilökuntaamme tuntemaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista alihankkijoillemme ja edellytämme heidän noudattavan ympäristömyötäisiä toimintatapoja. Edellytämme myös merkittävimmiltä tavarantoimittajiltamme selvitystä ympäristöasioiden hoidosta. Säännöllinen ympäristövaikutusten seuranta ja kehittäminen Lindström kehittää toimintaansa ja prosessejaan jatkuvasti tavoitteenaan toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen pienentäminen. Tekstiilipalvelun merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät tuotteiden huollosta. Säännöllisesti seurattavia vaikutuksia ovat: pesuloiden energian kulutus (sähkön ja höyryn tuottamiseen käytetty polttoaine) veden kulutus pesukemikaalien valinta ja kulutus jäteveden laatu pakkausmuovin käyttö jakelukilometrit ja niiden aiheuttamat päästöt jätteiden lajittelu ja kierrättäminen, kokonaisjätemäärä sekä kaatopaikalle toimitetun jätteen määrä toiminnan hiilidioksidipäästöt. Näitä tekijöitä seurataan sekä kokonaismäärinä että suhteutettuna pestyihin tekstiilikiloihin. Kunkin tekijän kehitystä seurataan palvelukeskustasolla kuukausittain ja niille asetetaan vuosittain parannustavoitteet ja pidemmän aikavälin päämäärät. Palvelukeskusten suhteelliset kulutukset vaihtelevat melkoisesti riippuen niiden pesemistä tekstiileistä. Tekstiilivalikoimat palvelukeskusten välillä voivat myös muuttua sisäisten siirtojen myötä, minkä vuoksi tässä raportissa tarkastellaan ympäristötekijöiden yhteen laskettua kehitystä koko konsernin tasolla. Vuodesta 2000 alkaen energian ja veden kulutusten seurannassa ovat olleet mukana kaikki Lindströmin palvelukeskukset Suomessa ja ulkomailla. Pesuaineiden, muovien, kuljetusten sekä hiilidioksidipäästöjen laskennassa ovat toistaiseksi mukana ainoastaan kotimaan palvelukeskukset. Kokonaisvaltainen tekstiilipalvelu on ekotehokasta toimintaa Ekotehokkuudella tarkoitetaan tuotteen tai palvelun valmistuksen ja elinikäisen käytön aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta suhteessa tuotteesta tai palvelusta saatuun hyötyyn. Mitä pidempi käyttöikä tai käyttökertojen määrä tuotteilla on, sen tehokkaammin sen valmistukseen käytetyt materiaalit tulevat hyödynnettyä ja sitä ekotehokkaammasta tuotteesta on kyse. Tekstiilipalvelujen ekotehokkuus perustuu tuotteiden pitkään käyttöikään ja tuotteen koko elinkaaren hallintaan ympäristön kannalta edullisimmalla tavalla. Toimintaketjuun kuuluvat tuotteiden valinta ja hankinta, niiden huolto läpi koko käyttöajan sekä loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen. Ekotehokkuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös tuotteen valmistuksessa kuluneet raaka-aineet, energia, käytetyt kemikaalit ja päästöt. 11
12 Tuotteita huolletaan kertaa niiden eliniän aikana käyttötarkoituksesta riippuen. Tekstiilien käyttöikä pyritään saamaan mahdollisimman pitkäksi valitsemalla niin asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin kuin huoltoonkin parhaiten soveltuvat materiaalit ja tuotteet. Lisäksi pesu- ja viimeistelyprosessin aiheuttama kuluminen on hallittava ja tuotteita on korjattava huoltokierron aikana. Lindströmin palvelu kattaa laajasti monien eri alojen yritysten ja yhteisöjen tekstiilitarpeet. Tuotevalikoima kattaa työvaatteet, hotelli- ja ravintolatekstiilit, matot, käsihygieniatuotteet sekä teollisuuspyyhkeet. Tekstiilipalvelut tukevat yritysten tavoitetta keskittyä tuottavaan ydinosaamiseensa. Samalla ne varmistavat, että tekstiilien huolto hoidetaan ammattitaitoisesti ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. Vuokratulla kierrätettävällä tekstiilillä korvataan kertakäyttöisiä tuotteita ja vähennetään sitä kautta syntyvää jätettä. Lindström-rullapyyhe, jota pestään elinkaarensa aikana yli 100 kertaa, vastaa noin kertakäyttöistä paperipyyhettä. Yhdestä loppuun käytetystä rullapyyhkeestä kertyy kiinteää jätettä 2 kiloa, vastaavasta määrästä kertakäyttöisiä pyyhkeitä tulee 80 kiloa jätettä. Vuokrattava, imukykyinen ja kierrätettävä teollisuuspyyhe vastaa 5-6 kertakäyttöpyyhettä. Kankaista pyyhettä voidaan käyttää noin 20 kertaa eli samana aikana kertakäyttöisistä pyyhkeistä syntyvä jätemäärä on moninkertainen kangaspyyhkeeseen verrattuna. Pyyhintään kelpaamattomat teollisuuspyyhkeet hyödynnetään imeytysmattojen raaka-aineena, mikä kaksinkertaistaa teollisuuspyyhkeen käyttöiän. Tuotteiden valinta vaikuttaa ekotehokkuuteen Ympäristömyötäisten tekstiilien valintaa helpottamaan on tekstiileille laadittu kansainvälisiä ympäristömerkkejä. Niiden kriteereissä asetetaan vaatimuksia tekstiilien tuotannolle sekä valmiin tuotteen kemikaalijäämille. Yleisin näistä on Öko-tex Standard 100 -ympäristömerkki. Suurimmalla osalla Lindströmin käyttämistä työvaatekankaista ja hotellitekstiileistä on jo Öko-tex-merkki. EU:n ympäristömerkin EU-kukan vaatimusten täyttämistä on seurattu vuoden 2004 alusta ja samalla selvitetään, milloin ne voidaan ottaa tuotteiden valintakriteereiksi. Lisäksi Lindströmin käsipyyherullajärjestelmällä on Pohjoismainen ympäristömerkki, joka varmistaa koko palveluprosessin ohella myös rullapyyhkeen materiaalin ympäristömyötäisyyden. Lindström on myös itse selvityttänyt tuotteiden valmistuksen ympäristövaikutuksia teettämällä aiheesta väitöskirjan. Vuonna 1997 valmistuneessa väitöskirjassa The Ecology of Textiles and Textile Services todettiin, että hotellitekstiilien valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat noin kymmenen prosenttia tuotteen koko elinajan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Mahdollisimman pitkän käyttöiän varmistamiseksi kaikki vuokrattavat tuotteet testataan huolellisesti ennen niiden hyväksymistä vuokratuotevalikoimiin. Tällöin selvitetään tuotteen sopivuus asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä tuotteen kesto-ominaisuudet kuten lujuus, värinkesto ja kulutuksen, pesun ja viimeistelyn kesto. Tuotteiden alkuperä ja valmistaminen sekä sosiaalisen vastuun että ympäristövastuun osalta on selvitetty joko itse auditoiden tai valmistuttaja on selvittänyt tilanteen valmistuskohteessa ja raportoinut siitä Lindströmille. Ympäristölupien tarve vaihtelee paikkakunnittain Ympäristösuojelulain ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaan pesuloiden, jotka pesevät yli 500 kiloa päivässä tekstiilejä, tulee hakea ympäristölupa. Lindströmin kaikki palvelukeskukset ylittävät tämän rajan. Ennen lain voimaantuloa toiminnassa olleiden laitosten ympäristöluvanvaraisuus on kuitenkin ratkaistu paikkakunnittain ympäristöviranomaisten tekemien tarkastusten perusteella. Konsernin 18 laitoksesta kuusi ei ole tarvinnut lupaa, muille lupa on joko haettu tai prosessi on kesken. 12
13 Energian käyttö tehostui entisestään Toiminnan laajentuminen on lisännyt energian kokonaiskulutusta, mutta kulutus tuotettua yksikköä kohden on pystytty pitämään kurissa. Energiankulutusluvuissa on mukana kiinteistöjen sähkön kulutus, kiinteistöjen lämmitysenergia sekä höyryn tuottamiseen käytetty polttoaine. Kiinteistöjen lämmityksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta vaihtelee vuosittain seitsemästä yhdeksään prosenttiin eikä sen korjaamista paikkakunnittain astepäiväluvuilla ole toistaiseksi tehty. Tavoitteet ja päämäärät on asetettu edellä mainituista seikoista johtuen prosessienergian kulutukselle, johon lasketaan kiinteistöjen sähkön ja höyryn tuottamiseen käytetyn polttoaineen kulutus. Prosessienergian kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 30 prosenttia. Syynä energian suhteellisen kulutuksen jatkuvaan vähenemiseen on pesujen painopisteen siirtyminen entistä vähemmän energiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös veden kulutuksessa saadut säästöt sekä pesuloissa tehdyt pienet energiansäästötoimenpiteet vaikuttavat. Prosessienergian kulutus väheni vuonna 2004 viisi prosenttia, mikä oli selvästi enemmän kuin tavoitteeksi asetettu noin yhden prosentin parannus. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää prosessienergian kulutusta 13 prosenttia verrattuna vuoden 2003 toteutumaan. Sähkönkulutus muodostuu monista tekijöistä Palvelukeskusten kiinteistöjen koko sähkön käytöstä yksi kolmannes kuluu tuotantokoneiden ja laitteiden pyörittämiseen, yksi kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen ja muihin pieniin sähkölaitteisiin. Pesumäärien kasvaessa tuotantokoneiden sähkön kulutus kasvaa samassa suhteessa. Useimmiten tuotannon kasvu kuitenkin vaikuttaa koneiden käytön tehostumiseen, ja sitä kautta kulutus tuotettua yksikköä kohden pienenee. Tuotantomäärät vaikuttavat vain välillisesti ilmastoinnin ja valaistuksen sähkönkulutukseen. Kulutus tuotettua yksikköä kohden on luonnollisesti sitä pienempi, mitä enemmän tekstiilejä yhdessä vuorossa pystytään pesemään. Suunnittelemattomat ylityöt ja vajaat vuorot huonontavat tilannetta olennaisesti. Sähkön kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden nousi pesuloiden automatisoinnin ja työskentelyolosuhteiden parantamisen myötä 1990 luvun lopulla. Nousu saatiin kuriin 2000-luvun alussa ja tällä hetkellä kulutus on jälleen laskussa. Vuoden 2004 aikana sähkön kulutus laski yli seitsemän prosenttia. Syynä näin suotuisaan kehityksen olivat mm. tuotannon vuorojärjestelyt sekä tuottavuuden selkeä nousu. Pohjoismainen ympäristömerkintä on laatinut ympäristömerkin kriteerit vesipesuloille vuonna Lindströmin sähkökulutus on kaikilla tuoteryhmillä alle näiden kriteerien. 13
14 Höyryn käyttö tehostuu Pesulat käyttävät paineistettua höyryä pesuveden lämmitykseen sekä pyykin viimeistelemiseen ja kuivaamiseen joko mankeleissa, viimeistelytunneleissa tai rumpukuivaajissa. Nämä työvaiheet ovat pesuloiden suurimpia energian kuluttajia. Neljä Lindströmin palvelukeskusta käyttää höyryn tuotantoon maakaasua, kahdeksan vähärikkistä polttoöljyä, kaksi ostaa höyryn valmiina ja kaksi käyttää propaanikaasua. Lindströmin tavoitteena on siirtyä maakaasun käyttöön siellä, missä sitä on tarjolla. Polttoaineen kulutukseen vaikuttavat oleellisesti kattilalaitosten kunto ja oikea käyttö sekä höyryä käyttävien koneiden tehokas käyttö. Höyry- ja lauhdelinjojen eristyksillä sekä lämmön talteenotolla kuivureiden poistoilmasta ja jätevedestä pienennetään polttoaineen kulutusta entisestään. Pesu- ja viimeistelyprosesseihin kulunut lämpöenergia pestyä tekstiilikiloa kohden on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 29 prosenttia. Vuonna 2004 kulutus pieneni viisi prosenttia, ulkomaan yksiköissä jopa 10 prosenttia. Suurimpana syynä suotuisaan kehitykseen olivat mattopesuloissa toteutetut veden ja energian säästötoimenpiteet sekä pesujen painopisteen siirtyminen vähemmän lämpöenergiaa kuluttaviin tuotteisiin. Myös matalalämpöpesun käyttöönotto työvaatepesuloissa näkyy sekä energian ja veden kulutuksen pienenemisenä. Pohjoismaisen ympäristömerkinnän vesipesuloille asettamat lämpöenergian kulutuksen kriteerit alittuvat kaikilla tuoteryhmillä. Pesuaineiden valinnassa ratkaisevat myös ympäristönäkökohdat Pesukemikaalit valitaan siten, että ne kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Valinnassa otetaan huomioon seuraavat seikat: Tensidit ovat luonnossa hajoavia. Optisia kirkasteita ei käytetä, sillä ne eivät hajoa luonnossa. Fosfaatteja ei ole lainkaan tai fosfaattipitoisuus on alhainen. Kloorivalkaisun sijasta käytetään vetyperoksidivalkaisua siellä, missä se on pesutuloksen kannalta mahdollista. Tuotteet ovat tiiviissä muodossa. Pesuaineet on pakattu kierrätettäviin palautusastioihin tai astiat kerätään uusiokäyttöön. Pesukemikaalien kulutukselle pestyä tekstiilikiloa kohden ei aseteta vähennystavoitetta. Käytettävä määrä riippuu tekstiilien likaisuudesta ja pesuaineen koostumuksesta. Tavoitteena on saavuttaa käytettyjen pesukaavojen mukainen teoreettinen kulutus. Arvoa seurataan pesulakohtaisesti kuukausittain ja epäkohtiin puututaan välittömästi. Pesuaineiden annostelu tapahtuu täysin automaattisesti, jolloin ei synny hukkakulutusta. Kloorivalkaisua on vuosien kuluessa vähennetty niissä pesumenetelmissä, joissa se on ollut mahdollista. Vuonna 2004 klooria käytettiin Suomen palvelukeskuksissa vielä kiloa, mikä on samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kloorin käyttö on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä 25 prosenttia. Klooria joudutaan kuitenkin edelleen käyttämään erittäin likaisissa, koska korvaavaa valkaisumenetelmää ei ole löydetty. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä pesulajitelmat ovat huomattavasti likaisempia kuin vastaavat tekstiilit Suomessa, ja siksi pesuainetta joudutaan käyttämään noin prosenttia enemmän. Kloorin käyttö on välttämätöntä kaikkien valkoisten lajitelmien pesussa. 14
15 Pesutekniikan kehitys on vähentänyt veden kulutusta Teollisessa pesulassa vettä voidaan kierrättää käyttökohteesta toiseen. Kierrätys on kuitenkin suunniteltava ja valvottava tarkkaan, sillä veden käytöllä on suora vaikutus pesutulokseen. Hallitsematon veden kierrättäminen voi aiheuttaa pyykin tasaista harmaantumista ja sitä kautta lyhentää tekstiilien käyttöikää. Veden kierrätystä rajoittaa pestävien tekstiilien erilaisuus. Esimerkiksi värillisten tekstiilien huuhteluvettä ei voida käyttää valkoisten tekstiilien pesuvetenä siinä olevien väripartikkelien vuoksi. Hyviin tuloksiin päästään, kun vesi käytetään ensin puhtaampien tuotteiden pesu- ja huuhteluvetenä ja sen jälkeen sekä likaisempien tekstiilien pesuvetenä että osittain myös huuhteluvetenä. Vuonna 2004 tavoitteena oli saavuttaa veden kulutuksessa neljän prosentin vähennys kierrättämällä vettä entistä enemmän sekä optimoimalla huuhteluiden määrää ja pesu- ja huuhtelutasoja. Toteutunut kulutus jäi tästä kuitenkin noin yhden prosenttiyksikön verran. Suurimmat säästöt veden kulutuksessa saatiin ulkomaan yksiköissä, joissa kulutus pieneni kahdeksan prosenttia pesumenetelmäkehityksen ja entistä tehokkaamman veden kierrätyksen vuoksi. Vuonna 2005 tavoitteena on vähentää koko konsernin veden kulutusta lähes kymmenen prosenttia. Päämääränä vuoden 2008 loppuun mennessä on vähentää veden kulutusta 22 prosenttia vuoden 2003 toteutuneesta kulutuksesta. Pohjoismaisen ympäristömerkin vesipesuloille asettamat veden kulutuskriteerit alittuvat kaikilla tuoteryhmillä. Vesi on tehokäytössä ennen jäteveden mittauksia Lindströmin pesuloissa seurataan jäteveden laatua säännöllisin mittauksin kahdesti vuodessa. Mittaustulosten avulla ohjataan pesuvalintoja sekä veden kierrätystä. Teollisuuspesulat kierrättävät pesuveden tehokkaasti, jolloin käyttökelpoista vettä ei ohjaudu jätevedeksi. Myös pesulakohtainen asiakasrakenne vaikuttaa jäteveden laatuun. Esimerkiksi puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien ja rullapyyhkeiden pesussa; likaisin teollisuuspyyhkeiden ja vaihtomattojen pesussa. Rullapyyhkeiden pesu- ja huuhteluvesi voidaan kokonaisuudessaan käyttää muiden tuotteiden pesu- tai huuhteluvetenä. Jäteveden laatua on seurattava säännöllisesti, koska veden lisääntyvän kierrätyksen vuoksi jäteveden pitoisuudet kasvavat, vaikka vuosikuormitus pysyykin samana. Vuoden 2002 aikana jätevesistä mitattiin ph, BOD, COD, fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit sekä kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitattiin myös raskasmetallit, rasvat ja öljyt. Hotellitekstiilipesuloiden arvot olivat alle puhdistamoille tulevan keskimääräisen jäteveden arvojen. Työvaate- ja mattopesuloiden arvot ovat pääosin pysyneet alle niiden jätevesisopimuksissa asetettujen rajaarvojen. Teollisuuspyyhepesulan jätevesi puhdistetaan flotaatiomenetelmällä, joka erottaa jätevedestä rasvat ja öljyt sekä niiden mukana myös raskasmetallit. Näin syntynyt liete toimitetaan Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Itäisen Keski-Euroopan maat, joissa kunnallinen jätevedenpuhdistus ei ole kovin kehittynyttä, ovat asettaneet eritäin tiukkoja raja-arvoja jäteveden pitoisuudelle. Raskasmetallien poistoon suunniteltu moduulirakenteinen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön Slovakiassa vuonna 2002 ja Latviassa vuonna Kangas korvaa kertakäyttöisen muovin Pestyt tuotteet on kuljetuksen aikana suojattava likaantumiselta. Suojaamiseen käytetään pääosin kangashuppuja tai kangassäkkejä. Siirtyminen muovista kankaaseen on tapahtunut asteittain, mutta kolmen viimeisen vuoden aikana vähentämiskohteita ei ole enää löytynyt. Muovia käytetään edelleen muun muassa teollisuuspyyhkeiden ja moppien pakkaamiseen, koska kumpaankaan ei sovellu kangaspussi 15
16 tuotteen likaisuuden ja märkyyden vuoksi. Puhtaiden tuotteiden pakkausmuovi käytetään likaisten tuotteiden pakkaamiseen, ja muovi palautuu takaisin pesulaan. Jätemuovi kerätään talteen hyödynnettäväksi energiantuotannon raaka-aineena. Hyödynnettävän tai kierrätettävän muovin osuus kokonaiskäytöstä on noin 80 prosenttia, mikä ylittää selvästi valtioneuvoston asettaman pakkausmuovin hyödyntämistavoitteen. Kuljetukset ovat osa tekstiilien elinkaarta Tekstiilit pestään tuoteryhmiin erikoistuneissa pesuloissa, minkä jälkeen ne kuljetetaan runkokuljetuksilla jakeluvarastoihin asiakkaille jaettavaksi. Suurin osa jakeluvarastoista sijaitsee pesulan yhteydessä, jolloin kyseisen pesulan tuotteet siirretään ilman kuljetusta pesulasta jakeluvarastoon. Pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa jakeluautot jakavat vain yhtä tai kahta tuoteryhmää, muualla jakeluautossa on kaikkien tuoteryhmien tuotteita. Puhtaat ja likaiset tuotteet erotellaan huolellisesti pakaten. Logistisesti kuljetusreitit suunnitellaan siten, että hukkakilometrit voidaan välttää. Myös autojen tilankäytössä pyritään aina täysiin kuormallisiin: sama auto tuo ja vie. Tekstiilirullakot vievät autossa tilaa ja niiden yläpuolella olevaa tilaa ei voida täyttää, minkä vuoksi autojen maksimikantavuudesta voidaan käyttää vain puolet. Tämä on otettu huomioon myös päästökertoimia valittaessa. Vuonna 2004 ajetut kokonaiskilometrit vähenivät 11 prosenttia. Jakelukilometrit suhteessa jaettuihin tekstiileihin pienenivät kymmenen prosenttia. Syynä tähän oli tehdyt reittien uudelleenjärjestelyt sekä kahden uuden pesulan ja terminaalin rakentaminen lähemmäksi jakelualueita. Runkokilometrit pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Kokonaiskilometrien vähentyessä myös päästöt vähenivät vuonna Jakelu ja runkokuljetusten päästöt vuosi 1000 km CO2 CO tn HC tn NOX tn hiukkaset tn ,5 4,2 4,0 21,6 0, ,3 5,3 4,9 28,9 0, ,0 5,3 5,0 31,6 0, ,5 5,4 5,0 34,4 0, ,9 5,2 4,8 37,3 0, ,0 4,5 4,1 35,8 0,8 Kuljetusten päästöt on laskettu ajettuihin kilometreihin ja autotyyppeihin perustuen, VTT:n Liisa-päästötaulukkoa käyttäen. Lindström ostaa tuotteiden kuljetuspalvelut ulkopuolisilta yrittäjiltä, minkä vuoksi yksittäisten autojen polttoaineen kulutustiedot eivät ole käytettävissä. Autokanta on melko uutta, joten päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet. Palveluedustajille on annettu tietoa ympäristöasioista, Lindström Oy:n ympäristöohjelmasta sekä taloudellisesta ajotavasta säännöllisissä koulutustilaisuuksissa. Tavoitteena jätteen vähentäminen Lindström siirtyi vuonna 2001 syntyvän jätteen kokonaismäärän seurantaan ja jätteen vähentäminen lisättiin myös ympäristöpäämääriin. Vuoden 2008 loppuun mennessä on tavoitteena vähentää syntyvän jätteen määrää 15 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Vuoden 2004 aikana kokonaisjätemäärä väheni viisi prosenttia edellisen vuoden tasosta. Suurimmat jätemäärät ovat aikaisempina vuosina syntyneet mattoja pesevissä 16
17 pesuloissa hiekanerotuskaivojen ja jätevesikanaalien tyhjennyksestä, joka joudutaan tekemään 2 4 viikon välein. Tämä liete sisältää paljon vettä ja on kaatopaikoille hyvää täyteainesta. Vuoden 2004 aikana veden määrää saatiin vähennettyä lähes puoleen edellisen vuoden tasosta ja suurin yksittäinen jätemäärän väheneminen syntyikin sitä kautta. Suurimmaksi yksittäiseksi jätemääräksi nousi vuoden 2004 aikana käytöstä poistetut tuotteet, joiden määrä nousi kolmanneksen edellisen vuoden tasosta. Syynä nousuun oli massiivinen vanhojen yritysostojen kautta tulleiden tuotemallien poistaminen etenkin mattotuoteryhmässä. Poistaminen tulee jatkumaan vielä vuoden 2005 aikana. Kaikki tekstiilijäte lähetettiin kierrätykseen. Käytöstä poistetut työvaatteet, teollisuuspyyhkeet sekä matot poltettiin energian tuotannon raaka-aineena voimalaitoksilla. Matoille on nyt löytymässä myös uusia kierrätyskäyttökohteita. Rullapyyhkeet leikattiin rasuiksi ja myytiin teollisuuspyyhepalvelun asiakkaille sellaisiin käyttökohteisiin, joissa ei voi käyttää kierrätettävää pyyhettä. Teollisuuspyyhepalvelun imeytysmaton raaka-aineena käytettiin käytöstä poistettuja teollisuuspyyhkeitä. Hotellitekstiilit toimitettiin alihankkijalle hyötykäyttöön tai hyväntekeväisyyteen. Työvaate-, hotellitekstiili-, matto- ja rullapyyhepesuloissa syntyy ongelmajätettä lähinnä loisteputkista, paristoista, jäteöljystä sekä öljy- ja muiden säiliöiden puhdistuksesta. Nämä määrät ovat kuitenkin melko pieniä. Kemiallisissa pesuloissa ongelmajätettä on pesukoneen tislausjäte, jonka määrä on selvästi pienentynyt kemiallisen pesun vähenemisen vuoksi. Suurin ongelmajätemäärä tulee teollisuuspyyhepesulasta, jossa jäteveden puhdistusliete sisältää öljyjä ja liuottimia. Puhdistuslietteen vesipitoisuutta saatiin vähennettyä vuoden 2004 aikana ja ongelmajätteen kokonaismäärä pysyi näin edellisen vuoden tasolla huolimatta pesumäärien lisääntymisestä ollen 220 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin Ekokem Oy:lle hävitettäväksi. Suomen palvelukeskusten yhteenlasketut jätehuollon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta noin kahdeksan prosenttia ja olivat 0,28 prosenttia liikevaihdosta. Kustannusten nousu johtui polttoon menneiden poistotuotteiden määrän kasvusta. Jätehuollon kustannuksiin lasketaan kaatopaikalle vienti, paperi- ja pahvijätteen keräily poistotuotteiden hävitys energiaksi sekä muusta kierrätyksestä johtuneet kuljetukset ja käsittelymaksut. Hiilidioksiditase parani selvästi Vuonna 2002 hiilidioksidipäästöt laskettiin ensimmäisen kerran. Laskentaan otettiin mukaan toistaiseksi vain kotimaan toiminnot ja niissä sähkön ja lämpöenergian käyttö, kiinteistöjen lämmitys, jakelu- ja runkokuljetukset sekä henkilökunnan työssä tekemät matkat henkilöautolla. Henkilökunnan tekemiä työmatkoja julkisilla kulkuneuvoilla ei ole pystytty tilastoimaan. Kotimaan liikevaihtoon suhteutettuna hiilidioksidipäästöt vähenivät 19 prosenttia ollen yhteensä tonnia ja 194 tonnia/m. Lämpöenergian hiilidioksidipäästöjen laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen vuodelta 2000 ilmoittamia eri polttoaineiden CO -päästöjä energiasisältöä kohden. Sähköntuotannon päästöt on laskettu Fortum Oyj:n ilmoittamien ominaispäästöjen perusteella Kaukolämpö on laskettu Suomen keskimääräisen kaukolämmön päästöjen perusteella (VTT). Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yksikköpäästöjen perusteella. 17
18 Päämäärät vuoden 2008 loppuun mennessä Prosessienergian kulutuksen (kwh/kg) pienentäminen 13 prosenttia laskettuna vuoden 2003 tuotantojakautumalla. Veden kulutuksen (l/kg) pienentäminen 22 prosenttia laskettuna vuoden 2003 tuotantojakautumalla. Suomen toiminnoissa syntyvän jätteen määrää vähennetään 15 prosenttia vuoden 2003 jätemäärästä. Sellaisen taloudellisesti kannattavan jäteveden puhdistus-/kierrätysmenetelmän käyttöönotto, joka mahdollistaa 80-prosenttisesti veden uudelleenkäytön. Sosiaalinen vastuu Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka perustuu kahteen Lindströmin arvoon, jotka ovat vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo. Lindströmin tavoitteena on olla paras omalla alallaan, ja se edellyttää henkilöstön jatkuvaa kehittämistä ja kouluttamista sekä henkilöstön fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Vuoden 2004 aikana keskityttiin työhyvinvoinnin kehittämiseen mm. uusimalla työterveyshuollon toimintaperiaatteita ja esimiehiä kouluttamalla. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitattiin Psycon Oy:n työtyytyväisyys- ja ilmapiirikartoituksella. Henkilöstötilastointi kattaa toistaiseksi vain kotimaan toiminnot henkilöstömääriä lukuun ottamatta. Osa tilastoinnista koskee vain emoyhtiö Lindström Oy:tä. Henkilöstön määrä Konsernin keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2004 oli Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön määrä kasvoi noin kaksi prosenttia. Kotimaan henkilöstömäärä laski hieman, joten kasvua oli pelkästään ulkomaan toiminnoissa. Keskimääräinen henkilömäärä lasketaan niin, että kuukausittain otetaan mukaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat, osa-aikaisten määrä jaetaan kahdella ja pitkään poissaolevia ei oteta huomioon. Vuoden lopussa henkilömäärä oli Suomen yhtiöiden henkilömäärä vuoden lopussa oli 1043, näistä vakituisia työsuhteita oli 918 ja määräaikaisia 156. Osa-aikaisia työsuhteita oli 15 prosenttia (125 kpl) ja näistä osa-aikaeläkkeellä oli 35 henkilöä. Ulkomaan tytäryhtiöiden henkilömäärä oli vuoden lopussa 561 henkilöä, näistä määräaikaisia oli 52 henkilöä ja osa-aikaisia 13 henkilöä. Henkilöstön vaihtuvuus Kotimaan yhtiöissä solmittiin vuonna 2004 yhteensä 73 uutta vakituista työsuhdetta ja 274 määräaikaista työsuhdetta, joista kesätyöntekijöitä oli 184. Työsuhteita päättyi 288, joista vakituisia oli 68. Vakituisista viisi jäi vanhuuseläkkeelle, yksi varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja kolme työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja oli viisi henkilöä ja kunnossapidon ulkoistamisen yhteydessä kolme henkilöä siirtyi alihankkijan palvelukseen. Muista työsuhteiden päättymisen syistä ei ole toistaiseksi saatavissa tarkempaa tilastointia. 18
19 Henkilöstön keski-ikä ja työsuhteiden pituus Suomen henkilöstön keski-ikä vuonna 2004 oli 39,8 vuotta. Työsuhteista yli 15 vuotta kestäneitä työsuhteita oli 23 prosenttia. Palkat ja palkkiot Vuonna 2004 kotimaan yhtiöissä maksettiin palkkoja 21,6 miljoonaa euroa. Lakisääteiset sosiaalikulut olivat 28,7 prosenttia ja muut henkilösivukulut 21,8 prosenttia. Tämän lisäksi vapaaehtoisia henkilösivukuluja oli 5,9 prosenttia. Lindström on palkinnut vuosittain joukon työntekijöitään, jotka ovat toimineet laadukkaasti. Vuonna 2004 valittiin Suomessa viisi laatupalkittavaa: vuoden myyjä, vuoden asiakaspalveluhenkilö, vuoden tekstiilihuoltaja, vuoden palveluedustaja ja vuoden sisäinen yhteistyökumppani. Ulkomaan tytäryhtiöissä palkittiin kussakin yksi vuoden lindströmiläinen. Tasa-arvo Lindströmin kotimaan yhtiöissä on voimassa tasaarvosuunnitelma, jolla edistetään naisten ja miesten tasavertaista kehittymistä ammatissaan ja kouluttautumista entistä vaativimpiin tehtäviin. Vuoden 2004 aikana laadittiin myös ohjeistus mahdollisten häirintätapausten käsittelyyn. Ulkomaan tytäryhtiöissä tasa-arvoon otetaan kantaa niiden yhteisessä henkilöstöpolitiikassa. Vuoden 2004 lopussa tehdyn tilaston mukaan kotimaan henkilöstöstä 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia miehiä. Naisten osuus esimiehistä ja asiantuntijoista oli 53 prosenttia, keskijohdosta 35 prosenttia ja ylimmästä johdosta 43 prosenttia. Konsernin johtoryhmän kuudesta jäsenestä kaksi on naisia. Konsernin hallituksen seitsemästä jäsenestä kaksi oli naista vuoden 2004 aikana. Ulkomaan tytäryhtiöiden henkilöstöstä oli vuoden lopussa 60 prosenttia naisia ja 40 prosenttia miehiä ja esimiehistä 33 prosenttia oli naisia, 13 toimitusjohtajasta yksi oli nainen. Henkilöstön työtyytyväisyys Henkilöstön työtyytyväisyys ja ilmapiirikartoitus tehdään kerran vuodessa. Kotimaan toiminnoissa mittauksen suorittaa Psycon Oy. Ulkomaan yksiköissä tutkimus tehdään Lindströmin itse kehittämällä menetelmällä vuosittain sen jälkeen, kun yksikön koko ylittää sovitun rajan. Vuoden 2004 mittaus tehtiin kolmessa maassa. Tulokset koottiin 14 asiakokonaisuuteen, joista esimerkkejä ovat: työmotivaatio, toiminnan suunnitelmallisuus ja tehokkuus, sisäinen yhteistyö, esimiehen henkilöjohtamistapa ja esimiestoiminta yleensä sekä sisäinen yrityskuva. Tuloksia verrattiin myös muihin yrityksiin. Edellisen vuoden tulosten perusteella kehittämiskohteeksi oli valittu sisäisen yrityskuvan parantaminen. Henkilöstön tyytyväisyys yritykseen työnantajajana paranikin jonkin verran, etenkin tyytyväisyys henkilöstöetujen hoitotasoon. Myös yksiköiden väliseen yhteistyöhön sekä palautteen saamiseen työn tuloksista oltiin edellistä vuotta tyytyväisempiä. 19
20 Henkilöstön työkyky ja työsuojelu Työterveyshuoltoa laajennettiin vuoden 2004 aikana huomattavasti koskemaan erikoislääkäripalveluja ja tutkimuksia. Myös silmälasien linssit tulivat korvauksen piiriin. Sairauspäivien määrä yhtä henkilöä kohden kasvoi edellisestä vuodesta. Sairauspäiviä oli yhteensä 12200, joka on 11,9 päivää henkeä kohden. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 10,5. Työterveyshuollon palvelut hankitaan paikallisilta työterveyshuoltoon erikoistuneilta yrityksiltä. Työterveyshuollon edustajat ovat osallistuneet säännöllisesti paikallisten työsuojelutoimikuntien työskentelyyn. Tavoitteena on ollut keskittyä entistä enemmän ennaltaehkäisevään, työkykyä ylläpitävään toimintaan. Vuonna 2004 työkyvyn ylläpitoon ja sairauden hoitoon käytettiin 351 euroa työntekijää kohti. Lindström liittyi 0-tapaturmafoorumiin ja työsuojeluasioista vastaava henkilöstöpäällikkö kutsuttiin sen valtakunnalliseen johtoryhmään. Työsuojelutoiminnassa keskityttiin palvelukeskusten pelastussuunnitelmien päivittämiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen mm. järjestämällä kaikille esimiehille asiaan liittyvä valmennus. Työsuojeluasioiden hoito ja työterveyshuolto olivat mukana sisäisissä auditoinneissa. Työtapaturmien kokonaismäärä oli edellisen vuoden tasolla kotimaan toimipaikoissa, mutta niiden aiheuttamien sairauspäivien määrä laski kuusi prosenttia. Sairauspäivien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Suurin osa tapaturmista kohdistui käsiin ja jalkoihin ja oli esineiden väliin jäämisiä tai kolhaisuja. Koulutus ja kehittäminen Lindström käytti kotimaassa henkilöstön kouluttamiseen ja kehittämiseen 0,26 miljoonaa euroa, joka on 256 euroa henkeä kohden. Koulutusinvestointi ei sisällä koulutusajan palkkoja, sisäisiä koulutuksia eikä koulutusmateriaalien rakentamista. Koulutukseen ja kehittämiseen käytetty rahamäärä oli selkeästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Syynä tähän oli koulutusten hankinnan tehostuminen, sisäisen koulutuksen lisääminen sekä päätös kokonaan uusien koulutuskokonaisuuksien rakentamisesta sekä asiakasrajapinnassa työskenteleville että esimies- ja johtotehtävissä työskenteleville henkilöille. Uudet koulutukset ja kehittämisohjelmat alkavat vuonna Työntekijöiden koulutuksessa pääpaino oli edelleen tekstiilihuoltajien ammattitutkinnon suorittamisessa. Ammattitutkintoa kehitettiin entistä henkilökohtaisempaan suuntaan, jolloin jokaisen koulutettavan oma osaaminen kartoitetaan ennen koulutuksen alkamista ja jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Asiakaspalvelussa aloitettiin mittava kehityshanke, jossa tutkittiin sekä työn sisältöä että menetelmiä ja henkilöstölle ja esimiehille järjestettiin valmennusta. Hanke jatkuu vielä vuonna Kunnossapidon ja tuotannon henkilöstön koulutusta ja työhön perehdyttämistä varten tehtiin DVD-muotoinen elektroninen koulutusmateriaali, joka käännettiin kaikkien kansainvälisten tytäryhtiöiden paikallisille kielille. 20
21 Ulkoistetut toiminnot Tekstiilien jakelu asiakkaille samoin kuin runkokuljetukset palvelukeskusten ja jakeluvarastojen välillä on ulkoistettu kuljetusliikkeille. Jakelupalvelua organisoitiin vuoden 2004 aikana uudelleen ja palveluedustajien roolia asiakaspalvelussa kirkastettiin. Kehitystyö jatkuu vuoden 2005 aikana laajoilla sekä jakelupalvelun esimiesten että palveluedustajien koulutuksilla. Muita ulkoistettuja palveluja ovat muun muassa asiakkaiden omien tekstiilien pesulapalvelu, siivouspalvelut, puhelujen välityspalvelu koko Suomen laajuisesti sekä palkanlaskenta. Lindströmin tiloissa toimiva ulkoistettujen palvelujen henkilöstö osallistuu erilaisiin henkilöstölle järjestettyihin tapahtumiin ja koulutuksiin. Liite 1 Mission valintojen määritelmät Globaali Asiakasyrityksen tekstiilipalvelut hoidetaan kaikissa sen toimintamaissa joko omien tytäryhtiöiden tai yhteistyökumppanien kautta. B-to-B, business to business Lindström tuottaa palveluita ainoastaan yrityksille ja yhteisöille, ei kuluttajille. Partneri Lindström pyrkii asiakassuhteissa aitoon kumppanuuteen, jossa etsitään yhdessä sopivimmat tavat toimia asiakkaan tavoitteleman yrityskuvan pohjalta. Asiakkaan näkyvän ilmeen ja imagon vahvistaminen Toiminnan lähtökohtana on, että asiakas on määritellyt, millaista yrityskuvaa se tavoittelee. Lindströmin palvelut tukevat asiakkaan yrityskuvaa ja toimintatapaa. Keinoina tekstiilit ja puhtaus Yrityskuvan vahvistamisessa Lindströmin välineenä on sen oma ydinosaaminen. Toimintaa ei ole tarkoitus laajentaa esimerkiksi graafiseen suunnitteluun, markkinointiin tai sisustamiseen. Vaivaton palvelu Asiakas saa sovitut palvelut oikeaan aikaan ja sovitulla tavalla yhden yhteyshenkilön kautta. IT-ratkaisujen avulla sujuvoitetaan palvelua ja säästetään asiakkaan resursseja. Edulliset kokonaiskustannukset Kokonaispalvelu sisältää tekstiilien suunnittelun, hankinnat, vuokrauksen, ja myynnin, pesun ja huollon, varastoinnin, jakelun ja kuljetukset, raportit tekstiilien käytöstä sekä loppuun kuluneiden tekstiilien hävityksen. Kun lasketaan vaihtoehtoiskustannukset, jotka asiakasyritykselle aiheutuisivat koko ketjun huolehtimisesta itse, Lindströmin toimittama palvelu on kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Vastuu toimintaympäristöstä Jokainen lindströmiläinen ja Lindström yrityksenä kantaa vastuuta toimintaympäristöstä. Vastuu alkaa oman työympäristön siisteydestä, viihtyvyydestä ja turvallisuudesta ja ulottuu aina osallisuuteen kansainvälisestä kestävästä kehityksestä. Arvostettu työnantaja Lindström huolehtii henkilöstönsä viihtyvyydestä, turvallisuudesta ja työtyytyväisyydestä sekä kehittämisestä. Yrityksen johtamisjärjestelmä on läpinäkyvä, kulttuuri avoin ja sen muutosvalmius on hyvä. 21
Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa
Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa
LisätiedotYhteiskuntavastuuraportti 2005. Sustainability Report 2004
Yhteiskuntavastuuraportti 2005 Sustainability Report 2004 SISÄLTÖ 1. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportti 2005... 3 2. Perustietoa Lindströmistä... 4 3. Toimitusjohtajan katsaus... 6 4. Yhtiön visio,
LisätiedotLINDSTRÖM Oy, PL 29, 00581 Helsinki, puh. 020 111 600, fax 020 111 601, etunimi.sukunimi@lindstrom.fi, www.lindstrom.fi
Yhteiskuntavastuuraportti 2006 TYÖRYHMÄ. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin laadintaan osallistunut työryhmä vuonna 2007 oli: toimitusjohtaja Jukka Roiha, varatoimitusjohtaja Juha Laurio, talousjohtaja
LisätiedotTyöyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön
Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Kirsti Leisio, Henkilöstöjohtaja, Lindström Oy Seppo Mäki, HRD konsultti, IC Insight 1 Lakiin perustuvia velvoitteita
LisätiedotLÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00
LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos
LisätiedotL ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0
Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29
LisätiedotPaperikiista heikensi toista vuosineljännestä
Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5
Lisätiedot6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.
6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.
LisätiedotVaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)
Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten
LisätiedotGRI-tunnusluvut. Materiaalien käyttö, EN1. Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2. Välitön energiankulutus, EN3. VASTUURAPORTTI 2013 / Ympäristövastuu
GRI-tunnusluvut Materiaalien käyttö, EN1 Tekstiilipalvelujen materiaalitehokkuus perustuu tuotteen - kuten työvaatteiden tai mattojen- pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan. Kaikessa toiminnassa
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotHankinnat ja ympäristö
Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen
LisätiedotSSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ
SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00
Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA
LisätiedotItellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj
Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotAtria Oyj 1.1. 30.6.2009
Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8
LisätiedotQ1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012
Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT
OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0
LisätiedotAINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE
1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu
LisätiedotItella Oyj Tulos 2007
Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan
LisätiedotLiikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009
Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani
Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 29.10.2014 Toimintaympäristö 7-9/2014 Kysyntätilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuosineljännekseen
LisätiedotSmart way to smart products Etteplan Q1: Merkittävä tulosparannus
Etteplan Q1: Merkittävä tulosparannus Toimitusjohtaja Juha Näkki 7.5.2015 Markkinakatsaus 1-3/2015 Vuosi 2015 käynnistyi joulun lomakauden jälkeen hitaasti. Suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin
LisätiedotTervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011
Tervetuloa 1 Konsernijohtoryhmä uudistuu Pääjohtaja Rautakeskon toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi on 1.11.2011 alkaen nimitetty Arja Talma 49-vuotias
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2011
LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto
LisätiedotKasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
Lisätiedot(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset
LisätiedotYHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.
POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.
LisätiedotSmart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi
Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2015 Toimintaympäristö vuonna 2014 Vuosi 2014 oli haastava konepajateollisuuden yrityksille lähes koko
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon
LisätiedotKorjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj
Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:
LisätiedotJätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon
LisätiedotKONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet
LisätiedotYmpäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle
Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu
LisätiedotSijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja
Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla
LisätiedotTikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia
Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotVuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.
3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu
LisätiedotJohdatus markkinointiin
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00
Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS
Lisätiedot24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna
LisätiedotYmpäristöohjelma ja ajoneuvot
Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen
LisätiedotMonimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014
Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 6.5.2004 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2004 - Yleiselektroniikka Oyj:n toimitusjohtajaksi Jussi Aspiala - Liikevaihto 5,6 milj.
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund
Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi
LisätiedotHeikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj
Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen
LisätiedotSALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.
SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.
Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.
LisätiedotItella Oyj Tulos 2008
Itella Oyj Tulos 2008 13.2.2009 1 13.2.2009 Itella Oyj Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan Päivittäiset postipalvelut kaikkialla Suomessa Itella Viestinvälitys kirje, lehti ja
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016
Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden
LisätiedotTURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola
TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
LisätiedotAtria Oyj Tilinpäätös 2012
Atria Oyj Tilinpäätös 2012 Toimitusjohtaja Juha Gröhn 21.2.2013 21.2.2013 1 Atria-konserni Katsaus 2012 Milj. Q4 2012 Q4 2011 Q1-Q4 2012 Q1-Q4 2011 Liikevaihto 360,6 338,7 1 343,6 1 301,9 Liikevoitto 7,8
Lisätiedothttp://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi
Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja
Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,
LisätiedotYritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1
Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen
LisätiedotSSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ
SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotYleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema
Lisätiedot8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen
YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa osoitteessa Ponssentie
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016
Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 6.11.2014 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon
LisätiedotVastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen
Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla
Lisätiedot3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.
1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja
LisätiedotOpiskelijan palveluksessa
1 Opiskelijan palveluksessa Ylioppilaskunnan yritystoimintaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hoitaa liiketoimintaansa HYY Yhtymän kautta. 2 Yhtymän tehtävänä on: - tuottaa voittoa omistajalleen jotta
LisätiedotSmart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani
Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut
LisätiedotTerveydenhuollon kasvava ammattilainen
Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja
LisätiedotYlimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja
Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta
LisätiedotJohtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa
Lisätiedot16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA
16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot
LisätiedotAtria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008
Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3
LisätiedotTeleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004
Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2004 Liikevaihto kasvoi 14% edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 42,8 miljoonaa euroa Liiketulos parani 93% ja nousi 2,4
LisätiedotTavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015
Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme
Lisätiedot! LAATUKÄSIKIRJA 2015
LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö
LisätiedotSuominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys
Suominen Yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3. Esitys 25.4. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q1 Q1 26 26 Liikevaihto 54,3 49,3 22,6 Liikevoitto 1,3,6 1,2 Katsauskauden
LisätiedotSATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila
SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon
LisätiedotYritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015
Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja
LisätiedotInvestor Relations. Keskeiset asiat 2011
Tilinpäätös 2011 Keskeiset asiat 2011 Orgaanisen kasvun tavoite ylittyi. Liiketoiminnan kassavirta parani merkittävästi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli hyvällä tasolla. Palveluratkaisujen myynti
LisätiedotTammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj
Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden
LisätiedotAhlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015
Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotVUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO
VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase
LisätiedotTURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys
TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2004- Konsernin kehitys Turkistuottajat Oyj järjesti katsauskauden 1.9.2004- aikana neljä huutokauppaa. Huutokaupoissa ja katsauskauden aikana tapahtuneessa
LisätiedotYmpäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa
LisätiedotPörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä
Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex
LisätiedotOsavuosikatsaus I/2006
Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen
LisätiedotVaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00
Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto
LisätiedotTietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus
TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita
LisätiedotQ3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja
Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.
LisätiedotYLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 12.2.2004 klo 12.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. - 31.12.2003
1 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 12.2.2004 klo 12.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. - 31.12.2003 - Tuloskehitys positiivinen - Liikevaihto 23,5 milj. euroa, (24,0 milj. euroa)
LisätiedotKONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
Lisätiedot