HEINÄVEDEN KUNTA ASEMAKAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS BBK Kvalt... Tark. Khall... EHDOTUS HEINÄVEDEN KUNTA Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen (Pohjoisosa ja korttelit ja niihin rajoittuva lähivirkistysalue sekä Mustikkatien, Juolukkatien ja Niittykujan katualueet)

2

3 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 1 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavatyön tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan perustelut LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Heinäveden kirkonkylän historiaa Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Yhdyskuntarakenne Asuminen Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut Virkistys Liikenne Tekninen huolto Erityisalueet ja -kohteet Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Lähtökohdat kaavaratkaisuille Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavatyössä tehtävien ratkaisujen vaikuttavuus Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS... 42

4 2 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset ja muutokset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset talouteen Vaikutukset talouteen Vaikutukset kulttuuriin Sosiaalisten vaikutusten arviointi Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamistapaohje Toteuttaminen ja ajoitus Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnoslausunnot ja mielipiteet Ehdotuslausunnot ja muistutukset Rakentamistapaohje Seurantalomake Lausunnot ja muistutukset sekä vastineet vaiheen 2 ehdotuksesta Piirustukset Asemakaavakartat 1: kpl Havainnekuva Kermanrannasta 16USP0121.BSE

5 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen. Heinäveden kunnan asemakaava-alueen laajennus koskee Heinäveden kunnan Hasumäen kylässä sijaitsevia tiloja RN:ot 1:34, 1:38, 1:42, 1:46, 1:50, 1:63, 1:67, 1:71, 1:74, 1:75, 1:82, 1:94, 1:95, 1:129, 1:227, 1:276, 1:278, 1:331,1:332, 1:333, 1:334, 1:342, 1:361, 1:221, 1:222, 4:15 ja 4: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylän pohjoisosa sekä osa Puolukkatien teollisuusalueesta. Suunnittelualueiden alustava sijainti ja likimääräinen rajaus.

6 4 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA 1.3 Kaavatyön tarkoitus Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat seuraavat: - Asemakaavaa laajennetaan mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle (kaavan laajennusalue) - Satama-alueen kehittäminen - Parhaillaan rakennettavan teollisuuslaitoksen edellyttämät kaavamuutokset teollisuusalueella - Kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella Kunta laatii tarvittavilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukaiset maankäyttösopimukset kaavan laajennusalueiden maanomistajien kanssa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe: Hyväksymisvaihe: Asemakaavatyö on käynnistetty teknisen lautakunnan kaavoituspäätöksellä , 84. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville alkaen ja kaavaluonnos laadittiin vuoden 2009 aikana. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville kesällä 2011 ja kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan osittain Kaavaehdotus kaavan pohjoisosan sekä Mustikka-, Juolukkatien ja Niittykujan alueiden osalta oli nähtävillä uudelleen välisenä aikana. Tuolloin viranomaisten esityksen mukaisesti kaava-aineiston osaksi laadittiin rakentamistapaohje, joka ohjaa rakentamista kyseisellä alueella. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen mukaisesti kaavasta poistettiin Knuutilan pientaloalue. Kaavaehdotus viedään kunnanhallituksen käsittelyn kautta kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavan hyväksymispäätöksen laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuten kaavaehdotuksen nähtävillä olosta. 2.2 Asemakaavan perustelut Tämä asemakaavatyö on jatkoa vuonna 2008 aloitetulle kaavatyölle, jonka tarkoituksena oli sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Lisäksi asemakaavan muutoksella turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, niin rakennusten, kuin maisemankin osalta. Osa asemakaava-alueesta hyväksyttiin Tuolloin jätettiin kuitenkin hyväksymättä taajaman pohjoisosan asemakaava, käsittäen mm. Kirkonmäen ja Kermanrannan alueet. Koska em. alueet kuuluvat maisemallisesti arvokkaaseen Heinäveden reitin 16USP0121.BSE

7 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 5 alueeseen, alueelle laadittiin vuonna 2012 (Ramboll Oy) maisemanhoitosuunnitelma, jossa inventoitiin maisemallisesti arvokkaat alueet ja annettiin ohjeita maiseman hoitoon, maisemallisten arvojen esille tuomiseen ja säilyttämiseen. Tässä kaavatyössä jatketaan alkuperäistä työtä laatimalla kaavaehdotus hyväksymättä jääneille alueille ja muutetaan asemakaavaa teollisuusalueen kortteleissa LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä koillisessa Etelä-Savossa. Lähimpään kaupunkiin Varkauteen on matkaa 45 km. Kirkonkylä sijaitsee Kermajärven rannalla järven lounaispuolella ja on aiemmin ollut tärkeä sisävesisatama. Nykyäänkin Heinäveden reitin matkailulla on merkittävä työllistävä vaikutus Heinäveden kirkonkylälle. Kirkonkylän rakenne on alun perin ollut nauhamainen pohjois-etelä-suunnassa. Pohjoispäädyn muodostavat Kermajärven ranta satamineen sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonmäki. Eteläpuolella kirkonkylää rajaa seututie 476 (Heinävedentie). Asutus ja palvelut ovat keskittyneet kirkonkylän pääkadun, Kermanrannantien varteen ja sen tuntumaan luvulta alkaen kirkonkylän kaakkoispuolelle Kermantien alueelle on kasvanut lisää asuinalueita sekä laitimmaiseksi teollisuusalue. Seututie 476:n eteläpuolella sijaitsee uudehkoja asuinalueita Laaksotien alueella, sekä Heinäveden terveyskeskus, joka on v rakennetun kunnan ensimmäisen sairaalan tontilla. 3.2 Luonnonympäristö Knuutilan ja Kermanrannan alueille ollaan osoittamassa uutta rakentamista. Näille kohteille tehtiin sekä maastokäynnit, joiden tarkoituksena oli paikallistaa kohteilla sijaitsevat mahdolliset metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaiset arvokkaat luontokohteet. Selvityskohteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Heinäveden taajama-alueesta osa kuuluu Heinäveden reitin maisema-alueeseen (MAO060071). Muita suojelualueita alueella ei ole. Kohteilla ei myöskään ole tiedossa uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä (Etelä-Savon ympäristökeskus ). Lähimpiin tiedettyihin liito-oravaesiintymiin ei ole ilmakuvatarkastelun perusteella kaavakohteilta suoraa puustoista yhteyttä. Seuraavassa on esitetty maastossa läpikäytyjen kohteiden kohdekuvaukset.

8 6 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA 16USP0121.BSE Kuva 1. Kohdekuvausalueiden sijainti ja luonnonsuojeluohjelma-alueen rajaus (Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2010). Knuutilan alue Knuutilan alueella kankaan päällysosat ovat puustoltaan m koivua ja 1 4 m aliskasvukuusta kasvavia vanhoja kesantona olevia peltoja tai laidunmaita, joiden lajistoa ovat mm. poimulehti, leinikit, voikukka, maitohorsma, koiranheinä, nurmitädyke, punaapila, särmäkuisma, metsäkurjenpolvi, hiirenvirna, lupiini, puna-ailakki, vadelma, timotei ja koiranputki (kuva 2). Radiomaston länsipuoliset metsäkuviot ovat lehtomaisen kankaan lähes varttuneita kuusikoita, mutta metsää ei arvioitu puuston ja metsäkuvion koon perusteella liito-oravan potentiaaliseksi elinympäristöksi. Knuutilasta Kirkontaukseen johtavan tien varren metsät ovat pääasiassa nuoria ja varttuneita koivikoita. Radiomaston itäpuolisessa loivassa rinteessä on m koivikko ja 4 5 m kuusialiskasvos. Alueen halkaiseva sähkölinja on ryteikköistä pensaikkoa. Alueen pohjoisosa Takalantien pohjoispuolella on ilmeisesti myös puustottunutta, vadelmaa ja koiranputkea kasvavaa rinneniittyä (kuva 3). Harvan koivupuuston ohella pensaskerroksessa metsävaahteran taimia ja yksi noin 6 m puuna. Metsävaahtera on alueellisesti uhanalainen (RT) laji (kohde UhL). Puun tarkka sijainti on huomioitava alueelle rakennettaessa.

9 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 7 Alueelta ei löydetty huomionarvoisia luontokohteita. Kuvat 2 ja 3. Vasemmalla alueen eteläosan niittyä, oikealla pohjoisosan harvaa koivikkorinnettä. Kuva 4. Takalantien pohjoispuolen luontokohde. Kermanranta ja satama Sataman länsipuolinen rinne on kallioista varttunutta mänty-kuusi sekametsää. Kuviolla on lemmikkieläinten hautoja. Kuvio vaihettuu sataman pysäköintialueen takana rinteessä pienialaiseksi lehtokuvioksi. Yksittäisten järeiden kuusien lisäksi järeitä koivuja ja haapoja, pohjakerroksen lajistossa ovat mm. käenkaali, oravanmarja, lillukka, hiirenporras, metsäimarre, lehtokorte ja sudenmarja. Pensaskerroksessa on muutamia vaahteran taimia. Kokonaisuudessaan järeäpuustoinen metsäkuvio on rakennetulla alueella pienialainen järeäpuustoinen lähimetsä (kohde Lk1). Satamaan johtavan tien risteyksessä olevat muutamat järeät kuuset ovat maisemapuita (kohde Ma1).

10 8 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA Kuvat 5 ja 6. Vasemmalla satamaan johtavan tien risteyksen maisemakuusia, oikealla rinteen lehtokuvion järeää kuusikkoa. Kuva 7. Kermanrannan luontokohteet. Kermanrannantien länsipuolella harjanteiden välissä oleva notkoalue on hakattu. Itse harjanteet ovat kallioisia, kuivia ja karukkoisia, puustoltaan varttuneita ja uudistuskypsiä mäntykankaita. Harjanteiden rinteet hakattuun notkoon ovat paikoin verrattain jyrkkiä. Puustossa on ylispuumäntyjen lisäksi paikoin runsaasti sekapuuna koivua sekä yksittäisiä aliskasvuskuusia (kuvat 8 ja 9). Alueen pohjoisosan pienissä notkoissa on harvennettuja lehtomaisia kangasjuotteja. 16USP0121.BSE

11 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 9 Kuvat 8 ja 9. Vasemmalla harjanteen kuivaa mäntykangasta, oikealla harjanteiden välistä hakattua notkoa. Etelä-Savon seutukaavojen yhdistelmän laatimisen yhteydessä (2001) on selvitetty yleisellä tasolla maakunnan pinnanmuodostusta, maaperää, vesistöjä ja kasvillisuutta. Lisäksi Etelä-Savon ympäristökeskuksen seuranta- tutkimus-, ja kehittämisohjelmassa (2005) on suoritettu myös Heinäveden kunnan alueella luontotutkimuksia, kuten vesistöjen veden laadun mittauksia. Etelä-Savon kallioperä on pääosin kiteistä liusketta, joka on 2 miljardia vuotta vanhaa jäännösainesta jääkausien ja rapautumisen hävittämän, Laatokalta Lappiin kulkeneen Karelidien vuorijonon kallioaineksesta. Paikoin tavataan kalkkikiviesiintymiä. Maaperä on suurelta osin moreenikerroksen peitossa. Moreenimaat ovat enimmäkseen mannerjään toiminnan tuloksena syntyneitä loivarinteisiä luode-kaakko-suuntaisia mäkimaita. Etelä-Savon vesistöt ovat runsassaarisia ja lähellä luonnontilaa. Heinäveden kunnan pinta-alasta (1318 km²) viidesosa on vesistöä. Kunnan halki kulkee historiallisesti, maisemallisesti ja matkailullisesti tärkeä vesistöreitti, Heinäveden reitti, joka yhdistää Kallaveden ja Haukiveden. Reitti kulkee Kallavedestä Suvasveteen ja Varisveteen, Karvionkosken kautta Kermanjärvelle, Joutsenveteen ja edelleen Haukiveteen. Reitillä on kuusi historiallisesti arvokasta kanavaa. Reitin ruoppaustyöt saatiin päätökseen Etelä-Savo lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvustossa on runsaimmin itäisiä ja eteläisiä lajeja, mutta maaperän karuudesta johtuen kasvisto on suhteellisen köyhää. Tosin alueella tavataan joitain vaateliaitakin kasveja. Tavallisin metsätyyppi Etelä-Savossa on ns. mustikkatyypin metsä eli tuore, mäntyvaltainen kangasmetsä. Heinäveden maa-alasta metsää on 84 %. Kuusimetsän osuus on n. puolet tästä, mikä on enemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Mäntymetsää on kolmasosa ja loput lehtimetsää. Soiden osuus Heinävedellä on vain 10 %, sillä seutu on liian mäkistä suurten suoalueiden kehittymisen kannalta. 1 Pinnanmuodoiltaan Heinäveden taajama-alue on kumpuilevaa ja lähdettäessä Kermajärven rannasta kohti taajama-alueen keskustaa vastassa on varsin jyrkkä rinne, joka on pääosin säilynyt rakentamattomana Kermajärventien länsipuolella. Heinäveden Kirkonmäen kulttuurimaisemaan kuuluva Kirkonmäen ja Parkinlammen välinen alue on säilynyt avarana, harvaan rakennettuna peltomaisemana. Pakarilan rakennusten ja Kirkonmäen väliin, Kermanrannantien varteen sijoittuu vielä viljelyksessä olevia peltoalueita. 1 Etelä-Savon seutukaava (2001); Heinäveden historia I-II (1986, 1989); Heinäveden kunta, [viitattu ]; Metsähallitus, [viitattu ].

12 10 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA 3.3 Rakennettu ympäristö Heinäveden kirkonkylän historiaa Heinäveden kunnan vaiheista esihistoriasta 1980-luvulle on tehty kaksiosainen historiikki, Heinävesi I II (Hämynen, Tapio 1986 & Hartikainen, Heimo 1989). Heinäveden kirkonkylä sijaitsee Kermajärven lounaisrannalla. Alue kuului pitkään Rantasalmen erämaihin ja seudulla on asuttu jo kivikaudella, mistä muinaisesine- ja kalliomaalauslöydöt todistavat. Asutus alkoi tiivistyä 1700-luvulla, ensimmäinen kirkko rakennettiin 1748 Mustikkamäelle. Nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas ja se on rakennettu samalle kirkkomäelle luvun väestönkasvun, isojaon ja uudisasutuksen myötä kunnan väkiluku seitsenkertaistui edellisvuosisadan tuhannesta asukkaasta. Kirkonkylän muodostui nauhamaisesti nykyisen Kermanrannantien varteen luvulla, ja nykyinenkin liikekeskusta sijoittuu saman raitin varrelle luvulla kirkonkylältä purettiin runsaasti vanhaa rakennuskantaa mm. uusien tielinjausten sekä uudistuvan kylärakenteen yhteydessä. Kirkonkylän yleisilme on luvuilta. Heinäveden kirkonkylän rakennushistoriaa ajanjaksolla on tutkinut ja kuvittanut arkkitehti Petri Enqvist Näe oma ympäristösi projektissa Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (MV/YM 2009). Kohdeselostuksen mukaan: Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista. Reitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa. Heinäveden satama, Kermanranta, kirkonmäen alapuolella on ollut tärkeä satamapaikka Heinäveden reitin liikenteelle. Satamaan laskevilla rinteillä on vielä höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta peräisin olevia pieniä asuinrakennuksia. Korkea, peltojen ympäröimä, satamasta nouseva kirkonmäki hallitsee koko lähitienoon ja vesireitin maisemaa. Heinäveden reitin merkitys kasvoi ja 1900-lukujen taitteessa, kun vesistön laaja kanavaverkosto toteutettiin. Laivaliikenne Heinävesi-laivoilla Kuopion ja Savonlinnan välillä alkoi 1906, jolloin pääosa kanavista valmistui. Kaavanlaadinnan yhteydessä tarkistettiin Heinäveden asemakaava-alueen inventoidut rakennukset, sekä kartoitettiin kulttuuriympäristöalueet ja -arvot. Tarkastelun laati rakennustutkija, FM Anu Taskinen Pöyry Finland Oy:stä kesällä Kirkonkylän alkuperäinen rakennuskanta keskittyi nykyisen Kermanrannantien varteen. Raitinvarressa Kirkkotie Runoilijantieltä satamaan saakka on säilynyt kylän vanhinta rakennuskantaa 1800-luvun lopulta 1930-luvulle, Heinäveden reitin höyrylaivaliikenteen kukoistusajalta. Alueella on myös luvun tyyppitaloja. Osa rakennuksista on huonokuntoisia, osaa on remontoitu vahvasti, mutta monia on säilynyt lähellä alkuperäisasuaan. Tienvarren yleisilme antaa hyvän kuvan näkymistä 1900-luvun alusta. 16USP0121.BSE

13 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 11 Keskustasta on purettu runsaasti puurakenteisia pientaloja uusien asuin- ja liikerakennusten tieltä 1960-luvun lopulta lähtien. Liikekeskusta sijoittuu Kermanrannantien varrelle Virastokadun ja Askeltien rajaamalle välille. Rakennukset ovat pääasiassa luvuilta, vanhimmat ovat 1950-luvulta ja uusimmat 1990-luvulta. Keskuksentien, Purokadun ja Kermarannantien risteysalueelle on muodostunut selkeä ja tiivis keskusta. Tori on syntynyt Puistolan tilan paikalle sen jälkeen, kun Puistolan tila, Tyynelän tila sekä Satulinna (ent. apteekki) rakennukset purettiin 1960-luvulla. Asfalttiaukon laidalle 1975 tehty linja-autoasema purettiin 1990-luvulla, ja tilalle rakennettiin 1999 S-market. Samalla linja-autoaseman aukio muokattiin kirkonkylän keskusaukioksi. Vanhoista tiloista ovat säilyneet Pakarila ja Knuutila, tosin Knuutilan rakennukset on aittaa lukuun ottamatta uusittu. Merkittävimmät kulttuuriympäristöt ovat kirkonmäki pitäjäntupineen ja kotiseutumuseoineen, Kermanrannantien varsi Kirkkotie Runoilijantieltä satamaan sekä Kermanrannan satama-alue. Satama on ollut tärkeä Heinäveden reitin liikenteelle. Satamanseutu aina kirkonmäelle ja Pakarilaan saakka on osoitettu Etelä- Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin alueeseen (MaV550 Heinäveden reitti).

14 12 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA Heinäveden kirkonkylän rakentuminen ja alueiden ikärakenne. Kartalla värikoodein alueiden rakennuskannan enemmistön rakentumisajat. Kirkonkylän yleisilme on luvuilta, eheitä ja selkeitä vanhoja tai uusia alueita on vain muutama. Heinäveden kirkonkylän kulttuuriympäristötarkastelu Rakennushistoriallisesti (R) merkittävä: aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/ tyyli. Historiallisesti (H) merkittävä: kohde liittyy alueen kehityshistoriaan tai henkilöhistoriaan. Maisemakuvallisesti (M) merkittävä: kohde on tärkeä alueen ilmeen kannalta esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Kaikilla kulttuuriympäristöselvityksissä mainituilla rakennuksilla ei ole suojelutarpeita, ne on esitelty osana kylän rakennuskantaa ja rakennushistoriaa. 16USP0121.BSE

15 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 13 Kohteet (MA = kohde mainittu maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen osana) 1. Kirkko R, H, M MA 2. Museo ja aitta R, H, M MA Heinäveden nykyinen kirkko on kolmas samalla paikalla. Puu-uusgotiikkaa edustava kirkko valmistui 1891 arkkitehti Johan Stenbäckin piirustuksin, hän oli Suomen tuotteliain kirkkosuunnittelija. Sisä- ja ulkomaalaukset valmistuivat vasta 1905, alttaritaulu on taiteilija Johan Kortmanin käsialaa. Ristikirkon pituus on 40 m ja leveys 30 m. Upea kirkko on kirkonkylän maamerkki ja näkyy 90 m korkealta kirkonmäeltä kauas. 3. Pitäjäntupa R, H, M MA Heinäveden kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä, museo on entinen viljamakasiini eli kunnan lainajyvästö. Rakennuksen pitempi siipi on 1800-luvun alkupuolelta, laajennus vuodelta Museo avattiin 1961, nykyään sen omistaa kunta. Museo on kylän vanhimpia rakennuksia ja on osa pihapiiriä, johon kuuluvat aitta, Pitäjäntupa, navetta ja aiemmin myös komea kaksikerroksinen kansakoulu, joka on hävinnyt. 4. Pakarila R, H, M MA Museota vastapäätä, tien toisella puolen on entinen Pitäjäntupa (1852). Siinä on ollut kuntakokousten pitopaikka, putka, puhelinkeskus, neuvola, säästöpankki, posti ja kansalaiskoulu. Käsityöneuvonta-asema toimi talossa Nyt yhdistyskäytössä. Kylän vanhimpia rakennuksia, osa Kotiseutumuseon pihapiiriä Kirkkotien varrella. Näköetäisyydellä kantatila Pakarilasta ja kirkosta. Remontoitu ja uusittu (mm. ikkunat ja vesikatto), perinteinen ilme silti säilynyt. Hasumäen Pakarila mainitaan lähteissä rusthollina jo Rustholli oli ruotujakolaitoksen aikaan (1600-l 1886) maatila, jonka tehtävä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaan: tavallisimmin palkollinen, joskus talon poika tai isäntä. Vastineeksi rustholli sai verohelpotuksia. Rusthollit kuuluivat talonpoikaiseliittiin. Pakarilan päärakennuksessa (n. 1850?) on empireviitteitä. Rakennusta remontoitu ja uusittu, perinteinen ilme säilynyt. Pihapiiri on kylän kauneimpia vanhoine piharakennuksineen, muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden naapuritilan kanssa. 5. Lassila R, M 6. Marjamäen pappila R, H, M MA

16 14 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA Lassila on erotettu naapuritila Pakarilasta 1930-luvulla, päärakennus vuodelta Muodostaa aittoineen eheän ja yhtenäisen pihapiirin Pakarilan kanssa. Aivan Kermanrannantien varressa, peltoaukean ja tien välissä. Vehreä ja perinteikäs pihapiiri, arvoa kokonaisuuden osana. 7. Rantala R, H, M Marjamäen pappila rakennettiin seurakuntalaisten varoin , aumakattoinen hirsitalo edustaa empiretyyliä ja on vanhimpia rakennuksia kirkonkylällä. Pappila on säilynyt lähellä alkuperäisasuaan, ikkunat uusittu. Vehreässä pihassa lohkokivi-betonipuunavetta ( l). 8. Apteekki (Rohtorinne) M Rantalan tila on alkujaan rekisteröity 1919 ja se on lohkottu tilasta, joka oli perustettu Rakennukset ovat 1800-luvulta ja hyvin alkuperäisasussaan säilyneitä. Rantatörmällä on entinen nahkavarasto, nykyisin asuinkäytössä: näyttävä II-kerroksinen rakennus, alakerta on lohkokiveä. 9. Ent. Yhdyspankki (Satola) R, M (kuva: P. Envist 2001). Arkkitehtien Aili ja Niilo Pulkka suunnittelema apteekki valmistui 1952, se on ent. Yhdyspankin ohella viimeinen aivan tienvarteen rakennettu talo keskusraitin varressa, muistumana vanhasta katutilasta. Apteekkitalo on arkkitehtuuriltaan selkeä ja ajalle tyypillinen rapattu harmaa tiilirakennus. Osa kylän elinkeinohistoriaa. 10. Kunnantalo (Maljala) M 16USP0121.BSE Heinäveden ensimmäinen kokonaan tiilirakenteinen talo, ja sotien jälkeen ensimmäinen julkinen rakennus keskustaan valmistui Yhdyspankki rakennettiin arkkitehti Jaakko tähtisen tyyppipiirustuksilla. Aumakatto, koristeelliset tiilipiiput ja massoittelu viittaavat riisutulla tavalla hollantilaisbarokkiin. Talo on näkymän päätepiste Heinävedentien ja Kermarannantien risteyksestä pohjoiseen katsottaessa, keskustan maa- Kunnan virastotalo valmistui arkkitehti Heikki Korppi-Tommolan suunnittelemana 1969, rakennus edustaa ajankohdalleen tyypillistä rationalismi-tyyliä valenauhaikkunoineen ja betonielementtipintoineen. Muodostaa maamerkin yhdessä vastapäisen ent. Yhdyspankin talon kanssa, ja tyylillisen parin viereisen tontin valtion virastotalon (1973) kanssa.

17 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 15 merkki yhdessä vastapäisen kunnantalon kanssa. 11. Ent. Säästöpankki (Pankkila) R, M 12. Suojala, nyk. yläaste ja lukio H, M Entisen Säästöpankin talon suunnitteli Alvar Aallon toimistossakin työskennellyt kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen, talo valmistui Sotienjälkeiselle ajalle tyypillisessä rakennuksessa on muistumia 1930-luvun funktionalismista. Tasakattoinen, 1975 valmistunut siipi on kauttaaltaan uusittu 1992 ja edustaa nyt vaaleatiilistä postmodernismia. Ratkaisu sointuu yleisilmeeseen. Rakennuskokonaisuus on toiminut aina pankin ja vakuutusyhtiön tiloina, edustaa vuosisadan puolivälin liikerakentamista ja kylän elinkeinohistoriaa. Alueet 01. Satama ja Kermanrannantien varsi R, H, M MA Suojala-suojeluskuntatalo valmistui Rakennuksen muoto aumakattoineen kertoo edelleen rakentamisajasta, vaikka sitä on remontoitu ja uusittu. Vuosisadan alun rakennuksia on kylällä säilynyt vain vähän. Vuodesta 1948 Yhteiskouluna, nykyisin yläasteen ja lukion käytössä. Uusi koulurakennus Lisä-Suojala valmistui 1960-luvun alussa, se on ajalleen tyypillinen koulutalo. Sataman seutu ja vanha asutusalue kuuluvat Etelä-Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin yhteyteen. Kermanrannantien varsi Kirkkotie Runoilijantieltä satamaan on perinteikästä, vehreää kulttuuriympäristöä. Raitin varrella on säilynyt runsaasti asuintaloja ja pihapiirejä höyrylaivaliikenteen ajoilta luvuilta. Joukossa on myös tyyppitaloja luvuilta. Osa rakennuksista on huonokuntoisia, mutta miljöö on kokonaisuutena merkittävä ja ilme tulisi korjaus- ja uudisrakentamisessa säilyttää perinteisenä ja pienipiirteisenä. Satama on maisemallisesti merkittävintä aluetta Heinävedellä, pienvenesatamasta on edelleen risteilyliikennettä mm. Valamon luostariin.

18 16 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA 02. Kirkonmäki R, H, M MA Heinäveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Mustikkamäelle 1748, nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas samalla paikalla. Kirkon ympäristössä on vanha hautausmaa ja muistomerkkejä. Kirkon pihalta avautuvat upeat näkymät Kermajärvelle. Kirkolle vievän Kirkkotien varressa ovat Pitäjäntupa navetoineen ja ent. pitäjänmakasiini eli nykyinen Kotiseutumuseo aittoineen. Komea kaksikerroksinen kansakoulu on purettu. Kirkonkylän vanhin säilynyt tila, kantatila Pakarila, sijaitsee näköetäisyydellä Kirkkotieltä. Kirkonmäen alue kuuluu Etelä- Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaseen Heinäveden reittiin. 03. Kirkonmäki Pakarila Parkinlampi - maisemapelto M, H MA Pitäjäntupaa ja Kotiseutumuseota ympäröi avoin niitty, rakennuksilta ulottuu Kermanrannantielle rinnepelto. Avoin pelto jatkuu alamaastoon Pakarilan ja Lassilan pihapiirien itäpuolelle kohti Parkinlampea. Pitäjäntuvan Kotiseutumuseon ja Pakarilan välinen näkymä pellon yli avautuisi paremmin, jos ylikasvanutta kuusiaitaa harvennettaisiin. Perinteikäs näköyhteys ja avoin peltomaasto tulisi säilyttää. 04. Liikekeskusta Liikekeskusta sijoittuu Kermanrannantien varteen Purotien risteysalueelle ja Virastokujan ja Askeltien välille. Alueen yleisilme on luvuilta, muutama luvun liikekerrostalo on säilynyt. Alue on muuhun kirkonkylään nähden melko tiiviisti rakentunutta ja muodostaa katutiloineen selvän keskustan. Täydennysrakentaminen ja istutukset eheyttäisivät katukuvaa entisestään. Keskustalla ei ole alueena erityisiä säilytys/suojelutarpeita. Kermanrannantien tielinjaus on säilynyt pitkälti samana 1900-luvun alusta nykypäivään Satulinnan eli Pikkulin puistosta (Askeltien, Suojalantien ja Kermanrannantien rajaama viheralue) pohjoiseen satamaan saakka. 16USP0121.BSE

19 HEINÄVEDEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN 17 Kirkonkylältä inventoidut kohteet ja alueiden rajaukset. Suojeltavat rakennuskohteet (SR) 1. Heinäveden kirkko 2. Kotiseutumuseo (ent. pitäjänmakasiini) ja aitta 3. Pitäjäntupa 4. Pakarilan päärakennus 5. Lassila 7. Rantala, rantatalo ja päärakennus Maisemallisesti arvokas alue (ma-1): Valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin alue on kulttuuriympäristön vaalimiseksi tärkeä alue 01. Satama ja Kermanrannantien varsi 02. Kirkonmäki Maisemapelto (MA) 03. Kirkonmäki Pakarila Kyläkuvallisesti tärkeänä alueena (sk-1) on merkitty Kermanrannantien varsi Kirkkotien risteyksestä satamaan.

20 18 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN HEINÄVEDEN KUNTA Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin ( ) mukaan kaava-alueelle ei sijoitu muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kohteita. Tarvetta muinaisjäännösten lisäselvitykseen ei ole katsottu olevan. 3.4 Yhdyskuntarakenne Heinäveden kirkonkylän yhdyskuntarakenne on kompakti, palvelut ovat sijoittuneet keskeisesti Kermanrannantien molemmin puolin, pääosin Koulutien ja Kermatien väliin jäävälle alueelle ja ne ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Keskustan asuminen on monipuolista pientaloista kerrostaloihin. Asuinalueita on tasaisesti eripuolilla taajamaa ja työpaikka- ja teollisuusalueet ovat ydinkeskustan ulkopuolella, kuitenkin hyvien liikenneyhteyksien varrella. Viheralueita on tasaisesti ympäri kaava-aluetta ja asuinalueilta pääsee helposti luonnonhelmaan. Kirkonkylän virkistysalueet muodostuvat urheilukentän alueesta ja monitoimitalosta keskustassa ja Kermanrannasta venesatamineen ja uimarantoineen Kermajärven rannalla. Kermanrannan ja keskustan välin jäävä maisemallisesti arvokas Kirkonmäen alue jakaa taajaman kahtia keskustan ja Kermanrannan alueisiin Asuminen Heinäveden kirkonkylällä asui vuoden 2007 alussa n henkeä. Heinäveden koko kunnan väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan monien muiden maaseutukuntien tavoin Heinäveden väkiluku tulee laskemaan vuoteen 2040 mennessä noin 3200 asukkaaseen. Taajama-alueen keskustaan, keskusaukion ja palvelukeskittymän tuntumaan on Kermanrannantien länsipuolelle rakentunut matalien (kolmesta neljään kerrosta) kerrostalojen alue. Muualla taajama-alueella rakennuskanta on pääosin pientaloja ja rivitaloja. Suunnittelualueen tontit ovat Heinäveden kunnan ja yksityisten omistamia. Heinäveden kunnalla on suorassa omistuksessaan 86 kpl vuokra-asuntoja, ja kunnan omistamalla Kiinteistö Oy Heinäveden Asunnot yhtiöllä on 161 kpl vuokra-asuntoja rivi- ja kerrostaloissa eri puolilla kuntaa. Lisäksi Heinäveden Vanhaintuki ry:llä on 97 vanhusten asuntoa rivi- ja kerrostaloissa. Heinäveden taajama-alueella on vapaana olevia omakotitontteja noin 100 kpl, rivitalotontteja 2 kpl ja vapaana olevia teollisuusalueita noin 15 ha Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut Suunnittelualueen työpaikat painottuvat kunnan ja yksityisten palvelujen, matkailun sekä teollisuuden ja rakentamisen pariin. Suurin työnantaja on Heinäveden kunta (372 työntekijää). Muita merkittäviä työnantajia ovat Metalliset Oy, Tulikivi Oy (Kermansavi), Berner Oy, Cederroth, Valamon luostari. Elinkeinorakenne vuonna 2010 (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, päivitetty ): rahoitus ja liike-elämän palvelut 6,4 %, kauppa, majoitus ja liikenne 18,6 %, jalostus 25,9 %, alkutuotanto 12,0 % ja yhteiskunnalliset ja muut palvelut 33,8 %. Työttömyysaste on Heinäveden kunnassa suhteellisen matala. Heinäveden työttömyysaste oli Etelä- Savon ELY-keskuksen mukaan ,2 %, joka on enemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin (9,1 %). 16USP0121.BSE