Johdanto...4 Nykytila...4 Vaikutusalue ja sen määrittely...4 Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä...4 Väestö...4 Pendelöinti eli kuntien välinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto...4 Nykytila...4 Vaikutusalue ja sen määrittely...4 Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä...4 Väestö...4 Pendelöinti eli kuntien välinen"

Transkriptio

1

2

3 Johdanto...4 Nykytila...4 Vaikutusalue ja sen määrittely...4 Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä...4 Väestö...4 Pendelöinti eli kuntien välinen työssäkäynti...6 Kaupallisten palveluiden nykytila...7 Päivittäistavarakauppa...7 Erikoistavarakauppa...9 Kaupan liikevaihto ja sen kehitys...10 Päivittäistavarakaupan myynti...11 Ostovoiman kehitys päivittäis- ja erikoistavarakaupassa...11 Ostovoiman siirtymä...11 Myymälätarpeen kehitys...12 Liikenne...14 Hankkeen vaikutusten arviointi...15 Tutkittavat vaihtoehdot...15 Kaupan yksiköiden aiemmin esitetyt sijoituspaikat...16 Tutkittava kohde suhteessa olemassa oleviin maankäyttöä ja palvelujen kehittämistä koskeviin suunnitelmiin...17 Hankkeen vaikutukset...17 Uusi mahdollinen suuryksikkö ja ostovoima...17 Vaikutukset alueen vähittäiskauppaan...18 Yhdyskuntarakenne...20 Taajamakuva, kunnan imago ja identiteetti...21 Asiointimatkaliikenne ja liikennemäärien muutokset ja liikenteen suuntautuminen...22 Kunnallistalous ja työllisyys...24 Kuluttajien talous ja asukkaiden arkielämä...24 Yhteenveto vaikutusten arvioinneista...25 Päätelmät ja suositukset...29

4 4 Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla vähittäiskaupan suuryksikön vaikutuksia liittyen Jalasjärven keskustaajamassa Koskitien varrella olevan alueen asemakaava muutokseen. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäistavarakaupan myymälää, joka ei ole ns. paljon tilaa vaativa erikoistavaramyymälä kuten huonekaluhalli tai autokauppa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on tavoitteena kehittää suuryksiköiden sijoittumisen ohjausta kestävän yhdyskuntakehityksen ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Pyrkimyksenä on etenkin vahvistaa kaupunkien keskustoja monipuolisina palvelukeskuksina ja turvata kohtuulliset päivittäistavarakaupan palvelut asuntoalueilla. Nykytila Vaikutusalue ja sen määrittely Merkittävä osa suurmyymälän vaikutuksista kohdistuu sen lähialueelle, mutta mitä suuremmasta kaupan yksiköstä on kyse, sitä laajemmalle maantieteelliselle alueelle sen vaikutukset ulottuvat. Tässä hankkeessa vaikutusalue pyrittiin heti alussa rajaamaan mahdollisimman laajaksi, joten mukaan otettiin Jalasjärven kunnan lisäksi seuraavat naapurikunnat: Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki, Karvia, Parkano ja Kihniö. Myös maakuntakeskus Seinäjoki, sekä Nurmo, otettiin mukaan tarkasteluun. Peräseinäjokea käsitellään kuin omaa kuntaa, sillä vaikka alue kuuluu Seinäjoen kaupunkiin, uuden myymälän vaikutusten voidaan lyhyestä etäisyydestä ja palvelurakenteesta johtuen arvioida kohdistuvan Seinäjoen osalta eniten Peräseinäjoelle. Alueen väestö ostovoima ja sen siirtymä Väestö Jalasjärvellä oli vuoden 2005 alussa 8691 asukasta. Koko vaikutusalueen väestömäärä oli yhteensä yli satatuhatta ( asukasta, joista kolmannes (35675 Seinäjoen kaupungissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan koko vaikutusalueen väkiluvun odotetaan jatkossa vähenevän. Ainostaan Seinäjoella ja Nurmossa väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossa. Jalasjärven väkiluvuksi Tilastokeskus ennustaa vuonna ja vuonna henkilöä.

5 5 Väkiluku Yleiset tiet Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Päivittäistavaramyymällät kokonaispinta-ala m2 (Lähde: AC Nielsen ( yli 500 alle 500 Kurikka ( ( Kauhajoki ( Ilmajoki ( ( (( (( ( ( ( ( Seinäjoki Nurmo Jalasjärvi ( Peräseinäjoki ( Karvia Parkano Kihniö ( ( Kuva 1. Väestön määrä kunnissa ja nykyinen myymäläverkko (yhteensä 90 päivittäistavaraa myyvää kaupan yksikköä Suunnittelualueella väestö on keskittynyt voimakkaasti Seinäjoelle ja Nurmoon sekä kuntakeskuksiin, tosin maaseutumaisissa kunnissa alueella on keskusten lisäksi kohtalaisesti haja-asutusta. Tämä näkyy esimerkiksi Jalasjärven osalta hyvin kuvassa 2, jossa väestön määrä esitetään väripintana ja 3D-mallina, jossa pinnan värillä ja korkeudella havainnollistetaan väestön sijoittuminen ja määrä. Väestö tulee koko alueen ja kuntien sisällä todennäköisesti keskittymään jatkossa nykyistä enemmän haja-asutusalueelta keskuksiin. Ja-

6 6 lasjärvellä taajama-aste on 48,4 %, mikä tarkoittaa sitä, että haja-asutusta kunnissa on runsaasti. Kaikissa eteläisten seinänaapurien seutukunnan kunnissa keskimääräinen taajama-aste on 61,2 % eli vajaa kaksi kolmesta alueen asukkaasta asuu taajamassa. Väestön tiheys interpoloitu 250m*250m ruutuaineistosta 100 asukasta/ruutu Haja-asutusalueen pt-myymälä Kuva 2. Väestön sijoittuminen Jalasjärvellä v (interpoloitu ja 3d-mallinnettu Tilastokeskuksen 250m*250m ruutuaineistosta Pendelöinti eli kuntien välinen työssäkäynti Pendelöintivirrat Jalasjärveltä ympäristökuntiin ja ympäristökunnista ovat suhteellisen suuria. Eli uuden myymälän vaikutusalueella tehdään paljon kunnan rajat ylittäviä työmatkoja. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 Jalasjärveltä kävi n. 800 henkilöä töissä kunnan ulkopuolella, näistä n. 550 kävi töissä omassa maakunnassa. Suurin virta Jalasjärveltä suuntautuu Seinäjoelle, jossa oli yli 250 jalasjärvisen työpaikka. Jalasjärvellä käy puolestaan töissä yhteensä n. 450 henkilöä muista kunnista, joista n. 80% tulee omasta maakunnasta. Eniten Jalasjärvelle tulee työvoimaa Seinäjoelta ja Kuri-

7 7 kasta. Jalasjärven läpi kulkee myös muiden kuntien välistä työmatkaliikennettä eniten valtatietä 3 pitkin. Pendelöintivirrat vaikutusalueen kuntien välillä esitetään seuraavassa kuvassa. Kuva 3. Pendelöinti Etelä-Pohjanmaalla 2001 (Lähde: Tilastokeskus/Etelä-Pohjanmaan liitto Kaupallisten palveluiden nykytila Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan osalta Jalasjärvellä on keskustassa suhteellisen runsas myymäläverkosto. Suurimmat päivittäistavaramyymälät ovat K-Market Saarnio, S-Market Jalasjärvi, Spar Ruokaportti ja ABC-liikenneasema, johon on rakenteilla 400 m 2 :n laajennusosa päivittäistavarakaupalle. Tulossa on myös Lidl-myymälä, joka sijoittuu varsinaisen keskustan ulkopuolelle nyt tutkittavan uuden yksikön välittömään läheisyyteen. Myös ABCliikennemyymälä ja Alko sijaitsevat tällä alueella. Päivittäistavarakaupan kehitystä jarruttaa Jalasjärvellä Entreconin tekemän selvityksen mukaan maakuntakeskuksen Seinäjoen vetovoima. Sparin poistuminen päivittäistavarakaupan kartalta vaikuttaa Jalasjärven päivittäistavarakauppaan merkittävästi. Vielä tässä vaiheessa ei ole selvillä jatkaako Jalasjärven Spar-

8 8 kauppa mahdollisesti jonkin muun kaupparyhmän kauppana vai lopetetaanko koko yksikkö, jolloin Sparin nykyisten asiakkaiden ostoseurot tulisivat uusjakoon. Keskustan nykyiset päivittäistavaramyymälät ja tutkittava yksikkö suhteessa niihin esitetään kuvassa 4. Kaikki päivittäistavarakaupan yksiköt eivät ole keskittyneet keskustaalueelle, vaan Jalasjärvellä on toiminnassa vielä 5 kyläkauppaa. Kyläkaupat ovat luonteeltaan ns. sekatavarakauppoja, joiden myynnistä keskimäärin runsas kolmannes on päivittäistavaraa, lukuun ottamatta Luopajärven kyläkauppaa, jonka liikevaihdosta suuri osa koostuu rakennustarvikkeiden myynnistä. Tilanne on koko alueella vastaavanlainen, paitsi Ilmajoen osalta, jossa kyläkauppoja on keskustan ulkopuolella jäljellä vain yksi Koskenkorvan kylässä. Tämä johtunee mm. lyhyestä etäisyydestä Seinäjoen suuriin kaupanyksiköihin (kuvat 1 ja 4. Yhteensä koko alueella on 90 kappaletta päivittäistavaraa myyviä vähittäiskauppoja. Väkiluku 250m*250m ruuduissa v Lähde: Tilastokeskus S-MARKET JALASJÄRVI Uusi yksikkö VE1, VE2 ABC-MARKET JALASJÄRVI (Uusi yksikkö VE3 F F F K-MARKET SAARNIO SPAR RUOKAPORTTI 0 0,5 kilometriä 1 Kuva 4. Keskustan nykyiset päivittäistavaramyymälät ja uuden suuryksikön sijaintipaikat sekä väestön sijoittuminen Jalasjärven keskustassa

9 9 Erikoistavarakauppa Kunnassa on suhteellisen kattavasti erikoistavaraliikkeitä huolimatta lyhyestä etäisyydestä Seinäjoelle. Kunnan keskustassa on mm. urheilu- ja kodinkoneliike, kenkäkauppa, kukkakauppoja, kultasepänliikkeitä, optikkoliike, sisustustarvikeliike ja terveyskauppa. Päivittäistavaraliikkeiden yhteydessä suurin erikoistavaravalikoima on S-marketissa. Lisäksi keskusta-alueen ulkopuolella nyt tutkittavan myymälän läheisyydessä sijaitsee halpatavaratalo Siltala, jonka valikoima on halpakaupoille tyypillinen; pääpaino on kuitenkin vaatteissa. Kuva 5. Näkymä Jalasjärven keskustasta Kuva 6. V. Siltala Oy: n myymälä

10 10 Kuva 7. Luopajärven kyläkauppa Kaupan liikevaihto ja sen kehitys Jalasjärven koko vähittäiskaupan (päivittäistavara ja erikoistavara liikevaihto oli vuonna ,03 M ja vuonna 2003 liikevaihto oli 38,56 M. Kasvu on ollut aika vaatimatonta, n. 4%, mikä vuotuiseksi kasvuksi muunnettuna on ollut runsas 1 %. Kasvu vastaa suuruusluokaltaan päivittäistavaran ostovoiman kasvua. Vähittäiskaupan henkilöstön määrä on myös vastaavana aikana vähentynyt. Nämä seikat viittaavat siihen, että erikoistavarakaupan myynti ei ole alueella kasvanut ostovoiman kasvua vastaavasti. Erikoistavaran ostovoima on kasvanut, mutta sen myynti ei ole kunnassa juuri kasvanut. Vuosi toimipaikkojen lukumäärä kpl henkilöstön määrähenkilöä liikevaihto 1000 euroa Tilastokeskus 10/12/2005

11 11 Päivittäistavarakaupan myynti Kaikkien päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu myynti Jalasjärvellä oli AC Nielsenin keräämien tilastojen mukaan 16,4 milj. euroa vuonna Ostovoiman kehitys päivittäis- ja erikoistavarakaupassa Päivittäistavaran ostovoimaksi Jalasjärvellä voidaan arvioida 17,4 M. Ostovoimaksi on arvioitu päivittäistavaran osalta keskimäärin 2000 euroa asukasta kohden. Jalasjärven ostovoima vastaa suuruusluokaltaan yhden keskikokoisen hypermarketin päivittäistavaramyyntiä. Päivittäistavaran ostovoiman kasvuksi arvioidaan asukasta kohti 0,5 1,0 % vuodessa. Ennustettu väkiluvun lasku vie ostovoiman volyymikehitystä, joten sen voidaan arvioida pysyttelevän noin nykytasolla vuoteen 2010 asti. Erikoistavarakaupan (pukeutuminen, huonekalu-sisustaminen ja vapaa-ajan tuotteet ostovoima Jalasjärvellä on n. 15 M. Erikoistavarakaupan ostovoiman arvellaan jatkossa kasvavan hieman päivittäistavaran ostovoimaa nopeammin. Ostovoiman siirtymä Jalasjärvi Jalasjärven kaupan kehityksessä merkittävänä tekijänä on se, että huolimatta suhteellisen lyhyestä etäisyydestä Seinäjoelle ja Nurmoon, jossa sijaitsevat lähimmät päivittäistavarakaupan suuryksiköt, päivittäistavarakaupan ostovoiman ulosvirtaus on kohtalaisen pientä. Pt-ostovoimasta ulosvirtaus on arviolta n. 1 M. Määrä vastaa lähinnä pienen kyläkaupan myyntiä. Erikoistavarakaupan ostovoiman siirtymän voidaan arvioida olevan suhteellisesti suurempaa kuin päivittäistavarakaupassa ja siirtymä ohjautuu ensisijaisesti Seinäjoelle, mutta myös Töysän Tuurissa oleva Keskinen saa osansa jalasjärvisten ostoseuroista. Etelä- Pohjanmaan palveluverkkoselvityksen mukaan yli 5 % jalasjärven talouksista käy viikoittain Tuurin kauppakylässä ostoksilla. Koko alue Päivittäistavaran osalta ostovoimaa siirtyy eniten alueella Seinäjoelle ja Nurmoon, jossa sijaitsee useita hypermarket-kokoluokan päivittäistavaramyymälöitä. Suurimpien yksiköiden päivittäistavaramyyntipinta-ala on yli 3000 m2. Ilmajoki on alueen suurin ostovoiman menettäjiä. Koko aluetta tarkasteltuna ostovoimaa tulee alueelle alueen ulkopuolelta n. 35,5 milj. euroa. Taulukossa 2 esitetään päivittäistavaraostovoima ja sen siirtymä vaiku-

12 12 tusalueella. Positiivinen luku ostovoimasiirtymässä tarkoittaa, että kuntaan tulee ostovoimaa kunnan rajojen ulkopuolelta ja negatiivinen luku vastaavasti, että ostoseuroja viedään kunnasta muiden kuntien kauppoihin. Taulukko 2. Päivittäistavaraostovoima ja sen siirtymä vaikutusalueella (Positiivinen luku kertoo, että kuntaan tulee ostovoimaa muualta Kunta Pt-ostovoima Milj.euroa Ostovoimasiirtymä Siirtymä % Ilmajoki 23,0-8,5-37 % Jalasjärvi 17,4-1,0-6 % Karvia 5,8-0,6-10 % Kauhajoki 29,1 2,9 10 % Kihniö 4,7 0,1 1 % Kurikka 21,1-0,9-4 % Nurmo 23,6 10,0 42 % Parkano 14,9 4,4 29 % Peräseinäjoki 7,3-1,3-17 % Seinäjoki 64,1 30,4 47 % Yhteensä 211,0 35,5 17 % Myymälätarpeen kehitys Etelä-Pohjanmaan palveluverkkoselvityksen mukaan Jalasjärvellä päivittäistavarakaupan laskennallinen lisäpinta-alan tarve on vuoteen 2020 mennessä n. 500 k-m 2. Tämä edellyttää päivittäistavarakaupan ostovoimassa vähintään 1 % vuotuista kasvua. Mikäli kasvu jää tätä pienemmäksi, niin lisäpinta-alan tarvetta ei kunnassa juuri ole. Entrecon Oy:n Rajalan alueen liikepaikka-analyysissä (Entrecon 2005 ostovoiman kasvuksi on päivittäistavarakaupassa arvioitu (reaalikasvua v ,7 % vuodessa ja erikoiskaupassa 2 % vuodessa. Kuntaan on rakenteilla ja tulossa jo nyt uutta päivittäistavaramyyntipinta-alaa, joka täyttää päivittäistavarakaupan vajetta. Uudet yksiköt, Lidl ja ABC:n laajennus, tullevat myös lisäämään kilpailua päivittäistavarakaupoissa ja mahdollisesti heikentämään pienimpien yksiköiden kannattavuutta. Kaupan uusia yksiköitä ei voida perustella Jalasjärven oman päivittäistavaraostovoiman kasvulla, vaan kaupan hankkeilla lisätäisiin Jalasjärven kykyä pitää ostovoimaa alueellaan ja ennen kaikkea uusilla hankkeella tavoiteltaisiin ympäristökunnista ja ohikulkevasta valtatien 3 liikennevirrasta saatavaa ostovoimaa. Mikäli päivittäistavarakauppaan tehdään lisäinvestointeja, tulee paikallinen kilpailu kiristymään. Lisäinvestoinnit voivat kuitenkin olla perusteltuja siinä tapauksessa, että nykyinen Spar-myymälä ei jatka päivittäistavaramyyntiä ja kiinteistö siirtyy muuhun käyttöön.

13 13 Rajalan alueen liikepaikka-analyysin mukaan vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarvetta Jalasjärvellä ja Rajalan ydinvaikutusalueella, johon on katsottu kuuluvan myös Karvian; Parkanon ja Kihniön pohjoisosat ja Peräseinäjoen länsiosa sekä Kauhavan ja Kurikan itäosat, on vuoteen 2015 mennessä n k-m2. Pinta-alatarve kohdistuu erikoistavaraan, tilaa vievään kauppaan ja ravintoloihin. Päivittäistavarakaupalle ei tämänkään analyysin mukaan ole lisätarvetta. Erikoistavarapuolella Jalasjärvellä on tarjonta selvästi vaatimatonta ja lisäpinta-alan tarvetta on alueella myös jonkin verran. Erikoistavarakauppaa, erityisesti tilaa vievää, on päivittäistavarakauppaan verrattuna helpompi perustella ohikulkuliikenteen ja laajemman vaikutusalueen asiakaspotentiaalilla.

14 14 Liikenne Tutkittava alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Koskitien varressa Valtatien 3 ja Rajalantien liittymän välittömässä läheisyydessä. Paikka on hyvin saavutettavissa henkilöautolla niin Jalasjärveltä kuin ympäristökunnistakin. Etäisyys Jalasjärven keskustaan on alle 500 metriä. Alueelle on myös kevyen liikenteen yhteys. Valtatiellä 3 Jalasjärven taajaman kohdalla, pohjoisen ja eteläisen kiertoliittymän välillä, liikennemäärä on keskimäärin n ajon./vrk. Liikenteen kasvukerroin valtateillä Etelä-Pohjanmaalla on Tiehallinnon mukaan 1,12, eli vuonna 2010 liikennemäärä on tämän ennusteen mukaan n ajon./vrk. Taajaman pohjoispuolella liikennemäärä on tällä hetkellä yli 9000 ajon./vrk ja ennusteen mukaan vuonna 2015 yli ajon./vrk. Kuva 8. Liikennemäärät Jalasjärven keskusta-alueella (keskimääräinen vuorokausiliikenne yleisillä teillä 2005

15 15 Hankkeen vaikutusten arviointi Tässä vaiheessa vaihtoehtojen vaikutuksia on tutkittu lähinnä aiempien selvitysten ja tilastojen sekä tehdyn maastokäynnin perusteella. Vaikutuksia on tutkittu alussa määritellyllä vaikutusalueella. Maakuntakaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C. Voimassa olevassa yleiskaavassa se on esitetty kaavamerkinnällä M eli maa- ja metsätalouskäyttöön. Kunnassa on vireillä yleiskaavan uudistaminen. Nykyisen yleiskaavan tavoitevuosi on Asemakaavassa alue on esitetty merkinnällä M eli alueen käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alue on nykyisin viljelyskäytössä. Tutkittavat vaihtoehdot Tässä selvityksessä tutkittiin seuraavien vaihtoehtojen vaikutuksia: VE0: Alueelle ei tule uutta maankäyttöä (Nykyistä huonekaluliikettä ja Koskitien tulevaa Lidl:n myymälää lukuunottamatta VE1: Kerrosala yht kem2, josta päivittäistavaran osuus n kem2 ja erikoistavaran (kodinkäyttötavara, vaate, kenkä ym. kauppa osuus n m2 loput varasto ym. tiloja. VE2: Kaupan suuryksikkö, jossa kerrosalaa kem2, josta päivittäistavaran osuus alle 3500 kem2. (Kaavaluonnoksessa kerrosalaa n.22000m2 VE3: VE1:n kokoinen kaupan yksikkö sijoitettuna Rajalan alueelle Lidl VE1 ja VE2 Stemma-huonekaluliike VE3 Kuva 9. Tutkittavat vaihtoehdot ja kaava-alueen raja

16 16 Kaupan yksiköiden aiemmin esitetyt sijoituspaikat Etelä-Pohjanmaan liiton vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksessä todetaan, että kiinnostavaa on selvittää E12 tien keskustaan johtavan tien risteysalueen kehittäminen. Kehittämisvaihtoehtona tälle, keskustasta katsoen hieman etäämmälle nyt tutkittavasta paikasta sijoittuvalle alueelle, on esitetty tilaa vievän kaupan sijoittamista ja nykyisten matkailupalveluiden laadukasta kehittämistä. Nyt tälle paikalle on rakentumassa Lidlpäivittäistavaramyymälä ja ABC-liikennemyymälää on laajennettu. Alueella on myös huonekaluliike, vähittäiskauppa Siltala, huoltoasema ja Alko. Rajalan alueelle valtatien 3 (E12 länsipuolelle on kaavoitettu kolme liikerakennusten korttelialuetta KL valtatien varteen. Liikerakennusten korttelialueet on tarkoitettu pääasiassa erikoistavarakaupan toimintoja sekä pieniä käsityö- tai verstasmyymälöitä varten. Kaava mahdollistaa yli kem2 rakentamisen alueelle. Kaavaselostuksen mukaan lähimpänä liittymää on kortteli vähittäiskauppaa varten ja etelämpänä korttelit toimisto ja tuotantokäyttöön. Rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 35% työ- ja tuotantotiloiksi. Ote Rajalan alueen kaavasta esitetään kuvassa 7. Kuva 10. Ote Rajalan alueen kaavasta: Valtatien 3 länsipuolelle kaavoitetut liikerakennusten korttelialueet

17 17 Tutkittava kohde suhteessa olemassa oleviin maankäyttöä ja palvelujen kehittämistä koskeviin suunnitelmiin Verrattuna valtatien 3 länsipuoliseen Rajalan alueeseen nyt tutkittava paikka on vähittäiskauppaa, erityisesti päivittäistavarakauppaa, ajatellen hieman parempi, johtuen lyhyemmästä etäisyydestä keskustasta. Rajalan alue mahdollistaisi kuitenkin paremmin valtatien liikennevirtoja hyödyntävien toimintojen ja tilaa vievän kaupan sijoittamisen alueelle. Nyt tutkittavaa paikkaa ei yleiskaavassa, eikä aikaisemmissa selvityksissä esitetty vähittäiskaupan suuryksikön paikaksi, lukuun ottamatta Entrecon Oy:n Rajalan alueen liikepaikka-analyysiä, jossa valtatien 3 itäpuolelle on esitetty halpatavaratalokauppaa, mutta ei varsinaisesti päivittäistavaraa myyvää yksikköä. (Kuva 10 Alue sijoittuu keskustatoimintojen välittömään läheisyyteen tosin luontaisesti keskusta-aluetta rajaavan Jalasjoen toiselle puolelle, kuten myös muut jo alueella olevat kaupalliset palvelut. Tutkittavan myymälän sijainti Kuva 11. Tutkittavan kaupan yksikön sijainti ja mahdolliset muut sijaintipaikat. (Alkuperäinen kartta Entrecon Oy Hankkeen vaikutukset Uusi mahdollinen suuryksikkö ja ostovoima Kaikki jalasjärvisten asiointi ei siirtyisi Jalasjärvelle, vaikka sinne perustettaisiin uusi päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan suuryksikkö, sillä Jalasjärven ja Seinäjoen/Nurmon välillä on kohtalaisesti työmatkapendelöintiä ja muuta liikkumistarvetta, johon

18 18 yhdistetään luontevasti myös päivittäistavaroiden hankintaa. Lisäksi Töysän Tuurissa sijaitsee alueen ylivoimaisesti suurin erikoistavarakaupan ja päivittäistavarakaupan suuryksikkö Keskinen, joka vetää jatkossakin asiakkaita myös Jalasjärveltä. Vaikutukset alueen vähittäiskauppaan Vaikutukset päivittäistavarakauppaan Jotta suuryksikkö saisi tarvittavan myyntinsä, viemättä sitä muilta Jalasjärven ptmyymälöiltä, pitäisi suuryksikön saada ostovoimaa myös muilta naapurikunnilta, joista tehdään myös sekä työ, että ostosmatkoja Seinäjoen suuntaan. Tällä hetkellä Jalasjärvi ei saa käytännössä ostovoimaa naapurikunnista, vaan alueen sisällä ostovoimaa siirtyy pääasiassa Nurmoon ja Seinäjoelle. Uusi suuryksikkö kilpailisi erityisesti Seinäjoen ja Nurmon myymälöiden kanssa muiden vaikutusalueen kuntien asiakkaista, sijaitseehan Jalasjärvi esim. Peräseinäjoen, joka on tosin osa Seinäjokea, suunnasta jonkin verran Seinäjokea lähempänä. Kilpailua käytäisiin jatkossa myös Kurikan ja osin Kauhajoenkin asiakkaista. Lisäksi maakuntarajan eteläpuolella sijaitsevien Karvian ja Kihniön ostoseuroista käytäisiin jatkossa kisaa erityisesti Parkanon kanssa. Suuryksikön perustaminen heikentäisi suurella todennäköisyydellä olemassa olevien myymälöiden, erityisesti muiden keskustan päivittäistavaramyymälöiden kannattavuutta. Alueella ei riittäisi ostovoimaa nykyisille ja kaavailluille uudelle suuryksikölle, varsinkaan tilanteessa, jossa jo ennen tutkittavaa yksikköä kunnassa aloittaa Lidl:n yksikkö ja laajennettu ABC:n päivittäistavaramymälä. Lidl:n konsepti on todettu jo hyvin vetovoimaiseksi ja liikenneasemien yhteydessä olevat myymälät ovat myyntitehokkuudeltaan suuria, eli ne myyvät pinta-alaansa verrattuna enemmän kuin esimerkiksi Jalasjärven keskustan nykyiset pt-myymälät. Tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli Jalasjärvellä oleva Spar myymälä lopetetaan SOK:n ja Sparin fuusion myötä. Tällöin pt-ostovoimaa vapautuisi myös mahdolliselle uudelle yksikölle. Kunnasta virtaa ostovoimaa ulos n. miljoona. euroa/vuosi ja Sparin päivittäistavaramyynti on Kaupan maailma lehden mukaan Jalsjärvellä n. 5 milj. euroa/vuosi, niin jaettavaa päivittäistavaramyyntiä kuntaan tullee enimmillään n. 6 milj. euroa. Alueella on myös muita Sparin yksikköjä, joiden kohtalosta ei ole vielä varmuutta. Jalasjärvellä on toiminnassa vielä viisi kyläkauppaa, jotka sijaitsevat Ilvesjoella, Koskueella, Ala-Vallissa, Luopajärvellä. Myymälät ovat hyvin pieniä sekä pinta-alaltaan että myynniltään. Uusi kaupan yksikkö tulisi väistämättä heikentämään myös kyläkauppojen kannattavuutta sekä päivittäistavaran osalta että myös erikoistavaran osalta. Tällöin uhkana on, että haja-asutusalueella oleva vähäinenkin kauppapalvelujen tarjonta loppuisi. Toisaalta uusi kauppa aiheuttaisi hintakilpailua, joka on kuluttajan etu. Hintakilpailua tulee jo muiden paikkakuntien kokemusten perusteella lisäämään kunnassa rakenteilla oleva Lidl:n myymälä. Muiden yrittäjien näkökulmasta uusi kauppa piristäisi paikkakunnan liikeelämää, sillä edellytyksellä että, kuntaan saataisiin ostovoimaa ympäristökunnista ja ohikulkevan valtatien liikennevirrasta. Vaikutukset muualle naapurikuntiin olisivat vaihtoehdoista riippuen joko kohtalaisia tai merkittäviä ja ne kohdistuvat pääasiassa lähimpiin naapureihin Peräseinäjoelle (Seinäjoki,

19 19 Kurikkaan, Kauhajoelle, Karvialle, Kihniöön. Vaikutukset kohdentuvat erityisesti niihin kaupan yksiköihin, jotka ovat etäällä omasta kuntakeskuksesta ja suhteellisen lähellä Jalasjärveä. Vaikutuksia voi tulla myös kuntakeskusten myymälöihin, mikäli kunnan reuna-alueilta ja naapurikunnista ostosvirta siirtyy kohti Jalasjärveä. Tällaista saattaa tapahtua esim. Parkanon kohdalla. Mikäli päivittäistavaroiden tarjonta tulisi poikkeamaan runsaasti näiden kuntien tarjonnasta esim. valikoiman tai edullisen hintatason vuoksi, saattaisi se lisätä vielä enemmän asiointia em. kunnista Jalasjärvelle, jolloin vaikutukset olisivat vielä suurempia. Ilmajoki Seinäjoki Nurmo Kurikka Peräseinäjoki Jalasjärvi Kauhajoki Kihniö Karvia Parkano Kuva 12. Alue, johon uuden pt-yksikön vaikutukset kohdistuisivat eniten

20 20 Vaikutukset erikoistavarakauppaan Erikoistavarakaupalle Jalasjärveltä löytyy periaatteessa ostovoimaa ja lisäksi erikoistavarakaupan ostovoima kasvaa päivittäistavarakauppaa nopeammin. Lisääntyvä tarjonta lisäisi kilpailua Jalasjärven erikoistavarakaupassa ja pienentäisi jonkin verran ostovoiman siirtymää Seinäjoen sekä Tuurin suuntaan. Lisääntyvä tarjonta ei uhkaisi olemassa olevaa erikoistavarakauppaa (VE1 ja VE3 vaan todennäköisesti parantaisi niidenkin elinmahdollisuuksia, lukuun ottamatta haja-asutusalueen kyläkauppojen erikoistavaramyyntiä, joka on hyvin riippuvaista myös päivittäistavaran ostajista. Toisaalta tilanne voisi pahimmillaan johtaa myös siihen, että nyt keskustassa olevat erikoistavaraliikkeet siirtyisivät uudelle kauppapaikalle. Jotta erikoistavarapinta-alaa voitaisiin toteuttaa vaihtoehdon VE 2 mukaisesti, täytyisi myymäläkonseptien olla tosi vetovoimaisia ja kyse olisi ainakin osaksi ns. tilaa vievästä erikoistavarakaupasta. Vaihtoehdon vaikutukset kohdistuvat jopa laajemmalle kuin tutkittava vaikutusalue. Mikäli kilpailu kohdistuisi Jalasjärven nykyisiin yksiköihin, niin olisi suuri vaara, että osa nykyisistä liikkeistä joutuisi lopettamaan toimintansa tai toiminnat siirtyisivät uuden kauppakeskuksen alueelle. Eri vaihtoehtojen vaikutukset ostovoimaan ja kauppaan esitetään tarkemmin yhteenvetotaulukossa. Yhdyskuntarakenne Muutokset myymäläverkossa, keskustojen asema ja muutokset fyysisessä kaupunkirakenteessa Jalasjärven keskustassa on havaittavissa selvää kaksinapaistumista. Kunnan keskustan lisäksi kolmostien varteen on syntynyt toinen kaupallinen keskusta. Tähän asti tilanne on ollut kuitenkin se, että päivittäistavaroiden myynti on pysynyt suurimmaksi osaksi keskustassa ja valtatien varteen on sijoittunut tilaa vievää kauppaa ja valtatien läheisyydestä hyötyviä toimintoja. Tämä on ollut tavoitteena myös Rajalan alueen kaavassakin, jossa valtatien varteen on kaavoitettu liiketilaa pääasiassa erikoistavarakaupan toimintoja sekä pieniä käsityö- tai verstasmyymälöitä varten. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, sillä valtatien puolelle ollaan rakentamassa Lidl:n myymälää, jossa myydään pääasiassa päivittäistavaroita. Mikäli alueelle sijoitetaan vielä lisää päivittäistavaramyyntiä, johtaa se väistämättä kahden keskustan tilanteeseen. Haittana tässä on, että kaupallisten palveluiden siirtyessä kauemmaksi asutuksesta, mahdollisuus asiointiin muulla kuin henkilöautolla vähenee. Tästä aiheutuu ongelmia erityisesti vanhuksille ja muille autottomille kotitalouksille, joiden asiointi vaikeutuu. Itse keskustan luonne ja ympäristö tulee myös muuttumaan liiketilojen jäädessä mahdollisesti osin tyhjilleen. Toisaalta, mikäli Rajalan alueelle tulee uutta asutusta, niin silloinhan uudet päivittäistavarakaupan yksiköt toimivat tämän alueen asukkaiden lähikauppoina tosin hieman ylimitoitettuina.

21 21 Erikoistavaran osalta uusi suuryksikkö voi parhaimmassa tapauksessa jopa piristää Jalasjärven keskustan nykyisten erikoistavarakauppojen myyntiä pitämällä ostosmarkkoja omassa kunnassa. Uhkana on kuitenkin, että osa keskustan liikkeistä siirtyy uudelle kauppapaikalle, mikä taas voimistaa kaksinapaistumista ja uhkaa nykyisen keskustan asemaa kauppapaikkana. Myös julkisia ja muita palveluita voi hakeutua uuteen keskustaan, jolloin nykyisen keskustan merkitys vähenee. Maaseutuasutusta on Jalasjärvellä ja ympäristökunnissa suhteellisen paljon muuhun alueeseen verrattuna, mikä on osaltaan auttanut ylläpitämään suhteellisen runsasta kyläkauppaverkostoa. Myymälöiden tulevaisuus riippuu ennen kaikkea kylien väestönkehityksestä ja kauppiaiden halukkuudesta tehdä kaupan vaatimia investointeja, mutta uudet keskustoihin syntyvät kaupan suuryksiköt eivät ainakaan edesauta kyläkauppojen säilymistä. Kyläkauppaverkosto supistunee jatkossa sekä uusien myymälöiden että väestön keskittymisen johdosta. Jäljelle jää mahdollisesti muutama kyläkauppa, jotka pärjäävät kilpailussa esimerkiksi pitkien aukioloaikojen ja hyvän sijaintinsa vuoksi. Eri vaihtoehtojen vaikutukset myymäläverkkoon esitetään tarkemmin yhteenvetotaulukossa. Taajamakuva, kunnan imago ja identiteetti Nykytilanteessa Jalasjärven keskusta on toiminnallisesti vireä kylän kaupallinen keskus, jossa on monipuoliset palvelut. Tyhjiä liikekiinteistöjä ei ole. Keskustan ilme ja kirkonkylän perinteisen rakentamistavan mukaan rakentunut identiteetti onkin säilynyt harvinaisen hyvin ja keskuskadun ympäristö on elävä ja viihtyisä. Tällä kaavamuutoksella keskustan palvelut alkavat levittäytymään valtatien varteen, missä niiden oletetaan olevan houkuttelevammin näkyvillä ja autolla helpommin saavutettavissa. Jos liiketonttitarjontaa on runsaasti yli tarpeen, se johtaa vähitellen toimintojen ja taajamarakenteen hajautumiseen. Liikekorttelit sijoittuvat ramppien, valtatien ja kokoojatien risteykseen alavalle pellolle. Rakentamisen paikka ei ole maastollisesti eikä taajamarakenteellisesti luonteva, vaan vaatii erityisiä rakenteita. Maaston korottaminen ja nykyisen tyylin mukainen hallimainen liikerakentaminen, joita ympäröivät laajat, aukeat pysäköintikentät, ei luo hyvää taajamakuvaa. Risteysalueiden kauppapaikat ovatkin tyyliltään varastoalueiden kaltaisia noutopaikkoja, joissa ei ole miellyttävää, inhimillistä mittakaavaa. Alueet rakentuvat täysin autoilun ehdoilla. Tällaisella sijoittelulla halutaan näyttää ohikulkijoille, että täällä on vilkas paikka, jonne kannattaa poiketa: kun alueella liikkuu paljon autoja, syntyy mielikuva elävästä, vilkkaasta liikepaikasta. Asian kääntöpuoli on se, että autottomat kuluttajat eivät tule mielellään tällaisiin, liikenteellisesti vaarallisiksi koettuihin paikkoihin. Selvityksen mukaan kunnan oma kysyntä ei edellytä lisää päivittäistavarakaupan pintaalaa. Kilpailu voi johtaa siihen, että jotkut olevista kauppakiinteistöistä jäävät tyhjilleen, mikä luo niille paikoille rappion ja taantuman imagoa. Myös lisääntyvä erikoiskaupan tarjonta voi lopettaa keskustassa olevia pieniä erikoisliikkeitä. Tämä kehitys voi johtaa vähitellen nykyisen keskustan taajamakuvan rappioon. Kun muutoksen kierre lähtee liikkeelle, sitä voi olla vaikea pysäyttää. Pahimmassa tapauksessa palvelut keskustasta ja kyliltä häviävät ja asiakkaat joutuvat hakemaan palvelut autolla kierrellen eri risteysalueilta ja teollisuusalueiden varastomyymäläalueilta. Tällainen kehitys ei ole eduksi kunnan taajamakuvalle, imagolle ja identiteetille.

22 22 Asiointimatkaliikenne ja liikennemäärien muutokset ja liikenteen suuntautuminen Koko aluetta tarkasteltaessa VE0 vaihtoehdossa kyläkauppojen vähentyessä ja ostosten siirtyessä yhä suuremmassa määrin suurmyymälöihin Seinäjoelle ja Nurmoon sekä kuntakeskuksiin liikenne alueella kasvaa. Kasvu sijoittuu kuitenkin pääväylille, jotka kestävät hyvin suurmyymälän/myymälöiden aiheuttaman liikenteen kasvun. Vaihtoehdossa VE1 liikenne lisääntyy Jalasjärven keskustassa ja erityisesti keskustan ja Koskitien välisellä Rajalantiellä sekä Koskitiellä. Uuden myymälän aiheuttama liikenteen lisäys on kuitenkin niin vähäistä, ettei se aiheuta suunnitellussa Rajalantien ja Koskitien kiertoliittymässä liikenteellisiä toimivuusongelmia. Kokonaisliikennesuorite ei vähene; vaikka ostosmatkat Jalasjärveltä Seinäjoen suuntaan vähenisivätkin, sillä niin työmatka ja muu asiointiliikenne Seinäjoen suuntaan ei jatkossa tule vähenemään. Liikennesuorite voi, jopa kasvaa, jos kyläkauppoja hankkeen vaikutuksesta kuolee. Vaihtoehto VE2, jossa Koskitien varteen sijoitettaisiin yli kem 2 erikoistavarakaupan liiketilaa, lisäisi liikennettä erityisesti Rajalalantiellä ja Koskitiellä, sekä myös valtatiellä 3 ja muulla alueen yleisellä tieverkolla. Koskitien ja Rajalantien suunnitellussa kiertoliittymässä voisi ainakin ruuhka-aikoina esiintyä ajoittaista jonoutumista mutta ei varsinaisia toimivuusongelmia. Kokonaisliikennesuorite alueella myös kasvaisi, sillä kaavaillun suuruisten kaupan yksiköiden tulisi menestyäkseen saada asiakkaita myös naapurikunnista. Vaihtoehto VE3, jossa VE1:n kokoiset päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan yksiköt sijoitettaisiin Rajalan alueelle, lisäisi liikennettä Rajalantiellä sekä Rajalantien ja Pohjanmaanportin liittymässä. Liikennesuorite kasvaisi paikallisesti hieman VE 1:een verrattuna, erityisesti Rajalantiellä, sillä etäisyys keskustasta Rajalan alueelle on noin kaksinkertainen Koskitiehen verrattuna ja kevyellä liikenteellä asioivien osuus jäisi pienemmäksi. Rajalantien ja Pohjanmaanportin liittymässä on varauduttu kiertoliittymän rakentamiseen aikaisemmissa liikennesuunnitelmissa. Lievänä uhkana VE1:ssa ja VE3:ssa sekä suurempana uhkana VE2:ssa on se, että keskustatoimintoja siirtyy laajassa määrin uusille alueille, mikä lisää Jalasjärven sisäistä liikennettä nykyisen keskustan ja uusien alueiden välillä. Kuitenkin etäisyys keskustasta uuteen myymälään on niin vähäinen (VE1 ja VE3, ettei liikennesuoritteen muutos kasva merkittäväksi, koska osa asiointimatkoista voidaan tehdä kevyellä liikenteellä. Liikenteellisesti hankkeen suurin heikkous on keskustatoimintojen siirtäminen keskustan ulkopuolelle ja VE3:ssa valtatien 3 toiselle puolelle. Pieni keskusta mahtuu kyllä hyvin nykyiseen paikkaansa.

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

LIMINGANPORTTI YRITYSGALLERIA

LIMINGANPORTTI YRITYSGALLERIA LIMINGANPORTTI YRITYSGALLERIA LIMINKA VÄHITTÄISKAUPAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SELOSTUS 26.11.2007 SUURYKSIKÖN 2 1 Johdanto... 5 2 Nykytila... 5 2.1. Vaikutusalue ja sen määrittely... 5 2.2. Alueen väestö

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Haapankangas III vaikutusten arviointi

Haapankangas III vaikutusten arviointi 2011 Haapankangas III vaikutusten arviointi Selvitys 2011 Jyrki Suorsa, Erkki Malo Insinööritoimisto Liidea Oy Krstiina Strömmer AIRIX Ympäristö Oy 28.6.2011 2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

Kauppa-Joupin asemakaavoitus 10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Hollolan kunta KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Kuntakeskuksen liikekorttelit (Prisma) K-Citymarket ja Naisten pukutehdas Loppuraportti 4.4.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (31) SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy

Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu. Strafica Oy Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu Strafica Oy 15.4.2015 Tarkastelun sisältö Rasinkylän asemakaava-alue sijoittuu Kotkan Sutelan kaupunginosaan, Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet

Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet 17.7.2008 Itäinen ohikulkutie ja keskeiset risteysalueet Kaupan sijoittamisen mahdollisuudet 2 Sisältö Sisältö...2 Johdanto...3 Yhteenveto...4 1. Seinäjoki kaupan sijaintipaikkana...6 1.1. Seinäjoen markkina-alueen

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys Tiivistelmä 14.6.2013 Liikenneselvityksen tausta ja tavoitteet Työn taustalla on Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan uudistaminen kaupan, matkailun,

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset.

ALOITE Kaavan muutosta alueelle ovat hakeneet alueella toimivat yritykset. TEKNIIKKAKESKUS 25.6.2008 (26.02.09) KAAVOITUS JA KAUPUNKISUUNNITTELU OA06066po73.doc POHJA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus/jv/hj TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS

Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS Ilmajoen kunta / Ruokakesko Oy ILMAJOEN KAUPALLINEN SELVITYS 3.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (37) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 1.1 TYÖN TOTEUTUS... 3 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA Kaupallinen selvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Kaupallinen selvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2

Lisätiedot

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009

TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET LUONNOS 30.11.2009 TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEIS- KAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET TUURIN JA YMPÄRISTÖN YLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus LUONNOS Päivämäärä 30.11.2009

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KAUPAN SUURYKSIKÖN VAIKUTUSTEN SELVITYS JA ARVIOINTI / S-MARKET NURMES SISÄLTÖ:

KAUPAN SUURYKSIKÖN VAIKUTUSTEN SELVITYS JA ARVIOINTI / S-MARKET NURMES SISÄLTÖ: KAUPAN SUURYKSIKÖN VAIKUTUSTEN SELVITYS JA ARVIOINTI / S-MARKET NURMES 1 SISÄLTÖ: 1. LÄHTÖKOHTIEN ARVIOINTI...2 1.1 MITEN HANKE SOPII NYKYISIIN TAVOITTEISIIN?...2 1.2 MITKÄ OVAT HANKKEEN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET?...2

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Pohjanmaan osuuskauppa NURMON ABC-MYYMÄLÄN ASEMAKAAVAN LIIKENTEELLINEN SELVITYS Raportti, luonnos 3773-P11136 ABC-myymälä 26.2.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE... 1 3 NYKYTILANNE

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot