Johdanto...4 Nykytila...4 Vaikutusalue ja sen määrittely...4 Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä...4 Väestö...4 Pendelöinti eli kuntien välinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto...4 Nykytila...4 Vaikutusalue ja sen määrittely...4 Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä...4 Väestö...4 Pendelöinti eli kuntien välinen"

Transkriptio

1

2

3 Johdanto...4 Nykytila...4 Vaikutusalue ja sen määrittely...4 Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä...4 Väestö...4 Pendelöinti eli kuntien välinen työssäkäynti...6 Kaupallisten palveluiden nykytila...7 Päivittäistavarakauppa...7 Erikoistavarakauppa...9 Kaupan liikevaihto ja sen kehitys...10 Päivittäistavarakaupan myynti...11 Ostovoiman kehitys päivittäis- ja erikoistavarakaupassa...11 Ostovoiman siirtymä...11 Myymälätarpeen kehitys...12 Liikenne...14 Hankkeen vaikutusten arviointi...15 Tutkittavat vaihtoehdot...15 Kaupan yksiköiden aiemmin esitetyt sijoituspaikat...16 Tutkittava kohde suhteessa olemassa oleviin maankäyttöä ja palvelujen kehittämistä koskeviin suunnitelmiin...17 Hankkeen vaikutukset...17 Uusi mahdollinen suuryksikkö ja ostovoima...17 Vaikutukset alueen vähittäiskauppaan...18 Yhdyskuntarakenne...20 Taajamakuva, kunnan imago ja identiteetti...21 Asiointimatkaliikenne ja liikennemäärien muutokset ja liikenteen suuntautuminen...22 Kunnallistalous ja työllisyys...24 Kuluttajien talous ja asukkaiden arkielämä...24 Yhteenveto vaikutusten arvioinneista...25 Päätelmät ja suositukset...29

4 4 Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla vähittäiskaupan suuryksikön vaikutuksia liittyen Jalasjärven keskustaajamassa Koskitien varrella olevan alueen asemakaava muutokseen. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäistavarakaupan myymälää, joka ei ole ns. paljon tilaa vaativa erikoistavaramyymälä kuten huonekaluhalli tai autokauppa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on tavoitteena kehittää suuryksiköiden sijoittumisen ohjausta kestävän yhdyskuntakehityksen ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Pyrkimyksenä on etenkin vahvistaa kaupunkien keskustoja monipuolisina palvelukeskuksina ja turvata kohtuulliset päivittäistavarakaupan palvelut asuntoalueilla. Nykytila Vaikutusalue ja sen määrittely Merkittävä osa suurmyymälän vaikutuksista kohdistuu sen lähialueelle, mutta mitä suuremmasta kaupan yksiköstä on kyse, sitä laajemmalle maantieteelliselle alueelle sen vaikutukset ulottuvat. Tässä hankkeessa vaikutusalue pyrittiin heti alussa rajaamaan mahdollisimman laajaksi, joten mukaan otettiin Jalasjärven kunnan lisäksi seuraavat naapurikunnat: Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki, Karvia, Parkano ja Kihniö. Myös maakuntakeskus Seinäjoki, sekä Nurmo, otettiin mukaan tarkasteluun. Peräseinäjokea käsitellään kuin omaa kuntaa, sillä vaikka alue kuuluu Seinäjoen kaupunkiin, uuden myymälän vaikutusten voidaan lyhyestä etäisyydestä ja palvelurakenteesta johtuen arvioida kohdistuvan Seinäjoen osalta eniten Peräseinäjoelle. Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä Väestö Jalasjärvellä oli vuoden 2005 alussa 8691 asukasta. Koko vaikutusalueen väestömäärä oli yhteensä yli satatuhatta ( asukasta, joista kolmannes (35675 Seinäjoen kaupungissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan koko vaikutusalueen väkiluvun odotetaan jatkossa vähenevän. Ainostaan Seinäjoella ja Nurmossa väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossa. Jalasjärven väkiluvuksi Tilastokeskus ennustaa vuonna ja vuonna henkilöä.

5 5 Väkiluku Yleiset tiet Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Päivittäistavaramyymällät kokonaispinta-ala m2 (Lähde: AC Nielsen ( yli 500 alle 500 Kurikka ( ( Kauhajoki ( Ilmajoki ( ( (( (( ( ( ( ( Seinäjoki Nurmo Jalasjärvi ( Peräseinäjoki ( Karvia Parkano Kihniö ( ( Kuva 1. Väestön määrä kunnissa ja nykyinen myymäläverkko (yhteensä 90 päivittäistavaraa myyvää kaupan yksikköä Suunnittelualueella väestö on keskittynyt voimakkaasti Seinäjoelle ja Nurmoon sekä kuntakeskuksiin, tosin maaseutumaisissa kunnissa alueella on keskusten lisäksi kohtalaisesti haja-asutusta. Tämä näkyy esimerkiksi Jalasjärven osalta hyvin kuvassa 2, jossa väestön määrä esitetään väripintana ja 3D-mallina, jossa pinnan värillä ja korkeudella havainnollistetaan väestön sijoittuminen ja määrä. Väestö tulee koko alueen ja kuntien sisällä todennäköisesti keskittymään jatkossa nykyistä enemmän haja-asutusalueelta keskuksiin. Ja-

6 6 lasjärvellä taajama-aste on 48,4 %, mikä tarkoittaa sitä, että haja-asutusta kunnissa on runsaasti. Kaikissa eteläisten seinänaapurien seutukunnan kunnissa keskimääräinen taajama-aste on 61,2 % eli vajaa kaksi kolmesta alueen asukkaasta asuu taajamassa. Väestön tiheys interpoloitu 250m*250m ruutuaineistosta 100 asukasta/ruutu Haja-asutusalueen pt-myymälä Kuva 2. Väestön sijoittuminen Jalasjärvellä v (interpoloitu ja 3d-mallinnettu Tilastokeskuksen 250m*250m ruutuaineistosta Pendelöinti eli kuntien välinen työssäkäynti Pendelöintivirrat Jalasjärveltä ympäristökuntiin ja ympäristökunnista ovat suhteellisen suuria. Eli uuden myymälän vaikutusalueella tehdään paljon kunnan rajat ylittäviä työmatkoja. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 Jalasjärveltä kävi n. 800 henkilöä töissä kunnan ulkopuolella, näistä n. 550 kävi töissä omassa maakunnassa. Suurin virta Jalasjärveltä suuntautuu Seinäjoelle, jossa oli yli 250 jalasjärvisen työpaikka. Jalasjärvellä käy puolestaan töissä yhteensä n. 450 henkilöä muista kunnista, joista n. 80% tulee omasta maakunnasta. Eniten Jalasjärvelle tulee työvoimaa Seinäjoelta ja Kuri-

7 7 kasta. Jalasjärven läpi kulkee myös muiden kuntien välistä työmatkaliikennettä eniten valtatietä 3 pitkin. Pendelöintivirrat vaikutusalueen kuntien välillä esitetään seuraavassa kuvassa. Kuva 3. Pendelöinti Etelä-Pohjanmaalla 2001 (Lähde: Tilastokeskus/Etelä-Pohjanmaan liitto Kaupallisten palveluiden nykytila Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan osalta Jalasjärvellä on keskustassa suhteellisen runsas myymäläverkosto. Suurimmat päivittäistavaramyymälät ovat K-Market Saarnio, S-Market Jalasjärvi, Spar Ruokaportti ja ABC-liikenneasema, johon on rakenteilla 400 m 2 :n laajennusosa päivittäistavarakaupalle. Tulossa on myös Lidl-myymälä, joka sijoittuu varsinaisen keskustan ulkopuolelle nyt tutkittavan uuden yksikön välittömään läheisyyteen. Myös ABCliikennemyymälä ja Alko sijaitsevat tällä alueella. Päivittäistavarakaupan kehitystä jarruttaa Jalasjärvellä Entreconin tekemän selvityksen mukaan maakuntakeskuksen Seinäjoen vetovoima. Sparin poistuminen päivittäistavarakaupan kartalta vaikuttaa Jalasjärven päivittäistavarakauppaan merkittävästi. Vielä tässä vaiheessa ei ole selvillä jatkaako Jalasjärven Spar-

8 8 kauppa mahdollisesti jonkin muun kaupparyhmän kauppana vai lopetetaanko koko yksikkö, jolloin Sparin nykyisten asiakkaiden ostoseurot tulisivat uusjakoon. Keskustan nykyiset päivittäistavaramyymälät ja tutkittava yksikkö suhteessa niihin esitetään kuvassa 4. Kaikki päivittäistavarakaupan yksiköt eivät ole keskittyneet keskustaalueelle, vaan Jalasjärvellä on toiminnassa vielä 5 kyläkauppaa. Kyläkaupat ovat luonteeltaan ns. sekatavarakauppoja, joiden myynnistä keskimäärin runsas kolmannes on päivittäistavaraa, lukuun ottamatta Luopajärven kyläkauppaa, jonka liikevaihdosta suuri osa koostuu rakennustarvikkeiden myynnistä. Tilanne on koko alueella vastaavanlainen, paitsi Ilmajoen osalta, jossa kyläkauppoja on keskustan ulkopuolella jäljellä vain yksi Koskenkorvan kylässä. Tämä johtunee mm. lyhyestä etäisyydestä Seinäjoen suuriin kaupanyksiköihin (kuvat 1 ja 4. Yhteensä koko alueella on 90 kappaletta päivittäistavaraa myyviä vähittäiskauppoja. Väkiluku 250m*250m ruuduissa v Lähde: Tilastokeskus S-MARKET JALASJÄRVI Uusi yksikkö VE1, VE2 ABC-MARKET JALASJÄRVI (Uusi yksikkö VE3 F F F K-MARKET SAARNIO SPAR RUOKAPORTTI 0 0,5 kilometriä 1 Kuva 4. Keskustan nykyiset päivittäistavaramyymälät ja uuden suuryksikön sijaintipaikat sekä väestön sijoittuminen Jalasjärven keskustassa

9 9 Erikoistavarakauppa Kunnassa on suhteellisen kattavasti erikoistavaraliikkeitä huolimatta lyhyestä etäisyydestä Seinäjoelle. Kunnan keskustassa on mm. urheilu- ja kodinkoneliike, kenkäkauppa, kukkakauppoja, kultasepänliikkeitä, optikkoliike, sisustustarvikeliike ja terveyskauppa. Päivittäistavaraliikkeiden yhteydessä suurin erikoistavaravalikoima on S-marketissa. Lisäksi keskusta-alueen ulkopuolella nyt tutkittavan myymälän läheisyydessä sijaitsee halpatavaratalo Siltala, jonka valikoima on halpakaupoille tyypillinen; pääpaino on kuitenkin vaatteissa. Kuva 5. Näkymä Jalasjärven keskustasta Kuva 6. V. Siltala Oy: n myymälä

10 10 Kuva 7. Luopajärven kyläkauppa Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Jalasjärven koko vähittäiskaupan (päivittäistavara ja erikoistavara liikevaihto oli vuonna ,03 M ja vuonna 2003 liikevaihto oli 38,56 M. Kasvu on ollut aika vaatimatonta, n. 4%, mikä vuotuiseksi kasvuksi muunnettuna on ollut runsas 1 %. Kasvu vastaa suuruusluokaltaan päivittäistavaran ostovoiman kasvua. Vähittäiskaupan henkilöstön määrä on myös vastaavana aikana vähentynyt. Nämä seikat viittaavat siihen, että erikoistavarakaupan myynti ei ole alueella kasvanut ostovoiman kasvua vastaavasti. Erikoistavaran ostovoima on kasvanut, mutta sen myynti ei ole kunnassa juuri kasvanut. Vuosi toimipaikkojen lukumäärä kpl henkilöstön määrähenkilöä liikevaihto 1000 euroa Tilastokeskus 10/12/2005

11 11 Päivittäistavarakaupan myynti Kaikkien päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu myynti Jalasjärvellä oli AC Nielsenin keräämien tilastojen mukaan 16,4 milj. euroa vuonna Ostovoiman kehitys päivittäis- ja erikoistavarakaupassa Päivittäistavaran ostovoimaksi Jalasjärvellä voidaan arvioida 17,4 M. Ostovoimaksi on arvioitu päivittäistavaran osalta keskimäärin 2000 euroa asukasta kohden. Jalasjärven ostovoima vastaa suuruusluokaltaan yhden keskikokoisen hypermarketin päivittäistavaramyyntiä. Päivittäistavaran ostovoiman kasvuksi arvioidaan asukasta kohti 0,5 1,0 % vuodessa. Ennustettu väkiluvun lasku vie ostovoiman volyymikehitystä, joten sen voidaan arvioida pysyttelevän noin nykytasolla vuoteen 2010 asti. Erikoistavarakaupan (pukeutuminen, huonekalu-sisustaminen ja vapaa-ajan tuotteet ostovoima Jalasjärvellä on n. 15 M. Erikoistavarakaupan ostovoiman arvellaan jatkossa kasvavan hieman päivittäistavaran ostovoimaa nopeammin. Ostovoiman siirtymä Jalasjärvi Jalasjärven kaupan kehityksessä merkittävänä tekijänä on se, että huolimatta suhteellisen lyhyestä etäisyydestä Seinäjoelle ja Nurmoon, jossa sijaitsevat lähimmät päivittäistavarakaupan suuryksiköt, päivittäistavarakaupan ostovoiman ulosvirtaus on kohtalaisen pientä. Pt-ostovoimasta ulosvirtaus on arviolta n. 1 M. Määrä vastaa lähinnä pienen kyläkaupan myyntiä. Erikoistavarakaupan ostovoiman siirtymän voidaan arvioida olevan suhteellisesti suurempaa kuin päivittäistavarakaupassa ja siirtymä ohjautuu ensisijaisesti Seinäjoelle, mutta myös Töysän Tuurissa oleva Keskinen saa osansa jalasjärvisten ostoseuroista. Etelä- Pohjanmaan palveluverkkoselvityksen mukaan yli 5 % jalasjärven talouksista käy viikoittain Tuurin kauppakylässä ostoksilla. Koko alue Päivittäistavaran osalta ostovoimaa siirtyy eniten alueella Seinäjoelle ja Nurmoon, jossa sijaitsee useita hypermarket-kokoluokan päivittäistavaramyymälöitä. Suurimpien yksiköiden päivittäistavaramyyntipinta-ala on yli 3000 m2. Ilmajoki on alueen suurin ostovoiman menettäjiä. Koko aluetta tarkasteltuna ostovoimaa tulee alueelle alueen ulkopuolelta n. 35,5 milj. euroa. Taulukossa 2 esitetään päivittäistavaraostovoima ja sen siirtymä vaiku-

12 12 tusalueella. Positiivinen luku ostovoimasiirtymässä tarkoittaa, että kuntaan tulee ostovoimaa kunnan rajojen ulkopuolelta ja negatiivinen luku vastaavasti, että ostoseuroja viedään kunnasta muiden kuntien kauppoihin. Taulukko 2. Päivittäistavaraostovoima ja sen siirtymä vaikutusalueella (Positiivinen luku kertoo, että kuntaan tulee ostovoimaa muualta Kunta Pt-ostovoima Milj.euroa Ostovoimasiirtymä Siirtymä % Ilmajoki 23,0-8,5-37 % Jalasjärvi 17,4-1,0-6 % Karvia 5,8-0,6-10 % Kauhajoki 29,1 2,9 10 % Kihniö 4,7 0,1 1 % Kurikka 21,1-0,9-4 % Nurmo 23,6 10,0 42 % Parkano 14,9 4,4 29 % Peräseinäjoki 7,3-1,3-17 % Seinäjoki 64,1 30,4 47 % Yhteensä 211,0 35,5 17 % Myymälätarpeen kehitys Etelä-Pohjanmaan palveluverkkoselvityksen mukaan Jalasjärvellä päivittäistavarakaupan laskennallinen lisäpinta-alan tarve on vuoteen 2020 mennessä n. 500 k-m 2. Tämä edellyttää päivittäistavarakaupan ostovoimassa vähintään 1 % vuotuista kasvua. Mikäli kasvu jää tätä pienemmäksi, niin lisäpinta-alan tarvetta ei kunnassa juuri ole. Entrecon Oy:n Rajalan alueen liikepaikka-analyysissä (Entrecon 2005 ostovoiman kasvuksi on päivittäistavarakaupassa arvioitu (reaalikasvua v ,7 % vuodessa ja erikoiskaupassa 2 % vuodessa. Kuntaan on rakenteilla ja tulossa jo nyt uutta päivittäistavaramyyntipinta-alaa, joka täyttää päivittäistavarakaupan vajetta. Uudet yksiköt, Lidl ja ABC:n laajennus, tullevat myös lisäämään kilpailua päivittäistavarakaupoissa ja mahdollisesti heikentämään pienimpien yksiköiden kannattavuutta. Kaupan uusia yksiköitä ei voida perustella Jalasjärven oman päivittäistavaraostovoiman kasvulla, vaan kaupan hankkeilla lisätäisiin Jalasjärven kykyä pitää ostovoimaa alueellaan ja ennen kaikkea uusilla hankkeella tavoiteltaisiin ympäristökunnista ja ohikulkevasta valtatien 3 liikennevirrasta saatavaa ostovoimaa. Mikäli päivittäistavarakauppaan tehdään lisäinvestointeja, tulee paikallinen kilpailu kiristymään. Lisäinvestoinnit voivat kuitenkin olla perusteltuja siinä tapauksessa, että nykyinen Spar-myymälä ei jatka päivittäistavaramyyntiä ja kiinteistö siirtyy muuhun käyttöön.

13 13 Rajalan alueen liikepaikka-analyysin mukaan vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarvetta Jalasjärvellä ja Rajalan ydinvaikutusalueella, johon on katsottu kuuluvan myös Karvian; Parkanon ja Kihniön pohjoisosat ja Peräseinäjoen länsiosa sekä Kauhavan ja Kurikan itäosat, on vuoteen 2015 mennessä n k-m2. Pinta-alatarve kohdistuu erikoistavaraan, tilaa vievään kauppaan ja ravintoloihin. Päivittäistavarakaupalle ei tämänkään analyysin mukaan ole lisätarvetta. Erikoistavarapuolella Jalasjärvellä on tarjonta selvästi vaatimatonta ja lisäpinta-alan tarvetta on alueella myös jonkin verran. Erikoistavarakauppaa, erityisesti tilaa vievää, on päivittäistavarakauppaan verrattuna helpompi perustella ohikulkuliikenteen ja laajemman vaikutusalueen asiakaspotentiaalilla.

14 14 Liikenne Tutkittava alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Koskitien varressa Valtatien 3 ja Rajalantien liittymän välittömässä läheisyydessä. Paikka on hyvin saavutettavissa henkilöautolla niin Jalasjärveltä kuin ympäristökunnistakin. Etäisyys Jalasjärven keskustaan on alle 500 metriä. Alueelle on myös kevyen liikenteen yhteys. Valtatiellä 3 Jalasjärven taajaman kohdalla, pohjoisen ja eteläisen kiertoliittymän välillä, liikennemäärä on keskimäärin n ajon./vrk. Liikenteen kasvukerroin valtateillä Etelä-Pohjanmaalla on Tiehallinnon mukaan 1,12, eli vuonna 2010 liikennemäärä on tämän ennusteen mukaan n ajon./vrk. Taajaman pohjoispuolella liikennemäärä on tällä hetkellä yli 9000 ajon./vrk ja ennusteen mukaan vuonna 2015 yli ajon./vrk. Kuva 8. Liikennemäärät Jalasjärven keskusta-alueella (keskimääräinen vuorokausiliikenne yleisillä teillä 2005

15 15 Hankkeen vaikutusten arviointi Tässä vaiheessa vaihtoehtojen vaikutuksia on tutkittu lähinnä aiempien selvitysten ja tilastojen sekä tehdyn maastokäynnin perusteella. Vaikutuksia on tutkittu alussa määritellyllä vaikutusalueella. Maakuntakaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C. Voimassa olevassa yleiskaavassa se on esitetty kaavamerkinnällä M eli maa- ja metsätalouskäyttöön. Kunnassa on vireillä yleiskaavan uudistaminen. Nykyisen yleiskaavan tavoitevuosi on Asemakaavassa alue on esitetty merkinnällä M eli alueen käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alue on nykyisin viljelyskäytössä. Tutkittavat vaihtoehdot Tässä selvityksessä tutkittiin seuraavien vaihtoehtojen vaikutuksia: VE0: Alueelle ei tule uutta maankäyttöä (Nykyistä huonekaluliikettä ja Koskitien tulevaa Lidl:n myymälää lukuunottamatta VE1: Kerrosala yht kem2, josta päivittäistavaran osuus n kem2 ja erikoistavaran (kodinkäyttötavara, vaate, kenkä ym. kauppa osuus n m2 loput varasto ym. tiloja. VE2: Kaupan suuryksikkö, jossa kerrosalaa kem2, josta päivittäistavaran osuus alle 3500 kem2. (Kaavaluonnoksessa kerrosalaa n.22000m2 VE3: VE1:n kokoinen kaupan yksikkö sijoitettuna Rajalan alueelle Lidl VE1 ja VE2 Stemma-huonekaluliike VE3 Kuva 9. Tutkittavat vaihtoehdot ja kaava-alueen raja

16 16 Kaupan yksiköiden aiemmin esitetyt sijoituspaikat Etelä-Pohjanmaan liiton vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksessä todetaan, että kiinnostavaa on selvittää E12 tien keskustaan johtavan tien risteysalueen kehittäminen. Kehittämisvaihtoehtona tälle, keskustasta katsoen hieman etäämmälle nyt tutkittavasta paikasta sijoittuvalle alueelle, on esitetty tilaa vievän kaupan sijoittamista ja nykyisten matkailupalveluiden laadukasta kehittämistä. Nyt tälle paikalle on rakentumassa Lidlpäivittäistavaramyymälä ja ABC-liikennemyymälää on laajennettu. Alueella on myös huonekaluliike, vähittäiskauppa Siltala, huoltoasema ja Alko. Rajalan alueelle valtatien 3 (E12 länsipuolelle on kaavoitettu kolme liikerakennusten korttelialuetta KL valtatien varteen. Liikerakennusten korttelialueet on tarkoitettu pääasiassa erikoistavarakaupan toimintoja sekä pieniä käsityö- tai verstasmyymälöitä varten. Kaava mahdollistaa yli kem2 rakentamisen alueelle. Kaavaselostuksen mukaan lähimpänä liittymää on kortteli vähittäiskauppaa varten ja etelämpänä korttelit toimisto ja tuotantokäyttöön. Rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 35% työ- ja tuotantotiloiksi. Ote Rajalan alueen kaavasta esitetään kuvassa 7. Kuva 10. Ote Rajalan alueen kaavasta: Valtatien 3 länsipuolelle kaavoitetut liikerakennusten korttelialueet

17 17 Tutkittava kohde suhteessa olemassa oleviin maankäyttöä ja palvelujen kehittämistä koskeviin suunnitelmiin Verrattuna valtatien 3 länsipuoliseen Rajalan alueeseen nyt tutkittava paikka on vähittäiskauppaa, erityisesti päivittäistavarakauppaa, ajatellen hieman parempi, johtuen lyhyemmästä etäisyydestä keskustasta. Rajalan alue mahdollistaisi kuitenkin paremmin valtatien liikennevirtoja hyödyntävien toimintojen ja tilaa vievän kaupan sijoittamisen alueelle. Nyt tutkittavaa paikkaa ei yleiskaavassa, eikä aikaisemmissa selvityksissä esitetty vähittäiskaupan suuryksikön paikaksi, lukuun ottamatta Entrecon Oy:n Rajalan alueen liikepaikka-analyysiä, jossa valtatien 3 itäpuolelle on esitetty halpatavaratalokauppaa, mutta ei varsinaisesti päivittäistavaraa myyvää yksikköä. (Kuva 10 Alue sijoittuu keskustatoimintojen välittömään läheisyyteen tosin luontaisesti keskusta-aluetta rajaavan Jalasjoen toiselle puolelle, kuten myös muut jo alueella olevat kaupalliset palvelut. Tutkittavan myymälän sijainti Kuva 11. Tutkittavan kaupan yksikön sijainti ja mahdolliset muut sijaintipaikat. (Alkuperäinen kartta Entrecon Oy Hankkeen vaikutukset Uusi mahdollinen suuryksikkö ja ostovoima Kaikki jalasjärvisten asiointi ei siirtyisi Jalasjärvelle, vaikka sinne perustettaisiin uusi päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan suuryksikkö, sillä Jalasjärven ja Seinäjoen/Nurmon välillä on kohtalaisesti työmatkapendelöintiä ja muuta liikkumistarvetta, johon

18 18 yhdistetään luontevasti myös päivittäistavaroiden hankintaa. Lisäksi Töysän Tuurissa sijaitsee alueen ylivoimaisesti suurin erikoistavarakaupan ja päivittäistavarakaupan suuryksikkö Keskinen, joka vetää jatkossakin asiakkaita myös Jalasjärveltä. Vaikutukset alueen vähittäiskauppaan Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Jotta suuryksikkö saisi tarvittavan myyntinsä, viemättä sitä muilta Jalasjärven ptmyymälöiltä, pitäisi suuryksikön saada ostovoimaa myös muilta naapurikunnilta, joista tehdään myös sekä työ, että ostosmatkoja Seinäjoen suuntaan. Tällä hetkellä Jalasjärvi ei saa käytännössä ostovoimaa naapurikunnista, vaan alueen sisällä ostovoimaa siirtyy pääasiassa Nurmoon ja Seinäjoelle. Uusi suuryksikkö kilpailisi erityisesti Seinäjoen ja Nurmon myymälöiden kanssa muiden vaikutusalueen kuntien asiakkaista, sijaitseehan Jalasjärvi esim. Peräseinäjoen, joka on tosin osa Seinäjokea, suunnasta jonkin verran Seinäjokea lähempänä. Kilpailua käytäisiin jatkossa myös Kurikan ja osin Kauhajoenkin asiakkaista. Lisäksi maakuntarajan eteläpuolella sijaitsevien Karvian ja Kihniön ostoseuroista käytäisiin jatkossa kisaa erityisesti Parkanon kanssa. Suuryksikön perustaminen heikentäisi suurella todennäköisyydellä olemassa olevien myymälöiden, erityisesti muiden keskustan päivittäistavaramyymälöiden kannattavuutta. Alueella ei riittäisi ostovoimaa nykyisille ja kaavailluille uudelle suuryksikölle, varsinkaan tilanteessa, jossa jo ennen tutkittavaa yksikköä kunnassa aloittaa Lidl:n yksikkö ja laajennettu ABC:n päivittäistavaramymälä. Lidl:n konsepti on todettu jo hyvin vetovoimaiseksi ja liikenneasemien yhteydessä olevat myymälät ovat myyntitehokkuudeltaan suuria, eli ne myyvät pinta-alaansa verrattuna enemmän kuin esimerkiksi Jalasjärven keskustan nykyiset pt-myymälät. Tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli Jalasjärvellä oleva Spar myymälä lopetetaan SOK:n ja Sparin fuusion myötä. Tällöin pt-ostovoimaa vapautuisi myös mahdolliselle uudelle yksikölle. Kunnasta virtaa ostovoimaa ulos n. miljoona. euroa/vuosi ja Sparin päivittäistavaramyynti on Kaupan maailma lehden mukaan Jalsjärvellä n. 5 milj. euroa/vuosi, niin jaettavaa päivittäistavaramyyntiä kuntaan tullee enimmillään n. 6 milj. euroa. Alueella on myös muita Sparin yksikköjä, joiden kohtalosta ei ole vielä varmuutta. Jalasjärvellä on toiminnassa vielä viisi kyläkauppaa, jotka sijaitsevat Ilvesjoella, Koskueella, Ala-Vallissa, Luopajärvellä. Myymälät ovat hyvin pieniä sekä pinta-alaltaan että myynniltään. Uusi kaupan yksikkö tulisi väistämättä heikentämään myös kyläkauppojen kannattavuutta sekä päivittäistavaran osalta että myös erikoistavaran osalta. Tällöin uhkana on, että haja-asutusalueella oleva vähäinenkin kauppapalvelujen tarjonta loppuisi. Toisaalta uusi kauppa aiheuttaisi hintakilpailua, joka on kuluttajan etu. Hintakilpailua tulee jo muiden paikkakuntien kokemusten perusteella lisäämään kunnassa rakenteilla oleva Lidl:n myymälä. Muiden yrittäjien näkökulmasta uusi kauppa piristäisi paikkakunnan liikeelämää, sillä edellytyksellä että, kuntaan saataisiin ostovoimaa ympäristökunnista ja ohikulkevan valtatien liikennevirrasta. Vaikutukset muualle naapurikuntiin olisivat vaihtoehdoista riippuen joko kohtalaisia tai merkittäviä ja ne kohdistuvat pääasiassa lähimpiin naapureihin Peräseinäjoelle (Seinäjoki,

19 19 Kurikkaan, Kauhajoelle, Karvialle, Kihniöön. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti niihin kaupan yksiköihin, jotka ovat etäällä omasta kuntakeskuksesta ja suhteellisen lähellä Jalasjärveä. Vaikutuksia voi tulla myös kuntakeskusten myymälöihin, mikäli kunnan reuna-alueilta ja naapurikunnista ostosvirta siirtyy kohti Jalasjärveä. Tällaista saattaa tapahtua esim. Parkanon kohdalla. Mikäli päivittäistavaroiden tarjonta tulisi poikkeamaan runsaasti näiden kuntien tarjonnasta esim. valikoiman tai edullisen hintatason vuoksi, saattaisi se lisätä vielä enemmän asiointia em. kunnista Jalasjärvelle, jolloin vaikutukset olisivat vielä suurempia. Ilmajoki Seinäjoki Nurmo Kurikka Peräseinäjoki Jalasjärvi Kauhajoki Kihniö Karvia Parkano Kuva 12. Alue, johon uuden pt-yksikön vaikutukset kohdistuisivat eniten

20 20 Vaikutukset erikoistavarakauppaan Erikoistavarakaupalle Jalasjärveltä löytyy periaatteessa ostovoimaa ja lisäksi erikoistavarakaupan ostovoima kasvaa päivittäistavarakauppaa nopeammin. Lisääntyvä tarjonta lisäisi kilpailua Jalasjärven erikoistavarakaupassa ja pienentäisi jonkin verran ostovoiman siirtymää Seinäjoen sekä Tuurin suuntaan. Lisääntyvä tarjonta ei uhkaisi olemassa olevaa erikoistavarakauppaa (VE1 ja VE3 vaan todennäköisesti parantaisi niidenkin elinmahdollisuuksia, lukuun ottamatta haja-asutusalueen kyläkauppojen erikoistavaramyyntiä, joka on hyvin riippuvaista myös päivittäistavaran ostajista. Toisaalta tilanne voisi pahimmillaan johtaa myös siihen, että nyt keskustassa olevat erikoistavaraliikkeet siirtyisivät uudelle kauppapaikalle. Jotta erikoistavarapinta-alaa voitaisiin toteuttaa vaihtoehdon VE 2 mukaisesti, täytyisi myymäläkonseptien olla tosi vetovoimaisia ja kyse olisi ainakin osaksi ns. tilaa vievästä erikoistavarakaupasta. Vaihtoehdon vaikutukset kohdistuvat jopa laajemmalle kuin tutkittava vaikutusalue. Mikäli kilpailu kohdistuisi Jalasjärven nykyisiin yksiköihin, niin olisi suuri vaara, että osa nykyisistä liikkeistä joutuisi lopettamaan toimintansa tai toiminnat siirtyisivät uuden kauppakeskuksen alueelle. Eri vaihtoehtojen vaikutukset ostovoimaan ja kauppaan esitetään tarkemmin yhteenvetotaulukossa. Yhdyskuntarakenne Muutokset myymäläverkossa, keskustojen asema ja muutokset fyysisessä kaupunkirakenteessa Jalasjärven keskustassa on havaittavissa selvää kaksinapaistumista. Kunnan keskustan lisäksi kolmostien varteen on syntynyt toinen kaupallinen keskusta. Tähän asti tilanne on ollut kuitenkin se, että päivittäistavaroiden myynti on pysynyt suurimmaksi osaksi keskustassa ja valtatien varteen on sijoittunut tilaa vievää kauppaa ja valtatien läheisyydestä hyötyviä toimintoja. Tämä on ollut tavoitteena myös Rajalan alueen kaavassakin, jossa valtatien varteen on kaavoitettu liiketilaa pääasiassa erikoistavarakaupan toimintoja sekä pieniä käsityö- tai verstasmyymälöitä varten. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, sillä valtatien puolelle ollaan rakentamassa Lidl:n myymälää, jossa myydään pääasiassa päivittäistavaroita. Mikäli alueelle sijoitetaan vielä lisää päivittäistavaramyyntiä, johtaa se väistämättä kahden keskustan tilanteeseen. Haittana tässä on, että kaupallisten palveluiden siirtyessä kauemmaksi asutuksesta, mahdollisuus asiointiin muulla kuin henkilöautolla vähenee. Tästä aiheutuu ongelmia erityisesti vanhuksille ja muille autottomille kotitalouksille, joiden asiointi vaikeutuu. Itse keskustan luonne ja ympäristö tulee myös muuttumaan liiketilojen jäädessä mahdollisesti osin tyhjilleen. Toisaalta, mikäli Rajalan alueelle tulee uutta asutusta, niin silloinhan uudet päivittäistavarakaupan yksiköt toimivat tämän alueen asukkaiden lähikauppoina tosin hieman ylimitoitettuina.

21 21 Erikoistavaran osalta uusi suuryksikkö voi parhaimmassa tapauksessa jopa piristää Jalasjärven keskustan nykyisten erikoistavarakauppojen myyntiä pitämällä ostosmarkkoja omassa kunnassa. Uhkana on kuitenkin, että osa keskustan liikkeistä siirtyy uudelle kauppapaikalle, mikä taas voimistaa kaksinapaistumista ja uhkaa nykyisen keskustan asemaa kauppapaikkana. Myös julkisia ja muita palveluita voi hakeutua uuteen keskustaan, jolloin nykyisen keskustan merkitys vähenee. Maaseutuasutusta on Jalasjärvellä ja ympäristökunnissa suhteellisen paljon muuhun alueeseen verrattuna, mikä on osaltaan auttanut ylläpitämään suhteellisen runsasta kyläkauppaverkostoa. Myymälöiden tulevaisuus riippuu ennen kaikkea kylien väestönkehityksestä ja kauppiaiden halukkuudesta tehdä kaupan vaatimia investointeja, mutta uudet keskustoihin syntyvät kaupan suuryksiköt eivät ainakaan edesauta kyläkauppojen säilymistä. Kyläkauppaverkosto supistunee jatkossa sekä uusien myymälöiden että väestön keskittymisen johdosta. Jäljelle jää mahdollisesti muutama kyläkauppa, jotka pärjäävät kilpailussa esimerkiksi pitkien aukioloaikojen ja hyvän sijaintinsa vuoksi. Eri vaihtoehtojen vaikutukset myymäläverkkoon esitetään tarkemmin yhteenvetotaulukossa. Taajamakuva, kunnan imago ja identiteetti Nykytilanteessa Jalasjärven keskusta on toiminnallisesti vireä kylän kaupallinen keskus, jossa on monipuoliset palvelut. Tyhjiä liikekiinteistöjä ei ole. Keskustan ilme ja kirkonkylän perinteisen rakentamistavan mukaan rakentunut identiteetti onkin säilynyt harvinaisen hyvin ja keskuskadun ympäristö on elävä ja viihtyisä. Tällä kaavamuutoksella keskustan palvelut alkavat levittäytymään valtatien varteen, missä niiden oletetaan olevan houkuttelevammin näkyvillä ja autolla helpommin saavutettavissa. Jos liiketonttitarjontaa on runsaasti yli tarpeen, se johtaa vähitellen toimintojen ja taajamarakenteen hajautumiseen. Liikekorttelit sijoittuvat ramppien, valtatien ja kokoojatien risteykseen alavalle pellolle. Rakentamisen paikka ei ole maastollisesti eikä taajamarakenteellisesti luonteva, vaan vaatii erityisiä rakenteita. Maaston korottaminen ja nykyisen tyylin mukainen hallimainen liikerakentaminen, joita ympäröivät laajat, aukeat pysäköintikentät, ei luo hyvää taajamakuvaa. Risteysalueiden kauppapaikat ovatkin tyyliltään varastoalueiden kaltaisia noutopaikkoja, joissa ei ole miellyttävää, inhimillistä mittakaavaa. Alueet rakentuvat täysin autoilun ehdoilla. Tällaisella sijoittelulla halutaan näyttää ohikulkijoille, että täällä on vilkas paikka, jonne kannattaa poiketa: kun alueella liikkuu paljon autoja, syntyy mielikuva elävästä, vilkkaasta liikepaikasta. Asian kääntöpuoli on se, että autottomat kuluttajat eivät tule mielellään tällaisiin, liikenteellisesti vaarallisiksi koettuihin paikkoihin. Selvityksen mukaan kunnan oma kysyntä ei edellytä lisää päivittäistavarakaupan pintaalaa. Kilpailu voi johtaa siihen, että jotkut olevista kauppakiinteistöistä jäävät tyhjilleen, mikä luo niille paikoille rappion ja taantuman imagoa. Myös lisääntyvä erikoiskaupan tarjonta voi lopettaa keskustassa olevia pieniä erikoisliikkeitä. Tämä kehitys voi johtaa vähitellen nykyisen keskustan taajamakuvan rappioon. Kun muutoksen kierre lähtee liikkeelle, sitä voi olla vaikea pysäyttää. Pahimmassa tapauksessa palvelut keskustasta ja kyliltä häviävät ja asiakkaat joutuvat hakemaan palvelut autolla kierrellen eri risteysalueilta ja teollisuusalueiden varastomyymäläalueilta. Tällainen kehitys ei ole eduksi kunnan taajamakuvalle, imagolle ja identiteetille.

22 22 Asiointimatkaliikenne ja liikennemäärien muutokset ja liikenteen suuntautuminen Koko aluetta tarkasteltaessa VE0 vaihtoehdossa kyläkauppojen vähentyessä ja ostosten siirtyessä yhä suuremmassa määrin suurmyymälöihin Seinäjoelle ja Nurmoon sekä kuntakeskuksiin liikenne alueella kasvaa. Kasvu sijoittuu kuitenkin pääväylille, jotka kestävät hyvin suurmyymälän/myymälöiden aiheuttaman liikenteen kasvun. Vaihtoehdossa VE1 liikenne lisääntyy Jalasjärven keskustassa ja erityisesti keskustan ja Koskitien välisellä Rajalantiellä sekä Koskitiellä. Uuden myymälän aiheuttama liikenteen lisäys on kuitenkin niin vähäistä, ettei se aiheuta suunnitellussa Rajalantien ja Koskitien kiertoliittymässä liikenteellisiä toimivuusongelmia. Kokonaisliikennesuorite ei vähene; vaikka ostosmatkat Jalasjärveltä Seinäjoen suuntaan vähenisivätkin, sillä niin työmatka ja muu asiointiliikenne Seinäjoen suuntaan ei jatkossa tule vähenemään. Liikennesuorite voi, jopa kasvaa, jos kyläkauppoja hankkeen vaikutuksesta kuolee. Vaihtoehto VE2, jossa Koskitien varteen sijoitettaisiin yli kem 2 erikoistavarakaupan liiketilaa, lisäisi liikennettä erityisesti Rajalalantiellä ja Koskitiellä, sekä myös valtatiellä 3 ja muulla alueen yleisellä tieverkolla. Koskitien ja Rajalantien suunnitellussa kiertoliittymässä voisi ainakin ruuhka-aikoina esiintyä ajoittaista jonoutumista mutta ei varsinaisia toimivuusongelmia. Kokonaisliikennesuorite alueella myös kasvaisi, sillä kaavaillun suuruisten kaupan yksiköiden tulisi menestyäkseen saada asiakkaita myös naapurikunnista. Vaihtoehto VE3, jossa VE1:n kokoiset päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan yksiköt sijoitettaisiin Rajalan alueelle, lisäisi liikennettä Rajalantiellä sekä Rajalantien ja Pohjanmaanportin liittymässä. Liikennesuorite kasvaisi paikallisesti hieman VE 1:een verrattuna, erityisesti Rajalantiellä, sillä etäisyys keskustasta Rajalan alueelle on noin kaksinkertainen Koskitiehen verrattuna ja kevyellä liikenteellä asioivien osuus jäisi pienemmäksi. Rajalantien ja Pohjanmaanportin liittymässä on varauduttu kiertoliittymän rakentamiseen aikaisemmissa liikennesuunnitelmissa. Lievänä uhkana VE1:ssa ja VE3:ssa sekä suurempana uhkana VE2:ssa on se, että keskustatoimintoja siirtyy laajassa määrin uusille alueille, mikä lisää Jalasjärven sisäistä liikennettä nykyisen keskustan ja uusien alueiden välillä. Kuitenkin etäisyys keskustasta uuteen myymälään on niin vähäinen (VE1 ja VE3, ettei liikennesuoritteen muutos kasva merkittäväksi, koska osa asiointimatkoista voidaan tehdä kevyellä liikenteellä. Liikenteellisesti hankkeen suurin heikkous on keskustatoimintojen siirtäminen keskustan ulkopuolelle ja VE3:ssa valtatien 3 toiselle puolelle. Pieni keskusta mahtuu kyllä hyvin nykyiseen paikkaansa.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

LIMINGANPORTTI YRITYSGALLERIA

LIMINGANPORTTI YRITYSGALLERIA LIMINGANPORTTI YRITYSGALLERIA LIMINKA VÄHITTÄISKAUPAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SELOSTUS 26.11.2007 SUURYKSIKÖN 2 1 Johdanto... 5 2 Nykytila... 5 2.1. Vaikutusalue ja sen määrittely... 5 2.2. Alueen väestö

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KODIN KESKUS, JOENSUU m²

KODIN KESKUS, JOENSUU m² KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI LIIKERAKENNUS VUOKRATAAN TOIMITILAA Joensuun Raatekankaalle keskeiselle kaupan alueelle Lieksaan ja Nurmekseen sekä Kontiolahdelle/Kajaaniin

Lisätiedot

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009 TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus LUONNOS Päivämäärä 30.11.2009

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Tarkastelumenetelmä Simuloimalla tutkittiin Tuusulan Rykmentinpuiston keskustan

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat:

Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat: Selvityksen tilanne jäljellä olevat asiat: Jäljellä on vaihtoehdot 5 ja 1 Kaavaluonnosten liikenteellinen arviointi Vaiheittain rakentamisen tarkentaminen, mm. liittymien toimivuustarkastelut vielä tarkennettava

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1654/2014 VP 44/30.9.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MUSAN 23. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 36 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1652 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.3.2014 RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 17. KAUPUNGINOSA SUTELA, OSA TILASTA 9:0, KATUALUEET JA LIIKENNEALUE VALMISTELIJA PATRICIA BROAS, KAAVOITUSARKKITEHTI,

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot